Vapaus, October 10, 1930

              Perjanfatiha. lokälc. lÖ p:nä — Fri., Oct, 10
Tovem l Idässä ja Lännellä!
...^p-e r-hi^n proletaarin tayom r a n t a k o ä r i n "VIESTIN"
i^-.^'!?/* , . , i - u . joka oh tarkoitettu suomaL t y ö l ä i s t e n valista-ilxliteiyssä
muodossa periaatteelliset j a taktilliset
• •• / - : .:..n:r.iläi kannalta. PaAaimmistomme kynä-
. -VIE.STIIN" ja sen sisältöä tullaan yhä vain elä-
"•• " ' - ^;- in sitä mukaa, kun se taloudellisesti vankkenee.
&E5TbN;jÄSENISTÖ: -
Onnen tie
Ympärilläni, katselinpa minne ta­hansa,
näkjTrä kurjuus, huonot pal­kat
ja työttömyys, joita olen tottu­nut
pitämään Canadan hyvinvoin­t
i i n kuuluvina, vaikka vähemmän
i miellyttävinä . nautintoina, ovat pi-puhuttu,
mutta vähän toimittu ja nyt täytyy ! »eittäneet minun ymmärrykseni niin,
kiiytännö5?ä t ä y t ä n t ö ö n jokaisella paikkakun-1 e t t ä en enää uskonut ollenkaan
I t ä ä l l ä saavuttavani sentapaista hy-liiu=
uu, että "Viesti on liian raskas julkaisu" jvinvointia jota haaveilin tänne tul­i
t a levittää. Tämä on aikaisempien aikakausien 1 jessani ja josta laivakomppaniain a- ^ ^^iSi"i- i a m i e h e t niin kaunopuheisesti >er-nu.
ole oikeita luokkataistelijoita. . Meidän t ä y t y y j - ; - ^ " - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ n ^ " " h u o i l ^ ! että
: - . ja opettaa Puolueemme ja j ä r j e s t ö n jäsenistö •^""'•^^ "u"i"<*<i".
; .aisuja joita me poliittisen tietoisuutemme kas-
Ibmme j ä s e n i s t ö työhön varsinaicia asiatniehiänune
syy ei ole Canadassa vaan minussa
itsessäni. Minä en ole alkanut tal­lustelemaan
oikeata tietä tänne saa­vuttuani.
Mutta nyt minä tiedän ol-
• - f t ä n e e t "VIESTIN" tilausten hankintakortteja kean tien. Sen neuvoo "Albertan
i!isirr-m=n tarkoin ja päättäkäämme kukin kohdal- Oskari' Canadan Uutisten numeros-
, - V I E S T I L L E " ja haastaa tovereita ja toveritta-j 53 40. Minun olisi pitänyt ottaa esi-
• .. ., -1, - . .„.. 1 merkikseni Saarijärven Paavo heti
Mvtcttyna paikallisille asaimiehille, silla tama '
-ivuuttaa asiamieskoneistojamme, vaan pain­a
n .-tusta " V I E S T I N " levittämiseen. Siis an-r.
eiiiän raskaaseen t e h t ä v ä ä n s ä,
iir.aka- ' V I E S T I N " LEVITTÄMISKETJU, jossa
Jäsonistömme yhteisvoimin panee " V I E S T I N"
lidhjalle ja alkakaamme t y ö heti. "
Valistustarkoituksin Vapauden
"VIESTIN" LEVITYSOSASTO.
A A
Su QMEEy'
ssi Suomen Ki:kk?
anadan Dollarista
iähdyakulut:
...tvksistii ;.lle $20.00. 60e
'.^.-.ojM)—?7U.9'J ja
-§100.00
:[lc .u-uraavalta al-i
fadaha <i..:larilta.
ttykset $500.00 ja suta ylos
huolimatta summan suuruu-iSsanomalähetyksistä
ovat lä-
;i;u: ?J.öO lähetykseltä^
nen ralina o s t e t a a n.
.«da.'ta Sn)k-:a. •
ir.hctvks(.'t osotteella:
VAPAUS,
,1 69, SUDDURY, ONT.
hkmldteiä myydään.
Kurssi
IfllMÖT
nö Kääriäinen kii­rastulen
edessä
le ei sap. olla p:-loittavaa käy-
Elelenia.m liikkeemme muka­vien
toimiisijoiclcmme heikko-edes
niitä riJäilyksiä, Joi-jurae
sattuvar tapaukset koh-kciliin.
Emnu' saa kiertää yh-iisjniemme
ail:cuttamia lieik-i,
virheitä taikka tahallisia te-im
ne tulee .saada avoimen
l:a. arvostelun, todistukset
>yd:stii taikka s y y t t ö m y y d e s -
."en It.iutia asetettava kysy-irail^
clllcen. Syylliset tuimita
itömiit vapauttaa. . -
•:iiys on kuiirnkin .'5ella'inen et-t3i:
elta puf,!;-.)-. kasvattaa niitä
jöutiivat a:vjstelim esineilisi
2i5ct lucntce^. jotka eivät ke.s-
:rinulen h d l i t t a v ä ä poltetta,
iil;_-cii5inn:!k;i:sn. lujia luontei-ci
oli' i y u v ä e n kumouk-
~ kylliksi myötä-
• "?^:aakvc-r'n e.siallista arvos-
»KääriSincn on joutunut pa-ti^
ia saamaan monelta suun-
"utaavicn niieliplteiden, olet-
^^n. arveluiden, johtopäätös-frx^.
Jotka tietävät
- ' O Kiiäriäinen on , toiminut
•Mci^n aikana Fort Williamin'
s^^lon n i i v u u n i ö n johtajana
;~ n ä y t ) i i n ; . t o i m e s t a esite-,
••-^'al^isrulit.in.atiaren kuva on ™aissut
'_SuOticn la-cistisessa kuva- johdosta.
•^'^ s-a 01 t:.hnyt. on tuo-
•• A u e t o i ; , - - ; . t e k i j ä l l e myös-kenelle
rangais-
-i.uu r3n-a;--;kselta.
•i^nollisimmin ja
"X.-!!"'^' ^^""an l ä h e t t a -
T ' ^ . . " - ^ •-••-"2?n nähden?.
i ' . - ? ' ^ ^ " ' ' • • ^^^^^
...-vi-.^:^''-^ . '-''^l^npitämättö-pienliikkeelle
tär-
''''"---'-^iin nähden,
{"a—^ ;'-:'-^:^'f'kijänä. Joku
ii=:i:rn'f"'V'".. •'"^''^^isi sanoa:
"''-"ka vähemmän
• iloksena ei olo
• myksien edistämiseksi, jonka he tun-
, nustavat ainoaksi pelastajakseen a-j
semansa korjaamiseksi, kapitalisti­sen
järjestelmän kukistamisessa ja
sosialistisen yhteiskunnan luomises­sa.
\
Koska tov. Kääriäisestä yleensä
saattaa joukot saada tällaisen käsi­tyksen,
huolimatta siitä, ettei hän
osoittaisi mitään aktiivista vastus­tusta
liikkeemme varsinaiseen kehi­tykseen,
on luonnollistakin ettei
voida estää .heissä luonnollisesti ke­hittyneen
ajatuksen ilmitulemista
tällaisen tapauksen aikana, kun ker­ran
synkirapien vihollistemme, por­varillisen
fascistien lehti julkaisee
näyttämöistämme kuvia, havaitsee
koko sen joukon luokkamoraalin. jot­ka
kuvassa esiintyy sekä sen kautta
kokonaisen osaston kuin myöskin sen
kokonaisen järjestön, jonka jäsen 0-
sastommekin on.
Se on oikeutettu nostattamaan
suuttumuksen kuohun jokaisessa re­hellisessä
ja vilpittömästi mukana
olevassa työläismiehessä ja -naisessa.
Tov. Kääriäinen tuskin voi todis­taa
syyttömyyttään tähän epäilyk­seen
nähden . paremmin kuin epäili­j
ä t k ä ä n hänen syyllisyyttään. Kysy­mys
jää pitkäksi aikaa hankaavaksi
tekijäksi tov." K ä ä r i ä i s e n ja joukko­jen
välille. Tov. Kääriäinen voi, jo.?
hänellä on proletaarista tahtoa, kes­t
ä ä arvostelun julkilausunnan, avar­taa
harrastuksiaan selvempien luok-lapyrkimyksien
kautta joukkoliik­keessä,
poistaa epäilykset vain sen
kautta että ansaitsee toiminnallaan
toverijoukon luottamuksen. Tämän
kirjoittaja ainakin toivoisi näkevän­s
ä että tov. K ä ä r i ä i n e n jaksaisi suo­rittaa
ne tehtävät, joita täydellisen
i luottamuksen ansaitseminen edellyt­t
ä ä . Bolshevikille se ei tuntuisi ras­kaalta
mutta kuinka lienee tov. Kää­riäiselle?
Kääriäinen jrmmärtää-kir­joitukseni
ja sanontani paremmin
kuin vain muistaa^ keskustelumme
viimeisiUä hetkillä Wllliamissa en­nen
lähtöään ja myöskin erään per-soonakirjeen,
joka on. kirjoitettu en-nen
kuin oli aavistustakaan Willia-min
näyttämön kuvasta fascistileh-den
palstoilla.
t ä n n e saavuttuani. Mutta myöhäis­t
ä ei se ole vieläkään. Sillä "Alber-tan
Oskari" tietää- kertoa, e t t ä vielä
saa vapaita maita länneltä jos toi­mii
nopeasti. Ja mitä kaikkea hen­kistä
ja ruumiillista tyydytystä saa­kaan
osakseen kun tulee lännen far­mariksi.
Ensin kylmä korpi kuuluu
vähän pelottavan kun sinne menee.
Mutta sitten saa katsella kullankel-lertäviä
viljavainioita, syödä ^ oman
kurkihirren alla oman pellon anta­maa
leipää, ei tarvitse armopaloja
rukoilla, vaan .saa jakaa n ä i t ä anti­mia
hätääkärsiville ja oman arvon
tunto on täydellinen ja ilo rajaton.
Jokaisen luulisi ymmärtävän, että
nyt on lähdettävä lännelle farmarik­si.
Tuo. pieni korven pelko alussa ei
ole n i i n suuri asia ettei suomalainen
sisu siitä selviytyisi. Ja kun saam­me
samasta kirjoituksesta lukea, et­t
ä entisetkin farmarit ovat tyhjästä
alkaneet, n i i n sopivampaa aikaa tus­kin
löytyy ruveta uudisviljelijäksi
kun on nyt, sillä kapitalistit ovat
huolehtineet siitä, ettei rahat ole
taskuissamme vastuksina.
J a kun jätämme tuon pikkusei­kan
huomioonottamatta — jonka Os­karikin
on j ä t t ä n y t — josta sanoma­lehdistö
ja tilastojen kokoojat pitä-i
vät niin suurta melua, e t t ä kuinka
lännen farmarit yhä suurempilukuJ-sina
joutuvat j ä t t ä m ä ä n oman kur.
kihirren ja kullankellertävän vilja­pellon
morkettikomppaniain ja vil-jatrustin
puristuksesta, niin. tule­vaisuutemme
lännen farmarina tulee
olemaan runollista. — Valentin.
kun sen suunnitelmaa ei ole evätty,
vaan taitavasti päästetty diploma­tian
koneiston mutkikkaisiin, lo­puttomiin
lokeroihin, tuiee Ranskan
imperialismin- laskea alas jo tah­raantunut
"pan-europalainen" lip­punsa,
jonka varjoon yritettiin peit­t
ä ä Ranskan imperialistisen aktiivi­suuden
kasvu ja etenkin sen tava­ton
viha Neuvostoliittoa vastaan.
Muutamia piirteitä
suomalaisen saunan
historiasta-
K i r j . tohtori K . J . Karttunen
Kukapa meistä eilen tai tois-sa
iltana saunan lauteilla tuli
ajatelleeksi, että sellaisellakin
huoneella on historia. Ei ku­kaan
— tietysti.
Harvoin tulemme näet saunan ja
kotiUeden lämmöstä nauttiessamme
k ä ä n t ä m ä ä n ajatuksemme siihen, et.
:ä niillä on vuosituhansia pitkä ke-
-lityÄ takanaan. Alkupäässä ovat sau­nan
kiukaan ja kotilieden' vaiheet
kulkeneet pitkän aikaa yhdessä. N i i ­den
lämmittävässä loimussa ovat
suomalaisten vanhimmat laulut lau­letut
ja sadut kerrotut. Se on Suo-,
men suvulle arvokasta historiaa.
Me sivuutamme tässä ikivanhan
kotilieden ja pistekodan, joka jäi
muuten olemaan erillisenä raken-saunakylvyn*
y h t ä nopeasti kuin
myöhemmin bensiinin ja autonkin,
^räin siitä päätellen, että germaa­neilla
eueinpää kuin muillakaan
Savupirttiin rakennettu takkakiu-as
oli tietenkin parannus entises­t
ä ä n , mutta siitä tuli tavaton tu-lenjumalan
alttari, jok» söi Molokin
liänsi-Europan kansoilla ei kiuas- kitaansa suunnattomasti puita. Mut-löyly
ole käytännössä. ta puillahan el ollut arvoa siihen
Arabialainen matkailija Ibn Dasta aikaan,
kertoo n. 9-vuosisadaUa j . K r . tul- | Suomalaiset ovat olleet uutteria
leensa Volgan varrella asuvain suo- : kylpemään. K u n keskiaikana katoli-mensukuisten
kansojen keskuuteen. ' suuden vaikutuksesta kylpeminen
Siellä vietiin hänet erääseen -ma- väheni Keski-Europassa, niin suo­jaan,
jonne tullessaan miehet toivat 1 malaiset eivät, luopuneet paunastaan,
kuumia kiviä. | Munkit ja--ahdasmieliset katoliset
Huoneessa oli lämmin, ja kun k i - i papit pitivät näet kylpemistä sopi­ville
heitettiin vettä, tuli niin hir- ! mattomana ruumiin- palvomisena ja
veän kuuma, että täytyi riisua vaat-I irstaana huvitteluna. Mutta kato-teet
pois. Arabialainen riisuuntui myös , linen pappikaan Suomessa ci
mutta piti toimitusta jonkunmoise- j hylännyt saunaansa nihikuin he y-na
jumalanpalveluksena, koska mio- leensä eivät luopuneet eukoistaan-het
alkoivat syntiensä sovitukseksi ; kaan, vaikka jälkimäinen oikeastaan
pieksä-ä itseään vihdoilla. Ibn Dasta
e i : tuntenut rikkoneensa mitään
olisi ollut jätettävä. Ristlretkiltä pa­laavat
ritarit alkoivat taas rakentaa
säännöksiä vastaan ja ei ottanut ! kylpylöitä Saksaan, mutta suomalai­sen
tähden vitsoja käteensä. Koko I nen sauna ilmestyy Keskl-Europaan
h ä n e n käsityksensä löylykylvyn tar­koituksesta
olikin väärä. Vaikka vih­tomiseen
onkin joitakin taikoja ja
uskomuksia liittjTiyt, eivät esi-isäi;n-me
milloinkaan ole tahtoneet vihto­misella
synneistä vapautua.
T ä s t ä tiedonannosta päättäen
voimme muuten väittää suomalais­ten
kylpeneen yU tuhat vuotta. L u u l ­tavasti
on se vanhempikin tapa.
Sauna on ollut heimomme puhdis­tus-,
parannus- ja lisääntymispaik­ka.
Saunassahan tulivat ennen lap-
{setkin maailmaan. Saunassa hierot-nuksena
silloin kun suomalaiset ai- ; ^.j^^ kupattiin sekä loitsut luet-koivat
rakentamaan häänsisälsia
akennuksia mäkien ja harjujen r i n ­teeseen.
Vanhimmat ifiistä olivat oi­keammin
.sanottuna maasaunoja,
_tolssa asuttiin ja kylvettiinkin.
Niiden jäännöksinä saattaa vielä
tavata kala- ja metsämiesten sau­na-
asuntoja, miilumajoja y.m. Täl­lainen
äsuntomuoto on ainakin jo
1,000 vuotta vanha ja sitkeähenki­nen
se on.
Ei ole näet tavatonta, e t t ä tuollai­sia
puoleksi maahan upotettuja ra­kennuksia
vieläkin tavataan vakitui­sina
asumuksina.
Sen lisäksi on monin paikoin
Suomessa sisäänlämpiäviä savui­sia
saunoja, joissa talolliset itse kyl­pevät
ja väliaikoina asuu niissä jo­ku
köyhä loinen. ,
Savupirtti onkin seuraava raken­nusmuoto.
Pyöreiltä hirsistä se ra.
kennettiin. Se kohosi jo maanpin-lalle
— vieläpä kivien päälle. Mut-t
l i n . Tuo vanha sananparsi: "ellei
terva, sauna ja viina auta, n i i n tau­ti
on kuolemaasi" kuvastaa käsitys­kantaa,
joka ei vieläkään ole koko­naan
unhoon painunut.
Kalevala kertoo melko tarkoin sii­t
ä simaise.sta saunasta, jossa sep­po
Ilmarinen kylpi, ennen lähtöään
Pohjolaan. Annikki, tuo kukoistava
Ilmarisen sisar, oli lämmittänyt
saunan ukonilman Lskemillä puilla
j a ottanut löylykiviä koskesta, tuo­nut
vettä lemmenlähteestä, heraises­ta
hetteestä.
Kuinka kauniisti kerrotaankaan
sisaren huolenpito veljen ko.siosau-nasta:
Taittoi vastan varvikosta
Lempiva.stasen lehosta
Hauteli metisen vastan
Metisen kiven nenässä.
Eikö arvoisat lukijat, teidänkin
Hiljaiset hautajaiset
Allekirjoittanut ei ole paljon poik­keus
monista johdonmukaisista epäi­lijöistä
muussa ainakaan paitsi että
p i d ä n välttämättömänä aina selvät
todistukset tekoihin syyllisiin ennen
tuomitsemista. Samalla kuitenkin,
vaikka meitä vaivaakin epäilyksen
heikkous tov. Kääriäiseen, on muis­tettava
että ajattelemattomuutta
seuraa aina erehdykset joiden ei
tarvitse olla tarkoituksellisia loukai
t a sitä joUeka ne ajatuksen takaise­na
tekona ovat rangaistuksenkin ai­heisia.
Niinpä onkin mitä suurim­malla
syyllä ajateltavissa ja ymmär­rettävissä
sekin, että jos Kääriäinen
olisikin ( sanon olisikin) kuvan lä­h
e t t ä j ä , ei t ä m ä n kirjoittaja kuiten­kaan
jaksa uskoa e t t ä se'olisi teh­ty
tarkoituksellisesti loukata taikka
häväistä täkäläistä toverijoukkoa tai
vallankumouksellista työväenliikettä.
Tov. Käärläinien on antanut jul­kisen
selostuksen puolestaan ja 11-
mielipähansa tapauksen
Ymmärrämme että (käy­tämme
taas: jos) jos Kääriäinen
todellakin on syytön, on syytä mieli­pahaan.
Jos taas hän itse t i e t ä ä 0-
levansa sjryllinen niin on syytä mie­lipahaan
myöskin katumuksen aihe­uttamasta
katkeruudesta ja se sel­laisenaan
jo on raskainta lajia ran-gai.
stus, sillä se bn omantunnon tuo­mio
hänelle itselleen toveriensa
luokkamoraalin loukka-uköcii puoles­ta.
••':na, J O : , : - ..
ja niiden
•'; •j::teenomaisuus
• ' T n . voidakseen
'•"^i^ten tapaus-
•• jos hän on
• ttivaisuusmah-
• ;'lla. Luonteen-
' 'a .loukossa o-
-kiintymisensä
-:-=in epäilyksen,
' i ole saanut
"••:a;in .«sellaista
ke.-kuudessaan
•'•"••-lemalla hei-
- ' l l ' ä ymmärtä-psykologiaa.
"n saanut mies
i^- ja henkisiä
Toverilllsuuden ja persoonallisuu-
^.en vuoksi tahdon sanoa tov. Kääri­äiselle:
tehosta aatteellista suhtautu
mistasi yleisiin joukkoliikkeisiin
n ä y t t e l i j ä n ä k i n ja se on parhain
todistus puolestasi korkeammankin
Kukaan ei tietysti voinut odotcaa-kaan,
että kansainhiton neuvoston
istuntoon Geneveen saapuneet 27
Europan valtion edustajaa ilman
muuta olisivat tuominneet kuole-maan
Briandin onnettoman suun­nitelman
"Europan valtioiden liitol­ta".
23 ulkoasiain ministeriä — se
on niin suuri määrä diplomaattista
kohteliaisuutta ja kärsivällisyyttä
e t t ä ihmeellistä olisi, jos näiden
suurten ja pienten valtioiden ulko­poliittisen
elämän johtajien kokous
ei olisi pystynyt keksimään sellaista
ehdotuksen eväämismuotoa, joka ei
erikoisesti olisi ^loukannut "Pan-
Europan" luonnoksen laatijaa. Ja
he keksivät. Briandin kutsiunan
konferenssin päätös kuuluu, että
"Europan liiton" luonnos on an­nettava
kansainliiton neuvoston kä­siteltäväksi,
sitten kansainliiton
täysistunnon käsiteltäväksi ja vasta
sitten on muodostettava erikoinen
komitea "kysymyksen kaikinpuolista
pohdintaa varten."
Kukapa ei tuntisi kysymysten kä­sittelyn
"nopeutta" kansainliitossa,
silloinkin, kun kysymyksessä ovat
sen jäsenten edut! Parhaassakin
tapauksessa tarvitsee Briandin kek-sjntö
useampia vuosia, ennen kuin
se on käynyt kaikkien määrättyjen
asteitten läpi. Ja kuinka kauan ja
mihin suuntaan tulee vielä kansain­l
i i t on valitsema . komitea "kaikin
puolin käsittelemään kysymystä" —
on epätietoista. Konferenssin pää­tös
ei ole mitään muuta, kuin "Pan-
Europan" hiljaiset hautajaiset.
Imperialistisesta Ranskasta ei kui­tenkaan
tämän kysymyksen käsitte-ly.
ssä tapahtuva hitaus timnu ollen­kaan
niin epämielyttävältä kuin se,
e t t ä suurin osa Europan valtioista
vaatii suunnitelman käsittelyä ja
vahvistusta kan.sainliiton elimissä.
Kuten tunnettua, kehitti Ranskan
diplomatia "Europan valtioiden lii­ton"
aatetta juuri siksi, etä se ha­lusi
siitä muodostaa rinnakkaisjär-jestön
kansainhitolle, eikä suinkaan
sen alaista järjestöä. Briandin
suunnitelman mukaan tulisi Pan-
Europan neuvosto Itsenäisesti, kan­sainliiton
neuvostosta riippumatta,
ratkaisemaan Europan valtioiden vä­lisiä
kysymyksiä.
Tämän kautta aikoi Ranska lu­kuisten
europalaisten liittolaistensa
avustamana turvata itselleen johdon
Europan kysymyksissä. Ranskan
ta savupirttikin siirtyy varovaisesti ala tehdä mieli saunaan, k im ajatte-tnaaemon
lämpimästä sylistä, sillä lemme, että vastat ovat valmiit, lep-hirsistä
tehdyt savupirtit varustet­tiin
multapenkoilla, jotka tekivät
asumuksen lämpimäksi kylmänä
vuodenaikana.
Vielä sellaisissakin savupirteissä
kylvettiin. Eikä siitä ilosta kaiketi
tjTstin luovottu uudenaikaisemmin
tehdyistä savupirteissäkään, joissa
oli jo permantokin. Jukolan veljek­sien
joulusauna, josta Aleksis Kivi
n i in jännittävästi kertoo, ei suin­kaan
ollut tavaton ilmiö savupirtti-kulttuurin
loistoajalla. Myöhemmin-hän
rakennettiin kyllä saunat, eril­leen
asumuksista.
Kuinka vanha lie sitten suomalai­sessa
sauna-ssa löylyn otto? Aikakir­joilta
on vaikea löytää tarkkoja tie­toja
t ä s t ä asiasta.
Roomalainen historioitsija Tacitns
kertoo (n. 100 j . K r . ) , siis yli 1.800
vuotta sitten germaaneilla" olleen ta
pana heittää pienissä maansisälsls-sä
asunnoissa vettä kuumille kivil­le.
Olivatko he oppineet seri muu­alta
tai olivatko kulkevat kauppiaat,
jotka valehtelivat yhtä ja toista,
Tacitukselle kertoneet tämän toisil­le
kulkupuheena, sitähän on vai­kea
enää kontrolloida. Toinen suu­ri
tarlnamestarl ja historian isä He-rodotos
manitsee, että skyytit heit­tivät
liinansiemeniä kuumille ki­ville
hikoilemistarkotuksessa. Jonkun
poisat, tuoksuvat keskikesän vastat.
Palataksemme seppo Ilmariseen
huomautan siitä suurenmoisesta
vaikutuksesta, minkä Sauna teki no­kiseen
mieheen, joka
Pesi silmät sirkeäksi
Silmäkulmat kukkeaksi
Kaulansa kananmuniksi
Koko varren valkeaksi
T u l i saunasta tupahan
T u l i tuntemattomana
. Kasvot-vallan kaunihina
Poskipäät punertavina.
Sanotaanhan meidän päivinämme-kin,
että^ ihminen on, kauneimmil­laan
IV^ tuntia saunan jälkeen. Jo.s
siis huomaatte olevanne kaunistu-inisen
tarpeessa, niin menkää sau­naan.
Minä menen jo huomisiltana.
Kalevalassa kerrotaan kuitenkin
saunasta ja riihestä eri rakennuksi­na,
mutta savupirtti säilytti vielä
.siihen aikaan kun se oli irtautunut
.saunasta, vanhanmallisen kiukaäm
jolle saattoi löylyäkin lyödä.
Savupirteissä tavattava takkauuni.
vasta Suomen poikien mukana, jot­ka
taistelivat Lytzenui ja Breiten-tenfeltln
luona. Ruotsia puhuvat ase­veljet
olivat luultavasti mukana kyl-pemässiUcm.
Eihän se käynyt tappel uilmansau
naa. Olisikin hauskaa tutkia, kuin­ka
paljon suomalaisia saunoja *oli
Saksassa 30-vuotisen sodan jälkeen.
Ehkä kylpeminen niissä oli peräti
yleistäkin, koska kerrotaan, e t t ä pa--
pisto siellä rupesi niitä vastusta­maan.
Oli aika, jolloha Suomen lääkärit­kin
toimivat saunaa vastaan, kun
he luulivat sen levittävän silmätaute­j
a j'.m., mutta kansamme sitkeys ]a
vanhoillisuus pelasti t ä m ä n n i i n kal­lisarvoisen
perinnön. Harvoin on­kaan
vanhoillisuus säilyttänyt kan­sakunnalle
tämän suuriarvolsempaa.
Myöhemmän ajan lääkärit ovat tie­tysti
asettuneet saunan puoltajiksi
j a muistelen, e t t ä prof. Kajava-vai­naja
muutamia vuosia sitten kävi
Ruotsissa pitämässä luentoja suo­malaisesta
Saimasta.
Urheilumiehemme ovat halun­neet
ulkomaalaisten stadionien lä-heHe
tämän meille niin mieluisan
'huoneen ja Parisin läheisyyteen
lait toikin rakennusmestarimme K.
Sorri prof. Lindbergin piirustuksien
mukaan saunan, jonka hirret olivat
savustuneet jo 100 vuotta Hyvin­käällä.
Kiukaan kivetkin olivat Suo­mesta.
Rakennusmiehet olivat italia­laisia
ja ranskalaisia, kertoi raken­nusmestari
Sorrl, jonka kohtalo
heitti eteeni vuosi sitten. Tämä on
saunamme uusintahistoriaa, joka
kertoo oivalUscsta saunasta vieraalla
maaperällä. Amerikassa on eräs y-hoplsto
rakennuttanut suomalaisen
saunan ylioppilailleen.
Mutta vielä muutama sana vä­h
ä n aikaisemmilta ajoilta. Eräs i -
talialainen matkailija Acerbl kertoo
suomalaisesta .saunasta. V. 1799 tuli
h ä n Turkuun ja matkusti sieltä sisä­maahan.
Hän lausuu: "Suomalaisten
kummallisimpiin tapoihin kuuluu
heidän kylpynsä. Jokaisella talonpo­j
a l l a on asuntonsa vieressä pieni,
t ä t ä tarkoitusta varten laitettu ra­kennus,
siinä on yksi ainoa pieni
huone, .sen slslmmäsJsä osassa on
kasa kiviä, joita kuumennetaan, kun­nes
ne tulevat hehkuvan punaisiksi.
Niille heitetään sitten vettä, kun­nes
huoneessa olijat peittyivät sa­keaan
savuun. Peräseinä on kaksi­kerroksinen,
jotta useammat saisivat
tilaa, ja kun höyry kphoaa ylöspäin,
on tietysti kuuminta ylälavalla.
Miehet ja naiset kylpevät yhdessä
ilman vähintäkään vaatetta pääl­länsä
ja olematta "siitä millänsä-
COOPER & BRODIE
Lakxmieh«t sekm »tioitoijat
HURON CHAMBERS
SUDBURY
P a ä k o t t
Parhaat puvut saatte
ISAAC MÄNNISTÖN
Räätäliliikkeestä
Vanhat puvut korjataan ja
p r ä s s ä t ä ä n .
59 Lorne St-, Sudbury, Ont.
Puhelin 583W.
Sappitauti
on viime vuosina syystä tai toi."vesta
n ä y t t ä n y t suuresti lisääntyvän
.A.merikassa. ' . .
Sen oireet ovat: Y h t ä m i t t a i n en
vatsan kovettuminen . . . Päivit­t
ä i n e n p ä ä n s ä r k y . . . Vatsan t ä y ­teläisyys,
yleinen kipu syöntiaiko-jen
välillä, sekä unettomuus, 3a
tuskaa sydämen kohdalla.
Tämä taas, ajan mittaan, voi
aikaanaaada vens-ionten kalkkiutu­misen
j a korkean verenpaineen, se­kä
ennenaikaisen vanhuuden.
Apteekkari Lignell on nyt val­mentanut
lääkkeen siiheli nimeltä
'Sappi l ä ä k e " No. 33.
Täysi hoito l ä h e t e t ä ä n postiva-paasti,
hinta $2.50.
—LiEnellin Apteekki on suurin-
P. A. LIGNELL C , Superior, Wb.
—Suom. Apteekki Yhdy»vaIloiua-—
foko - Cflin*Jä» w
ONTARIO
jaeja MsitkJ-fitn^^fir^
I han tai laaöÄJIe. vpyfifto».
joja, l£|L|ihn^.i& y,nv,^Ar
rintk- jä mvi^
siin jköiidistuyi» jBsiöiU. r , ,
Osoite: •
ConsoUC* GätMtriJI of.
1410 Stanlsy g^efc Ho^dafil.
(Coroer St. Q»t!!iiff&afr^^
AKSELI RAUANHr
pafikonsnU.
verran totuutta tässä asiassa on, mut ' kunnan papit asuivat tavallisissa
ta tietenkin ne olivat suomalaiset, I vanhanaikaisissa savupirteissä. Luu-jotka
ihastuivat enemmän kuin Ien, etteivät he niissä juuri kylp-a-
•nuut tähän tapaan ja omistivat neet.
jota vaikeammin voi käyttää sauna-! k ä ä n ."
uunina, saapui meille vasta'1,500. Sepä onkin ihmeellistä ulkomaa-luvun
lopussa. Sitten 1,600-luvulla laisista, että miehet ja naiset kyl-jo
herraskartanoissa on ollut takka- pevät yhde.ssä. Suomalaisista el se
uuneja (takkakiukaita). i ole ollut ihmeellistä. Mutta se olisi
Mutta vielä .JCristiina-kuningatta- [kyllä merkillistä, jos meillä kylple.?.
ren aikoina monet Viipurin kihla- sämme naisväen kanssa, pitäisi olla
Rostovin jättiläinen (Neuvostoliitossa)
Selmashstroita rakennettiin il- j Koko j ä t t i l ä i s t e h d a s jakaantuu '4
joukkoluottamuksen hankkimiseksi, imperialismi pelkäsi ennen kaikkea
Vaikka julkilausuttujen epäilyksien sitä, että Pan^Europasta tulee yk-aiheuttama
katkeruus ensin polttaa- ' '' *' ^ """"
kin kurkkua, niele ne alas ja se vei.
sinkertaisesti Europan asioiden ko-mitea
kansainliiton yhteyteen ja et-voijtaa
kohtalokkaaseen itsekritilk- tä tässä komiteas.sa tulevat Eng-k
i i n itseesi nähden. Se antaa alun ja Italia kilpailemaan joh-aatteelliselle
kohoamiseUe. jota vält- dosta Ranskan kans.sa. Juuri tämä
t ä m ä t t ä työväen näyttämöiden joh- Ranskan pelko toteutuikin ja vielä
l a j i l t a k in nyt jo vaaditaan ja tule. RanskaUe mitä toivottomimmassa
vaisuudessa vieläkin enemmän.
suurten kysy-
Tämä viimeinen parakrafi on täy­dellisesti
sopusoinnussa sen toverilli­sen
peisocmakirjiBen kaiissa. jonka
annoin vastaukseksi kirjeeseesi heti
toimeesi saapimiisen jälkeen. Jossa
kirjeessä lupasit tehdä parhaasi "työ­väenliikkeen
eduksi alallasi." — Tov.
K . H. K .
muodossa. Eikä toisin olisi voinut
ollakaan imperialististen ristiriito­jen
jälleen kärjistyessä Europan
valtojen välillä.
Ranskan diplomatia olisi nähtä­västi
paremminkin toivonut, että
sen suunnitelma o l i s i ' yksinkertai­sesti
evätty. Silloin olisi se sopi­van
tilaisuuden tarjoutueiisa voinut
uudistaa yrityksensä. Mutta nyt,
man ulkomaan apua, "ilman ame-rikalaista",
^
Selma.shstroin rakensivat kaiken
itse.
J a , t ä m ä juuri onkin suurin
myönteinen puoli, sillä täs.sä me
tarkastimme voimamme ja kulta-rupla
jäi neuvostovaltion taskuun.
Selmashstroi on kirjaimellise.sti
pioneeri äärettömässä ja ennen-kuulumattoma.
ssa mittakaavassa
.suoritettavassa r a k e n n u s t y ö s s ä . Sen
kokemuksista, sen kieltei.sistä ja
myönteisistä puolista ottavat op­pia
toiset.
Tehtaan r a k e n n u s t y ö n suunnitel­man
perustana ' o l i tuotannollinen
ohjelma, joka Kyväk.syttiin 9 p.
helmikuuta v. 1926. Myöhemmin
tehdyt muutokset tuotannolliseen
ohjelmaan eivät muuttaneet, lu­kuunottamatta
muutamia poikkeus­tapauksia,
Selmash-stroin y l e i s t ä ra-kennu.
ssuunnitelmaa. Mutta sitten­kin,
jos suunnitelman alussa tuo­tannollinen
ohjelma ja teknolopri-nen
suunnitelma täydellise-sti mää­r
i t t e l i v ä t rakennu-styön kulun, niin
tuo}:annolliseen ohjelmaan tehdyt
vaatteet päällä.
Acerbl koetti Itsekin kylpeä si­säänlämpiävässä
saunassa, mutta e!
voinut kuumuuden vuoksi. Hän näki
t e t ä ä n 'päiväUi.sloman aikana kes
ku.steluja päivän poliittisista ja a-loudellisista
kysymyksistä.
Verstais.sa on pukuhuoneet, jois­sa
on metallinen vaatekaappi jo-p
e r u s r y h m ä ä n : koneiden o.<ria vai- kai.sta työläistä varten, ulkohuo-mintavat
ver.staat; kokoonpano-me-1 "eet pcsulaitteineen j a vesisuihkut,
•kaaniset verstaat; apuverstaat ja Puiden istutus muuttaa tehtaan
a p u v ä l i n e i t ä tuottavat verstaat;
tehtaan tarpeita palvelevat vers­taat.
.
Työläisten asuinrakennukset si­j
a i s e v ä t ulkopuolella tehtaan alu­een.
Jättiläi.stehda.s ei käsitä ainoas­taan
yksinkertaisia verstaita, vaan
iinä ovat verstaat, "joita voidaan
hyvällä syyllä nimittää hoveiksi.
Ennenkaikkea valon määrä ja
piata-ala yhtä työläistä kohti mää­r
i t t e l e v ä t verstaan mukavuuden
työn suoritukseen ja työläiseen näh­den.
louskoneita valmistavassa tehtaas-puistotehtaaksi.
Amerikassa hyvin
u.sein tehtaiden ulko.seinät ovat
köynnöskasvien peittämät. Tämä
voidaan ja tulee sovelluttaa meil
läkin^ ^— kirjottaa tov. N . Glebov-
A v i l o v kirjas.saan "Selmashstroi".
joka ilmestyy Rostovissa — eri­koisesti
ottaen huomioon sen .sei
kan, että Selmastroi sijaitsee au­kealla
paikalla ja että työläisten
mielenkiinto puistoihin on poik­keuksellisen
huomattava.
Tutustukaamme ensimaiseen ryh­mään.
Koneiden osia valmistaviin
V a l o m ä ä r ä Ro.stovin maata- ver.staisiin.
Ennenkaikkea tähän ryhmään
.sa kä-sittää 8—12 pros. verrattuna! kuuluvat: puutavarapiha, puutava-avonaisella
paikalla olevaan va-j ran säilyttämiseksi 21 vara.stoa
loon (ulkoilmassa). 1 kuivatus-, jäähdyty.s-, puutavaran
.Samaa voidaan sanoa suhteessa j sahaus- ja jalostu.sverstaat. Kaikki
pinta-alaan jokaista työläistä koh- i t ä m ä voidaan yhteisellä nimellä
ti, koneiden sijaitsemi.scen ja apu-j n i m i t t ä ä puutavaran jalostusteh-väiineisiin.
Lukuisissa verstaissa 1 taaksi. Vuo.sittain puutavarapihan
koneita ei k ä y t e t ä yhteisesti. Esim. j kautta tulee kulkemaan 50,000 vau-t
u o t a n t o v ä l i n e i t ä valmistava.s.sa I nulastia puutavaraa. Tässä on tär-ver.
staa.ssa jokaisella koneella on 1 k e ä t ä alleviivata se, e t t ä puutava-muutokset
ja verstaiden teknol-jgi-( oma moottori. j ran pinoaminen ja s i i r t ä m i n e n pai-sen
suunnitelman uudelleen .suun- Tapaturmien poistamisen tekniik-i ka.sta toiseen ovat koneelli-stetut
k-4 on korkealla asteella verrattu-i joten tämän johdosta työntuotta-na
vanhoihin ja toimiviin tehtai-1 vaisuus on suuri,
.siin. Puutavarat erikoisesti rakenne-
Tämän li.säksi jokai.^ella verstaal- tu).s.sa puuvajoi.s.sa, jotka ovat pyö-kulkevat
höyrykuiva-hdytyslaitteen
läpi
ppakoju. Näihin ruokaloihin i ilman la.stin purkausta- Höyrykui-on
sellaisia tehdasver.staita, joiden ru.-ka tullaan tuomaan tehdaskeit-i vatus suoritetaan (Kombastroin
pinta-ala on 3 ha. Yleinen pinta-j tiö=tä termosa.stioilla. Punanurkat ^ kooperoimisen yhteydessä) 35 eri
ala on y l i 120 ha, mutta jos otam-1 ovat varu.stetut radioilla, lehdillä ,kammio.s.sa, joi.sta jokaiseen kam-me
huomioon työläisten asuinra-jja aikakausjulkaisuilla. Työläiset! mioon mahtuu 2 vaunulastia puu-kennuksienkin
pinta-a!an. niin teh-; voivat päivällisloman aikana käyt- tavaraa,
taan yleinen pinta-ala k ä s i t t ä ä 257 j t ä ä n ä i t ä kaikkia hyväkseen,
ha.
matkoillaan, miten miehet 20 tai 30
asteen pakkasessa piehtaroivat lumi­hangessa
ilklalastomina ja luuli hei­dän
kuolevan seuraavana päivänä.
S u n tämä muukalainen talvipakka­sessa
isoihin turkkeihin kääriytynee­nä
tuskin tarkeni liikkua ulkosal­la,
niin sanoi hän, että suomalaiset
miehet höyryävinä ja alastomina tu­livat
riisumaan hänen hevostaan,
eivätkä seuraavana päivänä olleet
lainkaan kipeitä.
Sitten eräs huomio, joka ei ole
Aoerbln. Sauna on siitä merkillinen
palkka, että siellä el maailman var­min
tiede matematiikkakaan pidä
kutiansa. "Jos yksi mies sietää löy­lyä
yhden kipollisen, niin el suin­kaan
4 miestä siedä 4 klpollista.
Käskevän valta on lauteilla ja kerta
on lyötävä kiellon perästä, ovat van­hoja
löylyklpparleh lauselfa
Samassa loitsuja luettaessa oven
saranat voideltiin, ettei herätettäisi
Ilkeämielisiä haltioita. Loitsija luki
esim.: "Ähky poika, ährämölnen,
tehty suosta, tehty maasta,, pantu
äimän Kärköslstä risukoista rlivol-teltu,
kosken kuohu.sta koottu, me­r
e n vaahesta valettu." E r ä l t ä vuosl-kymmeiilä
sitten eräs Hätämaa-nU
niinen tietäjä Piippolan kunnassa v.
joi ulos pahoja henkiä hulluista .si­ten,
e t t ä laati tulen saunan lattialle
ja sahaan piti ry<Hniä tulen y l i sekä
viikateterän alatse. Karjalassa oli
tapana vielä minun lapsuuteni al-
'.cana äänen sortumista parantaa
saunan lauteilla. Varm«mmaksl va­kuudeksi
oli huudettava r ä p p ä n ä s t ä:
"övö, hoi, ota pois oma länes, anna
miulle oma iänen." Se oli tepsivä
•ceino.
Vieläpä kuulin miesten lukevan:
"Terve löyly, terve lämmin,
Terve lämpimän lähettäjä.
Nouse lempi liehumaan
Kunnia kupajamaan
Y l i kuuen kirkkokunnan
Läpi kappelin kaheksan."
*
Tämä riittääkin. Vettä kiukaalle
ja ison pihauksen jälkeen alkaa va-ru.
stautua siihen mieluisaan nautin­toon,
jota vain kotoinen sauna mell-le
antaa!
Canadasstf: KonsMi ErlelHJ. * « ;
te. Port ^rt^^j,-^^h.'^Ml*^^
Saarimäki, 819 Bay. Sti iTortiito
Ont. — H. P. Albert HerasttBoii,
479 Mäin St., WiimipiB«, mn, —
Thomas Franssi, «ö?c L,^CIppp««
Cliff. Ont. — CharleB^E.
3on, 54 Dock St., Saint John, N.B.
— G. W., Tornroo», 551 ;Höw« gt.,
A. Nxiiob ..
Tähtikaupan yläkerras^
Tel. 499 — Box 2034 — iSu^Wy *
Valokuvaustyötä kaikesta lajista.
Suurennuksia j» rasqtnis.
Suomalämen
PARTURiyO^
•ijaittee
Norända Hotellissa
Ammattitaitomen tyS.
NORANDA. QUjE.
.KohtuuUiMt hinnat.
Cafe and Restaurant
KARJALA
KAHVILA JA RUOipVtA
Tarjoillaan päivällisiä kaiken päi'
vdä, halvat a^nctkset. ,
JOHN KOUHIA
910 Cathedrkl St., Montreal. Que
Asiamiehet ja tove­rit,
huolehtikaa lehten­ne
levityksestä!
nittelu johtivat siihen, että vers­tasrakennukset
rakennettiin aivan
perustasta asti uudelleen.
Mitä on Selmashstroi, j a voidaan-
Edclleen puutavara siirtyy ko-
Tämän li.säk.si ruokalois.sa j ä r j e s - • neelliBtetulla k u l j e t u s v ä l i n e e l l ä puu­tavaran
sahausverstaa.seen, jojs-sa
puutavara sahataan vastaavilla mit­tasuhteilla
ja edelleen .siirtyy ko­neellistetulla
kuljetusvälifneellä
puutavaran jalostusverstaaseen,
jonka tuotantokyky k ä s i t t ä ä 98,000
k u u t i o m e t r i ä .
Puutavaran jalo.stusverstas val­mistaa
kaikki maatalouskoneiden
puuosat kokoonpanomekaajiista
verstasta varten. Valmiiden puu­osien
valmi.stus kä.sittää 52,000
k u u t i o m e t r i ä .
Puutavaran jalostusverstas on
pääasiallisemmin varustettu ulko­maalaisilla
koneilla ja ainoastaan
m i t ä t t ö m ä n pienellä määrällä on
varustettu koneilla ja apuvälineil-iä
—- hi.ssit, ilmanvaihtajat, saha­jauhon
ja lastujen imulaitteet
ONNITTäUT
"TypIäisurheOliäin
Jouluun"
Työläisurheilijat ja urheilu-liildceelle
myötäiinielisetl :.Lä­hettäkää
j;>uinainen itaisUlu-tervehdykaenue
kaikille *jrö-läisille
Canadassa ilmestyvän
suomenkielisen joululukemis­ton
"TYÖLÄISURHEILUAIN
JOULUN" välity^eUä. Jul­kaisu,
iulee ieyiämään tuhan­siin
iyöläisKJoteihih ympäri
Canadan, joten siihen kan­nattaa
taisteluterveiseneä
P(inna.
Prikoisesti kehoit^nune l i e t ­tämään
ryhmäoiHiitteJuj^ jär­jestöistä,
käni'ppäkuia|^i|.tä,
työpaikkasakeilta, seiirajen
taikka järjestöjen erikois-jaostoilta
y.m. Tällai?^ ryh»
mät voivat la!tta<l erikoisen
onnittelpilmoituksk^^. Ilmoi­tushinnat
ovat Icahdieksasosa
sivulta 4 doll., neljännessivu
7 doll., puoli aiyua 12 doll. ja
koko sivu 20 doll.
Lähettäkää taist^lu-tervehdyksehne
''Työläisiirheilijain
Jouluun"!
Ilipoltukaet ja onnittelut Ia-hetettayg
ipa.ri-n|k,^ 1 päivään
menneMa osiDtteella: Tj^Släia-urheilljain
Joulun, Iconttori,
Box 69. SudburyS-«Oat.
jotka ovat valmistetut joko itse
Selma.shstrois.sa tai muis.sa venäläi-
;i.s.sä tehtaissa.
Tässä on t ä r k e ä t ä alleviivata se
.seikka, että puutavaran sahaus- ja
jalostusverstaat ovat varu.stetut
erikoisilla .sahajauhon ja höylän-^
lastujen imulaitteilla (ek.sgau.ste-r
e i l l a ) . Tämä on t ä r k e ä en.siksikin
s i k s i , että puutavaran j ä t t e e t k in
voidaan k ä y t t ä ä hyväksi lämpö^foi.
ma-asemalla ja toiseksi siksi, että
t ä m ä n johdo.sta ver.staassa ei ole
sahajauhoja, lastuja ja puunpölyä.
TäiT]ä muodostaa verstai.ssa olevan
puhtauden ja tarpeellisen tuotan-nolli.
sesti terveydellisen olosuhteen,
j o t a vanhoi.=.sa tehtaissa, joissa ei
ollut y l l ä m a i n i t t u a imulaitetta, ei
ole.
* Tuottavaisuus puutavaran sa­haus-
j a jalostu.sverstaassa on yhtä
tuottavaa t.völäistä kohti 0,7 kuu­t
i o m e t r i ä , joten t y ö n t u o t t a v a i s u ns
on 3 kertaa suurempi sodanedellis-t
ä t y ö n t u o t t a v a i s u u t t a . '
Edelleen koneiden osia valmis­tavien
ver.staiden ryhmään kuuluu
paja-prässäysverstas, joka ori yksi
suurimpia koko Liito.s.sa: sen pinta-
.uudenimtin
Pond"-äystefimin
ala on 3 ha. Verstas jtulee vuosit­tain
muokkaamaan 165,000 toniiia
rautaa ja terästä.
Paja.präyssäysvertaasepn „ on
suunniteltu asettaa 621 kpne.tta ja
150 liekittömästi i)aläv|ia uiijife,
joi.sta suurin osa on jo ase^iötu
paikoilleen. Työlliisiä tulee täifefi
verstaassa olemaan 1,406 henlciloä
(kahdessa vuoros&ä).
Mielenkiintoista on merkitä, ,et­tä
ilmanvaihtolaite oti tässä ää­rettömän
suuressa verstäääöa' lai­tettu
luonnolliseksi,
amerikaj|äisen
mukaan.
Tiedämme, että vanhat pajat ojl-vat
poikkeuksellisen huonoja ter­veydellisiin
olosuhteisiin nähden.
Näissä pajoissa joutuivat sepät
työskentelemään paljoa epäteryeel-lisimmissä
olosuhteissa .ktiih mui­den
alojen työläiset. Mutta Sel­ma.
shstroin seppä tulee .ty^tök^e^te-lemään
samallaisissa ölosähteis^
muiden verstaiden työläisten kans.
sa. Vanhan ahjon sijalla tolcfe ole­maan
liekittömästi palava uuni.
Yksistään tämä saa aikaan koko­naisen
vallankumouksen elämässä
ja työn terveydellisissä olösulit^is.
sa. Tähän on lisättävä etta 'kasin-taontaa
ei tule olemaan. Tuotan­nossa
ei tule oleniaan yhtäkään
alasinta, vaan kaikki työtoiminnat
suoritetaan koneilla, jolloin kap­pale
tulee siirtymään koneesta' ko­neeseen
ilman äika-ajottaisia siir­toja
ja nostoja. Tässä verstaassa
tullaan Icäyttämään hyväksi poik­keuksellisessa
määrässä jatkuvaa
ja joukkotyötä, jokia suurentaa JQ-kaisen
työläisen työntuottavaisuut­ta
3—4 kertaisesti verrattuna Liit-tomme
mäissä maatalouskoneita
tuottavissa tehtaissa työskentele­vien
työläisten työhttlöttäVaiätin.
teen.
(Jatkiin>
mm