Vapaus, January 3, 1930

              i m
fteijäntainsi, tammik-S3):nä—- grl, Jan.-3
[XTusi, kauan kaivattu avokas kirja
Saapui Jli^i: nyt Suomasta
Tätä kirjaa ovat ' j o «seat ennakolta tiedustelleet
nme nyt ilomielin ilmoittaa, että ne, jotka haluavat saada
itselleen, t a i joUekin ystäfSneen, Ttanldria sen joululahjaksi
ät sen saada hakemalla tai tilaamalla Vapauden Idrja-
Sudbuxyssa. Kysymyksessä oleva k i r j a on:
('oimittanut KABOLINA ESKELIN, ent. sairaalanlääkäri.
Avustajina:-
L D BACKMAN,
iraalanlääkäri, professori.
BTÄ BECKER,
'sätautiopin professori,
FABRITIUS,
iellsairasopin professori.
F E D E R L Y ,
erjnnöUisyysopin ja rotu-ygie.
ylimäär. professori.
GRÖNHOLM,
' ihnätaxitieh crofessori.
H A C K E L S T A M ,
ennotautiopin ent ylimäär.
rofessori. '
V O N HELLENS, /
Iterveysopiff professori.
TÖ K A J A V A ,
: anatomian professori.
KROGIUS,
kirurgrian professori.
L. L Y D E C K E N,
sairaalan lääkäri.
MEURMAN,
rva-, nenä- jä -kurkku­tauti
- dosentti.
J . PALMEN^
laanin^iraalan ylilääfcäTi
kirurg. dosentti.
PAAVO PIRILÄ,
suk-opäQlitautien enntinen
dosetrttu
INA ROSQVIST,
H e i s i n ^ kaupungin tuber-kuloosilääkäri.
ELSA RYTI,
bdcteeriopin ja serolog^ian
dösehtii.
F. SALTZMAN,
Mariansairaalan ylilätäkäri,
sis^tatttiopiit dosentti
M. SAVOLIN,
sisätautiopin dosentti.
T. Vi TALLQVIST,
sisätautiopin professort
E. TAMMISALO,
yliopiston hammaslääketie­teen
opetttaja.
L TANNER,
yliopiston laäkevoimistelun
äliöpeittaja.
G, A, WETTESTRAND,
ARVO YLtiPö,
röntgenologi.
lastentautiopin professori.
Toinen painos.
r^. i8t7--.ig|g faJM. j o u k k n j ^ hn
^ i n a i tyytym&tt&nj^ |t znsiBa-isdäten
Järjestöjen bdmintaxyS^ä^-
Suiyri^känä lämihpBfaai'' iJgUaaL
t&tä Hyväkseen lE^srftäen haHittts al<
icöi entisa enämnän ^SStyi^ pak-
%otalmenidteitä Ja pjrrid väbentä^-
^näSn parlameatti(^)|iOEätäo(mia. A-Kirjaij
koko on 820 suurikokoista sivua jä oh sidottu ko-
/ ' j « i n vaatekansiih hahkasaranoiden kanssa.
Bittta$6.S0
Lähetetään postivapaasti kaikkialle.
"ifVy l-Äiiutlte nJnoeu.d uttakaa hankkiihään tämä kirja itsellenne t.a•i. ,•y•st..ä/•^.•
VAPAUS, Box 69, Sttdbmy, Onl.
sään Täin tSJea oU öpposttsioarä! kai­kesta
maltillisuudestaan häbSöiatta
pakotettu vetcK)E(iaan y l e i s ^ m i e l i -
pit^seen. O}^ppsitsionin edu^^jat a l ­koivat
järjestää kemuja — yHteisiä
I^väiliisiä. J o i ; ^ pädettiiii pdhttia^
pubelta. r~
Juuri 40-luvun JbpäQa alkoivat a-slat
kääntyä sgllaläksi. että fiarla-menttivasemmiston
kyll^d^t sieihe-jietralköi^
t puäota mitä k U t o m ^ -
i^iah mäa^pei^än Jä käi^äa sellaisia
Olaita, joita ti)&ri&mentttmiäiet luul­tavasti
käikhefa vähtmmiri taottivat
V. 184S oli penmakato Baniäb^ssa
Ja siitä syystä ilman tätäkin vierojen
puirstaman ja korviaan myöteiL ve­lassa
olevan taldhpolksdston'. aseina
buonqni. samoin kuin fcaiipinnläköy''
hällstönkin jonka pääasiallisena r a ­vintona
oli peninä. 6euraavaxia vuo­tena
1847, puhkesi Ranskassa, sa­moin
kuin koko Euroöpasäs, teolli-suuskriisL
Kriisi koski kipeästi sekä työläi­siin,
että pik^porvareihin. varsin­kin
Pariisin työläisiin Ja käsityöläi­siin.
Kaiken tämän T U ( ^ ilin^iUri
kuumeni niin paljon, että aluksi
m ja
yomiehen Joulua on saatavana viela Vapauden kirjakaupasta,
kaa etta jokainen haluava paikkaJcunnailantie tnlee saaneeksi tä-
^ L-älfete^fiSfi kaikkialle postivapaasti.
. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
» BOX 69.^u6BiufcV.'oiilT.
W 18^ vallait-
)BS sa
tkoa edelliseen; numeroon)
BoUisuusporvaristo oli- jo e-
'uria ^duskun^hassk ja oli s i l -
"ä oma lyhmänsji — vasen
jä dynastineii vaseministö;
Bksl sitä Jtutsuttiin siksi," et-
.^annatti sillä hetkeUä vältk'
:liä ölfevän hallitsijasuvun fdy-
.) pysyttämistä siinä, pyrkien
sa itse tmuceutiimaan val-uuttamatta
olevaa järjestystä,
fryhttät käiinättlvat joitakin
yÖ^ksiä - yhteisktmnalBsellfe
slle ja vaalisensukseh aleii-^
103 frangiin. Maltilliset t a -
Bt tahtoivat, että kaikki
artilaiset, jotka saattoivat
kustannuksellaan aseistaa' jk
itsensä, sisivät äänioikeu-jMlankumöukselilset
tasavalta-vaativat
yleistä äänäoike-tus
oli kum-o näille vaatlmuk-
'kkiih sensulcsdn alentatniSeii
ttömyytttS k p ^ ^ ^ läMsui-hallitulöen
päämies Guizot
"Rikastukaa, tehkää työtä
iatte äähiöibeuden''; Yleinen
Oli hänen .nUfelestään "ty-rjestelmä.
Joka kutsui jökäis-ää
luontokappaletta osädistu-poillttlsiln
oikedksiin."
kuim monarkian politiikassa
eräs puoli, joka teki Sen tJlk"-
keskipörvaristbitt vihaamaksi,
ip Ja hänen hallituksensa
t hyvin i^anVailatiiiiniouk-aJJfaiperänsä.
?;iiten, jo tie-ei
hallitus suinkaan tuke­maissa
inibjäitieita val-puksia
vaan älkbi pian itse
ilä taantumuksellista Itäval-kaikkialla;
taantumuksellisia,
kaakein enfirrrrijth "kftifePTI^äl-uiköäläblssa,
se s^
.tavattoman myöntyvästi fcaik-
Eamiin i^ämtiladifa.
södian, eikä yksiii vaUan-
3äft, vaan yzefejisä kaiken
a lilköisteh selkkaitstien pelko
tyksensä sUtä, etta" käikienläi-vaikeudet
yälkuttivat
huonommin valtioipaperien
Ja pörssnx tilaan, s,o. siihen
apörhbille oli niin lärkeä-tämä
oli pikkuporvaristolle;
vaUaäktuEhous- Ja nappleoni-
- muistoissa, äärimmäisen
vaa. Sen tähden mitä. p i -
jdndutfiM,' enemmän
-sen opposit^oninen mieliala
suhteen- ,
Ita lähtien kapinaleiskäh-lakkaavat
Ja Joluköt sS^ääyat
vihansa olevaa j^rjes-köhtöaij.
I S Ä iflcaan älkää
Joukkojen etnnviii c-iliiieta
taK)niätföva*"har-siihen,
kuinka yhtebkunfar
ednksL 'Hlhän ky:^inykseen an-tänä
aikana vastauksia mo-sosialismin
opettajat, matta suo­situimpia
heistä oUvat Loui^ Blanc
Jä Pröudhon. ..
LötUS Blanc ja Proad&oh. Louis
Blanc, lähtien nykyistä yhteiskuntaa
syövyttävästä kllpataistelästa, joka
hänen mielipiteensa mukaäii oli yhtä
vahingollinen sekä porvariitollej että
työläisille; vaati sen "työjä^estyksen"
perinpohjaista hävittämistä, ka-pitallstlluokan
monopolin hävlttämis-
,tä tuotannon välineisiin rAlhden Ja
ttfotanöön sihrtämlstä työläisten tuo­tantoyhtiöille.
Löuiä' Blanc ärvefli
että tällaiset yhtiöt valtaavat aika­naan
kalkki tuotannon alat, myöskiiii
maanviljelyksen.
Näihhi yhtiöihin tulisi kuidua yh­täläisesti
työläisiä Ja kapitalisteja
viitnemalhituiile ihaksettalsiih korkoa
heidän sijoittamastaan pääomasta
Köskä tyÖlälMliä e i ole yhtiöh järjes­tämiseen
vältämättömlä v£iroja, niin
valtion oUsi tuettava niitä Ja ^tässsi
tktj^oftuköe&a sen tulisi ottaa hal­tuunsa
i»iikit varoineen
Louis Blancin Julistama oppi oli
kokonaan Ranskan kapitalismin saa.->
vTifeiamaii kehitykset tasolläl Täfiar
aikaan pienkäsityö hävisi suurteolli-sUudeh
pafiiqStuksfesta Ja työläiset
ktitoiyai kätorflden työolojen vuoksi
mutta vielä et itse työväenluokassa
eikä fcaiJitällsmissB olleet, muodostu­neet
lie aineet,. Jpiden pirarust&ella
saattoi aiviJstäa tui^vaii' yhteiskun­nan
kehitykseni Tästä s j ^ ä Louis
B&iic aitaan erheellisesti oli vakuu­tettu
siltä, «ttä tähän litttJeen yhttis-ktmtaaA
äiiriymistä harrastaa ei vain
inföilta&aatti, vaan porvaristokin Ja
että valtio suostuu öWnääti'tätilän
uuden yhteiskunnan järjestäjänä
Louis Blane ei käätä työyäeiiliikteeeb
osaa; eikä näe laiyetfca yallftnannste^
miseen vallankumpustietä, vaan aset­taa
kaikki tpiVeehsa kuten vallanku-moukselliset
tasavaltalaisetkin,* de­mokratiaan
j a yleensä äänestykseeiL
Prou^on pähiyastoln kiiin Louis
Blioib Ibl^^itMtit^yt huomiota työn
JärJ^ltäytekää Vään luoton Järjestä­miseen,
mikä vastaisi mahdollisim-viaton
päivällisHPolitiikka, jonka tar­koituksena
oli äählolkeudeh laajenta­minen,
alkoi saada toisen
luor/eeru HyyäaJkeTslen pariamenttl-miesien
sijasta alkoi kemuiäsa esiin­tyä
vaseEbinlsteialsl^bsäväi^^ Ja
kuulua tulisia inäieita, 'Jotka oHvat
kaukana ^aä-lamfefittÖMds^
V. väilaniniriidfas. "V IS^ä alus­sa
alkdvat k'ei^u&'tulla i^ll^iäksi,
että hallituksen oli pakko ryhtyä
taisteluun niitä vlstä^n. Juiul tä­hän
aikaan alkoi kapina Italiassa
Joka ei sietänyt kaksinkertaista sor­toa,
ulkomaisten •'-f' Itävaltalaisten
^ ja pmleh piSiu tyräiihlönsa. (T^
hän aikaan oli Italia monena pikku­valtiona,
joita tosiasiallisesti hallitsi
itäyalte.) / - :
Tähän aikaan tapahtui myöskin
Ransjian sisäisessä elämässä tapauk­sia,
jotka edistivät yhteiskunan val-lankumouksellistumista..
Hallitukselle
tuottivat häpeätä tavattoman huo-miotaherättävät
korkeiden . virka­miesten
oikeusjutut, heitä syytettiin
mitä hätfeälilsimhlistä teoista —
väärinkäyttiksistä ja suunnattomista
lahjustettotOistia.
K u i i iielmlkuussa eräs pidettäväksi
määrätty 'kemutiia,isUus kiellettiin
jä ktin parlamenttiopposltsiohi oli
valmis kärsimään tämän loiikkauk-sifen.
lähti Pariisin joukko — käsityö-
Jäiset, työläiset ja yUpppil^^^^^^ ke-in?
u jä^'Wf £en/' MaarattyÖa^'^^
stiureen mielehök)itukseenl Tapah­tui
yhteentörmäykislä poliisin kans­sa
ja vallähkUmpuslikfe oli alkanut.
Nämä yhteentöiroäykset, joitä oli
tapahtunut inonta kertaa ehnehkiii,
Olivat tällä kertaa tavÄttomaii 'ra­juja,
mutta sähtattheja jä sotilaita
vastaan taistelevassa joukossjET el tie­tysti
ollut ainoatäkäafi ppposifeiöni-edustajaa.
ÖppositSlohledustajät ra­joittuivat
joidenkin merkityksettö-
'mien syytösten laatimiseen hallitus­ta
vastaan, ja esittivät hSmä syy­tökset
edustajakamärissa. Kun liike
meni kovin pitkälle, ktui Pariisin, k a -
iduillä jb alettiih Varsldaiheil taistelu
BsuTifca«ditaistäii|at <^t-indrk^t
ä ä U titt& uuäta tasOlitusta: ä s b ^^
pi joukko,, ebdotttmian vallankumoK
.usnid^tgn ' Jä' • aäiäään Raspailh)
johdcdla, Hme^yi väliaikaisen lias-lituii^
ä. ~ hip; jä vaa^ ;^[nsan l ^ l u a -
man taavaUan joHstamista.
TyoSi^t KäliisiTO^
tasavaltaa" ja sed syinboolina tuli
olla punainen lippu valtakunnan
lii>puna. Hallituksen 'jxB-v^uillinen e-nemmistö
puolusti vanhaa kolmi\^-
rfcta liKiua, L o r u j e n lopuksi jaa­tettiin
otfeä käytäntöön kolmiväri­nen
Bppu jä sinä punainen nauha-niusoke;
' \
Tämä symb^oli kuvaa kaikke^
parhaiten asiain toö^lista tUaa:*ty(ii-läisjoQkkojen
yhteiskunnalä^sn asi­ain,
tysniyttämlnen jax vaia tllenel^
punaisesi nauharuusukkeeksl. jbica
oli kiinnitetty kolmiväriseen porvari-tasavaltaan.
Työläiset jatkoivat vaatimustensa
esittämistä. He halusivat Louis Bla.i:i-cin
julistamaan työoikeudpji toteut>
tamista; s: 6. työnsaantimahdollisuu­den
jsir työnjärjestelytbimehpiteiden
toteuttamista. Näiden työläisten esit­tämien
TOatinmkslen tuloksena i l -
mestjl hallitiiksen lÄätös. jossa sar
notöjn, että vastaisuudessa "se s i -
tbutiiu antamaan kaikille kansalai-,
sDle työtä". Tlfetysti tämä ihääräys
oli täysin tietoista petosta, joka tehr
tiih tarkoittikseUa vetää työläiset pois
aktiivisesta esiintymisestä uutta hal­litusta,
vasitaani
Sen jälkeen työläiset vaativat työ-mtnlsteri&
n järjestämistä. Tämän
vaatönuksen toteuttaminen oli hal­lituksen
porvarillisen enemmistön
mielestÄ asfcfel kohti'sosialistista ta­savaltaa.
Huolimatta työläisten mie­lenosoituksista
tehtiin asiassa Louis
Blancin myöntyvälsyyden vuoks
kompromissi. Työministeriötä el
mupdöstettu vaan muodostettiin ko­mitea
käsittelemään työtätekevien "a-
Bbm&a "koskevia kysymyksiä.
Tämän Luxemburgin (komitea s i ­jaitsi
Luxemburgin palatsissa) komi­tean
pterUstaihiheh. Louis Blanc "Ja
Alifert sen päätyöskentelijölnä.. oli
hänituksen porvarisjäsenten puolelta
taVattöman näpjÄrä shakklveto. So­sialisti
Louis Balnc j a proletariaatih
edustaja Albert tosiasillisesti sysät­tiin
pois välisukaisesta hallitukses­ta,
heille asetettiin ääretön edesvas-tiiu
työläisluokan edessä ja samalla
helllfe ei annettu mitään varoja min-lÄänlaisten
toimenpiteiden käytän­nöllistä
suorittamista varten. Komi­tealla,
jolla oli iilln. suuret tehtävät
el ollut vakihe isla yirkälUjoita, bi
budjettia; eikä se yleensä ollut varr
slnaineh valtlolaitos.
Tösin sen avulla työläiset ensi ker­ran
saivat mahdollisuuden virallises­t
i ' haliituksen jäseneh läsnäpllessa
käsitellä puutteitaan. Tosin käytäri-liölllsenä
tuloksena komitean työstä
oli iö-tuntisen työpäivän käytän-zMhtautua
tasavaltaan Ja vallankn-äibukseen
mitä Mtiii-ttniti^ii^ vifaa-mieiisyydellä.
: Bbrnslasla»» aiätävä imK«a& Sik-ai-
ei ole Mi^ftn Ihmetdttfivää stinä.
ä t ä yleisen äänk^udm "p|mBl«biia
valittuun peritsto^lakia sg&tSvään
kokoukesen . monimiijbonainen ta-lönpoikaisto
lähetll initä' mustimpia
taantumuksellisia.
Mutta jo oihen lodEouksen kokoon­tumista,
kohta kun hallituksen taan­tumuksellisuus
ehti ilmeffi. tapahtui
useita jöukkoesilntymldä. Erästä täl­laista
joukkb-esiihtymlstä käytti
halUtus ; hyväfcseiBn palauttaakseen
Pariisiin vakinaisen sotaväen. Joka
helmikuun i«ivistä asti oU sijoitet-
;yri:ttivät bppbsitslonnljbhtäjät,. Totka
^tee olivat säikähtyneltö ajäif^
rhasta' käänteestä, pysähdytti val-lankumoustulvaa.
He julkaisivat kebol
tuksiä, jöfeisa sanottiin; bttä heidät
'•)H määrätty ihifilstörfef^l, että 6pta-
Iväen Ön käsketty oilä" äfnpafmätta
;jji.e..Mutta vaUankumbuksen pysäh-dj^
tämiheh bli JO insdiäptbnta. kan-sailiskäairtl,
jossa enbhUölsta oh kes-kiporvaristoa,
el ihlssään tukenut
hallituksen jouIsJcpjä) ^ ndnkä vuoksi
niiden vastarinta ' mujTCtl4in, ja
LonlS-Hlipln Oli luovuttava yaatais-tuimesta.
VäU^kaJnenhaiUtns j a työläisten
Vaatimnfeset. Porvaristo ajatteli taas
syrjäyttää väUankumonksen todel-oil
'^yörijärjestämiseen" vielä pitkäl­ti
jä pitäessään kiinni Louis Blancin
aatteista ei komitea voinut pltä^, l u ­jaa
luokkalinjaa, van pyrki ennem-riiin
sovittamaan työläisten jä' isän­tien
etuja. • ' '•^-y'".
Se viitoitti kuitenkin- jo6kon käy-^
tännölllslä toimenpiteitä. Järjestet­t
i i n räätälien ja satulaseppien tuo­tantoryhmät,
pemstettiin paikanväll-tystoliriisto
jä läadittiih työvaeha-stihtojen
raketttanilsehdotelma mikä
t<»in ehdotelmaksi Jäikin. .
Väliaikaisen hailitnksen politiikka.
Samaan ' latkaah kiiih" väliaikainer
hallitus teki iUyöniiytyksiä työväen­luokalle,
hioi se hiljaisuudessa aSeita
sitä vastaan. Rinnakkain työlälsyhtl-öiden
kähssä, jolta perustettiin Lux­emburgin
komitean toimesta, Jär­jesti
..hallitus "kansallityöpajoja" —
"englantilaisia työkoteja taivasalle".
kuten J i ^ r x niitä nimitti. Tämän
-t^menpiteen avulla hallitus pyrki
välttymään työttömUtä ja ruokki-nfiällä;'
osan työläisiä, synnyttämään
eripuraisuutta näiden välillä.
Työpajoissa olivat työläiset sota-
Kurin alaisia jä käytettiin heitä mitä
raskaimpiin töihin, Jbiila ei ollut m i ­tään
yhteistä' heidän 'ertkblsammat-tinsa
ja tottumustensa kanssa. Paru-sissa
oli hyvin paljon käsityöläisiä
liaah päijbn kurjistuneen pfl^por-värikon;
taJiabi ja ettija. Vaikka
Prbtidhim esitti tunnuslauseen: "Ö-mälsuiis:
on varkautta" Vihasi hän
ainoastaan suuromistusta, i n u^
tunnusd pikkUpinistakBeti jäikky-mättöinyydfen
jä .oli vihamielinen
kbmärahisteille. Prpudhon söhtau-tui
perin kielteisesti tuotantoväii-neiden
yhteiskunnallistuttamlseen
T^nn ; aryeU, että vallankjimouksen
tehtäylaiä on 'Oiäjbifcfcäa pcairariste
ja .proletariaatti joksildn keskiluo-kakä".
Froudhon vastusti myöskin
valtian sekaaiitnttdstä ^Ölälsten ja
kapItallstlEn välistin suhteisiin, a n -
tamstta mii^Rfinlaifita inericäTstä
työväenliikeenb ja katsoen, eUei ole
säiStfava tySvSm laitoja. Huolimat­ta
kaikesta täs^ v oli Toänen c^lnsa
isiUoliis^ 'piible^aariiissa piibeläsä hy­vin
s u ( ^ l ^ jöhtubii Mtä,^ b ^
väen joijJässätäi ^ouri i n i ^ pikku-pozvatUUsia
ja
luotto ja pikkuomistuksen pyhänä
säilyttäminen — nämä ne vetivät kä­sityöläisiä
ja käsilyöläispsygologiaa
liset ratkaisijat, mutta aseistettu
joukko bä^ikäaditaistblijoita tunkeu­tui
edustäjakamarililk ja pakoittl Led-ru-
Rollinin esittämään väliaikaisen
hallituksen jäsenluettelra, joka hy-väksyttUh
yleisen hanämlhginjä me­lun
keskellä. Tähän luetteloon. Jos-äa
oli kaupungin valtuuston ta^raitto-mah
kdrjava jäsenistö täydennettynä
työläisfllä, hsättUn Loidis Blanc, s i l ­loin
enin leyihheen j a sudituin sb-siiallstisen
teorian luoja, ja maana­laisten
Järjestöjen tolmitsijai työ­mies
Albert. TOn tuli ensimaiseen
hällitt&sän istuhtooh suoraan ehta
dappiversteasta, jossa hän f^ösken-teli.
työpuseh)phsa puetiuhai Tämä
tuna sen ulkopuolelle.
^ Mitä tulee kokbbhtuheeseen perus­tuslakia
säätävään kokouksen niin
se, hyv^s^tyään väliaikaisen halli­tuksen
toiminnan, valitsi sen tilalle
todmeeni»nevan komitean, johon
vaivalla läpäisi pikkuporvariston joh­taja
Ledru-Rollin; Loiiis Blanc Ja
Albert jätettiin valitsematta. Louis
iMancln ehdotus työminlsterlston
niuodostamisesta hylättiin ja minis-tsristöön
yleensä valittiin etupäässä
maltillisia tasavaltalaisia.
Kaikkein räikeimmin. ilmeni hal-htuksen
ja perustavan ikokouksen
taantumuksellisuus ulkopolitiikassa.
Jo Lamartine. joka hoiti ulkoasioita
väliaikaisessa hallituksessa, kiirehti
vakuuttamaan kaikille valloille Rans­kan
tasavallan rauhaarakastavia a i ­komuksia
ja alkoi Ueliakoida santar-mitsaari
Nikolai I edessä.
Sillävälin koko Eurooppa joutui
kuohuntaan. Italia kapinoi Itävaltaa
vastaan. Saksa ja Itärälta vavahteli­vat
vallankxunouskouristuksissa. PUo-l
a kapinoi ja oli valmis nousemaan-
Tletyi^l taantumuksellinen perustus­lakia
säätävä kokous ajatteli kalk­kein
vählmmhi EurbOpan vaHanku-moukseh
auttamista. Mutta Pariisin
työläiset ja käsityöläiset ajattelivat
toisin.
Tonkokunh 15 pälväh csilfityinlilen.
Toukokuun 15 päivänä vyöryi 180,-
000 henkiri^n työläisjoukko kansallis­kokousta
kohden. Joukolle puhulVat
Rasijiaille; Bäri)eu jä Blanqui. V i i ­meksimainittu
puhui el valh ulkonai­sista
vaaöti^myös sisäisistä vihollisista:
vaati U ^ l u a työttömyyttä vastaan
j a kihisi huomiota Alberthi pois­tamiseen
halUtuköesta. Mutta esUn-tsTOinen
tapahtui järjestymättömäs-tl.
Kun kansalliskftaitin porvarilli­nen
osa antoi hälyytyksen, syntyi sa­noin
Jciiväamatoih' hämminki. Mie­lenosoitus
hajoitetUlh ja »sen .johta­jat
yanglttlln. '
. Porvaristo, niyöskii^ pikkuiJOrvarls-to.
koötl iyöjäisille kärshhätisÄ p61ön
hetkien jbhdosta'. A'lkblva,t vainot Jö
laittomat • kotltärkästukdet. B*oriet
vallankumoukselliset klubit, jotka
nauttivat huomattavaa arvcöiahtoa
inVJUUKfTA
Kuvaavana piirteenä kapitalistisen
valtion- {Kxbhiebttoratuadesti « ^ t y -
vät ne edesottamlset, J<^ta harjbllei-taan
Ue- j a vesirakennitäiallitalc»äi
algisaia Saimaan Icanavah lasjen-
^ _ työläisten Jä käsityöläisten keskuu-iLiS^
inbnlllVtotte^ "Khibitt
nustyitoailla. Niinpä sieltä on kär-rotiu.
%ttä eisim. Mälkiä jä Mictolän
sulkujen väliUä subritetteviä "läajen-hnstöitä
johtava '"herra mittari"
tarkastaa halhisyaian olevaa in\istaa
listaa* ennenktdn ottaa yhtaän LaiH
peeh ty&iVäh^pstoimiston hänbn
bioksensa osoittamaa työläistä työ­hön,
läainitussa listassa kerrotaan
olevan paitsi marraskuun 16 p>:n lak­koon
osällstuneitten — myöskin jär­jestöelämässä
mukanaolerien työläis­ten
nimiä oikein sivukaut^a. Näin­ollen
on aivan oikeutettu työläisten
edttämä kysymys: "Onko mainittu
iulBttefo annettu asianomaiselle "mes-tarillfe"
ylMnplen virkaUijoiden i&-
hblta j a ollaanko tie- ja yesikar. hidl.
asiasta tietoisia, vai toiniilko kyseel­linen"
mestari" omasta innostukses­taan
työnantajakapltalitslcn asiana­jajana".
PIRTUSAALISTA
TuUitaakvarikot tammia—oiarras-knnssa
843,947 L
Tullihallituksen ilmoituksen mu­kaan
takavarikoitiin tulliviranomals-tbn
toimesta viime marraskuussa
1^6.542 litraa sprUtä. viinaa 38 p u l -
loia, konjakkia 383, vlskyä, rommia
yin. 489, liköörejä 89. punssia 12,
samp^panjaa 12 ja viinejä 444 pUlloa
Täinml—marraskuun aikana noU-sbe
te^kavärlköltu spriimäärä 773,903
lliräah. Vastaten vihne vuonna vas-täävabai
aikaan 843,947 litraa..
LÄLEIUtTON ASIAMIES EDES­VASTUUTON
SEIKKAILIJA >
ia ensimainCT tapaus; jolloin haUi-tukseen
timk^utul Värslnfdiien prple-taarL
Yhden proletaarin olo hallituksen
jäsenenä ei tietysti tehnyt tätä h a l -
•Qtusta proletaaHseksL Fäi^
se bli icokbbnpaholtia^h porvarihinen
' ^ n enemmistö oli maitillisla tasaval-taiysla.
Pikkuik>rvari^tba edusti siinä
kaksi henkilöä, toinen h i i s ^ Ledru-
Rollin ja proletariaattia, Jcisa, haa­veili
"soslaatista" tasavaltaa, kuten
siBoin sanottiin, edustivat - ;Louis
Blanb ja Albert-
: Siis^ vaikka porvaristo el onnistu­nutkaan,
kuten vuonna 1830, saa­man
täyt^ voittoa työtätekeyjbstä
niin ei vHmf^fti"fe^^^?ft^f«*^p bliiit
ratkaisevaa' meä^iyKtä.Held^ ja
hallituksen välillä syntyi kohta ensi
hetkhiä erimielisyyttä.
£miGTdcaikkea halusivat - tyc^iset
kohta julistettavaksi tasavaUan; hal­litus
horjui, "sen vasähmlstö
Jyrkästi tätä^ aSkäätO 6%
sen tähden hallituksen Julistuksessa
puhuttiin vain "tasavaltamuodon pa­remmuudesta".
' ^
jbtka valmistivat hienoja pikkukäpi-neita
jä ylellisyysesineitä, kansällis-työ^
Äjoissa käytettihi heitä maatöls-
Kun kansalliskaarti lakkasi nyt o-lemasta
yksinomaan porvariston nöis-tbyäkeä)
hiin hallitus päätti perus­ta
oioäan äseyoir m kaupunkiväes-töh
hyö^yalneksesta, ryy^köyhälls-t^
st^, lääaslässa alaikäisistä, joita
veäeitin tähän iiilh kutsuttuun "liik-luväan
kaartiin" jolla pii kaUniit pu-viit
j a hyvät palkat. Täten porvaris-hamtus
ennakolta valmisti ne jouk-ko-
dsastot, joiden myöhemmin tuli
^ikistaa työläisten kaiilna.
: EZsdkkI myöhäisemmat asianhaarat
edistivät kbSii^bidcäalla tavalla työ
läiskajjlnan syntymistä. Väliaikainen
hallituä el vbihut suMiutua suuresta
taantumuksellisesta Voimasta —
vaan päinvastoin se^ oli pakoitettu
tanssimaan' takakäpälillä näiden e-dessSk
ja, pyrki kaikin voimin saa­nkaan
zte vakuutetuiksi tasavallan lu
jiiudestä. Tässä tarkoituksessa se k i i
rehti maksamaan ennen määräaikaa
Wtiblälhojbn kbi^ot.
Mutta väHaSkainen hallitus
epäröi koskea * suur porvariston o-r^
isuuteen, päätti anastaa köyhälis­t
ö omaifiUUdbh Ja takavarikoi kaik­ki
tanetttkset säästökassoista, lle-tysti
nämä, työpalkkaroposet eiyät
rplneet korjata kotbnkiskurihallituk-sen
aikana qpäkimtocni menneitä val­tion
raha-asioita. £^lc&sään varoja
t^kl-^haliltus, joka oU erkaantunut
Vallankumouksesta, vielä yhden val­lankumousta
vähihgoitavah teon. Se
Korotti 45 centimella kaikki verot.
Tällä teolla rasitettih aivan yUvoi-mäläesil
fakiiiibikäistba, joka ihnan
satakin oli hallituksen veronk^tajien
^koronkiskurien oi^juutuksen kuris­tamaa.
Ei ole niin ollen ihme, että
tämän jälkeen taloniioikaisto alkoi
suletaan, f - lätiöUi Itäsavattaij^ein
Gamieu Pago — me hävitämme ne..
Me haluamme rehellistä j a mältlll&-
ta tasavaltaa."
Kansallisten iyöjKiJbJen • Bidkani-hehi
»SuunrilUeen kuukauden kulut
tuanäldfen tapausten jälkeen tapah­tui
proletariaatih ja pbWari5ton vä^
Iillä ratkaiseva yhteenotto. Ei vöJ
olla epäilystäkään sUtä, että porva­risto
provosoi nämä pröletairlatäh c-slintymiset.
Ei muuksi kuin provor
kateloonlksl vbida kutsua kansallis­ten
työpajojen sulkiemlsta ja 100,000
niissä työskentelevän työläisen hblt-tämlstä
kadulle.' Tämän sulkemisen
edellä kävi pltkäaikahien k a m p ^u
sanomalehdistössä ja parlänientlssa
mikä kamppailu bli suuhhattu "lais­kureita
jä tyhjänteimittajia" vas­taan,
jolta varten työpajat muka oli­vat
olemassa. Kun oH kylliksi val­mistettu
maaperää, julistettiin työ­pajat
suletuiksi j a työläisiä kehoiteb'
tlin liittymään arineijäan telkka hy­vällä
lähtemään Pariisista.
Toimeenpanevan kbmiteän jäsen
otti työpajojen, lähetystön hyvin töy­keästi
vastaan ja työläiset tarttuivat
aseisiin. Kapinaan nousseiden tun­nuslauseeksi
tuli: "leipää taikka l y i ­jyä".
(Jatket.),
Kerroimme eilen Lallililton. fascis-tisista
provQkatsIonlpuuhista. Osol-tlinme
mjn., että liiton asiamies
Antti Salamaa on tyypillinen kriml-naaUrikolllnen.
Nyt bn tästä lurjuk­sesta
saatettu Julkisuuteen vähän
hänen entisyydestäähkln.
salamaa oh alkuperäiseltä nimel­tään
Mielonen, synt. UkunlerAellä
lä9a kirjoilla Kotkassa. Salamaa on
viettäTiyt seikkailevaa elämää. Me-nbtettyään
varansa lähti hän Aus­traliaan,
mistä palasi merimiehenä
1925. Yritti imlvellä polilstaa Kot­kassa,
Pyhtäällä ja Khkkönummbl-la
srfcä vallisaaren ammusvarikoUa
vartijana; havitteli kirjallisia töi­tä,
jonka tuloksena on ollut eräs tö­kerö
kirjanen "Valtiovalta submalal-siUc".
Ennein Australiassa käyntiään
on bä»tä rangaistu väkijuomain hal­lussapidosta
. Ja paholnplielystä.
Tämäntapaisia huUkaaneJa toimii
f aseisti Järjestojen keskeisimpinä hen­kilöinä.
E l ole nllnoUcn- Ihme; etta
fäsclstlen järjestämät "kansalaisko­koukset"
vievät Lapuan tapalsUn hui-llkaanimellastukslln.
7
Anttonen on
Ajan kuva vallankumous*
vuodelta
Anttonen, Tohmas Malaikiaan-poika
on pahalla päällä.
iHän on aina ollut ijänikuincn
optimisti ja sii'tä syystä saanut
elämältä vähänväliä kohlauksia,
joilla se vähemmän hicnotuiiteises
tl pn kutsunut häntä järjestykseen.
Hänen mielikuvituksensa on suo­rastaan
jumalallinen:. hiukan k i l -
hok&tta vain, jokin mitätön tapaus,
cBhn. Vonäjän vallankumo^us- ja
silloin se lähtee lentoonsa ja l i i -
tblee maat ja taivaat. Aivan kuin
Noäkin arfckikyyhkyncn. Ja sitten
se palaa laillisen Omistajansa Toh­mas
M^alakia^npojka Anttosen tykö
kuivettunut öljypuunbiksfa nokas­sansa.
—-
3e bn tehnyt hukkarcisun. A i
SOSDEMIT VASTUSTAVAT MAA­TALOUSVÄEN
ASUTUSTOI-BIlkTAA
Eduskunnan Istunnossa käsiteltä­essä
Valtlcm talousarvion maatatous-pääluokkaa,
ehdotti SOS. ryhmän
puolesta tov, RIihimäfcli tov. Talvion
kannattamana, 13 luvun 18 mbm. l i ­säystä
1 milj. m:kaa valtion maiden
kliivattamista y.m. töitä varten. Sa­moin
he ehdottivat saman luvun 21
monienthi kohdalle lisäystä 20 milj.
markkaa asutustoiminnan rahoitta­miseen.
Ehdotustensa jjerusteeksi he
totesivat; sön, että asutustoimintaa
oh suuresti haitannut määrärahojen
puute,, huomauttaen edeUeen, että
pienviljelijäin ja maattomien vaike­an
aseman vuoksi biisi ästistustoi-mintaan
kUnnitettävä vakavaa hiio-tniota.'.
• "••. .
Ehdotusten johdosta syntyi pitkä
keskdstelu, jOsäa sosdehdt j a mäa-läisliittölaisbt
puhuivat katoilita sa­noja
asutustoiminnan puolesta. Mut­ta
kun tuli ääneste, näistä ehdotuk­sista,
nhn puolesta annettiin vain 25
ja vastaan 146 ääntä.
Samalla pääluolcalla metsätleteel-liseh
tutkimu^tol^ibett uusien vir­kojen
perustamiseksi «hddtti kokoo-muslahien
Talas suuria rahasummia.
Soäjem vmm matäSiL Jä JOkinen
volinäkkaasti puolustivat tätä eh-
4oi>usta. ' '
Tässä Jälieen näemme minkälaiset
teot ovat pienviljelijöille j a maatto­mille
annettujen lupa&sten takana.
näkin sangen vaatimatantuloksisen
rcisun, j a siitä syystä on sen omis­tajalla
kyllä aihetta olla pahalla
päällä.
Niin tapahtuu, kuten sanottu,
'tämäntästä, eikä 'asianomainen ker­keä
Ikoskaan saada kurttuja ihan
siioriksi kulmiltaan.
Se on kai kertakaikkiaan luon­nonlaki,
että optimistisen ihmisen
tuntee, jos ,hän on. kunniallinen,
toisin sanoen työmies, murheelli­sesta
naamastansa. — Optimismi on
lyönyt leimansa häneen, vaikkakin
nurjalla puolella.. —
' Aivan toisin on pessimistisen ih-niisen
laita.
Esim. Taavetti Toikan. ,
Hän on Anttosen perheen kans-sä-
asukas. Katselee oloja j a maa­ilmaa
mörkkicn silmälasien lävitse
jä «epäilee tarttua noin vain hou­kuttelevampaankaan
syöiitiin. Hän
•oh huone-isäntänsä riitatovcri ja
pahahenki. Myrkyttää toisen lap*
KcUisen hyväuskan pirunkuvillaan
j a pitelee tämän fanttasiaa siten,
että se hetken perästä oit icuin
siipisatoinen varis.
Hän tulee vuosivuodelta yha,
reippaammaksi ja eläinänhaluisem-maksi,
sillä hän 'huomaa useimmi­ten
pttane^nsa elämän, oikein, s.o.
pettymyksiä tuottavana, ja menes­tys,
sehän tiettyä — 'olkoonpa se
sitten vaikka pirunkuvien maalaa­misen
taidossa •— on omiansa Ikäh-nustamaan
ihmistä.
Taavetti: Toikka on pessimisti.
Se on todenmukaisin kanta puut­teen
kanssa rehkivälle itydläiseUb.
Siksipä hän voi sielullisesti hyvin
j a puskee härkäpäisesti eteenpäin
täältä. rajallisessa felämässä, ilman
turhia haihatteluja. —
Että Anttonen, Tohmas Mala-kiaanpoika
ei ole katsonut t a i r ^ I -
hldnpäin sujoti^Be^^ yhtä
lubhnollista knidt^ä^Ub «itä bfinen
asukkinsa pit&^iäsei^^ : v&-^^
kuudeksi m u k o i i u - i ^^
Mn, sillä : häii^Mi . «n pessimietl
eikä siis u^o mitään hyvää heru-
N-ah tauullä Ikdin suoi^antdselta pa^
kbtaldtell»; .—
Anttohen, Tohmas Malaldaat)-
poika bn pabälla päällä.
Häh TOkeiM^ ^yksinomaan Venä-;
jän vallankumouksen v^röan kuin
kallion päälle —'•• ja sitten tulikin
Vastavallankbinoua. Se 6i 4£ullut jy-niyllä
eikä pauhujla, kuten edelli­nen,
se tuli maailmanmiehen lail­la,
tahdillisesti ja sujuvasti. Teki
hioitteettbmtoi kum^nnift^ halli-tnsliuoneen
IcynnyliaellS^ kohensi
tottuneesti kukHuIpitiOtsa ja istahti
neuvospoytään.' Ben pöpuI^Uäihen
nimi oli lyhyesti vaian:' Taan^Ä-nius.
Sen tunnu&sanä kuului: ko­koomushallitus.
Tätä herraa ei ollut ottanut las-
IculMhsa oUenknah Töhnms ja s i ia
nyt harmittelut.
Hän oli valanut kohta ensimäis-tcn
vallankumoussähköaanbmien
pbruun komean' poliittisen kannun.
Hän «1^ aivan meistari valamaan
poliittisia 'fcanniijat - •
Se oli Itsenäisen Siibmen nimöc-kokännu.
Muitta ei simä kyUältä;
Samalla läm|>imäUä valmistui toi­nen
jä vielä upeampi loistoteos.
Todellinen mcstarstykki, josta
olisi voinut ylpeillä kuka kannun­valaja-
ammattikunnan jäsen tahan­sa.
Sen rintaan pii kaiverrettu:
Suomen Soslalistiheh Työvaltio. —-
Se oli innostuttavaa ja repäise­vää
ja helppohintäista! Komeim­mat
kännutli^' usein ovat samalla
helppohihtafsbmpiaklh.
^Vferi&jällSbin tapahtunut jon­kinlainen
VallailkiimbbB, oii harjoi-tetttui
eräsiä EomänoVia kohtaan
h.k. persoonapolitiiikka, siis: Suo­men
'poTvarisib bli ymijyi^isiUäh-
8ä, siis: porvarismi on kuollut.
eläköön sosialismi! — J o k a oli to-"
distettova.
TäavPtti Toikka sanoi, että se
on pötyä luulla, että he kaikkihai-
8pt hyvät putoilevat eteen köiil'
hyllyltä vain, omitta vallankätho-uksltfta.
Vielä vähemmän, että jäl­kimäiseen
känhuuh kävlM hyppää-mihöh
'äivankuih ammeeseen. Väli­asteitta
ja vaivaloisetta työäfcchte-lyttä.
—- Hän bli tutkinut joiikuh-vorran
' historiallista malteHalismla,
mutta sai tyrehtyy j^llS Icer^g
asuntoisäntänsä puh^tulVaah ja sai
siis, ylbisiittii tuomariohjetta Sil­mälläpitäen,
pälhinsä. ^
"iRyÄsät ovat lyöhöet raaspiikin
kapitalismin aivoihin jä se tepäil
kerralla, sillä hyvä", sanoi paina­vaksi
lopuksi Tohiiias ja hyökkäsJ
torikolf:oukseen. - i -
IHerrä Taahtumus' kotiutui slUä-valiil
tubliinsa j a alkoi kiristää hlK
jälleen toiikkia nöyrejä yhtä aikaa.
T^- Verkalleen, mut;ta varmasti...
Anttohch,; Tbhmas Malakiuäh-pbika
tuttsl ilman kylmenbvän vä­hin
erin torikokouksessa. Vilusti
jö lopulta suorastaan.' Täytyi 'Siir­tyä
monen muun mukana "torpal­la'-
läralfniltelemäärt. iSe maköPi
kyllä hiukan öe pääsyllplki niiden
liesivalkeiden ääpeeh. Tuntui vä­hän
oudoltakin Hhsih. Mutta Ant­tonen,
Tblrfna», huomasi, että oi
taida sittenkään olla muuta keinoa
kuin: kotiutua pois Vaiiii jos mieli
välttyä 'saähiastä ikuista iaaivtu-niusyskää
keuhkoihinsa.
KmssSiioiimi m
Canadäii Btimm^M^
LahelysJadtU: '^'•^•'^•-'^
40c lähetyksistä iOte ^20.00^ «fö«^|ii
lähetytem''^^20.00=^«Mrd^^^gdtj^
lähetyksistä ?$<).oe«^70^Ö9 r^a:?W
$1.00 lähetyksista^ÖvOO^JlOftOff
sekä Mt'i6kaSie!mx-'i^^
kavalia' äädaKa-^^dollarilta^^^^i^vs^
Silik5.*JwÄlttÄtyIÖÖ»ia:bt^
hetyskulut ?8.50 lähei^Mtfi^^ ^ # i ! ^ y|
: Snoinenv'rahia: iöslitii«B.---^EtunBÖ v^'f^^
?2.4S sadasta Snjksta- -
Te«k8ä:=tth*tj*^-;^«a*tte«te^^
Vapaudelle ottavat ndbkViili^k'
siä vastiaan mydskm; ; x
VAPAUS
PORT ARTffUR BRANCB
,^ ^ 816 Bay Street,
Port ArUmr, Ontario v
VAPiiuS MONTREAL. BRANCH - t
• 1196 • St. AntoiöP st, : "
Montreid. Que., -'.V:.-'-^!
: Amy:mviNmM
Kirkland Lake, '0'nt. •
JOHN VUORI
South Porcuplno, Ont. . J
CHARLES HAAPANEN,
Osuu8kahi»pä, Tlihmfns, Ont
957 Broavlev? Avo;, Toronto, Ont . - ' i
iOHN WIRTA,
DAVID HELlH»
eri paikkakonhina gedci^ntari^saä
kokb Cirimdaa : vattehl^6Wi^^
kaikkia' maanäviralliselle pdiist«^{.i^|||]
:öolle .kuuluvla-^hiäA fln^g^J^^
scjä matkustusta yarton kottöiM^-v^, 1
hanHtaijÄnu^e. vähyifct^^^
rihtfc-jä muita ;«ii<«»eii'k8h*^ •> ^f]
', siin'^'kbhdistuvia;; asioltOä;ft::-«s^n:?!^:^®^
; -;Osbitb:v: ^V^^^v-^^i'^
1410 Stanlöy;^t^et,'Mpg«a^ ^
(Corncr St. Cätharinö andS^nley)
: pääkonsulia •, ^,
• -i^saksi^tJ^^^Säc^^^
Cahadassa:, K p n s u l i i i E r i c l t : ' ^ ^^
te.v Port Arthur, O i ^ . * ^^
Saarimäki, 819 Bay S t , Toronto,.
Ont ~ i l P. Albert; Hcrmanson,. .
Thomas ^V^^'''^^::h^JS^!M
Öliff. Ont - " ^ I » " * ! ^ i ^ ^ ^ S ^ l l"
Bbn, 64 Dbck SI.* Sfthit JWih, t5
fc. W, Törnroos^ 661 How» B k , . a
Vahcbniffefe B.C' ::A,:'m'&-^-'yimM
leen kello kuufiltolsla. NouMh ja k i a ^ j^
ntlhÄn Vierelläni seisoo seUaifefr-fe
mies turkis^ttoossa ja . jaH«>ja«n
kyhnänvuökidnöjjtöbfe. •
- s a t a . • jSysyii.^ -«cJsotte: ja ^ Jalko*,:..:Ä ,
jänne hostelettb?^-•: ^ ^ • ' : ' . ^ ^ i y ?^
•••^ Nlhi,. sanoo, palelee. Mlnä,:aanbd^-^^g||
"Siellä ön jo syyskblca ibna ul­kona",
sanoi Taavetti Toikka, kun
oltiin yhdessä asuntoon tultu kun­nallisjärjestön
kokouksesta.
"Onhan «Ttellä, ^ vähSh^^ myön­si
Anttonen, villfalsifen syrjäsilmäl­lä
toVerjinsa. "Mutta pii miten
oli, se on kultchScih varmaa, että
kun tässä äänestämään päästääh,
niin sillä valtiotcolla mhiä lySn
tbisen naulan porvarismin ruumis­kirstuun.
- - . Tass' on cnsiniäihenr*
Anttonen, l^hmas Mtilakiäan-poika,
iski jäsenkirjittns^^ pöytään,
niin että paukahti. ^
KlrJ. MIHAIL SOSTHENKO
Täs^ asiassa el käy valehtelemi­nen.
Jos olet nähnyt Vlatoair Hjlts-hin,
niin sanokin: näin stellft, sem-niolsessa
Ja sbkmoisessa tiöantb
Mutta ellet olb nähtoyt, niin valkene
älälcä suotta Jauha leukojasi. Niin bn
parasta historian vuoksi.
Ja kun Ivan S^Jönitsh Schukov
kehuu, että muka kaiisahkbkbuksessa
näki Vladhnlr IIjitshlh, j a että H -
Jltsh muka koko ajan katsOl hähfä
kasvoihin, nilh se oh lorua j a tyhjää
parranpärlnää. Ei.häntä Iljlteh voi­nut
kat^a kasvbihih kasvot kuin
kasvot; parta kia-hea, törröttää les­tyssä;
nenä tavällinbn ja mtiodOtoh:
£ä Iljitsh voinut katsoa "sellal^hn
kasvoihin,, sitäkin vähemmän, koska
Ivan Semjonovltsh Schiikov On nyt
avahut kauptKipuodin •— Äyy, j a eh-l^
pä hänellä on^ punnukset leimaa-mattomat.
Tällalsett. valehtelemisen Vuoksi
minä vielä kohdätessäni syljen sel­laisen
Schiikbvlh häVyttätniin sllmhn.
"Sleensätdh t ä l i a i ^ ^ valehtelemi­s
e s i tulee vain sekasotkua hlstbrl-aah;
Mtlnä sbntään näin kalliin Johta­jamme.
Vlädhnh Hjltsh Leninin,
eh valehtele;
Aänä ehkä vartavasten othi Mar-tinbvista.
luipaiapun' Smolnaan. Minä
dtifsS. kuin kirbtiu pari kolme tun
tia lEuijeskblih käytävissä, • odotin.
Mutta ci mitään — en kehu. J^-jc^
tiyt puhunkhi, m i n vain historiaa
varten.
Ja tulin minä käjrtävään täsmälr
olen Leninin autonkuUcttefa.
— No? sanon.
., KatsolÄ mixÄ häneen mibi bn
aivan tavallinen, muodottomat vllk-sftt,
nenä. . ' ^
6alilkaä,:6^^
^ i^yhdyitÄ^kööt^^
ole pelbiitavai Jnfljett^f B J a ^ ^
jihahet ote ta^vaUIneh? Jr^^^
väitten ympäri, ^iMtupatea^
jÄri *— jottei vabx ajaisi kohti, thyl.
thyi, katupylv^teeen.
— Eihän tokl.t puhuu, totuttu asia.
ipioi miittä katsokaa; pulujto;
jakaa varovasti.
• JUmiillsiic,: höh sanoänkhi. Ehkä;
kijhu tt^äkaäh: J4 jos puhuhkSi^vil
rillh vain historiaa varten.
, Mutta kuljettaja, hyvä mies,
minuun jä "^ihuii:.' "• v''"'''.- ;rA^'m
~ Hy^ä on, koetan. .
JumaUste. Nihi JsanolkhL Koetan,
sanoo. '•" . - -'-.i
— No, sanon, koetahan, veliseni; ••ip
Häh huitaisi kädellään, — hyvä
oh. muka. ^ 6c — 'se, sanon.
Hahisin mhiä klrjbttaa muistiin .
meidän historiallisen kcskusteiuriuhe;
niutta pats! kynää et oljHraahrJP
RälVeieh yhtä* taskua: iuHtik&uja.- . /
ohutta paperia käärö, mahorkkaa
vaamatoh osmuskaU paketti, AiniUtä^irf
synää ei ole.'Kaivelen toiste taskua
kynää el ole.
Juoksin minä toiseen ' kerroKseen
kansliaan; antoivat'kynäntyngäh.:
Palaan takäldh klh^IraaiSif "
^ l l a — kuljettajaa el ole: Ä s l ^ i-j
siinä i^lsbi&rkissa j a jalkojaJWva^i«^^^
telli'^'';muttä .•^yt"^'el\ote^^
kaan el ole. ~
' »Iina sinne tänne — c i ole.
•.••••Juöksien.kadiinb^-~':kul^^
Tautössa-Tcohe^Mris^ii^^
autossa -^-ysaS^^ii^ia^
Bjlfcai'Isöra,-; j a ^ i a ^
pystyyn'.: - , ' ' - - r-^i-V-)-;
Asetih kätchf»:?hatöhUll^
Ip ja halusm huutaa emka®Di^i|ttaJ^
pelkäshi \vahtisptilastä:^3ai^^
sehnnalfciv-1 '