1930-05-27-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- 1 9 3 0 päivässä. T a h - j3S tilausten ottaja aamupäivällä, on e-j^ To;ij2atia jotalön, toistarniseen päiväisi ula^jisen ylL M u t - - jHi-ä. Hannillisinta i vaifc^a on kahdes-ipalvelus, on vieläkin inu:" ja vaaditaan 1 illaisi ja näin tätä jei-ta samaan taloon L Siellä on käynjTt •^ten ottaja, ajuri v i e - at ja sen jäiken p u - i käynyt vieläkin a-iton kanssa. Onhan ;i yhden talon pälvä-ila niin suuret että laan kuvitella täUai- 1 kannattavaisuutta. Iisi mahdollinen kor- 1 siitä ensinkään kär- 1 ostaja, vaan toisel-iikkeen suhde, mikäli ä voitto- ja tapploti-katsaukset. Liikkeen ehdä paremman huo-jtta itselleen, mutta vain liikken välityk-tule se hyöty juuri fciUe liikkeen kannat- ; kaikki liikkeen kanan tähän tottumaan, ivassa vaatisivat kotisi siinä jokainen saa-i huolellisuudestaan utta sen vain liikkeen irkoitamme, mikäli on )ittojen jakaminen os-enemmän on jaksettu ;n varoja ajo- y.m. . on se kuluttajien o-jnä pitäisi olla niin tävä kaikiUe- kulutta-nkaan tarvitse muuta i* siihen huomionsa ja rtään. lumme liike-edun k a n na asiaa, joudumrne äitä "huolimattomia" uonommiksi ostajiksi toi asettavat tavarati-avaksi ja huolehtivat, aadaan kuitenkin päi- Meidän olisi pyrittävä )isimm"e saada tavara-huolellisesti toimite-ääsisimme kaksikertaa kustannuksilla. K u i t e n - kenenkään ymmärtää kieltäydytään tuomasta Iinakin viikon päivinä lalsina ~ tilauspäivinä. arhaita ostajia ja k a n ne, jotka auttavat H i rn säästämisessä; t a - a tekevät huolella , j a ehtivät liikelaskujensa aikanaan. Meillä on ä hyviä ostajia, joille :styminen ja edelleen näyttää olevan tärkeä rsymys. lintaväki liSdceeUel >uustoiminta viikko on Lsellä, on muistettava pyhitetään siihen työ-litiset, joita Thunder on kustannettu kuUsi-iletta, on jaettava. N l i - n on helppo kun vain ään siihen työhön. Port ikekumppanimme ovat vastuulleen jakaa l e n - iaupungissaan. Arthu-iiolehtu tietysU samoin, mällisyyttä toivomme ilussa, Intolassa ja m i - tolehtiä lähetämme. Ne lähetykset tehdään, o-iussa nulle levittäjien )mme samia osanottoa! tea järjestää iltamia tamiin on sisäänpääsy loin toivomme kaikkien isuuteen. Tämä kuukau-n viikko on osuustoi-propakandaviikko. - hänkään tiutoa, niin..! Bask sai työvoiton. , Lehtosen j a Laxhmin paini muo. dostui yksitCBkkoisefk;^ kummankin pelätessä toisiaan. Ratkaisematon. m a n huomattavin ottelu oli JLaa-masen j a Hytösen välillä, viimemainitun määrätessä tahdin ottelulle alustapitäen. Laamanen on sitkeä poika j a tulevaisuudessa pelättävä vastustaja kenelle tahansa siiliä sar- 'jassa. mutta nyt e i hän kuitenkaan kestänyt Hytösen painostusta, vaan sortui ^ t a a n ja siitä liarteilleeen. AJTfa kului otteluafjan ylitse, nim. 16,27. Sillassa Laamanen oli noin seitsemän j a puoli m i n . Peltomäen ja Sundelinin ottelu alkoi rivakasti ja päättyi Sundelinin voittoon. Aika 10,22. ftrskasen ja Palolahden ottelussa ehti kulua 5,53 ennenkun Pekka sai ison pojan harteilleen. Yleisö oli ottelussa mukana äänekkäästi krtto ajan.• Baskin ja Kuuselan ottelu päättyi edellisen työvoittoon, jälkimäisen joutuessa heti alussa mattoon. . Lammin ja Mikkosen ottelussa ei tehty koko aikana yhtään kimnon heittoa. Määrättynä mattipainiin Tiistaina, toiikbk. 27 p:nä — Tues., May 27 mataamaPa kymmenen lu^e^kkaa vuorotellen, kumpikin yhtä saamat, tomia. Ratkaisematon. Laamasen ja Lindbergin ottelu päättyi odottamattomasti, edellisen mennessä omasta heitostaan selälleen, siten tipahtaen viidenneksi, Lindbergin päästessä tämän ottelun perusteella kolmanneksi. Aikaa ottelussa kului 9,10. KaJcsi Pekkaa — Pirskasen Pekka (EN URHEILU ikisat Levac-kissa lehdessä mainittiin jo otteluista, joten selos-raavassa lauantai-illan ulkua. Pelissä oU vielä Alle 170 sarjassa • o l i aksi osanottajaan Ponsen ;er, jotka selvittivät vä-iantaina. Hyvärinen luo- Laamasen kanssa "Onnensa. leensä sujuivat kilpailut paljon paremmin kuin Itana. Ottelutkin oUvat parempia. Yllätyksiä-varsinkin alle 140 sar- Palkintojärjestys muc-a poikkeavaksi sUtä m i - 1. aäisenä parina joutuivat Y. sundelin ja Qsivat toiöensa liian h y - n^tään erikoista ei s y n - ^ m a t o n . * I^ndbtTgin ottelu muo-aiatolla käymiseksi, s i l loitti jo 12 sek. k u - ^ Sundelinin ottelussa ajan hivenen Joh- ^«mttiin ratkaisematto-a Baskin ts Palolahden ^ydei 15 min. Bask 'toisensa perään vetää ^ « ^ i » poika el lähte- ^ Maita helttoja €i t e h - •^ipas isolla pojalla vä-j a Vuotilaisen Pekka — iskivät kovasti yhteen, lyhyemmän Pekan vanhana mattotaiturina napatessa kaimansa selälleen ajassa 1.41. Kuusela j a Palolahti painivat kolmannesta tilasta, viimemainitun kärsiessä häviön kahden minuutin kuluttua. I l l a n viimeinen ottelu oli H3rtösen ja Sundelinin välillä jossa Hytönen koetti joka puolelta päästä vastustajaansa kiinni, mutta tuloksetta. Hytönen sai työvoiton. Jäi kuitenkin toiseksi,, hävittyään edellisenä Iltana Lehtelälle. Palklntojärjestys muodostui setf-raavaksl: Alle 140 sarja: 1). J . Lehtelä, K i sa, 3 V. 1 h . ; 2) I. Hytönen, Kisa, 3 1|2 V. 1 h . ; 3) A. Lindberg, Kisa, 3 v. 2 h. j a 4) V. sundelin. Alle 155 sarja: 1) Y . Sundelin. K i s a , 1 1|2 v. 2 r.; 2) L Lammi. K i s a , 4 r.; ^3) L. Lehtonen 1 v. i;2 h. 2 r. j a 4) E. Mikkonen; Alle 170 sarja: 1) S. Ponsen, Isku 1 V- ja 2) Hansberger, Kisa. 1 h . Y l i 170 sarja: 1) P. Pirskanen, Kisatoverit, 4 v.; 2) E. Bask Kisa, 2 v. 1 h.; 3) V. Kuusela, Kisatoverit, 2 v. 1 112 h. j a 4) A. Palolahti. Kunniapalkinnon hyvästä esiintymisestä j a teknillisesti hyvästä painista sai palkinfa^lautakimnan yksimielisen päätöksen iierusteella P. Pirskanen. Kunniapalkinnon oli; lahjoittanut kelloseppä Sundholih, Sudburysta. Urheiluoloista Neuvostoliitossa Kuten timnettua, oli Yhdysvaltain toverllliton sihteeri Walter Burke joku aika sitten opintomatkalla Neuvostoliitossa. Sieltä palattuaan on hän kirjoittanut liittonsa äänenkati' nattajaan "Workers' Sports" kuvauksen Neuvostoliiton urheiluoloista joka kaiketi el liene mielenkiintoa vailla Canadankaaui tvöläisurheili-jolden keskuudessa. Suomennamme senvuoksi "Workers* Sports"in toukokuun numerossa olleen kuvauksen Moskovan mrhellukentlstä y.m. . Yksi mielenkiintoisimmista jä parhaimmin varustetuista urheilujärjestöistä Neuvostoliitossa on yleisesti suosittu järjestö nimeltä "Dynamo", kirjoittaa toveri Burke. Jäseniksi tähän järjestöön pääsevät GPD':ssa, punaisessa armeLlassa, l a i vastossa ja yhteiskunnallisissa toimissa palvelevat kansalaisoikeudet omaavat kansalaiset. Se on voimakkain urheilujärjestö koko maassa ja kuuluu siihen jäseniä useita satoja tuhansia. Sillä on omat urheilulaitoksensa jokaisessa suuremmassa kaupungissa ja kauortilassa yli maan. Suurin urheilustailion j a k y l py- j a uimalaitos Moskovassa kuuluvat "Dynamolle". Tämän järjestön Moskovan stadion voittaa hlenolm->^ mat korkeakoulujen stadionit Yhdysvalloissa. Sen tllatruus katsojien paikkoihin nähden jotka voivat seurata rata- j a kenttäkiloaiiula. qn 60,000. Sen lisäksi, että se on suurin Ja kaikkem nykyaikaisin urheilukenttä neljännesmailin pltuisine hiilimurskalla peitettyine juoksuratoineen. on (viisi senttiä) lälvSs^. T ^ ä stadien on yksi Moskovan kahdestak^mmtenestä suurimmista. V. 1928 maailman työläisten SpEUta-kladlt pidettiin tällä stadioniUia. Moskova-joen varrella sijaitseva "Dynamon" kylpy- j a uimalaitos on myöskin yksi maan parhaista. Tämä laitos on myöskin huolellisesö varustettu niin vesiurheilukUpaUuja kuin myöskin huvittelua varten tottuneille ui jUle kuin myöskin alotte- Ujoille ja lapslUe. Siellä on useita satoja veneitä, kanootteja, palkove-neltä sekä kolme nopeaa moottorivenettä Jäsenien ^käytettäväksi K l u bitalossa on eristetyt, hienosti sisustetut pukuhtioneet ja suihkut niin nalslUe kuin miehUlekin. SleUä on myöskin kirjasto, joka sisältää useita tuhansia nidoksia. Tämän klubin pitkältä katolta on kaunis näköala Moskova-joelle, sekä hyvin laitetut paikat - auringonkylpyjen ottoa varten. LäheUä olevalla klubitalolla on muutamia tennis-, käsipallo- j a bas-kettlpallokenttiä, niin hyvin kuin myöskin kenttiä suosittua venäläistä peliä, jota kutsutaan "gorotkyksi". varten. Tällä edellämainitulla uimalaitoksella annetaan puhtaat uimapuvut ilman maksua jäsenten käy-tettäväksL Ei-jäsenlln nähden on voimassa siellä samat säännöt k u i n' stadionillakin. Tämä uimalaitos on yksi tusinasta muista Moskovassa Ja , samoin kuin stadionkin, näyttää esimerkkiä toi-! sille laitoksille muualla maassa. Moskovassa on nykyään vain yks', uima-allas eli n^. Swimming Pool. mutta on suuimittelun alaisena r a kentaa niitä kaksi lisää tänä vuonna. Ollessamme Leningradissa oli meillä tilaisuus käydä useissa suurissa ulma-allasrakennukslssa. Samassa rakennuksessa, missä suurin uima-allas sijaitsi, o l i myöskin kaupungin hienoin ja parhaimmin varustettu volmistelulaitos. Rakennus on erikoisesti rakennettu 700 jalkaa syvän lähteen kohdalle, mikä sisältää terveellistä mineraalivettä, ollen vesi alituisessa kiertokäynnissä u i ma- altaassa. Laitoksen omiätaa kaupunki ja työläiset, jotka ovat ammattiliittojen taikka, klblen jäseniä, voivat sen tarjoamia etuja käyttää hyväkseen maksamalla 3.50 ruplaa (il.50) vuodessa, minkä voi maksaa vählttälnkin. Siellä, samoin kuin muissakin fyysllllsen kulttuurin instituuteissa Neuvostoliitossa, jokaisen jäsenen eimen uimalaitokselle pääsyään täytyy käydä erikoisen n.s. f jysillisen tutklimon läpi. Seitsemän tuhatta Ihmistä käyttää vUkottain uima-allasta, samaan aikaan kuin sadat toiset käyttävät hyväkseen volmistelulaltosta. XA>r*>inft saatiin maidon tuotantohinnaksi 5J9§ senttiä, vaikka kokeiluissa käytettiin lehmiä Joiden maidon tuotanto oli 5j568 paiinaa vuodessa, siis noin kahtatuhatta patmaa e-nemmän kuin lehmän JceskimSär&i-nen maidoi^otanto on Yhdysvalloissa. mchiganin valtion maanviljelyso-piston tutkimuksien mukaan v. 1920 tuli maidon tuottaminen maksamaan lehmUlä. Joiden tuotanto oli 7.211 Ihs maitoa vuodessa sata p a u ; naa, siis n. 6.5 senttiä quarttL Kun otetaan huomioon, että keskimääräinen lehmän tuotanto koko maassa on noin 4.000 paunaa vuodes* sa j a sen. että ylläolevat kustannuslaskelmat on tehty keskiarvoa paljon paremmilla lehmillä haviiitaan, että tuotanto suurelta osalta on k o konaan katmattamatonta, sillä maidon myjTitlhlnta sanialla aikaa mainituissa valtioissa oli keskimäärin $3.00—$3.25 sata paunaa. Maantuottelden tuottaminen on yhtä kannattamatonta kaikkiin tuotteisiin nähden. K i m vielä vuonna 191fl farmarille jäi keskimäärin korkoja Ja työpalkkoja vastaan sijoitetun pääoman o-salle 5.7 prosentti?, laski tuo summa V. 1924 1.6 prosentUln. K u n v. 1927 maatuotantoa ja annettiin tuotantoteholle ja maatalouden konelstutta-miselle aikamoinen sysäys. Niinpä o-vatkin sitten nämä muutamat "rauhan" vuodet tuoneet meille esiin maataloustuotteiden liikaiuotannon kaikissa maissa. Useissa maissa on maantuottelden tuottaminen kohonnut tuhansillakin prosenteilla. M i l tei Jokaisella si\'lstysmaalla on probleemina maantuottelden liikatuotanto. K u n teollisuuspulan takia miljoonat työläiset joutuvat ostokyvyttö-mäksl kaikissa maissa, n i in aina vaan vähenee markkinat tuotteille. Tilannetta kärjisty ttää nopeasti se. että samalla kuin maantuottelden tuotanto kiihtyy kautta maaliman, nopeistuttavat uudet koneet tuotantoa Amerikassakin. Nykyään tuottaa henkilö maataloudessa 47 prosenttia enemmän kuin v. 189? Ja 30 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samanaikaisesti vastaavassa määrin maantuottelden kulutus pienenee henkilöä kohden puhumattakaan siitä mikäli ostokyvyttömyys kulutust» pienentää. Vehnän kulutus on henkilöä kohden laskeentunut 30 v. aikana 20:11a prosentilla ja maissin k u lutus laskenut 40:11a prosentilla, j.n.e. Vaikkakin maalalsväestön lukumäärä on jatkuvasti vähentynyt viimeisten vuosien aikana on maan-tuotteiden liikatuotanto aina lisääntymässä. Nykyisen romahduskauden seuraukset amcrikalaisessa maataloudessa ovat hirvittävät mikäli pienviljelijöistä on kysymys. Tilanteen vakavuutta kuvaa sekin, että Hooverin hallitus on jo joutunut luovuttamaan keinottelijoille ja suurfarmareitten järjestöille noin $700.'GOO,000 tuotteiden varastoihin ostamiseksi, siten tarkoltiUkseUa siirtää Romahdusta eteenpäin. Viimeisten kuukausien a i kana on Ilmoitettu kolme maapank-k i a k l n joutuneen holhoojien käsiin siksii että ovat lainanneet takavuosina maihin rahoja ensimäistä kiinnitystä vastaan ja ovat nyt saaneet san eikä kymmenen turmin työpäl- 'nuo farmit käsiinsä eivätkä saa niitä vää, se on ollut paljon pitempi. E l myytyä klinnityshlnnollla. hän ole kuvitellut uusia pukuja s l l - arvioltiin farmarien velkojen kohon-neeti 20 :n biljoonaan, josta on maksettava vähintäin keskimäärin 7 pros. korko havaitaan, että maatalous el tuottanut lähimaillekaan tätä korkoa, puhumattakaan työpalkoista. Tilanteen tekee synkc.-nujäksi se. että ylläolevat numerot esittäivät keskiarvoa. K u n maassa on suurfar-meja. Jotka tuottavat kohtalalsesti-kin, seuraa siltä, että on silloin h y vin suuri osa farmareista. Jotka toimivat kokonaan tappiolla. Niinpä selitetään maanvlljelyshallltuksen t i lastojen avulla, että, vuonna 1920—22 oli 56.5 pros. sellaisia farmeja, jotka tuottivat tappiota; 36.9 pros. sellaisia, jotka tuottivat $1.00—$2,000.00 j a vain 6 pros. sellaisia, jotka tuottivat ylitse $2,000.00. Farmari el ole kuvitellut kahdek- SÖOSSA EI O L E K A A N FAINI" K I L P A I L O JA Aikaisemmin on mainittu parikin eri kertaa,; että Soossa on palnl-kilpailut t.k. loppujÄlvlnä. Nyt k u i tenkin soolaiset Ilmoittavat, etteivät he voikaan voittamattomien esteiden vuoksi kilpailuja mainittuna a i kana järjestää, vaan siirtyvät ne läyöhemmälle, ehkäpä ;ensl kuun puoliväliin. Ajasta annetaai; myöhemmin tarkemmat tiedot. Yhdysvaltain farmarien asema siinä myöskin 500 metrin n s . konk-reettlrata moottorikilpallume ja s a moin kiertävä hiilimurskalla, peitetty rata polkupyöräkilpailuja varten. Stadionin alueella on myöskin kymmenen tenniskenttää Icatsojapäik-koineen. Siellä on myöskin haijoit-telupaikat muille urheUulajeille. Stadionin yhdellä sivulla ' on k a k s i kerroksiset klubitalot l u k u - Ja lepo-huonelneen. Stadionin vastairäisellä sivulla on mdutamla n s . eimnaaseja, yksi nyrkkeilijöille Ja pahiljoille, t o i nen baskettipallollijoine, kolmas voimistelijoille j a kalustotyölle — k a l k ki mitä täydellisimmin varustettuja. Siellä on myöskin n s . plng-pcmg pelaajien huone j a täysin varustettuja pukuhuoneita nykyaikaisilla suihku-laitteilla. K a i k k i nämä etuisuudet ovat v a paat kaikille maJniton järjestön ^ - senille. E3-jäsenet voivat myöskin käyttää niitä hyväkseen, edellyttäen, että he ovat ammattiliittojen jäseniä. Amerikalaisen farmarin Itsepintaisuus pesänsä Ja pien taloutensa säilyttämiseksi vetää vertoja mille t a hansa ihmisryhmälle. Useammat vuosik:^menet se on tehnyt ilmaiseksi työtä, kleltääntyen välttämät-tömlmmistäkln elämänvaatimukslsta, raatanut Ja kärsinyt Ja odottanut a i kaa parempaa havaitsematta, että t l - larme vuosi vuodelta tulee aina mahdottomammaksi löytäen lopulta i t sensä ylitse pääsemättömän kriisin-edessä- K u n otetaan keskimääräinen farmariperheen vuotuinen "normaali" ajan ansio, johon lasketaan huoneen vuokra, kohtalainen hinta maantuot-tellle mitä hän käyttää kotonaan, n i i n saadaan viimeisten 20:n vuoden keskiarvoksi, lÄättyen 1928 vuoden lopulla $678.00. Vuotuiset ansiot ovat laskeneet miltei säännöllisesti, l u - kmmottamatta sotavuosia, jolloin maanvDjeliJäin tulot olivat t i l a l l i sesti korkeammat. Vaikka yleiset ansiot ovat laskeneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalla ovat ulosmenot, tuo^ tantokustannukset, kohonneet mo-ninkertaisestL Verot ovat kohonneet loin tällöin, ei kirjallisuutta, huvitteluja, eikä mukavuuksia. Farmarin vaimon työkuntoisuus on täytynyt vetää vertoja hevosen työkyvylle. Lapset ovat joutuneet myöskin kantamaan raskaan taakan farmltalou-dessa, puhumattakaan että niille o- Usl voitu taata edes. sellaisia kouluj a kuin tavalliselle teollIsuustyöläS-sen lapselle kaupungeissa. Tuotetta on koetettu tuottaa, mutta niiden mukana mermyttä kasvuvoimaa el ole saatu tilalle. Tällä t a valla on syöty maa miltei kannattamattomaksi viljellä. Tästä seinääkin, että vaikka Amerikassa on parhaat koneet, joilla maata muokata ja luonnostaan viljavat maat oh maan tuotantokyky laskenut niin a - las, että se on huonoin kuin minkään maan maailmassa. Vertailemalla esim. 1925- vehnäsatoa eri maissa saadaan seuraavanlainen tuotantokyky eekkerille: Canada . .. YhdysvaUat Ruotsi Tanska ..18.7 bush. .. 12.9 " .. 38.0 " .. 49.2 " keskimäärin 190 prosentilla, maan-vUje^ skonelden lilnnat kohoimeet 112:11a prosentilla, korot ovat kohonneet j a lisääntyneet, elintarpeiden (ostettavien), vaatteiden, rakennusaineiden, työkalujen, y.m. hinnat kohonneet kaksinkertaise^L Mainittakoon tässä vain esimerkiksi muutamien valtioitten maidon tuotantokustannuksista, jotka "normaali" aikoinakin bvat cdleet noin 50 pros. myyntihintoja j a nyt romah-dusaikana vieläkin enemmän alle. Vuonna 1927 saatiin maidon tuotantokustannuksiksi 6.7—7.4 senttiä quartilta Massachusettsin valtiossa, vaikka kokeilla olevat lehmät antoi ^ vat maitoa 5.009 paunaa (2;327 quarttia) kutakin lehmää kohden. Mainen valtiossa saatiin maidon hinnaksi .7 quartille. Näissä kokeissa saatiin keskimäärin kutakin lehmää kohden 5.749 paunaa (2,674 quarttia) maitoa vuodfösa. Minnesotan Eng. kunlngask 33.8 " Saksa 30.8 " Suomi 24.4 " Europan Venäjä 14.3 " Ylläoleva ei ole poikkeus. Sama suhde pitää paikkansa kaikkina vuosina j a miltei kaikkiin maantuottei-slin. Yksin karu Suomikin on tuotannossa edellä. Toinen maariistokeino on ollut r a - hanlainaaminen ja siten maan luovuttaminen aste,ettalsln rahamiehille. Vuonna 1925 jakaantuivat farmarit omistuksen perusteella seuraavasti: Täydellisesti omistavia farmareita 3313,490 Osittain omistavia . . . . . . . . . . 544,842 Palkattujen johtajien k a s i s i 40,730 VuokravlljeUjöItä , 2,462,608 Siis noin 40 pros. on farmareista sellaisia, jotka viljelevät omaa maataan vuokralaisena. Loppujen 60 pros. päälle on, kuten jo ennemmin mainittiin noin 20: n biljoonan doll a r i n velka, ollen sekin lisääntynyt viimeisten 20:n vuoden ajalla enemmällä kuin sadalla prosentilla. Vuoden 1930 :n alussa ilmotetaan olevan yli 50- pros. viljellystä maa-alueesta vuokraviljelijäin viljelemä-nä. Samalla aikaa on maaomaisuuksien arvo huomattavasti laskenut. Vuonna 1920 ilmoitettiin farmlomal-suuden .arvoksi $77,924,100,388, Jota-yastoln vuonna 1925 ilmoitettiin f a r - mlomaisuuden arvoksi $49,467,647.287. Sen jälkeen on farmien arvo laskenut säännöllisesti, että vasta viime vuoden ajalla selitetään saavutetun a i nakin tilapäisesti pohjan laskulle. Voidaan siis sanoa, että maaomaisuuden arvo on viimeisten kymmenen vuoden ajalla laskenut puolta pienemmäksi mutta velat kohonneet, että pyöreissä luvuissa sanoen noin puolet maaomaisuuden arvosta on velkana ja k u n . n o in 40 pros. on vuokralla, / n i i n eipä siitä Jää kun 10 prosi. "itsenäisiä" farmareita. Matalouden vararikkotllaan kehittyminen o n ollut k y l l i n nopeaa, mutta paljon nopeampaa se olisi ollut, ellei mailman sota olisi antanut s i l le väliaikaista ylöspäin sysäystä. S i l loin useiksi vuosiksi I s k e y t y i maa-tuotanto eri maissa j a siis avasi markkinoita niiden maiden tuotteille, joCka ehtivät tuotteita tuottamaan. Toisaalta oli sillä vastaava vaikutuksensa tdsaallekiniäln Sodan a l - maanviljelysopistonjkana Uihoitettiin Ja tehostettUn Maantuottelden hinnat ovat menneet entistään alemmaksi ja pysyvät^ sUlä lainarahoilla ostetut varastot odottavat markkinoita. Muutama kuukausi sitten antoi Ylidysvaltain maanvlljelysslhteerl lausunnon, jossa hsrt myöntää, että pientuottaja amerikalalsessa maataloudessa on tuomittu. Harvester trustin porho j a Farm Boardln pilä-mles Legge selittää, että tarvitaan townshIppeja ja kaunteja käsittäviä farmareja ennenkuin voidaan kilpailla maailman markkinoilla tuotteiden halpuudella. Samalla selittää Legge, että on muodostettava suuria "osuustoiminn a l l i s i a ' ' : järjestöjä. Jotka toimittavat ma^ntuottelta suorinta tietä k u luttajille. Tämä kalkki tarkoittaa, että tämän pulakauden aikana Yhdysvaltain valtaluökka avoimesti myöntää, että vieköön piru pienviljelijät. R a ja- aidat pois ja farmit suuriksi, että Harvester trustin koneille tulisi markkinoita j a farmarit olisivat kyvykkäitä niitä ostamaan, sillä niidenkin markkinamahdollisuuksia uhkaa Neuvostoliiton rakenteilla olevat maailman suurimmat maanviljelys-konetehtaat. Samoin heidän ajatuk-nensa mukaan vieköön piru pienliikkeiden harjoittajat, että suurkapl-talisrai edes tulisi eläneeksi Ja entistään kyvykkäämmäksi kilpailemaan Neuvostoliiton kollektiiveja vastaan, joiden tuotteista ei saa kukaan r i i s tää voittoa. Kapitalismin alaisuudessa ei voi oUa mitään ratkaisua sille probleemille johka olemassaolon kapitalistit myöntävät. Me selitämme, että porvarilliset "ratkaisut" Jokainen niistä Ja k a i k k i järklään. eivät ainoastaan ole tehottomia helpottamaan maanvUJelysjoukkoJen kärsimyksiä, vaan sen lisäksi ne tulevat ainoastaan lisäämään jTarmlväestön enemmistön kurjuutta. K a i k i l l a "avustus"- sklimeUlÄ, valheellisilla "osuustoiminnoilla", J.n.e., joita nyt Hooverin halUtus ajaa läpi, on vaikutus, jota voidaan verraU teollisuuden ratsionaUsolmiseen. Ne edustavat tietoista kapitalistista monopolikont-rolUn lujittamista joukkojen kustannuksella, yritystä voimistuttaa sotaan varustautuvaa lmi>erialistlsta koneistoa. Meidän velvollisuus on paljastaa nämä juonittelut, osottaa pikkufarmareltten joukoille, että "ns saattavat vapauttaa itsensä pääoman vallasta vain yhtymällä työväenliikkeeseen, auttamalla työläisiä niitten taistelussa sosialistisen järjestelmän puolesta, ja ipuuttamlses-sa maan, samaten kuin kaikki tuotannon välineet, tehtaat, työpajat, koneet, J,n.e. yleiseksi omaisuudeksi ja että "ulkopuolella maanviljelys-työläisten yhteisen maanvlljelemlsen olosuhteista, joissa ne/voivat käyttää parhaita koneita ja harjaantunelt-ten maanviljelysasioltten tuntljoitten neuvoja, ei ole olemassa mItäLän tietä ul{» kopltalismin ikeestä" (Lenin 1917), T O T T U M U K S E N VOIMA — T u l i n pyytämään apuanne, herra professori! Poika joutui auton alle Ja — H m ! Sepä Ikävää! Näyttäkääpä kieltänne, olkaa hyvä! VELJIÄ — Onko sinulla veljiä? — O n kyllä kolme, joista kaksi eiaä Ja kolmas on naimisissa. TYdVÄEN TAIDE Vladimir Majakovskij Kokonaan käsittämättömältS tuntuu vallankumouksen runojätti- Iäisen Majakovskin omavaltainer kuolema, sillä kukaan ei hänei tuotannossaan nähnyt viittausta kaan siihen, että sellaisen teräs kalskeisen jättiläisen tunneristirii dat saattavat johtaa "rakkausven heen "karilleajoon" ja lopulliseei särkymiseen. Majakovskir.e ominaista oli o lU aina välittömässä yhteydessä vai lankumouksen kanssa. "Ja laulu ja runo on pommi ja lippu j a laulajan ääni ylös nostavi luokan. Ken .tänään ei kanssamme laula on vastahan meitä." Majakovskin runot olivat juuri niitä pommeja, j o i l l a lyötiin vihollisia, hänen äänensä oli omiaan nostamaan joukkoja taisteluun. Här t u l i ennemmin kuin kukaan toiner puolueeton k i r j a i l i j a vallankumouksen riveihin eikä näitä rivejä koskaan jättänyt. Hänen tuotteis taan ci löydä pilnäkäluistä "punapuuta", ei mitään vallankumoukselle vierasta. ' Mitä kireämpi oli kansalaissodan tilanne, sitä suuremmalla ponnella hakkasi Maja-kovski kynällään ja pensselillään luokkavihollisiammc. "Taistelussa ylistän miljoonia, nuän miljoonat j a miljoonille laulan." Majakovskin runoissa tuntuu liantymiitön vallankumouksellinen ponnekkuus. Hän sanoo, että pöliskööt viholliset mitä pölisevät, mutta meidän rivimme ovat nuoret ja me epäilemättä tulemme näkemään kommunismin puolipäivän: "Proletaarit (tulevat kom^ muuniin alhoalta, kaivosten, sirpin ja hankojen teitä, minä heittäydyn sinne ylhäältä, runouden korkeuksista, sillä ilman kommunismia ei minulla elämä ole raskas". Todisteena siitä, miten kiinteässä yhteydessä Majakovskij oli proletariaatin ja sen etujoukon — kommunistisen puolueen kanssa, on seuraava keskustelunsa tov. Kerz-hentsevin kanssa uivan hiljattain. Majakovskij lausui: "Minä pidän itseäni puolueen työntekijänä ^ a otan vastaan kaikki puolueen ohjeet. Jos puolue aa noisi, että jokin ^ tuotteistani el vastaa puoluelinjaa, en missään tapauksessa haluaisi sellaista tuo-tettani julaista. Minä teen työtä puoluetta varten." Majakovskin yksinkeiVaisuudes saan verraton jäähyväiskirje kuvaa erinomaisesti hänen suhdet taan vallankumoukselliseen proletariaattiin j a sen hallitukseen. R u n o i l i j a tunsi tämän hallituksen n i in läheiseksi ja omakseen, etti^hän kääntyy veljellisellä suoruudelle .^en puoleen, ilmoittaen: "Toveri hallitus. Minun perhee ni muodostavat L i l i a Brik, sisaret, äiti, Veronika Polonskaja. Jos si nä turvaat heille kohtuullisen toi meentulon — k i i t o s ." Runoilijan muistoa kunnioittivat sadat tuhannet,*- osallistuen hau-tau. sjuhlallisuukBiin. Ruumiin k un niavahdissa seisoivat Neuvostoliiton kuuluisimmat k i r j a i l i j a t sekä po liittiset toimitsijat. Lukematon määrä ehdotuksia on tullut Maja kovskin muiston merkitsemiseksi Leningrradilaiset k i r j a i l i j a t ehdottavat, että joku parhaista kaduista muutettaisi Majakovskin nimelle, k i r j a i l i j a in rakennuttamalle tankil le annettaisi nimi " V l a d i m i r M a j a - kov.sk)j", muodostettaisiin stipendejä hänen nimelleen j.n.e. Majakovskin runojen suomentaminen ei ole helppoa niiden tyyli-konstikkuuden vuoksi. Olen tässe suomentanut yhden viimeisimmistä runoistaan, mutta ainoastaan si-säl-töä olen pyrkinyt seuraamaan tarkoin, jättäen pois loppusoinnut }t käyttäen vapaampaa poljentoa. J . V. K O K O ÄÄNELLÄ (Kohta Majakovskin runoelmasta) Hautaussaatossa vaan laahatkohon maine jälessä nerojen ^' kuin leski surevalnen, — mun runoni, — sa rivimiehen lailla saat mennä, kuten menneet ovat nimettömät .sotamyrskyissämme, viis marmorista niljakkaasta ma monipuutaisista viis marmoreista niljakkaasta huolin! .Sovimme maineen kanssa, .sillä samaahan oomme maata k a i k k i , meille yhteiseks muistomerkiks tulkoon Eosialisroi, rakettu taisteluissa yhteisvoimin. Tulevat polvet! — Sanakirjain kohot te tarkastelkaa - - . näälte silloin, että pois liukuneet on niistä sanat: " p r o s t i t u t s i o " , " p i i r i t y s " , " t u b e r k u l o o s i . . . " Nääs" runooja, hän varten meitä, j o t ka nyt oomme terveet, notkeat, onisaianut plakaatin karhealla kielellä pois nuolta keuhkotaudin näljän. Toveri elämä: E i k s hiukan ahkerammin me poljettais viisivuotissuunnitelman loppumatka! E i kasaan kopeekkaakaan mulle oo saaneet r i v i t, puusepät huoneisiini mööpeleitä ei mahongista laittaneet oo mulle. Kun vainen vastapestyn päällyspaidan (sen vannon reilusti) ma saan — se mulle riittää! Kun vuotten valoisain ma Koo-koo-koohon •) saavun, niin y l i päitten runoniekkain ahnaan parven nostan niinkuin bolshevikin jäsenkirjan kaikk' sata nidosta mun puoluekirjojani. Suom. J . Virtanen. SiUMiieii -j - PäakonsuIlTirasto ') Keskus-Kontrollikomitea. NeuYOstoliitosta koko Caoadas varten motittm ~? kaikkia maan viralliselle ediutsk^' •elle konia via tehtäviä, anta* p M - aeja matlrastustu varten kotunati' ' han tai muualle» vahvistaa «aiakir^ ' Joja, käännöksiä y,m., selvittä» M» . rintk- ja muita Suomen kansaJutt' siin kohdistuvia asioita. Osoite: Room 918 CoasaUu General of Fialaa*. ' 1410.'Stanley Street, MontreaL • (Comer St. Cathärine jind Stanleyjv AKSELI RAUANHEIMO, pääkonsuiu Lisäksi on Snomeila edustajblft' ^ Canadassa: Konsuli £rick J, ICdd^' te, Port Arthur, Ont. — Adia» Saarimäki, 319 Bay SL, Toronto. Ont. — H. P. Albert Uermansoo 479 Main St, VVinnipejr, Man. Thomas Franssi, Box L , Coppex Cliff. Ont — Charles E. Magnaa-ion, 64 Dock St., Saint John, N.B. ~ G. W. Törnroos, 661 Howe St.. Vancouver. B.C. • h ! I s Kokemuksia ja saavutuksia kommuuna "Työssä" Parhaillaan tapahtuvan kollektivisoinnin yhteydessä on ehkä hyödyksi selostaa niitä kokemuksia ja saavutuksia, jolta on meidänkin kommuunalla 3-vuotlsello työskentelykaudella. Jokainen aikaansa seuraava kansalainen tietää, että kollektiivinen suurtalous on paljon hyödyllisempi kuin hajanainen plkkutelous. Suurtalouden merkityksen ovat "ymmärtäneet" kapitalistitkin. Sillä kapitalismin kehityksen päätunnusmerkkl-nä maataloudessakin on hajanaisen plkkuvlljelyksen häviäminen Ja maa-amalsuukslen keskittyminen muutamien harvojen maakapltallsUen tai kartanoherrojen käsiin. Esim. Amerikassa, josta * meidänkin kommuu-nammc jäsenehemmlstö on saapunut, on kapitalistinen suurtalous maatalouden alallakin (plentalouden tuhoamisen tietä) korkealle kehitty-rtyt. Amerlkalalset maakapltallstlt ovat sovelluttaneet maanviljelykseenkin tieteen Ja tekniikan viimeiset saavutukset. Ne ottavat vaarin ple-nlmmlstäkln yksltylskphdlsta, Jotka auttavat työtehon kohottamista. Mutta kapitalistiseen hiotu.sJärJestelmään kuuluu, että työn Järklperälstyttä-mlnen tapahtuu työläisen selkänahan kustannuksella. Meillä on kokonaan päin vastoin. Rakentae.ssamme suurtaloutta on meidän kuitenkin otettava yhtä j a tointa varteen niistäkin kokemuksista. Joita kapitaUstlt ovat Iällä alalla saaneet. Kommuunammc jäsenet ovat pääasiassa kerääntyneet Pohjois-Amerikan Yhdy.svallolsta Ja Canadasta. He ovat aikaisemmin työskennelleet mitä erilaisimmilla työaloilla. Tästä johtuu, että joukkoomme on osunut henkilöitä, joilla on allcaisem mat tottumukset Ja harrastukset hyvin erilaiset Kollektiivisen talouden rakentamisen kannalta on välttämätöntä, että siihen jäseneksi pääsee vain yhteikunnalllsesti terveitä Ja työteliäitä alnek.sla j a että jokainen vapaaehtoisesti työskentelee täysin voimin yhteistalouden hyväksi. Tällaista yksimielistä Joukkoa onkin meidän taloutemme jäsenistö enemmistöltään. Tosin on tapauksia, että Joukkoomme eksyi sellaisiakin aineksia, Jotka eivät olleet kypsyneitä kollektiiviseen joukkotyöhön. He p i tivät Itseään Jonain asiantuntijoina Jotka pyrkivät pakoilemaan yhteisiä velvollisuuksia. Olipa sellainenkin henkilö, joka ei alistunut taloutemme yleisen johdon alaiseksi, vaan o-mayaltaisestl lähti työ-skentelemään oman päänsä mukaan. Hän nlm. u s koi voivansa korjata rikkoontuneen sirkkelin ja omavaltelsesti ryhtyi s i tä moukaroimaan. Seurauksena oli, että tämä monia satoja ruplia maksava sirkkelinterä meni pilalle. Sellaisenaan tämä Juttu el tietenkään ole mikään Ihmeellinen, mutta se antaa kuvaavan esimerkin siltä, että kollektiivisessa taloudessa el saa kollektiivista isännöimistä ymmärtää siten, että Jokainen tekee mitä haluaa. On muistettava, että yleisissä kokoijkslssämme valitsemme hallinnon Ja ne toverit, jotka tulevat Johtamaan töiden kulkua. Joten meidän on alistuttava yhteisen Johdon alaiseksi eikä tehdä kuten itse mahdollisesti ajattelisimme. Yleisissä k o kouksissa Ja tuotaimollisissa neuvotteluissa voimme tuoda julki omat a - jatuksemme ja Johtaa kollektiivisesti talouttamme. Ne ainekset Jotka eivät soveltuneet kollektiiviseen joukkotyöhön nopeasti erkanlvatkln meistä. He Joko matkustivat takaisin Amerikaan tai lähtivät yksilötaloudesta onneaan etsimään. Tästä ei ole kuitenkaan ollut haittaa, vaan pähivastoin. Joukkomme on puhdistunut, työkuri kohonnut äärimmilleen ja kaikenlainen lorvallu' loppunut Taloudessamme el ole tällä hetkellä juopottelua, ei tappeluja eikä muitakaan 5 häiritseviä tekljötlä. J a tämän k a i ken olemme saaneet aikaan kollektiivisella työllä ja toverillisella i t - ssarvostelulla. Olemme kiittäneet s i i nä missä kiitosta ansaltaan Ja a r vostelleet siinä, missä oh arvostelun varaa. Ollessamme Amerikassa totuimme siihen, että koneitten käytöllä on e-rlttäln kiire. Kapitalisti tietää hyvin, että kone kuluttaa kalliita polttoj a voleluaineita, joten sen o n työskenneltäväkin Jatkuvasti korvatakseen kulut Kapitalistit kiinnittävätkin erittäin suurta huomiota s i i hen, että koneet ovat aina täysin kuormitettuja. Tätä seikkaa me e m me kuitenkaan aina muistaneet täällä. Sattui tapauksia, että uusista kalliista koneista osa seisoi jouten tai Joutuivat epäkuntoon. Ne taloutemme "tekomlehet", jotka uskoivat omaan kalkklvoipaisuuteensa, menet-; tivät sisunsa Ja puikkivaa omille teilleen. Ja olipa heissä sellaisiakin Tuomaita, Jotka epäilivät kommuunammc kehittymisen mahdollisuutta. YhtcLstaloudessa on erittäin tärkeä merkitys sillä, että jokainen suojelee yhteistä omaisuutta kuin silmäteräänsä. Tähän ei kuitenkaan kalkki kommuunaii Jäsenet aina kiinnitä riittävää huomiota. He e i vät • muista, että eivät " työskentele kaplallstlsessa tehtaassa, vaan sosialistisessa ra'kennusyössä, kollektiivisessa taloudessa, jossa koneet Jd työkalut ovat. työläisten omaa y h teistä omaisuutta. Talouteemme ^ u - alkoina sattui meilläkin, että hukattiin työkaluja, kuten kirveitä y.m. tavaraa, tai huolimattomasti suhtauduttiin koneisiin, Jätettiin koneöljy-tynnyrin raanat auki jne. Näistä e-päkohdista olemme nyt kultehkin päässeet. Tämä on saavutettu myös- . klh vain toverillisen joukkokurin a^i^^--. vuUa. •" Useilla kollektiivisilla ' talouksilla saattaa olla alkuaikoina samallalsla epäkohtia, kuin oU meidänkin taloudessamme. Mutta ne eivät saa laxip' ; ; f nl-staa. Vastoinkäymisiä el saa läh- . ,| tcä pakoon, vaan ovat ne voitettava L kollektiivisella tyällä, tiivistämällä'. "'••^)ft kylki kylkeen kihnl kollektiivisen t a - i louden sisällä. RehelUneh j a toveril- \} Unen Itsearvostelu, jota käydaä.n y- . f ,' lelsissä kokouksissa, seinälebden \' palstoilla y.m. tavalla, on yksi par-halmpla keinoja kollektiivisen yli- *' V \ telstunteen kosvattamlseksL ; ! 1^^ Kommunistisen puolueen johdolla ja omaten rehellisen yhtelstySturi-. teen rakennamme me uutta yhteiskuntaa. — L. L . ••: '•'r.A V A L T A V A VAPUNVIETTO PETROSKOISSA Kansainvälisen proletariaatin taisteluvoimien katselmuspälvää alettiin Petroskoissa viettää, Jo huhtlk. 30 päivän Iltana työlaltokslttaln. Onegan tehtaan edustalla oli suuri työläisten Joukkokokous. Samoin muissakin laitoksissa oU Järjestetty kokouksia, joissa tarkastettiin sosialistisen kilpailun tuloksia, kllpallu-soplmuksen toteuttamista Ja merkitt i i n suuntaviivoja tulevaa toimintaa varter. Vaappu-aamun 'A kerääntyivät eri laitosten työläiset Ja palveluskunta-; laiset Työnpalatsin edustelle.* Järjestynein rivein saapui torille moniin tuhan.siih nouseva ihmisjoukko, soittokuntien soittaessa, kantaen punaiselle kankaalle maalattuja tunnuslauseita "Kaikki voimat v U - sIvuotls?ui:.iri;teImin toteuttamiseen", "Toteutanr.t'.e viisivuotissuunnitelman neljässä vuodessa", "Eläköön Punainen ameja, isuhalUsen rakennuis-työn t u k i ' , "Alas fasclstit", ' " L u jitamme maamme puolustusta l a a - : Jentamalla teollisuutta Ja kohottamalla työntuottavalsuutta". Punaisten lippujen ja • tunnuslauseiden muodostama punainen meri toi I l mi Petroskoin proletariaatin luottamuksen sosialistisen rakennustyöni-, me täydelliseen voittoon. Puhujalavalta esiintyiväl hallituksemme, NKP(b) t n A. K : n , ammattiliittojen j a e r i paikallisten tuotannollisten laitosten edustajat Sosialistista rakermust^ötä voimistutettava . . . Teollisuus- ja f l - nansslsuuhnltelmat toteutettava.... Laajennettava sosialistista kilpailua kftlfculvat puhujan sanat ^ hurraahiRitojen Ja suosionosoitusten kalkues.'.a. '[ • Onegan tehtaan edusteja tervehti '.f,^ koko Karjalan proletariaattia, kuuttaen tehtaan työläisten p u o ! ^ ta. että he tulevat yhä ;tilyUmpSä&^%^^^^^ kulkemaan puolueen johäon^^i^t|h^J^^ teuttavat • vilsivuolissuim»ite!i^^ neljässä vuodessa,. \ _ ' '"v^^tSi^ Taas hurraahuntoja: jä "^internji^^^lil - • - - 'rfi!t-d&^. m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 27, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300527 |
Description
Title | 1930-05-27-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | - 1 9 3 0 päivässä. T a h - j3S tilausten ottaja aamupäivällä, on e-j^ To;ij2atia jotalön, toistarniseen päiväisi ula^jisen ylL M u t - - jHi-ä. Hannillisinta i vaifc^a on kahdes-ipalvelus, on vieläkin inu:" ja vaaditaan 1 illaisi ja näin tätä jei-ta samaan taloon L Siellä on käynjTt •^ten ottaja, ajuri v i e - at ja sen jäiken p u - i käynyt vieläkin a-iton kanssa. Onhan ;i yhden talon pälvä-ila niin suuret että laan kuvitella täUai- 1 kannattavaisuutta. Iisi mahdollinen kor- 1 siitä ensinkään kär- 1 ostaja, vaan toisel-iikkeen suhde, mikäli ä voitto- ja tapploti-katsaukset. Liikkeen ehdä paremman huo-jtta itselleen, mutta vain liikken välityk-tule se hyöty juuri fciUe liikkeen kannat- ; kaikki liikkeen kanan tähän tottumaan, ivassa vaatisivat kotisi siinä jokainen saa-i huolellisuudestaan utta sen vain liikkeen irkoitamme, mikäli on )ittojen jakaminen os-enemmän on jaksettu ;n varoja ajo- y.m. . on se kuluttajien o-jnä pitäisi olla niin tävä kaikiUe- kulutta-nkaan tarvitse muuta i* siihen huomionsa ja rtään. lumme liike-edun k a n na asiaa, joudumrne äitä "huolimattomia" uonommiksi ostajiksi toi asettavat tavarati-avaksi ja huolehtivat, aadaan kuitenkin päi- Meidän olisi pyrittävä )isimm"e saada tavara-huolellisesti toimite-ääsisimme kaksikertaa kustannuksilla. K u i t e n - kenenkään ymmärtää kieltäydytään tuomasta Iinakin viikon päivinä lalsina ~ tilauspäivinä. arhaita ostajia ja k a n ne, jotka auttavat H i rn säästämisessä; t a - a tekevät huolella , j a ehtivät liikelaskujensa aikanaan. Meillä on ä hyviä ostajia, joille :styminen ja edelleen näyttää olevan tärkeä rsymys. lintaväki liSdceeUel >uustoiminta viikko on Lsellä, on muistettava pyhitetään siihen työ-litiset, joita Thunder on kustannettu kuUsi-iletta, on jaettava. N l i - n on helppo kun vain ään siihen työhön. Port ikekumppanimme ovat vastuulleen jakaa l e n - iaupungissaan. Arthu-iiolehtu tietysU samoin, mällisyyttä toivomme ilussa, Intolassa ja m i - tolehtiä lähetämme. Ne lähetykset tehdään, o-iussa nulle levittäjien )mme samia osanottoa! tea järjestää iltamia tamiin on sisäänpääsy loin toivomme kaikkien isuuteen. Tämä kuukau-n viikko on osuustoi-propakandaviikko. - hänkään tiutoa, niin..! Bask sai työvoiton. , Lehtosen j a Laxhmin paini muo. dostui yksitCBkkoisefk;^ kummankin pelätessä toisiaan. Ratkaisematon. m a n huomattavin ottelu oli JLaa-masen j a Hytösen välillä, viimemainitun määrätessä tahdin ottelulle alustapitäen. Laamanen on sitkeä poika j a tulevaisuudessa pelättävä vastustaja kenelle tahansa siiliä sar- 'jassa. mutta nyt e i hän kuitenkaan kestänyt Hytösen painostusta, vaan sortui ^ t a a n ja siitä liarteilleeen. AJTfa kului otteluafjan ylitse, nim. 16,27. Sillassa Laamanen oli noin seitsemän j a puoli m i n . Peltomäen ja Sundelinin ottelu alkoi rivakasti ja päättyi Sundelinin voittoon. Aika 10,22. ftrskasen ja Palolahden ottelussa ehti kulua 5,53 ennenkun Pekka sai ison pojan harteilleen. Yleisö oli ottelussa mukana äänekkäästi krtto ajan.• Baskin ja Kuuselan ottelu päättyi edellisen työvoittoon, jälkimäisen joutuessa heti alussa mattoon. . Lammin ja Mikkosen ottelussa ei tehty koko aikana yhtään kimnon heittoa. Määrättynä mattipainiin Tiistaina, toiikbk. 27 p:nä — Tues., May 27 mataamaPa kymmenen lu^e^kkaa vuorotellen, kumpikin yhtä saamat, tomia. Ratkaisematon. Laamasen ja Lindbergin ottelu päättyi odottamattomasti, edellisen mennessä omasta heitostaan selälleen, siten tipahtaen viidenneksi, Lindbergin päästessä tämän ottelun perusteella kolmanneksi. Aikaa ottelussa kului 9,10. KaJcsi Pekkaa — Pirskasen Pekka (EN URHEILU ikisat Levac-kissa lehdessä mainittiin jo otteluista, joten selos-raavassa lauantai-illan ulkua. Pelissä oU vielä Alle 170 sarjassa • o l i aksi osanottajaan Ponsen ;er, jotka selvittivät vä-iantaina. Hyvärinen luo- Laamasen kanssa "Onnensa. leensä sujuivat kilpailut paljon paremmin kuin Itana. Ottelutkin oUvat parempia. Yllätyksiä-varsinkin alle 140 sar- Palkintojärjestys muc-a poikkeavaksi sUtä m i - 1. aäisenä parina joutuivat Y. sundelin ja Qsivat toiöensa liian h y - n^tään erikoista ei s y n - ^ m a t o n . * I^ndbtTgin ottelu muo-aiatolla käymiseksi, s i l loitti jo 12 sek. k u - ^ Sundelinin ottelussa ajan hivenen Joh- ^«mttiin ratkaisematto-a Baskin ts Palolahden ^ydei 15 min. Bask 'toisensa perään vetää ^ « ^ i » poika el lähte- ^ Maita helttoja €i t e h - •^ipas isolla pojalla vä-j a Vuotilaisen Pekka — iskivät kovasti yhteen, lyhyemmän Pekan vanhana mattotaiturina napatessa kaimansa selälleen ajassa 1.41. Kuusela j a Palolahti painivat kolmannesta tilasta, viimemainitun kärsiessä häviön kahden minuutin kuluttua. I l l a n viimeinen ottelu oli H3rtösen ja Sundelinin välillä jossa Hytönen koetti joka puolelta päästä vastustajaansa kiinni, mutta tuloksetta. Hytönen sai työvoiton. Jäi kuitenkin toiseksi,, hävittyään edellisenä Iltana Lehtelälle. Palklntojärjestys muodostui setf-raavaksl: Alle 140 sarja: 1). J . Lehtelä, K i sa, 3 V. 1 h . ; 2) I. Hytönen, Kisa, 3 1|2 V. 1 h . ; 3) A. Lindberg, Kisa, 3 v. 2 h. j a 4) V. sundelin. Alle 155 sarja: 1) Y . Sundelin. K i s a , 1 1|2 v. 2 r.; 2) L Lammi. K i s a , 4 r.; ^3) L. Lehtonen 1 v. i;2 h. 2 r. j a 4) E. Mikkonen; Alle 170 sarja: 1) S. Ponsen, Isku 1 V- ja 2) Hansberger, Kisa. 1 h . Y l i 170 sarja: 1) P. Pirskanen, Kisatoverit, 4 v.; 2) E. Bask Kisa, 2 v. 1 h.; 3) V. Kuusela, Kisatoverit, 2 v. 1 112 h. j a 4) A. Palolahti. Kunniapalkinnon hyvästä esiintymisestä j a teknillisesti hyvästä painista sai palkinfa^lautakimnan yksimielisen päätöksen iierusteella P. Pirskanen. Kunniapalkinnon oli; lahjoittanut kelloseppä Sundholih, Sudburysta. Urheiluoloista Neuvostoliitossa Kuten timnettua, oli Yhdysvaltain toverllliton sihteeri Walter Burke joku aika sitten opintomatkalla Neuvostoliitossa. Sieltä palattuaan on hän kirjoittanut liittonsa äänenkati' nattajaan "Workers' Sports" kuvauksen Neuvostoliiton urheiluoloista joka kaiketi el liene mielenkiintoa vailla Canadankaaui tvöläisurheili-jolden keskuudessa. Suomennamme senvuoksi "Workers* Sports"in toukokuun numerossa olleen kuvauksen Moskovan mrhellukentlstä y.m. . Yksi mielenkiintoisimmista jä parhaimmin varustetuista urheilujärjestöistä Neuvostoliitossa on yleisesti suosittu järjestö nimeltä "Dynamo", kirjoittaa toveri Burke. Jäseniksi tähän järjestöön pääsevät GPD':ssa, punaisessa armeLlassa, l a i vastossa ja yhteiskunnallisissa toimissa palvelevat kansalaisoikeudet omaavat kansalaiset. Se on voimakkain urheilujärjestö koko maassa ja kuuluu siihen jäseniä useita satoja tuhansia. Sillä on omat urheilulaitoksensa jokaisessa suuremmassa kaupungissa ja kauortilassa yli maan. Suurin urheilustailion j a k y l py- j a uimalaitos Moskovassa kuuluvat "Dynamolle". Tämän järjestön Moskovan stadion voittaa hlenolm->^ mat korkeakoulujen stadionit Yhdysvalloissa. Sen tllatruus katsojien paikkoihin nähden jotka voivat seurata rata- j a kenttäkiloaiiula. qn 60,000. Sen lisäksi, että se on suurin Ja kaikkem nykyaikaisin urheilukenttä neljännesmailin pltuisine hiilimurskalla peitettyine juoksuratoineen. on (viisi senttiä) lälvSs^. T ^ ä stadien on yksi Moskovan kahdestak^mmtenestä suurimmista. V. 1928 maailman työläisten SpEUta-kladlt pidettiin tällä stadioniUia. Moskova-joen varrella sijaitseva "Dynamon" kylpy- j a uimalaitos on myöskin yksi maan parhaista. Tämä laitos on myöskin huolellisesö varustettu niin vesiurheilukUpaUuja kuin myöskin huvittelua varten tottuneille ui jUle kuin myöskin alotte- Ujoille ja lapslUe. Siellä on useita satoja veneitä, kanootteja, palkove-neltä sekä kolme nopeaa moottorivenettä Jäsenien ^käytettäväksi K l u bitalossa on eristetyt, hienosti sisustetut pukuhtioneet ja suihkut niin nalslUe kuin miehUlekin. SleUä on myöskin kirjasto, joka sisältää useita tuhansia nidoksia. Tämän klubin pitkältä katolta on kaunis näköala Moskova-joelle, sekä hyvin laitetut paikat - auringonkylpyjen ottoa varten. LäheUä olevalla klubitalolla on muutamia tennis-, käsipallo- j a bas-kettlpallokenttiä, niin hyvin kuin myöskin kenttiä suosittua venäläistä peliä, jota kutsutaan "gorotkyksi". varten. Tällä edellämainitulla uimalaitoksella annetaan puhtaat uimapuvut ilman maksua jäsenten käy-tettäväksL Ei-jäsenlln nähden on voimassa siellä samat säännöt k u i n' stadionillakin. Tämä uimalaitos on yksi tusinasta muista Moskovassa Ja , samoin kuin stadionkin, näyttää esimerkkiä toi-! sille laitoksille muualla maassa. Moskovassa on nykyään vain yks', uima-allas eli n^. Swimming Pool. mutta on suuimittelun alaisena r a kentaa niitä kaksi lisää tänä vuonna. Ollessamme Leningradissa oli meillä tilaisuus käydä useissa suurissa ulma-allasrakennukslssa. Samassa rakennuksessa, missä suurin uima-allas sijaitsi, o l i myöskin kaupungin hienoin ja parhaimmin varustettu volmistelulaitos. Rakennus on erikoisesti rakennettu 700 jalkaa syvän lähteen kohdalle, mikä sisältää terveellistä mineraalivettä, ollen vesi alituisessa kiertokäynnissä u i ma- altaassa. Laitoksen omiätaa kaupunki ja työläiset, jotka ovat ammattiliittojen taikka, klblen jäseniä, voivat sen tarjoamia etuja käyttää hyväkseen maksamalla 3.50 ruplaa (il.50) vuodessa, minkä voi maksaa vählttälnkin. Siellä, samoin kuin muissakin fyysllllsen kulttuurin instituuteissa Neuvostoliitossa, jokaisen jäsenen eimen uimalaitokselle pääsyään täytyy käydä erikoisen n.s. f jysillisen tutklimon läpi. Seitsemän tuhatta Ihmistä käyttää vUkottain uima-allasta, samaan aikaan kuin sadat toiset käyttävät hyväkseen volmistelulaltosta. XA>r*>inft saatiin maidon tuotantohinnaksi 5J9§ senttiä, vaikka kokeiluissa käytettiin lehmiä Joiden maidon tuotanto oli 5j568 paiinaa vuodessa, siis noin kahtatuhatta patmaa e-nemmän kuin lehmän JceskimSär&i-nen maidoi^otanto on Yhdysvalloissa. mchiganin valtion maanviljelyso-piston tutkimuksien mukaan v. 1920 tuli maidon tuottaminen maksamaan lehmUlä. Joiden tuotanto oli 7.211 Ihs maitoa vuodessa sata p a u ; naa, siis n. 6.5 senttiä quarttL Kun otetaan huomioon, että keskimääräinen lehmän tuotanto koko maassa on noin 4.000 paunaa vuodes* sa j a sen. että ylläolevat kustannuslaskelmat on tehty keskiarvoa paljon paremmilla lehmillä haviiitaan, että tuotanto suurelta osalta on k o konaan katmattamatonta, sillä maidon myjTitlhlnta sanialla aikaa mainituissa valtioissa oli keskimäärin $3.00—$3.25 sata paunaa. Maantuottelden tuottaminen on yhtä kannattamatonta kaikkiin tuotteisiin nähden. K i m vielä vuonna 191fl farmarille jäi keskimäärin korkoja Ja työpalkkoja vastaan sijoitetun pääoman o-salle 5.7 prosentti?, laski tuo summa V. 1924 1.6 prosentUln. K u n v. 1927 maatuotantoa ja annettiin tuotantoteholle ja maatalouden konelstutta-miselle aikamoinen sysäys. Niinpä o-vatkin sitten nämä muutamat "rauhan" vuodet tuoneet meille esiin maataloustuotteiden liikaiuotannon kaikissa maissa. Useissa maissa on maantuottelden tuottaminen kohonnut tuhansillakin prosenteilla. M i l tei Jokaisella si\'lstysmaalla on probleemina maantuottelden liikatuotanto. K u n teollisuuspulan takia miljoonat työläiset joutuvat ostokyvyttö-mäksl kaikissa maissa, n i in aina vaan vähenee markkinat tuotteille. Tilannetta kärjisty ttää nopeasti se. että samalla kuin maantuottelden tuotanto kiihtyy kautta maaliman, nopeistuttavat uudet koneet tuotantoa Amerikassakin. Nykyään tuottaa henkilö maataloudessa 47 prosenttia enemmän kuin v. 189? Ja 30 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samanaikaisesti vastaavassa määrin maantuottelden kulutus pienenee henkilöä kohden puhumattakaan siitä mikäli ostokyvyttömyys kulutust» pienentää. Vehnän kulutus on henkilöä kohden laskeentunut 30 v. aikana 20:11a prosentilla ja maissin k u lutus laskenut 40:11a prosentilla, j.n.e. Vaikkakin maalalsväestön lukumäärä on jatkuvasti vähentynyt viimeisten vuosien aikana on maan-tuotteiden liikatuotanto aina lisääntymässä. Nykyisen romahduskauden seuraukset amcrikalaisessa maataloudessa ovat hirvittävät mikäli pienviljelijöistä on kysymys. Tilanteen vakavuutta kuvaa sekin, että Hooverin hallitus on jo joutunut luovuttamaan keinottelijoille ja suurfarmareitten järjestöille noin $700.'GOO,000 tuotteiden varastoihin ostamiseksi, siten tarkoltiUkseUa siirtää Romahdusta eteenpäin. Viimeisten kuukausien a i kana on Ilmoitettu kolme maapank-k i a k l n joutuneen holhoojien käsiin siksii että ovat lainanneet takavuosina maihin rahoja ensimäistä kiinnitystä vastaan ja ovat nyt saaneet san eikä kymmenen turmin työpäl- 'nuo farmit käsiinsä eivätkä saa niitä vää, se on ollut paljon pitempi. E l myytyä klinnityshlnnollla. hän ole kuvitellut uusia pukuja s l l - arvioltiin farmarien velkojen kohon-neeti 20 :n biljoonaan, josta on maksettava vähintäin keskimäärin 7 pros. korko havaitaan, että maatalous el tuottanut lähimaillekaan tätä korkoa, puhumattakaan työpalkoista. Tilanteen tekee synkc.-nujäksi se. että ylläolevat numerot esittäivät keskiarvoa. K u n maassa on suurfar-meja. Jotka tuottavat kohtalalsesti-kin, seuraa siltä, että on silloin h y vin suuri osa farmareista. Jotka toimivat kokonaan tappiolla. Niinpä selitetään maanvlljelyshallltuksen t i lastojen avulla, että, vuonna 1920—22 oli 56.5 pros. sellaisia farmeja, jotka tuottivat tappiota; 36.9 pros. sellaisia, jotka tuottivat $1.00—$2,000.00 j a vain 6 pros. sellaisia, jotka tuottivat ylitse $2,000.00. Farmari el ole kuvitellut kahdek- SÖOSSA EI O L E K A A N FAINI" K I L P A I L O JA Aikaisemmin on mainittu parikin eri kertaa,; että Soossa on palnl-kilpailut t.k. loppujÄlvlnä. Nyt k u i tenkin soolaiset Ilmoittavat, etteivät he voikaan voittamattomien esteiden vuoksi kilpailuja mainittuna a i kana järjestää, vaan siirtyvät ne läyöhemmälle, ehkäpä ;ensl kuun puoliväliin. Ajasta annetaai; myöhemmin tarkemmat tiedot. Yhdysvaltain farmarien asema siinä myöskin 500 metrin n s . konk-reettlrata moottorikilpallume ja s a moin kiertävä hiilimurskalla, peitetty rata polkupyöräkilpailuja varten. Stadionin alueella on myöskin kymmenen tenniskenttää Icatsojapäik-koineen. Siellä on myöskin haijoit-telupaikat muille urheUulajeille. Stadionin yhdellä sivulla ' on k a k s i kerroksiset klubitalot l u k u - Ja lepo-huonelneen. Stadionin vastairäisellä sivulla on mdutamla n s . eimnaaseja, yksi nyrkkeilijöille Ja pahiljoille, t o i nen baskettipallollijoine, kolmas voimistelijoille j a kalustotyölle — k a l k ki mitä täydellisimmin varustettuja. Siellä on myöskin n s . plng-pcmg pelaajien huone j a täysin varustettuja pukuhuoneita nykyaikaisilla suihku-laitteilla. K a i k k i nämä etuisuudet ovat v a paat kaikille maJniton järjestön ^ - senille. E3-jäsenet voivat myöskin käyttää niitä hyväkseen, edellyttäen, että he ovat ammattiliittojen jäseniä. Amerikalaisen farmarin Itsepintaisuus pesänsä Ja pien taloutensa säilyttämiseksi vetää vertoja mille t a hansa ihmisryhmälle. Useammat vuosik:^menet se on tehnyt ilmaiseksi työtä, kleltääntyen välttämät-tömlmmistäkln elämänvaatimukslsta, raatanut Ja kärsinyt Ja odottanut a i kaa parempaa havaitsematta, että t l - larme vuosi vuodelta tulee aina mahdottomammaksi löytäen lopulta i t sensä ylitse pääsemättömän kriisin-edessä- K u n otetaan keskimääräinen farmariperheen vuotuinen "normaali" ajan ansio, johon lasketaan huoneen vuokra, kohtalainen hinta maantuot-tellle mitä hän käyttää kotonaan, n i i n saadaan viimeisten 20:n vuoden keskiarvoksi, lÄättyen 1928 vuoden lopulla $678.00. Vuotuiset ansiot ovat laskeneet miltei säännöllisesti, l u - kmmottamatta sotavuosia, jolloin maanvDjeliJäin tulot olivat t i l a l l i sesti korkeammat. Vaikka yleiset ansiot ovat laskeneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalla ovat ulosmenot, tuo^ tantokustannukset, kohonneet mo-ninkertaisestL Verot ovat kohonneet loin tällöin, ei kirjallisuutta, huvitteluja, eikä mukavuuksia. Farmarin vaimon työkuntoisuus on täytynyt vetää vertoja hevosen työkyvylle. Lapset ovat joutuneet myöskin kantamaan raskaan taakan farmltalou-dessa, puhumattakaan että niille o- Usl voitu taata edes. sellaisia kouluj a kuin tavalliselle teollIsuustyöläS-sen lapselle kaupungeissa. Tuotetta on koetettu tuottaa, mutta niiden mukana mermyttä kasvuvoimaa el ole saatu tilalle. Tällä t a valla on syöty maa miltei kannattamattomaksi viljellä. Tästä seinääkin, että vaikka Amerikassa on parhaat koneet, joilla maata muokata ja luonnostaan viljavat maat oh maan tuotantokyky laskenut niin a - las, että se on huonoin kuin minkään maan maailmassa. Vertailemalla esim. 1925- vehnäsatoa eri maissa saadaan seuraavanlainen tuotantokyky eekkerille: Canada . .. YhdysvaUat Ruotsi Tanska ..18.7 bush. .. 12.9 " .. 38.0 " .. 49.2 " keskimäärin 190 prosentilla, maan-vUje^ skonelden lilnnat kohoimeet 112:11a prosentilla, korot ovat kohonneet j a lisääntyneet, elintarpeiden (ostettavien), vaatteiden, rakennusaineiden, työkalujen, y.m. hinnat kohonneet kaksinkertaise^L Mainittakoon tässä vain esimerkiksi muutamien valtioitten maidon tuotantokustannuksista, jotka "normaali" aikoinakin bvat cdleet noin 50 pros. myyntihintoja j a nyt romah-dusaikana vieläkin enemmän alle. Vuonna 1927 saatiin maidon tuotantokustannuksiksi 6.7—7.4 senttiä quartilta Massachusettsin valtiossa, vaikka kokeilla olevat lehmät antoi ^ vat maitoa 5.009 paunaa (2;327 quarttia) kutakin lehmää kohden. Mainen valtiossa saatiin maidon hinnaksi .7 quartille. Näissä kokeissa saatiin keskimäärin kutakin lehmää kohden 5.749 paunaa (2,674 quarttia) maitoa vuodfösa. Minnesotan Eng. kunlngask 33.8 " Saksa 30.8 " Suomi 24.4 " Europan Venäjä 14.3 " Ylläoleva ei ole poikkeus. Sama suhde pitää paikkansa kaikkina vuosina j a miltei kaikkiin maantuottei-slin. Yksin karu Suomikin on tuotannossa edellä. Toinen maariistokeino on ollut r a - hanlainaaminen ja siten maan luovuttaminen aste,ettalsln rahamiehille. Vuonna 1925 jakaantuivat farmarit omistuksen perusteella seuraavasti: Täydellisesti omistavia farmareita 3313,490 Osittain omistavia . . . . . . . . . . 544,842 Palkattujen johtajien k a s i s i 40,730 VuokravlljeUjöItä , 2,462,608 Siis noin 40 pros. on farmareista sellaisia, jotka viljelevät omaa maataan vuokralaisena. Loppujen 60 pros. päälle on, kuten jo ennemmin mainittiin noin 20: n biljoonan doll a r i n velka, ollen sekin lisääntynyt viimeisten 20:n vuoden ajalla enemmällä kuin sadalla prosentilla. Vuoden 1930 :n alussa ilmotetaan olevan yli 50- pros. viljellystä maa-alueesta vuokraviljelijäin viljelemä-nä. Samalla aikaa on maaomaisuuksien arvo huomattavasti laskenut. Vuonna 1920 ilmoitettiin farmlomal-suuden .arvoksi $77,924,100,388, Jota-yastoln vuonna 1925 ilmoitettiin f a r - mlomaisuuden arvoksi $49,467,647.287. Sen jälkeen on farmien arvo laskenut säännöllisesti, että vasta viime vuoden ajalla selitetään saavutetun a i nakin tilapäisesti pohjan laskulle. Voidaan siis sanoa, että maaomaisuuden arvo on viimeisten kymmenen vuoden ajalla laskenut puolta pienemmäksi mutta velat kohonneet, että pyöreissä luvuissa sanoen noin puolet maaomaisuuden arvosta on velkana ja k u n . n o in 40 pros. on vuokralla, / n i i n eipä siitä Jää kun 10 prosi. "itsenäisiä" farmareita. Matalouden vararikkotllaan kehittyminen o n ollut k y l l i n nopeaa, mutta paljon nopeampaa se olisi ollut, ellei mailman sota olisi antanut s i l le väliaikaista ylöspäin sysäystä. S i l loin useiksi vuosiksi I s k e y t y i maa-tuotanto eri maissa j a siis avasi markkinoita niiden maiden tuotteille, joCka ehtivät tuotteita tuottamaan. Toisaalta oli sillä vastaava vaikutuksensa tdsaallekiniäln Sodan a l - maanviljelysopistonjkana Uihoitettiin Ja tehostettUn Maantuottelden hinnat ovat menneet entistään alemmaksi ja pysyvät^ sUlä lainarahoilla ostetut varastot odottavat markkinoita. Muutama kuukausi sitten antoi Ylidysvaltain maanvlljelysslhteerl lausunnon, jossa hsrt myöntää, että pientuottaja amerikalalsessa maataloudessa on tuomittu. Harvester trustin porho j a Farm Boardln pilä-mles Legge selittää, että tarvitaan townshIppeja ja kaunteja käsittäviä farmareja ennenkuin voidaan kilpailla maailman markkinoilla tuotteiden halpuudella. Samalla selittää Legge, että on muodostettava suuria "osuustoiminn a l l i s i a ' ' : järjestöjä. Jotka toimittavat ma^ntuottelta suorinta tietä k u luttajille. Tämä kalkki tarkoittaa, että tämän pulakauden aikana Yhdysvaltain valtaluökka avoimesti myöntää, että vieköön piru pienviljelijät. R a ja- aidat pois ja farmit suuriksi, että Harvester trustin koneille tulisi markkinoita j a farmarit olisivat kyvykkäitä niitä ostamaan, sillä niidenkin markkinamahdollisuuksia uhkaa Neuvostoliiton rakenteilla olevat maailman suurimmat maanviljelys-konetehtaat. Samoin heidän ajatuk-nensa mukaan vieköön piru pienliikkeiden harjoittajat, että suurkapl-talisrai edes tulisi eläneeksi Ja entistään kyvykkäämmäksi kilpailemaan Neuvostoliiton kollektiiveja vastaan, joiden tuotteista ei saa kukaan r i i s tää voittoa. Kapitalismin alaisuudessa ei voi oUa mitään ratkaisua sille probleemille johka olemassaolon kapitalistit myöntävät. Me selitämme, että porvarilliset "ratkaisut" Jokainen niistä Ja k a i k k i järklään. eivät ainoastaan ole tehottomia helpottamaan maanvUJelysjoukkoJen kärsimyksiä, vaan sen lisäksi ne tulevat ainoastaan lisäämään jTarmlväestön enemmistön kurjuutta. K a i k i l l a "avustus"- sklimeUlÄ, valheellisilla "osuustoiminnoilla", J.n.e., joita nyt Hooverin halUtus ajaa läpi, on vaikutus, jota voidaan verraU teollisuuden ratsionaUsolmiseen. Ne edustavat tietoista kapitalistista monopolikont-rolUn lujittamista joukkojen kustannuksella, yritystä voimistuttaa sotaan varustautuvaa lmi>erialistlsta koneistoa. Meidän velvollisuus on paljastaa nämä juonittelut, osottaa pikkufarmareltten joukoille, että "ns saattavat vapauttaa itsensä pääoman vallasta vain yhtymällä työväenliikkeeseen, auttamalla työläisiä niitten taistelussa sosialistisen järjestelmän puolesta, ja ipuuttamlses-sa maan, samaten kuin kaikki tuotannon välineet, tehtaat, työpajat, koneet, J,n.e. yleiseksi omaisuudeksi ja että "ulkopuolella maanviljelys-työläisten yhteisen maanvlljelemlsen olosuhteista, joissa ne/voivat käyttää parhaita koneita ja harjaantunelt-ten maanviljelysasioltten tuntljoitten neuvoja, ei ole olemassa mItäLän tietä ul{» kopltalismin ikeestä" (Lenin 1917), T O T T U M U K S E N VOIMA — T u l i n pyytämään apuanne, herra professori! Poika joutui auton alle Ja — H m ! Sepä Ikävää! Näyttäkääpä kieltänne, olkaa hyvä! VELJIÄ — Onko sinulla veljiä? — O n kyllä kolme, joista kaksi eiaä Ja kolmas on naimisissa. TYdVÄEN TAIDE Vladimir Majakovskij Kokonaan käsittämättömältS tuntuu vallankumouksen runojätti- Iäisen Majakovskin omavaltainer kuolema, sillä kukaan ei hänei tuotannossaan nähnyt viittausta kaan siihen, että sellaisen teräs kalskeisen jättiläisen tunneristirii dat saattavat johtaa "rakkausven heen "karilleajoon" ja lopulliseei särkymiseen. Majakovskir.e ominaista oli o lU aina välittömässä yhteydessä vai lankumouksen kanssa. "Ja laulu ja runo on pommi ja lippu j a laulajan ääni ylös nostavi luokan. Ken .tänään ei kanssamme laula on vastahan meitä." Majakovskin runot olivat juuri niitä pommeja, j o i l l a lyötiin vihollisia, hänen äänensä oli omiaan nostamaan joukkoja taisteluun. Här t u l i ennemmin kuin kukaan toiner puolueeton k i r j a i l i j a vallankumouksen riveihin eikä näitä rivejä koskaan jättänyt. Hänen tuotteis taan ci löydä pilnäkäluistä "punapuuta", ei mitään vallankumoukselle vierasta. ' Mitä kireämpi oli kansalaissodan tilanne, sitä suuremmalla ponnella hakkasi Maja-kovski kynällään ja pensselillään luokkavihollisiammc. "Taistelussa ylistän miljoonia, nuän miljoonat j a miljoonille laulan." Majakovskin runoissa tuntuu liantymiitön vallankumouksellinen ponnekkuus. Hän sanoo, että pöliskööt viholliset mitä pölisevät, mutta meidän rivimme ovat nuoret ja me epäilemättä tulemme näkemään kommunismin puolipäivän: "Proletaarit (tulevat kom^ muuniin alhoalta, kaivosten, sirpin ja hankojen teitä, minä heittäydyn sinne ylhäältä, runouden korkeuksista, sillä ilman kommunismia ei minulla elämä ole raskas". Todisteena siitä, miten kiinteässä yhteydessä Majakovskij oli proletariaatin ja sen etujoukon — kommunistisen puolueen kanssa, on seuraava keskustelunsa tov. Kerz-hentsevin kanssa uivan hiljattain. Majakovskij lausui: "Minä pidän itseäni puolueen työntekijänä ^ a otan vastaan kaikki puolueen ohjeet. Jos puolue aa noisi, että jokin ^ tuotteistani el vastaa puoluelinjaa, en missään tapauksessa haluaisi sellaista tuo-tettani julaista. Minä teen työtä puoluetta varten." Majakovskin yksinkeiVaisuudes saan verraton jäähyväiskirje kuvaa erinomaisesti hänen suhdet taan vallankumoukselliseen proletariaattiin j a sen hallitukseen. R u n o i l i j a tunsi tämän hallituksen n i in läheiseksi ja omakseen, etti^hän kääntyy veljellisellä suoruudelle .^en puoleen, ilmoittaen: "Toveri hallitus. Minun perhee ni muodostavat L i l i a Brik, sisaret, äiti, Veronika Polonskaja. Jos si nä turvaat heille kohtuullisen toi meentulon — k i i t o s ." Runoilijan muistoa kunnioittivat sadat tuhannet,*- osallistuen hau-tau. sjuhlallisuukBiin. Ruumiin k un niavahdissa seisoivat Neuvostoliiton kuuluisimmat k i r j a i l i j a t sekä po liittiset toimitsijat. Lukematon määrä ehdotuksia on tullut Maja kovskin muiston merkitsemiseksi Leningrradilaiset k i r j a i l i j a t ehdottavat, että joku parhaista kaduista muutettaisi Majakovskin nimelle, k i r j a i l i j a in rakennuttamalle tankil le annettaisi nimi " V l a d i m i r M a j a - kov.sk)j", muodostettaisiin stipendejä hänen nimelleen j.n.e. Majakovskin runojen suomentaminen ei ole helppoa niiden tyyli-konstikkuuden vuoksi. Olen tässe suomentanut yhden viimeisimmistä runoistaan, mutta ainoastaan si-säl-töä olen pyrkinyt seuraamaan tarkoin, jättäen pois loppusoinnut }t käyttäen vapaampaa poljentoa. J . V. K O K O ÄÄNELLÄ (Kohta Majakovskin runoelmasta) Hautaussaatossa vaan laahatkohon maine jälessä nerojen ^' kuin leski surevalnen, — mun runoni, — sa rivimiehen lailla saat mennä, kuten menneet ovat nimettömät .sotamyrskyissämme, viis marmorista niljakkaasta ma monipuutaisista viis marmoreista niljakkaasta huolin! .Sovimme maineen kanssa, .sillä samaahan oomme maata k a i k k i , meille yhteiseks muistomerkiks tulkoon Eosialisroi, rakettu taisteluissa yhteisvoimin. Tulevat polvet! — Sanakirjain kohot te tarkastelkaa - - . näälte silloin, että pois liukuneet on niistä sanat: " p r o s t i t u t s i o " , " p i i r i t y s " , " t u b e r k u l o o s i . . . " Nääs" runooja, hän varten meitä, j o t ka nyt oomme terveet, notkeat, onisaianut plakaatin karhealla kielellä pois nuolta keuhkotaudin näljän. Toveri elämä: E i k s hiukan ahkerammin me poljettais viisivuotissuunnitelman loppumatka! E i kasaan kopeekkaakaan mulle oo saaneet r i v i t, puusepät huoneisiini mööpeleitä ei mahongista laittaneet oo mulle. Kun vainen vastapestyn päällyspaidan (sen vannon reilusti) ma saan — se mulle riittää! Kun vuotten valoisain ma Koo-koo-koohon •) saavun, niin y l i päitten runoniekkain ahnaan parven nostan niinkuin bolshevikin jäsenkirjan kaikk' sata nidosta mun puoluekirjojani. Suom. J . Virtanen. SiUMiieii -j - PäakonsuIlTirasto ') Keskus-Kontrollikomitea. NeuYOstoliitosta koko Caoadas varten motittm ~? kaikkia maan viralliselle ediutsk^' •elle konia via tehtäviä, anta* p M - aeja matlrastustu varten kotunati' ' han tai muualle» vahvistaa «aiakir^ ' Joja, käännöksiä y,m., selvittä» M» . rintk- ja muita Suomen kansaJutt' siin kohdistuvia asioita. Osoite: Room 918 CoasaUu General of Fialaa*. ' 1410.'Stanley Street, MontreaL • (Comer St. Cathärine jind Stanleyjv AKSELI RAUANHEIMO, pääkonsuiu Lisäksi on Snomeila edustajblft' ^ Canadassa: Konsuli £rick J, ICdd^' te, Port Arthur, Ont. — Adia» Saarimäki, 319 Bay SL, Toronto. Ont. — H. P. Albert Uermansoo 479 Main St, VVinnipejr, Man. Thomas Franssi, Box L , Coppex Cliff. Ont — Charles E. Magnaa-ion, 64 Dock St., Saint John, N.B. ~ G. W. Törnroos, 661 Howe St.. Vancouver. B.C. • h ! I s Kokemuksia ja saavutuksia kommuuna "Työssä" Parhaillaan tapahtuvan kollektivisoinnin yhteydessä on ehkä hyödyksi selostaa niitä kokemuksia ja saavutuksia, jolta on meidänkin kommuunalla 3-vuotlsello työskentelykaudella. Jokainen aikaansa seuraava kansalainen tietää, että kollektiivinen suurtalous on paljon hyödyllisempi kuin hajanainen plkkutelous. Suurtalouden merkityksen ovat "ymmärtäneet" kapitalistitkin. Sillä kapitalismin kehityksen päätunnusmerkkl-nä maataloudessakin on hajanaisen plkkuvlljelyksen häviäminen Ja maa-amalsuukslen keskittyminen muutamien harvojen maakapltallsUen tai kartanoherrojen käsiin. Esim. Amerikassa, josta * meidänkin kommuu-nammc jäsenehemmlstö on saapunut, on kapitalistinen suurtalous maatalouden alallakin (plentalouden tuhoamisen tietä) korkealle kehitty-rtyt. Amerlkalalset maakapltallstlt ovat sovelluttaneet maanviljelykseenkin tieteen Ja tekniikan viimeiset saavutukset. Ne ottavat vaarin ple-nlmmlstäkln yksltylskphdlsta, Jotka auttavat työtehon kohottamista. Mutta kapitalistiseen hiotu.sJärJestelmään kuuluu, että työn Järklperälstyttä-mlnen tapahtuu työläisen selkänahan kustannuksella. Meillä on kokonaan päin vastoin. Rakentae.ssamme suurtaloutta on meidän kuitenkin otettava yhtä j a tointa varteen niistäkin kokemuksista. Joita kapitaUstlt ovat Iällä alalla saaneet. Kommuunammc jäsenet ovat pääasiassa kerääntyneet Pohjois-Amerikan Yhdy.svallolsta Ja Canadasta. He ovat aikaisemmin työskennelleet mitä erilaisimmilla työaloilla. Tästä johtuu, että joukkoomme on osunut henkilöitä, joilla on allcaisem mat tottumukset Ja harrastukset hyvin erilaiset Kollektiivisen talouden rakentamisen kannalta on välttämätöntä, että siihen jäseneksi pääsee vain yhteikunnalllsesti terveitä Ja työteliäitä alnek.sla j a että jokainen vapaaehtoisesti työskentelee täysin voimin yhteistalouden hyväksi. Tällaista yksimielistä Joukkoa onkin meidän taloutemme jäsenistö enemmistöltään. Tosin on tapauksia, että Joukkoomme eksyi sellaisiakin aineksia, Jotka eivät olleet kypsyneitä kollektiiviseen joukkotyöhön. He p i tivät Itseään Jonain asiantuntijoina Jotka pyrkivät pakoilemaan yhteisiä velvollisuuksia. Olipa sellainenkin henkilö, joka ei alistunut taloutemme yleisen johdon alaiseksi, vaan o-mayaltaisestl lähti työ-skentelemään oman päänsä mukaan. Hän nlm. u s koi voivansa korjata rikkoontuneen sirkkelin ja omavaltelsesti ryhtyi s i tä moukaroimaan. Seurauksena oli, että tämä monia satoja ruplia maksava sirkkelinterä meni pilalle. Sellaisenaan tämä Juttu el tietenkään ole mikään Ihmeellinen, mutta se antaa kuvaavan esimerkin siltä, että kollektiivisessa taloudessa el saa kollektiivista isännöimistä ymmärtää siten, että Jokainen tekee mitä haluaa. On muistettava, että yleisissä kokoijkslssämme valitsemme hallinnon Ja ne toverit, jotka tulevat Johtamaan töiden kulkua. Joten meidän on alistuttava yhteisen Johdon alaiseksi eikä tehdä kuten itse mahdollisesti ajattelisimme. Yleisissä k o kouksissa Ja tuotaimollisissa neuvotteluissa voimme tuoda julki omat a - jatuksemme ja Johtaa kollektiivisesti talouttamme. Ne ainekset Jotka eivät soveltuneet kollektiiviseen joukkotyöhön nopeasti erkanlvatkln meistä. He Joko matkustivat takaisin Amerikaan tai lähtivät yksilötaloudesta onneaan etsimään. Tästä ei ole kuitenkaan ollut haittaa, vaan pähivastoin. Joukkomme on puhdistunut, työkuri kohonnut äärimmilleen ja kaikenlainen lorvallu' loppunut Taloudessamme el ole tällä hetkellä juopottelua, ei tappeluja eikä muitakaan 5 häiritseviä tekljötlä. J a tämän k a i ken olemme saaneet aikaan kollektiivisella työllä ja toverillisella i t - ssarvostelulla. Olemme kiittäneet s i i nä missä kiitosta ansaltaan Ja a r vostelleet siinä, missä oh arvostelun varaa. Ollessamme Amerikassa totuimme siihen, että koneitten käytöllä on e-rlttäln kiire. Kapitalisti tietää hyvin, että kone kuluttaa kalliita polttoj a voleluaineita, joten sen o n työskenneltäväkin Jatkuvasti korvatakseen kulut Kapitalistit kiinnittävätkin erittäin suurta huomiota s i i hen, että koneet ovat aina täysin kuormitettuja. Tätä seikkaa me e m me kuitenkaan aina muistaneet täällä. Sattui tapauksia, että uusista kalliista koneista osa seisoi jouten tai Joutuivat epäkuntoon. Ne taloutemme "tekomlehet", jotka uskoivat omaan kalkklvoipaisuuteensa, menet-; tivät sisunsa Ja puikkivaa omille teilleen. Ja olipa heissä sellaisiakin Tuomaita, Jotka epäilivät kommuunammc kehittymisen mahdollisuutta. YhtcLstaloudessa on erittäin tärkeä merkitys sillä, että jokainen suojelee yhteistä omaisuutta kuin silmäteräänsä. Tähän ei kuitenkaan kalkki kommuunaii Jäsenet aina kiinnitä riittävää huomiota. He e i vät • muista, että eivät " työskentele kaplallstlsessa tehtaassa, vaan sosialistisessa ra'kennusyössä, kollektiivisessa taloudessa, jossa koneet Jd työkalut ovat. työläisten omaa y h teistä omaisuutta. Talouteemme ^ u - alkoina sattui meilläkin, että hukattiin työkaluja, kuten kirveitä y.m. tavaraa, tai huolimattomasti suhtauduttiin koneisiin, Jätettiin koneöljy-tynnyrin raanat auki jne. Näistä e-päkohdista olemme nyt kultehkin päässeet. Tämä on saavutettu myös- . klh vain toverillisen joukkokurin a^i^^--. vuUa. •" Useilla kollektiivisilla ' talouksilla saattaa olla alkuaikoina samallalsla epäkohtia, kuin oU meidänkin taloudessamme. Mutta ne eivät saa laxip' ; ; f nl-staa. Vastoinkäymisiä el saa läh- . ,| tcä pakoon, vaan ovat ne voitettava L kollektiivisella tyällä, tiivistämällä'. "'••^)ft kylki kylkeen kihnl kollektiivisen t a - i louden sisällä. RehelUneh j a toveril- \} Unen Itsearvostelu, jota käydaä.n y- . f ,' lelsissä kokouksissa, seinälebden \' palstoilla y.m. tavalla, on yksi par-halmpla keinoja kollektiivisen yli- *' V \ telstunteen kosvattamlseksL ; ! 1^^ Kommunistisen puolueen johdolla ja omaten rehellisen yhtelstySturi-. teen rakennamme me uutta yhteiskuntaa. — L. L . ••: '•'r.A V A L T A V A VAPUNVIETTO PETROSKOISSA Kansainvälisen proletariaatin taisteluvoimien katselmuspälvää alettiin Petroskoissa viettää, Jo huhtlk. 30 päivän Iltana työlaltokslttaln. Onegan tehtaan edustalla oli suuri työläisten Joukkokokous. Samoin muissakin laitoksissa oU Järjestetty kokouksia, joissa tarkastettiin sosialistisen kilpailun tuloksia, kllpallu-soplmuksen toteuttamista Ja merkitt i i n suuntaviivoja tulevaa toimintaa varter. Vaappu-aamun 'A kerääntyivät eri laitosten työläiset Ja palveluskunta-; laiset Työnpalatsin edustelle.* Järjestynein rivein saapui torille moniin tuhan.siih nouseva ihmisjoukko, soittokuntien soittaessa, kantaen punaiselle kankaalle maalattuja tunnuslauseita "Kaikki voimat v U - sIvuotls?ui:.iri;teImin toteuttamiseen", "Toteutanr.t'.e viisivuotissuunnitelman neljässä vuodessa", "Eläköön Punainen ameja, isuhalUsen rakennuis-työn t u k i ' , "Alas fasclstit", ' " L u jitamme maamme puolustusta l a a - : Jentamalla teollisuutta Ja kohottamalla työntuottavalsuutta". Punaisten lippujen ja • tunnuslauseiden muodostama punainen meri toi I l mi Petroskoin proletariaatin luottamuksen sosialistisen rakennustyöni-, me täydelliseen voittoon. Puhujalavalta esiintyiväl hallituksemme, NKP(b) t n A. K : n , ammattiliittojen j a e r i paikallisten tuotannollisten laitosten edustajat Sosialistista rakermust^ötä voimistutettava . . . Teollisuus- ja f l - nansslsuuhnltelmat toteutettava.... Laajennettava sosialistista kilpailua kftlfculvat puhujan sanat ^ hurraahiRitojen Ja suosionosoitusten kalkues.'.a. '[ • Onegan tehtaan edusteja tervehti '.f,^ koko Karjalan proletariaattia, kuuttaen tehtaan työläisten p u o ! ^ ta. että he tulevat yhä ;tilyUmpSä&^%^^^^^ kulkemaan puolueen johäon^^i^t|h^J^^ teuttavat • vilsivuolissuim»ite!i^^ neljässä vuodessa,. \ _ ' '"v^^tSi^ Taas hurraahuntoja: jä "^internji^^^lil - • - - 'rfi!t-d&^. m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-27-03