1925-07-04-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4 p. — Sat, ilta fvöläisnaisteB edusta-jakokous Helsingissä ^ e r ^ i n pidettiin ,vä3ii'2^-=iärje5töj€n Helsingissä e d u s t a j a in V ^--^a o l i edustettuna enem- '^T.^tuin 50 työpaikkaa j a järjes- ^ £;nkjuk3en menosta j a s e n t e - • ° ^ ' ä päätöksistä kerromme Suo-l^ v-der. mukaan seuraavaa: ^ Heisin?^-" työväen paikallisjärjes- -3 naiivaliö^iunta j a naisten työva-j^^ j^ta toukokuun 17 p : k s i k e l - u^lO ap. kutsunut k a i k k i a H e l s i n - \ ,-a lähivmpäristön työläisnaisia Sustajainsa"kautta yhteiseen koko-' ^^e!i neuvottelemaan järjestö- y. toiniinhan elvyttämisestä työläis- .^äten keikuudessa. Kokoukseen olikin saapunut 60 edustajaa, eri tvöpaikoilta, ammattiosastoista, työ-n= ikkajärje=t5istä j a valiokunnista, ^"kokouksen avauksen j a v i r k a i l i jain vaalin jälkeen seurasi edustajain ten-ehdykset e r i järjestöiltä ja toimikunr.ilta. Tämän jälkeen seurasi selostus TleiHnaailinaIli»esta talou(WlUe»ta. ja poIiittise$ta tilanteelta Selostuksensa osoitettiin kapitalis-ysen talousjärjestelmän r i s t i r i i t a i* saas ja kykenemättömyys järjestämään maailman taloutta. Osoitettiin, mitenkä kapitalistien kaikki toimenpi t ee t " j älleenrakentamis- • työssä" ovat tuottaneet työtätekeville luokille entistä suurempaa puutetta ja kurjuutta. Parhaana todisteena siitä on n.s. Dawessuunnitel-ma, joka on johtanut Saksan työ- Täestön mitä tukalampaan asemaan. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan voitu yhteiskunnallista t a l o u t t a pelastaa eikä auttaa jaloilleen, sillä teollisuuden yhä kehittyessä j a suuren kuluttajajoukon ollessa osto-kyvyttömän syntyy liikatuotantoa, jolle ei löydy kauppamarkkinoita. Tämä johtaa taas e r i maiden k a p i talistit kamppailuun keskenään markkinapaikoista j a saattaa s u u r ia teollisuuslaitoksia seisomaan. Työttömyys ja siitä johtuva kurjuus lisääntyy yhä peloittavammassa määrässä. Tämä nostattaa työväestössä katkeruutta hallitsevaa luokkaa ja koko kapitalistista y h t e i s k u n tajärjestelmää vastaan; ei ainoastaan varsinaisia palkkatyöläisiä, vaan myöskin talonpoikaistoa. Ne liikehtimiset mitä talonpoikaiston keskuudessa viime aikoina on h a vaittavissa, ovat saattaneet teolli-suustyöväestön ja talonpoikaiston lähemmäksi toisiaan j a nostattanut heissä kumouksellista mielialaa. Valveilla ovat myöskin hallitsevat luokat. Kapitalistimaiden v a - rustautumis- ja aseistautumisraivo kasvaa päivä päivältä. Luokkarajat selvenevät j a l u o k k a t a i s t e l u kärjistyy. Porvariston harjoittama valkoinen terrori kaikissa maissa, josta tuoreimpana esimerkkinä on B u l g a rian tapahtumat, kuohuttavat työtätekevien luokkien mieliä k a i k k i a l l a. Suuret työtätekevät joukot alkavat myöskin huomata entistä selvemmin sen tosiasian, etteivät sosialidemokraattiset puolueet j a niiden johtajat aja työväestön asiaa vaan " y h teiskunnan säilyttämispolitiikallaan" tukevat porvariston " asemaa. — Suurten työläisjoukkojen kärsiessä nälkää myöntävät miljoonia sotalaivojen, lentokoneiden y.m. sotavarustusten rakentamiseen. Yhdessä porvariston kanssa ovat k a i k k i en maiden sosialidemokraattiset sanomalehdet parjaamassa ja hyökkäämässä vasemmistolaista työväenliikettä j a sen t o i m i n t o j a vastaan. Tästä huolimatta ei ole kyetty työväen vallankumouksellista toimintaa tukahuttamaan. Työväestön valveutuneisuutta j a taisteluvalmi- Dtta osoittaa parhaiten " t a i s t e lu ammatiUisen liikkeen yhtenäisyydestä, mitä jokaisessa maassa v a semmistolaisten työläisten taholta käydään. Tämä työ osoittaa, että kaikesta sorrosta ja vainosta huoUmatta työväestö luottaa jouk-. kovoimaansa ja ymmärtää, että a i noastaan yhteistoiminnalla kyetään taistelemaan yhdistyneen k a p i t a l i s t i - luokan hyökkäyksiä vastaan j a saattamaan työväestö oikeuksiinsa. i-yöyen keskustelun jälkeen hyväksyttiin selostus sellaisenaan. Tilannekattaas Snomeata Tämän jälkeen e s i t e t t i i n kokoukselle taloudellinen tilannekatsaus, jfssa laajasti selostettiin taloudel- ^äta, kapitalistista kehitystä Suo- ^^äsa j a osoitettiin kuinka m a a i l - aiansodan jälkeen alkoi Suomen t a - «udellmen tilanne huononemaan ja rappeutumaan, saavuttaen tämä t a - iouoeUinen romahdus huippunsa " ^ 1 , laskien m.m. Suomen rahan arv-o sUloin niin, että esimerJdksi ^l^omailla ei enää kukaan . h a l u n - Eu: vaihtaa Suomen rahaa. , ^^"'^^ alkoi rahan arvo v a k i i n t ua kansallisomaisuuksien panttauksella Ulkomaiden p a n k k i i r e i l l e . U l k o m a i set lainat vuosina 1922—23 v a k i i n n u t t i v a t rahan arvon siihen, missä i se nyt on j a o n rahan arvo näiden Ulkomaisten jatkuvien lainojen v a rassa saatu pysytettj-ä näihin a s ti Vuoden 1923 l o p u l l a tuli taas k i reä raha-aika j a sitä j a t k u i vielä koko viime talven. Se i l m e n i suunnattomana työttömyj-tenä, josta olemme saaneet kärsiä, sillä ainakin 50,000 työtöntä oli useiden kuukausien aikana olemassa. K u n yleensä tarkastamme Suomen taloudellista t i l a n n e t t a , on p a ras ottaa tämä tarkastelu siinä v a lossa, minkä katsauksen i>Dr%-arit i t se antavat, sillä eivät suinkaan he huusholliansa huonommaksi maalaa k u i n mitä se on. Helsingin Sanomain tämän vuoden ensimäinen n u mero kertoo seuraavaa maan taloudellisesta tilanteesta: Rahamark-k i n a i n t i l a vuoden 1923 l o p u l l a oli uhkaavasti k i r i s t y n y t parantuen välillä hiukan, mutta vuoden 1924 l o pussa alkoi tilanne jälleen kiristyä. Se johtui siitä, että ulkomaiset talletukset alkoivat j a t k u v a s t i v i r r a ta pois pankeista. Valuuttaa vietiin maasta pois huomattavat määrät. Ulkomaiset kapitalistit veivät suuria l i i k e v o i t t o j a a n ja tämä valuutan maastavienti on epäedullista Suomen taloudelle, mutta sen sijaan e d u l l i s t a muiden maiden taloudelle etupäässä E n g l a n n i l l e j a A m e r i k a l le. K u l u v a n a vuonna otettu dollari-l a i n a , 800 miljoonaa markkaa, t u lee myös pian kulutettua. Tämän vuoden tammi—huhtikuun tuonnin enemmyys -on ulkomaan kaupassa 4 6 2 % m i l j . mk. Tämän ohella on vielä olemassa vakava maatalous-k r i i s i . Esim. V i i p u r i n läänissä on tällä kertaa noin 2,500 maatilaa myytävänä pakkohuutokaupalla. Ne ovat niin velkaantuneita, että muut a pelastusta ei ole. Tämä osoitt a a k u i n k a huono Suomen taloudell i n en t i l a n n e on. Kotimainen kauppa on myöskin kärsinyt ostokyvyn vähenemisestä "maalaisväestön keskuudessa. Elinkustannukset ovat kohonneet huomattavasti. Ne ovat nyt enemmän k u i n 12 k e r t a a korkeammat kuin ennen sotaa. Mutta i sen sijaan työläisten palkat eivät ole kuin 8—10 kertaa korkeammat. K a p i t a l i s m i n rappeutumistila kaikkine hirvittävine kärsimyksineen käy työtätekevälle luokalle yhä raskaammaksi. Tällä kertaa voidaan sanoa, että tulevaisuuden kuvat ovat synkät j a kaptitalistit vetoavat jo avunpyynnöllä työväkeenkin vaat i en sen kannattamaan suojelustul-l e j a , palkkain alentamista j a työpäivien pitentämistä. Mutta tähän ei työläisillä ole varaa. Palkat ovat i l m a n k i n j o kovin alhaiset k u n ottaa huomioon kohonneet elinkustannukset j a raskaat sekä välittömät että välilliset verot. K o l m e n j a puolen vuoden ajan on porvaristo jatkuvasti ollut hyökkääjänä j a työväki puolustajana. Voimia on koetettu, mutta ilolla voidaan tänä päivänä todeta, että k a l k i s t a iskuista huolimatta on r i v i m - me saatu koottua v e r r a t t a i n hyvin. Tosin on viimeisen 20 kuukauden aikana ilmaantunut paljon sellaist a , j o t a koskaan ei o l i s i t o i v o t t u t a pahtuvan. Sen vuoksi meidän on t a r k i s t e t t a v a kantamme tässä kokouksessa j a tehtävä y k s i m i e l i n e n päätös siitä, että selvä luokkataistelu-k a n t a on ainoa oikea tie tälläkin hetkellä. Kiinteästi kokoomalla r i v i t taloudellisella sekä poliittisella l i n j a l l a voimme ainoastaan päästä k a p i t a l i s t i s e n järjestelmän kahleest a . J a k o s k a porvarit kiinnittävät o-tettaan, on meidän vastattava heille, saattamalla rivimme entistä parempaan kuntoon. Organitatsioni- ja valittnstyöstä e s i t e t t i in kokousta valmistavan toimikunnan puolesta alustus, jossa per u s t e e l l i s e s t i selvitettiin niitä toimintamuotoja j a järjestelyjä, mitä nykyhetkellä on työväen järjestötoiminnassa käytettävänä ja mitenkä t u l e v a vaalitoimintämme sekä sanomalehdistön levitystyö on järjestettävä. Pitkän keskustelun jälkeen hyväksyttiin seuraavanlainen päätöslauselma: 1) Helsingin työläisnaisten l :n edustajiston kokous lausuu käsityk-ssnään, että toiminta, ennenkuin se voi olla k y l l i n tehoisaa, on järjestettävä työpaikottain. Naisten tulee liittyä työpaikkansa valistusjärjestöön j a siellä, missä työskentelee v a i n naistyöläisiä, tulee heidän muodostaa työpaikalle valistusjärjestö. TyövalicAunnan tulee työryhmien-sä kautta ylipäänsä tehdä valistustyötä naisten keskuudessa, mutta e-l i k o i s e s t i on näiden työskentely suunnattava koteihin j a a l u e e l l i s i in järjestöihin. Tärkeä osa toiminnan järjestämisessä on myös näillä edustajain ko-^ k o u k s i l l a j a nyt e d u s t a j i k s i v a l i t u i l l a t o v e r e i l l a , joiden ei ole käsitettävä tehtäväänsä siten, että se ^ l o p p uu tähän • kokoukseen, vaan heidän on edustajan toimessa edelleenkin toim i t t a v a kunnes uudet edustajat on v a l i t t u . Jokaisen edustajan v e l v o l l i suus on kerätä työpaikkansa naiset kokoon j a selostaa heille tämän k o kouksen vaikutus j a merkitys, sekä saattaa täällä tehdy päätökset joukk o j e n arvostellavaksL Edustajain tulee myösb'n huolehtia siitä, että tällaisia kokouksia työpaikoilla jatkuvasti pidetään, missä voivat olla läsnä kaikki työpaikalla työskentelevät, kuuluivatpa he sitten j o h o n k in järjestöön tai e i . 2) T. Tiedonantajan levitys- ja tukemistyö on perin tärkeä. J o k a i selle työpaikalle on saatava lehden levittäjiä j a k i r j e e n v a i h t a j i a . O n t u ettava T. T : n kannatusneuvostoa ja vaikutettava n i i n , että tämä järjestää keskuuteensa erikoisia jaostoja johtamaan lehden, k i r j a l l i s u u d e n ja j u l k a i s u j e n levitystä, k u i n myös järjestämään k i r j e e n v a i h t a j i a j a varoj e n kerääjiä. S. AmiEsttljirjestl) V . 3) Naisten vetämiseen ammatill i s i i n järjestöihin on kiinnitettävä huomiota kaikissa edellämainituissa elimissä j a antaa ammatillisissa j ä r - jestöisä oleville naisjaostoille kaikkea mahdollista tukea. Erikoisesti on nyt huomiota kiinnitettävä työläisten lomakysymykseen, minkä k a p i t a l i s t i t aikovat työsäännöillä y.m. k e i n o i l l a a n kokonaan työläisitä r i i s tää. Tässä suhteessa tulee työläisten pitää tiukasti k i i n n i lomansaantivaa-timuksestaan. 4) Päivän kysymysten ohella on naisten kaikissa elimissään t o i m i t t a v a myös tulevien kunnallisvaalien hyväksi. Tämä työ on nyt kohdistettava varojen hankkimiseen tehtävää kunnallisvaalipropogandaa varten sekä ryhdyttävä katsomaan jo n yt sopivia ehdokasehdokkaita ja muut e n k i n jatkuvasti teroittaa joukoille tulevien kunnallisvaalien surta merkitystä. Kokous kehoittaa edustajia selostamaan valitsijoilleen k a i k k i ylläolevat kysymykset j a päättää, että 2 : n edustajakokous pidetään syysk u u l l a . Naiatyöläieen jallcaiseminen Työläisnaisten äänenkannattajan "Naistyöläisen" j u l k a i s e misesta päätti kokous ehdottaa lehteä kustantavan osuuskunnan johtokunnalle, että lehteä tästä lähtien j u l k a i s t a i s i i n ainoastaan juhlajulkaisuina, koska lehti t^ten saataisiin t a r k o i tustaan vastaavammaksi j a taloudell i s e s t i kannattavammaksi. Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota työläisnaisten toimint a a koskevien kirjoitusten j u l k a i semiseen Työväenjärjestöjen Tiedonantajassa. Lehdessä s i l l o i n tällöin julkaistu erikoinen naisten s i vu on saatava j u l a i s t u k s i jos suink i n mahdollista j o k a kuukausi. K a i k k i e n työläisnaisten on huol e h d i t t a v a }£irjoituksista T. Tiedonantajan naistensivuun. Lehdelle on saatava enemmän naiskirjeenvaihta-j i a . Poliitticten vankien ja punaorpojen avustuksesta päätettiin, että .työväestön on entistä enemmän kiinnitettävä huomiot a avustustyön jatkuvaan järjestel y y n . Avustustyö on saatava jatkuvaksi j a järjestettävä niin, että avustuksen jako tulee tasapuoliseksi k a i k k i i n p o l i i t t i s i i n vankeihin ja punaorpoihin nähden." Käsityöseu-r o j e n y.m. a v u l l a on saatava tuett u a avustustoimintaa. Tervehdys poliittisille vangeille K a i k i l l e p o l i i t t i s i s t a syistä vankiloissa viruville tovereille päätettiin lähettää yhteinen taistelutervehdys. Tämä ensimäinen naisten edustajakokous lopetettiin klo 2 ip. y h t e i s l a u l u l l a . Kokouksessa vallitsi innostunut mieliala,' j o k a on parhaana todisteena toiminnan elpymisestä työtätekevien naisten keskuudessa. T i l a s t o a t y e a t e k i j i i a palkoista ja a v s s t a t k & s s o i t ta Vuoden 1924 päättyessä kuului S. Amnaattijärjestöön 22 l i i t t o a, j o i l l a oli 885 osastoa, sekä jäseniä 47,318. Jäsenistä o l i 37,043 miestä j a 10,269 naista. Näistä c l i 635 oppilasta. Jäsenistä oli maksuva-p a i t a vuoden lopussa: Työttömj-yden tähden Sairauden " Vanhuuden " AsevelvoUisuud.' " M u i d e n syiden " 1,572 413 571 579 1,128 Yhteensä 4,263 Jäsenten keskimääräiset tuntipalkat olivat osastoilta saatujen tietoj e n mukaan: »s cc 2 . ' «< O: » 3 ra ST "O c H5'. < S. 3 O «1- »j n- 3 << ts 3 3 o: < « - I l ?r ^ v; C:: tr. O: 3 - S: 2. 3 « tr" »tl M o o: < o — - — M o: ^ r 3 ' O! 3 I M ä • - « p P rr o 3 o: . . . O - - « 3 C O M O O O O O O O C n i U M C l C i O — 1 1 03 0^ l U CO © Ö ö ö o o © o 1 I es: CO ts ts g . H* cc < i i i 2. © rfi. rt- »3 jakaantuen mainittu omaisuus seur a a v a s t i : Rahaa kas. j a pankissa 5,282,715.52 Saatavia 1,289,461.88 O s a k k e i t a 388,382.16 K a l u s t o a 431,059.92 K i r j a s t o a 28,779.40 M u u t a omaisuutta . . . 325,100.18 Y h t . Smk. 7.745,499.06 Vastaava l u k u oli v. 1923 7,252,- 740.54, joten yhteinen omaisuuden lisäys on 492,748.52. Omaisuus on todellisuudessa jonkunverran suurempi, sillä huomattava osa osastoj a ei ole antanut tietoja v a r a l l i s u u destaan. Vuoden kuluessa ilmestyi amm a t i l l i s i l l a järjestöillä yhteensä 12 lehteä, joiden yhteinen painosmäärä oli 44,100 k p l . Lehdistä ilmes-t j i yksi kaksi kertaa kuukaudessa, 4 kerran kuukaudessa j a muut a i noastaan 6 t a i 4 kertaa vuodessa. M e l k e i n kaikki lehteä julkaisseet l i i t o t antoivat lehden jäsenilleen i l maiseksi. Yleensä päättyi vuosi 1924 a m m a t i l l i s i l l e järjestöille taloudellisesti edullisesti, paitsi jäsenluvussa t a pahtui pieni vähennys. Vaiilia, tunnettu EREKILÄN I I I EE . O m i s U j a t : ERKKILÄ & M I L T ON 130 Cumberlaod Street S., Port A r l l i u r , Ootano. ( B a y kadun kulmauksessa) Suoatttel«s — — M I E S T E N J A P O I K A S T E N V A A T E T U S T A V A R A K A U P P A A j o k a on h i l j a n avattu aivan uusine tavaroineen j a ehdottomasti helpoinimilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla. Y k s i j a sama hinta k a i l u l l e . — J a . — C A N A D I A N N O R T H E R N H O T E L L IA rauhallisine j a puhtaine huoneineen. — sekä — K A H V I L A - , V I R V O K E . J A TUPAKKAMYYMXL&Ä. Halvin paikka ottaa kaikki ruokatarpeet. L i n j o i l l e lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan t i laukset. INTERNATIONAL GROCERY O m i s t a j a t : E . Seppälä j a E . Kotanen. 292 Bay St. — Puhelin 305 N . PORT ARTHUR, Gnt. P A U O K A S NIMISMIES S i u n t i o n työväenyhdistyksen -toimihenkilöt ovat ihmeissään kysyneet neuvoa, mitä heidän on tehtävä, kun Siuontion p i i r i n nimismies on asettanut työväenyhdistykselle sellaisen ehdon, että yhdistyksen on talonsa läheisyyteen rakennettava p o l i i s i p u t k a juopuneiden säilyttämistä varten, muuten ei yhdistykselle anneta iltamalupaa. Omasta puolestaan vakuttavat yhdistyksen toimihenkilöt, että yhdistyksen iltama-yleisön käytös ei ainakaan tähän ast i ole moiseen vaatimukseen aihetta ahtanut. NÄLKÄPALKAT RAUTATIERAKENNUKSILLA N y k y i s i n ovat palkat Iisalmen ja Y l i v i e s k a n rautatietyömaalla sangen alhaiset. Urakkatöissä pääsee 2:50 — 4 : 5 0 mkn t u n t i p a l k a l l e , j a täten voi täysi mies jäädä 250 m k n puolen kuukauden palkalle. Työt ovat järj e s t e t y t siten, ettei voi ansaita e-nempää. K u n o t t a a huomioon tarv i k k e i d e n korkeat hinnat, käsittää, k u i n k a vaikeaa o n e t e n k i n suuriper-heisten t a l l a toimeen tällä p a l k a l l a. Miespuolisten oppilaiden palkat o l i v a t suunnilleen samansuuruiset k u i n naispuolisten työntekijäin palkat. T i l a s t o n mukaan ovat miespuolisten työntekijäin keskimääräiset tunt i p a l k a t , lukuunotettuna k a i k k i am^ m a t t i - ja teollisuusalat, joista t i e t o j a on saatu, nousseet 44 penniä, eli 6.83 prosenttia. Naispuol i s t en työntekijäin palkat ovat sitävastoin pysyneet jokseenkin entisellään. Mitä eri ammatti- j a teollisuusa l o i l l a työskentelevien työläisten p a l k k o i h i n tulee, niin ovat paperityöläiset k a i k i s t a huonoimmin palk a t t u j a . Tilaston mukaan o l i h e i l lä miesten keskimääräinen tuntip a l k k a 3.89, tehden siis keskimääräinen vuosiansio noin 7,000—8,000 ^markkaa. Tietysti osa tämänkin a l a n työläisistä, m.m. e r i t y i s e t ammattimiehet, ansaitsevat enemmänk i n , mutta huomattava osa mainitt u a määrää vähemmän. Naispuol i s t en työntekijäin keskimääräinen vuosiansio nousee tuskin 5,000 markkaan. Tämän maallemme tärkeän teollisuusalan työläiset kaipaavat siis pikaista palkan parannusta. M u i l l a k i n työaloilla ovat palkat v e r r a t t a i n pienet. Tosin parilla a m m a t t i a l a l l a ovat tuntipalkat jokseenkin huomattavat; mutta kun otetaan' huomioon, että niissä työskentelevät eivät saa o l l a työssä y m päri vuoden, niin supistuu heidänk i n vuosiansionsa verrattain pieneksi. Ja tilaston osoittamat keskimääräiset tuntipalkat lienevät l i i a n k i n korkeat, sillä huonoimmin p a l k a t u t eivät useimmiten anna tiet o j a palkoistaan. Mutta v a i k k a ei niinkään olisi, niin, kun e l i n t a r peet ovat vuoden kuluessa nousseet noin lähes neljä prosenttia ja miesten palkat vain noin kuusi pros e n t t i a , niin on jäsenistön elintaso h y v i n vähän parantunut. Järjest ö j en on siis edelleen ,työskennfel-tävä työläisten elintason paranta-miseksL Vuoden kuluessa maksoivat amm a t i l l i s e t järjestöt jäsenilleen, l u kuunottamatta työttömyyskassojen maksamia avustuksia, muita avust u k s i a seuraavasti: ' Työriit. avust. 594 j ä s . 340,062.31 Sairaus " 1596 " 308,157.75 Hautaus " 278 " 102,92,5.00 Oikeus " 165 " 89,367.73 M u i t a avustuksia 112,089.20 KUN HULINOITSIJAT VIET-TÄVÄT VOIMISTELU-JUHLIA S i l l o i n kun maamme tervein aines, sen työtätekevät kerrokset, kautta maan viettävät k i e l t o l a i n kuusivuo-tisjuhlaa, kokoontuivat maan fascis-t i t hekin viettämään omalaatuista juhlaansa. Helluntrfipäiväksi oli Vaasaan kokoontunut suojeluskuntalaisia kaikista maankolkista sekä sen lisäksi Tanskasta viettämään voimistelujuh-laa. Tilaisuuteen oli lisäksi Ruotsista lähetetty oikein kuninkaallisen k a a r t i n soittokunta läsnäolollaan kultaamaan suojelijain juhlia. Tämä soittokunta s u o r i t t i k i n tehtävänsä varsin tunnontarkasti käväistyään kunniaretkilä valkoisten sanka-r i h a u d o i l a j a soittelipa kunniamarss i a , vieläpä mutamien valkoisten muistomerkiksi pystyttämien kanuunojen ääressäkin. N i i n että kyllä se Ruotsin sosialidemokraattien hallitsema militarismi a i n a k i n Suomessa kykfeni osoittamaan mieltän työväen päänmenoksi. Ensimäisen juhlapäivän pikku t u n neille päästyä saavutti j u h l a huippukohtansa. Retkeillessäun kaupungill a , kohtasi jokapuolella sekä suomea että etenkin ruotsia mongertavia suojeluskuntalaisia, jotka päihtyneinä hoipertelivat samanlaisten naisten kanssa. Pirtumiehiä ajeli 'autoissa huimaa vauhtia p i t k i n k a t u j a hoil a t en j a kohottaen korkealle .pirtu-kanisteria. Toisia autoja v a r t o i l i läpi yön tunnettujen pirtukauppiai-den asuntojen ulkopuolella. Kauppa lienee sinä yönä käynyt k u i n siimaa. Mitään erityistä poliisivalvontaa ei k a d u i l l a näkynyt. Päinvastoin tuntui siltä kuin olisi t a v a l l i s t a k i n p o l i i sivoimaa vähennetty. lämpimänä ja terveenä talvella puhdistaa ja rikastuttaa verenne Lisää sen kierroavoimaa, tuottaa hyvän, puhtaan j a voimakkaan veren, mikä pitää teidät hyvin terveenä j a lämpimänä talvella. HINNAT OVAT SAMAT KUIN ENNENKIN iT:ri H. Quackenbushi Hammasläiikär! 107 Cuthbertson BIk. ! F 0 R T W I L L I A M , pNTARIoI A u k i iltasin sopimuksella — Phono S. 2334, — Y h t . 2633 j ä s . 925,601.99 K u n tähän lisätään työttömyys-j a raatka»apukassojen maksamat työttömyys- ja matka-avustukset 1,400 jäsenelle 293,251,25, n i i n on V. 1924 kuluessa saanut avustusta 4,033 jäsentä, yhteensä Smk. 1,- 245,853.24. Vastaavat l u v u t olivat V. 1923: l i i t t o j e n avustuksia 783,- 443.00- j a työttömyys- j a matkaapu-kassojen avustukset 194,535.20 e li y h t . 977,978.20. Lisäys on siis 347,875.04. A m m a t i l l i s t e n järjestöjen yhteen- : l a s k e t t u varallisuus o l i vuoden l o pussa yhteensä Smk. 7,745,499.06, SUOMEN V A L T I O V E L KA V a l t i o k o n t t o r i s t a saadun tiedon mukaan oli Suomen valtiovelka toukokuu vimeisenä päivänä Smk. 2,540,763,382:—. Siitä o l i ulkomaist a vakautettua velkaa Smk. 1,758,- 5 5 7 , 6 8 2 :— j a kotimaista Smk. 782,- 20'5,700:—. Huhtikuun lopussa oli valtiovelka kaikkiaan Smk, 2,568,- 340,182:—, jotdn vähennys tekee noin 27.6 m i l j . markkaa. Tämä a i heutuu miltei kokonaan ulkomaisen velan vähennyksestä. PUUTA V A R A K A P I T A L I S T I EN " V A L T I O P E T O S T A " V i i m e ankoina on julklsuudes-sa k e r r o t t u , että rautatiehallitus on lähettänyt valtioneuvostolle kirjelmän, jossa esitetään puutavarakapitalis-teille rahtiaiennusta. Esityksestä i l menee, että kuluvan vuoden alussa voimaan astunut tavaranluokitus-taulukko määrä.si kaivospylväät ja paperipuut 6;een luokkaan, mutta kotimaisille puunjalostsuetehtaille menevästä tavarasta myönnettiin 30 pros, alennus. Kuitenkin k u l k u l a i - tosministeriön päätöksellä on tuota alennusta myönnetty k a i k i l l e paperipuille j a myönnetään edelleen elok, loppuun asti. Samassa esityk^ssä on samalla, j o s k in hienossa muodossa, oltu pa-k o i t e t t u j a paljastamaan erittäin törkeitä väärinkäytöksiä, joihin kapi-t d i s t i t ovat syyllisiä. Kapitalistit ovat varsin ovelasti pettänefet rautatien .palvelijoita, j a lähettäneet myöskin kaivo.spylväät paperipuiden nimellä, koska hallitus on n i i l l e a n tanut huimaavan alennuksen rahtimaksuista. Rautatiehallitus on pa-k o i t e t tu tunnustamaan, että "tämä seikka on, kuten rautatiehallitus j o aikaisemmin on esittänyt, vienyt väärinkäytöksiin, monet liikennöitsijät, kun pyrkivät kuljettamaan kaivospylväät paperipuiden nimellisinä j a ikävä kyllä tällaiset väärinkäytökset näyttävät yhä lisääntyneen". TYÖTTÖMYYS PERÄPOHJOLASSA Pohjolassa vallitsee nykyään suur i työttömyys. Viranomaistenkin on täytynyt ryhtyä avustamaan työttö- $1.25 Copper Qiffflais@t Pistäytykäil puotiin Jossa on k a i k e n l a i s t a ensiluokon ruokatav a r a a päivän balvimpiin U n t o i h i n . 7 F i n l a n d St. Phono 104 Autonajuriliike Kuorma* Ja matkustajo-aato on aina saatavana Victor Olson — OlUkkata — Puhelin 766 — 190 Secord St. Port Arthur, Gnt. The Sudbury Drug Co., Limited. Corner Elm & Litffar Sreot SUPBURY, ONT. mien pois lähettämistä, V i i k o t t a in annetaan vapaamatkoja 15—^20 hengelle, Nälkiintyneitä työläisiä on p a l j on Rovaniemelläkin. Äskettäin pidettiin Rovaniemellä kokous, jossa päätettiin ryhtyä r a hankeräykseen, jonka kautta saad u i l l a varoilla Rovaniemellä esiintyviä pahimmassa puutteessa olevia työttömiä koetettaisiin avustaa j a kamalla heille ruokailulippuja y,mi Kokouksessa keskusteltiin vielä siitä, millä tavalla v o i t a i s i i n avust a a Lappiin jääneitä työttömäin j o u k k o j a , jotka rahan puutteessa eivät voi siirtyä sieltä pois, vaan joutuvat yhä surkeamman kohtal on alaisiksi. Tämän johdosta päät e t t i i n kehoittaa nimismiestä ottamaan selvää lääninkansliasta, voitai-' siinko mahdollisesti niitä valtion v a r o j a , j o i t a on myönnetty vapaapilet-t i en jakamiseksi työttömille, käyttää tässä tapauksessa työttömäin siirtämiseksi autokyydillä pois Lapi.-jta. Työttömiä on m.m, Inarissa pari sataa miestä, j o t k a siellä eivät voi saada ansiota j a elatusta. Samoin on parisataa miestä Kemijärven Hyypiössä. " S U O J E L I J A T " RAASTUVASSA V , k , 25 pnä oli Kotkan raastuvanoikeuden käsiteltävänä eräs k u n - nianloukkausjuttu. Tämän jutun yhteydessä e s i t e t t i in kantajaa, K u u sankosken suojeluskunnan alikers a n t t i a R, V , Nummelinia vastaan m,m, seuraavanlaisia lausuntoja. Ensimäinen todistaja: Kantaja tunnetaan tyypilliseksi huliganismin edustajaksi. Hyökännyt m,m, kertojan kimppuun j a potkinut häntä. Toinen todistaja: Kantaja on tunnettu juopottelustaan, häiritsee kotirauhaa, hätyyttää naisia j,n.e. j a on paikkakuntansa kauhu. Kolmas j a neljäs todistaja: Kant a j a on paikkakuntansa kuuluisimp i a räyhääjiä, rääkkää isäänsä ja vaimoaan j a aikaansaa j a t k u v i a järjestyshäiriöitä. Nimismiehen todistus: K a n t a j aa t u l l a a n syyttämään käräjillä useast a juopumuksesta, melnamisesta, parasta ooatavissa olevaa tyota aolt* takaa S. 3Ö2 eli N .743. T H E BRILLIANT Värjöyfl. Ja puhdiatuBHIkc. 230 Simpson St. Fort WiiUBia. 226( Arthur St. Port Arthur. Mo olcmmo henkilöt palvclomaaa honkliaita. lais Huom.! J . MarjamiioD ja D. Manoison •ijoitice Gold Avenuolla Työnjohtajana toimii D. Manninen Box 325 South Porcupine, Ont. L l i ^ l T ED HENKI, PALO, TAPATUBMA JA AKKUNALASI - BALICIE-GILL BLOCK, SVDBVRY, Lainoja bankitaaD nopeasti jo oi* liayila bJanoUIa. Hammaslääkäri ' • i i '•mi Huone 7, Clinie BIk. McCartne7'D ja Borke'o yläpuolella. Victoria Av. jo Brodie S t kolmassa F O R T WILLIAM V a s t a a n o t t o t u n n i t : päivisin Q a,p. —6 Lp. Dtasin: 7—9. Puhelin 1008 S. T o i m i s t o tyttö puhua Buomea Ja e n g l a n t i a . X - R a y k u m hampaista otetaan. herjauksesta, virkamiehen nhkaami-sesta y . m . S o p i i liittöä: Yksi monista! J u t u n käsittely s i i r r e t t i i n kesak. 80 päivään.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 4, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-07-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250704 |
Description
Title | 1925-07-04-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 4 p. — Sat, ilta fvöläisnaisteB edusta-jakokous Helsingissä ^ e r ^ i n pidettiin ,vä3ii'2^-=iärje5töj€n Helsingissä e d u s t a j a in V ^--^a o l i edustettuna enem- '^T.^tuin 50 työpaikkaa j a järjes- ^ £;nkjuk3en menosta j a s e n t e - • ° ^ ' ä päätöksistä kerromme Suo-l^ v-der. mukaan seuraavaa: ^ Heisin?^-" työväen paikallisjärjes- -3 naiivaliö^iunta j a naisten työva-j^^ j^ta toukokuun 17 p : k s i k e l - u^lO ap. kutsunut k a i k k i a H e l s i n - \ ,-a lähivmpäristön työläisnaisia Sustajainsa"kautta yhteiseen koko-' ^^e!i neuvottelemaan järjestö- y. toiniinhan elvyttämisestä työläis- .^äten keikuudessa. Kokoukseen olikin saapunut 60 edustajaa, eri tvöpaikoilta, ammattiosastoista, työ-n= ikkajärje=t5istä j a valiokunnista, ^"kokouksen avauksen j a v i r k a i l i jain vaalin jälkeen seurasi edustajain ten-ehdykset e r i järjestöiltä ja toimikunr.ilta. Tämän jälkeen seurasi selostus TleiHnaailinaIli»esta talou(WlUe»ta. ja poIiittise$ta tilanteelta Selostuksensa osoitettiin kapitalis-ysen talousjärjestelmän r i s t i r i i t a i* saas ja kykenemättömyys järjestämään maailman taloutta. Osoitettiin, mitenkä kapitalistien kaikki toimenpi t ee t " j älleenrakentamis- • työssä" ovat tuottaneet työtätekeville luokille entistä suurempaa puutetta ja kurjuutta. Parhaana todisteena siitä on n.s. Dawessuunnitel-ma, joka on johtanut Saksan työ- Täestön mitä tukalampaan asemaan. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan voitu yhteiskunnallista t a l o u t t a pelastaa eikä auttaa jaloilleen, sillä teollisuuden yhä kehittyessä j a suuren kuluttajajoukon ollessa osto-kyvyttömän syntyy liikatuotantoa, jolle ei löydy kauppamarkkinoita. Tämä johtaa taas e r i maiden k a p i talistit kamppailuun keskenään markkinapaikoista j a saattaa s u u r ia teollisuuslaitoksia seisomaan. Työttömyys ja siitä johtuva kurjuus lisääntyy yhä peloittavammassa määrässä. Tämä nostattaa työväestössä katkeruutta hallitsevaa luokkaa ja koko kapitalistista y h t e i s k u n tajärjestelmää vastaan; ei ainoastaan varsinaisia palkkatyöläisiä, vaan myöskin talonpoikaistoa. Ne liikehtimiset mitä talonpoikaiston keskuudessa viime aikoina on h a vaittavissa, ovat saattaneet teolli-suustyöväestön ja talonpoikaiston lähemmäksi toisiaan j a nostattanut heissä kumouksellista mielialaa. Valveilla ovat myöskin hallitsevat luokat. Kapitalistimaiden v a - rustautumis- ja aseistautumisraivo kasvaa päivä päivältä. Luokkarajat selvenevät j a l u o k k a t a i s t e l u kärjistyy. Porvariston harjoittama valkoinen terrori kaikissa maissa, josta tuoreimpana esimerkkinä on B u l g a rian tapahtumat, kuohuttavat työtätekevien luokkien mieliä k a i k k i a l l a. Suuret työtätekevät joukot alkavat myöskin huomata entistä selvemmin sen tosiasian, etteivät sosialidemokraattiset puolueet j a niiden johtajat aja työväestön asiaa vaan " y h teiskunnan säilyttämispolitiikallaan" tukevat porvariston " asemaa. — Suurten työläisjoukkojen kärsiessä nälkää myöntävät miljoonia sotalaivojen, lentokoneiden y.m. sotavarustusten rakentamiseen. Yhdessä porvariston kanssa ovat k a i k k i en maiden sosialidemokraattiset sanomalehdet parjaamassa ja hyökkäämässä vasemmistolaista työväenliikettä j a sen t o i m i n t o j a vastaan. Tästä huolimatta ei ole kyetty työväen vallankumouksellista toimintaa tukahuttamaan. Työväestön valveutuneisuutta j a taisteluvalmi- Dtta osoittaa parhaiten " t a i s t e lu ammatiUisen liikkeen yhtenäisyydestä, mitä jokaisessa maassa v a semmistolaisten työläisten taholta käydään. Tämä työ osoittaa, että kaikesta sorrosta ja vainosta huoUmatta työväestö luottaa jouk-. kovoimaansa ja ymmärtää, että a i noastaan yhteistoiminnalla kyetään taistelemaan yhdistyneen k a p i t a l i s t i - luokan hyökkäyksiä vastaan j a saattamaan työväestö oikeuksiinsa. i-yöyen keskustelun jälkeen hyväksyttiin selostus sellaisenaan. Tilannekattaas Snomeata Tämän jälkeen e s i t e t t i i n kokoukselle taloudellinen tilannekatsaus, jfssa laajasti selostettiin taloudel- ^äta, kapitalistista kehitystä Suo- ^^äsa j a osoitettiin kuinka m a a i l - aiansodan jälkeen alkoi Suomen t a - «udellmen tilanne huononemaan ja rappeutumaan, saavuttaen tämä t a - iouoeUinen romahdus huippunsa " ^ 1 , laskien m.m. Suomen rahan arv-o sUloin niin, että esimerJdksi ^l^omailla ei enää kukaan . h a l u n - Eu: vaihtaa Suomen rahaa. , ^^"'^^ alkoi rahan arvo v a k i i n t ua kansallisomaisuuksien panttauksella Ulkomaiden p a n k k i i r e i l l e . U l k o m a i set lainat vuosina 1922—23 v a k i i n n u t t i v a t rahan arvon siihen, missä i se nyt on j a o n rahan arvo näiden Ulkomaisten jatkuvien lainojen v a rassa saatu pysytettj-ä näihin a s ti Vuoden 1923 l o p u l l a tuli taas k i reä raha-aika j a sitä j a t k u i vielä koko viime talven. Se i l m e n i suunnattomana työttömyj-tenä, josta olemme saaneet kärsiä, sillä ainakin 50,000 työtöntä oli useiden kuukausien aikana olemassa. K u n yleensä tarkastamme Suomen taloudellista t i l a n n e t t a , on p a ras ottaa tämä tarkastelu siinä v a lossa, minkä katsauksen i>Dr%-arit i t se antavat, sillä eivät suinkaan he huusholliansa huonommaksi maalaa k u i n mitä se on. Helsingin Sanomain tämän vuoden ensimäinen n u mero kertoo seuraavaa maan taloudellisesta tilanteesta: Rahamark-k i n a i n t i l a vuoden 1923 l o p u l l a oli uhkaavasti k i r i s t y n y t parantuen välillä hiukan, mutta vuoden 1924 l o pussa alkoi tilanne jälleen kiristyä. Se johtui siitä, että ulkomaiset talletukset alkoivat j a t k u v a s t i v i r r a ta pois pankeista. Valuuttaa vietiin maasta pois huomattavat määrät. Ulkomaiset kapitalistit veivät suuria l i i k e v o i t t o j a a n ja tämä valuutan maastavienti on epäedullista Suomen taloudelle, mutta sen sijaan e d u l l i s t a muiden maiden taloudelle etupäässä E n g l a n n i l l e j a A m e r i k a l le. K u l u v a n a vuonna otettu dollari-l a i n a , 800 miljoonaa markkaa, t u lee myös pian kulutettua. Tämän vuoden tammi—huhtikuun tuonnin enemmyys -on ulkomaan kaupassa 4 6 2 % m i l j . mk. Tämän ohella on vielä olemassa vakava maatalous-k r i i s i . Esim. V i i p u r i n läänissä on tällä kertaa noin 2,500 maatilaa myytävänä pakkohuutokaupalla. Ne ovat niin velkaantuneita, että muut a pelastusta ei ole. Tämä osoitt a a k u i n k a huono Suomen taloudell i n en t i l a n n e on. Kotimainen kauppa on myöskin kärsinyt ostokyvyn vähenemisestä "maalaisväestön keskuudessa. Elinkustannukset ovat kohonneet huomattavasti. Ne ovat nyt enemmän k u i n 12 k e r t a a korkeammat kuin ennen sotaa. Mutta i sen sijaan työläisten palkat eivät ole kuin 8—10 kertaa korkeammat. K a p i t a l i s m i n rappeutumistila kaikkine hirvittävine kärsimyksineen käy työtätekevälle luokalle yhä raskaammaksi. Tällä kertaa voidaan sanoa, että tulevaisuuden kuvat ovat synkät j a kaptitalistit vetoavat jo avunpyynnöllä työväkeenkin vaat i en sen kannattamaan suojelustul-l e j a , palkkain alentamista j a työpäivien pitentämistä. Mutta tähän ei työläisillä ole varaa. Palkat ovat i l m a n k i n j o kovin alhaiset k u n ottaa huomioon kohonneet elinkustannukset j a raskaat sekä välittömät että välilliset verot. K o l m e n j a puolen vuoden ajan on porvaristo jatkuvasti ollut hyökkääjänä j a työväki puolustajana. Voimia on koetettu, mutta ilolla voidaan tänä päivänä todeta, että k a l k i s t a iskuista huolimatta on r i v i m - me saatu koottua v e r r a t t a i n hyvin. Tosin on viimeisen 20 kuukauden aikana ilmaantunut paljon sellaist a , j o t a koskaan ei o l i s i t o i v o t t u t a pahtuvan. Sen vuoksi meidän on t a r k i s t e t t a v a kantamme tässä kokouksessa j a tehtävä y k s i m i e l i n e n päätös siitä, että selvä luokkataistelu-k a n t a on ainoa oikea tie tälläkin hetkellä. Kiinteästi kokoomalla r i v i t taloudellisella sekä poliittisella l i n j a l l a voimme ainoastaan päästä k a p i t a l i s t i s e n järjestelmän kahleest a . J a k o s k a porvarit kiinnittävät o-tettaan, on meidän vastattava heille, saattamalla rivimme entistä parempaan kuntoon. Organitatsioni- ja valittnstyöstä e s i t e t t i in kokousta valmistavan toimikunnan puolesta alustus, jossa per u s t e e l l i s e s t i selvitettiin niitä toimintamuotoja j a järjestelyjä, mitä nykyhetkellä on työväen järjestötoiminnassa käytettävänä ja mitenkä t u l e v a vaalitoimintämme sekä sanomalehdistön levitystyö on järjestettävä. Pitkän keskustelun jälkeen hyväksyttiin seuraavanlainen päätöslauselma: 1) Helsingin työläisnaisten l :n edustajiston kokous lausuu käsityk-ssnään, että toiminta, ennenkuin se voi olla k y l l i n tehoisaa, on järjestettävä työpaikottain. Naisten tulee liittyä työpaikkansa valistusjärjestöön j a siellä, missä työskentelee v a i n naistyöläisiä, tulee heidän muodostaa työpaikalle valistusjärjestö. TyövalicAunnan tulee työryhmien-sä kautta ylipäänsä tehdä valistustyötä naisten keskuudessa, mutta e-l i k o i s e s t i on näiden työskentely suunnattava koteihin j a a l u e e l l i s i in järjestöihin. Tärkeä osa toiminnan järjestämisessä on myös näillä edustajain ko-^ k o u k s i l l a j a nyt e d u s t a j i k s i v a l i t u i l l a t o v e r e i l l a , joiden ei ole käsitettävä tehtäväänsä siten, että se ^ l o p p uu tähän • kokoukseen, vaan heidän on edustajan toimessa edelleenkin toim i t t a v a kunnes uudet edustajat on v a l i t t u . Jokaisen edustajan v e l v o l l i suus on kerätä työpaikkansa naiset kokoon j a selostaa heille tämän k o kouksen vaikutus j a merkitys, sekä saattaa täällä tehdy päätökset joukk o j e n arvostellavaksL Edustajain tulee myösb'n huolehtia siitä, että tällaisia kokouksia työpaikoilla jatkuvasti pidetään, missä voivat olla läsnä kaikki työpaikalla työskentelevät, kuuluivatpa he sitten j o h o n k in järjestöön tai e i . 2) T. Tiedonantajan levitys- ja tukemistyö on perin tärkeä. J o k a i selle työpaikalle on saatava lehden levittäjiä j a k i r j e e n v a i h t a j i a . O n t u ettava T. T : n kannatusneuvostoa ja vaikutettava n i i n , että tämä järjestää keskuuteensa erikoisia jaostoja johtamaan lehden, k i r j a l l i s u u d e n ja j u l k a i s u j e n levitystä, k u i n myös järjestämään k i r j e e n v a i h t a j i a j a varoj e n kerääjiä. S. AmiEsttljirjestl) V . 3) Naisten vetämiseen ammatill i s i i n järjestöihin on kiinnitettävä huomiota kaikissa edellämainituissa elimissä j a antaa ammatillisissa j ä r - jestöisä oleville naisjaostoille kaikkea mahdollista tukea. Erikoisesti on nyt huomiota kiinnitettävä työläisten lomakysymykseen, minkä k a p i t a l i s t i t aikovat työsäännöillä y.m. k e i n o i l l a a n kokonaan työläisitä r i i s tää. Tässä suhteessa tulee työläisten pitää tiukasti k i i n n i lomansaantivaa-timuksestaan. 4) Päivän kysymysten ohella on naisten kaikissa elimissään t o i m i t t a v a myös tulevien kunnallisvaalien hyväksi. Tämä työ on nyt kohdistettava varojen hankkimiseen tehtävää kunnallisvaalipropogandaa varten sekä ryhdyttävä katsomaan jo n yt sopivia ehdokasehdokkaita ja muut e n k i n jatkuvasti teroittaa joukoille tulevien kunnallisvaalien surta merkitystä. Kokous kehoittaa edustajia selostamaan valitsijoilleen k a i k k i ylläolevat kysymykset j a päättää, että 2 : n edustajakokous pidetään syysk u u l l a . Naiatyöläieen jallcaiseminen Työläisnaisten äänenkannattajan "Naistyöläisen" j u l k a i s e misesta päätti kokous ehdottaa lehteä kustantavan osuuskunnan johtokunnalle, että lehteä tästä lähtien j u l k a i s t a i s i i n ainoastaan juhlajulkaisuina, koska lehti t^ten saataisiin t a r k o i tustaan vastaavammaksi j a taloudell i s e s t i kannattavammaksi. Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota työläisnaisten toimint a a koskevien kirjoitusten j u l k a i semiseen Työväenjärjestöjen Tiedonantajassa. Lehdessä s i l l o i n tällöin julkaistu erikoinen naisten s i vu on saatava j u l a i s t u k s i jos suink i n mahdollista j o k a kuukausi. K a i k k i e n työläisnaisten on huol e h d i t t a v a }£irjoituksista T. Tiedonantajan naistensivuun. Lehdelle on saatava enemmän naiskirjeenvaihta-j i a . Poliitticten vankien ja punaorpojen avustuksesta päätettiin, että .työväestön on entistä enemmän kiinnitettävä huomiot a avustustyön jatkuvaan järjestel y y n . Avustustyö on saatava jatkuvaksi j a järjestettävä niin, että avustuksen jako tulee tasapuoliseksi k a i k k i i n p o l i i t t i s i i n vankeihin ja punaorpoihin nähden." Käsityöseu-r o j e n y.m. a v u l l a on saatava tuett u a avustustoimintaa. Tervehdys poliittisille vangeille K a i k i l l e p o l i i t t i s i s t a syistä vankiloissa viruville tovereille päätettiin lähettää yhteinen taistelutervehdys. Tämä ensimäinen naisten edustajakokous lopetettiin klo 2 ip. y h t e i s l a u l u l l a . Kokouksessa vallitsi innostunut mieliala,' j o k a on parhaana todisteena toiminnan elpymisestä työtätekevien naisten keskuudessa. T i l a s t o a t y e a t e k i j i i a palkoista ja a v s s t a t k & s s o i t ta Vuoden 1924 päättyessä kuului S. Amnaattijärjestöön 22 l i i t t o a, j o i l l a oli 885 osastoa, sekä jäseniä 47,318. Jäsenistä o l i 37,043 miestä j a 10,269 naista. Näistä c l i 635 oppilasta. Jäsenistä oli maksuva-p a i t a vuoden lopussa: Työttömj-yden tähden Sairauden " Vanhuuden " AsevelvoUisuud.' " M u i d e n syiden " 1,572 413 571 579 1,128 Yhteensä 4,263 Jäsenten keskimääräiset tuntipalkat olivat osastoilta saatujen tietoj e n mukaan: »s cc 2 . ' «< O: » 3 ra ST "O c H5'. < S. 3 O «1- »j n- 3 << ts 3 3 o: < « - I l ?r ^ v; C:: tr. O: 3 - S: 2. 3 « tr" »tl M o o: < o — - — M o: ^ r 3 ' O! 3 I M ä • - « p P rr o 3 o: . . . O - - « 3 C O M O O O O O O O C n i U M C l C i O — 1 1 03 0^ l U CO © Ö ö ö o o © o 1 I es: CO ts ts g . H* cc < i i i 2. © rfi. rt- »3 jakaantuen mainittu omaisuus seur a a v a s t i : Rahaa kas. j a pankissa 5,282,715.52 Saatavia 1,289,461.88 O s a k k e i t a 388,382.16 K a l u s t o a 431,059.92 K i r j a s t o a 28,779.40 M u u t a omaisuutta . . . 325,100.18 Y h t . Smk. 7.745,499.06 Vastaava l u k u oli v. 1923 7,252,- 740.54, joten yhteinen omaisuuden lisäys on 492,748.52. Omaisuus on todellisuudessa jonkunverran suurempi, sillä huomattava osa osastoj a ei ole antanut tietoja v a r a l l i s u u destaan. Vuoden kuluessa ilmestyi amm a t i l l i s i l l a järjestöillä yhteensä 12 lehteä, joiden yhteinen painosmäärä oli 44,100 k p l . Lehdistä ilmes-t j i yksi kaksi kertaa kuukaudessa, 4 kerran kuukaudessa j a muut a i noastaan 6 t a i 4 kertaa vuodessa. M e l k e i n kaikki lehteä julkaisseet l i i t o t antoivat lehden jäsenilleen i l maiseksi. Yleensä päättyi vuosi 1924 a m m a t i l l i s i l l e järjestöille taloudellisesti edullisesti, paitsi jäsenluvussa t a pahtui pieni vähennys. Vaiilia, tunnettu EREKILÄN I I I EE . O m i s U j a t : ERKKILÄ & M I L T ON 130 Cumberlaod Street S., Port A r l l i u r , Ootano. ( B a y kadun kulmauksessa) Suoatttel«s — — M I E S T E N J A P O I K A S T E N V A A T E T U S T A V A R A K A U P P A A j o k a on h i l j a n avattu aivan uusine tavaroineen j a ehdottomasti helpoinimilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla. Y k s i j a sama hinta k a i l u l l e . — J a . — C A N A D I A N N O R T H E R N H O T E L L IA rauhallisine j a puhtaine huoneineen. — sekä — K A H V I L A - , V I R V O K E . J A TUPAKKAMYYMXL&Ä. Halvin paikka ottaa kaikki ruokatarpeet. L i n j o i l l e lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan t i laukset. INTERNATIONAL GROCERY O m i s t a j a t : E . Seppälä j a E . Kotanen. 292 Bay St. — Puhelin 305 N . PORT ARTHUR, Gnt. P A U O K A S NIMISMIES S i u n t i o n työväenyhdistyksen -toimihenkilöt ovat ihmeissään kysyneet neuvoa, mitä heidän on tehtävä, kun Siuontion p i i r i n nimismies on asettanut työväenyhdistykselle sellaisen ehdon, että yhdistyksen on talonsa läheisyyteen rakennettava p o l i i s i p u t k a juopuneiden säilyttämistä varten, muuten ei yhdistykselle anneta iltamalupaa. Omasta puolestaan vakuttavat yhdistyksen toimihenkilöt, että yhdistyksen iltama-yleisön käytös ei ainakaan tähän ast i ole moiseen vaatimukseen aihetta ahtanut. NÄLKÄPALKAT RAUTATIERAKENNUKSILLA N y k y i s i n ovat palkat Iisalmen ja Y l i v i e s k a n rautatietyömaalla sangen alhaiset. Urakkatöissä pääsee 2:50 — 4 : 5 0 mkn t u n t i p a l k a l l e , j a täten voi täysi mies jäädä 250 m k n puolen kuukauden palkalle. Työt ovat järj e s t e t y t siten, ettei voi ansaita e-nempää. K u n o t t a a huomioon tarv i k k e i d e n korkeat hinnat, käsittää, k u i n k a vaikeaa o n e t e n k i n suuriper-heisten t a l l a toimeen tällä p a l k a l l a. Miespuolisten oppilaiden palkat o l i v a t suunnilleen samansuuruiset k u i n naispuolisten työntekijäin palkat. T i l a s t o n mukaan ovat miespuolisten työntekijäin keskimääräiset tunt i p a l k a t , lukuunotettuna k a i k k i am^ m a t t i - ja teollisuusalat, joista t i e t o j a on saatu, nousseet 44 penniä, eli 6.83 prosenttia. Naispuol i s t en työntekijäin palkat ovat sitävastoin pysyneet jokseenkin entisellään. Mitä eri ammatti- j a teollisuusa l o i l l a työskentelevien työläisten p a l k k o i h i n tulee, niin ovat paperityöläiset k a i k i s t a huonoimmin palk a t t u j a . Tilaston mukaan o l i h e i l lä miesten keskimääräinen tuntip a l k k a 3.89, tehden siis keskimääräinen vuosiansio noin 7,000—8,000 ^markkaa. Tietysti osa tämänkin a l a n työläisistä, m.m. e r i t y i s e t ammattimiehet, ansaitsevat enemmänk i n , mutta huomattava osa mainitt u a määrää vähemmän. Naispuol i s t en työntekijäin keskimääräinen vuosiansio nousee tuskin 5,000 markkaan. Tämän maallemme tärkeän teollisuusalan työläiset kaipaavat siis pikaista palkan parannusta. M u i l l a k i n työaloilla ovat palkat v e r r a t t a i n pienet. Tosin parilla a m m a t t i a l a l l a ovat tuntipalkat jokseenkin huomattavat; mutta kun otetaan' huomioon, että niissä työskentelevät eivät saa o l l a työssä y m päri vuoden, niin supistuu heidänk i n vuosiansionsa verrattain pieneksi. Ja tilaston osoittamat keskimääräiset tuntipalkat lienevät l i i a n k i n korkeat, sillä huonoimmin p a l k a t u t eivät useimmiten anna tiet o j a palkoistaan. Mutta v a i k k a ei niinkään olisi, niin, kun e l i n t a r peet ovat vuoden kuluessa nousseet noin lähes neljä prosenttia ja miesten palkat vain noin kuusi pros e n t t i a , niin on jäsenistön elintaso h y v i n vähän parantunut. Järjest ö j en on siis edelleen ,työskennfel-tävä työläisten elintason paranta-miseksL Vuoden kuluessa maksoivat amm a t i l l i s e t järjestöt jäsenilleen, l u kuunottamatta työttömyyskassojen maksamia avustuksia, muita avust u k s i a seuraavasti: ' Työriit. avust. 594 j ä s . 340,062.31 Sairaus " 1596 " 308,157.75 Hautaus " 278 " 102,92,5.00 Oikeus " 165 " 89,367.73 M u i t a avustuksia 112,089.20 KUN HULINOITSIJAT VIET-TÄVÄT VOIMISTELU-JUHLIA S i l l o i n kun maamme tervein aines, sen työtätekevät kerrokset, kautta maan viettävät k i e l t o l a i n kuusivuo-tisjuhlaa, kokoontuivat maan fascis-t i t hekin viettämään omalaatuista juhlaansa. Helluntrfipäiväksi oli Vaasaan kokoontunut suojeluskuntalaisia kaikista maankolkista sekä sen lisäksi Tanskasta viettämään voimistelujuh-laa. Tilaisuuteen oli lisäksi Ruotsista lähetetty oikein kuninkaallisen k a a r t i n soittokunta läsnäolollaan kultaamaan suojelijain juhlia. Tämä soittokunta s u o r i t t i k i n tehtävänsä varsin tunnontarkasti käväistyään kunniaretkilä valkoisten sanka-r i h a u d o i l a j a soittelipa kunniamarss i a , vieläpä mutamien valkoisten muistomerkiksi pystyttämien kanuunojen ääressäkin. N i i n että kyllä se Ruotsin sosialidemokraattien hallitsema militarismi a i n a k i n Suomessa kykfeni osoittamaan mieltän työväen päänmenoksi. Ensimäisen juhlapäivän pikku t u n neille päästyä saavutti j u h l a huippukohtansa. Retkeillessäun kaupungill a , kohtasi jokapuolella sekä suomea että etenkin ruotsia mongertavia suojeluskuntalaisia, jotka päihtyneinä hoipertelivat samanlaisten naisten kanssa. Pirtumiehiä ajeli 'autoissa huimaa vauhtia p i t k i n k a t u j a hoil a t en j a kohottaen korkealle .pirtu-kanisteria. Toisia autoja v a r t o i l i läpi yön tunnettujen pirtukauppiai-den asuntojen ulkopuolella. Kauppa lienee sinä yönä käynyt k u i n siimaa. Mitään erityistä poliisivalvontaa ei k a d u i l l a näkynyt. Päinvastoin tuntui siltä kuin olisi t a v a l l i s t a k i n p o l i i sivoimaa vähennetty. lämpimänä ja terveenä talvella puhdistaa ja rikastuttaa verenne Lisää sen kierroavoimaa, tuottaa hyvän, puhtaan j a voimakkaan veren, mikä pitää teidät hyvin terveenä j a lämpimänä talvella. HINNAT OVAT SAMAT KUIN ENNENKIN iT:ri H. Quackenbushi Hammasläiikär! 107 Cuthbertson BIk. ! F 0 R T W I L L I A M , pNTARIoI A u k i iltasin sopimuksella — Phono S. 2334, — Y h t . 2633 j ä s . 925,601.99 K u n tähän lisätään työttömyys-j a raatka»apukassojen maksamat työttömyys- ja matka-avustukset 1,400 jäsenelle 293,251,25, n i i n on V. 1924 kuluessa saanut avustusta 4,033 jäsentä, yhteensä Smk. 1,- 245,853.24. Vastaavat l u v u t olivat V. 1923: l i i t t o j e n avustuksia 783,- 443.00- j a työttömyys- j a matkaapu-kassojen avustukset 194,535.20 e li y h t . 977,978.20. Lisäys on siis 347,875.04. A m m a t i l l i s t e n järjestöjen yhteen- : l a s k e t t u varallisuus o l i vuoden l o pussa yhteensä Smk. 7,745,499.06, SUOMEN V A L T I O V E L KA V a l t i o k o n t t o r i s t a saadun tiedon mukaan oli Suomen valtiovelka toukokuu vimeisenä päivänä Smk. 2,540,763,382:—. Siitä o l i ulkomaist a vakautettua velkaa Smk. 1,758,- 5 5 7 , 6 8 2 :— j a kotimaista Smk. 782,- 20'5,700:—. Huhtikuun lopussa oli valtiovelka kaikkiaan Smk, 2,568,- 340,182:—, jotdn vähennys tekee noin 27.6 m i l j . markkaa. Tämä a i heutuu miltei kokonaan ulkomaisen velan vähennyksestä. PUUTA V A R A K A P I T A L I S T I EN " V A L T I O P E T O S T A " V i i m e ankoina on julklsuudes-sa k e r r o t t u , että rautatiehallitus on lähettänyt valtioneuvostolle kirjelmän, jossa esitetään puutavarakapitalis-teille rahtiaiennusta. Esityksestä i l menee, että kuluvan vuoden alussa voimaan astunut tavaranluokitus-taulukko määrä.si kaivospylväät ja paperipuut 6;een luokkaan, mutta kotimaisille puunjalostsuetehtaille menevästä tavarasta myönnettiin 30 pros, alennus. Kuitenkin k u l k u l a i - tosministeriön päätöksellä on tuota alennusta myönnetty k a i k i l l e paperipuille j a myönnetään edelleen elok, loppuun asti. Samassa esityk^ssä on samalla, j o s k in hienossa muodossa, oltu pa-k o i t e t t u j a paljastamaan erittäin törkeitä väärinkäytöksiä, joihin kapi-t d i s t i t ovat syyllisiä. Kapitalistit ovat varsin ovelasti pettänefet rautatien .palvelijoita, j a lähettäneet myöskin kaivo.spylväät paperipuiden nimellä, koska hallitus on n i i l l e a n tanut huimaavan alennuksen rahtimaksuista. Rautatiehallitus on pa-k o i t e t tu tunnustamaan, että "tämä seikka on, kuten rautatiehallitus j o aikaisemmin on esittänyt, vienyt väärinkäytöksiin, monet liikennöitsijät, kun pyrkivät kuljettamaan kaivospylväät paperipuiden nimellisinä j a ikävä kyllä tällaiset väärinkäytökset näyttävät yhä lisääntyneen". TYÖTTÖMYYS PERÄPOHJOLASSA Pohjolassa vallitsee nykyään suur i työttömyys. Viranomaistenkin on täytynyt ryhtyä avustamaan työttö- $1.25 Copper Qiffflais@t Pistäytykäil puotiin Jossa on k a i k e n l a i s t a ensiluokon ruokatav a r a a päivän balvimpiin U n t o i h i n . 7 F i n l a n d St. Phono 104 Autonajuriliike Kuorma* Ja matkustajo-aato on aina saatavana Victor Olson — OlUkkata — Puhelin 766 — 190 Secord St. Port Arthur, Gnt. The Sudbury Drug Co., Limited. Corner Elm & Litffar Sreot SUPBURY, ONT. mien pois lähettämistä, V i i k o t t a in annetaan vapaamatkoja 15—^20 hengelle, Nälkiintyneitä työläisiä on p a l j on Rovaniemelläkin. Äskettäin pidettiin Rovaniemellä kokous, jossa päätettiin ryhtyä r a hankeräykseen, jonka kautta saad u i l l a varoilla Rovaniemellä esiintyviä pahimmassa puutteessa olevia työttömiä koetettaisiin avustaa j a kamalla heille ruokailulippuja y,mi Kokouksessa keskusteltiin vielä siitä, millä tavalla v o i t a i s i i n avust a a Lappiin jääneitä työttömäin j o u k k o j a , jotka rahan puutteessa eivät voi siirtyä sieltä pois, vaan joutuvat yhä surkeamman kohtal on alaisiksi. Tämän johdosta päät e t t i i n kehoittaa nimismiestä ottamaan selvää lääninkansliasta, voitai-' siinko mahdollisesti niitä valtion v a r o j a , j o i t a on myönnetty vapaapilet-t i en jakamiseksi työttömille, käyttää tässä tapauksessa työttömäin siirtämiseksi autokyydillä pois Lapi.-jta. Työttömiä on m.m, Inarissa pari sataa miestä, j o t k a siellä eivät voi saada ansiota j a elatusta. Samoin on parisataa miestä Kemijärven Hyypiössä. " S U O J E L I J A T " RAASTUVASSA V , k , 25 pnä oli Kotkan raastuvanoikeuden käsiteltävänä eräs k u n - nianloukkausjuttu. Tämän jutun yhteydessä e s i t e t t i in kantajaa, K u u sankosken suojeluskunnan alikers a n t t i a R, V , Nummelinia vastaan m,m, seuraavanlaisia lausuntoja. Ensimäinen todistaja: Kantaja tunnetaan tyypilliseksi huliganismin edustajaksi. Hyökännyt m,m, kertojan kimppuun j a potkinut häntä. Toinen todistaja: Kantaja on tunnettu juopottelustaan, häiritsee kotirauhaa, hätyyttää naisia j,n.e. j a on paikkakuntansa kauhu. Kolmas j a neljäs todistaja: Kant a j a on paikkakuntansa kuuluisimp i a räyhääjiä, rääkkää isäänsä ja vaimoaan j a aikaansaa j a t k u v i a järjestyshäiriöitä. Nimismiehen todistus: K a n t a j aa t u l l a a n syyttämään käräjillä useast a juopumuksesta, melnamisesta, parasta ooatavissa olevaa tyota aolt* takaa S. 3Ö2 eli N .743. T H E BRILLIANT Värjöyfl. Ja puhdiatuBHIkc. 230 Simpson St. Fort WiiUBia. 226( Arthur St. Port Arthur. Mo olcmmo henkilöt palvclomaaa honkliaita. lais Huom.! J . MarjamiioD ja D. Manoison •ijoitice Gold Avenuolla Työnjohtajana toimii D. Manninen Box 325 South Porcupine, Ont. L l i ^ l T ED HENKI, PALO, TAPATUBMA JA AKKUNALASI - BALICIE-GILL BLOCK, SVDBVRY, Lainoja bankitaaD nopeasti jo oi* liayila bJanoUIa. Hammaslääkäri ' • i i '•mi Huone 7, Clinie BIk. McCartne7'D ja Borke'o yläpuolella. Victoria Av. jo Brodie S t kolmassa F O R T WILLIAM V a s t a a n o t t o t u n n i t : päivisin Q a,p. —6 Lp. Dtasin: 7—9. Puhelin 1008 S. T o i m i s t o tyttö puhua Buomea Ja e n g l a n t i a . X - R a y k u m hampaista otetaan. herjauksesta, virkamiehen nhkaami-sesta y . m . S o p i i liittöä: Yksi monista! J u t u n käsittely s i i r r e t t i i n kesak. 80 päivään. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-04-07