Vapaus, July 4, 1925

              4 p. — Sat, ilta
fvöläisnaisteB edusta-jakokous
Helsin­gissä
^ e r ^ i n pidettiin
,vä3ii'2^-=iärje5töj€n
Helsingissä
e d u s t a j a in
V ^--^a o l i edustettuna enem-
'^T.^tuin 50 työpaikkaa j a järjes-
^ £;nkjuk3en menosta j a s e n t e -
• ° ^ ' ä päätöksistä kerromme Suo-l^
v-der. mukaan seuraavaa:
^ Heisin?^-" työväen paikallisjärjes-
-3 naiivaliö^iunta j a naisten työva-j^^
j^ta toukokuun 17 p : k s i k e l -
u^lO ap. kutsunut k a i k k i a H e l s i n -
\ ,-a lähivmpäristön työläisnaisia
Sustajainsa"kautta yhteiseen koko-'
^^e!i neuvottelemaan järjestö- y.
toiniinhan elvyttämisestä työläis-
.^äten keikuudessa. Kokoukseen
olikin saapunut 60 edustajaa, eri
tvöpaikoilta, ammattiosastoista, työ-n=
ikkajärje=t5istä j a valiokunnista,
^"kokouksen avauksen j a v i r k a i l i ­jain
vaalin jälkeen seurasi edusta­jain
ten-ehdykset e r i järjestöiltä ja
toimikunr.ilta. Tämän jälkeen seu­rasi
selostus
TleiHnaailinaIli»esta talou(WlUe»ta.
ja poIiittise$ta tilanteelta
Selostuksensa osoitettiin kapitalis-ysen
talousjärjestelmän r i s t i r i i t a i*
saas ja kykenemättömyys järjestä­mään
maailman taloutta. Osoitet­tiin,
mitenkä kapitalistien kaikki
toimenpi t ee t " j älleenrakentamis- •
työssä" ovat tuottaneet työtäteke­ville
luokille entistä suurempaa puu­tetta
ja kurjuutta. Parhaana todis­teena
siitä on n.s. Dawessuunnitel-ma,
joka on johtanut Saksan työ-
Täestön mitä tukalampaan asemaan.
Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan
voitu yhteiskunnallista t a l o u t t a pe­lastaa
eikä auttaa jaloilleen, sillä
teollisuuden yhä kehittyessä j a suu­ren
kuluttajajoukon ollessa osto-kyvyttömän
syntyy liikatuotantoa,
jolle ei löydy kauppamarkkinoita.
Tämä johtaa taas e r i maiden k a p i ­talistit
kamppailuun keskenään
markkinapaikoista j a saattaa s u u r ia
teollisuuslaitoksia seisomaan. Työt­tömyys
ja siitä johtuva kurjuus
lisääntyy yhä peloittavammassa
määrässä. Tämä nostattaa työväes­tössä
katkeruutta hallitsevaa luok­kaa
ja koko kapitalistista y h t e i s k u n ­tajärjestelmää
vastaan; ei ainoas­taan
varsinaisia palkkatyöläisiä,
vaan myöskin talonpoikaistoa. Ne
liikehtimiset mitä talonpoikaiston
keskuudessa viime aikoina on h a ­vaittavissa,
ovat saattaneet teolli-suustyöväestön
ja talonpoikaiston
lähemmäksi toisiaan j a nostattanut
heissä kumouksellista mielialaa.
Valveilla ovat myöskin hallitse­vat
luokat. Kapitalistimaiden v a -
rustautumis- ja aseistautumisraivo
kasvaa päivä päivältä. Luokkara­jat
selvenevät j a l u o k k a t a i s t e l u kär­jistyy.
Porvariston harjoittama val­koinen
terrori kaikissa maissa, josta
tuoreimpana esimerkkinä on B u l g a ­rian
tapahtumat, kuohuttavat työtä­tekevien
luokkien mieliä k a i k k i a l l a.
Suuret työtätekevät joukot alkavat
myöskin huomata entistä selvemmin
sen tosiasian, etteivät sosialidemo­kraattiset
puolueet j a niiden johta­jat
aja työväestön asiaa vaan " y h ­teiskunnan
säilyttämispolitiikallaan"
tukevat porvariston " asemaa. —
Suurten työläisjoukkojen kärsiessä
nälkää myöntävät miljoonia sota­laivojen,
lentokoneiden y.m. sota­varustusten
rakentamiseen. Yhdes­sä
porvariston kanssa ovat k a i k k i en
maiden sosialidemokraattiset sano­malehdet
parjaamassa ja hyökkää­mässä
vasemmistolaista työväenlii­kettä
j a sen t o i m i n t o j a vastaan.
Tästä huolimatta ei ole kyetty
työväen vallankumouksellista toi­mintaa
tukahuttamaan. Työväestön
valveutuneisuutta j a taisteluvalmi-
Dtta osoittaa parhaiten " t a i s t e lu
ammatiUisen liikkeen yhtenäisyy­destä,
mitä jokaisessa maassa v a ­semmistolaisten
työläisten taholta
käydään. Tämä työ osoittaa, että
kaikesta sorrosta ja vainosta
huoUmatta työväestö luottaa jouk-.
kovoimaansa ja ymmärtää, että a i ­noastaan
yhteistoiminnalla kyetään
taistelemaan yhdistyneen k a p i t a l i s t i -
luokan hyökkäyksiä vastaan j a saat­tamaan
työväestö oikeuksiinsa.
i-yöyen keskustelun jälkeen hy­väksyttiin
selostus sellaisenaan.
Tilannekattaas Snomeata
Tämän jälkeen e s i t e t t i i n kokouk­selle
taloudellinen tilannekatsaus,
jfssa laajasti selostettiin taloudel-
^äta, kapitalistista kehitystä Suo-
^^äsa j a osoitettiin kuinka m a a i l -
aiansodan jälkeen alkoi Suomen t a -
«udellmen tilanne huononemaan ja
rappeutumaan, saavuttaen tämä t a -
iouoeUinen romahdus huippunsa
" ^ 1 , laskien m.m. Suomen rahan
arv-o sUloin niin, että esimerJdksi
^l^omailla ei enää kukaan . h a l u n -
Eu: vaihtaa Suomen rahaa.
, ^^"'^^ alkoi rahan arvo v a k i i n t ua
kansallisomaisuuksien panttauksella
Ulkomaiden p a n k k i i r e i l l e . U l k o m a i ­set
lainat vuosina 1922—23 v a k i i n ­n
u t t i v a t rahan arvon siihen, missä i
se nyt on j a o n rahan arvo näiden
Ulkomaisten jatkuvien lainojen v a ­rassa
saatu pysytettj-ä näihin a s ti
Vuoden 1923 l o p u l l a tuli taas k i ­reä
raha-aika j a sitä j a t k u i vielä
koko viime talven. Se i l m e n i suun­nattomana
työttömyj-tenä, josta
olemme saaneet kärsiä, sillä ainakin
50,000 työtöntä oli useiden kuu­kausien
aikana olemassa.
K u n yleensä tarkastamme Suo­men
taloudellista t i l a n n e t t a , on p a ­ras
ottaa tämä tarkastelu siinä v a ­lossa,
minkä katsauksen i>Dr%-arit i t ­se
antavat, sillä eivät suinkaan he
huusholliansa huonommaksi maalaa
k u i n mitä se on. Helsingin Sano­main
tämän vuoden ensimäinen n u ­mero
kertoo seuraavaa maan ta­loudellisesta
tilanteesta: Rahamark-k
i n a i n t i l a vuoden 1923 l o p u l l a oli
uhkaavasti k i r i s t y n y t parantuen vä­lillä
hiukan, mutta vuoden 1924 l o ­pussa
alkoi tilanne jälleen kiristyä.
Se johtui siitä, että ulkomaiset tal­letukset
alkoivat j a t k u v a s t i v i r r a ta
pois pankeista. Valuuttaa vietiin
maasta pois huomattavat määrät.
Ulkomaiset kapitalistit veivät suuria
l i i k e v o i t t o j a a n ja tämä valuutan
maastavienti on epäedullista Suo­men
taloudelle, mutta sen sijaan
e d u l l i s t a muiden maiden taloudelle
etupäässä E n g l a n n i l l e j a A m e r i k a l ­le.
K u l u v a n a vuonna otettu dollari-l
a i n a , 800 miljoonaa markkaa, t u ­lee
myös pian kulutettua. Tämän
vuoden tammi—huhtikuun tuonnin
enemmyys -on ulkomaan kaupassa
4 6 2 % m i l j . mk. Tämän ohella on
vielä olemassa vakava maatalous-k
r i i s i . Esim. V i i p u r i n läänissä on
tällä kertaa noin 2,500 maatilaa
myytävänä pakkohuutokaupalla. Ne
ovat niin velkaantuneita, että muu­t
a pelastusta ei ole. Tämä osoit­t
a a k u i n k a huono Suomen taloudel­l
i n en t i l a n n e on. Kotimainen kaup­pa
on myöskin kärsinyt ostokyvyn
vähenemisestä "maalaisväestön kes­kuudessa.
Elinkustannukset ovat
kohonneet huomattavasti. Ne ovat
nyt enemmän k u i n 12 k e r t a a korke­ammat
kuin ennen sotaa. Mutta i
sen sijaan työläisten palkat eivät
ole kuin 8—10 kertaa korkeammat.
K a p i t a l i s m i n rappeutumistila kaik­kine
hirvittävine kärsimyksineen
käy työtätekevälle luokalle yhä ras­kaammaksi.
Tällä kertaa voidaan
sanoa, että tulevaisuuden kuvat
ovat synkät j a kaptitalistit vetoavat
jo avunpyynnöllä työväkeenkin vaa­t
i en sen kannattamaan suojelustul-l
e j a , palkkain alentamista j a työ­päivien
pitentämistä. Mutta tähän
ei työläisillä ole varaa. Palkat
ovat i l m a n k i n j o kovin alhaiset k u n
ottaa huomioon kohonneet elinkus­tannukset
j a raskaat sekä välittö­mät
että välilliset verot.
K o l m e n j a puolen vuoden ajan on
porvaristo jatkuvasti ollut hyökkää­jänä
j a työväki puolustajana. Voi­mia
on koetettu, mutta ilolla voi­daan
tänä päivänä todeta, että k a l ­k
i s t a iskuista huolimatta on r i v i m -
me saatu koottua v e r r a t t a i n hyvin.
Tosin on viimeisen 20 kuukauden
aikana ilmaantunut paljon sellais­t
a , j o t a koskaan ei o l i s i t o i v o t t u t a ­pahtuvan.
Sen vuoksi meidän on
t a r k i s t e t t a v a kantamme tässä koko­uksessa
j a tehtävä y k s i m i e l i n e n pää­tös
siitä, että selvä luokkataistelu-k
a n t a on ainoa oikea tie tälläkin
hetkellä. Kiinteästi kokoomalla r i ­v
i t taloudellisella sekä poliittisella
l i n j a l l a voimme ainoastaan päästä
k a p i t a l i s t i s e n järjestelmän kahlees­t
a . J a k o s k a porvarit kiinnittävät o-tettaan,
on meidän vastattava heil­le,
saattamalla rivimme entistä pa­rempaan
kuntoon.
Organitatsioni- ja valittnstyöstä
e s i t e t t i in kokousta valmistavan toi­mikunnan
puolesta alustus, jossa pe­r
u s t e e l l i s e s t i selvitettiin niitä toi­mintamuotoja
j a järjestelyjä, mitä
nykyhetkellä on työväen järjestötoi­minnassa
käytettävänä ja mitenkä
t u l e v a vaalitoimintämme sekä sano­malehdistön
levitystyö on järjestet­tävä.
Pitkän keskustelun jälkeen hy­väksyttiin
seuraavanlainen päätös­lauselma:
1) Helsingin työläisnaisten l :n
edustajiston kokous lausuu käsityk-ssnään,
että toiminta, ennenkuin se
voi olla k y l l i n tehoisaa, on järjestet­tävä
työpaikottain. Naisten tulee
liittyä työpaikkansa valistusjärjes­töön
j a siellä, missä työskentelee
v a i n naistyöläisiä, tulee heidän muo­dostaa
työpaikalle valistusjärjestö.
TyövalicAunnan tulee työryhmien-sä
kautta ylipäänsä tehdä valistus­työtä
naisten keskuudessa, mutta e-l
i k o i s e s t i on näiden työskentely
suunnattava koteihin j a a l u e e l l i s i in
järjestöihin.
Tärkeä osa toiminnan järjestämi­sessä
on myös näillä edustajain ko-^
k o u k s i l l a j a nyt e d u s t a j i k s i v a l i t u i l ­l
a t o v e r e i l l a , joiden ei ole käsitettä­vä
tehtäväänsä siten, että se ^ l o p p uu
tähän • kokoukseen, vaan heidän on
edustajan toimessa edelleenkin toi­m
i t t a v a kunnes uudet edustajat on
v a l i t t u . Jokaisen edustajan v e l v o l l i ­suus
on kerätä työpaikkansa naiset
kokoon j a selostaa heille tämän k o ­kouksen
vaikutus j a merkitys, sekä
saattaa täällä tehdy päätökset jouk­k
o j e n arvostellavaksL Edustajain
tulee myösb'n huolehtia siitä, että
tällaisia kokouksia työpaikoilla jat­kuvasti
pidetään, missä voivat olla
läsnä kaikki työpaikalla työskente­levät,
kuuluivatpa he sitten j o h o n k in
järjestöön tai e i .
2) T. Tiedonantajan levitys- ja
tukemistyö on perin tärkeä. J o k a i ­selle
työpaikalle on saatava lehden
levittäjiä j a k i r j e e n v a i h t a j i a . O n t u ­ettava
T. T : n kannatusneuvostoa ja
vaikutettava n i i n , että tämä järjes­tää
keskuuteensa erikoisia jaostoja
johtamaan lehden, k i r j a l l i s u u d e n ja
j u l k a i s u j e n levitystä, k u i n myös jär­jestämään
k i r j e e n v a i h t a j i a j a varo­j
e n kerääjiä.
S. AmiEsttljirjestl)
V .
3) Naisten vetämiseen ammatil­l
i s i i n järjestöihin on kiinnitettävä
huomiota kaikissa edellämainituissa
elimissä j a antaa ammatillisissa j ä r -
jestöisä oleville naisjaostoille kaik­kea
mahdollista tukea. Erikoisesti
on nyt huomiota kiinnitettävä työ­läisten
lomakysymykseen, minkä k a ­p
i t a l i s t i t aikovat työsäännöillä y.m.
k e i n o i l l a a n kokonaan työläisitä r i i s ­tää.
Tässä suhteessa tulee työläisten
pitää tiukasti k i i n n i lomansaantivaa-timuksestaan.
4) Päivän kysymysten ohella on
naisten kaikissa elimissään t o i m i t t a ­v
a myös tulevien kunnallisvaalien
hyväksi. Tämä työ on nyt kohdistet­tava
varojen hankkimiseen tehtävää
kunnallisvaalipropogandaa varten
sekä ryhdyttävä katsomaan jo n yt
sopivia ehdokasehdokkaita ja muu­t
e n k i n jatkuvasti teroittaa joukoil­le
tulevien kunnallisvaalien surta
merkitystä.
Kokous kehoittaa edustajia selos­tamaan
valitsijoilleen k a i k k i ylläo­levat
kysymykset j a päättää, että
2 : n edustajakokous pidetään syys­k
u u l l a .
Naiatyöläieen jallcaiseminen
Työläisnaisten äänenkannattajan
"Naistyöläisen" j u l k a i s e misesta
päätti kokous ehdottaa lehteä kus­tantavan
osuuskunnan johtokunnal­le,
että lehteä tästä lähtien j u l k a i s ­t
a i s i i n ainoastaan juhlajulkaisuina,
koska lehti t^ten saataisiin t a r k o i ­tustaan
vastaavammaksi j a taloudel­l
i s e s t i kannattavammaksi.
Entistä enemmän on kiinnitettä­vä
huomiota työläisnaisten toimin­t
a a koskevien kirjoitusten j u l k a i ­semiseen
Työväenjärjestöjen Tie­donantajassa.
Lehdessä s i l l o i n täl­löin
julkaistu erikoinen naisten s i ­vu
on saatava j u l a i s t u k s i jos suin­k
i n mahdollista j o k a kuukausi.
K a i k k i e n työläisnaisten on huo­l
e h d i t t a v a }£irjoituksista T. Tiedon­antajan
naistensivuun. Lehdelle on
saatava enemmän naiskirjeenvaihta-j
i a .
Poliitticten vankien ja punaorpojen
avustuksesta
päätettiin, että .työväestön on en­tistä
enemmän kiinnitettävä huomio­t
a avustustyön jatkuvaan järjeste­l
y y n . Avustustyö on saatava jat­kuvaksi
j a järjestettävä niin, että
avustuksen jako tulee tasapuolisek­si
k a i k k i i n p o l i i t t i s i i n vankeihin ja
punaorpoihin nähden." Käsityöseu-r
o j e n y.m. a v u l l a on saatava tuet­t
u a avustustoimintaa.
Tervehdys poliittisille vangeille
K a i k i l l e p o l i i t t i s i s t a syistä vanki­loissa
viruville tovereille päätettiin
lähettää yhteinen taistelutervehdys.
Tämä ensimäinen naisten edusta­jakokous
lopetettiin klo 2 ip. y h ­t
e i s l a u l u l l a .
Kokouksessa vallitsi innostunut
mieliala,' j o k a on parhaana todistee­na
toiminnan elpymisestä työtäte­kevien
naisten keskuudessa.
T i l a s t o a t y e a t e k i j i i a palkoista ja
a v s s t a t k & s s o i t ta
Vuoden 1924 päättyessä kuului
S. Amnaattijärjestöön 22 l i i t t o a,
j o i l l a oli 885 osastoa, sekä jäseniä
47,318. Jäsenistä o l i 37,043 mies­tä
j a 10,269 naista. Näistä c l i 635
oppilasta. Jäsenistä oli maksuva-p
a i t a vuoden lopussa:
Työttömj-yden tähden
Sairauden "
Vanhuuden "
AsevelvoUisuud.' "
M u i d e n syiden "
1,572
413
571
579
1,128
Yhteensä 4,263
Jäsenten keskimääräiset tuntipal­kat
olivat osastoilta saatujen tieto­j
e n mukaan:
»s cc
2 . '
«<
O: »
3 ra ST "O
c
H5'.
< S. 3 O
«1- »j n- 3
<< ts 3
3 o: < « - I l ?r ^ v;
C:: tr. O:
3 - S: 2.
3 «
tr" »tl M
o o:
< o
— - — M
o: ^
r 3 '
O!
3
I M ä
• - « p
P rr
o
3
o:
. . . O
- - « 3
C O M O O O O O O O C n i U M C l C i O —
1 1 03 0^ l U CO
© Ö ö ö
o o © o 1 I
es:
CO ts ts g .
H* cc < i i i 2.
© rfi. rt-
»3
jakaantuen mainittu omaisuus seu­r
a a v a s t i :
Rahaa kas. j a pankissa 5,282,715.52
Saatavia 1,289,461.88
O s a k k e i t a 388,382.16
K a l u s t o a 431,059.92
K i r j a s t o a 28,779.40
M u u t a omaisuutta . . . 325,100.18
Y h t . Smk. 7.745,499.06
Vastaava l u k u oli v. 1923 7,252,-
740.54, joten yhteinen omaisuuden
lisäys on 492,748.52. Omaisuus on
todellisuudessa jonkunverran suu­rempi,
sillä huomattava osa osasto­j
a ei ole antanut tietoja v a r a l l i s u u ­destaan.
Vuoden kuluessa ilmestyi am­m
a t i l l i s i l l a järjestöillä yhteensä 12
lehteä, joiden yhteinen painosmää­rä
oli 44,100 k p l . Lehdistä ilmes-t
j i yksi kaksi kertaa kuukaudessa,
4 kerran kuukaudessa j a muut a i ­noastaan
6 t a i 4 kertaa vuodessa.
M e l k e i n kaikki lehteä julkaisseet
l i i t o t antoivat lehden jäsenilleen i l ­maiseksi.
Yleensä päättyi vuosi 1924 a m ­m
a t i l l i s i l l e järjestöille taloudellisesti
edullisesti, paitsi jäsenluvussa t a ­pahtui
pieni vähennys.
Vaiilia, tunnettu EREKILÄN I I I EE .
O m i s U j a t : ERKKILÄ & M I L T ON
130 Cumberlaod Street S., Port A r l l i u r , Ootano.
( B a y kadun kulmauksessa)
Suoatttel«s — —
M I E S T E N J A P O I K A S T E N V A A T E T U S T A V A R A K A U P P A A
j o k a on h i l j a n avattu aivan uusine tavaroineen j a ehdottomasti
helpoinimilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Y k s i j a sama hinta k a i l u l l e . — J a . —
C A N A D I A N N O R T H E R N H O T E L L IA
rauhallisine j a puhtaine huoneineen.
— sekä —
K A H V I L A - , V I R V O K E . J A TUPAKKAMYYMXL&Ä.
Halvin paikka ottaa kaikki ruokatarpeet.
L i n j o i l l e lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan t i ­laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
O m i s t a j a t : E . Seppälä j a E . Kotanen.
292 Bay St. — Puhelin 305 N . PORT ARTHUR, Gnt.
P A U O K A S NIMISMIES
S i u n t i o n työväenyhdistyksen -toi­mihenkilöt
ovat ihmeissään kysy­neet
neuvoa, mitä heidän on tehtä­vä,
kun Siuontion p i i r i n nimismies
on asettanut työväenyhdistykselle
sellaisen ehdon, että yhdistyksen on
talonsa läheisyyteen rakennettava
p o l i i s i p u t k a juopuneiden säilyttämis­tä
varten, muuten ei yhdistykselle
anneta iltamalupaa. Omasta puo­lestaan
vakuttavat yhdistyksen toi­mihenkilöt,
että yhdistyksen iltama-yleisön
käytös ei ainakaan tähän as­t
i ole moiseen vaatimukseen aihetta
ahtanut.
NÄLKÄPALKAT RAUTATIE­RAKENNUKSILLA
N y k y i s i n ovat palkat Iisalmen ja
Y l i v i e s k a n rautatietyömaalla sangen
alhaiset. Urakkatöissä pääsee 2:50
— 4 : 5 0 mkn t u n t i p a l k a l l e , j a täten
voi täysi mies jäädä 250 m k n puolen
kuukauden palkalle. Työt ovat jär­j
e s t e t y t siten, ettei voi ansaita e-nempää.
K u n o t t a a huomioon tar­v
i k k e i d e n korkeat hinnat, käsittää,
k u i n k a vaikeaa o n e t e n k i n suuriper-heisten
t a l l a toimeen tällä p a l k a l l a.
Miespuolisten oppilaiden palkat
o l i v a t suunnilleen samansuuruiset
k u i n naispuolisten työntekijäin pal­kat.
T i l a s t o n mukaan ovat miespuolis­ten
työntekijäin keskimääräiset tun­t
i p a l k a t , lukuunotettuna k a i k k i am^
m a t t i - ja teollisuusalat, joista
t i e t o j a on saatu, nousseet 44 pen­niä,
eli 6.83 prosenttia. Naispuo­l
i s t en työntekijäin palkat ovat sitä­vastoin
pysyneet jokseenkin enti­sellään.
Mitä eri ammatti- j a teollisuus­a
l o i l l a työskentelevien työläisten
p a l k k o i h i n tulee, niin ovat paperi­työläiset
k a i k i s t a huonoimmin pal­k
a t t u j a . Tilaston mukaan o l i h e i l ­lä
miesten keskimääräinen tunti­p
a l k k a 3.89, tehden siis keskimää­räinen
vuosiansio noin 7,000—8,000
^markkaa. Tietysti osa tämänkin
a l a n työläisistä, m.m. e r i t y i s e t am­mattimiehet,
ansaitsevat enemmän­k
i n , mutta huomattava osa mainit­t
u a määrää vähemmän. Naispuo­l
i s t en työntekijäin keskimääräinen
vuosiansio nousee tuskin 5,000
markkaan. Tämän maallemme tär­keän
teollisuusalan työläiset kai­paavat
siis pikaista palkan paran­nusta.
M u i l l a k i n työaloilla ovat palkat
v e r r a t t a i n pienet. Tosin parilla
a m m a t t i a l a l l a ovat tuntipalkat jok­seenkin
huomattavat; mutta kun
otetaan' huomioon, että niissä työs­kentelevät
eivät saa o l l a työssä y m ­päri
vuoden, niin supistuu heidän­k
i n vuosiansionsa verrattain pie­neksi.
Ja tilaston osoittamat kes­kimääräiset
tuntipalkat lienevät l i i ­a
n k i n korkeat, sillä huonoimmin
p a l k a t u t eivät useimmiten anna tie­t
o j a palkoistaan. Mutta v a i k k a ei
niinkään olisi, niin, kun e l i n t a r ­peet
ovat vuoden kuluessa nous­seet
noin lähes neljä prosenttia ja
miesten palkat vain noin kuusi pro­s
e n t t i a , niin on jäsenistön elintaso
h y v i n vähän parantunut. Järjes­t
ö j en on siis edelleen ,työskennfel-tävä
työläisten elintason paranta-miseksL
Vuoden kuluessa maksoivat am­m
a t i l l i s e t järjestöt jäsenilleen, l u ­kuunottamatta
työttömyyskassojen
maksamia avustuksia, muita avus­t
u k s i a seuraavasti: '
Työriit. avust. 594 j ä s . 340,062.31
Sairaus " 1596 " 308,157.75
Hautaus " 278 " 102,92,5.00
Oikeus " 165 " 89,367.73
M u i t a avustuksia 112,089.20
KUN HULINOITSIJAT VIET-TÄVÄT
VOIMISTELU-JUHLIA
S i l l o i n kun maamme tervein aines,
sen työtätekevät kerrokset, kautta
maan viettävät k i e l t o l a i n kuusivuo-tisjuhlaa,
kokoontuivat maan fascis-t
i t hekin viettämään omalaatuista
juhlaansa.
Helluntrfipäiväksi oli Vaasaan ko­koontunut
suojeluskuntalaisia kai­kista
maankolkista sekä sen lisäksi
Tanskasta viettämään voimistelujuh-laa.
Tilaisuuteen oli lisäksi Ruotsis­ta
lähetetty oikein kuninkaallisen
k a a r t i n soittokunta läsnäolollaan
kultaamaan suojelijain juhlia. Tä­mä
soittokunta s u o r i t t i k i n tehtävän­sä
varsin tunnontarkasti käväisty­ään
kunniaretkilä valkoisten sanka-r
i h a u d o i l a j a soittelipa kunniamars­s
i a , vieläpä mutamien valkoisten
muistomerkiksi pystyttämien kanuu­nojen
ääressäkin. N i i n että kyllä se
Ruotsin sosialidemokraattien hallit­sema
militarismi a i n a k i n Suomessa
kykfeni osoittamaan mieltän työväen
päänmenoksi.
Ensimäisen juhlapäivän pikku t u n ­neille
päästyä saavutti j u h l a huippu­kohtansa.
Retkeillessäun kaupungil­l
a , kohtasi jokapuolella sekä suomea
että etenkin ruotsia mongertavia
suojeluskuntalaisia, jotka päihtynei­nä
hoipertelivat samanlaisten nais­ten
kanssa. Pirtumiehiä ajeli 'autois­sa
huimaa vauhtia p i t k i n k a t u j a hoi­l
a t en j a kohottaen korkealle .pirtu-kanisteria.
Toisia autoja v a r t o i l i lä­pi
yön tunnettujen pirtukauppiai-den
asuntojen ulkopuolella. Kauppa
lienee sinä yönä käynyt k u i n siimaa.
Mitään erityistä poliisivalvontaa ei
k a d u i l l a näkynyt. Päinvastoin tun­tui
siltä kuin olisi t a v a l l i s t a k i n p o l i i ­sivoimaa
vähennetty.
lämpimänä ja terveenä
talvella
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
Lisää sen kierroavoimaa, tuottaa hy­vän,
puhtaan j a voimakkaan veren,
mikä pitää teidät hyvin terveenä
j a lämpimänä talvella.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
iT:ri H. Quackenbushi
Hammasläiikär!
107 Cuthbertson BIk.
! F 0 R T W I L L I A M , pNTARIoI
A u k i iltasin sopimuksella
— Phono S. 2334, —
Y h t . 2633 j ä s . 925,601.99
K u n tähän lisätään työttömyys-j
a raatka»apukassojen maksamat
työttömyys- ja matka-avustukset
1,400 jäsenelle 293,251,25, n i i n on
V. 1924 kuluessa saanut avustusta
4,033 jäsentä, yhteensä Smk. 1,-
245,853.24. Vastaavat l u v u t olivat
V. 1923: l i i t t o j e n avustuksia 783,-
443.00- j a työttömyys- j a matkaapu-kassojen
avustukset 194,535.20 e li
y h t . 977,978.20. Lisäys on siis
347,875.04.
A m m a t i l l i s t e n järjestöjen yhteen-
: l a s k e t t u varallisuus o l i vuoden l o ­pussa
yhteensä Smk. 7,745,499.06,
SUOMEN V A L T I O V E L KA
V a l t i o k o n t t o r i s t a saadun tiedon
mukaan oli Suomen valtiovelka tou­kokuu
vimeisenä päivänä Smk.
2,540,763,382:—. Siitä o l i ulkomais­t
a vakautettua velkaa Smk. 1,758,-
5 5 7 , 6 8 2 :— j a kotimaista Smk. 782,-
20'5,700:—. Huhtikuun lopussa oli
valtiovelka kaikkiaan Smk, 2,568,-
340,182:—, jotdn vähennys tekee
noin 27.6 m i l j . markkaa. Tämä a i ­heutuu
miltei kokonaan ulkomaisen
velan vähennyksestä.
PUUTA V A R A K A P I T A L I S T I EN
" V A L T I O P E T O S T A "
V i i m e ankoina on julklsuudes-sa
k e r r o t t u , että rautatiehallitus on lä­hettänyt
valtioneuvostolle kirjelmän,
jossa esitetään puutavarakapitalis-teille
rahtiaiennusta. Esityksestä i l ­menee,
että kuluvan vuoden alussa
voimaan astunut tavaranluokitus-taulukko
määrä.si kaivospylväät ja
paperipuut 6;een luokkaan, mutta
kotimaisille puunjalostsuetehtaille
menevästä tavarasta myönnettiin 30
pros, alennus. Kuitenkin k u l k u l a i -
tosministeriön päätöksellä on tuota
alennusta myönnetty k a i k i l l e paperi­puille
j a myönnetään edelleen elok,
loppuun asti.
Samassa esityk^ssä on samalla,
j o s k in hienossa muodossa, oltu pa-k
o i t e t t u j a paljastamaan erittäin tör­keitä
väärinkäytöksiä, joihin kapi-t
d i s t i t ovat syyllisiä. Kapitalistit
ovat varsin ovelasti pettänefet rau­tatien
.palvelijoita, j a lähettäneet
myöskin kaivo.spylväät paperipuiden
nimellä, koska hallitus on n i i l l e a n ­tanut
huimaavan alennuksen rahti­maksuista.
Rautatiehallitus on pa-k
o i t e t tu tunnustamaan, että "tämä
seikka on, kuten rautatiehallitus
j o aikaisemmin on esittänyt, vienyt
väärinkäytöksiin, monet liikennöit­sijät,
kun pyrkivät kuljettamaan
kaivospylväät paperipuiden nimelli­sinä
j a ikävä kyllä tällaiset väärin­käytökset
näyttävät yhä lisäänty­neen".
TYÖTTÖMYYS PERÄPOHJO­LASSA
Pohjolassa vallitsee nykyään suu­r
i työttömyys. Viranomaistenkin on
täytynyt ryhtyä avustamaan työttö-
$1.25
Copper Qiffflais@t
Pistäytykäil puotiin Jossa on
k a i k e n l a i s t a ensiluokon ruokata­v
a r a a päivän balvimpiin U n t o i ­h
i n .
7 F i n l a n d St. Phono 104
Autonajuriliike
Kuorma* Ja matkustajo-aato
on aina saatavana
Victor Olson — OlUkkata
— Puhelin 766 —
190 Secord St. Port Arthur, Gnt.
The Sudbury Drug Co.,
Limited.
Corner Elm & Litffar Sreot
SUPBURY, ONT.
mien pois lähettämistä, V i i k o t t a in
annetaan vapaamatkoja 15—^20 hen­gelle,
Nälkiintyneitä työläisiä on
p a l j on Rovaniemelläkin.
Äskettäin pidettiin Rovaniemellä
kokous, jossa päätettiin ryhtyä r a ­hankeräykseen,
jonka kautta saa­d
u i l l a varoilla Rovaniemellä esiin­tyviä
pahimmassa puutteessa olevia
työttömiä koetettaisiin avustaa j a ­kamalla
heille ruokailulippuja y,mi
Kokouksessa keskusteltiin vielä
siitä, millä tavalla v o i t a i s i i n avus­t
a a Lappiin jääneitä työttömäin
j o u k k o j a , jotka rahan puutteessa
eivät voi siirtyä sieltä pois, vaan
joutuvat yhä surkeamman kohta­l
on alaisiksi. Tämän johdosta pää­t
e t t i i n kehoittaa nimismiestä otta­maan
selvää lääninkansliasta, voitai-'
siinko mahdollisesti niitä valtion v a ­r
o j a , j o i t a on myönnetty vapaapilet-t
i en jakamiseksi työttömille, käyttää
tässä tapauksessa työttömäin siirtä­miseksi
autokyydillä pois Lapi.-jta.
Työttömiä on m.m, Inarissa pari
sataa miestä, j o t k a siellä eivät voi
saada ansiota j a elatusta. Samoin
on parisataa miestä Kemijärven
Hyypiössä.
" S U O J E L I J A T " RAASTUVASSA
V , k , 25 pnä oli Kotkan raastu­vanoikeuden
käsiteltävänä eräs k u n -
nianloukkausjuttu. Tämän jutun
yhteydessä e s i t e t t i in kantajaa, K u u ­sankosken
suojeluskunnan aliker­s
a n t t i a R, V , Nummelinia vastaan
m,m, seuraavanlaisia lausuntoja.
Ensimäinen todistaja: Kantaja
tunnetaan tyypilliseksi huliganismin
edustajaksi. Hyökännyt m,m, ker­tojan
kimppuun j a potkinut häntä.
Toinen todistaja: Kantaja on
tunnettu juopottelustaan, häiritsee
kotirauhaa, hätyyttää naisia j,n.e.
j a on paikkakuntansa kauhu.
Kolmas j a neljäs todistaja: Kan­t
a j a on paikkakuntansa kuuluisim­p
i a räyhääjiä, rääkkää isäänsä ja
vaimoaan j a aikaansaa j a t k u v i a jär­jestyshäiriöitä.
Nimismiehen todistus: K a n t a j aa
t u l l a a n syyttämään käräjillä useas­t
a juopumuksesta, melnamisesta,
parasta ooatavissa olevaa tyota aolt*
takaa S. 3Ö2 eli N .743.
T H E BRILLIANT
Värjöyfl. Ja puhdiatuBHIkc.
230 Simpson St. Fort WiiUBia.
226( Arthur St. Port Arthur.
Mo olcmmo henkilöt palvclomaaa
honkliaita.
lais
Huom.!
J . MarjamiioD ja D. Manoison
•ijoitice Gold Avenuolla
Työnjohtajana toimii D. Manninen
Box 325
South Porcupine, Ont.
L l i ^ l T ED
HENKI, PALO, TAPATUBMA JA
AKKUNALASI -
BALICIE-GILL BLOCK, SVDBVRY,
Lainoja bankitaaD nopeasti jo oi*
liayila bJanoUIa.
Hammaslääkäri
' • i i
'•mi
Huone 7, Clinie BIk.
McCartne7'D ja Borke'o yläpuolella.
Victoria Av. jo Brodie S t kolmassa
F O R T WILLIAM
V a s t a a n o t t o t u n n i t : päivisin Q a,p.
—6 Lp. Dtasin: 7—9. Puhelin
1008 S.
T o i m i s t o tyttö puhua Buomea Ja
e n g l a n t i a .
X - R a y k u m hampaista otetaan.
herjauksesta, virkamiehen nhkaami-sesta
y . m .
S o p i i liittöä: Yksi monista!
J u t u n käsittely s i i r r e t t i i n kesak.
80 päivään.