Vapaus, October 10, 1930

              Swu2 Perjantaina, lokak. 10 p:nä — Fi-i., Oct. 10
tr A A TT Q C«n«<Ua mosuUIva «yÖTäettöo «Jnoa »inenk«oa»tUJ«, ilrEMtyr Soi
^ VAPAUS (Lit«tT>
n«.eal7 totta of Finaitk Worken i a C»tt»d». Publithcd daily «t SnihuTj, Onttrio.
' _ Hniitrftd Iit IJM P««t OUice Ocjunmest, 0:tur«, u K c o n d cUu ouller.
Ccami «dTertiiinf nte*. 75e ptr col. i n c h . Minimom charje for linsl» inaertioo, 7Se. Th»
Mi# £» te. tlie beft aarertiaiag mevliujxi «mose tiie Fizixutb peuple ia Caaa<ia.
. ToiMTtBi, kanttori, kirjakaappa ja paJao omajM talosaa Klm Strertlllä.
'^TtMioiate: Vapaua. Box 69. Sudborr. Ont.
«I Xoatlori J03S. — Toimiloa MöVT. — Kirjiiauppa 2387W.
Office {job «ork. ad Ttrtitemeali. <Ic.) 1032 — Editor 536W- — Bookatore . 23£7W.
- . ILMOTLSUl-NXAT V.tPAUDESSA :
~ ' Kirjeranitoilmolnkaet SI.OO Jicria,'(2.00 kakvi krrua. — ArioIiittooD menneille onnentoirotckaet
i|it pklatatuöCa. — NimenmuuttoiIrouiiikwl M)c kfiia. 11.00 3 k^rtia. — Sytjiymiilm-jluk.et tl.O'(
•Mt*. $2.00 3 kertaa. — AiunIoeroilro<>tuk»<-t $2 00 kerta. $3.00 kakii kerua. — Kiilutilmoiuk«e!
(t«30 keit*. —. KaoIemamlsKitukM:! 12.00 kerta. SOf VitiamU^a Juitolaaaeelta tai mu.itovärayliä. —
Qtlntau tiedot ja oaoteilmotuknet SOc kerta, 11.00 kolme kertaa. — Tilapiiiailmotujiea ja iluotut-
A^&ttsurieft on. vaa.firtaeua^ libctettä>ä ilUiviiuthiulM etukäteen.
; TU.AL'Sni.\NAT:
1 '»k. t*.SO, « kk. « 3 0 . J kk. ».175 ja l kk. $1.0<j. — YhdyiTaltoihin J» Saoraeen aeki man-
<Pt'ufti.maille.- 1 »k. « i i ö . 6 k k . I3.S0 ja 1 kk. Jl.OO.
^~li*5Stärjä~i. Ahlijviit.
i i u a g e r : 1: W. AhI<iTJ.«. -
OIDec, Boukature and Printibop: \iapaut BuiTdicg, £!m Street.
IAH amil to be addreued: Vapyii. P.O. Box 69, Sudlurj, Ont.
Jem «tt« miUoif labaiua «A* Tajlautta eniJro^iKeo kirjerteenoe. kirjotukaa ondelleen liikkern-fc
«<tai«ii petaoonalliaeli» cjipeUä: i. W. AhJivit-t. liikkeerdioitaja.
Canadan sosialifaseistit ja kommunismi
toimeen keinoon, kapinaan, aivan
kuten .Ar;rpntiina5?a äskeltäin.-
Tulccko Yhdy-svaltain imperia-i
i - i n i omiirtumaan mciningeiiiään
IJra^ilia.-.-ra vaiko ei, on vaikea
^anoa tällä haavaa. Yhdysvaltain
i.-iipfriatij^niia kannattava Brasilian
porvari.-lo yrittää ehdottomasti k i l -
j)a;lla .Argentiinan uuden liallituk-
' -^eii kait^ra \^all-kadun %uo^io.«ta
ja lekee kaikken-a kapinan onni.^-
liinii'-ek.si. Se ei kuitenkaan tapah­du
vhtä helposti Bra.silia-sa kuin
muissa Eteläamerikan maissa. Ja
tämän joukkoliikkeen johdossa on
kommunistinen puolue, joka on lu­jasti
juureutunut pohja joukkoihin
ja omaa kokemusperäistä taitoa
aseellistenkin kamppailuilten käyn­nistä.
-äskeisten Bolivian, Perun, A r ­gentiinan
ja Chileä kapinain jäl­keen
puhjennut Brasilian kapina
osottaa latinalaisen ^Amerikan poh-jaj
nukkojen suurta levottomuulta
sekä sodan vaaran lisääntymistä
Argentiinassa. Brasiliassa on näet j kahden johtavan imperialistisen
I ijnijerialisniia va-!ii-lava joukko- vallan, Suurbrilannian ja Yhdy.s-
• liike ],ii\ji>n voimakkaampi kuin vai ta in kesken.
S. J:n 4:nnen alueen
osastoille
taan tähdätyn vallankumousliikkeen
tukahduttaminen on luonnollisesti
Suon:ien sisäinen a.sia.
Suomen ulkoasiain ministeri lau­sui
toivomuksen, että Suomen ja
Neuvostoliiton välillä tulee säily,
mään ystävälliset suhteet. Tällainen
toivomus ei voi muuta kuin herät­tää
mj'ötätuntoa Neuvostoliiton puo­lelta.
Mutta tämän ohella on neu-vastoyhteiskurmallisuudella
oikeus
.AIISSÄ -VIIPYVÄT TIL.4STOKAA-V
A K K E E T ?
Jo jonkun aikaa takapsrin on^kaT ; sJttää kysymys, missä määrin voi­j
i l l e tämän alueen osastoille lähetet- j daan Suomen ulkoasiain ministerto
:y tilastokaavakkeet iotka jokaisen ' ilmoitusta pitää vakuuttavana. M u t -
c.?a?.tcn cn täytettävä ja viipymättä ! ta valitettavasti on .se h y v in pienes-palautettava
aluekomitealle osotteel- j ••'-•^ määrin vakfmttava yksinomaan
la 35 Lome st., Sudbury, Ont. Tä- i niidenkin todistelujen pohjalla joita
hiin mennessä on kuitenkin ainoas- Procope käyttää. Hän sanoo, että
taan ^ault Ste. Marien osasto pala- lapualaisUikkeellä on sisäpoliittinen
uttaniit kaavakkec-t. Mikä vaivaa luonne eikä" sillä ole mitään ulkopo-
No.239
Vermilion RiveeHrin
tautuvat lapnalaisliikkeen kannatta,
jiksi. Jos kysymys lapiialaislilkkees-tä
rajoittuisi yksinomaan Suomen
sisäpolitiikan piiriin, ei Europassa
olisi esiintynyt niin elävää mieleii-kiintoa
j a rauhattomuutta Suomen}
tapahtumain johdosta. Itsestään on '
selvä, että Suomen sisäinen kehitys j " "—
on sen oma asia j a ratkaistaan se i Ensi sunnuntaina 11
Suomen luokkien välisessä sisäisessä IP^^^tään Vermiiion ^"
taistelussa. Mutta toistamme, että i osuustoimintajuhiat
lapualaisliike käsitetään ei vain Neu..}'^asti on pidettävä ni'el . ^ - ^
vostoliitossa, vaan koko Europassa j ^""s tulee alkamaan k^ i f ^^
osyustoimintajm
»at ensi snnnC
taina
Kommunisti
toisten osastojen toimitsijoita?
S. J , JÄSEXRYNTÄYS
liitti.sia tarkoituksia. Että, Procopen
täytyi esittää tällainen, vähintäin
.sanottuna tyhjäsanainen vakuuttelu
S. Järjestön jäsenryntäys alettiin vastaukseksi kysymykseen miten l a -
Kaikille piiri-, paikallfe- ja solutoimi-kunnille
Kun Canadan Kommunistisen
Puolueen toimesta on ryhdytty sys-lipmaaltisiin
ja laajakantoisiin toi-jipi^
piteisiin kaivos- ja metsätyö
laisten, rauta- ja terästeollisuuden
työläisten järjestämiseksi taistele­viin
tepllisuusliiUoihin, vaatimaan
tjröläisille elinkustannuksia vastaa­vaa
palkkaa sekä porvarien itsen­sä
laatimain turvallismis- ja työ-ajkasäädösten
toteuttamista. Ja kun
säissä toimenpiteissä on jo muu-taffiilla
aloilla saavutettu verraten
hyviä tiiloksia, niin oVat Canadan
spsialifascistit. Yhdysvaltain Työ-yä^
nlijUopn kuuluvat ammatillisen
Hikiseen byrokraattiset johtoherrat
ryhtyneet avoimeen sotaan mainit­tujen
perusteollisuuksien työläis­ten
järjestämistä ja kohimunisteja
y&staan. Canadian Labor Press-nimisessä,
aika-ajottain ilmestyväs­sä
lehtlpahasessaan, jota Canadan
fiiiänssiporhot todennäköisesti ra-jha^
i^avat, he tuon sodan julistuk­sensa
ilmilausuvat. Lainaamme
muutamia kohtia tuosta julistuk­sesta,
jössä vuodatetaan krqkodii-
Kn kyyneleitä kommunistisesta liik­keestä
erotettujen tai eronneitten
";puuruuksien" — Trotskin, Jack
MacDonaldin ja Maurice Specto-ttn
-— puolesta.
jj^s näin:
, '^j^oikille teojlisuustyöiäisille! Ja
^flcoi&töti niille, jotka tällä haa­vaa
työskentelevät kaivoksissa.
'iiCJietsakampilla,' voimalaitosten ra-leeftniijksilla
sekä rai^ta- ja .teräs­teollisuudessa.
Tämä on muuan
MitSi ponnistuksen ja jännityksen
ä^pja Cahadaissa, jolloin jokaisel­ta^,
hyvältä kansalaiselta vaaditaan
rohkeutta, kylmäverisyyltä ja tyy-l^
eyttä, päästäksemme jälleen kur
köistuksen aurlnkopaisteeseen.
"Koipmunistit tekevät epätoivoi­sia
yrityksiä käyttääkseen sinun
tujateitasi kumouksellisen propa-
^tUtdansa edislämiseksij Älä anna
kiftnmunististen agitaaltoireiden* ove-lai
» vakuutteluiden johtaa harhaan,
itsjeäsi, agitaattoreiden,. jotka tahto
Vfi vain häiritä teollisuutta ja vä-lleiitää
sinun vakituisia ty.ömahdolli-shuksiasi.
Käsitätkö sinä mitä kom-
^ ^ ^ i s m l tarkottaä? -Sen politiik-ön
semmoinen sisäinen tof-i^
intä, jonka lakia tieoUisuus pysyy
jäfkuväin rettelöiden ja levotlo-
!^Miiksien vallassa ja jöslä oh huo
seuraukset sinulle samaten
iiuiti teollisuudellekin. Kun koni'
munislinen agitaattori lä'hentyy si­nua
työmaalla, käännä liänellc .»sel­käsi!
Sano hänelle, että sinä pys­tyt
käyttämään omia aivojasi,"
Sitten puhutaan juli>tiikse.-sa
"koniniunii^min seurauksista" ja
vaikutetaan vanhaa, aikansa ta­solla
olevain kapitalististen poli­tiikkojen
jo aikoja .sitten hylkää­mää
juttua siitä, kuinka muka Ve­näjällä
on tuotanto ja tavarain
jako pienentynyt kommunismin ta­kia.
Edelleen sanotaan julistuksessa:
"Kommunismi Jau.suu, etlä sen
perustana on työläisten hallitus.
.Neuvostovenäjällä on hallitus pie­nen
oligarkian käsissä, joka ilman
muuta ajaa maanpakoon tahi erot­taa
virastaan sille epämielui.set joh-
'a/at, kuten on käynyt Trotskille
ja muille sekä Canadassa MacDo-naldille,
Speclorille y.m."
"Työläiset! Välttäkää kommu­nismia
kuin ruttoa. Se tietää vas­toinkäymisiä
yksilöille. Se tietää
perhe-elämän särkymistä ja onnet­tomuutta
sinun maallesi."
Tarvitaanko vielä muita todis­tuksia
siitä, etlä Canadassakin on
reformistinen ammatillinen liike
vajonnut täydelleen sosialifascis-miin.
Se vastustaa maan perus­teollisuuksien
työläisien järjestä­mistä
aivan samassa äänilajissa
kuin teollisuusmagnaatit Melcheti
ja Holt konsanaan, työläisten, joi­den
järjestämiseksi reformistinen
ämtnatillinen liike ei ole koskaan
pannut tikkua ristiin.
Sodan julistuksen yhteen koh­taan
nähden olemme kuitenkin sa­maa
mieltä sen laatijain kanssa.
Mekin kehotamme työläisten ajat­telemaan
omilla aivoillaan. Tutki­kaa
Canadan Puutavaratyöläisten
Teollisuusliiton, Canadan Kaivos­työläisten
Teollisuusliiton ja Ca­nadan
Metallityöläisten Teollisuus­liiton
ohjelmia, vaatimuksia ja toi-mintamelodeja.
Ne suurin piirtein
vastaavat Canadan perusteollisuuk­sissa
raatavain, eniten riistettyjen
ja huonoimmin palkattujen prole­taarien
jokapäiväisiä, tarpeita ja
vaatimuksia.
Työläistoveri! Ellet vielä kuulu
teollisuusalasi työläisten järjes­töön,
liity siihen viipymällä! Ryh­dy
järjestyneenä taistelemaan luok-kaelujesi
puolesta leollisuusporho-ja
ja heidän sosialifascistisia apii-feitaan
vastaan!,
HyviU toverit:—
1. Iluomin t>öväen puolustus.,
toiminnalle
Puclurr-n poliittinen komitea äs.
kel-cs-sä kokoukse.s.saan käsitteli C a ­nadan
Työväen Puolustusliiton ke-h
i l t u m i s t i i ja hyväksymässään pää-tG.;
ponnessa esitti konkreettisia toi­minnan
muotoja ja keinoja heik-<
kcuksien voittamiseksi. Meidän
Puolueemme tulee täysin oivaltaa
Työväen Puolustusliiton rakentami-.
sen välttämättömyys. Nykyinen a-jankchta
tarjoaa objektiiviset mah­dollisuudet
järjestölliselle lujittami­selle.
Tässä ymmärryksessä onkin
Työväen Puolustusliiton toimeen­paneva
komitaa järjestänyt yleis-
.'fihteerinsä toy. A . E . Smithin mat­kalle
ja suunnitellut konferenssien
pitämisen kaikissa suuremmissa kes­kuksissa.
Toimivien piirikomitealn
moudcstaminen, piirin toimitsijain
'a järjestäjäin avustuksella paikal­listen
toverien taholta osastojen r a ­kentaminen
tekee mahdolliseksi työ.
Iäisten mukaan vetämisen kaikista
työväen järjestöistä, työpajoista ja
ts'öttömäin armeijoista. Pikaisella ja
huolellisella valmistelulla on taat­tava
tov. Smithin matkan j a pidet­tävien
konferenssien onnistuminen.
Rakentakaamme Työväen Puolus­tusliitto
todelliseksi joukkojärjestök-
SI.
Myöskin on käsitettävä, että Työ­väen
Puolustusliiton toiminta täyt.yy
kehittää enammän joukkoluoteiseksi
käyttäen paikallisia puolustustaiste­lulta
toiminnan tunnetuksi tekemi.
seksi, valokuvaryhmien, lentolehti.
°n y.m. kautta. Tosiasiallisesta huo­lellisemmalla
propagandatyön val­mistamisella
ylipäänsä korjaus saa­daan
aikaan,
Varojen kokoamiselle, mikä työ­väen
puolustustyöstä muodostuu eri­koisen
tärkeäksi, on' säännöllisempi
huomio kiinnitettävä edellämainitun
yleisen toiminnan kehittämisen y h -
ccydessä.
pualaLsliike vaikuttaa Neuvostoliiton
j?. Suomen välisiin suhteisiin, pal­jastaa
hänen todistelunsa heikkou­den.
Ellei lapualaisliikkeellä olisi a i ­van
määrättyjä ulkopoliittisa tarkoi­tusperiä,
jotka sitäpaitsi ovat täh­dätyt
Neuvostoliittoa vastaan, ei
ruotsalaisen porvarillisen sanomaleh­timiehen
päähän suinkaan olisi päl­kähtänyt
tehdä kysymystä, miten
lapualaisliike vaikuttaa juuri Neu-vostoliiton
ja Suomen välisiin suh­teisiin.
Mutta sitäpaitsi on koko m a a i l - ' sa, ei hänen tulisi eittää selviytyä
malle varsin hyvin tunnettua, että ristiriitaisilla ja ketään vakuutta-
Suomen fascistiset ainekset saamaa- mattomilla selityksillä. Tällaisilla se-vat
ei vain terroria työväenliikettä lityksillä ei tietenkään voi olla edes
vastaan, vaan myöskin neuvostovas- sitä vaikutusta, jota Procope toden-taista
politiikkaa. E i ole sattuma, | näköisesti niillä tarkoitti, nimittäin
että Neuvostoliiton ilkeimmät par- j haihduttaa epäilyksiä j a pelkoa Suo­jaajat
j a pahimmat viholliset, jotka men ulkopolitiikan kohtalosta l a -
aina ovat kiihoittaneet sotavalmiste- pualaisliikkesn yhteydessä. Nämä t u -
' osastot j a alaosastot tartu asiaan i l u i h n i Neuvqstoliittoa vastaan ja levät edelleenkin jatkumaan yhtä
tositeolla
ivy.skuun 15 p:nä. Kuitenkaan ei s a -
/ iiomalehdi.^isä ilmenneistä osastojsn
• loiniinta-selcstuksista ole näkynyt h a -
: laiatua sanaa jäsenryntäyksen järjes-
1 tämisostä, tai jos se on järjestettj',
. '.sen saavutuksista. Sudburyssa tosin
hön Tällä tarkoitetaan sitä. että cn hiukan oltu hommassa Esim.
nuSueen edessä olevaa määräävintä : Soo ei ole osottanut mmkaanlaisia
tehävS lähestytään teollisuuksien ; lyntaysmerkkeja. .samaten-on usei- ohSr j a ratkaisevia työläisker- Cen muidenkin o.sastojen laita. Nyt
„oiitd,via^ja .on vicla r.vntaysaikaa jalella useani-rcksia
sUmallapitaen. ! ^^.^ yi^i^. Tätä seikka on osasto-
5. Meidän on otettava hyvin va-.j=n käytettävä hyväkseen ja ryhdyt-kavalta
kannalta teollisuusunioittem- j tävä toimeen sekä korjattava l a i -
me rakentaminen todellisen bolshe- minlyönti.
ja ' yleensäkin puolueen toimirman j Jo aikaisemmin c n osastoille huo-täytyy
ilmetä perusteollisuuksien; mautettu, että keski-Ontarion alue-työläisjoukkojen
keskuudessa. Y l i - ; numero ilmestyy marrask. 18 p:nä.
päänsä" tämä johtaa vallankumouk- i Tiitä numeroa ei kuitenkaan saada
sellisten unioiden rakentamiseen. ! tarkotastaan vastaavaksi ellei S. J .
Näma.juiilat piti pidsträm^. -
ien seik- semmm, mutta ti^Mhrfn '
lalaisliikejteitten vuoksi eivät n " " ? " -
poliittisia iyaan jouduttiin siirtämS*^'5
tekijänä, joka voimistuttaa Suomen Julmassa m.m. tmijr,
ulkopoliittista . agrissiivisuuttji « i a
helpoittaa Suomen vetämistä osal­listumaan
Puolan militaristien seik-kailusuunnitelmiln.
Lapualaisliike
heittää määrättyjä ulkopoliittisia,
Tunnuksia, erittäinkin ' keinottelevat 'uksi päiväkfi.
lapualaiset järjestelmällisesti provo-kaatorisilla
valheilla "Moskovan
juonitteluista", jotka fascistien mie­lestä
ovat ainoana syynä siihen, et­tä
Suomen proletariaatin parhaim­misto
seuraa kommunistista puolu-
3tta. Lopuksi voidaan aivan määrä­tysti
osoittaa siihen eittämättömään
tosiasiaan, että suhteellisesti lapua-laisliikkeen
voimistumisen kanssa
huononevat Neuvostoliiton ja Suo­men
väliset suhteet, johon suinkaan
Neuvostoliitto ei ole syyllinen.
Asiain näin ollen, jos Suomen u l ­koasiain
ministeri todellakin tahtoo
säilyttää ystävällisiä ja hyviä naa­puruussuhteita
Neuvostoliiton kansr
ole:
Ohjelma tulee ole.iiaan . . .
masti arvokas,.iiiä u^l!^.
onnistumisen suhteen oi^i
t e t t u kaikki välttämätön
m-in^ Co-optasin toime.^ S?
tu kahvitarpeet tliaisuut a
vapaasti. ^
Jokainen näiriin osuastoim.
sun j u h l i i n ! Älkää unt^oittaC^^n
ta kahviakaan! ^
6. Vielä kerran meidän täytyy; kiinni, sillä aluekomitealla ei ole
kiinnittää solujen, paikalliskomiteain, tarkotus julkaista vaan yhden tai
ja piiritoimikuntien huomiota siihen j kahden henkilön täyttämää lehteä,
että miksikä puoluejäsenlstömme i siispä osastot j a osastojen toimitsi-suuri
enemmistö on vieläkin u l k o n r j j a t / teidän toiminnastanne riippuu
taloudellisista järjestöistä, vallankii-j gum-elta o.salta tämän ensimäisen
mouksellisista teoUisuusunloista | aluenumeromme onnistuminen.
Työväen Yhtenäisyysliiton yksiköis- jokaisessa osastossa on aina jo­ta.
kunen kynänkäyttäjä, suuremmissa
useampiakin. E i siis muuta k im o-sasto
antaa kynänkäyttäjilleen v e l -
7. Näiden kamppanjain yhteydessä
puolueen rakentamisen /Tcannalta' .... , . . .^^
f . . . . . . c»„r.notHmn ^otuksen mista pitaa kirjoittaa. SriäseÄS m,£r.:Si tcvoo. c tm .ai,*> o-
?äm.nekautto. Muussa <^r>-'^--A':TZS':^u:ll Tt^S^ .....
sen joukkopuolueen rakentamisek..i v;>,„„„„„^ U-n<.it,tävät-. smmnitrfmat kvlvö
Suomea osallistumaan neuvostoliitto- voimakkaina, ellei n
vastai-siin ryhmittymisiin, nyt osoit- ' poisteta.
Neuvostoliiton sosialistinen maatalous
Neuvostoliiton viisivuotLsSuumu-telman
toinen vuosi päättyi viimi
syyskuun 30 päiväjiä. Näiden kah-den
vuoden aikana on työväenmaan
maatalous kehittynyt koko maail­man
huomiota herättäen. Kylvöalaa
on laajennettu. J a - k im nyt alkoi v i i -
V U O i i ,
^f^^^f''^^^' mailta saadut icirjotukset j a kuvac käsittävät suunnitelmat kylvöalan
vallankumouksellisten " « " ' ^ e n ra- erittäin tervetulleita. ,o „,
kentamisen kautta ei ole muuta kuin ^^^.^„^ käsitettävä tämä asia
tyhjä Iraasi. Vapauden levityksen j a jäsenryntä­yksen
edistämisen kannalta, .ia sik­sipä
tähän asiaan on käytävä kiin-
KoUektiivisista talouksista j a v a l ­tion
maatiloista kootut tilastot o-sottavat,
että sen jälkeen, kun V e ­näjällä
tapahtui vallankumous, t a ­lonpojat
ovat nopeasti luopuneet
vanhoista tavoista j a muuttaneet e.
lärhäänsä sosialistiselle karmalle.
Nykyään kaksitoista miljoonaa t a ­loutta,
käsittäen 60 miljoonaa mies-lisäämisen
12 prosentilla alkaneen . tä, liaista ja lasta, hankkii toimeen-
2. Järjestäkäämme järjestymättömät
rakentamalla työväen yhte-näisyysliittoa
ni tarmokkaammin kum tähän asti.
8. Jos me emme kykene antamaan
ohjausta työläisten todelliselle l a k -
kojärjestäytymlselle ja joukkoliikeh-timiselle,
niin sillohi me epäoimis- Osoittakaamme Canadan työläisille
tumme tarjoamaan nykyisen suotui- i että keski-Ontarion alueella on työ­läisiä
jotka haluavat j a kykenevät
saamaan aikaan opettavan j a mie­lenkiintoisen
aluenumeron.
S. J . 4:nnen alueen aluekomitean
p:sta. H . Elimen.
san ajankohdan vaatiman bolshevis­tisen
organisatoorisen ja poliittisen
johdon. Jokaisen puolueemme jäse­nen
«täytyy muodostua vallankumo­uksellisten
unioiden toimeliaiksi jär­jestäjiksi.
Jokaisen puolueemme,
kamppanjan täytyy enslmäiseriä löy­tää
ilmaisunsa työläisjoukkojen kes­kuudessa
työpajoissa Ja bolshevisti­sen
fraksian rivimiesten keskuudessa
ammattiunloissa. Tämän saavuttami­seksi
täytyy puolueen muodostua toi­meliaaksi
järjestäjäksi ja poliittisek­si
johtajaksi, antaen organisatoorista
ohjausta jokapäiväiselle toiminnalle
luokkataistelussa. Toverit, työläiset
I pajoissa tulevat yhä enemmän ja e-
Tällä hetkellä on käynnissä seu­raavat
järjestäniiskamppanjat: (a)
Metsä- ja Maatyöläisten Teollisuus-union
järjestämistyöskentely lännen
aavikkomaakunnlssa, muodostamalla
union toiminnan jokaLseen keskuk­seen
missä työläiset liikkuvat. Teh­tävänä
cn kehittää unio todelliselle
teoUisuusunioperustalle, missä union
rakenne pohjistuu työmaakomiteoil-
Ic, kämppäkomiteoille j a toiminnan-icomiteoille
yli koko teollisuuden.
(b) Neulomatyöläisten Teollisuus-unio
on suorittamassa järjestämis-ryntäystä
Montrealissa, Torontossa
ja Winnipegissä ja on käytännössä
ryntäyksen kulussa uudelleenjärjes-
Neuvostoliiton ja fas-cisti-
Suomen väli­set
suhteet
Neuvostoliiton lehdet kirjoittavat:
Ruotsalaisen sanomalehden "Svens­ka
Dagbladetin" kirjeenvaihtaja on
nemc>än vastaanottokykyiseksi ja o- haastatellut Suomen ulkoministeri
Wraäliiän kapina ja imperialistinen kilpailu
tirasiliassa on käynnissä kärtsä-
Jäisspta. Brasilian liittohallitus on
^litsiinut aseihin lähes puoli mil­joonaa
miestä. Brasilian kansa­laissota
on yksi niistä Kominternin
iiiiiäjnitsemista "pikku sodista",
joista kuvastuu brittiläisten ja yh-dysvialtalaisten
- imperialistien kes­keisen
kilpailun ankaruus ja joka
on- ikäänkuin harj otusta lähenty­välle
imperialistiselle maailman­sodalle.
.Imp<Brialististen rosvojen välillä
on kysymys Brasilian raaka-aineil-
Ifen — kahvin, kumin, teräksen
y.ih. -7- ja markkinain kontrollista.
Taäiinoin tiedotti Yhdysvaltain le-rasiru-
sti, että se tulee sij ottamaan
250,000,000 dollaria Minas Ge-ireas-
valtiossa sijaitsevien rikkait­ten
rautamalmikerrosten kehittä-ztii.
seep. Ja juuri Minas Gereas-vnjtiossa
alkoi kapina perin voima­peräisesti.
Fordilla on 3,700,000
.ÄÖtkeriä kumipuualueita Brasilias-
Missään muussa latinalaisen
Amerikan maassa ei taistelu Bri­tannian
Ja Yhdysvaltain kesken,
XOahdollisesli Argentiinaa lukuun-
-<llia;matta, ple ollut niin katkeraa
]aiin Brasiliassa. V- 1920 jälkeen
on Yhdysvaltain imperialismi val­lannut
nopeasti jalansijaa Brasi­liassa
Britannian imperialismin
kustannuksella. Britannian kaup­pa
Brasilian kanssa on nopeasti
vähentynyt, ja Yhdysvaltain kaup­pa
on lisääntynyt. V. 1913 jäl­keen
on Yhdysvaltain kauppa Bra­silian
kanssa lisääntynyt 101 pro­sentilla
ja Britannian vähentynyt
20 prosentilla. Brittiläiset sijotuk-set
Brasiliassa 1913 jälkeen ovat
lisääptynecl 1.161.500,000 dolla­rista
1,413,589,000 dollariin eli
23 prosentilla; saman ajan kulues­sa
ovat Yhdysvaltain sijotukset
kohonneet 5o!o00,000 dollarista
576,010,000 dollariin eli Ö52 pro­sentilla.
Tämän vuoden alkupuördla toi­mitetuissa
presidentin vaaleissa va­littiin
Brasilian prosidenliksi Julio
Prestes. konservatiivi ja Britan­nian
imperialismin agentti. Hä­nen
vastaehdokastaan, "liheraalis-ta"
Gertulio Vargasia. tukivat yh­dysvaltalaiset
rahamiehet avokäti-i
sesli. Vaalieh yhteydessä tapahtui'
useita aseellisia yhteenottoja ja '
murhia. Jouduttuaan alakynteen i
presidentin .vaaleissa, on Ylidvsval-'
tain imperialismi nyt lu.ivauliiiiiit
työläisten keskuudessa aletun jär-jestämisryntäyksen
pikaisena pyrki­myksenä
on konferenssien järjestä­minen
seuraavien viikkojen kulues­sa,
lentolehtien julkaiseminen, jne.,
sekä yhdistäen tämän Albertan k a i ­vostyöläisten
taisteluihin, j o t ka puh-maksiivat
ohjelmamme j a menettely­tapamme.
Kasvavat työttöntäin a r ­meijat
odottavat johtoa Puolueel­tamme
ja Työläisten Yhtenäisyys-liitolta.
Puolueen tulee antaa yksi­tyiskohtaista
ja jokapäiväistä huo­miota
alkeellisimmille tehtäville ja
aina tulee meidän tähtäyspyrkimyk-semme
joukkojen liikkeelle saattami­sessa
pohjistua työläisten alkeelli­simpien
vaatimuksien pohjalle.
3. Työmaasolut
Jäsenryntäyksemme alussa meidän
tehtävämme oli 30 uuden työma:^-
tänyt työpajakomiteain ja työpajaini^olun Järjestämien.^ T^^^^
adustajain neuvostojen pohjalle,
omaksuen todellisen teollisuusunio-rakenteen.
(c) Metalli- ja sulatto-te
toiminnan keskittämiseksi työ­maille?
Edelläesltetyt seikat osoittavat
meille puolueemme orienteerauksen
suunnatessaan toimintaansa, mutta
tämä merkitsee että puolueemme
puolueemme perusyksikkö, linnake
pajoissa. Kuinka monta työmaasolua
on paikkakurmallarme^^ Julkaisette- ^^^ä hallitusvalta^ ^ ä l -
ko tyomaalehtia? Mita muuta teet- '* „ . ' _
Procopeta tämän ollessa Tukhol­massa
matkalla kansainliiton istun­toon
Genevessä.
Kirjeenvaihtajan kysymykseen,
miten lapualaisliike vaikuttaa Neu-vostoliitton
j a Suonien välisiin suh­teisiin,
vastav Procope, että .lapua­laisliikkeellä
on sisäpoliittinen luon­ne
eikä sillä ole mitään ulkopoliitti­sia
tarkoituksia. Procope lausui toi­vomuksen,
että Neuvostoliiton ja
Suomen väliset suhteet tulevat k e ­hittymään
hyvien naapuruussuhtei­den
.pohjalla.
Me haluamme — ilmoitti Procope
— säilyttää hyvät suhteet, jotka pe­rustuvat
Neuvostoliiton ja Suomen
välillä solmittujen sopihiusten nou­dattamisen
pohjalle. Minä tahdon
toimintavuoden aikana.
Neuvostoliitto kykenee tänä syk­synä
lähettämään noin viisi miljoo­naa
tonnia viljaa ulkomaitten mark­kinoille.
Tämä seikka, enemmän k u in
mikään muu, kiinnittää koko maail­man
huomiota Neuvostoliiton sosia­listiseen
maatalouteen. Noin kuusi
miljoonaa talonpoikain yksityistalo­utta
on liitetty tähän mennessä k o l -
lektiiveihin. Suunnitelmiin kuuluu,
että alkaneen vuoden aikana koUekti
visoiminen tulee kaksinkerroin li -
sääntymään, kuten kerrotaan erääs­sä
amerikalaisessa kapitalistilehdes-
Neuvostoliitossa oli kylvettj? k u -
limeena toimintavuotena 145,000,000
hehtaaria; alkaneena toimintavuote­na
tullaan kylvöjä lisäämään, 15
miljoonalla hehtaairilla (noin 37,-
500,000 eekkerillä). ,
Kevätkylvöjä tullaan lisäämään
103,300,0'uO hehtaarista, joka pinta-alamäärä
oli kylvössä viime ksvää-nä,
109,000,000 hehtaariin ensi ke­väänä.
.
Yksityisten talonpoikain yhteen
laskettu viljan kylvöala päätt3meenä
toimintavuotena oli 70,000,000 heh­taaria.
Mutta tänä vuonna tulee.yk­sityisten
talonpoikain kylvöala ole­maan
yhteensä vain 50 miljoonaa
hehtaaria. Tämän vähermyksen t u ­lee
aiheuttamaan kollektiivisten ta •
louksien lisääntyminen, j a kollektii­visten
talouksien kylvöalan laske­taan
lisääntyvän vähintäin 30 miljoo
lialla hehtag-rilla j a enintäin enem­mällä
kuin 52 miljoonalla hehtaa­rilla.
distavat järjestöään taantumuksel-'' jäsenten täytyy hyväksyä tämä
lisistä johtajista ja järjestävät uni­ensa
lujittamista militanttisille tais­teluille,
joista Mercoalin lakko on
elävänä todistuksena. Työläisten
Yhtenäisyysliiton jaoston kaivoste-cUisuudsssa
täytyy muodostua voi­makkaaksi
Canadan kaivostyöläisti-n
icoIlLsuusunioksi.
Puolueen tehtävänä näiden ryn­täyksien
yhteydessä 011 selvästi y m -
märtää pyrkimys, johon tähdätään
ja .suunnitella välttämättömät jär­jestölliset
toimenpiteet koko puolu­een
jäsenistön mobilisoimiselle 0-
sallistumaan ryntäyksiin, käyttäei^
perustana seuraavaa:
1. Puolueen piiri-, paikallis- ja
solutoimikuntien tulee asettaa ryn­täykset
erikoiseksi osaksi seuraavien
kckouksicnsa työohjelmaan.
suunta j a tolmlnnallistuttaa itsensä.
Höllyyttä ei saa sallia. Puolueen y k ­sikköjen
täytyy toimia elävinä työ­läisten
johtajina. Työ toiminnan
suuntaamiseksi työpajoihin, ainehis-ton
kokoaminen, työmaalehtien val­mistaminen,
näiden työmaiden työ­läisten
kodeissa vierailu j a työläisten
ohjaaminen puolueen taisteluihin ja
kasvatuksellisiin toiminnoihin on
juuri puolueen jäsenten ja solujen
toimintaa.
4. Työ naisten keskundessa
Seuraavien kahden viikon kulues.sa
piiritoimikuntien ja paikalliskomi­teain
tulee asettaa työohjelmaan
"naisten keskuudessa työskentely*'.
Naisten työn ohjaajain tulee rapor-teerata
toiminnasta ja esittää tvö-taasen
tulonsa kokonaan uudella tavalla.
Enemmän kuin puolet kauppaan
lasketusta *ansallisesta viljasta —
jota kapitalistiset maat väittävät
"dumping" tavaraksi, kun sitä lä­hetetään
ulkomaitten markkinoille
— on saatu sosialistisilta talouksilta.
Mutta neuvostohallituksen tekemäin
laskelmien mukaan nyt alkaneen
toimintavuoden aikana kauppavil.
jasta tulevp.t tuottamaan sosialistiset
taloudet 85 prosenttia.
Ylläolevat tiedot osottayat, että
NeuvostoUiton koko maatalous on k u l ­kemassa
varmoin j a nopein askelin
sosialistiseen suurtuotantoon ja että
kylvöala siellä jatkuvasti suurenee.
Tässä on se "salaisuus" miksi Neii-vostoliitto
kykenee myymään ulko­maitten
markkinoilla v i l j a a halvem­malla
kuin porvarilliset maat. Neu.
vostoliiton maatalous, samoin kuin
sen sosialistinen teollisuuskin, on
elinvoimaista j a nopeasti edistyvää.
.Kapitalistinen talous samaan a i -
'^aan rappeutuu, aiheuttaen suunna-
•;onta kurjuutta miljoonille työläisil-
'e j a köyhille farmareille. Neuvosto-
'iitössa sitävastoin työläisten j a työ^
tätekevien talonpoikien asema vuosi
vuodelta paranee. Heidän reaalipalk­kansa
kohoaa sitä mukaa, kuin s o ­sialistinen
teollisuus j a maatalous
kasvaa. Tämä pn tosiasia, jota el
voida miUään valheilla kieltää. J a
tämän tosiasian edessä kapitalisti­set
vallat varustautuvat hyökkää­mään
Neuvostoliiton kimpiSinm.
Mutta se hyökkäys on torjuttava.
- tr. K. .
Long Lake
Huomattava iltama tulosa
Kesän kliieet ovat taas olii
ken muun kiireen ohella on tä
pitkällä järvellä juhlittu oikein
k a s i pitkin kesää, juhlittu ia k
vetty, tai oikeammin juhlitettu
kylvetetty kaupunkilaisia ja mvö-farmareita.
Mutta järjpstö- ja p
luetoimintaa ci viedä et^en
v a i n juhlimalla, .sik.si olemme me'
päättänet seurata aluekomitean
tamaa kehotusta jäsenryntä^v
toimeenpanemiseksi tälliihr. p=.nj
la. Meillä tosin ci ole kovin su
mahdollisuuksia jäsenistön ILsM
seksi, sellaisia kuin esim. Sudbu
sa, jcssa suomalaisia cn tuhatb
p a l l a , mutta pienikin lisäys vahv
taa toimintaamme.
Nyt olemme päättäneet jurj-i
erikoisen jäsenryntiiysiltaman k:--
v i i k k o n a t.k. 15 p:nä. Sicliä on
jelmaa omilta voimilta ja .sen 1%
sinne saapuu tilaisuutta avusta
aluekomitean vierailujoukkue.
ken tämän näkee ja kuulee aivan
maiseksi. Jokainen jä.sen ja jasene
aikova Long Laken haalille te-v
i i k k o n a t.k. 15 p:nä. Siellä ta,
taan. — n. >
' O n tässä ollut kaikenlaisia k i i r e i ­tä,
ettei ole joutanut täällä kellari­kerroksessa
pistäytymään pitkiin a i ­koihin.
Vaikka eipä sillit, .että tämä
osasto olisi joutunut kylmillään ole­maan,
päinvastoin. Täällä on käynyt
yksi j a toinen suutaan soittamassa
ja ojentamisen tarpesssa olevia ko-kastamassa
ja hyvinpä tuo näkyy
luistavan ilman allekirjoittaneen
apuakin.
Nytkään emme oikeastaan olisi
joutaneet tälle kulmalle pistäyty­mään
muilta asioilta, mutta välttä­mättömyys
pakoitti. Tapasimme n i ­mittäin
juuri erään jonkun verran
tunnetun haljun, joka oli tuotava
tänne varsinaiselle höyryyty.sosastol-le
kylvetettäväksi. Se tunnettu h a l -
2. Toimikuntien on heti tarkistet- • suunnitelma tulevaisuuteen nähden °" tuplaveeläisten kirjoituskilpai-tava
toveriemme toimintaa paikal- | ryhmissä ja soluissa keskusteitä- \ ^ulehti "Ind^strialisti", joka ei ole
listcn Tj'öväen Yhtenäisyysliiton i vaksi. 1 näyttänyt viimeaikoina saaneen e-järjcstöjcn
(eri teollisuuksissa) j o h - i Työläisnaisten lähetystö Neuvosto-' nää kunnolleen leipäläpeään auki
liittoon alkaa matkansa heti edus- \ muuten kuin kirjoituskilpailujen • a -
tajiston palattua. Yksityiskohtaiset! vuUa. Lehtiparalta kai lienee kir­jeenvaihtajat
vähitellen hajormeet
ao.ssa.
3. Puolueen saattamiseksi todelli-seksi
p o l i i U i s e k s i j ^ järjestölliseksi t ^ i " " ' - - ^ ^ * ryntäykselle tulee l ä -
Työväen Yhtenäisyysliiton j o h t a j a k - ^fS^n^ T i ^ T v " " K ' - " ^ ^ '"
d u s t a j i s t o n lähetyksestä huolehtiva
työväenjärjestöjen yhteinen t o i m i ­k
u n t a .
i on välttärnätöntä että puolueen
fraksi.1t pitävät säännöllisiä koko­uksiaan
ja muodostuvat järjestämis-kanippanjain
iskuvoimaksi.
4. Nämä kamppanjat vaativat puo­lueeltamme
oikeaa orientausta työ-
Kommunistisella tervehdykselii
K E S K U S - O R G A N I S A T S I O N I -
• J A O S TO
kaiken maailman tuuliin, taikka oi­keammin:
puikkineet kuin rotat pois
hukkuvasta laivasta, joten Iehd-»n
tiettävästi mitään aikaansaamatto-mien
ja kirjoituskjrvyttömien toi­mittajien
on täytynyt kirjoitu.skil-pailujen
avulla koettaa täyttää leh­tensä
palstoja. Olemme tässä hissun
kissun tutkineet lehden kirjoitusmei-ninkiä
ja täytyy antaa sellainen
tunnustus lehden . k i l p a i l u i h in osan-ottaneille,
ketä he sitten lienevätkin,
että suurimmalta osajtaan heidän
tuotteensa ovat moninkerroin parem.
paa laadultaan kuin ne kirjoitukset,
joita lehden toimittajapoloiset suu­rella
vaivalla saavat kokoonkyhät­tyä.
N i i n , kuten jo edellä mainitsimme -
aijomme tässä antaa "Industrialis-tille"
hieman ilmaisia höyrykylpyjä
sillä säälimme lähimäisiämme, jot­ka
mainitun otuksen kanssa joutu-vat
tekemisiin. Työläisen nokkarus-tinki,
vaikka se saakin tässä por­varillisessa
yhteiskunnassa tottua
kaikenlaisiin hajuihin, ei sentään
ole n i i n lopen hajuaistinsa menettä-nyt
että sietäisi pitkänpäälle , sitä
tuoksua, jota "Industrialistl" ympä­rilleen
levittää. Siksi poloista hie­man
kylvetämme.
Muutamia päiviä sitten julkaisi
mainittu työväenliikkeen tuhohyön-
'teinen oikein leveän julistuksen t o i -
mituspalstoillaan, että nyt sitä aio­taan
"Industrialistissa" julkaisemaan
oikein täydellistä luetteloa * Suomen
fascistien tihutöistä, niin täydel­listä,
että yksikään toinen sanoma­lehti
tällä mantereella ei sellaista
3le julkaissut. Vieläpä ."julistukses­sa"
kehaistiin, että luettelon on lä­hettänyt
Suomesta "oma kirjeenvaih­taja".
Seurasimme melkoisella mielen­kiinnolla
sitten tuon "luettelon"
julkaisemista, sitäkin suuremmalla
syyllä, kun meillä Itsellämme täällä
Vapauden toimituksessa piti olla
melkoiset tiedot Suomen tapahtu­mista,
joita tietoja olimme koetta­neet
täydenneUä- kaikkia mahdolli­sia
tietolähteitä käyttäen. Vieläpä
yksityisen kirjeenvaihdon avullakin.
Ajattelimme, että nythän niitä saa­daan
j u l k i sellaisia paljastuksia, jois-
.a meillä ei ole ollut vielä harmaa,
'a aavistustakaan.
Petyimme perusteellisesti. "Indust-
•ialistin" julkaisema "Lapualais-tascistien
ihmisryöstö-päiväkirja" o-
11 kokonaisuudessaan vanhojen asi-
Jiden vatkaamista, tapausten, jotka
olemme Vapaudessa julkaisseet sitä
mukaa kim ne ovat tietoomme t u l ­leet.
Whitefish — Beave
L a k e j a ympäristö
Jäsenryntäysiltamia Inlossa
Tottapahan olette Vapaudesta h
manneet aluekomitean kehotu--
S. J . jäsenryntäyksen toimeenpa
miseksi. Onhan se huomattu ja s'
o n k i n päätetty että •Whitefishissä
l u t a a n joka kolkka Trout Laken
Miljoonajoen väliltä ja' jokai
f a r m a r i vedetään jäseneksi S,
jestöön. Be.iverlakelaiset ovat k
lemma myöskin tehneet kovan p
töksen että kaikki maaniuokki
a i n a k i n Wabigizigia myöten on s
tava järjestöön, ja ottamaan c:
toimintaan voimiensa mukaan.
Päästäksemme tässä asiassa
keaan vireeseen on aluekomitean'
hotuksesta järjestetty jäsenryntä:
tilaisuus Whitefishiin lauanti
t.k. 18 p., j a Beaver Lakelle sunn^
t a i n a t.k. 19 p. Aluekomitean p
lesta selostetaan jäsenr.vntäy;:
merkitystä. tarpeellLsuutta ja jir'
tön jäsenistön suhtautumista m
hin Canadan vallankumoukseni
järjestöihin. Esitetään näyt^lraä
sen lisäksi on ohjelmaa paikalli''
v o i m i l t a . Tilaisuus cn sekii ha
että opettava ja siksi panemme
vähän töpinäksi ja käydään ka'
massa naapuriakin ja haa.staiii-_
tulemaan tilaisuuteen ja yhtym;
siellä jäseneksi.
N i i n no. siellä tavataan, Wii
f i s h i n haalilla 18 p. ja Boaver
ken haalilla 19 p :n iltana. -
m,arin alku. '
Valitettavasti emme ole Suo,
vallitsevan tiukan sensuurin v
saaneet kaikista fascistien suor
m i s t a tihutöistä tietoa, on
kuulunut huhuja monista ka^
teoista, joita valkoiset "isin
s a n k a r i t " ovat suorittaneet Su^
sa. j a siksi eni:ne ole ruve.nn«.^^
Iestämään '•Ir.chistrialistin;'^
että meillä ne ovat kaikki v.eä
'bahtumista. Tuollainen oraan,
tänsä nostamine:^., kuin miU
dustrialistin-' herra: harjoitaJ
soittaa, että niiden iivanen P-ei
ole p a l j o n pitämistä. Lehden
t a n t a j i l l e annammckin sellu:^^-3
vän neuvon, että ottakaa i^^-
uudet toimittajat kirjoitu-skuP-sanne
kunnostautun?iclcn _
j a pistäkää nykyiset -toinuj
opettelemaan kirjoitu-skilpa-k
a u t t a edes siedettävän SUOIE^
ien kirjoitustaidon, tuplajuu^
"työväenliikkeessä- easiehton^
d l t t a v a a hyvän valeht.lrm>f=^
don kääntää kaikki ouca.^^
päälaeUeen - Ja sitten
nämä taidot oppineet. kut=.^i_^
dät takaisin. Sillä. tottarie^^_
s u l l o "industrialisnn ^
edellä ehdotettuun henU-
;'tä hei'-i
"Päiväkirjan" otsikossa puhutaan
140 tapauksesta, mutta kuu luette­lo
loppuu, niin siellä suolaankin,
että niitcVon vain 115. K a i ne puut- hihaan ja s.vnnyta
nivat 25 fascistien suorittamaa te- menee koko "^^''^^f^^.ri
kosta ovat sitten niitä "ennenjulkal- fordi-rämä. tämän ko
semattomia", joita ei tämän lehden kauden ^^™^^^^tuneni332
lukijakunta vielä tiedS — j a joita ei j hongikkoon. "^^,"^^^^.^^0
näytä tietävän itse "Inda-^trialistin"
toimÄus enempää kuin heidän " k l r -
jeenvaihtajansakaan".
rakkaana veljille sentään
äkkinäistä Mranpyllya^W_;_^
Lnppovaaran