Vapaus, July 4, 1925

              11,^
«s» r i i >
mi''
mi' \ •
I S ' t
l i i t t e l i r
5>* r , <5
**ff 4* ' ,
1 i|
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50
varustetut lähtevät Quebecista. Tummilla ladotut kulkevat L i ­verpoolin
kautta.
Lälitöpaiva
10 Canadian P a c i f i c in
10 Cunardin
" 11 Cunardin
11 W h i t e S t a r D o m i n i on
" 14 Canadian Pacificin
15 Canadian Pacificin
" 17 C a n a d i a n P a c i f i c in
' 17 Cunardin
' 18 Cunardin
18 WIute Star D o m i n i on
22 Canadian Pacificin
" 24 C a n a d i a n P a c i f i c in
24 C u n a r d in
" 25 W l i i t e S t a r D o m i n i on
' 29 Canadian Pacificin
* 30 Canadian Pacificin
' 31 C a n a d i a n P a c i f i c in
' 3i Cunardin
Ylläoleviin hintoihin on
L a i v a
M O N T R O S E
S A T U K N U
A S C A N I A
C A N A D A
M A T A G A M A
M E L I T A
M O N T R O Y A L
A T H E N I A
A N T O N IA
DORIC
EMPRESS OF
M O N T C A L M
A U R A N I A
M E G A N T I C
MINNEDOSA
M O N T E I TH
M O N T C L A R E
L E T I T IA
sotavero, |5.00 lisättävä.
Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannössa luokassa $5.50.
settava puoli pilettiä, sekä sotavero $3.00.
Rautatiellä pääsevät alle 5-vuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti,
menee rautatiellä puoli pilettiä.
Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta on nykyään $180.00.
Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirto­laisille
Scandinavian American, Swedish American, Nonvegian American, United American,
Hamburg American, Royal Mail y.m. linjoille. Nämä linjat eivät ota kesänaikana matkustajia
Canadasta Europaan päin.
Vapauden pilettiliike on viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt y l i kuusisataa laivapilettiä
Suomeen j a Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme luotettavaisuudesta.
Olemme suoraan akentteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille.
Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $115.00, $118.00, $120,00
j a skandinavialaisilla linjoilla $122.00.
Mitään veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai halli-tuksei)
lupaa tarvita.
Toimittakaa pilettitilaxiksenne oman liikkeenne kautta.
TEHKÄÄ KAIKKI PILETTILIIKE NIMELLÄ
F R A N C E
I I ! l a o k p i l e t ti
K a n t a v a a * H e l s i n k i in
16,400 tonnia $106.50
9,000 tonnia $103.50
14,000 tonnia $106.50
10,000 tonnia $103.50
12,450 tonnia $106.50
14,000 tonnia $106.50
15,850 tonnia $108.50
13,500 tonnia $106.50
14,000 tonni^ $106.50
16,500 tonnia $106.50
'18,400 tonnia $108.50
16,400 tonnia $108.50
14,000 t o n n ia $106.50
14,000 t o n n ia $106.50
14,000 tonnia $106,50
? tonnia $106.50
16;400 tonnia $106.50
13,500 tonnia $106,50
Lasten 1—10 vuoteen on mak-
5—12 vuotiailta
W
o V O
Box 69, S U D B U R Y , O N T . , C A N ,
semme niistä sjolEsa selville, ettei
ne päiise tekemään suurempaa pa­hennusta
myöhemmin.
Totta on, että suuri joukko työ­väenluokasta
kapitalistisen yhteis­kuntajärjestelmän
vallitessa, ei toi­mi,
eikä tee sanottavasti mitään,
muuten kuin äärimmäisestä pakosta.
Ainoastaan harvoja on, jotka kai­kella
voimallaan tekevät työtä köy­hälistön
voittoon viemiseksi. .3fut-ta
emme suinkaan rehellisiä leppy-mättömiä
luokkataistelijoita lisää,
sillä jos ruikutamme: "On kysy­myksessä
jrksityispyyteet hänellä,
samaten kuin muillakin".
Yksilöt tietysti ovat yksilöitä
joukkoKikkeessä, ja voidaan ehkä
ajatella, että ne eivät siinä paljoa­kaan
merkitse. Mutta jos joukkom­me
on kokoonpantu huonoista yksi­löistä;
etenkin jos sen toimivilla
paikoilla on huonoja periaatteita
omaavia, jotka tietoisesti myrkyt­tävät
jäsenistöä, ja jos osa jäse­nistä
vielä lisäksi, joko tietoisesti,
tai tietämättään, on heidän tukijoi­taan,
niin se jo merkitsee paljon.
K. Laiho.
m
Koanmuniimin "edtttamifttakö"
Työmiehen No. 148 j a Vapauden
No. 74 julaistun P. Arthurin paik-kakun
takit joen johdosta haluan sa­noa
muutahan sanan. •
Kirjotusta sen enempää ajatte­lematta,
ehkä €i monikaan Vapau­den
ja Työmiehen lukija ole näh­nyt
siinä mitään pahaa, mutta kun
kirjotusta tarkemmin seuraa, niin
huomaa siinä sellaista, joka ei suin­kaan
«distä kommunistisen liikkeen
asiaa, vaan päinvastoin vahingoittaa
sitä. Että asia. meille paremmin
selviäisi, on parasta, että lainaam­me
siitä eräitä kohtia, kuten esini.
seuraavaa: "Me tapaamme joukos­tamme
muutamia henkilöitä,' jotka
voivat uskottaa toisille j a mahdolli­sesti
itsekin uskovat, että hän se
vaan on oikea kommunisti, joka voi
uhrata kaiken energiansa ilman mi-täiin
sivuvaikuttimia sen toiminnan
hyväksi, jossa hän palvelee; j a kui­tenkin
kun tarkastaa sivullisena (vai
sivullisena sinä asioita seuraatkir).
Allekirjottaneen huomautus) niin
huomaa, että hänellä niinkuin toi-
» sillakin on "^myös omat itsekkäät
pyyteet koko laajalti kysymykses­sä".
Haluaisin tietää, ketä ovat ne
"muutamat" henkilöt, joista loihdit
' tulemaan yhden, jolla on "omat i t ­sekkäät
pyyteet"? Vai tarkottaako
lauseesi, että kaikki työväenliikkeen
toimihenkilöt, jotka on jossakin teh­tävissä,
eli toimissa työväenliikkees­sä
ovat siinä yksilöpyyteiden takia?
Mitä tarkottaa nimimerkki J . seu­raavalla
lauseella: "Jos kommunis­mia
koetetaan levittää joka paik­kaan,
sillä tavalla tehdään siitä suo­ranainen
'fraasi"'?
(Haluan kysyä sinulta J . , kenenkä
asiaa sinä ajat, porvariston, vaiko
kommunismin? Tietääkseni kom­munismin
asiaa sinun ainakin pitäisi
ajaa, mutta kirjotuksesi ei ainakaan
sitä osota. Mitkä esimerkiksi ovat
ne sellaiset paikat, johon kommu­nismia
täällä Arthurissa on koetet­tu
sovittaa, ja johon se ei olisi so­pivaa?
Kirjotus jatkuu: "Meidän
olisi muistettava, että emme ole vie­lä
kommunisteja, vaan ' me vasta
kasvatamme itsestämme kommunis­teja".
Siinäpä sitä ollaan, mutta
sinun kirjotussävysi ei ainakaan oso­ta
kommunismin kasvatustyön edis­tämistä,
koska teet kommunismin
sopivaisuudesta eri paikkoihin " f r a a ­sin";
sitäpaitsi sinä et ole niitä "vä­hemmän
tietoisia", että kirjottaisit
sellaista tietämättäsi.
Puhut kirjotuksessasi "penikka-tautisuudesta"
j a vielä käjrtät Leni­niä
kilpenä. Väitöksissäsi tavalli­sesti
vedät esiin lauseen: "Yksi­löillä
on yksilöpyyteet, haolimatta
siitä vaikka onkin työväen liikkeen
palvelaksessa. "Mutta Leninin k i r -
jottamasta penikkautisuudesta sinä
et kuitenkaan saa tukea väitökselle­si.
Päinvastoin, Lenin muu muassa
kirjottaa: " Puolueeseen kieltämät-tömästi
pyrkivät tarrautumaan k a i -
kellaiset onnenonkijat, jotka ainoas­taan
ansaitsisivat saada kuulan kal­loonsa";
Sinovjev jatkaa: "Älkää
kätkekö joukkoonne aineksia, jot­ka
eivät ole kommunistisia, eivätkä
tahdokaan olla". Siis ennen ratkai­sevaa
taistelua riistäjäluokan kans­sa,
meidän on tarkistettava jouk­komme,
kutka ovat kommunisteja,
j a kellä on halua siksi tulla. Jos
emme sitä kykene tekemään, niin
ratkaisevan taistelun ullessa se jo
on myöhäisä. Lisäksi Lenin valai­see
asiaa seuraavasti: " E i ole vai­keata
olla vallankumouksellinen sil­loin,
kun vallankumous jo on puh­jennut
ja vauhdissaan, jolloin val­lankumoukseen
liittyvät kaikki jär­jestään,
pelkän innostuksen, muo­din,
jopa toisinaan henkilökohtai­sen
menestyksen vuoksi. Tällaisis­ta
surkeista vallankumouksellisista
"vapautuminen" tuottaa pjroletari-aatille
sittemmin voiton jälkeen, mi­tä
r^skaimpaa, voidaanpa sanoa
tuskaa tuottavaa työtä". Siis näin
Leninin mukaan tulee käymään, jos
ei joukkomme j a puolueemme yksi­tyiset
jäsenet jo edeltäpäin ole tar­kistettu,
mitä' on se ja-tämä yksilö
j a mihinkä hän pirstyy; kuinka hän
toimii tänäpäivänä; onko hällä yk-silöpyyteitä
j.n.e.
Asian selvitykseksi lainaan vielä
kohtia Kominternin kolmannen kon­gressin
teeseistä: (56) "Pitemmän
laillisen vallankumouksellisen työn
kautta tulee ylipäänsä paremmin
koetelluksi, kuka on kyllin luotet­tava,
rohkea, tunnollinen, tarmokas,
taitava ja täsmällinen, jotta hänelle
voi uskoa tärkeitä ja hänen kyky-jään
vastaavia — tehtäviä". (59)
"Kommunistinen organisaattori kat­soo
ylipäänsä jokaista puolueen jä­sentä
j a jokaista vallankumouksel­lista
työläistä jo edeltäpäin hänen
tulevassa historiallisessa tehtäväs­sään
taistelujärjestömme sotilaana
vallankumousaikana".
Eikö tämä ole selvää kieltä. Sillä
jos ei sellaista tarkistusta j a sellais­ta
tuntemusta ole olemassa eri jä-seniin
nähden kommunistipuolueesr
sa ja ennen vallankumousta, niin
vaikea on onnistua siinä vallanku­mouksen
alkaessa, oikeaan. Silloin
mahdollisesti tulee eri tehtäviin hen-kilötiä,
jotka ovat pettureita, kyke-nemätömiä,
huolimattomia j.n.e. Jos
kommunistipuolueessa tänäpäivänä
on henkilöitä, etenkin sen toimivil­la
paikoilla, jotka ovat toimitsijoina
yksilöpyyteiden takia, j a sen lisäksi
koettavat antaa ymmärtää muille­kin,
että sellaisia ne ovat kaikki
työväenliikkeen toimihenkilöt. Jos
näin olisi asianlaita, niin kuinka me
silloin voimme olojen kiristyessä
luottaa sellaisiin henkilöihin. Vai
voidaanko ne vallankumoustilanteen
sattuessa yhtäkkiä muuttaa tositais-telijoiksi?
Ei, sellaisesta silraän-kääntötempusta
ei ole todisteita,
vaan kokemus kylläkin on osottanut
päinvastaista. Kommunistipuolueen
yhtähyvin kuin sen yksityisten jä­senienkin
täytyy olla valmiina jat­kuviin
taisteluihin ja nhTauksiin
työväen luokkaliikkeen edistämisek­si.
Huolimatta siitä vaikka sen yk­silöitä
olisi uhkaamassa vankila, ter-vapytiy,
rääkkäys, hirttolava ta\
mestaus. Mutta yksilöpyyteitä edus­tavat
toimitsijat, jos ei mitään i h ­meitä
heihin nähden tulisi tapahtu­maan
luokkataistelun kärjistyessäf
eivät suinkaan antautuisi äärimmäi­siin
uhrauksiin kommunistiliikkeen
hyväksi. Puhumattakaan sellaisista
tehtävistä, missä heidän kengensä
olisi vaaranalainen. Ne ovat ta­vallisesti
joukkoa, joiden housut tä­risee
kuulasateessa, vaikka on k i ­ven
takana piilossa, kuten Vesleys-tä
kerrotaan Suomen luokkasodas­sa.
Niiden, henki on liian "kallis"
uhrattavaksi luokkaliikkeen eteen.
Kommunistipuolue, ollakseen sitä
todellisuudessa, vaatii, että sen toi­mitsijat
j a toimihenkilöt, 'sekä yli­päänsä
sen,jäsenistö, ovat sitä myös
todellisuudessa. Esimerkkinä voim­me
pitää sellaisia henkilöitä, kuten
Karl Liebknecht, oRsa Luxemburg,
Kuusinen, Joe Hill, Frank Little
j.n.e; Ei suinkaan kukaan uskoisi,
jos joku väittäisi, että esimerkiksi
Kuusinen, pannessaan henkensä alt­tiiksi
alhtari-Suomessa, ajoi yksilö-etujaan.
'Osottaako S. Vuolijoen
vankityrmässä olo yksilöpjryteiden
ajamista. Oliko /Frank Little lep-pymätön
riistäjäin okkaa vastaan,
jonka sai maksaa hengellään, omaa
yksityisetunsa ajamista? Oma etu­ansako
edusti Lenin kulkiessaan
maanpakolaisena, ainainen hirtto­silmukka
ja kuolemantuomio kinte­reillään?
E i , he ovat taistelleet
köyhälistöliikkeen voittoon viemisek­si
kaikella voimallaan, välittämättä
siitä, vaikka se ei olisi ollut eduksi
heille yksityisesti; perustamatta
hengestään ja kärsimyksistään he
ovat taistelleet rohkeasti loppuun
asti.
Sellaisia henkilöitä ja toimitsijoi­ta
meidän tulee pitää esimerkkinä.
Sellaisia taistelijoita kommunisti­puolue
kaipaa j a tarvitsee, sen pa­rempi
mitä enemmän niitä meillä
on. Omien etujen- ajajista ei kom­munistipuolueelle
ole paljonkaan
hyötyä, pikemmin niistä on vahin­koa.
Muistuu mieleeni muutama vuosi
sitten Työn Temppelin rappusilla
ollessani Kiviniemen Jussin lausun­to:
"Hulluhan minä olisin, jos läh­tisin
puskemaan päätäni seinää var­ten".
Tarkottaen sillä, että on hul­lua
lähteä mihinkään sellaiseen teh­tävään,
jossa on henki vaarassa, ei­kä
ole edeltäpäin olemassa täyttä
varmuutta voitosta. Jos riveissäm­me
on samantapaisten sävelien kai-uttajia,
niin on parasta, että pää-
Kun tarkastelemme järjestömme
jäsenistön suhdetta keskittyneisyy­den
kannalta kotoisissa osastotoi-missaan
ylempiin orgaaneihin, ku­ten
pifrikomiteojhin, t.p. komiteaan
j a edustusta niihin, niin löytyy siel­tä
seikkoja, jotka toteavat, että kes-kittymisteoria
on vaan muodollinen
mutta ei käytännöllinen j a välttä­mätön
heidän mielestään. Vaikut-timina
siihen on tietysti useammat
eri syjrt. Osalle jäsenistöämme ei
vielä ole voitu asiaa selostaa sen
eri puolilta j a toisille se ei näytä
selviävän vielä pitkään aikaan, jos
koskaan. Osa lienee kiteytynyt
liikkeemme alkuperäiseen yksipuoli­seen
järjestelyyn niin lujasti, että
uskovat poikkeuksen siitä johtavan
vaan turmiolliseen suuntaan. .
Tämän viimeiseksi mainitun kan­nalla
olevien mielipide voitaisiin
merkitä seuraavin selityksin: Mitä
harvemmissa käsissä on työväenliik­keen
johto- j a järjestelyvalta, sen
tiiviimpää j a varmempaa on toimin­ta.
^
Kolmannen Kansainvälisen asettar
ma perusta on kuitenkin aivan toi­sin,
ja jos emme nji; riitele muo­dosta
vaan pidämme kiinni ajatuk­sesta,
niin siis näin:
Mitä läheisempi on joukkojen suh­de
johtoon ja ^'ohdon joukkoihin,
sitä määrätietoisempaa on toiminta
niin tarkoitusperään kuin menette­lytapoihinkin
nähden.
Ottamatta tarkempaa analysia
näistä kahdesta erilaisesta määritel­mästä,
voidaan joukoista löytää vas­takaikua
vielä ensiksi mainitun
taakse, jos on salaava ja kylliksi
vakuuttava esitys. Kun vielä lisäk­si
otamme lukuun sen että vaihde-aikana,
jolloin laajemmat joukot
tulevat läheisempään yhteyteen joh­don
kanssa'ja ryhtyvät järjestelyyn,
voi kokemattomuus ja liiallinen in­nostus
viedä kompastuksiin, (joista
itsekkäät yksilöetuilijat saavat valt­teja
taskuihinsa), joiden merkitys
juuri siinä vaiheessa saattaa olla hy­vinkin
tuhoisaa, niin eipä ihme, jos
keskitys vielä monenkin mielestä
näyttää epäkäytännölliseltä.
Mutta jos huolellisesti vertaamme
noita kahta määritelmää toisiinsa,
omaksuen ajatuksen: "joukkojen
kautta joukkojen eduksi", niin pian
saamme sen itsellemme selväksi ja
vähäisin vaivannäöin myöskin tove­reillemme.
" J o u k k o j e n k a u t t a jouk­k
o j e n eduksi" muodostaa kulmaki­ven,
joka ei ole ainoastaan kestävä,
mutta myöskin liikkuma.ton. E i voi­da,
siihen sisällyttää ajatusta: har­v
o j e n kautta j o u k k o j e n eduksi, jota
ensimäinen määritelmä tulkitsee mu­ka,
— ylioppineitten järkeiljm mu­kaan
— mutta joka oikein ymmär­rettynä,
itse elävän elämän tulkin­nan
mukaan, ei voi tarkottaa muuta
k u i n : harvojen kauttA harvojen e-d
u k s i . )
Kun n3rt siis järjestö- j a puolue­toiminnassa
pyritään joukkojen e-dustuksen
kautta saattamaan koko
puoluetoiminta käymään joukkojen
itsensä ja heidän määräysvaltansa
alaisten edustajien kautta, niin ky­symyksessä
ei suinkaan ole pelkäs­tään
sellaisten muodollisuuksien e-sille
loihtiminen, jollaisiksi nyt vie­lä
tahdotaan piirikomiteatj piirikon-ventsionit,
t.p. komit, ja puolub-konventsionit
leimata. E i ! Tarkoi­tuksena
on: maailman l a a j t i i s e n r a a -
t a j a l u o k a n yhdistäminen ja heidän
t o i m i n t a n s a ' saattaminen maailman
l a a j u i s e k s i .
Vasta silloin kun tämä kysymys
käsitetään koko maailmaa käsittä­vänä,
-vasta silloin voidaan se myös­kin
koko maailmaa käsittävänä to­teuttaa.
Silloin on raatajaluokka
koonnut luokkavoimansa j a kykene­vä
järjestämään yhteiskunnalliset
o l o t : kansojen kanttit koko ihmis­k
u n n a n ednksL
Se on vallankumonksellisten räa-
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, sekä
K. G. K. N3mian'in erikoiskatsannon alaisina. Me ^äytamrne ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
K U M M I T A V A R O I T A
Kuumavesipussia, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4.00 j a $5.00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta 35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta $3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus.
y.m., y.m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta 75c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipuun
50c j a $1.00
Selkäplaastaria .35
Rintaplaastaria 50
Munuaisplaastaria 50
Eetteritärpättiä, yskään
ja hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta 50
Hiusöljyä, hinta 50
Hammastippoja, hinta 25
Haramaskittiä, hinta 10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c ja 75c.'
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupihkaa, hinta' 25c unssi
Intinlinjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta 50
Kamferttiöljyä, hinta 50
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänaluskipuun,
hinta .50
Hammaspnlveria. 25c ja 50f
Ihosalvaa, hinta . ,5
Kamferttia, kuivaa dsc nn^-
Kamferttainjamenttia f.
Kummiplaastaria .... «.
Kolmenlaisia t i p p o j a tn
Luulinjamenttia
Nervin tippoja
Parranajosaippuoita . 'en
Päänkivistyspulveria """ 'tn
Piläöljyä Il
Paunöljyä f.
Puhdasta Norjan kalan- '
maksaöljyä,
V 50c ja 1.100
Prinssmtippoja ^1
Preserveeraavia tippoja " 'KQ
Riigapalsamia 'rn
siimävettä "IJ
Silmäsalvaa ' 'JQ
Suu- ja hammasvettä [50
T I L A T K A A meiltä lääkeluettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, Canadan ja Amerikan
lääkkeitä, kummitavaroita, ma*keerausmaaleja y. m. Me maksamme postiraban k a i k i s t a $5.00 t t i
sitä isommista t i l a u k s i s t a . — Erikoislääkeluettelot asiamiehille.
K . G. K . N Y M A N . Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. POKT ARTHUR, Ont
tajien ihanne, — se omanasi tunne,
— sille anna sielusi, — kaikkesi!
Punikkioppilas.
Norjan työväen urhei­luliitto
Äskettäin piti Norjan työväen
urheiluliitto kongressinsa, jossa oli
läsnä 88 edustajaa 51 ossatosta se­kä
sen lisäksi liiton johto sekä vie­raat.
Punaista urheiluinterniä e-dusti
kongressissa Fritz Reutzner.
Kokouksessa'oli esillä useita asioi­ta
sekä tehtiin monia tärkeitä pää­töksiä.
Eräs ruotsalainen lehti on haas­tatellut
mainitusta kongressista pa­laavaa
Reutzneria saadakseen tie­toja
kongressin menosta.
, Haastattelijan kysymykseen, mi­ten
Norjan nuori työväen urheilu­liitto
toimii, tuli vastaukseksi:
— Erinomaisesti! Liiton toimin­takertomuksesta
kävi selville, että
liiton jäsenistö oli vuoden olemas-saoloaikanaan
kasvanut kolminker­taiseksi.
— Ohko liiton suhtautuminen
porvarilliseen urheiluliikkeeseen
kongressissin keskustelujne kohtee­na.
— Oli, j a tässä suhteessa 'kong^
ressi tekikin tärkeimmän päätök­sensä.
Käytetyistä puheenvuorois­ta
kävi selville, että edustajat vaa­tivat
liitoltaan selvää politiikkaa
suhtauduttaessa porvarillisen liiton
jäseniin sekä kysymyksessä kilpai­luista
työväenurheiluliiton ja por­varillisten
välillä. Yksimielisesti
päätettiin, ettei porvariseuraan kuu­luva
voi olla samalla työväen urhei­luliiton
jäsen, sekä etteivät kilpai­lut
porvariliittojen kanssa ole sal­littuja.
— Minkä merkityksen arvelette
tällaisella päätöksellä olevan Nor­j
a n työväen urheiluliittoon näh­den?
—. Sillä on suurin merkitys, mi­tä
voi olla; Tällä päätöksellään on
liitto toisen kerran alleviivannut
luokka-asemansa porvareihin näh­den.
Sillä todettiin, että Nor­jan
porvarillinen liitto palvelee a i ­noastaan
hallitsevan luokan intres­sejä.
Norjassa on tällä aitakin suu­rempi
merkitys, kun useita porva­rillisen
liiton jäseniä on ollut lak-korikkureina.
Toinen sangen tärkeä päätös oli
se, että jokaisen työväen urheilu­liiton
jäsenen täytyy olla joko po­liittisesti
tai ammatillisesti järjes­tynyt.
Samoin, ettei kukaan jäse­nistä
saa tehdä propagandaa porva­rillisen
urheilun puolesta, i
9
SAULT STE. MARIEN JA YMPÄRISTÖN
suomalainen väestö tulkaa tekemään ostoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti hal-vepmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia. .
GoGbrane Hardware Limited
S A U L T S T E . M A R I E . O N T A R I O.
-r
SAULT STE M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
PMMM IM»UR1LIIKKEESTÄ
27 A L B E R T ST. E A S T . — PHONE 1 2 3 0 - J.
niankset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAEERY
T U S I N A K U V IA
Maalaisemänta (ensimäistä kertaa
valokuvaajalla): — Saanko kysyä
onko tämä valokuvaaja Petterson?
— Kyllä se olen minä.
Otatteko te valokuvia myöskin
lapsista?
— Kyllä, se onkin minun eri­koisalani.
— Paljonko te otatte kappaleel­ta?
— Minä otan tavallisesti 50 mark­kaa
tusinalta. <
• — Mikä vahinko. Sitten minun
täytyy odottaa ensi vuoteen, minul­la
on ainoastaan yksitoista.
Finnisli BotOing M s
Valmistaa
parhaat virvokejuomat Soossa
Omis^ja V . Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
BMNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolähetys apteeUi
Canadan Soossa
A i n o a Soossa oleva apteekki, jo*
ka ilmottaa Vapaudesia.
Leipää
j a leivoksia tarjoamme snmmissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä. •
S T E E L T O N B A K E RY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 W e l l i n s t o n S t W. Soo, Ont.
icFaddea&McMiOan
A s i a n a j a j a r , lakimiehet, notariot
y. m.
Konttori:
S A U L T S T E . M A R I E . ONT.
Uriafa McFadden. K. C
E. V . McMillan.
E R I K O I N E N H U O M I O A N N E -
T A A N S U O M A L A I S I L LE
DFC A. B . WEST
Selkärankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Gloucester St. Soo, O nt
— Phone 1806 —
Kymmenen vuoden kokemus sao-malaisten
keskuudessa, v
Charlie Häyrinen
A U T O N A J U R I L I I K E
Phone 1157
354 A l b e r t S t . W . ^00, Ont • , ^
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A . L E I N Or
336 Albert St., Soo, Ont., C a n .
Huom.! 10 vuoden kokemus sai­raala-
ja yksityishierojana.
. HAMMASLÄÄKÄRI
Tri Wood
S A U L T S T E M A R I EN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
rehua. Linjalla olijat tehkää o»
toksenne osousikaupasta.
369 WeIlinBhton St., West. Ont..
Can. — Telefooni 1810 F .
J. A. Maclnnea, B.A- W.H.C. Bnec
MaelNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363 Qnoeo Str.,
Saolt Ste. Marie, Ontario
Eonttori vastapäätä Saalft Sbreetl^
Salum lainataan lialviEmmlla &ozoIIa.
B a n k of Nova Scotia BMg.
Täyttö-, päälystys- ja knltatyötä
tefhdään sekä ulosvetämistä.
Konttori puhelin 190
Asunto puhelin 1139.
S u d b u r y — OB*^
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli, muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kanssamffle-
Meillä on parhain varasto koko Kau­pungissa,
^fn^
Lake Snperior Granite & Marble WB
W. J . McPheraon Mgr.
Soo, Ont. Pbone 624.
rfvöläisnaisi
jakokous
gis
..-•.,n::iärjestö:
. .:^ci3 oU
leilien muk.
Helsingin tyov£
-öa naiivslio^^unta
;;,t.anta oli touko
; 10 ap. -'^-Jtsun
Mustalainsa kauö
^=een neuvottele
toinr.innan elvj
ylikin saapunut
tvöpaikoii-a- amm
pV;kicajärje;:5ista
Kokouksen ava
j2in vaalin jälkei
jäin ten-ehdykset
'toimikunnilta. Ti
rasi selostus
ja poliittises
Seloät'ak;«ssa o
.jsen talousjärjes
saas ja kykenem
inään maailman
tiin, mitenkä k:
toimenpiteet
työssä" ovat tue
^lle luokille entis
tetta ja kurjuutta
te«na siitä on n.
ma, joka on joh
väestön mitä tuk,
Tällä toimenpite(
voitu yhteiskunni
lastaa eikä autti
teollisuuden yhä ;
ren kuluttajajou
kyvyttömän syni
jolle ei löydy
Tämä johtaa taa;
talistit kamppai
markkinapaikoista
teollisuuslaitoksia
tömyys ja siitä
lisääntyy yhä
määrässii. Tämä
tössä katkeruuttj
kaa ja koto kapi
tajärjestelmää vj
taan varsinaisii
vaan myöskin ti
liikehtimiset mi
keskuudessa viire
väittävissä, ovat
suustyöväestön
lähemmäksi toisi;
heissä kumouksei
•Valveilla ovat
vat luokat. Ka
rustautumis- ja
kasvaa päivä pj
jat selvenevät ja
jistyy. Porvaristc
koinen terrori ka
tuoreimpana esin
rian tapahtumat,
tekevien luokkiei
Suuret työtäteke
myöskin huomatz
sen tosiasian, e
kraattiset puolue
jat aja työväest<
teiskunnan säily
tukevat porvar
Suurten työläisj
nälkää myöntäv
laivojen, lentokc
varustusten rake
sä porvariston k
maiden sosialid*
malehdet parjaa
massa vasemmis
kettä ja sen toi:
Tästä huolimi
työväen vallan
mintaa tukahutti
valveutuneisuuttJ
atta osoittaa
ammatillisen H:
destä, mitä jok
semraistolaisten
käydään. Tämä
kaikesta sorr{
huolimatta työv
kovoimaansa ja
noastaan yhteis
taistelemaan yh(
luokan hyökkäyl
tamaan työväes
Lyhyen keski
väksyttiin selost
1 f
Tilannekat
Tämän jälkee
selle taloudellir
jossa laajasti j
lista, kapitalisti
roessa ja osoite
Kansodan jälket
loadellinen tilan
rappeutumaan, \
loudellinen ro
1921, laskien i
arvo silloin ni:
•clkomailla ei <
EUt vaihtaa Sui
Sitten alkoi i
•iansaUisomaisuE
ulkomaiden pai
set lainat vuosi