Vapaus, October 30, 1929

              VAPAUS
TATASS (Utety)
Oitsm, M
« . C. KEIL A. YAABA.
T O i ^ I T T A l A T r ^ ^
A. PAIVIO.
TDLADSBOdUTt • .
«Abi X Hb « A • kk. W», S kk. «MO j . I kk. OJ». _^
OKOTOSHOOUT VAPAOTESSA»
OJM b r a . Sro» k s U kotn. — Aririllftmf
•M» t k«tM. — AmMtnrflaaCakMt t&M kota.
r«riwMinw(irtiiii tXA> kcna. SOe IMa«kM ki Btodc
. .••.I.i.r..«i k i r i e — k b j o l t t k » «,aÄ«« B O k - A * . !»
5T0. liiUceenboluj». _^ - •
S7 L » « . St. Pa4«U» 10J8, VcigUnM»: Bo« » . SaOmry. 0»t.
BoiUiac S7 LocM St. PBIMU» SS«7W. _____
''Ruutitehdas T-??T'lfffffn pitäjässä —• ^ —. Töimilauitaan ovat Iraulimect'veminäksl, SflcsI kai IdzjeezxvalhtBja
pro£. Gost Koxnppa piA«^ohtajan^ ^
h Lönnroth, majuri MiUco tiukka ja kansanedustaja Matti Puittincn. jj^^j^ ^ ^ ^ ^ totta, vaan eddlämalnit-
Huomataan siis, että sosdem pnolöeen pääjohtajat ovat nmkana | tujen syläm tfflden el ta^t/gmt rfts
porvariston sotavarusteluissa, ei suinkaan rauhallisessa tarkoitnkseitsa, ;tefadä, mutta Icai pntmja ottaa tämSn
vaan siinä vakaassa uskossa, että heille tärjoutdti. tilaisuus kehoittaa ^[^^^^^^^^''^f^'^^^^^^
kaisemiansa työläisiä mySskin ampumaan ja ammuttaviksi t^^l^^^^^iakasixmiJ^S
tuskentille kapitalistia! riistoetujen hyvksL— Kuinkahan törkeään muo­toon
täytyy luokkapetturuuden pukeutua, mnmlnfin sosialidemokraat­tisten
työläisten silmät avautuvat näkemään noskelaisuuden pohjattoman
rappion. — Työn Ääni. . ' ?
Paha^^painovirhe'-
Työväenluokka moUlisoitava taistelmn
terroria vastaan
lisemme^' Jatkaa:
' >Sen jälkeen nf^s^tOskappale. mis­sä
oli suojeluskunnan esikunta an­tamassa
löiolemantuomloita ja val-vomas
» niiden täytäntSSnpanoa —
tuntui siltä kuin dOäi tuon Ulan
elänyt vill&ietojen kaivaa, niin räi-keältä.
että vieläkin selkäluita, kar­mii."
. • • • i . / -
Qn byvä, että «wnmB näinkin a-v
o n a i ^ tunnustuksia porvaxisanoma-lehdlstöstä,
että «tuntui sHtä kuin oU-
£i tu<m illan elänyt vinipetojenJcans-sa".
Nyt jää lukijan ratkaistavaksi.
kumpia kirjeenvaihtaja tarkoitti noil­la
"vUUpedcdna". Niitä suojeluskunta­laisia
jotka aiitoivat kucdemantuomi-
Eteenpäin kirjottaa:
"Porvariston ja imperiaiifitien mustat voimat ovat jälleen laajentaneet
•a terävöittäneet taisteluaan Kommunistipuoluetta ja sen johtamaa vai-
:l an•k. umouk. sel1li1s.t.a työväenliikettä v^,a„astrt.aawa^ n Se on selvä tulos kommu-naisista
ristiriidoista, luokkaristiriitojen kärjistymisestä
ja työläisten radikalistumisesta, joka tapahtuu kiihkeän ratsionaliseera-uksen
seurauksena. , .
Etelän kapitalistit ovat tuominneet seitsemän militanttia ama M
vuodeksi vankilaan sekä vapauttaneet kaikki tehtailijain apurit, jotka
ovat osallistuneet hyökkäyksiin työläisten järjestöjen huoneustoja vas­taan,
ihmisryöstöihin, lakkolaisten ja örganiseeraajien rääkkäämiseen.
Ella May Wigginsin murhaajat on vapautettu.
Samalla aikaa kiihtyy porvariston ylläpitämä, välittömästi Kom­munistipuoluetta
vastaan lähdätty terrori Chicagossa, Los Angelesissa,
Philadelphiassa, Kansas Cityssä ja monissa muissa kaupungeissa. Il­meisenä
tarkotuksena on ajaa Kommunistipuolue maanalle.
Kommunistipuolueen teholta vastataan yhä kiihtyviin hyökkäyksiin
entistä
voimakkaammalla toiminnalla. Voimakas protestiliike on ulo­tettava
yli maan ja erikoinen huomio on kiinnitettävä Työväen Puolus­tusliiton
(Irit'1 Labor Defense) rakentamistyöhön. Luokkasotavankien
lukumäärä tulee lisääntymään seuraavien viikkojen |a kuukausien aika­na.
Kommunistipuolue taistelee viimebeen asti oikeudesta esiintyä julki­sena
puolueena.
Ei ole pienintäkään syytä pessimistisyyteen. Teollinen ja yhteiskun­nallinen
kehitys antaa Yhdysvaltain työväenluokalle kaikki voiton inah-doUisuudet.
Kommunistipuolueen ja Kominternin johdolla kulkee val­lankumouksellinen
työväenliike eteenpäin; terrorilla ei ole kyetty hä­vittämään"
minkään maan kommunistipuoluetta. Mutta kärjistyvä tilan­ne
v ^ t i i jokaisen työläisen toiminta^. Kommunistipuolueen ja sen apu­järjestöjen
hyväksi. Olklbamme valmiit siihen.^
Canadan työläisien on myös käsikädessä Yhdysvaltain työläisten
kanssa; lausuttava protestinsa Yhdysvaltain imperialistisen hallitusko-mennon
terroria vastaan yleensä ja. erityisesti Gastonian lakon johtajille
mätkäistyjen hirveäinluokkatuomioitten johdosta,
Ramsay fUacDonali ja ifoliittiset vainot
. -'Rauhanlähetti'* Ramsay MacDonald poistui* Canadasta viime per­jantaina.
Pääministerinä ollessaan, ja erikoisesti tälle - mantereelle ter
f kemänsä vierailun aikana, on hän saanut osakseen kapitalistisen maail­man
jakamattoman suosion. Itse Mussolinikin on antanut ylistäviä lau­suntoja
MacDonaldin «liallituksesta. Eikä suotta. Työväen luokkatais-telutoiminta
on näet MacDonaldin hallituksen alaisena joutunut armot­toman
luokkadiktatuurin kohteeksi. Aivan toTontolaiseen malliin. 'Hänen
hallituksensa alaisena on '730 työläistä asetettu syytteeseen osallistumi­sesta
työväen luokkataistelutoimintaan. Syytetyt ovat osallistuneet joko
lakkotaisteluihin^ kokouksiin, mielenosoituksiin, lentolehtisten jakami­seen
j.n.e. Heitä on sakotettu aina 500 puntaan saakka ja kymmenen
työläistä, joista suurin osa kaivosmiehiä, tuomittiin 31 kuukauden pak­kotyöhön.
Vaikka sosialidemokraattinen hallitus lupasikin vaalien edellä
kumota ammatillisen liikkeen kuristuslait, ei' se vielä ole tehnyt mitään
lupaustensa täyttämiseksi. Ei ole ihme, että englantilaisetkin kapitalistit
ovat hallitukseensa tyytyväisiä.
Eilisessä lehdessä julkaistun kirjotuksen, ^^Proletaarisen vallankumo­uksen
kahdennentoista vuosipäivän kansainvälinen merkitys", viimeisen
lauseen oli "painovirhe" tehnyt aivan mahdottomaksi sekasotkuksi. Tuo
lause näet kuului: Kahdennentoista vuosipäivän luonteenomaisena piir­teenä
tulee olemaan: proletariaatin kansainvälinen solidaarisuus, taiste-lu
A^eu-poliittisesti siirtyvät Neuvostoliiton vihollisten'leiriin. Kim Neu-voalo-
fascismia vastaan, ja taistelu. koko maaämaa käsittävän proleta­riaatin
diktatuurin puolesta." Sen tulee kuiilua: Kahdennentoista vuo- f ^ ! ^ J ^ S ' ^ * ! ^ ^ ! ^ ^
. ... , ^ ^ . .. _ , , , . . , .panoa, vaiko niiden esittäjiä, vaiko
sipaiyan luontmiomaisena piirteenä tulee olemaan: proletariaatin Aan-UjalidolUsesti yleisöä) joka Istui s ^ -
sainvälinen solidaarisiatSf taistelu Neuvostoliiton turvaamisen puolesta, sa.
- . Minä , kuitenkin uskon, että hän
tarkoitti noita näyttämöUe tuotuja
suo^uskuntaMsia, sfllä jos esittäjä
vähänkään öh tebtävänsä tasalla, niin
bän ei voi heistä muuta kuvaa luoda
Sillä noiden suojeluskuntalaisten ja
esUcuntien edesottamiset niinä aikoi­na
olivat sellaisia, että nimitys viili-pedot
on imartMua, Jos hän taaf
tarkoitti esittäjiä ja yleisöä, niin sil­loin
el voi tulla muuhun, tulokseen
kuiri että hänen, tuon kirjeenvaihta­jan
murhanhimo heräsi, kun näkf jp
kukaties kuvitteli menneitä aikoja ja
ihmiset ymjÄrillään pedoiksi. Joita
hyökkäyksen voimistuttaminen sosvdifasdsmia vastaan, ja taistelu ko-ko
maailmaa loisittavan proletariaatin diktatuurin puolesta.
Canadan osiiiistoniiuitaluton suhde edislys^^
seenosinisliikkeese^
Ky^rmykseen miten edistysmielisen
csuustoimintaväen tulisi suhtautua
Canadan osuustolmintalHttoon, antaa
tuon liiton suhtautuminen työläisten
ja farmarien osuusliikkeeseen verraten
selvän vastauksen.
Taannoin lähetti Port Arthurin a-lueen
osuuslilkkeitten yhteinen valis-tuskomitea
seuraavanlaisen, selvästi
työläisten ja pikku farmarien etuja
puoltavan kirjeen Canadan osuustoi-mintaliitoUe:
Hyvät herrat! IS&m. on seltsemän-sataa
farmaria käsittävä Järjestö, mi­kä
on kiintynyt osuustoiminnalliseen
Ilikkee^n:/Kun me olemme vasfikään
Suomen noskelaiskellokkaat osallistuvat
aktiivisesti sotavarusteluihin
Imperialistien kätyreiksi antautuneet noskelaisjohtajat pitävät vaT
heellisena parjauksena sitä, .että työläisille paljastetaan heidän ohuut­tansa
sotaporvariston puuhiin. Hyvin tietäen syntinsä he kuitenkin jul­keasti
ja;, haikailematta väittävät, että tällaiset' paljastukseV olisivat mu­ka
perättömiä. Rehellisiltä sosdem työläisiltä, jotka tottumuksen voi­masta
ja surkuteltavasti sokaistuneina luottavat näihin kapitalistien liha­patojen
ääreen kiivenneisiin johtajiinsa, koettavat he - salata asian todel­lisen
laidan.
Sokaistujen silmien avaamiseksi käytämme seuraavassa paria vi­rallista
todistuskappaletta, jotka sitovasti todistavat, että sosdem puo­lueen
virallinen johto ja johtajat ovat mukana puuhissa, ^ i l k ä merkit­sevät
varustautumista sotaan. Suomen työtätekevien joukkomurhaami-seksi.
Noskelainen kansanedustaja Matti Puittinen teki 29.3.26 eduskun­nassa
ehdotuksen: /"Eduskunta odottaa, että esitykseen ensi vuoden
tulo- ja menoarviosta myöskin ruutitehdasta varten laaditaan tulo- ja
menoarvio, jonka perusteella eduskunta voi m.m. harkita, millaisessa
laajuudessa tätä teollisuustoimintaa on harjotettava^V Noskelainen edus­taja
Keto, puolueensa ''marxilainen" lausui eduskunnan istunnossa 30.
5.-24: "Katsoen tarpeelliseksi ilmoittaa, että olen sotilasasiain valio­kunnassa
puolustanut sotakorkeakoulun perustamista sellaisessa^ muo­dossa;
joka sisältyy sotilasasiain valiokunnan mietintöön — —Minä
puolestani ilmoitan, että tulen hyväksymään sotilasasiainvaliokunnan
esityksen väliaikaisen sotakorkedcoulun perustamisesta."
Tällä porvariston sotavarusteina puoltavalla aatteellisella pohjalla
ovat nämä "tyoväenjohtajat" sitten johdonmukaisesti toimine^kin. Par­haillaan
istuu puolueen toinen puheenjohtaja, Rirtu Itkonen; valtion ki-vääritehtaan
-johtokunnassa ja noskelainen kansanedustaja. Matti Puitti-neor^
rsaman-jrujutitehtaan johtokunnassa, jota hän v. 1926 niin innok­kaasti
puolusti. Valtion tilintarkastajain kertomukseen v:lta 1926 siv.
19 on otiettu seuraavat kappaleet:
, /."Valtion kivääritehdas Jyväskylässä on puolustusministeriön ^ alai-ÄOTi
pnutta' sitä johon kuuluvat johtaja, Väinö Airas
puheenjohtajana, insinööri Einar Kaheliiii» ins. Ivari Kyykoski sekä
kansanedustajat Rieti Itkonen ja Antti Kuisma." Ja samalla sivulla:
saaneet valmiiksi uuden meijerllaitok-semme,
jä kun nie olemme valin­neet
vallstuskomitean tapaisen, niin
ottaisimme mielihyvällä vastaan eh­dotelmia
farmarien ja työläisten va­listamiseksi,
jos te voisitte JEiiitä meil­le
antaa. Mutta eräs s e i i ^ on kiii-tenkln
pidettävä mielessä. Se on. että
meidän järjestömme Hjaa työläisten
ja . farmarien - yhteistoimintaa heidän
omain etujensa perusteella. ISelä&n
järje^mme pn edlstysiziielirien jär­jestö
^nany täydessä merkityksesi.
Me uskommei että osuuskunnat muo­dostavat
.osan työväenliikkeestä. Mei­dän
Järjestömme pn valmis vointinsa
mukaan tukemaan ^Iäisten ja far­marien
jokaista taistelija. Niinikään
on järjestömme valmis tukemaan m i ­tä
hyvään järjestt» tai julkaisua, joka
kannattaa mainittuja, periaatteita:
Järjestömme ei kuitenkaan siedä us­konnollista
tai:: muuta . safaraanlolsta
senMmeritaallisuutta; , Järjestömme ei
usko, että pankkifin tai ;kiinteimis-töyhtiötden
tulisi kontrolloida osuus-tolmhinalllsta
liikettä. Järjestömme
uskoo, että kalkilla työläisten ja
faxn^Mlen järjestöUlä tulee olla, i l ­man
poikkeiista, täydellinen puhe-, ko­koontumis-
ja painovapaus.
MlUääi järjestöllä tai julkaisulla,
joka ei hyyäki^ esittämiämme periaat­teita,
ei ole mitään yhteistä meidän
kafesamme, emmekä me t^ido olla
semmoisten kanssa missään tekemi­sissä.
Olkaa hyvä ja lähettäkää meU-le
Julkaisunne näytenumerolta, että
saamme tutkia niitä; ovatko ne eslt-täimme
periaatteitten kanssa sopusoin­nussa,
j a jos ovat nUn tulemme t i ­laamaan
sen. Todellisen osuustoimin-ainakln
• jouluun astL Kuinka >iloinen| jotka jakaantuvat epätasaiäiri kuu.
joulu nustessakln perheessä vcd olla. | kausiin ja 52 viikkoon. Jodssa kussaZ
kun nälkä ja puute on vieraana! Josykin 7 päivää, Slinyttäessä s-p^^I
on oUuti tuntuisi elämä hyvin syn­kältä,
vaan kauniit ilmat ovat vieQ
toistaiseksi pitäneet mielet rauhalli­sina
ja virkeinä. Vaan siltikään ei
%ÖläiBen voi elää läivänpaisteella:
sykss^dn öösl kylmä, kuten todsinaanseen ^jrövHkkbon tm tämä Menteri
1—u. --"-'eiÄmukava. T^yöläisiim el öiid^
päivää samana lÄIvänä joka vötto
Hän ei tietäisi etukäteen, mffloin
hänellä tulee lepopäivä.
Uusi kalenteri poistaa tämän «ja.:
vaan tarvitsee jotain raviniuÄseen ja mukavuuden. Vuosi jamaan 2 osaan
jonkinlaisen verhtm ruumiinsa aio-j geo päivään, jolloin työpaikat tvös-jaksL
— Onhan maaflmassa sellaista- kentelev^ k^keytymättä, ja 5 val-kln
joukkoa, jotka dävät ainaisilla I lankumoukseDIseen juhlapäivään, Jol'
jÄivänpatsteisHIa bttvittrfupaikoffla, ei-^ioin työpaikat ovat seisauksina, ZGO
vätkä huolehdi siitä, onko työtä tai.päivää jaetaan 12 kuukauteen, joissa
ei, dHä heidän rahasäHlönjÄ ovatjkussakln on 30 päivää. KxäOa kuu-täynnä,
ja kuka on ne täyttänyt ja,kausi jakaantuu 6 viikkoon, jossa 5
koonnut? Juuri se Joukko, samoin' päivää, kussakin.
täällä, kuin muuallakin kulkee työt­tömänä
nähden ia iäxäea puutetta,
eivätkä voi varustautua kylmän tal­ven
varalta, vaan talvi yllättää huo­noissa
pukimissa, nnlkStsinä ja moni
Uuden kalenterin mukaan häviä­vät
lauantai ja suimuntai kokonaan]
Jää vahi 5 päivää: maananti tiis­tai,
keskiviikko, torstai ja perjantai
TSmän lisäksi uuden kalenterin mu-ilman
suojaa m i h i n i»änsäsalä kai-, kan jokainen kuiÄauden päivä tulee
listaa. Ja ne. joille tämä joukko t joka vuosi aina samalle viikon päi-on
koonnut rikkaudet, rakentanut ko- - • - -
meat palatsit, eivät tahdo ymmärtää,
että puutetta on olemassa, vaan ovat
nan puolesta teidän,
- > ' M; McKf^^ sihteeri."
Canadan osuustolmlntallitto. ei hy^
väksy Port Arthurin alueen osuuslilk­keitten
- esittämiä periaatteita, vaan
kieltää ne jyrkästi. "Osuustoiminnal­linen
liike ei ole työyäenlilkeitä mis­sään
suhteessa'', kirjottaa 'Canadan o-suustpimintalliton
sihteeri Keen. A i ­noastaan
sillä lupaa berra
Keen ryhtyä yhtelstolmlntaah Port
Arthurin alueen osuustoimlntaväen
kanssa, Jos n ä m ä lyöttäytyvät puolu­eettomiksi
(lue: poryariluokan kan­nattajiksi)
, kuten Canadan osuustoi-mihtalUtto.
Sl^^ eivät* työläiset ja jplk-ku/
rfärinarit titäe^^^^^^^i^
mään. LuokaUeen uskoliisina ollen on
heidän käännettävä 'selkänsä Cana*
dan osuustoimintaniticdle Ja ryhdyttä-vä
ralffintamaan edistysmielisten, luok­kapohjalla
tolmivain Canadan osuus*
liikkeitten välistä Uittoa
saa tappaa miellnmäärin. En ihmet­tele
sitäkään, jos Iklrjeenvaihtajan
selkäpiitä karmii, kun näkee miten
paljon on vielä jälellä työläisiä, vaik­ka
koetitte niitä, teurastaa sinä ai­kana
— riittävän paljon ja että nä­mä
työläiset eivät ote unohtaneet
vielä sitä joukkomurhaa. Jonka omis­tava
luokka pani toimeen Suomessa
vuotienä 1918. Se karmii niin monen
muun murhaajan selkäpiitä, kim toi­set
Jälelle Jääneet työläistoverit eivät
ole unhoittaneet kaatuneita toverei­taan,
vaan Jatkavat taistelua.. van*,
noen uskollisuutta taistelulleen Ja tie­toisena
sUtä, että työtätekevien on
voitto.
•Kmän nuo "Isänmaalliset" näkyvät
käsittävän. Siksi he kaikilla keinoil­la,
valheella, valapatturu^ella, tah-välle.
Niinpä jokaisen kuukauden
ensimäinen päivä on aina maanantai,
^ i toinen— tiistai jne. Siksi tämä katen-iokelta
näkemään ja kuuroja kuule-jterf on ilniinen kalenteri, joka kel-man
puhuttaessa siltä, sillä heillä on p^a joka vuosL
i^k^hetkelläkin tärkeämi^ ajattete-mista
Ja valmistamista. He tietävät
että on olemassa yksi maa, missä
opetetaan työläisiä näkemään, että
toisinkin voidaan Järjestää. , Voidaan
poistaa puute, kun jaetaan tasan
maailman rikkaudet, eikä koota niitä
harvojen säiliöihin. Juuri tätä työ­väen
maata on kapitalismilla kiire
saada kukistettua. Se täytyisi saada
kukistettua ennenkuin kaikkien työ­läisten
sflmät avautuvat näkemään.
Miten sitten käy nillte 5. vallan­kumoukselliselle
juhlaiÄivälle, jotka
eivät sisälly. tähän kalenteriin, ja
helmikuun 29 "prlle (karkauspäivälle),
joka on joka neljäs vuosi? Nämä
5 vallankumouksellista juhlapäivää
ovat vuoden eri aikoina erikoisina
juhlapäivinä. Ne nähtävästi sovellu­tetaan
kuukausien vältin. Esimerkik­si
-vappu-juhlat .sijoitetaan huhti­kuun
ja totd:okuun väliin ilman eri­koista
päivämerklntää. Lokakuun
vallankumousjuhlat — lo'sa- ja mar­raskuun
väliin ja Leninin kuolinpäivä
sen väär3?yden mikä maailmassa val­litsee
ja ennenkuin kaikki tuterat huo- ^
maamaan, että sitä maata on puolus- _ tammi- ja hehnikuun väliin. Näin
, tettava, kun vaara sitä uhkaa. Mutta j ^^jisj^at nykyisen kalenterin päivät,
' luulen, että täälläkin kaivoskylässä on
vielä paljon, jotka eivät käsitä tämän
tärkeyttä. Sillä kirkot ja papit ovat
vielä suurena määrääjänä ja heihin
on uskottava sekä tehtävä niin kuin
he sanovat. Suomalaisteh kesloiudes-sa
el näistä kummastakaan ole hait­taa.
Mutta meitähän onkin vain pieni
osa muihin kansallisuuksiin verrat­tuna.
Oten useasti miesten keskenään
kuullut puhuvan miten vähän miehiä
käy union kokouksissa, vaikka sadois­sa
onv tämänkin kaivannon työvdtaaa
He eivät iatso tätäkään tärkeäksi ei­vätkä
halua sitä seurata.
pienenä saomalalsena joukkona
olemme koettaneet pitää puoluetyö-täkin
aina viereissä. Kommunlstipuo-
^ lueen kokoukset onjsäännölllsesfci pl-toisivat
vierittää omat kramuutensa detty kerran kuukaudessa, niin pieni
toisten niskoille. Vaan tehtyä <ei saa kuin Joukkomme ori ollut ennenkin
tekemättömäksi.^ Suojeluskunta jä suo- ! ja siitäkiri joukosta on jo joittenkin
S.O. 22 tammikuuta, 1—2 p. touko­kuuta,
7—8 p. marraskuuta olemaan
tavallisia työpäiviä. Samoin joka 4:s
valosi lisätään yksi päivä (Icarkaus-päivä)
kalenterin ulkopuolella ja päi­vämäärää
merkitsemättä. Tämä päi­vä
aiotaan nimittää "teollistuttamis-päiväksi".
30,000 TYOLiUSTX HALLINNOLLI­SIIN
TEHTÄVIIN
jeluskuntal^t langettivat kuoleman­tuomioita
ja valvoivat.niiden täytän­töönpanoa
Suomessa 1918.
WHO?
"SINISHÄ-VERTA"
Don-haaUlla on ensi lauantaina
mietenkiintoinen ^ näytelmätllalsuus:
Silloin esitetään August Strinbergtai;
tuon kuuluisan kirjaUijan, kirjoittama
draama "Sinistä verta**.
Näytelmä tulee varmaan torontolai-selle
yleisölle olemaan hyVIn mielen-köntolnen,
sillä Strinbergin melkein
kaikki näytelmät ovat i>oikkeuksetta
muista näytelmistä eroavia sisältönsä
kuin myös voimmakkaan ja ruoskivan
1 eplikeerauksensa tähden. Tässä mai­nitussa
näjrtelmässä ruoskii kirjailija
ylhäisen aateliston, kuin myös kaiken
omistavan luokan tuota mätää s i v ^ -
käsltettä. Näytehnän harvinainen ja
jännittävä juoni ja sen lennokas ja
räiskyvä sanontatapa pftää katsojan
mielenkiinnon vireillä. Siis Don-haa-lilla
tavataan.
Sunnuntaina menee "Eläköön poika'
kohnannen ja viimeisen kerran va­paalla
sisäänpääsyllä, vain "hopeako-lehti'
». kootaan. — ?
Kirkland Laken DDtism
"MITÄ ODOTTAA ATLANNIN
' / TAKANA"
Yllämainitulla otsikolla kirjoittaa
Vaasassa ilmestyvä "Vaasa"-lehtl tai
eteläpohjalaisten keskuudessa tunnet­ta
nfanellä "Lokaviemäri", ja ken on
seurannut tuon lehtipahaseh edesot-tamlsia,
sen täytyy sanoa, että se ot­taa
kaikki vastaan, kuten 'likavlemä-rikih.
Likaviemä^illäkin on se ero.
ettäse on joskus tukossa syystä tai
toisesta, vaan mainittu lehti ei ole
aumoinkaan tukossa, kun sUhen tar­jotaan
"isänmaallisia" kirjoituksia. Me
työläiset tiedämme vallan hyvin mitä
on koko maailman omistavan luokan
isänmaallisuus..—Se on omien eHijensa
turvaaminen, rajaton työläisten työ­voiman
riista Niitä keinoja. Joilla
tämä tapahtuu, niitä heillä on tuhan­sia.
— Mutta palatkaamme asiaan.
Lehden "eräs pohjalainen" Amerikan
kirjeenvaihtaja (mikä muistuttaa hy­vin
paljcm "erästä sielunpaimenta")
kirjoittaa: i«unenta ^
'TsänmaaUisen suomalaisoi on
mitä vaikeinta elää, varsinkin pie­nemmissä
palkoissa, s ^ Yhdysval­loissa
että Canadassa, kun taas
s«n»«nmissa kaupungeissa,-kuten
New Yorkissa, Chicagossa, Det­roitissa,
jne,, on se helpompaa,
koska näissä seuduissa on huomat­tava
määrä myöskin isänmaall&ta
ainesta."
Vieläkö parempaa . tunnustusta tar­vitsemme
päästäksemme varmuuteen
porvarien ja heidän ^ kirjeenvaihtajien
isänmaallisuudesta..
"Isänmaallisen suomalaisen on mitä
vaikeintia elää, v a r s i n ^ pienemmissä
palkoissa", se tahtoo sanoa, ettei he
vol^ kyllin avoimesti harjoittaa "Isän­maallisuuttaan",
murhia, ryöväyksiä,
tulematta siitä rangaistuksi, kuten
tapahtui eräälle V suojeluskuntalais-murbaajalle,
joka päätettUn karkoit-taa
maasta, vaan suurkaupungeissa
se käy helpommin, "se porvarillisen
kirjeenvaihtajan ^'isänmaallisuus" ja
stellä niitä "huomattava määrä" myös
oleUee. Mahdollisesti tuar''"eräs poh­jalainen"
on yrittänyt myös "isänmaal­lisuuttaan"
harjoittaa pienemmissä
paikoissa ja tullut huomaamaan,^ että
se ei oikein käy, ja tästä äkämysty-neenä,
kun suomalaiset työläiset ovat
varuillaan ja kun näkevät jonkun
epäll3rttäväri oUori,,]älri kysyvät, n4kä
Gravenhurst,
Tov. John Bnotsalajtnen kuoli keuh­kotaudin
murtamana Muslcokan keuh­kotautiparantolassa
lökak. 27 p:n i l ­lalla.
Hän oU vielä parhaassa iässä, 31
vuotta. vanha. Kuulunut Ja toiminut
meikäläisessä työväenliikkeessä viimei­set
11 vuotta. Asunut Timminsissä.
Vainaja oli perheelliten mies. Ollut
Canadassa* noin 5 vuotta. — J. R.
mies hän on, että tietävät; laittaia var^
muuslukon oveensa, välttyäkseen yön-aikaiselta
"isänmaallisuudelta". Kuten
kirjoittaja valittaa, "et ole ensinkään
outoa, että häntä tunnhi sisällä, pu­huttelee
joko kolme tai neljä 'hen-kilöä'%
Sitten kirjeenvaihtaja jaötaa
maalaten pahan omantunnon Ja rikol­lisen
luonteensa luomia kauhunkuVia
työväestön toiminnasta tällä mante­reella.;/.
Erikoisen suosion mäihittä kirjeen­vaihtaja
antaa meille klrkland-lakelal-sllle.
Näin hän meistä kirjoittaa:
"Uteliaisuudessanf menin suoma-
Blairmore, Alta.
Kesä on loppunut ja syksy tullut, ei
tosin vielä ' sateisena Ja kylmänä,
vaan'~melkelnpä kesän veroisena. On­han
sekin hyvä puoli, että luonto on
avulias, sillä töiden pjolesta on hyvin
Ikävän näköistä.
Neljän kuun ajalla ei ole mainit­tavasti
tarvinnut kaivantoon kävellä.
Heinäkuun alusta lähtien on kaivanto
virallisesti tähän mennessä ollut sul­jettuna
kak^ viikkoa kerrallaan Ja
töitä ollut luvassa kaksi viikkoa vä­lillä,
vaan on käynyt niin, että lo­maviikot
ovat pitempiä, joten esim.
viimeisten kuudjen viikon ajalla teh­tiin
ainoastaan neljä i^vää työtä. Ja
tätä tällaista aikaa pitäisi riittämän
täytynyt lähteä työvoimaansa kau­palle
muualle. Vaan pienenäkin
joukkona oleriune koettaneet- tehdä
I)arhaamme.
S. J. kokonksei ovat kesän aikana
vähän epäsäännölliset olleet, vaan kai
ne taas korjaantuu ja säännöllisyys
saadaan niissäkin aikaan.
NäMUtto on pitänyt kokouksensa
kaksi kertaa kuukaudessa Ja ovat he
kjfkynsä ja vointinsa mukaan koetta­neet
täyttää edustajakokouksen pää­töksiä.
Tämän huonon työajan ta­kia
ei ole / vielä järjestetty mitään
rahallisia iltamia täällä, vaan kaiketi
tullaan viettämään muistojuhlat.^
Viimeisinä tyopäivinämhjoontai e-räällä
suomalaiselta Vlljam Laineelta
toinen käsi kaiw)ksessa. Bän on sai­raalassa
hoidettavana;
Eräs Italialairien vaMo, suuren lap^
sijoukon äiti, menetti järkensä, etta
hänet oli vietävä mielisairaalaan. Kuu­si
pientä lasta jäivät vaille äidhi hoi-'
vaa, Jota olisivat vielä kipeästi tarvin­neet,
sillä vanhin heistä ori vasta jon-
Irun vuoden yli kymmeneri.
ToveriterveMyksln. — Martha.
^Yleislliton Ammattiliittojen Keskus-neuvoston
yhteydessä pddetty- ammat­tiliittojen
toimikuntain neuvotteluko­kous
on käsitellyt työläisten, työläis­naisten,
alempien ammattlliittptoimit-sijairi
ja nuorisoliittolaisten esiinvetä-mssuunnitelmaa
bsOlinnollisiin, talou­dellisiin
• ja osuustoiririnnallilsiin teh­täviin.
Nostokkaiden lukumäärä "ar­vioidaan
30,000.
Neuvottelukokous oli sitä mieltä, et­tä
nc^kkalta on ennenkaikkea vedet­tävä
esiin suurista teqlhsuuskeskuk-
Elsta —r. Leningradista, Ivano-Vosne-senklsta,
Nishni-Novgorodista yjn., —
joissa on työläisten reservljoukkoja.
Nostokkaista tulee "vähintäin puolet
oHa puolueettomia ja vähintäin 113
zrnisla^ / /'•:*-•-'':/••,7"•.
SnBTYMINEN YHTÄMITTAISEEN
TYÖVIIKKOON
rVSI KALENTEBISUUNNITELMA
SSSR:n. Korkeimman kansantalous-neuvoston
koniissia ön laatiriut suun­nitelman
uudesta ikuisesta kalente­rista,,
joka sen jälkeen, kun se ön
Vahvistettu, asutuu; voimaan tammi-
Nykyään< vuodessa on 365 päivää,
kuun 1 p:nä y. 1930. .
ivan maa
Mainostuksen mxdnostus
Esko oh niin paatunut hiunpuukin
ja humpuuki-ilmotusten vihaaja, et­tei
hän tahdo murahtamista sietää
sjlmäirisä edessä minl^nlateia kehu­via
ilmötuksia.' Ja faänälä on siihen
syytä. Tultuaan vanhasta maasta täl­le
mantereelle oli hän ensin ihastu-
1 nut noihin ilmotuksiin, niissähän pel-
. laiselle 'haalille'. Hta oli ohjelma- kästä hyvästä tahdosta ja rakkaudes-ilte.
Eräs arvoisa toveri teki selkoa ta tarjottiin melkein iinnd..tf>fc«:^ jos
Suomen kaplna-ajalta. — Puheesta jotakin hyväl. Esko tarttui muutar
tuntui kuin puhuja ei koskaan olisi miin tarjouksiin Ja tuli nolatuksi. P i -
votout puhua ^totta elämässään.'' tl vähän väliaikaa, töd taas kokeen ja
Tämähän on meille ^läisIUe kai- — nyt hän Jo suuttuL Mutta yhä
kllle tuttua, että me emme voi pu­hua
totta, ei ftinnimftn nllstä mitä tu­lee
kirjeenvaihtajan nift<wihegninan ka-edeOe^
tiili eteen tämän tästä niin
boukuttäeva syötU, että :raikka koh-dlsö
sitä vastaan kaiken mahdollisen
pina-taikaan. &BSk me tiedämme, ettei i epäilyksen järjen ja entisten kokemus-mitkään
sanat riii& kuvailemaan niitä
caubuja, joissa Sutmien työväenluok­ka^
sai oUa. ja. kokea vuosina 1918-^
1919. M&hdoUisesti arv. kirjeenvaihta­ja
olisi osannut mainitusta ajasta teb-ten
' perusteella, niin ei vd^ut kiu­sausta
välttää. Näin hän joutui kä3^
cämSän kaikenlaisia "medisiinejä"
tauteihin, joita häneM ei oikeastaan
ollutkaan ja ostamaan erilaiäa ihas-dä
selkoa ihnan valhetta, sinä bänellä|tuttavia kaidstuksia, j(dlla hän ei
olisi kai ollut kaytfinn5IHst& kokemus-J tehnyt initään,,kunnes hän viimein sai
ta ihmisten teurastuksKsa, kidutnk-44uontonsa karaistuksi niin ettet hä­issä,
raiskauksissa, yjn. konnuuksis-.neen enää mikään tehonnut eikä hän
sa. On kaikille selvää, ettei näitä voi enää edes sietänyt niitä ilmotuksia
vähänkään siveyttä omaava benkOS .sJlmainsä edessä.
vaunut syöpäläiset, luteet, joita el
näsrttänyt sMtvan häviämään. Silloin
hän huoriiasi ilmbtuksen, että varma
keino niiden hävitt löy^: kun v ^
lähetti osotteerisa ja pienen summari
rahaa,min sai viipymättä välineet
ja ohjeet Esko teki työtä neuvottua
ja sai mitä oli luvattu: pari pientä
puunpalasta ja mukana seuraavat oh­jeet:
"Kun saat syöpäläisen kiinni,
niin aseta se toisen puukappaleen
SSSR:n kansankomissarien neuvos­to
on päättän3rt:
Kaildssa tehtaissa jä laitoksissa, jot­ka,
slirtjrvät; yhtämittaiseen työla­koon,
lukuuriottamatta rakennustöitä
ja sellaisia laitoksia, jolderi toimin­ta
ori seisonklluoritoista, otetaan käy­täntöön
5-päivätiien viikko (4 työ­päivää
ja 1 lepopäivä).
Työläisten viikottain saamien le-popäiylEn
lukumäärä täjrtsry 5-päiväl-seen
työvillUcoon siirtyrieissä tehtaissa
Ja laitoksissa nousta vähintäin 72
p;ään vuodessa sisältäen tähän myös
loma-^jan lepop^vät. '• / /
Työläisteri vUkottaiiien lepo t^lee
mainituissa tehtaissa Ja laitoksissa
olla vähintäin 39 tuntia.
Mainituissa teht&Issa ja. laitoksissa
ei saa lyöskennellä tammlkuuri 9 p:nä,
jota vietetään V. 1905 taminik. 5 p:n
ja Leninin muistbpiUvänä (22 p. tam-niik),
Internatsionalen- päivyinä (tou-kok.
1 ja 2 p.) eikä Lokaikuim val­lankumouksen
vuosipäivinä (marrask.
7 ja 8 p.). ••///;..,••^.^/^•••
Muita vallankiririouksellisia juhla­päiviä
vietetään vapauttamatta työ­läisiä
ja ' palveluskuntaläsila työstä.
TJuden vuoden päivinä ja talkkina
uskonnolllslria jUhlaiÄivinä (entisinä
turkki, josta oli paikoiri .karva pois.
Kun pyyhin niihin paikkoihin voidet-tanne,
riilri heti kasvoi karva ja nyt
pääUe ja paina sitten toisella puu­kappaleella
sitä vastaan lujasti Var^
mastl kuolee." /rata ei Esko kovin
moittinut eikä liloin eiSstä toista
jossa ilmoitettiin niin hyvää paria-j
a hiusvoidetta, että se ehdottomasti
kasvatti hiukset kaljuun päähän ja
karvan mihin paikkaan tahansa Ih­on
turkki kuin uusi. Sariioiri kävi van­halle
harjalle. KUtän, ja suosittelen
lääkettäriine kalldlle joita karvatto­muus
vaivaa ja varstrikin niillet, joilla
on liikaa rahaa, Teidän — Esko Tuu-liaha"
Joitak^ huiputuksia
siis Esko pitää astaimkuuluvana elä­män
rattona ja opetuksena-, sillä ih­minen,
jota ei ole mlllolrikaari nar­rattu,
on tyhmä, ja vilsastuakseea
kannattaa ihmisen jotakin uhrata.
Mutta viisastuvatko kaikki edes Es­kon
tavalla. Jos nihi olisi, niin
"humpuuki" Ja sän iimottamlnen lak­kasi
viimeiäi, mutta nyt asiat eivät
ole sinne päinkään; Jos iluniset hiu­kan
vUsastuvatkhi, niin huiputtajat
viisastuvat vielä enemmän, joskus ne
oveluudessa voittavat kenen tahansa
Sääliksi vaan käy ne heikommat. Jotka
eivät koskaan viisastu, varsirikin ne,
joilla ori tai jotka luulevat itsellään
^ . - ^ » 5 - MTlÄ^sr- ^- tenttilääkkeistä, tcdneri toistaan pa­remmista
— he saavat koko elämänsä
voideUa ja laastaroida ftseään ja niel­lä
plHereitä, joista^ toiset ehkä ovat
vaarattomia, mutta toiset turmidlisia.
kertoa kuin kuvaukEina ja nUn oQen
ne jäävät todellisuutta XKOjonlie-
Huumoria ei Eskolta kuiterikaari
puutu. Erään kenan cdi bäntävai-l Mutta «i^^si
lut J a sitten lähettänyt tavaran lä­hettäjälle
seuraavan kiitoslauseen, ke­hotuksella
että hän sitä vastedes käyt­täisi^
hyväkseen Umoituksensa yhtey-
^ i J S S - Ä ^ Villattomat kiitok- Sanotaan kyllä, että usko, uskotus,
2 Musvoiteesta. jo- jos se on taprceksi vahva, auttaa ih-
S ^ v ^ ^ ! ^ * ^ ^ mistä ja seiä se saanee ihmeitä ai-lut
koko pääni, korvat ja kaikki, ja
nyt olen karvainen kuin koira. Tois^
t ö ^ en enempiä karvoja tahda
«-aan joskus tfi.«gfiklri.
VMtetään, että' llmöttamirien, rek-lameerans
mainostas, sanocdosem'
minulla <di vanha me nykyiseksi suämdDSl — aina kan-