Vapaus, March 23, 1948

              Tiistaina, maalisk. 23 p. — Tuesday, March 23|
'XI
ii ii
1
•A ••i-r- l i
IS
IS ti
te;,-
m:
: .jfiiÄ
,-.p8iii-iiilfclSlil::
H i i p i i
M -fc.
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Uudet hyönfeismyr- 2-4-D on mainiota
i(yt aiheuttavat ; mutta ei kaikki-ongelmia
parantavaa
. K u n DDT tuli joithkin vuo.sia s i t t cm : Vuosikausia farmar;! ovat loivorjec-t
näyttämölle niin m: avasi ovet ennäi- ! joiakui liimekcmikaalia tai rkonctta
slllc; uusille hyönteismyrkyille. Ny- rjoka . autiaa.si iikkaruohoprobleemin
kyinen tilanne on sellainen etlahyon- ! ral/iaiKiia. EJrilaisia kemikaal;aineita
tcistletcilljat ja tehtailijat ovat epä­tietoisia
silta m i t a n l i s t a voi Juotta-muJcsella
suositella kun tilanne vaih­tuu
niin nopeasti, sehtUa liittohalli­tuksen
maalaloa-jdepartmcntin hcdel-mahydntclsten
paatutkija W A. Ross.
HyönleLsjaostoa on arvosteltu siita,
on a i k a - a j D t t am ilmaantunut, toi/set
nust.a hyvia, toi.st-t huonompia, kunnes
sitten tuli 2-4-D. Kansallisen rikka-ruohoKomitean
sihteeri, tri R. O. Bibby
>;anoi äskettäin, ctta tama kcmikaali-nen
aine on .ojxjittautunut yhdeköi te­hokkaimmaksi
kc;nok.si erilai-stcn rik­että
se on lilan konservatiivinen uu- J^aruohojen kontrollia varten 2-4-D n
slen materiaalien mainostamisessa.
Sen täytyy .olla konservatiivinen kai­ken
mahdollisen varalta .selittää mr.
Ross. Esimerkkina silla, miksi pitaa
myynnin iLsaaniymincn Canada.s.sa on
ollut ilimomaista. V. 1947. t a la uutta
k e m i k a a l i a . l e v i t e t t i in 500,000 eekkerin
laajuiselle alalle lansi-Canad<i.ssa. V.
olla varovainen, hän mainiLsi viimei-. 1048 S U H käytetään, traan johtavan
slmmän Ihme-hyonteismyrkyn joka
yleisesti tunnetaan Parathion-nimella.
- Sen kehittivät saksalaiset sodan ai­kana.
Sc on hyontcLsia pois torjuvaa
ja sen llsak.sr hyönteisten puremaa
parantavaa. _ Mutta mainittujen omi-
'iiaisuuksien.sa lisäksi se on hyvin
myrkyllistä eläimille ja .siksi, ennen­kuin
sitä voidaan kayttaa puu- Ja
kasvitarhoissa sekä viljapelloilla, on
suoritettava perusteellisia tutkimuksia
sen myrkyllisestä vaikutuksesta eläi­miin
Ja ihmisiin. ToistaLscksi Parat-honia
el voida, suositella kaupallista
käyttöä varten Canadassa.
DDT:sta puhuessaan mr. Ross sa­noi;
että vaikka se on huomattavaa
^hyönteisiä torjuvaa ainetta, niin sima­k
i n on heikkoutensa. Hyontelsdivi-slona
ei voi koskaan paastaa pois sil­mistään
sitä kielteistä mahdollLsuutta,.
että DDT voi häiritä biologisia suh­teita.
DDT: n käy Uö hedelmäpuissa
on tehnyt •mite"-probleemin ; monin
verroin suuremmaksi Pohjois-Ameri­kassa;
Erikoisesti lännellä se on suu­resti
lisännyt "aphis"-tuhohyontelsia
omenapuissa. Yhdy-svaltaln itäosissa
se- on tehnyt punarenkaisesta lehden
kiertäjähyontelsestä tuhoisan vaivan,
' Nämä ja muut samanlaiset vaikeudet
D D T : h käytöstä; johtuvat siitä, että
)DT tappaa tällaisten tuhohyontcis-.
Ien luonnolliset viholliset;
Maan parantamisella
-saadaan lehmistä
paremmat tulokset
^ Kuuden vuoden aikana k y k c n l l L R.
ft-ink niminen farmari parantamaan
Jcnsey-rotuisen karjansa mailotuotan-toa
melkein 100 paunalla paala kohti.
Samalla kuin .siitostoiminta ja ruokin­ta
ovat näytelleet tärkeätä osaa tasSa
tuotantoIisayk.scssa, niin mainittu far­mari
kuitenkin kaUsoomenestyksensä
johtuneen suurelta o.salta maan hedel­mällisyyden
parnntamis&sta : ja sen
suojelemisesta. Viimeksimainitulle
• h a n antaa nnn.suuren arvon, ctta .sa-
. noo Jokai.sen dolhvnn, joka käytettiin
maan parantamiseen, tuottaneen ta­kaisin
kolme dollaria.
Kalkin, Innnoitusainciden ja lannan
runsas kaytto on näytellyt suurta o.saa
F r i n k i n tn a d n parannusohjclmn.ssa.
Parmi^i ohut pintamulta j a kova .savi-,
ncn pohjamuUa tuottavat nyt enem­män
kuin V., 1909, jolloin suvun vanhin
jäsen otti farmin haltuun.sa.
; Kalkki on ollut suureksi hyödyksi
makeanapilan • kasvatuksessa. • Se vie
johtavaa osaa Frinkin farmilla ja
omistaja aikoo pitaa suuriininan osan
160 eekkerin farmistaan taman apila-
. lajin hallassa ja - viljellä sila jatku­vana
i^atona.
Tata maanparantumista cdistuvaa
npilaa alettiin ensin viljellä v. 1919,
Taiuian koko farmi on kalkitcttu.: l a i -
tumcna olevaa kuuden tai kahdeksan
eekkerin alaa lukuunottamatta. .40
eekkeriä on' kalkitettu kaksi kertaa.
Kalkkia on levitetty 3 tonnia eekke­rille.
^. Runsas lannokkccn kaytto on myös­k
in vienyt huomattavaa, osaa farmin
. m a a n parannusohjelmassa. '"Aloin
kiinnittää erikoishuomiota lannoilus-ameen
käyttöön v. 1940"; selostaa
vanhempi Frink; ••käsittäen,. että i l ­man
huomattavaa maaraa palkokas­veja
viljapalkokasvivuoroviijelyksessa
tuottajan arvion mukaan noin 5-10
mllj. eekkcnnalaan; •
Rikkaruohojen arvioidaan aiheutta­van
Canadan farmareille $200,000,000
vahingot vuosittain. • Käytettävissä on
vakuuttavia tila-stoja niistä .suunnat­tomista
vahingoista, miia rikkaruohot
aiheuttavat .sadolle ja yhta vakuutta­via
tilastoja .silta, miten .sato paranee
rikkaruohon kontrollin avulla.
Ne jotka ova.t,tutkineet 2-4rD:n te­hokkuutta,
rikkaruohojen kontrollissa,
.suosittelevat luottamuksella sen käyt­töä
sellai.sen: rikkaruohon kuin esim.
"ragv/eedin", "mustardln" ja "stink-wecdin":
kontrolloimisek.si viljavainiol­la.
:Jo.s^ .sitä käytetään ehdotetussa
maarassa, .sadon lisääntyminen rikka­ruohojen
vähenemisen vuok.si tuottaa
enemmän mlta menee taman kemi­kaalin
ostoon. ToLsellaspuolen o n k u i -
tenkln muistettava, että on myös sei-,
laisia "rikkaruohoja, jotka voivat vasr
tustaa2-4-D:n vaikutusta.
T n Bibby .s«iöi, etta rikkaruohor
jen kontrolli -kemikaalien avulla on
vasta .alkuasteella. On vicla vaikea
määrätä sen .tulevaisuuden mahdolli-
.suuksia.
Tätä uutta kemiKaaiia rikkaruoho­jen
konlroUia varten oi soVi pitaa
'kaikkiparantavana". . Mutta ,,se on
voimaks^s a.se tai.<}tclus.sa rikkaruohoja
vastaan. . • ,i.v,:
Voimistelu- ja urheiluseura
Cometsin historiikkia
Kirj. K. Heinämäki
Sota parmoja vastaan
Sault- Stc. Marie. — AlKomäTaluccn,
farmarit, ovat aloittaneet ilmai-scksi
snamaiLSä h.vontclsmyrkyn avulla .so­dan
parmoja vastaan, mitka ovat a i ­heuttaneet
tuhoa karjan kasvattajillo:
PohjoKseh kunnan jakavat ilmai-seksi
derris-pulveria. auttaakseen siten far­mareita
- .sodassa parmoja . va.staan
Maataloiisdcpartmentin edustaja J . M.
MacIiUoäh .sanoi, -.ctta . nama. tuho-hyoinei.
set oval luimcUcol nahkoja,
laihduttaneet karjaa j a ; vähentäneet
maitotuolantoa
iifiUa. p.vsymisccn ensimmäisena vuor
lena. .Olen .nyt käyttänyt sekalaista
lannoilusainctta, . joka .sisaltaa- koko
paljon i)olä.skaa. ntiin viiden, t a r k u u ­den
vuoden ajan. Makeanapilan lan-
.noitukscs.sa lulcepotaskan. osuus fos­foriin
nähden olla yksi kahta; vas-,
taan'.", , • .-,••„••
. F r i I l k i : aseltflä^ ctutilallc. lannoitus-aniecn
korkeimman analyysin, mutta
joutuu tyytymään 0^20-10. Han kylvaa
• pienen viljan suurimpaan osaa maas­taan,
joka VU0.SI samalla kertaa kyl­väen
korkeintaan 250 paunaa lannoir
tiLsninetla. eekkerille. Samalla han
lovittaa noin 400 tonnia clainlanlaa
yhteen ncljannesosaan maansa pinta-alasta
joka \ijosi.
Fnnk saa kaiken inita lannoitusair
•ncesta voi- saada hyväkseen; kaytla-,.
maila loistavaa. laiduns.v.steenvia. Far­mi
on jaettu seitsemään 20 eekkerin
peltoon, joista kaksi on p.vsyvaiscsti
kylvetty siniruoholla laidunmaaksi ja
viisi vaialaidunta
• Varalaitumiin kylvetään ruista ja
makeata apilaa ja niita vuorotellaan
niin ctta koko farmi, pysyväistä lai­dunta
lukuunottamatta;, kylvetään
niilla.
Costa ;Ricän:pihta-ala^^^^^^ 23,000.
ncliomailia ja : asukasluku- v. .1943 oli:
mmuUa oli vain 50-60 tilaisuus pin- 705,305.
Tlmmin.s, — K u n Timminsin voimis­teluseura
Comcts viettää tk. 28 p;nä
olema.ssaolonsa ja. toimintansa 30-
vuotlsjuhlaa. on paikallaan luoda sil­mäys
tuohon ajanjaksoon. Sila todel­lakin
vaatii se kunniakas ura, mikä
Comctsilla on takanaan voimistelun ja
urheilun tienraivaajana;
Comets, silloinen Ilo, on perusteU
tu tammikuu.s.sa : V. 1918, hyvin, mie­hin
painuva aika .suomalaiselle kan-
.sallisuudelle.- • Silloinhan nnn monet
tyoläisurheilijat Suome.ssa ase kä­dessä
yrittivät puolustaa demokraat­tisia
oikeuksiaan ja maan.sa todellista,
it-senaiisyytta. Samaan aikaan heidän
veljensä taalla alkavalla kaivosperu-kolla
toimivat urheiluseuran perusta­miseksi
saadakseen jatkaa sita kult­tuurityötä
mihin oli kotimaassa oppi­nut
ja järjestääkseen tervettä ajan-!
vietetta Itselleen ja nousevalle nuori­solle..'
':• . . • •••
Urheiluseura on taalla toiminut a i ­na
G S J : n o.saston suojissa, saanut t ou
mipaikakscen. osaston haalin seka u r ­heilukentän,
alussa toimien osaston
alajärjestönä ja ollen .vastuussa^ toi­minnastaan
osastolle.. Toimintansa
alkuvuo.sina. ci seura ehka saanut-nim
suurta huomiota osaston taholta kuin
olisi ollut .suotavaa sinansa. Se seik-.
ka; ctta urheiluseuran rahavarat, eivat
saaneet nousta yli ..vuttakymmcntä
dollaria (jas jo.skus oh yli sen sum­man
oli se luovuteltava o.-aston ka.s-
:saan) v.ei monta- kertaa kiusalliseen
tilanteeseen.
Kerrankin .seura esitti o.sastollc, et-tn..;
olisi o.stcttava metallinen kuula
harjoittelua ja ehkä mahdollisia k i l - -
pailujnkin varten.. Osaston, jäsenet
olivat myotamiclisa urheilua kohtaan
mutta iirheilutunienuis oli heikko. J o ­ku
.kokouksessa olija esitti, etta:pyö­reä-.
kivi o l i s r kelvollinen tuohon tar-koiluk.
scen. •
• CS.J:n osasto osti yhdessä ukraina­laisen
järjestön kanssa maan; jossa
nvkyaankin pidetään, osa.ston .ja ur­heiluseuran
kaikki juhlat; Seura pyy-
.si luvan saada laittaa juoksuradan j a'
urheilukentän .sinne. Etupaas.sa uk.-
rainalaiiien.:vaeslo heti sanoi, ettei se/
kav painsa."ine. emme. halua kaataa
sita kaunista petäjikön alkuä ja toi-,
seksi; me haluamme sinne istuttaa;
penkin perunaa it.sekukin".
) . Ensinunaisina ;vuosina seuran toi-,
mmta rajoittui, ainoastaan voimiste­luun.
Seura esitti voimistelua, osaston
järjestämissä iilausuuksissa rikastut­taen
osaston ohjelmistoa. ; -.
Kolmen vuoden, kuluttua-seuran pe­rustamisesta
alkoi toiminta vilkastua.
Tahan.,vaikutti suun-siirtolaisten t u ­lo
Suomesta. Suomessa- oli työläiset
lyöty vallankumoustaistelussa ja sen
.seurauksena siirtyi tänne suuressa ;mi-tassa
tyolaisurheilijoita, voimistelijoi­ta,
joukossa, hy^ia. urheilijoita :-ja. u r ­heilun,
tuntijoita.' - r ' . - :
Seuraavat kymmenen.vuotta; taikka
yahdn pitemmällekin olivat seuramme
loistourheilukautta. -
Nunpa esimerkiksi, hiihto., todellisen
kansallisurheilumme, kohosi .tavätto^.
man korkealle. Silloisessa Ilossa oli
paljon hyvia hiihtäjiä kuten V. Koski,
Lahja Tanner, Niilo Leppä, E. Prantsi,
Matti Mäkelä, Lauri Salo, Aug. Salv
mmen ja . hyvin paljon viela-muita
joitten nimia en muista. Hyvin on­nistuneita
hiihtokilpailuja järjestettiin
Ilon toimesta. Kilpailuihin osallis­tui
joskus yli kuusikinkymmenta h i i h ­täjää.
Tama hiihtourheilu alkoi lasr
kea Siina V. 1935 paikkeilla. Syyt.-sii-hen
olivat yleiset riidat suomalaisten
keskuudessa j"a silloinen ankara työt­tömyys;
.seka "vanhentuminen". ;
Taman ajan innokkaimpina urhei­lun
eteenpäin: viejina muistelen m.m.
seuraavia: V. Koski; K. Schneider, V.
Hohter. A, Lepistö, Matti Mäkelä, Aug..
Aho, Hilda Joutjarvi, Antti Heino,
Aug. Salminen, . E. Haivälä, Anni
Granholm, , Jussi Saloranta, Otto
Hinkkuri, I. Maenpaa jsekä Lahja
Tanner, jonka nimi on piirretty kul­taisin
lähtemättömin kirjaimin Cana­dan
suomalaisten urheiluhistoriaan, '
Useiden näiden henkilöiden kunni­akas
päivän tyo on tehty. Viimeisim­pänä
on Isakki Mäenpää, joka paasi
hyvin ansaitsemaansa lepoon oltuaan
sairasvuoteessa monet pitkät vuodet.
Erikoisesti muistan myös Nhlo Le­pän.
Han kuoli kaivosonnettomuudes­sa
1930. Vain harvoin löydämme niin
rehdin toverin järjestötehtävissä, k i l ­paradalla
ja yleisessä.seurapdris.sä. .'
Kaivostapaturmat ovat olleet.hyvin
.surullisia tekijöitä seuran historiassa
kuten helmik. 10 p:na 1928 tapahtu­nut;
jolloin ; 39 kaivosmiestä menetti
henkensä Hollingerin tulipalossa. Hei-,
dan joukossaan oli 8. suomalaista.
Seura menetti innokkaat jäsenet ja
hiihtäjät Aug. Ahon ja Alfred K u m - .
pulan.
• Myöskin paini- ja yleisurheilu elivät
voimaka,sta aikaa. . Ilo kykeni kunni­akkaasti
• puolustautumaan . melkein
mita seuraa vastaan tahansa. Tätä
todistaa se että viela nnn myöhään
kum 1945 kahdeksan liiton ylcisurhci-luennatysta
oli Ilon nimissä..
Voimistelu on aina ..ollut ..:.:^hyvin;
korkealla; . K a i k k i i n liittojuhliin on
Ilo osallistunut erikoisella voimistelu-joukkueella.
joka onania saanut kor­kean
arvostelun.
.; Heikointa:: toiminta-aikaa on h a ­vaittavissa
v.v. 1935—40. Kuitenkin
on toimintaa aina ollut joten ei voi-,
da sanoa kertaakaan taman pitkän
ajan kuluessa, etta seura olisi kuol­lut
V. 1936 seuran niini muutettiin ja
on ..silta lahtien tunnettu nimellä Co­mcts.
. V.. 1939 juuri sodan puhkeamisen,
hetkellä Comets oli saanut jarjestta-.
vaksccn liittojuhlan: mika: sellaisilla
voimilla oJisi ollut ylivoimainen tehtä­vä,
-.multa liittotoimikunnan suurella
avustuksella juhla otmistui. hyvin.
Sodan aikana toiminta-melkein py-
.sahtyi. mutta on: se; saatu jo uudelleen
hyvin. virkeäksi, joskin urheilumuodot
ovat muuttuneet silta mita tunnetaan
seuran varhaisempana aikana.
Voimisteluon edelleen vahvin puoli;
Nykyisena, ehka voisimme, sanoa etta
seuran henkenä on monipuolinen .urr
heilumies Paavo Voutilainen. Voimis­telua
ja. toimintaa vievät eteenpäin
Cometsin nai.sten voimistelu joukkue vuonna 1941. Keskellä on Cometsin ansioitanut voimis^elunjohtaja Lahja
Tanner-vainaja.
Kaartinkenraair
Nikolai Valutin
Äskettäin'. paljastettiin K ie v i s,sä
Neuyosto-Ukräirian p ä ä k a upungissa
kaartinkehraaii Vatutinin ihuistopati
sas; Hän oli Ukrainan ensimmäisen
armeiijäh komentaja ja kuoli pitkäai­kaisen
sairauden johdosta huhtikuun
:14'p:hä':1944.\:, ••/:^.' ' V , • ; - \ . / - " ''••••;
Kenraält-Vätutinin kuolema oli ras­k
a s ' i s k u koko • Neuvostoliitolle,: sillä
häh oli Punaisen armeijan, yksi ' k y -
kenevimmistä ; nuorista^ kenraaleista.;
Sellaiset .taistelut .kuin..; Be.lgorodiri,
Harkovih, Akhtyrkah; Sumyri, Lebe-dinin,
: Bogodukhöyin, • Lokhvitsan,
Pirjatih, •'Lubnyn. Migiiodorin; Romö-dan
ja .PerejaslaVrKhnjenitskyn, mit^^
kä; johtivat näiden käupiinkien -Jä
kauppalain valtaukseen, sieka bniepe-r
i n ylinienö k i e y i n eteläpuolella, min­kä
seurauksena Kievväpauitettiiri,' l i i t ­tyvät
.läheisesti. kenraali •Vätutihin
kuuluisaan sotiläsmaineeseen,^ • ; - ;
Lounaisen . riniainan komentajana
^ häh suoritti; loistavan;säksalaistehlin-jojeh
läplmiirron. marraskuun 19 p.:nä
1942, • Stalingradih 'luo.tei
häh johti voitokasta hyökkäystä Serä-f
imövichistä kletskyri- alueella .etelään,
päin. \ MaiTäskuun^^
jp'!ikot: saivat; tuntuman Stalihgradin
rintaman' joukkojen kanssa, j a . näin
.saarrettiin saksalaisten Stalingradin
ryhniä..;;"/.': •;: ; •..; :[\:r'l'.
':_ iKenraali; Nikolai Vatutin syntyi t a -
lonpoikaisperheessä
19.01. Hätien sotilaaili
koi V. 1920I Häneh; sotiläsmäineehsa
ei ollu.t;ti]hhettu'yäih Neuvostoliitos­sa,
v&ah hänet tuhhfetaah kaukana ko­timaansa
rajojen ulkopuolella;iahjak-^
kaanä/ . nuprona : kykyjensä .ähs
korkeaan asemaan kohonneena upsee­r
i n a . - ' ' • • • ' ^
Ranskan ja Puolan
kauppasopimus
P a r i s ;— Ranskan, j a Puolan valilla
allekirjoitettiin kauppasopimus lau­antaina.
Sopimuk.sen. mukaisesta lä­hettää
Ranska .Puolaan $60.000.000
arvosta autoja ja koneistoa neljän
tulevan vuoden aikana . ja saa^,P.uo-lasta
4,500,000 lontnä.kmlniltä; :
Canadan jääkiekko­joukkueen
tappio
Lontoo. — Canadan, olympialaisten
jääkiekkojoukkue karsi taaila . 5—3
tappion pelatessaan. Wemblcyn aree­nalla
Wembleyn All-Stars joukkuetta
vastaan viime torstaina. Ganadalais-ten
Joukkueesta oh poissa kolme .sen
parasta peluria ja All-.Starrjoukkuees­sa
pelasi: kahden eri Wembleyn jouk­kueen
parhaat canadälaiset pelurit.
E D E S T A K A I S I A LAIVA- JA LENTOMATKOJA
SUOMEEN — TANSKAAN — NORJAAN — RUOTSIIN Y. M.
# Tebkii ptikk«tiUukMDn«.-aTt m r ö b i i M * frktj* ja T...I9i8 . r t n r o . ' — M T r m m * etnki-tMO
i D « k * « i t u } i 1 i p p a { « . - J O I . haluatte taottaa aukalaiaaan* CanadaaD. Haokimma paaut )a
..nianlsit.- Pyytäkää läheinpiä-Uetoja. -••
Ut rililimnt kaikenlauU VA K JJ U T U K S I A Tarkat tirdol PTjdtttStui.
O. K. J o H N s o N & CO. Vakuntns- Ja matkallotoimisto
51 Gerrard St. \V. (Bay*n lähellä. WA. 1403 Toconto 2, Ont.
r> A U U A A I I I I A 957 BROADVIEW AVE.
I/UN n A A L l L L A TORONTO. ONTARIO
JOKA LAUANTAINA KLO 9 ILL.
• R A Y O H M A N I N orkesteri soittaa.
ITtJNNAKKO ja TURKIA soittavat ravintola.ssa
h5-vin tarmokkaasti myöskin viimeke­säiset
kurssll»lsetViola Boström, Voi­ma
Laurila ja Mary Hemamaki. Nämä
kolme tyttöä opiskelevat korkeakour;
Uissa j a ovat. toisinaan, hyvin kuormi­tettuja
koulutöillään.
Mainitsin edellä,: etta urheilumuo^
döt ovat muuttuneet. Siita; todistuk­sena
on viime talvena harrastettu ko­ripallopeli.
Cometsin joukkue pelasi
aika tyydyttävästi-, kolmea • muuta
paikkakunnalla olevaa joukkuetta vas­taan.
Myöskin- kesällä harrastetaan
pehmeapallopeha.
. Viime • kesänä : seuran viestmjouk-kue.
kykeni .voittamaan.."Kuluttajat-pokaalin"
jota. eivät hiihtäjämme kui­tenkaan
kyenneet puolustamaan tääl­lä
tänä talvena suoritetuissa hiihdois-;
sa.
Cometsissa on jasema vain.satavii­sikymmentä
ja suurin osa englannin-'
kieltä puhuvia joten Sisäinen toimin--
ta' tapahtuu - melkein kokonaan tällä
kielellä.
Nyt voi joku.ajatella, etta. me^olem­me
tehneet turhaa tyota ja ehka olem­me,
kateellisia, nähdessämme työmme,
^tuloksen.;snrtyvan ;.poiS:,v kasistamme.
Sitä me emme .kuitenkaan ole, päin­vastoin
me olemme iloisia jä ylpeitä
;^siitai et^tä olemme olleet;'tienraiy ia
urheilussa . ja jätämme kaikki-j^miell-ihyyalläVhykyiseile
;nuarisöile;^:Nuoriso,
aina voittaa, se ei koskaan-kuole.: - :
: "Ylläoleva historian tapainen kirjöi-ttis
on heikko jä hatara,-' sekä käsitte­lee
' v a in pienen osan siitä mitä' C o i
mets on..tehnyt pitkällä- toiminta-ajallaan.
;s Käytettäväni ei " o le mitään arkis-
Olen ylläolevan k>'hänhyL : v.iin
sHiä mitä öri'^i^ -
«NlVllivll nnillvll
bttsuiiloja
iViUmmn •oorittannt YrJ»
BatUBbdiDo)
HeklnsiMä, msatUkium 13. pni 19^^
VALTVVSKVSSAS 'LAUAO
MOSKOVAAN.
Nyt kun paatos valtumkunnan lä*
hettämxsesta Moskovaan on tehty^
käsittelevät kaikki maan lehdet asläa.
Lahdessa Ilmestyvä EteIä>Siioaien
Sanomat, edistyspuolueen päälehti
kirjoittaa artikkelinsa päätteeksi xninti;
seuraavaa: •-' .
/ ••Moskovaan kohta matkustavilla
neuvottelijoillamme on arkaluontoi­nen
tehtävä ja suun vastuu ei vain
kansamme nykyisen sukupolven, vaan
vastaistenkin polvien edessä. Samal­la
kuin he joutuvat jatkuvasti järjes­telemään
suhteitamme suureen: itäi­seen
naapuriimme, on heidän pidet­tävä,
silmällä Sitä, että tämä Upah-;
tuisi molemminpuolisen suvereenisuu­den
ja vapauden, kunnioittamisen
pohjalla, jota nimenomaan generalis­simus
Stalin on lausunnoissaan täh­dentänyt,
ja että Suomen itsenäisyys
ja vapaus noissa, neuvotteluissa voi­taisiin
vähentymattömanä säilyttää:
Vaikka valtuuskunnan kokoonpano ei
kaikissa suhteissa vastaakaan kan­samme
enemmistön odotuksia, on
meidän luotettava sen jäsenten isän­maallisuuteen
ja suomalaiseen mie­leen
sekä vapauden rakkauteen ja
vakavaan vastuuntuntoon tulevissa
neuvotteluissa." . • '
Ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet
kirjoittaa-mm.: :
• "Ne matkat, joita maamme edtiJs-tajat
viime vuosikymmenen aikaha
ovat tehneet Moskovaan, ovat olleet
tärkeitä etappeja maamme kohtalon­tiellä.
Myöskin se matka, joka n j t on
edessä, tulee varmasti jättämään jäl-^
kensä maamme tulevaan kehitykseen;
Mutta on toivottavaa, että tämä mer-.
kitsee myönteistä saavutusta yhteis­ymmärryksen
j a ystävällisten suhteit­ten
hyväksi meidän ja itäisen naa^
purimme välillä, j a nam tuleekin ole­maan
asianlaita, JOS neuvottelujen
tulos muodostuu sellaiseksi, etta kan-santahto,
joka pitää kiinni maan It­senäisyydestä
Jä riippumattomuudes­ta,
VOI sen hyväksyä." •
Työkansan Sanomat (kom.)' kirjoit­taa,
ettei matkan viivyttelyyn ole n i i -
taan aihetta. Sit;ten lehti jatkaa: .
"On mainittu^ • että valtuuskunta
matkustaisi Moskovaan vasta useiden
palvien kuluttua. Jos valtuuskunnan
lahtoa viivytellään, voidaan todeta
asian edistymisen jarruttajilla olevan
edelleenkin paljon vaikutusvaltaa k,o.
asiassa. Viivyttelyä tietenkin: selvi­tellään
sillä, että kysymystä: on mei­dän
puoleltamme huolellisesti valmis­teltava
ja valtuuskuntaa evästettävä:
Valaytettimpä eräässä yhteydessä äs­kettäin
sellaistakin vlivyttelymahdol-lisuutta;
että valtuuskunnan kokoon­panostakin
olisi kuultava ryhmien
mielipidettä. Jos sellainen olisi tar­peellista,
voisi se tulla kysymykseen
vain S K D L : n ryhmän suhteen, sillä
se ei ole jarruttanut asiaa. Tosiasia
on kuitenkin se,- etta kysymys ei ole
valmistelematon ja uusi- Suomenkaan
puolelta, sillä jferrotaan jo v. .1945
puolustusvoimien piirissä valmistelluin
puolustussopimusita,' joka suunnitel­tiin
solmittavaksi • Neuvostoliiton;
kanssa. Nyt tässäkin vaiheessa on i l ­moitettu
asiantuntijoiden valmistel­leen
kysymystä^ sillä aikaa kun edus-^
kuntaryhmät ovat viivytelleet vas­tauksiaan.
Nlm ollen ei kaiken tähän
astisen viivyttelyn lisäksi: tunnu oi-,
lenkaan - tarpeelliselta viivytellä val­tuuskunnan.
matkalle lähtemistä." . .;
Neuvottelukunnan kokoonpanosta
kirjoittaessaan; huomauttaa Snomeh;
Sosialidemokraatti,: että eduskunnan
osuus tassa vaiheessa on katsottu vä- '
hemman tärkeäksi, kun hallitukselle
on annettu 4 paiklcaa ja eduskunnalle
vain 3. Neuvottelukunnan kokoon­pano
liejiee kuitenkin johtunut enem­män
käytännöllisistä seikoista kuih
kannan muutoksesta. koi^keimmallä
taholla. Sitten lehti, jatkaa: ;
'Vaikka- eduskunnan ^kannanotot
eivat m l ta van selvästi; heijastukaan
valtuuskunnan kokoonpanosta, olem­me
edelleen sitä mieltä, etta edus­kuntaa
on ratkaisevasti kuultava, en­nen
.kuin mitaan päätetään. : Siinä
mielessä on-sjTta korostaa nyt asete-
.tun :neuvot'telukunnan. neuvottelevaa
luonnetta.. Sille ei luonnollisesti, voi­da
antaa valtuuksia tehdä mitään
lopullisia sitoumuksia; vaan ne. on a.-
listetiava niiden -harkittavaksi, joille;
lopullinen ratkaisuvalta- näissä asi-;
oissa perustuslaklemme mukaan kuu­luu.
; Eduskuntaa ei-saa- asettaa ta­pahtuneiden
tosiasiain eteen."
, .Tampereella Ilmestyvä Hämeen.Yh.^;
teistyö (skdl.> kirjoittaa kansandemo­kraattien
asenteesta asiassa m m . : .
• "Vastustaen, jyrkästi vanhan sota-pohtukan.
tielle paluuta kansandemo-kraa
tit torj uvat: pää ttävasti lännestä
meille tyrkytetyt ohjeet ja - taistelevat
rauhanvpuolesta; ottamalla huomioon
vain Suomen kansan edut. Suomen
rauhan: ja :it5enäisj-5-den- edut vaati-vat,
niinkuin-: tääntumuspuolueetkin
Hiifi hiiMoflAflliiiiiiiB Myffii?
lAdun ankarat taistelut ovat talii
talvelta tit& kirjoittaessa päättyneet.
Ne afataastuivatkin jcokonaisuudes-saas
helmikuun ajaUe. eikä biibtftjat
voineet osallistua.kaikkiin kilpailuihin
vaikka olisivat tahtoneetkin.
MlKä hiihtomme näyttää? Onko se
kulkenut eteenpäin viime talvesta,
valko taantunut? Eteenpäin on men­ty,
joka on ilolla todettava. Uusia
tekijöitä on ilmaantunut hiihtokaar-timme
etupäähän ja vanhat tekijät
ovat nxikana kunnioitusta ansaitse­valla
tavalla. Omat hiihtomestaruus-;
kilpailumme ovat aina muodostuneet
hiihtomme voiman ja ktumian koe-,
tukseksi vaan tällä kertaa niissä oli'
hyvin heikko osaanotto. Ellei Klrk-iand
Lake rynnistänyt niin suurilla
voimilla kuin se tänä talvena teki^
olisivat - kilpailut olleet hj-vin heikot.
Kyllä asia on nyt ja aina on oUut
niin, että omat arvokilpailut on saa­tava
ensitilalle j a sitten vasta, pu­huttakoon
muista tumajaisista t a i on
lakattava sitten puhumasta työväen-urheiluliikkeestä.
Voidaan sanoa, että taloudelliset
vaikeudet ovat esteenä. Ne ovat vis­sissä
määrin, f mutta ainakin jonkun
hiihtäjän voi Jokainen seura lähet­tää
mestaruuskilpailuun kun kerran
on reservejä. Kuten jo sanoin; tulee
Jymystä yksi Uittomme johtavista
hiihtoseuroista jos se vaan nyt alka­neella
tavalla pitää juonesta kiinni
j a vetää hiihtäjät ladulle. Hyviä teki­jöitä
ovat tänä talvena erikoisesti a n ­sioituneet
Bill Mäki, Kalevi Norppa,
P. Mäntylä, J . Branny, K. Mähönen
j a tietenkin veteraani Kalle Nie­melä.
(Uusia naisia, jotka tuovat uut­ta
voimaa meidän naishlihtomme
heikkoon rintamaan, ovat naisten
hiihdon tämän talven mestari Helmi
Heino, Emma Tuomi, Marie Imberg
ja n u o r i N a n c y Branny, jos nyt
muistan nimet oikein. Karhuvaaran
Kustaan työnteko hiihdossa ei ole
hukkaan mennyt. :
Porcupinessa. on Heikki Tuuttila
pitänyt komeasti Viestin hiihtolippua
ylhäällä jo kolmattakymmentä vuot­ta..
-Reservejä ei ole kuitenkaan p a l ­jon.
Nuoria on nousemassa Ray R a n i
ta, Luhta ja Laine. Forsell el voinut
jalkavaivaisena osallistua talven j a l -
klkilpailuihln.; Losojätkänkin valta­kunnassa
Port Arthurissa on hiih­detty
j a aika hyvinkin. Etenkin nuo­r
i : Lempiälä : vai mikä hänen n i ­mensä
nyt olikaan, kerrotaan kipak­kana
hiihtomiehenä,- josta toivotaan
hjT^ää tekijää. On muuten kumma,
ettei Arthurista, josta kyllä saadaan
ihmisiä laulu- j a soittojuhliin, koko­uksiin
j a kongresseihin, saada edes
yhtä poikaa, edes;kerran tänne l i i t on
mestaruuskilpailuihin. . Suurissa k i l - ;
pailuissa saavat nuoret aina hyvää
havainto-opetusta välineistä j a h i i h ­totekniikasta
vanhoilta veteraaneilta
j a meidän nousevilta, uusilta tekijöil-
.tämme. Uskon että Arthurin metsä-jätkät;:
jotka ovat reilua sakkia., saa­vat-
yhden pojan, talvessa liikkeelle,
ellei, sitä muut saa toimeksi.
Joulukuussa mestarihiihtäjämme
Huuki ja J o ^ s o n osallistuivat Que­becissa,
olympiakarsintaan vaan liian
aikaisesta ajasta johtuen eivät vielä
kerinneet päästä: tarpeelliseen pohja-kuntoon.
jonka Huukin hiihto jö
Banffissa näytti toteen. Jos karsin­nat
olisi olleet myöhemmin tai jos
pojillamme olisi ollut tilaisuutta a i ­kaa.
keskittyä muuten : kuntoutuini-seen,
olisivat he piankin - olleet St;
Moritzissa oppia saamassa. No. op-,
pia se vaan oli. ettei suuriin kilpai­luihin
voida mennä ilman kovaa poh-;
jakuntoa.
Alertsissa Huukin ohella on; myös­k
i n nuorta hiihtosakaia, jotka hallit­sevat
myöskin mutkamäenlaskun ja
syöksylaskun hyvällä menestyksellä,
kuten. koululaisten kilpaUut tänä t a l ­vena
ovat osoittaneet. Naisia ei: sieltä
saada ladulle. JOS ei nyt paljon muu­altakaan.
. Missähän lienee vika?
Beaver Laken Jehua on pidetty liit­tomme
: vahvimpana hiihtfeeurahä,
jppa muutamat övatpti
dan vahvimpana, mikä
kysymykseen. Kyllä jehut^
nä talvena näyttäneet
ole parin kolmen auehesf
vaan, etta kovat voimat
joissa rynnistävä: lujasti
t o p o i k i a j a -tyttöjä nouje»'
kilpalatua seuraamaan. Veti
ho Salminen joka on ^
jo pienestä pojasta lähtien/ccj
tänyt miten m^es voi kesjrf;^
kelslm kilpailuihin. Eikä
noastaan hiihtänyt matta os]
viela kesäisin. Se näyttää
miehen kelpo vireessä
Uudet tekijät. Luopa ja
nousivat yllättam tänä talveri^
tokaartimme etupäähän Eriil
mäkään pojat ole "eilisen te*^|
k i a " - sillä heillä' on tak"
monen vuoden ankara tyc
dulla. Heissä, kuten niin
muussakin, toteutuu se
jokaisen hiihtäjän täyty)-
monta vuotta, kunne.s loppujen j;
s i , kaiken palkkiona tulee hpi\
to joka: kestaa- . .
Tänä talvena 18 loiotta täy
mari Manninen on mies, joöta j
me hyvän tekijän hiihtoomme j»!
ka kanssa parin kolmen vuodal
luttua ovat yleisen sarjan,
tekijät lujilla. Samoin on hy\
alle 18-v. P. Tikkanen, A.;
P. Rasi, A. Saarela, T. Svanj
Naishlihtomme on tana
lut kolmen naisen, Laura :
Rannan ja Laila Mannisen^
Hyvin he ovat tehtävänsä
neetkin. Ketterää ja ko-.-aa
E l l i - Mäkistä ei enaa tana
nähty ladulla. Missa on i-ikij
Pieniä hiihtopoikia on paljoaj
somassa: Tässä maassa synty
harrastavat myöskin mutkan
kua j a syöksylaskua. Heille,
jesti JO ensimmäiset kilpailut
lajeissa tana talvena. Syoksyli
oh jo .vhme talvena. Hyvia.
ovat veljekset Bill ja Kaarlo!
Kenny Tikkanen Arthur Mab;
Ranta. Nuoria tyttoja on Heleji|
tamaki, Kaino Ranta ja
ninen. Siina. on joukkoa nou
kuten vanhat hiihtoperinteet
vatkin. ,
Naapurikylässä ."VVhitefishisj |
myöskin koko, talven harrastea
,kalaisen nuorisoklubin toinies*^ i
toa. vaikka yleisiä kilpailuja a J
kaan, saatu vielä toimeksi.
Kansallisurheilumme - hiihto i
vaikka se ei olekaan juunsimäJ
•tavuudessa kuin se oh: silloinj
siirtolaisuus oli parhaillaan i
josta saapui muiden-urhellljoi
hella myöskin paljon hiihtäjiä.,
seurat,, jotka- elivät itakav
harrastivat hiihtoa, ovat kuo
tel ole nimeäkään j alella,
jatkuu kesaurheilussa sama,
kuin hilhffossakin voimme
ylpeillä, että olemme Suomen i
lUrheilukansan hyvia edustajia:
maassa.; — Tekonimus.
Mistä käsin . . .
(Jatkoa kolmannelta sivulUl
aania kum helsmkilaisfasistien |
huseurojen pienet nallipyssjt;.
sa tapauksissa on todettu, etta i
,on ollut ensin tunnettu Helslngi
vasta'parin paivan perästä sei
mestynyt' • ruotsinmaalaisnn
."luotettavalta 'taholta": saatuna.
sena.
, Vaasassa Ilmesty vä kokoomuspuolu­een
äanenka nnattaja Vaasa kiinnit­tää
artikkelissaan,: huomiota siihen,
ettei neuvottelukunta lehden mieles­tä
edusta kaikkia eduskuntaryhmiä;
Sitten lehti jatkaa:
"Uskomme, että se kanta, että neu­vottelukunnassa
olisi pitänyt kaikkieix
puolueiden olla edustettuina, on hyvin
yleinen tässä maassa. Jos tuota kän-
,taa olisi noudatettu,. olisivat kansa­kunnan
keskuudessa vf> Iii tse vat mie-lialat;
tulleet - Moskovan. tietoori - i t ­sensä
: neuvotteluk-iiiman jäsenten
kautta. Nyt jaä vain toivottavaksi,
etta nusta tehdään, selkoa niissä asia-kirj
oissa, jotka Moskovassa neuvoi­telu
jen alkae^^sa esitetään. Kaikkien
puolueiden ollessa neuvotteluissa e-dustettmna.
olisi puolueiden aseimo-tumlnen
aikanaan edusktmnassä käy­nyt
varmaan helpommaksi kuin tulee
käymään, kun valmis työ tuodaan
eduskunnan eteen."
— Brasilian väkiluku v. 1943 oli
44,460,000.
ovat;;vuoden; 1944 :Väliraiihan jälkeen
iunnustäneet/S^^^
;ton5:ystäVT^SBuht€ e-^.
tutilalle.; Se v merkitsee juuri ystä-y]^
s-;,ja aviu
mistä. : Siksi sotaprovokäatioita var-
!;t(en'^pääii^h^to^
sen niskävoimat; oö^tjujerrettava Ien
sotaisesta" tahdosta, ja.juonittelunha-
:la'?t.a!TiilitLäm."itiä j.a m.-iammcraiilM^^
tun-attava." ^ lllii>rVAKIVU T l i l i K I A ravmtOla.S.Sa , ^ ~ : Olen ynaolcv.^n kyna^^^^^ " -rtöl
— Arabian pinta-ala on noin 1,000,-
^00 neliömailia.
— Elokuvakoneen keksi Edison v.
1893.
M I K A osuus SOSDE.M-F10L1
TOIMISTOLLA ON SUOMEN!
TÄISESSÄ PROPAGAND.lSJi
On tunnettua, etta sosdemrpB
toimiston eraat jäsenet;,olivat.i
aikana saksalaisfasismin kanna;:
Niinpä Varjonen: selitti Sakssn!
kaita ..palattuaan, etta "suonuli
sosiahdemokraatti • ja... sajisä!
kansallissosialisti pääsevät hs^
yhteisymmärrykseen". .:. ..Muu
natsien propagandatoimintaan
sosdem-puoluetoimiston iiys)'-
senet" osallistuivat:silloin mi.ele'
Senvuoksi; oletetaankm -yleensä, i
nykyisin Ruotsin-kautta Suomea >
::iaan suunnattu valhepropaganca.j
si saanut huomattavia a'.us^.ajjj
keistososialidemokratian
ta-.tukee jo sekin-seikkaTetta:;
puolueen pääsihteeri Vaiiio
on: ainakin • kaksi; kertaa lyhyen..'
sisällä Ruotsissa, käydessään, f
siellä- Suomen oloja parjaaMa,
•ta. Suomeen vihamielisesti.sun;<
va; taantumuälehdisto: on
.mita propagandassaan, ja vas"^ •
-hemmin. Suomeen palattuaan.
Leskinen on. ilmoittanut, että
ole ; lainkaan .puhunut siien
Ruotsin-lehdet.,ovat kertonee*"..;
sellainen on toistunut muidenka ^
dem-puoluejohdon edustajien io
ta eikä mainittu puoluetoinii5'J)J
ryhtynyt; sen johdosta vakaran
menpiteislin tämän maaUems*;
hingollisen pelin lopetianuseis.^
rää olettamus.-etta sellamer
pitäminen j a mnden vaannj
mirien'on; tahallisesti; jarjeste^?»:^
l i i t t i s ta vehSeUyä.
Joka tapauksessa Ruotöin
muslehdistön: harjoittama p r o^
tio;.vahingoittaa. Suomea niin
että sitä avustavat Suomen
set' on.syytä osoi-ttaamaananje,»?!
laisten vihoUisten välikappale*^, i
KANSAN PUOLUSTAJA...
Se on enemmän kuin liike'
laitos... edistyksen voima