1925-03-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SbmZ VAPAUS ^HodboxyM*, OnL, Jok» titoUI, ton*«l > l«i»atri. T o i n f t t » i « t : A . B . K l K E L i . AE¥0 VAABA. VAPAUS (liberty) H M only o ^ o of PlnoUb Woricen io Canada. Pob^ Hibed in Sodbary, Ont, «»ery Tneaday, Tbtirsday and '"'^SrtCTed at the Port Offiea Department, Ottawa, BM seeond clas» matter. " ' General advertiring ratea 78e per «LJneh. Mfr simam churge for single fnaertlon 76e. Tbe Vapaoi fa the best advertising mediom amoog the Pinnisb Peoole in Canada. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Nalmailmotnkset |1;00 kerta, .|2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotokset 60e palstatnnma. Nimcniauuto«flniotak»et 50e kerta, f1.00 8 kertaa. Syntymailmotnkset 11.00 kerte, $2.00 3 kertaa. AvioeroUmotukset |2.00 kerta, $3.00 katai kertaa. Knolemanilmotukset |2.00 kerta, |50e hsSmaksii jdit«slaasee]ta tai muistovärssylti. , ^ ' Halotaantiedot Ja osoteilmotukset 50e kerta, f 1.00 kolmekertaa. Tilapilrilmottajien Ja ilmotosakenttaorien on, vaa-dittaeasa. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. 14.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. flJIO Ja yksi kk. 76e. yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi -k. $5.60, pooli vk. 13.00 Ja kolme kk. 11.75. , - TUaulcsia. Joita ei seoraa raha, et tb.Ta tähettämäin. paitsi noinmifSten Joilla on takaukset ^iintain lehteen aijototilmoftokset pitää olla kont^ torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain lehteen torstaina kello 8. ^ • Nova Scdtian kaivosmiesten' palkkariita Vapaudelle kirj. / . B. MclachUtiu SHte vuoden 1920 tama on neljäs Noya Scotian kai vosteollifluudessa syntynyt palkkataistelu, jonka takia kaikki tämän maakunnan kivihiilikaivokset ovat täy delleen pysähdyksissä.' Joka vuosi British Empire Steel Corporation (Beaco) on yrittänyt alentaa kaivosmiesten palkkoja, ja joka vuosi tänUi yritys on johta' nut avoimeen taisteluun. ' Nova Scotian kaivoksissa on Ja on aina ollut alha!< «empi palkkataksa jkuin missään muissa kivihiilikaivoksissa Pdtjois-Amer&assa. Esiiherkiksi, sellaisesta tyos* •.-••^(ä, josta Nova Scotiassa malaetaan 13.50, maksetaan Albertabsa vielä nytkin, viime vuonna tehdyn f 1.17 alennuksen jällestä — 15.50. : V|ime joulukuulla Besco yhtiö, jolle 95 prosenttia Noiva Scotian kivihiilenkaivajista työskentelee, ilmotti midiille tuleVansa alentamaan palldcoja 20 prosentilla. Uaeampia neuvotteluja pidettiin. kaivosmif»ten union ; virkailtjaih ja yhtiön edustajain kesken; niistä oli tuloksena, ettayhtio' tarjosi 10 prosentin alennusta. / Sii- ; faen kaikki neuvottelut katkesivat Yhtiöllä on omat kauppapuoUnaa, ja noin 40 prosenttia kaivoemieiintä ; tdkee oatdcaeoM niistä^ eikä heillä <öle luottoa miiisea : IcMjMUNUu Neavottielujen päättymisen jälkeen yhtiö m;^o» !op<^ iaiken luotonantion kaupoissaan pttkäl IiMin työttömyyskauden jälestä Eshpetkiiai kaivoksi! -lä li:oi88a 2, 4,ja 6 ovat miehet saaneet olla tyossa ai-i/ oa«taaji 18 päivää aitte viime vuoden marraakuun 15 päivän. KaiUci muut kaivokset ovat toista vuotta työskennelleet vähemmän kuin kolme päivää viikosaa. Nä- . mä työmiehet olivat mitä suurimmassa puutteessa, silloin kiln luotto löJNJteitiin.' N:o 2, 4 ja 6 kaivoksilla .on työskennellyt likimain 2,500 miestä; monessaf^tapa-jVlcsessä heidän lapsensa kävivät käytetyistä jauhosäeis-ta «ihdyisei Vaatteissa ja nukkuivat tyhjistä 6ementl;isä-keistä valmistetuilla vuoteilla. Tatmnöisessa asemansa olivat tuhannet kaivosmiehet, . kim tnaalis^ 12,000 miestä laldcasi työe- : tS» /^eden mdkanaan pumppumiehet, lämmittäjät ja ^: Tiedämme kyllä tätä kaivosmiesten menettelyä moititun niiden taholta. Jotka ; eivät tunne eivätkä voi käsittää, kuinka hirveään kurjuuteen ; nämä työläiset tosiaan ovat vjoutuneet Heillä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta valittavana kuin islcea kaikella voimallaan, e. o. vastata sadan prosentut V lakolla. Nyt on soppakeittiöt avattu jokaisessa kaiv/»- . kyläpsä Cape Bretonin saarella. Näistä keittiöistä ovat r tuhannet lapset saaneet ensimäisen kelpo ateriansa yh< :: teen vuoteen. Brittiläjs-Canadalainen osuuskauppa ra ,, hastaa kolme näistä so|)pakeittiöistä, joissa annetaan yksi'kunnollinen ateria joka: päivä tuhannelle lapselle. V On muodostettu kaupungin ke^uskomitea, joka vas taaäottaa ulkoapäin tulevia vaate- ja ruokatavara-avus j taksia ja Jakaa ne enimmän tarvitseville. Ulkopuolista apua tarvitaan surkeasti, voidaksemme saada niin monen ihmisen hengen pelastetuksi. Sydney Minea nimi sessä, 4^000 asukasta käsittävässä, kylässä on innuensa rtivennut raivoamaan; 300 taudintapausta on joj ilmo-tettu. British Empire Steel Corporation - muodostettiin v. 1919 seuraavista yhtiöistä: Dominion Steel Corpora tion, Nova Scotia Steel and Coal Company, Dominion Coal rdbmpany, Acadia Coal Company, Halifax Ship-yards, Cumberland Coal and Railvray Company, Eastern Car Company ja Pender Lumber Company. Su^ ranaisend tuloksena tästä yhtymästä on ollut, että k ^ i terästdhdasta ja puolitusinaa kivihiilikaivoksia on sul jettu. Niissä työ^enteln'ät miehet 'ovat didistun^ Vtidckimaan jäleiläoleviin työpaiidcoihin taikka joutuneet lähtemään maasta. Halifaxin laivarakentimot ovat olleet ihan jouten enemmän kuin vuoden; jälellä olleet terästditaat suljettim viime vuoden elokuussa, ja 3,500 miestä jäi joutilaina mittaamaan katuja. Mutta luhoenudut eivät suostu tiSSntymain nälkään taMtaakaeea voittoosinkoja joutilaana sosovalle ^nta-romulle ja hallituksen sluoaamalle 'osdc&veddje. He ovat nyt olleet lakossa kaksi viiidcoa, dka ai2kään muu kuin nälkä voi hotä ajaa takaisin työhön.''Jos heidän täytyy nälän edessä perääntyä, tulee taisteluun Tyhdyt-tavaksi uudestaan ensimäisen tilaisnoiieD ilmaantuessa. Ursia Vanhat ansiot elvat auta ' - Valpas työväen looiiariataman vastuslajina. Tohtori N. R. af Ursinilla on Suomea tydväenlUk-keessä* erikoinen asema. Hän on ollut midcana jotenkin alusta asti. Ja erityinen ansionsa on, eita. hän jo V. 1896 tahtoi työväenyhdistysten toisessa edustajako-kotdLsessa ottaa esille |tysymykaea itsedäisen 'työväenpuolueen perustamisesta, jodca AäoUAsen ^Ukkeerk silloinoi porvarillinen johto hautasi puhemiehistöön. V. 1899 perustettiin Turun kdcodkaessa puolue, jonka ensiniäisdcsi piiheenjohtajdcsi tuli toht Ursin. Hän erpsi kuitenkin pian puoluehallinnosta sisäisten riitai suidcsien vuoksL Sen jälkeen otti vszsin vähän osaa yleiseen puolue-elämään. Puolusti revisionistista kan-' taa erinäisissä m.ni.' eduskunnan piduasieskysymykses-sä. Oli yhden otteen valtiopäivillä. Työväenliikkeen nuorempi polvi tuntee hänet eri julkaisuissa olleista kirjotuksista, joissa on ollut kdco jouldco mieletduin toista ja opettavaakin ainehistoa, mutta silmiinpistävä on ollut marxilaisen luokkidusityksen puute. V. 1918 siirtyi hän lahtariei) vainojen tieltä Neuvosto- Venäjälle, Jossa otti osaa uuden koidun raken tamistyöhön Leningradin suomalaisen Jcoulun johtajana. Teki myös ahkerasti tutkimustöitä; Osotti ymmärtävänsä proletariaatin vallankumouksellista liikettä siinä määrin, että allddrjotti «Kommunbtben Vaalilipun» Tanjan 'johdosta Suomen lahtarit imkasi Na 38 V Loentoknrssien järjestäminen. Jiijeatianne viimeinen edustaja^ kokona jStti toimeenpanevan komi* tean Itadlekri hientokumien Järjestämisen fuäläam snorimiriin kes-kokaiin cnd talven aikana. Ja by- ^Ucsyi imden järjestämiseksi nitelmaii. Jata toimeenpaneva komitea on knrsseja Ja pnhnjain matkoja Järjestäessään, nosdattannt sikäli koin se on oDot "Mahdollista. Seoraavasta matkaohjtlraasta selviää, mSloin Ja kmnka monta päivää laennottsijat tolfvat kolla^ kin paikkakunnalla olemaan: P«rtAi1 iii^:i.^. Paikkakmita. SaoK S ^ Marie ...... Alf. HaotamäkL Haalisk.'22—Hahtik. 1 p.. Icasivat tuomita vanhuksen vankilaan, kun hän maanpakolaisuudesta siirty^ Suomeen. Peläten kansainvälistä skandaalia an toivat sen kuitenkin jäädä ehdolliseen tuomioon. Tämän perusteella olisi Suomen vallaidcumoidcsellinen köyhälistö kunnioittanut toht Ursinin työväenliiUceen LUtaniavanhUkseno, jollei hän itse olisi tätä turmellut Iän on inhottavassa «Suomen Sosialidemokraatissa» tflaissut kirjotuksia, Joiddn kautta on ratkaisevasti kat caissut välinsä Suomen .luokkatietoisen työväen kanssa. On aivan käsittämätöntä, kuinka vallanl^^ouksel tsenkin työväenliikkeen Iffadet j a julka^ut saattavat ulaista hänen kirjottdcsiaan senkin jälkeen, kun hän on eshn. kehottanut lahtaripresidentti Stählbergia vielä asettumaan didokkaäksi ja kirjottanut ka&en mailman «valtiomiehistä» täysin virheellisiä^ nuuskoviisaäksia, m«m. ptdiunut ylistävässä sävyssä -MacDonaldin, Bran tingin ym. tapaisista työväen pettureista ja ilennyt vetää Marxin ja Leninin nimet moisten'seuraan.' Tietoista työväkeä eivät tietenkään moiset typeryydet ole voineet johtaa harhaan, mutta vähemmän tie» ;oi&len aivoissa ovat noskelaiset «vanhan veteraanin» nimellä voineet saada pientävsdcaantumista aikaan Prolebtriaatin luokkataistelulle ptt N. R. af Uisin kuoi ui mies. toinen Suomen ^äcaisemmassa työväenliikkeessä an sioitunut Imies, Jonka suhteen 'luoäEataisteltdcannalla >ysyä tditovan Ityöväen on syytä pitää varansa, on Valpas. Ennen vuotta 1905 oli hän Suomen työyäen- Kun tämä suuri yhtymä* perustettiin, niin halUtuk- ;aen - hyväksymässä asetuksessa määriteltiin ne perus-iteet^ inillä siihen sulautuvain eri yhtiöiden osaldceet oli vaäidettava Bescon osakkeihin. l^ssä vaihdossa saaliin :B6sG0n osakkeihin «sijotetul^» veUa 19 ja 1/2 mii jbcNOan. .dollarin arvosta. ' TKle vedelle ja noille tyhji-; na «nsoville teollisuus- ja lootantolaitclcsille yriOiuL 'Beaco tienata voitto-osinkoja, ja ainoa lähde, nustä iikkeen poliittisista johtajista luokketietoisii^^ kaikkien >örvarillisuuteenpäii^horjujain armoton vihollinen. ^ik8isos.dem.^ puolue kunnioittikin häntä puheenjohta-an paikalla uudessa, Helsinkiin muutetussa' puolue-oimikuimassa. Vielä seiddn jälkeen hän «Tyomiehes sa» ja eduskunnassa ym. kävi monta taistelua Iiiokka-cannalta luopumisia ja luopujia vastaan. Mutta vi\Ilankumoukseen suhtautumisessa osotti Vai las jo 1905-^ «varovaisuutta», joka^ ennusti tulevaa uopuruutta^ Viaporin kapinan päivinä kesällä 1906 vastusti hän puoluetoimikunnassa sitä pientä myönny tystä vallankumoukseliiselle työväelle, joka sisältyi Helsingissä julistetun suurlakon hyväksymiseen. - V 1917 ei Valpas löytänyt varmaa luokkalinjaa ja pysytteli marraskuun suurlakkoon nähden sivussa; kansalaissodassa oli hän puolueeton, puuhaten niin utopistista asiaa kuin sovintoa ase Jcädessä taistelevain luokkien kesken. Kesällä 1918 toimitti häh Pietarm «Vapautta» menshevistis^sli. Perustettuun kommunistipuolueeseen ei hän liittynyt mutta - - se tunnustettakoon -—ei hän tietääksemme ole alentunut häpäisemään Venäjän proletaarista yallaokumoustk suoraan, vaikkakin liittymällä nykyiseen Suomen sos.dem., puo-luee^ n onkin osaltaan vastuussa Sasun ja Ortodoksin ym. ruokottomuuksista. ! V. 1919 palasi hän Suomeen — luottaen siihen, el tä niin asiallisesti kuin muodoUisJuriidisesti oli vapaa kaikesta kapinallisuudesta. Lahtarit paUdtsiviA hänen hyväuskoisuutensa tuomitsemalla hänä elinkauddcsi vankilaan, nojautuen hänen nykyisten puoluetovereit-tensa, Ryömän ja kumpp. parjauksiin.- Amneslian kautta lyheni; tuomio 8 vuoddcsi, joista Valpas istui puolet. Pääsi vapaabi — Ja liittp niihin, jc^ka 1918 valkoisen terrorin ti^rvin olivat julkeasti ryöstäneet hänen «Työmiehensa» Helsingin työväeltä. Täyttä selvyyttä kannastaan ei Valpas libne uita-nut, multa jo se tosiasia, että hän on liittynyt sosiali demokraatteihin, antanut nimensä niiden lehden avus^ tajdbi, riittää leimaamaan hänet prol^ariaatin luolaa-taistelun luopioksi. Toht Ursin ei voi montakaan työ-läisitii johtaa harhaan, nntla Valppaan vaidu maine ja marttyyrius saattavat sen tehdä. Yrjo Miäelin — Jota Valp» ennen. Ja syyllä — olr arvostellut porvarillisuuteen taipumisesta, ja jodca marxilaisuuden tuntemus oli koko Joukon heBcompi kum Valppaan, as^ui vankilasi' päästyään miehck-käästi taistelevan työväen rive&in s d a lätatui Inokka- Jtaistdun rintamalla. Valpas tahraa luokkatatsitelijan malnwnäa T^ityaälla l W i e r i n , llyoman ja Vaino Vuot-lijoen pnoloeeseen, jodca lian jö pari vuosikynimenä , . . sitten l«m»i liuonoättl sÄifiinste^^ iroitto-osiiAoja voidaan kisk oval kivihiiiäoSvcdsMiul^ «odailisön lämi «piasa im tain l & i ä ivaa. Nipigon Port Arthur ... Fort William .. Port Arthur Fort WaiiaiB Port Arthur FoA Wmiam . Nolalo * Hnhtik. Huhtik. ....Bobtik. ...Huhtik. ....Huhtik. A. T. Hin. JCaalisk. 22-^. Hnhtik. 1 p. ... Huhtik. 4—6 p. 4 p. 5 p. 8—7 p. 8-^9 p. 10 p. Wolf Sidin? , Port Arthur North Braneh Fort William Port Arthor . Fort William Port Arthur . Tarmola Intoia lAPPi >. Kivikoski Kaministikwia Millar Conmee .huhtik. 11—12 p. .Huhtik. 13 p. ...Huhtik. 15 p. ...Huhtik. 16 p. ...Huhäk. 17—18 p. ....Huhtik. 19—20 p. ...Huhtik. 21—22 p. Hnhtik. 23—24 p. ia«*aa«a«««^•••«»••• •»«•«••••••a«aa*«a*Ba«a«aaa* Huhtik. 6—7 p- Huhtik. 8—9 p. Hnhtik. 10 p. Huhtik. 11 p. Hnhtik. -12 p. Huhtik. 13—14 p. Huhtik. 16 p.; Hnhtik. lÖ p. Hahtik- 17-^18 p. Huhtik. 19—20 p. Huhtik. 21—22 p. Huhtik. 23—24 p. Huhtik.' 25—26 p. Huhtik. 27—28 p. Huhtik. 29—30 p. £Io KBJasnm ole hyvä Ja lähetä osotteed Vapauden Kiriakaoppaan J»ort Artfaoriin 316 Bay S t Sinulla on.' sellä makso-osoitaa. N a i s t e a p i i T i a v i e t t o M , jota jnli-littiin osaston -talolla Art^iorin ja Intolan naisjaostojen toimesta, sun-nnntainrf t k . 15 päivänä.oli väkeä keräännyt haali ihan täpösen täyteen, -että piti <osan ovelta palauttaa faVa^r' kosica ei voiia saada enempää enään haaliin mahtumaan, joka oli kyllä paha, matta jota ei voida auttaa haalimme pienaaden takia. Istuimia on haalissamme ad-noastaan alan kolmatta sataa siihen lasten penkit luettuna, ja seisomaan voidaan asettaa vain .rajoitettu määrä. Ohjelma oli mitä parhain j a myös tHaisauteen sopiva. Signe Aarnion alkosoiton jokeen esitettiin paha-maan Mrs, Kinnar Intolan naisjaoston jäsen, joka lyhykäisessä puheessaan selosti työläisnaisen asemaa iiykyaikana, selä samalla huomaat-iJi mitä se on ollit ennen. Lopuksi tarorttaen,. että naisten on nyt jo aika noasia nfiestoverlensa kanssat Lneotoaiae«t Niillä paikkakunnilla, joilla pidetään varsinaiset kurssit, talevat l u ennoitsijat luennoimaan seuraavista aineista: L Talousoppi IL Historian materialismi 1. Alkuhistoria. 2. Perheen ja työvälineiden kehitys. . 8. Ajattelun, puhe-Ja .kirjotus-taldon kehitys. . 4. (Maatalouden kehitys. ^ 6. Tuotantolaitoksien kehitys. 6.^ Yhdyskuntien ja valtiolaitok-sen kehitys. 7. Luokkataistelujen j a vallanka-mouksien'historia. / l U . Kansainvälisen vallankumbuk:- sellisen työväenliikkeen historia. 1. Sosialismin;, synty. 2. Ensimäinen Kansainvälinen. 3. Toinen KansainväliUen. . 4. Pariisin 'Kommuuni ja Venär jfin vallanknmbuB. 5. Ksthden ja puolen Kansainvft- Unen; 6. Kolmas Kansainvälinen, a) 'Taktiikka ja strategia. • h) i Kommunistinen Nuoriso- Kansainvälinen ja lasten ^ liike. e) Kommunistinen naisliike. d) Punainen Urheilu-Kansainvälinen. e) Punainen Taloudell. Kan- . sainvälinen. : f) Talonpoikain Kansainväli-nen. . Kansainvälinen tilapne. käytän- IV. y. Kommunistipuolaeen nöUinen toiminta. Lihdekirjat Lähdekirjoina voidaan käyttää seuraavia: Kolmannen Kansainvälisen ja Punaisen Taloudellisen Kansainvälisen Teesit ja Säännöt, Valtio ja Vallanknmons, Ranskan Kansalaissota, Kommunistinen Manifesti, Työmiehen Talousoppia, Perheen, Tksityisomaisauden ja Valtion A l kuperä, Kristinuskon Alkuperä, Bogdanoffin Taloustiede, Sosialismin Historia/Yleinen Historia y.m. Edellä lueteltuja kii^Joja voidaan hankkia Vapauden lehtiliikkeeltä. ; < Edustajakokouksen velvotuksen mukaan osastojen tulee järjestää alkajais- ja päättlijäisjuhlat kurssien rahastamiseksi niillä paikkakunnilla, joilla pidetään varsinaiset kurssit Siellä missä luennoitsijat viipyvät vain yhden päiväi^u tai e-nemmän, tulee kerätä kolehti, tai muuten kartuttaa järjestön agität-sionirahastoa. . Toimeenpaneva komitea kehottaa jokaista osastoa ryhtymään tarmokkaisiin toimenpiteisiin luento- ja' puhetilaisuuksien! Järjestämiseksi. Älkäämme jättäkö tekemättä mitään, joka vaikuttaa edullisesti niiden onnistumiseeni Kommunistisesti tervehtien K. S. J :n Toimeenpaneva Komitea K:tta S. G. NEIL, sihteeri. taistelemaan itsellensä ja koko työväenluokalle parempia olosuhteita sekä toimimaan uuden yhteiskan-nan luomistyössä. Paheen jälkeen seurasi runoja, laulaja, kaksi kappaletta ja pari kuvaelmaa. Kumpikin kuvaelma oli mitä kauneimmin. soviteltuja esityksiä, jotka vetivät mukaansa yleisön. Iltamat koko-naisaudessaan loivat kaaniin kavan naisten toiminnasta ja etenkin näin yhdistettynä herättää se lisää tove-riilisautta keskuuteen. Kiitos vain Intolan tovereille vaivoistanne kuin talitte meitä kaupunkilaisia tervehtimään Kyyällä' ohjelmallanne, sillä suurin osa illan ohjelmasta oli Intolan naisjaoston esittämää. - TaaNt-iltemitta, jotka pidettiin n^aanantainä t k . 16 päivänä Hilma Mäkisalon hyyäksi, oli puhdastulo 184.26, joka toimitettiin henkilölle avustukseksi , hänen sairaudelleen. Hilma Mäkisalo on hiljan tullut Suomesta ja nyt sairastunut täällä keuhkotautiin, joten on aikomus saada hän Suomeen takaisin. ' . Lnentokunsit^ joista Jo mainittiin ja ilmoitettiin alkavaksi 11 päivänä huhtik., onkin järjestön toimeenpanevan komitean kehotuksesta muutettu 4 päivänä huhtikuuta alkaviksi. Järjestön tiedonannoissa käy ilmi, * missä järjestyksessä luennot talevat kaupungrissa , ja samoin ympäristön osastoissa tapahtumaani : joten: jokaisen on heti leikattava lehdestä laentojärjestelyn pois ja kiinnitettävä sellaiselle; paikalle että sen aina näkee ja muistaa sen jälkeen käydä kursseilla. Luen-^ not tulee olemaan iltapäivällä ja illalla, sinä tavalla voidakseen paremmin tiivistää kaikki aineet; Jokaisen tulee nyt vain alkaa valmistamaan , itseään, että voi alkaa seuraamaan kursseja, sillä osanottoa ön koetettava^ saada mahdollisimman suureksi, dlloin kurssit, saadaan vastaamaan tarkoitustaan. fkava Iraolemaatapant sattui William Dohertyllä 12 Stokes S t Äiti oli jättany^ lapsen muutamaksi ajaksi yksin lastenvaunuun ollessaan ulkonai talousaskerei^ Lapsi ykrinoHen oK jollakin tavaU» dottannt itsen» pcäs vaaan^ den- knitenVh vaattdstaaa maan nlkoi^ilella, jalat ko^S jo vähän lattiaan, missä a s e o B^ oli hän lnio?ot ' KnolemTolJ*? hentjput v^tteiden kiris^he,T ' f ™ J**^ JO vähän mainitän,. on nyt niin Birfte että ,jokamen v<rf älkaa itseiärfe. tä varten valmistamaan että eJoS knn sitä näytellään ei ok aätS^ esteitä sillä, iSksä. hyvä oa kaMaj! vaikka onkin vakavan laatuinen j ! mitäs muuta ne isäin pahat w sitten voisiyat oHaj knin vakavia. Jokunen ^ muistaa tulla aDoi» haaline, nimittäin 28 päivänä titä kuuta. Osa«toB perheiUajBuu tallaan ö-tämään 2 9 päivä t L , jokaisen oeas. ton jäsenen pitäisi ainoin talla ha». JiUe eikä'soinkaan jäämän pois, ai. lä perheiltamat ovat suoresta merkityksestä osaston toiminnassa. Pe. heilfanrissa seurustelussa tnlennne* paremmin tutustumaan toisiimme ja samaUa se tuo yhteisymmänTBti keskuateemme.: 'RIaisund»i5sa ttjle« myös olemaan liyvä vaihteleva oh. jelma. Ketkiutelakolcoiilaet, joita pijj. tään osaston taloUa joka perjantai, ilta, bn jokaisen otettava huomioon, nyt kun tulee kaupunkiin ja kun muutoinkin on hyi^ä aikaa, aflj näissä kokouksissa keskustellaan ai-na. tärkeimmistä nykypäivän tapah-tumista j a ovat ne vapaat kaikille. Niissä on jokaisella tilaisuus lansna mieKpiiteensä kysymyksessä olevaan asiaan. Jokainen siis ottamaan o^aa näihin kokouksiin perjantai-iltajjn kello 8. —- J . S. oMstoa maaliakuua 16 päivSn kokouksen tärkeimpiä keskustein, ja ja päätöksiä: Urho Kataja valittiin Vapauden ilmoitusasiamieheksi, E. Minkkinen järjestysvaliokuntaan. Elin Kuusela havitoimikuntaan. : Uusia jäseniä hyväksyttiin Kosti Tuominen, Niilo Joutsi, Arvo Vilenius ja Lauri ^Jokinen, joille myön-ennen .''nettiin 'täysi toiverUuotto. Matti Lampi hyväksyttiin väliaikaisella to-yeriluotoUo. < - Oskar Somppi ja Aino Hytönen hyväksyttiin ilman keskusteluja, koska ovat tunnettuja osaston jä-seniUe entisestään. Ida Aallon hyväksi listat olivat tuottaneet $49.10. Varat päätettiin lähettää tp. - komiteaUe, jeika toimittaa ne- asianomaiselle henki-löUe sairaalaan/ Bruce Minen ö-saston keräjrslista oli tuottanut $16. 75. K-Ö. piiritoimikunnalta tullut selostus .neuvottelukokouksen pidosta Beaver Laken osaston suhteen hyväksyttiin. Seuraaville tovereille oU Suomesta tullut todistukset, että ovat re-heUisiä työläistovereita: Edward Tuominen, Tampere, Viktor Katila, Rauma, Väinö Laaksonen Ulvila, Lempi ja Väinö Hämäläinen Porista, Arvo Mäki Kiikoinen, Heikki ja Ella Ström Porista; ja C. E. Sainio Helsingistä. Bolshevisoiminen kongressista. - iSommnnistipuohieet ovat luonholföina^ luotuna. Nyt he on \Vo1tIievi«oitava. Viides kongres-. si antoi taon tunnuksen. Toim p. ktn laajennetun istunnon'' on se k o a k r e t i M i t a v a , annettava siBe liha Ja:/veri^';,:;'-'\ ^ Bolshevisoiminen! Se tunnus pe- Ioti;aa'nyt "fpei^öna" koko mailman porvaristoa, "kumnjittelee" Ehiro-passa. valmistelee nyi opäilemattä. Toisen Internat-sionaalenV .laikeijpineen, : poikkeuslakeja \hoMei^ituvia paolueita vastaan. Mailman i tahtoo julistaa ''pyhän sodan" l^lsbevisoi-niista -i^tötaan^:.sentapaisen• kuin Ehisnnäisen Internatsionaalen aikana; yaSckatiet^ paljpa raaeni-män. '^•'•-tX Myöhään, hyvät herrat ,VaOcka onnistuttt^nl aja^ iitaan alle yhden bn:toisen ;kompaolueen, hiei-kentäinään; jotain vangilla, hiin se! ei sainkaan Vpy^yta 1^ ta,: vieläpä joissain^ t^^ joudatt^Bi|c£h. 'Ettekö nyt vielä kär s^, e ^ muatiumine puolneiDem-' mi ön , janri^^ kulkea vankilain, pontl^asiUdaeh, maanalaisen kauden^ kautta •; tollakseen; lopullisesti holsberistisikä? vai-m: geh<lcautta kulkei^^ sehän se juhxi on. ^holsheinaoinnsprosesan (>tedBnen;<Ba^ tTinihen^l^d^^ ajasta^; taantrumdcselB-s0s^ t$öv3eni^^ v a O i ^ i k i ^ ladkllr* tficni. Porvarislo ^tekee • voitavansa esottäaikseeh ' mitä • laajimpain kansasjookkojen edesfi ranhalEsBn Kofaoas vjuhe ^i&aa ^cmm^tiea saUdttesonden, aosaSdemo- Kominternin puolueiden bolsheyi-sormisesta oli tov. G. Sinovjev kiri ottanut hebnikt pidettyä 'laajennet! ua Toim. p.,|kai istuntoa varten kirjotuksen jossa lausun: Viidennestä kongressista' on kulunut puoli vuotta, mutta päiväjärjestykseen on kertynyt monta ratkaisua- vaativaa kysymystä. Tärkeimmät niistä: ammattijirj^stöjen kansainvälinen yhtyminen; ^'demokraat-tis- pasifistisen" ajan nopean yleiseksi ; taantumnksekri vaihtamisen ohtopäätökset; V«näjän Kommunistipuolaeen puoluekeskustelu jne. Ja tärkeinnä — Kominternin puolueitten "hokhevisoiminen. Kominternin \aUcuaikana, imperialistisen sodan päättyessä ja alkuvoimaisen vallankmnons^öhun kohotessa" useissa maissa, me kaikki —: silloinkin itseUemme selvittäen, mikä on puolaeen merkitys vallanka-mouksessa —' jpidimme - pikaista voittoa kapltalisnusta mahdollisena, vaikkakin koiqpaiohieita ei' oltu vielä ennätetty muodostaa tärkeimmissä maissa. Se oli Konuntemin myrsky. J a kaKkokautta". Viha sotaa vastaan, joka oli vaUannat työväen ^syvät rivit, samaUa kun ta-oudellinen tila oli % epätoivoinen, työnti liikettä eteenpäin seDMseDa voimaiUa, että^'nfiytti[ kuin ;talvia meri yn äy^tt^nail^ sammuttaen 1^^^ pitaEsmin liedet:' Toinen kaud otr 1921—24. Kävi selväksi, ei& volfta iä tule nnn hel^ posti j a että väO£3taaäa on raiken-nettava kompixohielta. .Talaa tehtävä ^ytetffihkin sau^emmalla tai inenemmillä »menestyksellä ^ Kol-manneh ja iSideunen kongicsaen väBDS. ^ X ' ' ^ " kraattien "vasemman" siiven rau- kommunistien sitkeää työtä niissä. hanunelmain utopisuuden, ja. työntää siten näitä joukkoja bolshevismiin. HiM hatussa se luo Kominternin nuorten puolueiden bolshevi-soimisen edellytyksiä. Meidän on vam pidettävä huolt^ siitä, että imperialismin läksyt opitaan./ 2i Oikea ote talonpoikiin näh-denU Koko mailman maalaisväestSs-sä on kolme keryostaj jotka ne voimme ja jotka meidän täytyy voittaa työväen liittolaieiksi. (Maatyöläiset, puolproletaarit eli palsta-tildUset. ja pien:talonpojat, jotka Mitä sitten on se bolsHevisoimi-' eivät l^ytä/vierasta' palldcatyötä.) nen? '—Ensin joku sana siitä, mitä se ei ole. Se^ei missään tapaukses- Sitten ön talohpoikaiskerros (kesK-talonpojat). Jotka on ainakin saata-^ sa ole pikkuisten 'Vhtaiden" bolft-'va puolueettomiksi (kts. tov. Leti-hevikkien "valittujen" järjestöjen luomishommaa. Bolshevikki oa ea-nen luuldEca joukoissa toimiva,. Uhv kolaisnoden vastastaja. Bolshevisoiminen ei o)|e tusinatou-hua. Bolshevikki oh tosi marxflai-n^ n.' Marxin ja L e n i ^ opetusten vakaumukseUinen lannattaja. Pyrkiessään ansioitumaan mitä laajim-pain kansanjoukkojen johtajaksi haluaa bolshevikki samalla pysyä mar- Srilaisen tieteen tasalla, proletaarisen '^Uankumouksen algebran läpi-tnnkeinana. Bolshevisoiminen ei ole Venäjän bolshevishiin mekaanisu siirtämistä maiden maiden oloihin. Bolshevikin täytyy ennen kaikkea selvittää itseUeeh koidovettinea tilanne. Ei •ovefi«t* Vbundn jm LeaiiuB oppoja "ylimanaua", vaaa olevana* paÖou. «• ja ajassa, ii«i!sn yhtelakaniialli. sissa, talonddlisissa ja valtidlisissa oloissa. nin päätösehdotus toiselle kongressille, bolahevisoimisen tärkeimpiä asiakirjoja). . . S. Kansallisuus- ja siirtomaaky-symysten' oikea ratkaisu. TämÄ yhtyy mitä läheisimmin edelliseen, sillä siirtomaiden ja puolsiirtomai-den väestön - valtava' enemmistö oa tadonpoyda. - 4. Bolshevistinen, 8. o. järMcy-mätön voitontahto ja kaikkien tak-tiUisten yksityiskohtain alistaminen tämän peruspäämäärän alaiseksi. SUtä johtuu; *Tcömpromissien" salliminen, niinkuin Lenin "Lastentaudissa" opetti, NSmä kysymykset on kuitenkin kussakin maassa ratkaistava on*- peräisesti. Ei ole bolshevikki se* joka rajottuu pettkään kaavalliseen sen toistamiseen, mitä on kuuDnt Venäjän bobhcvismin historiasta. Bolshevikki on vain se, joka käsrt- , että bolsheviisoimisen a ja « Kominternin puotaeiden bolshevi-'on teitoaoveirattaa leninismiä knn-\ soiminen on bolshevikkipuolueenj" ^ ' —'—•"ini' kolmen Venäjän vaUankumouksen (ja' muiden parhaiden osastojen) kokemusten ' hyväkd käyttändstä kunkin maan oloissa: Yleisiä kai- Idne paolueBle ovat eaon. seoraa vai tehtävät: 1. ' Konxnranistisen . -etujoukon oikea sohtantuminen ~ pnoloeettonneh työläisten joukkoon. Eoropassa se merkitsee ennen kaikkea «aaoa kin maan ^Iconkreettisiin erikoisoloi-h i h . < - ... ' Nyt on «e vaara, että eraism bdlshevismin orgamsataiooi-peria»- teiaiin laoQa^ s&ältyvän* koko bolshevismin. Puolueitten rakentanrine» työpaikkajärjestöjen pohjalle on epäilemätta nuorten, puolueittenBnff päätditaviä. : Vanhaan sos.dflBO-kxaattiseen^ tepaab (ei tuotannolh-dne, TaanafoeelBdne jäijestöilfe) rakentnvnt i ^ ^ i e e f eivät voi 0»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 24, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-03-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250324 |
Description
Title | 1925-03-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SbmZ
VAPAUS
^HodboxyM*, OnL, Jok» titoUI, ton*«l > l«i»atri.
T o i n f t t » i « t :
A . B . K l K E L i . AE¥0 VAABA.
VAPAUS (liberty)
H M only o ^ o of PlnoUb Woricen io Canada. Pob^
Hibed in Sodbary, Ont, «»ery Tneaday, Tbtirsday and
'"'^SrtCTed at the Port Offiea Department, Ottawa,
BM seeond clas» matter. " '
General advertiring ratea 78e per «LJneh. Mfr
simam churge for single fnaertlon 76e. Tbe Vapaoi
fa the best advertising mediom amoog the Pinnisb
Peoole in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Nalmailmotnkset |1;00 kerta, .|2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotokset 60e palstatnnma.
Nimcniauuto«flniotak»et 50e kerta, f1.00 8 kertaa.
Syntymailmotnkset 11.00 kerte, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukset |2.00 kerta, $3.00 katai kertaa.
Knolemanilmotukset |2.00 kerta, |50e hsSmaksii
jdit«slaasee]ta tai muistovärssylti. , ^
' Halotaantiedot Ja osoteilmotukset 50e kerta, f 1.00
kolmekertaa.
Tilapilrilmottajien Ja ilmotosakenttaorien on, vaa-dittaeasa.
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
flJIO Ja yksi kk. 76e.
yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi -k. $5.60, pooli vk.
13.00 Ja kolme kk. 11.75. , -
TUaulcsia. Joita ei seoraa raha, et tb.Ta tähettämäin.
paitsi noinmifSten Joilla on takaukset
^iintain lehteen aijototilmoftokset pitää olla kont^
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ^ •
Nova Scdtian kaivosmiesten'
palkkariita
Vapaudelle kirj. / . B. MclachUtiu
SHte vuoden 1920 tama on neljäs Noya Scotian kai
vosteollifluudessa syntynyt palkkataistelu, jonka takia
kaikki tämän maakunnan kivihiilikaivokset ovat täy
delleen pysähdyksissä.' Joka vuosi British Empire
Steel Corporation (Beaco) on yrittänyt alentaa kaivosmiesten
palkkoja, ja joka vuosi tänUi yritys on johta'
nut avoimeen taisteluun.
' Nova Scotian kaivoksissa on Ja on aina ollut alha!<
«empi palkkataksa jkuin missään muissa kivihiilikaivoksissa
Pdtjois-Amer&assa. Esiiherkiksi, sellaisesta tyos*
•.-••^(ä, josta Nova Scotiassa malaetaan 13.50, maksetaan
Albertabsa vielä nytkin, viime vuonna tehdyn f 1.17
alennuksen jällestä — 15.50.
: V|ime joulukuulla Besco yhtiö, jolle 95 prosenttia
Noiva Scotian kivihiilenkaivajista työskentelee, ilmotti
midiille tuleVansa alentamaan palldcoja 20 prosentilla.
Uaeampia neuvotteluja pidettiin. kaivosmif»ten union
; virkailtjaih ja yhtiön edustajain kesken; niistä oli tuloksena,
ettayhtio' tarjosi 10 prosentin alennusta. / Sii-
; faen kaikki neuvottelut katkesivat Yhtiöllä on omat
kauppapuoUnaa, ja noin 40 prosenttia kaivoemieiintä
; tdkee oatdcaeoM niistä^ eikä heillä <öle luottoa miiisea
: IcMjMUNUu Neavottielujen päättymisen jälkeen yhtiö
m;^o» !op<^ iaiken luotonantion kaupoissaan pttkäl
IiMin työttömyyskauden jälestä Eshpetkiiai kaivoksi!
-lä li:oi88a 2, 4,ja 6 ovat miehet saaneet olla tyossa ai-i/
oa«taaji 18 päivää aitte viime vuoden marraakuun 15
päivän. KaiUci muut kaivokset ovat toista vuotta työskennelleet
vähemmän kuin kolme päivää viikosaa. Nä-
. mä työmiehet olivat mitä suurimmassa puutteessa, silloin
kiln luotto löJNJteitiin.' N:o 2, 4 ja 6 kaivoksilla
.on työskennellyt likimain 2,500 miestä; monessaf^tapa-jVlcsessä
heidän lapsensa kävivät käytetyistä jauhosäeis-ta
«ihdyisei Vaatteissa ja nukkuivat tyhjistä 6ementl;isä-keistä
valmistetuilla vuoteilla.
Tatmnöisessa asemansa olivat tuhannet kaivosmiehet,
. kim tnaalis^ 12,000 miestä laldcasi työe-
: tS» /^eden mdkanaan pumppumiehet, lämmittäjät ja
^: Tiedämme kyllä tätä
kaivosmiesten menettelyä moititun niiden taholta. Jotka
; eivät tunne eivätkä voi käsittää, kuinka hirveään kurjuuteen
; nämä työläiset tosiaan ovat vjoutuneet Heillä
ei ollut mitään muuta mahdollisuutta valittavana kuin
islcea kaikella voimallaan, e. o. vastata sadan prosentut
V lakolla. Nyt on soppakeittiöt avattu jokaisessa kaiv/»-
. kyläpsä Cape Bretonin saarella. Näistä keittiöistä ovat
r tuhannet lapset saaneet ensimäisen kelpo ateriansa yh<
:: teen vuoteen. Brittiläjs-Canadalainen osuuskauppa ra
,, hastaa kolme näistä so|)pakeittiöistä, joissa annetaan
yksi'kunnollinen ateria joka: päivä tuhannelle lapselle.
V On muodostettu kaupungin ke^uskomitea, joka vas
taaäottaa ulkoapäin tulevia vaate- ja ruokatavara-avus
j taksia ja Jakaa ne enimmän tarvitseville. Ulkopuolista
apua tarvitaan surkeasti, voidaksemme saada niin monen
ihmisen hengen pelastetuksi. Sydney Minea nimi
sessä, 4^000 asukasta käsittävässä, kylässä on innuensa
rtivennut raivoamaan; 300 taudintapausta on joj ilmo-tettu.
British Empire Steel Corporation - muodostettiin v.
1919 seuraavista yhtiöistä: Dominion Steel Corpora
tion, Nova Scotia Steel and Coal Company, Dominion
Coal rdbmpany, Acadia Coal Company, Halifax Ship-yards,
Cumberland Coal and Railvray Company, Eastern
Car Company ja Pender Lumber Company. Su^
ranaisend tuloksena tästä yhtymästä on ollut, että k ^ i
terästdhdasta ja puolitusinaa kivihiilikaivoksia on sul
jettu. Niissä työ^enteln'ät miehet 'ovat didistun^
Vtidckimaan jäleiläoleviin työpaiidcoihin taikka joutuneet
lähtemään maasta. Halifaxin laivarakentimot ovat olleet
ihan jouten enemmän kuin vuoden; jälellä olleet
terästditaat suljettim viime vuoden elokuussa, ja 3,500
miestä jäi joutilaina mittaamaan katuja.
Mutta luhoenudut eivät suostu tiSSntymain nälkään
taMtaakaeea voittoosinkoja joutilaana sosovalle ^nta-romulle
ja hallituksen sluoaamalle 'osdc&veddje. He
ovat nyt olleet lakossa kaksi viiidcoa, dka ai2kään muu
kuin nälkä voi hotä ajaa takaisin työhön.''Jos heidän
täytyy nälän edessä perääntyä, tulee taisteluun Tyhdyt-tavaksi
uudestaan ensimäisen tilaisnoiieD ilmaantuessa.
Ursia
Vanhat ansiot elvat auta '
- Valpas työväen looiiariataman vastuslajina.
Tohtori N. R. af Ursinilla on Suomea tydväenlUk-keessä*
erikoinen asema. Hän on ollut midcana jotenkin
alusta asti. Ja erityinen ansionsa on, eita. hän jo
V. 1896 tahtoi työväenyhdistysten toisessa edustajako-kotdLsessa
ottaa esille |tysymykaea itsedäisen 'työväenpuolueen
perustamisesta, jodca AäoUAsen ^Ukkeerk
silloinoi porvarillinen johto hautasi puhemiehistöön.
V. 1899 perustettiin Turun kdcodkaessa puolue, jonka
ensiniäisdcsi piiheenjohtajdcsi tuli toht Ursin. Hän
erpsi kuitenkin pian puoluehallinnosta sisäisten riitai
suidcsien vuoksL Sen jälkeen otti vszsin vähän osaa
yleiseen puolue-elämään. Puolusti revisionistista kan-'
taa erinäisissä m.ni.' eduskunnan piduasieskysymykses-sä.
Oli yhden otteen valtiopäivillä. Työväenliikkeen
nuorempi polvi tuntee hänet eri julkaisuissa olleista
kirjotuksista, joissa on ollut kdco jouldco mieletduin
toista ja opettavaakin ainehistoa, mutta silmiinpistävä
on ollut marxilaisen luokkidusityksen puute.
V. 1918 siirtyi hän lahtariei) vainojen tieltä Neuvosto-
Venäjälle, Jossa otti osaa uuden koidun raken
tamistyöhön Leningradin suomalaisen Jcoulun johtajana.
Teki myös ahkerasti tutkimustöitä; Osotti ymmärtävänsä
proletariaatin vallankumouksellista liikettä siinä
määrin, että allddrjotti «Kommunbtben Vaalilipun»
Tanjan 'johdosta Suomen lahtarit imkasi
Na 38
V Loentoknrssien järjestäminen.
Jiijeatianne viimeinen edustaja^
kokona jStti toimeenpanevan komi*
tean Itadlekri hientokumien Järjestämisen
fuäläam snorimiriin kes-kokaiin
cnd talven aikana. Ja by-
^Ucsyi imden järjestämiseksi
nitelmaii. Jata toimeenpaneva komitea
on knrsseja Ja pnhnjain matkoja
Järjestäessään, nosdattannt sikäli
koin se on oDot "Mahdollista.
Seoraavasta matkaohjtlraasta
selviää, mSloin Ja kmnka monta
päivää laennottsijat tolfvat kolla^
kin paikkakunnalla olemaan:
P«rtAi1 iii^:i.^.
Paikkakmita.
SaoK S ^ Marie ......
Alf. HaotamäkL
Haalisk.'22—Hahtik. 1 p..
Icasivat tuomita
vanhuksen vankilaan, kun hän maanpakolaisuudesta
siirty^ Suomeen. Peläten kansainvälistä skandaalia an
toivat sen kuitenkin jäädä ehdolliseen tuomioon. Tämän
perusteella olisi Suomen vallaidcumoidcsellinen
köyhälistö kunnioittanut toht Ursinin työväenliiUceen
LUtaniavanhUkseno, jollei hän itse olisi tätä turmellut
Iän on inhottavassa «Suomen Sosialidemokraatissa»
tflaissut kirjotuksia, Joiddn kautta on ratkaisevasti kat
caissut välinsä Suomen .luokkatietoisen työväen kanssa.
On aivan käsittämätöntä, kuinka vallanl^^ouksel
tsenkin työväenliikkeen Iffadet j a julka^ut saattavat
ulaista hänen kirjottdcsiaan senkin jälkeen, kun hän
on eshn. kehottanut lahtaripresidentti Stählbergia vielä
asettumaan didokkaäksi ja kirjottanut ka&en mailman
«valtiomiehistä» täysin virheellisiä^ nuuskoviisaäksia,
m«m. ptdiunut ylistävässä sävyssä -MacDonaldin, Bran
tingin ym. tapaisista työväen pettureista ja ilennyt vetää
Marxin ja Leninin nimet moisten'seuraan.'
Tietoista työväkeä eivät tietenkään moiset typeryydet
ole voineet johtaa harhaan, mutta vähemmän tie»
;oi&len aivoissa ovat noskelaiset «vanhan veteraanin»
nimellä voineet saada pientävsdcaantumista aikaan
Prolebtriaatin luokkataistelulle ptt N. R. af Uisin kuoi
ui mies.
toinen Suomen ^äcaisemmassa työväenliikkeessä an
sioitunut Imies, Jonka suhteen 'luoäEataisteltdcannalla
>ysyä tditovan Ityöväen on syytä pitää varansa, on
Valpas. Ennen vuotta 1905 oli hän Suomen työyäen-
Kun tämä suuri yhtymä* perustettiin, niin halUtuk-
;aen - hyväksymässä asetuksessa määriteltiin ne perus-iteet^
inillä siihen sulautuvain eri yhtiöiden osaldceet oli
vaäidettava Bescon osakkeihin. l^ssä vaihdossa saaliin
:B6sG0n osakkeihin «sijotetul^» veUa 19 ja 1/2 mii
jbcNOan. .dollarin arvosta. ' TKle vedelle ja noille tyhji-;
na «nsoville teollisuus- ja lootantolaitclcsille yriOiuL
'Beaco tienata voitto-osinkoja, ja ainoa lähde, nustä
iikkeen poliittisista johtajista luokketietoisii^^ kaikkien
>örvarillisuuteenpäii^horjujain armoton vihollinen.
^ik8isos.dem.^ puolue kunnioittikin häntä puheenjohta-an
paikalla uudessa, Helsinkiin muutetussa' puolue-oimikuimassa.
Vielä seiddn jälkeen hän «Tyomiehes
sa» ja eduskunnassa ym. kävi monta taistelua Iiiokka-cannalta
luopumisia ja luopujia vastaan.
Mutta vi\Ilankumoukseen suhtautumisessa osotti Vai
las jo 1905-^ «varovaisuutta», joka^ ennusti tulevaa
uopuruutta^ Viaporin kapinan päivinä kesällä 1906
vastusti hän puoluetoimikunnassa sitä pientä myönny
tystä vallankumoukseliiselle työväelle, joka sisältyi
Helsingissä julistetun suurlakon hyväksymiseen. - V
1917 ei Valpas löytänyt varmaa luokkalinjaa ja pysytteli
marraskuun suurlakkoon nähden sivussa; kansalaissodassa
oli hän puolueeton, puuhaten niin utopistista
asiaa kuin sovintoa ase Jcädessä taistelevain
luokkien kesken. Kesällä 1918 toimitti häh Pietarm
«Vapautta» menshevistis^sli. Perustettuun kommunistipuolueeseen
ei hän liittynyt mutta - - se tunnustettakoon
-—ei hän tietääksemme ole alentunut häpäisemään
Venäjän proletaarista yallaokumoustk suoraan,
vaikkakin liittymällä nykyiseen Suomen sos.dem., puo-luee^
n onkin osaltaan vastuussa Sasun ja Ortodoksin
ym. ruokottomuuksista. !
V. 1919 palasi hän Suomeen — luottaen siihen, el
tä niin asiallisesti kuin muodoUisJuriidisesti oli vapaa
kaikesta kapinallisuudesta. Lahtarit paUdtsiviA hänen
hyväuskoisuutensa tuomitsemalla hänä elinkauddcsi
vankilaan, nojautuen hänen nykyisten puoluetovereit-tensa,
Ryömän ja kumpp. parjauksiin.- Amneslian
kautta lyheni; tuomio 8 vuoddcsi, joista Valpas istui
puolet. Pääsi vapaabi — Ja liittp niihin, jc^ka 1918
valkoisen terrorin ti^rvin olivat julkeasti ryöstäneet
hänen «Työmiehensa» Helsingin työväeltä.
Täyttä selvyyttä kannastaan ei Valpas libne uita-nut,
multa jo se tosiasia, että hän on liittynyt sosiali
demokraatteihin, antanut nimensä niiden lehden avus^
tajdbi, riittää leimaamaan hänet prol^ariaatin luolaa-taistelun
luopioksi. Toht Ursin ei voi montakaan työ-läisitii
johtaa harhaan, nntla Valppaan vaidu maine
ja marttyyrius saattavat sen tehdä.
Yrjo Miäelin — Jota Valp» ennen. Ja syyllä —
olr arvostellut porvarillisuuteen taipumisesta, ja jodca
marxilaisuuden tuntemus oli koko Joukon heBcompi
kum Valppaan, as^ui vankilasi' päästyään miehck-käästi
taistelevan työväen rive&in s d a lätatui Inokka-
Jtaistdun rintamalla. Valpas tahraa luokkatatsitelijan
malnwnäa T^ityaälla l W i e r i n , llyoman ja Vaino Vuot-lijoen
pnoloeeseen, jodca lian jö pari vuosikynimenä
, . . sitten l«m»i liuonoättl sÄifiinste^^
iroitto-osiiAoja voidaan kisk oval kivihiiiäoSvcdsMiul^ «odailisön lämi «piasa im tain l & i ä ivaa.
Nipigon
Port Arthur ...
Fort William ..
Port Arthur
Fort WaiiaiB
Port Arthur
FoA Wmiam .
Nolalo *
Hnhtik.
Huhtik.
....Bobtik.
...Huhtik.
....Huhtik.
A. T. Hin.
JCaalisk. 22-^.
Hnhtik. 1 p.
... Huhtik. 4—6 p.
4 p.
5 p.
8—7 p.
8-^9 p.
10 p.
Wolf Sidin? ,
Port Arthur
North Braneh
Fort William
Port Arthor .
Fort William
Port Arthur .
Tarmola
Intoia
lAPPi >.
Kivikoski
Kaministikwia
Millar
Conmee
.huhtik. 11—12 p.
.Huhtik. 13 p.
...Huhtik. 15 p.
...Huhtik. 16 p.
...Huhäk. 17—18 p.
....Huhtik. 19—20 p.
...Huhtik. 21—22 p.
Hnhtik. 23—24 p.
ia«*aa«a«««^•••«»••• •»«•«••••••a«aa*«a*Ba«a«aaa*
Huhtik. 6—7 p-
Huhtik. 8—9 p.
Hnhtik. 10 p.
Huhtik. 11 p.
Hnhtik. -12 p.
Huhtik. 13—14 p.
Huhtik. 16 p.;
Hnhtik. lÖ p.
Hahtik- 17-^18 p.
Huhtik. 19—20 p.
Huhtik. 21—22 p.
Huhtik. 23—24 p.
Huhtik.' 25—26 p.
Huhtik. 27—28 p.
Huhtik. 29—30 p.
£Io KBJasnm ole hyvä Ja lähetä
osotteed Vapauden Kiriakaoppaan
J»ort Artfaoriin 316 Bay S t Sinulla
on.' sellä makso-osoitaa.
N a i s t e a p i i T i a v i e t t o M , jota jnli-littiin
osaston -talolla Art^iorin ja
Intolan naisjaostojen toimesta, sun-nnntainrf
t k . 15 päivänä.oli väkeä
keräännyt haali ihan täpösen täyteen,
-että piti |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-03-24-02