Vapaus, January 24, 1925

              N a .U ^^iHinfaiiin, tamgiili;, 21 pu—Sat, J m 2llfa, IS^
UIKKEENHOITiUAN OSASTO
Osastojen osotfiiHrtite
Saorimmassa osassa Canadan Kommnnistippolneen suomalais­ten
osastojen Vapaudessa jolkaisemissa ilmotuksissa on eddleen
joko S- S. Oaston taikka W. P. Osaston nimL Tästä seiköta on
Vapauden konttori saanut hnojnautuksia, -Jopa suoranaisia mää­räyksiäkin,
että nuo nimet on-muutettava. Vapauden {konttorissa
Icnitenkin on oltu ätä mieltä ja edelleenkin ollaan, että meillä
ä ole oikeutta mennä kenenkään nimiä tai osotteita muuttele­maan
muuten kuin asianomaisten omasta-tdotteesta ja määräyk­sestä.
Siksipä pyydämmekin nyt että kaikki ne osastot, jotka
haluavat tehdä muutoksia ilmotukse^saan olevaan nimeen lähet­tävät
muutoksen Vapauden konttoriin että voimme asianon^iisten
valtuuksilla nimivaihdoksen toimittaa. — Toverillisesti
V A P A U D E N KONTTORI
Eurssi
Sn*. 3 9 . 00
Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $30.00,
50c lähetyksistä $30—$59.99
asti, 75c lähetyksisät $60.00
^ 9 9 . 9 9 ja $1.00 kaikUta
$100.00 taikka sitä suurem­milta
lähetyksiltä- Sähkösano-malähetyksille
on kulut $3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
957 Broadview Ave.
Sudburyssa ja ympäristöllä
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
LaSvapiletteja myydään.
Tiedastalcaa pilettiasioita.
VAPAUS
Box 69. Sudbury, Ont
ottamatta vuosia 1915-16' saanut
yhtään hyvää satoa. Kun sota loppui
ja viljan hinta laski toista dollaria
vajaassa kuukaudessa; kun karjan
ja kaikkien hinta, mitä hän kasvat­ti
maallaan, laski melkein olemat­tomiin,
sai maanviljelijäv kuolinis­kunsa.
Hänen korkeahintainen
maansa, josta oli maksettu kahden
dollarin viljan mukaan tuli melkein
arvottomaksi. Hän ei voinut eitä
myydä, sillä ei ollut ostajia, mutta
veroja lisättiin. Kun häh ei voinut
niitä maksaa, olisi hänen maansa
myyty, jos olisi ollut ostajiaj mut-'
ta niitä ilmeni vain aniharvoissa
tapauksissa.
Tänä päivänä on suurin joukko
maanviljelijöistä vararikossa, he
ovat vielä maallaan, siksi että hei­dän
veQcojansa antavat heidän siellä
olla, mutta he omistavat hyvin vä­hän
tahi ei mitään, heidän velko­jansa
väittävät että jos he antavat
heidän oHa siinä edelleen, he kyllä
tuottavat kylliksi maksaakseen heil-
'le ioron, jota he vain haluakatkin,
jä jos yksi maanviljelijä nääntyy,
on kylliksi toisia kiskottavia, joitä
voi asettaa maalle ja saada maksa­maan
siitä; korkoja.. Tästä tosipa
Täisestä selostuksesta voivat ne, jot­ka
eivät tunne läheisesti' maanvil-
_ jelijän oloja, . jrmmärtää miten toi|
voton on keskinkertainen maanvil­jelijä
nykyään; Pitäisi myös ym­märtää,
että tällaisten tilanteitten
vallitessa ei maanviljelijä milloin­kaan
voi päästä jaloilleen, vaan täy­tyy
hänen edelleen py^yä niiden
orjina, jotka elävät kiskomalla
maanviljelijän työntulokset. Tieten­kin
lö^rtyy poikkeuksia. Joissakin
paikoisä on maanviljelijöitä, jotka
ovat verrattain hyvin toimeentule-,
via, joilla ei ole velkataakkaa har­tioillaan.
Tähän voi olla omat
syynsä: näillä miehillä on voinut
olisi rahaa alussa, joten he ovat
välttäneet joutumasta velkaan, ehkä
ovat he saaneet, vähän tuloja 'maa­kaupoista,
jä päässeet edulliselle
seudulle, tahi jotain muuta senta­paista.
Mutta ne ovat vain poik­keuksia,
ja viimeiset huonot vuodet
ovat muuttaneet useimman heidän­kin
asiansa huonömmiksL Mutta
suurin «sa maanviljelijöistä on eh­dottomasti
tuomittu häviöön, he
ehmt voi sitä millään välttää.
Ennenkuin otin haltuuni maata
länsi-Canadassa, olin 25 vuotta te-
"oilisuustyöläisten keskuudessa Chi­cagon
kaupungissa. Siksipä tietäen
tarkalleen^^e .tilanteet; joiden alai­sina
sekä teoI|isuusty9L että maan-vilje^
jä työdcentekvät, voin vakuut­taa,
että teollisuustyoläinen e i m l l -
loii&aaa alistuisi oloihin, joiden
alaisena keskinkertainen maanvilje'
lijä työäcentelee. Tapahtuisi lakko,
taf jotain muuta hyvin pian. Ees^
kikettaitten ' aavikkomaanviljelijä
nousee ylös neljän tai v^den «kana
«BBnDa ja tekee työtä Icabdeksaan
ja yhdeksään iltaan kesäkuukausina.
Jos hänen onnistuu saada minkään­laista
vuodentuloa, täytyy hänen
kuljettaa se kymmenen, jopa kalcsi-kymmentäkin
mailia, ja siten olla
ulkona kaikenlaisissa myrskyissä
talven aikana. Hän asuu tavalli­sesti
huonossa töllissä, ilman min­käänlaisia
nykyaikaisia mukavuuk­sia.
Vuosikausia asuu hän kauka­na
kaupungrista, kulkee huonoja tei­tä,
joilla ei useinkaan ole edes sil­toja,
hänen lapsensa joutuvat ole­maan
ilman koulua; lääkäriä ei saa
jos ei'maksa $30.00 tahi $40.00 sii­tä,
että tämä kerran käy hänen ko­tonaan.
Maalaishautausmaat ovat
täynnä maanviljelijöiden vaimoja,
jotka eivät olisi siellä, jos olisivat
saaneet lääkärinapua oikealla ajal­la.
Keskinkertainen maanviljelijä,
jouttau teettämään, vaimollaan ja
lapsillaan, ylenmäärin kovaa työtä,
hän ei voi sitä asiaa auttaa. Maan­viljelijän
vSimo on onnenaikaansa
•kumarainen ja vanha liikatyöstä,
sillä hänen täytyy hoitaa karjan ja
tehdä muut-työt yksin, ainakin sil­loin
kun hänen miehensä on mat­kalla.
Lapset pannaan tekemään
kaikenlaisia töitä aivan* pienestä, ja
ne jäävät melkein kokonaan ilman
kouluopetusta.
Ja syy, miksi maanviljelijä kärsii
koiran'elämää, on siinä että hän toi­voo
yhä olojen muuttuvan ja pääse­vänsä
jaloilleen ja saavansa täyden
omistusoikeuden maahansa. Useim­missa
ihmisissä on j^aynnäinen
halu omistaa jotain, vaikka vaan
pienen maapalan, jossa he voivat
tehdä niinkuin tahtovat, ja johon
he voivat muodostaa kotinsa. Ka­pitalistit
tietävät, että tämä tunne
on olemassa, j a saadakseen asukkai­ta,
he vetoovat tunteisiin. "Tulkaa
länsi-Canadaan ja olkaa: riippumat­tomia,
koti odottaa teitä", dn * hei­dän
sotahuutonsa.
Voi helposti jrmmärtää, minkä-vuoksi
Canadan kapitalistit . ovat
niin äärettömän halukkaita saamaan
asukkaita laajoille alastomille la­keuksille.
Asukas eli maanviljelijä-orja
jokaisella neljänneksellä maa­ta
yli koko länsi-Canadan on kapi-talistiiuokan
unelma. Se merkit-seisi
voittoja ja jatkuvaa riistämis-mahdollisuutta:
voittoja maanomis­tajille,
kuletusyhtiöille, kiinnityslai-nayhtiöille,
pankeille, maanviljelys-koneiston
.myyjille ja kaikille niille
suurille ja pienille kiskureille, jotka
elävät riistämällä maanviljelijää.
Niinpä jatketaan ^asukkaiden hou­kuttelemista,
maanviljelijän elämä
kuvattaan ihantselliKeksi, hän on
maan suola, maan tukipylväs, omai­suuden
omistaja,.suojelemassa maa­ta
kaikkea sitä vastaan mikä on pu­naista
ja vallanbimouksellista. Voit­te
luottaa siihen, että häi tulee
taistelemaan sitä hurjaa- voimaa
vastaan, joka tahtoisi häiättää mei­dän
vallitsevan mahtavan riistojär-
Jestelmämme. Ottawan hallitus, jo­ka
valvoo rahamiesten etuja, saa
määräyksen hankkia lisää asukkai­ta,
jotka ovat halukkaita tekemään
työtä aikaisesta aamusta myöhäi­seen
iltaan kurjasta toimeentulos­ta,
^symattä mitään tuhmia ky­symyksiä
>— punaisia toki ei tarvi­ta,
ne^ turmelisivat "meidän maam­me".
.•„:..
Jostakin syystä eivät juhrit ota
onkeen, kyllin ahnaasti, tämä ei
muistuta sitä virtausta mikä liikehti
vuosina i9£R»—lÖ. Jotain on var­maankin
tnlint ilmi oloista länsi-
Canadässa. Jos eiyät ihmiset ole
ylen ahtaissa oloissa vanhassa maas­sa
tai Yhdysvaltojen puolella, tahi
jos he eivät ole tietämättömiä to­dellisesta
asiain tilasta, eivät he
ole halukkaita siirtjrmään tänne.
Lyhyesti^sanoen, useimmat länsi-
Canadan maanviljelijöistä ovat ka-pinapäällä:
he mofttiyat vaHttsevia
oloja. Mutta kun eivät ymmärrä
todellista taloudellista syytä kur­juuteensa,
vievät heidät useinkin
harhaan ne, jotka t^tovat olla joh­tajina,
ja meidän, jotka ^ ymrnär-rämme
tämän kysymyksen, jotka
käsitämme maantdlJeUjän toivotto­man
tilanteen nykyisten olojen val­litessa,
on sanottava heille totuus,
otettava heitä kädestä ja Johdetta­va
heidät Punaisen meren ylttse Ia-v^
ttano maahan. Tietäen, että te-ollisnuctySUUKt
e n i t kodnsn tide
olemaan kylUa Tohaakkaits ylnn
mnrtaakseen sykjisti taioodellfrta
järjestelmiä fiman t£ssi auutasa
enemmistönä otevain taaanviljeHjöi-den
apua, meidän ei saa sivnsttaa
maanviljeKjöitä. Heidät täytyy läi^
jestää ja heille on opetettava, että
sama luokka, joka riietHä palkka­työtä,
riistää myös niaanviljelijöitS,
vaikka vain hieman eri tavalla —
että teollisunstyöl^sten ja tavalli-sen
maanviljelijän on liityttävä yh­teen
yhteistä vihollista vastaan.
Maanviljelijät täytyy saada vapau­tumaan
siitä valheiden paljoudesta
mitä heille syötetään porvarillisten
päivälehtien, viikkolehtien ja mo­nien
eri julkaisujen kautta. Nii­den
asemasta täytyy heidän saada
luettavakseen sellaisia lehtiä j a jul­kaisuja,
joissa sanotaan totuus.
Suom. A. L K-Pert
ÄrthnriD Dutisia
Times JouriMil. naapurikauputi-
^ n päivälehti, on alkanut ottamaan
selvää nykyisistä kamppäoloista,
(toimittajan tuolilta katsottuna tie:,
tenkin). Tehdyistä havannoista kir-jotetaan
lehden tJc 15 p:n n'
merossa otsikolla: "Metsäkämpät
nykyään ovat kuun suuret * hotellit
—". Senjälkeen aletaan selosta
maan minkälaisia ne yksityiskohtai­sesti
ovat. Kaikissa suhteissa ker­rotaan
niiden olevan mitä parhaim­massa
kunnossa. , AsUiito ja ruoka
on sellaista, että mikään hotelli-elämä
ei talvella sen parempaa tar­joa.
Palkkaa sanotaan maksetta­van
$26.00—$75.00 dollariin kuu­kaudessa.
Onko asian tilanne todellisuudes­sa
niin kuin tämä sanomalehti kir­joittaa?
Jokainen, joka on kämpillä ollut,
tietää minkälaisia yleensä kämppä-olot
nykyään ovat etenkin vieras­kielisillä
kämpillä ja suureksi osaksi
suomalaisilla kämpilläkin. Vv. 1918
—1921 oli kämppätyöläisillä, sama­ten
kun toisillakin työläisillä vähän
paremmat olosuhteet. Suurimmasta
osasta kämpistä voi sanoa, että ne
ovat tykkyänään 'kelvottomVa
ihmisasunnoiksi; samoin ruoka on
useimmassa tapauksessa huonoa.
Helppo on kirjoitella kamppäolois­ta
vaikka kuinka kiitollisia lausei­ta,
mutta toista puhuvat tosiasiat.
Olisi toivottava, että joku kirjoit­taisi
mainittuun lehteen ja" selvit­täisi
yleensä nykyään metsämiehen
aseman, että tulisi selville saman
lehden palstoille se seikka miltä
kämpät näyttävät niiden silmissä,
jotka kämpillä asuvat jä työskente­levät.
Silloin tulisi selville asian
oikea puoli, eikä ainoastaan se,
miltä metsätyöläisten olot näyttä­vät
sanomalehden toimittajan tuo-lUta.
Snomalainen kQUferrattiviosacto
on perustettu Arthuriinkin. Kan­salaiskokouksen
tapainen oli pidet­ty
ensin ja sitten valittu siellä, vir­kailijat
uudelle seuralle. Saa näh­dä
miten tämä uusi seura alkaa
eteenpäin menemään. Ei suinkaan
enään paljoa ole sellaisia työläisiä,
jotk» antautuvat edellämainitun
seuran talutusnuoraan! Tulevaisuus
sen näyttääi
Nipiffon OMuton vierailailta osas­tomme
talolla onnistui nykyiseen
aikaan verraten tyydyttävästi. Ylei­söä
oli kokoontunut pikku haalim­me
täpötäyteen. Tanssin aikana
oli väkeä tungokseen asti, 'Ohjel­mana
he esittivät kaksi kappaletta
joidenka esitys meni tyydyttävästi
Väliaikoina lauletut -kupletit saivat
yleisön .humoorituulelle. Ohjelman
jälkeen ; alettiin tanssimaan, joka
vasta sujui hyvin, sillä siksi hieno­tunteisia
olivat tanssikappaleet, joi­ta
heidän soittajansa soittivat, ja
joista miyös yleisö" näytti kovin pitä­vän,'
Aineelliseen puoleen katsottuna
ei suinkaan noissa iltamissa ollut
paljoa sisällä, mutta'tällaiset vie-räiluiltamat
saavat aina suurempia
ja suurempia joukkoja 'läheisem­pään
vuorovaikutukseen, joten to-veruushenkeä
sillä tavoin voidaan
kasvattaa eri osastojen ,kesken ja
silloin myöskin j^teistoimintamme
tuo suurempia tuloksia.
LieUknecbt-LeniB viikon alkajais-jnhlat
onnistuivat mitä parhaiten.
Juhlat vietettiin osastomme talolla
t k . 18 päivänä. Osastomme laulu-köörin
laulettua Marseljeesin, hau
tauslaulun j a Vapia Venäjän, alet­tiin
varanainen' ohjelma,' jossa oli
puhe tov. Bryeinltä englanninkielellä*
missä hän selosti siitä suuresta elä­män
työstä minkä Rosa Luxemburg
ja Karl Liebkneckt ynnä monet
muut puolueen esitaistelijat oyat
tehneet, etenkin nuorison keskuu­dessa.
Vielä hän selosti mitä mer
kitsee olla Eommtnristipnolneen jä­sen,
sekä samalla miiä velvollisuuk­sia
meHlä on ollessamme 'puolueen
jäsenenä. Puhe otettiin vastaan
voimakkailla suosion osoituksilla.
Senjälkeen seurasi useita yksi^risiä
mnö7 lauh^ j a soitto esityksiä sekä
ruotsin ja suomenkieliset puheet.
Dtamat oH parhaita agxtattjonl-ilta-raia~
mitä «n taas pitkästä ajasta oi-hft
«sastamme talolla.
hsrip osastoa vnMäolKoss pidettiiB
osastoa oatalla haoneasionA tk. 16
pii vi. Kökonkiena laettiia vao»
den tilipiitSi^ joka osdtUi huoouu-vaa
edistyaiistä vnoden ajal}» ra-haUisestL
Myönnettiin tflivapans
johtokunnalle tilintarkastajain lau­sunnon
perusteella; valittöm uusi
johtokunta seuraavalle vuodelle, se­kä
käsiteltiin yleensä vuosikokouk­selle
esitettyjä asioita. Yksityis-kohtaisempi
raportti päätettiin, j u -
laista Vapaudessa.
Ilmapallot ja »latvat lentdevit
nykyään joka paikassa. Jokainen
on niitä jo nähnytkin. Mutta ovat­ko
kaikki vielä joskaan nähneet i l -
mapaliotansseja. Sellaiset on nyt
osaston talolla keskiviikkona t.k. 28
päivänä J8 niihin pääsee jokainen
joka vain maksaa sisaänpääsymak-son,
sen jälkeen ei tarvitse enään
sanoa, että ei ole niissä ollut»
Jokainen liis näihin ilm,apallotans-seihin
t.k.28päivänä. — J .
Timminsin uutisia
Osaston kokouksessa tämän kuun
18 pnä keskusteltiin ja päätettiin
seuraavista asioista: Luettiin C.
K. P. Suomalaisen Järjestön sihtee­riltä
tuUut vastaus, koskien The
Worker lehden osuutemme maksa­mista.
Meillä täällä on ollut se
käsitys, että lehteä pitäisi saada
enemmän levitettyä englanninkielis­ten
keskuudessa ja olemme olleet
myöskin siinä toivossa^ että leh­den
taholta myöskin sitä * tehtäisi,
en sano etteivät he olisi sitä teh­neetkin
sillä se ainakin ilmeni
edellä luetussa kirjelmässä, mutta
me täällä olemme jääneet siitä
osattomiksi, lukuunottamatta yhtä
henkilöä joka täällä muun toimen
ohella otti myöskin tilauksia leh­delle.
Osastomme lehtiasiamiehet
ovat koettaneet tehdä parhaansa,
mutta kieltä taitamattomana se on
tuottanut fauononpuoleisia tuloksia,
;joten syy ei ole heidän, Tulkoon-pahan
tuossa sanotuksi koska ko­kouksessakin
se ilmeni, että onko
järjestömme sihteeriltä se kohta
punnittua vaiko punitsematonta mi­tä
sanantapaa hän käyttää järjes­tömme
palveluksessa olleista ja ole­vista
'kirjallisuus- , ja sanomalehti,
asiamiehistä?
LnentoJcurasit. Valittiin viisihen­kinen
komitea tekemään alkuval­misteluja
tulevia luentokurssia var­ten,
Aloittajaisjuhla päätettiin viet­tää
helmikuun 4 p:n iltana. Koet-takiiahan
jokainen valmistaa itse­änne
näitä tulevia tkursseja varten,
ettei oltaisi yhtä tietämättömiä
kuin oltiin unioonliittymiskysymyk-sessä,
(Häpeä meille miehille.kun
naisetkin ymmärtävät taloudellisen
asemansa paremmin kuin me järki-kankut.)
Ne suuret ja mahtavat soittokun­nan
toimeenpanemat iltamat ovat
tämän kuun viimeisenä päivänä.
Kaikki mitä >siellä iuUaan esittä­mään
kuuluu olevan aivan täysi­painoista
sen todistaa sekin kun
olemme saaneet uusia voimia kie­muroiden
taakse; ja entäs sitten se
kappale, joka siellä esitetään? Se
vasta oikein vatsan pohjaa hivelee,
en ppno vielä sen nimeä, sillä se
voisi tuottaa itselleni . , , ettei
tuottaisi ennenaikaisia häiriöitä. Si­tä"
ei ole ennen täällä esitetty, jo­ten
se on aivan uusi. Lopuksi men­nään
vaikka Nujulanpolkkaa, niin
että on sitä taas siioin hulinaa.
LieUaiecfat'in juhlaa vietti nuori­so-
osasto tämän kuun 18 p, iltana.
Ohjelmaa „oli kokolailla paljon ja
arvokasta. Kappa,le, vaikka oli­kin
sopiva, ei se kuitenkaan vas­tannut
sitä tarkoitusta, minkä se
olisi te^hhyt esitettynä yksinomaan
suomalaiselle yleisölle. Olempa var­ma
että moni toiskielisistä ei juuri
ollut kappaleen loputtua paljon­kaan
selvillä sen sisällöstä. Olisi
toivottavaa että yleensä kansainvä­lisissä,
iltamissa esitettäisi sellaista
ohjelmaa, joka olisi helpommin ym­märrettävää.
Muuten kappaleen
esitys meni kokolailla' hyvin ottaen
huomioon lyhyen harjoitus-ajan.
Roomalaista ylimystöä kuuluu
tulevan kaupunkiimme, niin että
meillekin pohjoisessa asuville tulee
tilaisuus nähdä etelämaan immeisiä.
Sanovat että lehdessä pitäisi olla
ilmoitus joitakin päiviä ennen kuin
he tulevat, niin että koettakaa seu­rata
lehteä, en tarkoita porvarilli­sia
lehtiä vaan omata lehteämme
Vapautta. Ja kenelle sitä ei vielä
tule niin tallustelkaaban asiamie­hen
luokse ja tilatkaa. Paljon on
vielä varkainlukijoita. —- Olav.
C. K. P. S. J. Vaaeoaverio o*as-toB
vuosikokouksesta 14 p, tammi­kuuta
1925.
Luettiin ja hyv^csyttiin vuosira­portit
sekä myönnettiin toimistaan
vapaus entisille virkalfijoiDe. Va­littiin
virkailijat ktilavaUevuodel-le^
joille evasykseaä olkoon päätty­neen
vuoden toinotsUoiden arvoste-lo.
Voosr^^mrtd^ ilaietto, ^tft o»
**iit**Tnm^ oa T^aurtsmnt piitty-neea
vaodea aikaaa jitenaiiirSHi'
eesti, etti mySs toinunaoiisaan huo­mattavasti
viime vuoden aikaaa ja
vallankin loppnpnolella vaotta. Sii
tä kiitos niille tovereille jotka ovat
edistäneet yhteisea asiamme eteen­päin
viemisti. Osastomme jäsen­määrä
on siksi suuri, että jos me
kaikki osaston jäsenet ottaisimme
tasapuolisesti osaa edes osastotoi-mintaan,
niin ei se tulisi niin rasit­tavaksi
kuin samat joutuvat jatku­vasti
toimimaan.
Nyt alkaneelle vuodelle lähtiessä
on minun toivomukseni, että me
otamme yhteisen asiamme eteen
työskentelyn omaku asiaksemme,
e i k niinkuin jonkun toisen, j a myös
nostatamme työväenluokan kysy­mys
yläpuolelle yksilö edun. Sillä
työskennellä koko työväenluokan
eduksi onhan se jotakin toista, kuin
yksilöpyyteiden saavuttamista. Sik-si
juuri onkin sille annettava mei­dän
työläisten jo tänä aikana sen
mukainen arvo.
Vuosikokouksen päätyttyä pidet­tiin
myös osaston työkokous. Muut-tokortilla
osastoomme yhtyi tov.
Arvo Nurmi Websters Cornersin o-sastosta.
Kokouksessa keskustel­tiin
kansainvälisen muistojuhlan toi­meenpanosta
Liebknechtin, Luxem­burgin
j a Leninin muistolle. Juh­la
päätettiin pitää 22 p. tammi­kuuta.
Paikkakannaa tyotuhteista. Kämp­piä
on jossain määrin alkanut, vaik­ka
lumen tulon sanovat olevan es­teenä
metsätöiden alkamiselle.
Työnvälitystoimistojen ollen täy­teen
sullottuna työnhalulsla, näl­käisiä,
tämän yhteiskunnan synnyt­tämiä
seurauksia. Vaikka kaupun­gissa
on kaikkia yltäkyllin, niinkuin
ihmisravintoa ja vaatetusta, niin
sadat ja sadat työläiset ja heidän
perheensä näkevät nälkää^ j a vi­lua.
Eikö todellakin työläinen ole tie­tämättömin
eli sokein olio tässä
maailmassa. Vaikka se näkee, että
kuinka paljon on ruokaa, jolla hän
;fci6i nälkänsä sammuttaa, niin kui­tenkin
Harhailee hän nälissään.—
Voisikohan mitkään seuraukset pe­lottaa
niin" paljon mitään viisaam­paakaan
luontokappaletta että se
jättäisi nälkänsä sammuttamatta,
kuin sillä vain siihen olisi jonkun-kinliainen
mahdollisuus. Mutta työ­läinen
on sellainen. Kaupungin
puolesta on ruvettu suhtaantumaan
myös työläisiin - . ( ? ) Poliisit ha-jottavat
työttömäin joukkoja joka
päivä kaupungin talon edustalta.
Perheellisille on annettu hätäapu
töitä joista on mainittu jo näissä
paikkakuntakirjeissä. Mutta nyt
on yksityisille miehillekin maan-puhdistusta
lähellä kaupunkia. Siel­lä
on töissä 160 miestä. Palkkaa
maksavat 2 /dolfaria päivälle, ylös­pidon
maksaessa päivässä toista dol
laria työpaikalla, ja sitten kun p i ­tää
kulkea kaupungissa korttee­ria,
niin el slinS^ tasku ainakaan
täyty jos vatsan saisikin vähän
rauhottumaan. — Logger.
Cobaltiu
Täältä hopealcylästä ei ole nä­kynyt
lehtemme paistoilla vielä mi­tään
tänä vuonna, mutta parempi
myöhään kun ei milloinkaan. Osas­ton
toiminta on ollut sellaista siiän-nöllistä
menoa eteen, vaiko taakse­päin,
on \ vaikea sanoa, sillä aina-
Icaan eteenpäin menosta ei ole vie
lä voinut sanoa mitään erityistä.;
Mutta nyt kuuluu ensi äuhnuntai-na
mentävän oikein pitkä askel e-teenpäin,
sillä Cöbaltin osaston
näyttämöltä tullaan esittämään huo­miota
herättänyt näytelmä "Kumo
uksen maassa." Näytelmässä näh­dään
miten Venäjällä vallankumo­usta
tehtiin ja miten siellä; pa^it
koettivat pitää kansaa siinä uskos­sa
että vallankumous on aivan mah­doton.
Kenraali Deniklnin hyökkäys
nähdään myös samassa kappalees­sa.
Myöskin siinä on paljon kau­niita
lauluja. Siis kaikki cobalti-laiset
haalille ensi sunnuntaina 26
p. tammikuuta. Alkaa kello puoli
7 illalla.
Viime snnnnntaiaa oli työkokous,
jossa annettiin osaston vanhalle
johtokunnalle ja. rahastonhoitajsHe
tili- ja vastuuvapaus edellisen vuo­den
toiminnasta ja uusi johtokunta
astui varsinaisesti virkaansa. Ti
liasema oli pääpiirteissään seuraa­va:
• i •
Huvitolmikunnan rahasto: tulot
$1,671.34, menot $526.76. Puh­das
voitto $1047.58.
Muiden toimikuntien tilit oikeas­taan
eivät toiminnalle vaikuta sln^
ne eikä tänne. BahanvälltystolmiS'
to on toiminut seuraavasti: rahaa
lähetetty $2,846.50, 60 erässä.
Varsinaisia työkokouksia edellise­nä
vuonna ollut 26 ja ylimääräisiä
2. johtokunnan kokouksia ollut 26
ja yllmSaräisiä 2. Jäseniä osas­tossa
oliot 278, joista täysin mak­saneita
230.
^Keskusteltiin myös ibanaeliiton
Ruotsin Amerikan LlDJan uusi natkostajalalva.
YUäoleva kuva esittää Ruotsin
Amerikan linjan uutta matkustaja»
.laitaa VGripsholmia", joka lasket­tiin
vesille NewcaBtle-on-Tyn'e'in te­lakalta
viime marraskuun 26 päi­vänä.
Helposti huomaa/Bcn jättilälBmäi-
3en suuruuden kun vertaa miten
pieniltä siellä olevat ihmiset näyt­tävät,
samoin vertaamalla sen pot-
Icuria. Sen potkurit eivät näytä
kaukaa erikoisen mahtavilta, mutta
ovat silti kyllin voimakkaat saavut*
. . 1 , — i . ^ i i . •• II.,II •• — M I I. ^ Miiiia.
tamoan 17 solmun nopeuden «II
suunnilleen 20 englantilaista mailia:
tunnissa. Tämän perusteella voi»
daan matka Göteborgin Ja New
Yorkin väUllä tehdä kahdeksassa
vuorokaudessa tai lyhyemmSssäkfn
ajossa. Näinollen tulee Gripsholni'
olemaan Ruotsin ja koko' Scandina­vian
njaitten nopein |a nySddn/
suurin valtatnerentakaieta' l^kennet»
tä välittävä laiva. Enslm&inen mat­ka
tulee tapahtumaan Göteborgista
kesäkuun 8 pftivänft Ja takaisin
New Yorkista kesäkudn 20 pftivfiniL
toiminnasta. Opettajat esittivät ra­porttinsa,
viimeisen 3 kk. toimin­nasta
jo oBotti se ylemmällä
luokalla sunnuntaikouiussa oppilas­määrän
vähenemistä, kun taas alem­malla
luokalla päin vastoin oli op­pilasmäärä
lisääntynyt.
VolmistelusearaB toiminta on 0-
sottautunut tänä vuonna tavallista
virkeämmäksi siltä huolimatta että
sen toimintaa eräältä taholta koe­tetaan
vaikeuttaa mahdollisimmon
paljon. Missä vika? tulee pokes­ta
ajatelleeksi, että muudimat to­verit
eivät ymmärrä voimistelun ja
urheilun merkitystä kommunistises­sa
liikkeessä. Siis heittäkää seUai-nen
pikkumaisuus pois Ja ajatelkaa
niin että kaikki mitä me toimimme
Itsemme kehittämiseksi joko ruu-miUlisesti
tai henkisesti, on • kaikki
eteenpäin menoa.
Voimisteluseuralla on iltomat en­si
kuun 7 p. arvokkaalla ohjelmal­la,
josto mainittakoon: naisten sau-valiikkcet
Ja miesten vapooliikkeet,
pyromiidlt, rekkillikkeet y.m. Näy­töskappale,
kuplettejo ja paljon
muuta arvokasta ohjelmaa. Siis
koettakaa pitää tilaisuus muistissa.
— RaportterL "
Eri paildcakamiilta
KIRICLAND LAKE, ONT/
Osastoa kokofas oll t.k. 18 pnä,
jossa keskusteltiin useista eri asi­oista.
Mainitsen tässä Joltain. Hy­väksyttiin"
osaston tilit kuluneelta
puolelta vuodelta. Tuloja oli ollut
$1,984.84, menojo $1,864.28, velat
$1,970.74. Puhdas omaisuus yli
velkojen $4,001.62. Johtokunnalle
myönnettiin tilivapaus tkolunedta
puolelta vuodelta^
Samalla keskusteltiin siltä miten
on meneteltävä sellaisten jäsenien
kanssa, jotka eivät suorita ylimää­räisiä
verojaan. Siitä olikin tulla
kiivas taistelu, vardnkin WorkerIn
verotuksesta, osasto kun aikoinaan
päätti kantaa Workerin avustokscn
jäsenkohtalsella verolla. Toiset o-vat
päätöstä noudattaneet, toiset
eL Sanottlinpa suoraan, että mi­nä
en ole maksanut enkä m^csa
Ja sinojat kuuluvat osaston Johto­kuntaan.
Noi mitäs sitten sanovat
'oukot, kun eturivistä sellaisia ää­niä
kuuluu. Eikö osaston päätös ole
laki sellaisenaan jäsenille koska se
^n äänten enemmistöllä hyväksytty.
Mitäpä siinä' muota^ kuin noudat­taa
pois, jos meinaa" Joukossa kul­kea*
No niin, pienei^ Idnastelon
oe^ästä päätettUn. kysyä tp. k. mi­ten
on meneteltävä sellaisten Jäsen-ten
kanssa, Jotka eivät maksa osas-^
ton Ja puolueen ylim&aräisf|>.vero-
'ja. Ja ensi kokouksessa fäkfettitn
tehdä ratkaisevampia" paftfSlcsii.
Muuten Järjestön saännSiMft on
puutteellinen pykälä edellä maini*
tuisto asioista. ^;
Ankaraa arvostelua pidettiin sii- '
ta kun osaston ^Jäsenet Itauluvat
paikkakunnalle perustetun peli­luolan
Jäseniksi. On mitft halpa- '\
orvoisinta että miehet ovat k.-puo-lueen
Jäseniä Ja silti ovat ottaneet
taskuunsa mustienkin Järjestdjen
kortteja. Joista ei ole meille mi­tään
hyvää. Päinvastoin. Hyi sen- ^
tään Ja olette lupautuneet uskolll- '
seksi Kolmannelle Kansainväliselle.
Vieläpä koetettiin k)uolustaa, asiaa,
että el olo minne mennä iltasin Jne.
Vai el ole mihin mennä. Mitä var­ten
rakennettiin itsellemme haali?
Sitäkö varten ettS käveOään sen o-. ^
hi Ja parjataan sen toimintaa min­kä
ennättää.
Sitä pidettiin pahana että toiset
ovat ottaneet tavakseen tulla päih- ^ ,
tyneenä osaston iltamiin. '^äUä Jker*
taa en niistä enempää, vaan otanr
heidät tuonnempana oikein mies-kohtalsesti
käsiteltäväkseni.
Kirjeenvahoa
Herman Aito, Mrs. H. Pitkä­nen
Ja Mrs. L. Santildco nimisille
henkilöille, Sprucedalessa, Ont.
kohteliaasti toteamme^ että juttu
ei ole sen arvoinen, Jotta sen k i r -
jottamisesta kannattaisi kilpaiila.
Ullalle käski Kaapro^sanoa, että
kyllä sinne Juttutupaan * hamevä"^
keen kuuluvatkin pääsevät,': matta'
siellä pitää puhua miesten tavoin,;
Xnion Jutussa el ollut mitään 8el«
laista, jota ei "Orvo" Jo olisi ehti­nyt
kertomaan.
K. P, S. J . Creighton Minen;
osasto. Box 92, Ont. - '
Vapauden tounituksellc osotta*;
manne avonaisen ^ kysymyksen, J<^
dostar kehotamme teitä : tutustu­maan
Canadan Kommunistipnohieen.
Suomaisen JärjestSn sääntöjen^
kuudennen luvun ensimaiseen^ :J^^^
idildenteen pykälään se3cä; yleensä
demokraattisen i^tralännin ,me*'
^nettelytapoihin. Tulette niistä lOjr*
tuaäSn 'pätevän vastatdcsett melOa
tekemäänne' kysymykseen —
Tofmitas.
i i '
m.