Vapaus, March 24, 1925

              TYöUlSTEN JA TALONPOIKAINr HJJ3IIN HALUTUSVAlääi
•j^oväen vapautus tapahtuu
sen itsen,sä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
Federated Presdn jäsen. TOstatna, maalia 24.—Tne&, March 24tfa, 1925
__ Canadan .pariamentin
naisjäsen, neiti A p e s M « « -
S *Wotti tehtäväksi seUaisia
^isis. rangaistusvanldlo^h
"^^^n^msi^olM aikansa kuluk-d
riittävästi tuottavaa työtä, ja
2. osa työn tuloksista luovutet-tämättä
pienintäkään kiirettä, "on­han
h^litus kyllin voimakas otta­maan
hartioilleen'" vastaonalaisuoden
t ä ^ mtiiitoksÄsta".
Silloin ei neiti Macphail enää voi­nut
pysyä tyynenä, vaan ^hypähti
pystyyn j a k j ^ pisteliäästi:
V "Onko Jörvoisa edustaja kyllin voi­makas
ottamaan hartioilleen vas­tuunalaisuuden
tämän muutosehdo­tuksen
tappamisesta vain sfen inieli-tekonsa
tyydyttämiseksi, että saa
kuunnella, omaa ääntään?"
Kuului muutamia huutoja "jär-tjssiin
vangin huonettaijjlle, tahi
ifi vangiUa ei ole huollettavia,, hä-
Jen töilleen, suoritettavaksi vangU-Ie
hänen päästessään vankilasta..
^ Ehdotusta kannatettiin lämpimäs-Ö
joka puolueen taholta. Liberaali-talfituksen
oikeusministeri Ernest
Lapointe, samaten kuin konservatii-
Tipnolueen tilapäinen johtaja Hen-ryDrayton
j a progressiivien johtaja
Bobert Forke ilmottivat äänestä-
^ sen puolesta.', ' Liberaalieduä-tajs
L. H. Martell kuitenkin teki
sellaiMn muutosesityksen,; että jä-tettäisiin
pois niitä vankeija koske­ta
kohta, j o i l l a ei ole huoUetia^da.
Oli keskiviikkopäivä, jolloin istun­to
on määrätty päättyväksi kellp 6.
• Kellon lähetessä tuota aikaa, alkoi
kunliia "äänestystä" vaativia huuto­ja.
Niistä välittämättä nousi puhu-naan
W. G. McQuarrie, New West-minsterstä,
B. C , jaaritellen: kai-kenlaista
asiaan kuulumatonta. E h ­dotusta
todella suosivat edustajat
istuivat kuin tulisilla. hiilillä, sillä
jos asiaa ei nyt saataisi äänestyk-gjUe
— jossa n^iti Macphailin eh­dotus
luultavasti olisi läpässyt —
jäisi se sikseen ainakin nykyiseltä
istuntokaudelta. Ainoa asialliseen
vivahtava, mitä McQuarriella oli kärsiä huoltajan hairahduksesta,
esiintuotavana, oli huomautus, että, sinne ne kauniit puheet menivät,
jos tuo ehdotus kerran oli niin hyvä omasta edestään. Saatiinhan näyr
ja suotava asia kuin kuulosti, olisi teliä "inhimimsyy^^ Osat ölitie-se
ollut esitettävä hallituksen toi- tenkin etuläiteeh jaettu puoluepo-menpiteenä.
mojen kesk^.
Siihen Lapointe hymyillen vaata- Jos ehdotus olfsi edustaijahuo-si,'
että hallituksen on tuolle muu- neessä • läpässytkin, olisi senaatille
tosehdotukselle joka tapauksessa jäänyt tilaisuus se nujertaa. Sillä
hankittava parlamentin suostumus, tavoin agiat myös useiA järjeste-
"Niin no", myönsi McQuarrie, p i - tään. . - .;:
\WÄJÄLTÄ 5,000 IK>Ll^IN AVUSTUS
Kapitalismilla täytyy
alla soäi-armei-joita
New York. -
vapaat kädet
"Säilyttääksemme
liikesuhteissamme
jestykseen", j a McQuarrie , vastasij*'""!'^'^'* maailnia^n nähden perusta.
että kaik' ki puhujat olivat psottS-matta mahtavista sotilasvalloista
neet hienotuntoisuulta ehdotuksen
tekijää kohtaan, ja hän aikoi tehdä
samoin.
Edustajahuoneen puhemies Le­mieux
siihen lisäsi, että jokaisella
jäsenellä oli oikeus ilmaista mieli­piteensä,'
eikä häntä saisi keskeyt­tää
"sillä tavoin kuin tätä arvoisaa
edustajaa oli keskeytetty".
McQuarrie oli yhä äänessä, kun
kello.löi 6, j a istunto päätt3n ilman
(Bttä asiasta olisi tullut sen valmiim­paa.
N i i n - hienosti se käy, kun parla-menttaarisilla
keinoilla pannaan
penkin alle ehdotus, jota ei tahdota
avoimesti vastustaa, mutta jota itse
asiassa ei haluta toteuttaa. Nytkin
pidettiin_ kauniita . puheita ^iitä,
kuiftka rikollista olisi kohdeltava,
että hän tuntisi itsensä taas mie­heksi
ja saisi takaisin itsekunnioi­tuksensa,
ja ettei huollettavien pi­täisi
antaa kaikkein katkerimmasti
Hyvinvointi ja Cpölid-
Buffalo,- N . Yv — Buffalon -ka-daiila
on nykyään . 50,o66 työnha-luista
työläistä, etsien'turhaan työ­tä
tehtaista ja työnvälityst^iimis-toista,
sekä sitä hyvinvointia, jota
pörvarilehdet lupasivat, -jos' Cöolid-ge
'tulee' uudelleen valituksi •presi­dentiksi
Ennen vaaleja antoivat suurin»
pain autotehdasten, rauta- jai-teräs^
myllyjen, työkalu- jä konepajain
ylimmät työnjohtajat työläisten ym­märtää,
että ellei Coolidge tule uu­delleen
valituksi, tulevat yllämaihi-tut
teollisuuslaitokset joko tykkä­nään
seisautettavaksi, tai tulevat
ne käymään ainoastaan osittaisajal-
• la.v
Buffalossa ön "kansan hyvinvoin­nin"
departementti, jolla kuiteii-kaan
ei ,ole niin s u u r i k a s s j l , kuin
yleisten töitten departementilla. Äs-:
kettäin esitti "kansan hyvinvoinnin"
komissari kaupunginvaltuustolle
kyyneleet silmissä raporttia, josta
kävi selville, että viime kuun - aika-oli
31,000 työnetsijää- käynyt
tänen :virastossaan työtä etsimässä,
joista ainoastaan mitätön määrä oli
ntä saanut.
Terastrnttin siunamta;.
_ Lackawannan .JerästAtäat, jotka
äskettäin joutuivat Bethlehemin te-läskuninkaan
Charlie Schvirabin
omaisuudeksi, ovat viime vuoden
«ikana käyneet ainoastaan 40—60
prosentin voimalla. Mairiituh teh^
Jaan työläiset asuvat kurjissa yh-
Pon omistamissa hökkeleissä,: joista
Miltä kiskotaan hävyttömän korkea­na
^ y u f l b a a , jonka tähden usein
tai kolme perhettä asuu huo-nenstbssa,
joka on aiottu vain yh­delle
perheelle. - •*
Yhtiön toimesta on myöskin r a -
kennettu "kämppiä", joissa on i^o-
»ikerrokäisia makuulavoja, j a joissa
ojat sekä nukkuvat että' sySväC
« s i kämppä on ainoastaan neeke­rejä
varten, j a toinen jossa on sekä
neekerejä että valkoisia.
"Moskovaa hu^estutta-lk^^
^^-rarnnir^^ ?' valauseoli- neuvottelukokouksen jakunnassa telci pääministeri Vehfot
tyytyy meidän pitää yllä aseistet­tuja
sotajoukkoja. Pitääksemme
varmalla pohjalla kauppasuhteitam­me,
perustamatta vähääkään suu­rista
teollisuusmaista, täytyy meillä
olia mahtava kauppalaivasto." Noin
sanoi, vara-amiraali Rodgers puolus­taessaan
Yhdysvaltain varustautu-neisuussuunnitelmien
tarpeellisuut-'
ta liikemiesten kaukaisten etujen
suojelemiseksi, / Väitellessään äsket­täin
Scott Nearingin kanssa. Ncar-ing
sanoi, että. ainoa konsti armei-
Jain ja sotaivojen poistamiseksi on
kapitalistsen järjestelmän poistami­nen,
sillä kapitalismi on militarismi-j
a komersialismipaheen isä.'
--^—o-—
Kiinan työläiset sure­vat
Sunjatsehia
Kantoni Etelä-Kiina. — Sunjat-senin,
Kiinan suurimman valtio­miehen,
kuolemaa' on surtu katitta
maan. Mutta, hänen puoluelaisten-sa
toiminnassa ei ole huomattavis­s
a minkäänlaisia heikkenemisen
merkkejä huolimatta siitä, vaikka
ulkomaiset imperialistit ja heidän
täkäläiset, kätyrinsä ovat siinä toi­vossa
tehneet ilkeämielisiä hyökkä­yksiä
heitä vastaan.
Radikaalisen Kantonin hallituksen
ulkomaaministeri Wu Chaoshu sa­noo:
"ettei Sunjatsenin kuolema
ole vaikuttanut, eikä tulekaan vai-
Pariisi. — Ylläolevalla otsikolla
kertovat lehdet, että täkäläisensä
Neuvosto*Vehäjän lähetystössä on
murtauduttu lähetystösihteerin Voli-neri
kirjotuspöytääh j a sen salaläa-tikosta:
viety'^''-täirkeita- asikkirjojaj
jotka saattaisivat' ollaT Nduvöstöhal-li|;
ukselle kovin raskauttavia, jos ne
joutuisivat ranskalaisten virano­maisten
käsiin. Luotettavien tieto­jen
mukaan on kadonneitten pape­rien
joukossa Kolmannen kansain­välisen
Moskovasta antamat ohjeet
Ranskan kommunistipuolueelle ka­pinan
nostattamisesta Pohjois-Rans-kassa,
Pariisissa ja .ranskalaisissa
siirtomaissa. Tämä paperi on eri­tyisen
tärkeä todistukseksi siitä, et­tä
Kolmas kansainvälinen ja Neu­vostohallitus
ovat "sama kapine",
kaikista Venäjän kielloista huoli­matta.
Ilmankos onkin Pariisissa
oleva neuvostolä^etystö kovin huo^
lissaan tästä sisäänmurrosta. -
Kovin kömpelötekoinen tuo säh­kösanoma.
Mistä tietävät sivulliset
noiden kadonneitten paperien sisäl­lön?
Vai varkaat itsekö tuon uuti­sen
ovat laittaneet lehtiin? / E i
suinkaan i^euvostolähetystö ole men­n
y t , huoliaan ^huutamaan Pariisin
porvarilehdille| jos murto olisi teh­otykin,
eikä selittämään mitä pape­reita
heiltä on hävinnyt. Ja mistä
Pariisissa jo tiedetfiän, että Mosko­vassakin
ollaan huolestuneita?
Mahdollisesti on valkoryssillä taas
tekeillä joku .väärennetty asiakirja,
joka aiotaan ilmottaa neuvostol^e-tystöstä
varastetuksi. '
kukaan, sen paremmin kuin Niko­lai
Leninin, toisen maailmankuulun
proletaarisen valtiomiehen paikkaa­kaan."
IKiinari työläisten j a talonpoikain
viholliset ovat myöskin yötä j a päi­vää
toimessa, saadakseen aikaan
•hajaannusta Kuömintang puoluees-sai
jonka johtajana Sun oli. Sano­malehtimies
Hin Wong — jon^a
Sunin työläisarmeija karkotti Kan­tonista
sentähden, että hän niin
peittelemättä kannatti maahan hyök­käävän'
englantilais-amerikalaiBeri
armeijan toimenpiteitä —-lähettää
nyt^ kauheita juttuja ulkomaftdlle
sanomalehdistölle bolshevismin edes-ottamisista
Kantonissa.
Kiiomintang puolueen periaattei­den
asemasta, joka toistakymmentä
vuotta sitten toi tasavaltalaisäat-teen
Kantoniin, sanoo "^ong nyt lie­huvan
Moskovan punalipun, jonka
kulmaan on piirretty Kuomintang-puolueen
emblemi. .
— P r — • . : •
Sacco ja Vanzett^ saa­vat
odottaa
(Sähkösanoma Vapaudelle.)
Toronto, Oat.. BuUlitk. 20 p. —-
Oletnmo saasMt" jSljeDnoksen aeu-
'ra«Ta»ta ;MeLacUaäil.Ie Nova ^co-tiBJUi
lalietetyBtS kupelituiomasUk
PaitMneav talocmlUDen kanuJnvi'*
linco Ja YleuveiiiliiBea IniTosnues-nnio
ovat tijivta niirStitontouia No>
va ScoUan , IkUcoohineille kaivos-micilulle.'
LSIi«it)^mtti|« teille avuf'
ta*U yiisi tphatta 'iloIUria, Jatko:
kooar^^sfäteta riistoa ja sortoa vas­taan!
Kanaa «JEJcooa tjroyaenlao-kaa
luuasaiBvaUaeB solidarisnas! .
Alletdrjottaqieeit: jLotovvki, Pu-aaisea
: talondelUsea > kansainvälisen
poolesta, ja Seaijo||itYleisvenaIaisen
kaivoMniesunion puolesta.
. ' . ' : The Worker.
Glace Baystä ilmotetaan, että nä­mä
rahat annetaan yleisen keskus-avustuakomiteah)
Mätettäviksi.,
; Npuyottelai HalKaxitsa.
H a l i f ax, N . S. — Ne kaivosmies­t
e n , johtajat, jotka kävivät täällä
neuvottelemassa pääministeri Arm-strbngin
sekä kaivosministerin ja
tämän apulaisen kanssa, saivat tääl­tä
lähtiessään mukaaijsa varman eh­dotukseen
lakon , lopettamiseksi. Tä­käläisen
<3hronicle lehden tietojen
mukaan ae sisältää ehdotuksen työ­hön
palaamisesta vpoden 1924 paik-kataksalla
niinkauakii kunnes tut­kimukset
on saatu suoritetuksi.
' "Neuvotteluissa^^^, j^^^^ ja
kaivosmiesten edustaijien. - kesken
mentiin paljoa'pitemmälIe kuin että
olisi keskusteltu vain*kunnossapito-miesten
palaamisesta^ töihin,, jota
/Varten neuvottelut alkuaan toimeen­pantiin,"
sanoo lehti. •; "Päivän mit­taan
johduttiiiT keskustelemaan la­kon
sovittamisesta; jä käsiteltiin
eräitä ehdotuksia, jotica kaikkf kos­kivat
niitä ehtoja, millä työt voi­taisiin
uudelleen alkta^^^
Suuri iyönsulku Tans­kassa
Kööpenhamina. Metalliteolli­suuden
alalla odf'^<'taan alkav§n ko­ko
maata käsittävä sulku j a siihen
' S i ^ a i k n i s e m n ^
«^mistä lupauksistaan,. beti sen^
jälkeen, kun Morganin ja'Eötfkefel-
«nn palvelijat olivat vaaleika suo-nntuneet
voittoisana, «otettiin
kotoisia yhden tai toisen tekosyyn
tarjolla. - -
^ i m e viikon kuluc9sa'«rotettiin
foger Brownin teräs- j a rautapa-
Jata yhdellä kertaa sata miestä.
Afflencan Radiator-tehtaan Arcolas-
•a oleva tehdas sulettiin epämäärSi-tämään'
lähes 50,000 jniestä. -Pit­källiset
neuvottelut lyönostajain ja
miesten edustajien kesken eivät j o h -
t ^ e ^ t minkääidaiseen sopimukseen*
"Bnotsisia ovat "samaten, laajat
^ötalstelut käynnissä.
seksi aJai»L Useita toisia, teolli-snusIaitokBia,
.pieniä j a suoria, käy­vät,
joko vähennetyllä ^ovoimalla,
t a i . oalttaisajana.
Boston, Mass. — Sacco j a Van-zetti
joutunevat . virumaan vielä
monta pitkää kuukautta tyrmässä,
ennenkun Massan valtion ylioikeus
ottaa käsiteltävälcseen heidän vetoo­muksensa,
jossa he pyytävät uuden
kuulustelun toimittamista, sillä syyt­täjäin
puo.lelta vastustettanee jutun
uudelleen käsittelemistä.
Syynä viivytykseen, joka on niin
kid^^ttavaa Sac<<olle j a Vanzettille.
sanotaan olevan tuomari Thaiersin
arvelluttavan sairauden,- sillä hänes­sä
on toimitettu vaarallinen leik­kaus^
josta hän on nyt toipumassa.
Myöskin sanotaan ettei piirilakimie-hellä
Wilbarills. joka pääsi Wilr
liamsin sijaiseksi, kun viimemainit­tu
^nimitettiin liittohallituksen p i i -
rilakimieheksi, ole ollut ailato sy-rentyä
asiaan.
; Sacco^Vanzetti puolustuskomiteal­le
on pnolustuslakimies W. G.
Thompson ilmottanut, ettei hän ole
unnistunut saamaan minkäänlaista
va/aistusta lVilbarilta,. antaisiko
Wilbnr luyan vjetoomnstakoskevain
iisävaiitusten tekemiseen, MySskin
isanoi tiednsteellensa samaa Williäm-silta'useita
viikkoja ennen kun liän
sai viricftylennystä^ j a tuloksetta.
Jatkavan epätietoisuuden yhä kes­täessä
virun Vanzetti edeSeen
Bridgcwateris8a:
sairastaen hermotautia.
jälestä annetussa^' . muuten kovin'
niukkasanaisessa j a pidättyvässä se­lostuksessa.
Yleensä ollaan , siinä
luulossa, vaikka sen tukemiseksi' ei
oikeastaan ole mitään iloMlstti, että
miesten ' ennen tekemään; ehdotuk­seen
:; tutkimuksen toimeenpänem^
sesta suostutaan, ja että siilä väliii
tehdään «töitä vuoden 1924 palkoil-
^la." •;/•:,;
"Petomainea. Besco" jo ärätitsa.
Sydney, N. S. — Ennenkuin Bes­co
yhtiön taholta ryhdytään inin-käänlaisiin
neuvotteluihin työriitai-suuksien
sovittamiseksi, täytyy kun-
^nossapitomiehistön palata töihinsä
j a työskennellä Besco yhtiön työläi­sinä
jäisen laskuun, selittää yhtiön
varapresidentti J . . . E . McLurg lyhy­essä
lausunnossaan, joka kailt^ssa
pöyhkeydessään kuuluu sanasta sa­naan
seuraavasti: "Mitä tähän kor-poratsiooniin"
tufce, niin mitään
fieuvotteluja ei aloteta vireillä ole-.
van f Iidan sovittamiseksi, ennen­kuin
kunnossapitomiehet' ovajb työs­sä
itsekunkin yhtiön palveluksessa".
Hallitas alottannt kieriilynsä. ,
Halifax, N . S. — Väittäen edelli­senä
päivänä julkisuuteen päässeil-ten
lähempäin selostuksien neuvot­telujen
tuloksista "vuotaneen" hal­lituksen
taholta, ilmottaa. kaivos­miesten
toimeenpaneva kpmifea
Armstrongille saapuneessa sähCSsa-nomassa,
pitävänsä itsensä vapau­tettuna
"kaikesta vaitiolon velvo-tuksesta"
j a tätä ilmotusta seuran­neessa
lausunnossa ' ^ ilniaisi^ että
"hallitas ei s^stnnnt' siihen kaivos-^
miesten tekemään tarjdialcseen, et­tä
he ottavat maakuntahallituksen
antamalla valtuudella huolehtiak­seen
Nova Scotian kaivoksien suo­jelemisesta,
sillä tavoin kuin Kaivos-asetuksessa
edellytetään", ja^ j u l i s ­tavat,
että " t ä m ä kertakaikkiaan
osottaa perättömäksi maakuntahal­lituksen
väitteen, että se moka tä­män
ssaakonnan väestön omaisuu­den
takia sekaantuisi asiaan; Me
korostamme; «ttä hailitoksen se­kaantuminen
aina tapahtau Bescö
korporatsionin -takia."
Edelleen ilmitoodaan laoflimnossa,
että "halfitoB sanoo neovottelevan-sa
korporatnonin kanssa: meidän
toht. Bohertsonille helmikoon 6 p.
tekemistämme ehdotuksesta; että
tehtäisiin töitä v, 19^4. palkoilla,
kunnes ^ perosteellinen totkimns on
tehty",
' Ikäänkuin yllaolievan ,VBhvistak-
Vaatetyöläiset voitta­neet
työmaatais-teluUa
New York. — .Jobbarien yhdis­tykselle
työskentelevät . naisten
vaatteiden tekijät ovat viiklbn kestä­neellä
työmaataisteluUaan saavutta­neet
hyviä tuloksia. Kaksikymmen­tätuhatta
työläistä, jotka koneitten-sa
ääressä joutilaana ollen vaati­vat
jobbarien toteuttavan helmi­kuussa
iallekirjotetun sopimuksen
ovat voittaneet itselleen yhtäläisen
palkkasäädökseui. jonka he toivo­vat
saatavan koko teollisi^usalaa kä­sittäväksi./.-..,
,;
Nyttemmin maksavat jobbarit
määrätynfaisen liihnan ainoastaan
40 prosentille siitä työstä, joka teh­dään
naisten voiteiden valmistami­sessa,
mutta jos union toiminta py;
syy entuudellaan, joutunevat jobba­rit
maksamaan;' määrätyhtaksan mu-,
kaan kaikesta työstä. Jobbarin tai
tukkuliikkeen tulee taata,, ettei yh­dellekään
malcseta, vähempää, kuin
sovittu alin palkkataksa. Jos job­bari
teettää työtä urakoitsijalla, jo­ka
ei maksa union määräämää
palkkaa, täytyy jobbarin itse mak­saa
palkkojen ^eroavaisuuden.,
Sopimuksen mukaan pitäisi job­barin
antaa unioUe kaikkien jär-jestymattömäin
työpaikkojen nimet.
Se tulisi edistämään Union järjestp-misryntäystä.
300 jäsehtä käsittä­vä
rivimieskomit^ä onnistuu huo­mattavan
hyvin ei-union työpaik­kojen
organlseeräamisessa. - Äoko
teollisuusalan järjestämiseen on ryh­dytty,
pontevin: toimin.
New Brunswick puuhaa
oiiiaa voimalaitosta
poistumaan koneen
tieltä
New Yo»rrkC. •—— "«anteiden pesus­sa
ottaa kone viimeisenkin ammat­tilaisen
paikan. Nykyään^-^oidaan
mekaanisella ; silityskoneella tehdä
paitojenkin silitys, joten järjesty­neet
paitojen silittäjät- joutuvat toi­mestaan-
erotettavaksi. Tässä kan-pun^
ssa' on vielä olemassa noin
4,000 käsinpesulaitosta, joista noin
puolella ön ollut sopimus Pesutyö-läisten
union kanssa. Noiden-kä-sinpesulaitosten
varsinainen pesu on
suuremmalta osalta suoritettu ko­neella
suurissa höyrypesulaitoksis-
;^a, samaten on niissä lisääntynyt
nYyÖskin koneella silittäminen. .
Mankeleita on myöskin kauan
aikaa käytetty lakanain y.m. silityk­sessä,
mutta uudella silityskoneella
voidaan myöskin silittää paitoja ja
muita vaatteita. Suurella kahden
tonnin painoisella "käsivarrella"
tehdään ensimäinen tasotus, j a pie­nemmillä
kopeilla v suoritetaan vii­meistely.
Suuret höyrypesulaitok-set,
joissa^ tyl^I^iäntelee ammattitair
dotonta j^' • vpuoliammattitaitoisla
väkeä, ovat nopeasti saamassa kon­trollin
pesutyönalalla. i
IX Vuosik.—Voi IX
Pesutyöläiset joutuvair Ehdotus rikoslain kapi-
Kansainvälinen lohUco-missioni
peruste­taan
Seattle, Wä8h. — Lohien suku­puuttoon
Häviämisen estämiseksi
Tyynenmeren vesillä, siinä tarko-tuksessa
laadittavain sopimusten ja
yhdenmukaisten lakien avulla, pää­tettiin
täällä pidetyssä valtioitten
j a liittohallituksen kalastusvirkaili-jain
neuyo^lukokouksessa perustaa
kansainvälinen komissioni, jonka n i ­meksi
tulee International Pacific
Salmon Federation (Kansainvälinen
Tyynenmereri Lohlliitto). Sen' t u ­levat
muodostamaan Alaskan, Bri­tish
Columbian, Wa8hingtonin, Ore­gonin
ja Galifornian Kalakomissio
nien edustajat sekä Yhdysvalloista
j a Cana^iafltft vaUtvt tiedemiehet.
jakunnassa teki pääministeri Veniot
selkoa maakuntahallituksen suunni­telmista
sähkövoiman kehittämiseks
Grand Fallsln putouksista. Whin
tään 60,000 hevosvoiman menekk
oii jo tiedossa. Eduskunnalta p y^
detään valtuutta lainata tarvitta­vat'
varat. sellaisten laitosten rakeh
tamiseen, joilla voidaan •Grand F a ll
sista kehittää 60 tai 80 tuhatta he­vosvoimaa
sähköä. Ennenkuin suu­rempiin
kustannuksiin antaudiitaah,
tulee kysymys alistettavaksi yleisää-nestykselle.
Maakunnassa on ollut
kova agitatsiooni käynnissä, että
voimalaitoksen perustaminen olisi
jätettävä "yksityisen yritteliäisyy­den"
varaan, 8. 0. canadalaisten ja
yhdysvaltalaisten rahamiesten muo
dostaman yhtiön nylkyvälineek*sl.
Hallituksen tarkotuksena on, selitti
pääministeri, ehkäistä nämä tällai­set
hankkeet.
• •—-—r-r—o——
Sade vienyti kaupungin
Lima, Peru. — Tävattomain rank­kojen
sateitten aiheuttama tulva
on kokonaan hävittänyt / T r u j i l l on
kaupungin, joka. on kolmannella t i ­lalla
Perun tärkeimmistä kaupun­geista.
Se sijaitsee Perun pohjois­osassa,
puolentoista mailin päässä
merenrannasta olevassa. Chimun
laaksossa. Kaikki yritykset patoa­malla
torjua tulvaa olivat tur&at.
Ihmisten täytyi jättää kotinsa ja
paeta korkeammille suduille. Kau­pungissa
lienee ollut joiikun verran
toistakymmentä tuhatta asukasta.
Mussolini yhä sairaaiia
* Pariisi, — Matin lehti sanoo luo­tettavista
lähteistä saaneensa tietää,
että Mussolinin terveyd^fltila on
paljoa huonompi kuin hänen ystä­vänsä
myöntävät. Jöitäkin päiviä
takaperin himotettiin diktaattorin
piankin kykenevän hoitamaan tehtä­viänsä
j a annettiin yleisön olla sii­nä
luulossa, että hän vain sairasti
infloensaa.- Matta nyt tiedetään
hänen entisten vaivojensa lisäksi
potevan pohjokkaissuolen märicimis-tä.
Leikkaus toivotaan voitavan
välttää täydelUsellä levolIi~ja an­karalla
ruokajärjestyksellä. — Luo-j
a vain tautia lisätköön!
seksi ; ilmotetaan Sydfneystä, että
Bescon paikallispeto, varapresident­ti
J . E. McLorg; on lähtenyt Hali-faxiin
— t i e t e n k i n antamaan baUi-tokselle
tarpeelliset menettelyph^
jcet.
Loördi Curzon kuollut
nallisuuspyMign
muuttamiseksi ^ ^
Ottawa. —^ Palautaakseen Cana>
'({an rikoslain kapinallisuutta kos­kevan
pykälän entiselleen, v a i n " t e r ­veen
torvalllsuuden" vaatimalle
kannalle, teki liberaaliedustaja
Andrew R. McMaster ehdotuksen,
että tämä lainkohta peruutettaisiin
sellaiseksi kuin se oli ennen voo-den
1919 kireitä lisäyksiä. Ennen
näitä lisäyksiä oli. rikoslaissa! py-käläi
jonka mukaan ei ollut, katsot­tava
kapinallisuudeksi, jos yritti
muuttaa maan perustuslakia rauhal­lisilla
keinoilU.
Yli 10,000 canadalaista
muuttaa Yhdysvaltoi­hin
kuukausittain,
Montreal. Seitsemän kuukau­den
ajalla, heinäkuun l p »tä 1924
tammikuun 31 p:ään 1925, on Ca-^
nadasta muuttanut Yhdysvaltoihin
72,371 henkilöä, jotka ovat selit-täneet,
aikovansa'jHädä sinne pysy-!
väiscstl. Tämä tilasto on Yhdys­valtain
työ viraston selostuksesta v
siitä, kuinka mainittuna heinäkuun
1 pmä voimaan tullutta suhteelli-
Buuslakia on sovellotettu. . '
m
Markiisi Curzon of Kedleston,
ministerineuvoston puheenjohtaja
nykyisessä konservatiivihallitukseB-sa,
^ p l i epäonnistuneen leikkauk­sen
johdosta. Paria viikkoa aika-semmin
oli )iän saanut halvauskoh-tauksen,
jota ei kuitenkaan pidetty
erittäin väaraliisena. Mutta silte
täytyi jostakin tarkemmm selosta-mattomasta
syystä tehdä vaikea
leikkaus, jonka Jälkeen hänen t i ­lansa
nopeasti huononi.
Loordi Curzon palveli kauan Ja
monenlaisissa diplomaattisissa teh
tavissa, ollen useampaan otteeseen
Englannin ulkoministerinäkin; A i ­na
j a Joka käänteessä hän esiintyi
ylpeimmän| englantilaisen ylimystön
edustajana, brittiläisen' imperialis­min
varsinaisena "pahana henke­nä"
ja Neuvosto-Venäjän katkerim-pana
vihollisena,
• o
Duhoboorien siirtolat
hajoamassa
T r a i l , B. C, r - Trailin j a Brilllan-tin
duhoboorislirtoloissa näyttää tUs
levän hajaannus; Brilliantin piirin
isännöitsijä Larion Veregin ori ero­tettu
toimestaan^ Samoin on ero­tettu
W. W. Lazäro/f, joka on ol­lut
Yleisen veljeyden kristillisen
yhdyskunnan ja siihen kuuluvan,
puutavara- j a kivihiilikauppaa har-jottavan
Kootenay Columbia Fucl
Supply Cp:n liikkeenhoitajana. <Bril-liantissa
j a Trailissä pidettyjen ko­kouksien
jälestä ovat luopiot, luku­määrältään
noin -500, päättäneet
perustaa oman yhteiskuntansa.
Kaksi loiseläjäin hotel­lia
palanut
Palm Beach, F l a . Breakers ho­tellin
j a Palm Beach hotellin palois­sa
ei luulla yhtään ihmishenkeä
menneen, mutta omaisuusvahinko
arvioidaan 7 milj. dollariini. : Itse
hotellirakennukset eivät olleet e-nenunän
kuin puolentoista milj, dol­larin
arvoiset, mutta niissä oli 'kal­lisarvoinen
kalusto, ja monelta- ho­tellivieraalta
paloi tuhansien.^ dolla­rien
edestä arvoesineitä. Nuo "seu.
raelämän - j a Vahamailman valiot",
j o i ta pörvarilehdet sanovat näiden
vieraiden olleen, jootnivat lopun
^önsä viettämään avoiiäella normi'^
kolia, loikoillen hätäj)ikaa hanki­t
u i l l a peitteillä.
Se hirveä rajumyrsky
josta viime n :ossa mainittiinf on ;
tehnyt tuhoa _ myös Kentuckyn Ja
Tennesseen valtioissa, tappaen tä-'
hän asti saatujen tietojen mukaan '
yhteensä 44 Ja ruhjoen 78 henki­löä,
siis paljoa vähemmän kuin
Missourissa, Illinoisissa j a Indianas- v;
80. Noin 30:8sä kaupungissa Ja
kauppalassa ' iilmotetaan rajumirrs-kyn
tehneen tuhojaan.
Myrskyn voimaa todistaa i seUin,
että se hel[tteU raskaita; jr^u^tlejfe?:
tureita pois kiskoilta^ Ja i^l^nnU^U
koulleitten ruumiita 'mBiueh'^nä^^^^
hän. N«lja. kalvosmieitö,'* j M U l l i
vat autoUa_tulpw?^.t;;9^^
nostf myrAjf Voi»'ou*^MU Ja Ä«eTO'|
kauniisti istumaan tiensivuun, mut­ta
auto hävisi tietämättömiin..
Enimmän tuhoa teki myrsky
WeBt iPranfortin Icaupungissa HU- :
noisissa. Siellä se hävitti vastarA- ,
kennetun-'kaivosmiesten kaupungin-^ :
osan, jossai oli noin 600 pienempää
asuinratcennusta. ' Näistä Jäi. aino-^;
astaan kymmenkunta pystyyn m y n -
kyn mentyä. Melkein kaikki mie­het
olivat kaivoksissa työssä,^ J a s i ­ten
pelastuivat.
Pyyhkäsipä myrsky myös Ontari­on
eteläisintä osaa, vaikka raukeam-pana.
Ihmisiä sen ei täällä tiedetä
vahingoittaneen. / Mutta Niagara
Falls, St. Catharines, St. Thomas, ^
Owen Sound, Prcscott, Peterijoro y. ;
m. kaupungit saivat tuntea tavallis* i
ta ankarampia myrtrkyn puuskauk-.
sla. Kattoja lenteli^ ilmassa, eavu-piippuja
kaatuili, suuria * puita, voi'
majohtopylväitä ym. meni kumoon,
joten aineellista vahinkoa aiheutui,
tuntuvasti.' ,
Bramptonissa, Ont./ on tavaton
tiilvB uhannut tuhota kaupungin,
vaikka; tulva el -ainakaan suoranai­sesti
liene tuosta rajumyrskystä, a i ­heutunut.
Muuallakin alavammilla
seuduilla ovat kevättulvat nyt ylim­millään.
Syytteessä katalasta
murhasta
Chicago. — William D. Shepherd
on teljetty vankilaan, syytettynä
holhokkinsa, nuoren William Nelson
McCIintockin murhasta. McClln-tock,
jonka Shepherd oli ottanut
ottopojakseen, oli perinyt suuren
omaisuuden ja. oli testamentissaan
määrännyt Shepherdille' miljoonan
dollaria./ Murhan .väitetään tapah­tuneen
siten, että Shepherd oli.
hankkinut kuolettavia lavantaudin
basilleja ja niitä sekä muita sala­kavalasti
vaikuttavia myrkkyjä ja
niitä sekottanut nuorukaisen ruo­kiin.
McCIIntock oli kuollut l a ­vantautiin.
Saman rikoksen avustamisesta t u ­lee
syytettäväksi myös erään tiede­opiston
johtaja C. G. Falnaan, Joka
on valtion - syyttäjälle tönnustanut
antaneensa Shepherdille nuo tappa­vaa
lavantaudin basillit j a neuvo­neensa,
miten niitä on nnomkalBelle
syötettävä. Häntä ei kuitenkaan
ole suljetta vankilaan, vaan on hän
yleisen syyttäjän vartioivana, 4con-nes
Shepherdin koolastela on päät­tynyt.
mm
',:.-'irfe