Vapaus, May 27, 1930

              Sivu2 Tiistaina, toukok 27 p:nä — Tues., May 27
VAPAUS iUUnr}
n» «•!« « n a «rf f i M i A »?on»<" "> tUuad». I'cl.Ii^«> <J«i!r « SaifcoTT. Osun».
• HjmUltt '*Tt\* P o * 0 < f i « « D«jwrt»ttt, Oli»»». «» »««aa « J M » mtll^.
No. 124
Acäfifea^ katmmi, k u j a k a a n > p»*»» Elia Su«MiIU-
>s VitwM, Bo» <», Sp<JS'Ofr. On».
O C D M , Boekalaro a a i Pristaliop: V « | / K « BarM-of, Kim S<i««t.
ia ta b* adtircaaeds Vapaaa, 1-J>. i i o x fcO. S«a2/ajr, O a l .
DLVOTliSmSNAT VArAUOKSSA:
Crjavtibtonnalaluaf fliX) krtta, jf.OÖ L>LJJ i m u . ~ A>wliiito«a ajrn-nciiU! ««*«3io«»')fa!'*«t
IBi |l»1at«t»««ia„ — NiBC<usBeiU>ilBiolska«t « k kriXx. I I .W J tr»i*«. — iHBtjuiMilro.^-ui^i tl
«•ta» SSXO » fce-taa. — 4»tiijt*r;»»>Ja>'.iok«-t t2M krti». IJiKt k#k»i U r t * . - — Kiit..t;!m<>iuV*-'-
4 J M Jcctta. — Ksokaaaiiaetakact 12.00 Un», SO l..rt(/.Ua^«l!» U* a.u^iu*,.tirits. —
Ja Moteilaioluliaet 2<lc k « u , »I,0O k^rua. — TiUpi«»iiiwrtUJi«» }• UraMC*
_ oo, inucU.itaaau, »ihetniiirjf UmuttuL/aia e t o k i i ^ a . .
C c s m l adircniaiiif raira. T S c f v r cbl. iw.h. ll.nnuam rfaarf» for «IntSa tftr-.loa. Ii*. Taa
ttgum ia-lfca bcat >diutUio( me<!iBa amnof Ika FJoRiaii p">{.Ia i» Cairaria.
l:;iys ia-!<"n Jdkkikaluja vastaan.
kirj(-»,'nvi:ihlaja lainaa muu-i
j f . i i a !<5U.-runtoja ti-^tä leikkikalu-j
u p a k i i - l a jiiuka o-^oilukscksi, kuin:
>.a lap^elH-^ia neuvojloiiittolaiset
'>-><!t. kutj «'jvät anna cde5 lasten
i< ;i;ki{.aluj<-nkaan jäädä rauhaan,
i-, o-toiiittolaf^^-t lastenka^^vatla-inm.
.v.ia-jvat, eitä myöskin
i.;;.!.,i'kalujfn täylyy oJIa i i . s . pro-
! r i ; : : i r i - i a . Ne r-ivät saa esittää
;•.ötäit k f v i j ' , litioliuiatla niiden ro-
'Ii<-1;<, iiiitiääri karrikatyyreinä-i!
»r)i!-Ji(ä. Samoin tulee leik-iK.
iluJi II kuvata joUakin tavalla
•Si-;jv<'-!<»|jil()n lokniliirlä vallan-
- t
i!ii<l<n tulee e:^/tlää
k u r i - ja lascistitehtä.fn, luonteeaj- sanat: "Aave kummittelee .Eurpo-omaisuus
tässä aikakaudessa. O n se- i passa, kommunismin aave!" Siksi
lostettava työläisille ammatti- ja iajahtlTat myös laukaukset Port-teollisuusliittojen
ja kommunisti- l.^-imentin kasarmin pomua.
puolueen eroavaisuus, sekä kommu- ; Mutta tapaus oscttaa paljon muu-nistisen
joiikkopuolueen' räkentanii- '-a^in. Se salli vilahdukselta näii-r
sen välttämättömyys Canadassa- da millaisiaiun * keinoja käytetään
Vaalitaistelu täytyy muodostua, va!- laistelussa kcmmunismia vastaan,
lankumcuskellisten työväenluokka- Turun tapauksen kumpikin "taisr
järjestöjen laillisen olemassaolon.. leleva puoli" harjoitti provokatio-lakkcutumisoikeuden,
lakonvartioln- ta sanan Inhoittayimmassa mexkir
nin ja itsepuolustuksen oikeuksier; l:sessä. Upseerikokelaat ilmai-puclesta
taisteluksi, eritoten vetäe.n sivat provokatoorisen tarkoituk-esiin
ulkolaissyntyisten vainoamisc: .scnsa vain hiukan kömpelömmin.
ja karkoltukset. sekä heidän oikeu- He .suorastaan yllyttivät toisia —
tensa vaUankumoukselUseen toimin- lualemiaan kommunisteja. — " r i k o l ­taan
csalllstiunlseen. Täten -mxirre- Ilmeen tekoon". Provokatiota siis
taan myöslön pohja siltä oikeisto- kummaltakin t2ÖJ0ltä."Iiain j a o i -
santajteen edustajat. Seurasimme
esityksiä' kello kahteen naakka ja
kun astuimme ulos teatterista, niin
Loi$ Laken osasto
huomasimme, että olemme todella kymmeDVDotias
"Punaisessa" Moskovassa" — valon­heittäjät
valaisi jokapuolelta kau­punkia,
j o i » oU verhottu punasella j yiime sunnuntaina vietti Snom.
ja jonka ilotulitus teki kerrassaan l j ä r j . Long Laken osasto kymmen-loistavaksL
Se synnytU niin v o i - L - a o t i s : a olemassaolonsa juhlaa. Se
makkaan ilon tunteen että kyynel j o l i järjestetty vaatimattomaksi,
vierähti poskelle. . ikäänkuin vain pieneksi taaksepäin
puhe pieneltä pionee.ni^a
tunnettua vcimisteiaa
tytöUtä. Voimistelua pi^tu^
ka uutuudellaan, ja voizSft:
hyvyydellään luiee j
fcaikkien mieltä. Mvö.;v-. on
ma vastaisuudessa läinvi^JZ
K e l l o kahdeksan v> aa upLp>u< .a>aam» uu* vnua. . . , .y ilkaisuks. i pitkällä- 1va1ellu^ks1e lla.
meitä opastettiin Punäselle torille,! J°^^^. cnsimaisen peninkulmatolpan
joka oU io. n i i n täynnä punasoti- sivuuttanut.
laita kuin suinkin mahtuL Käytä­ville
laskettiin erityisillä ' lipuöla
katsojat, aieidäit asetettiin piiliu-jalavän
eteen, joka' oliT^töisella imo-
TILAfJ.MJfNNAT:
I * k 4 1 M , < U . i2.S0. s kk. 11.75 JM I kk. 11.UO. — ndrataltoiVIa ia Scomaaa M U »•a-
W •Braiainai l a k . $tM. 6 kk. ia 1 kk. UM.
tst MM oulloip Uluma aaa aaataairta cn»iRiiif<rra kirjrr»r<-nna, tifjotukaa aadcSaao l i i k k M B -
mltal%m pcnoonaniaalU aimtliii 1. V. AM<(,ui. liikkeenhoitaja.
" " I ^ ! ! ^ ^ ^ - Ä^aSr'lSänem kello yh^
r Kremlin
Soi Kan­ien
työläisjoukkojen tolmettomuu- tapahtuvan keinpiUa, joita n.s. s i - k u u l u i jylinä, k u n - K r e m l in
i m u t t a m i s e i i ja -harhaanjohtami- kuuluyUn ainoatakaan ääntä, j < *.
Kieroa peliä työttömyystilanteen
peittämiseksi
olisi lausunut edes lieviä moitteen
J u h l a alkoi siinä yhdeksän tie­noilla
orkesterin soittaessa. " V a p aa
Venäjän". Tervehdyspuheen--ja sa­malla
lyhyen katsauksen osaston
toiminnasta esitti toveritar Purola.
Tilapäiskuoro esitti " P o h j o l a n raa­tajien
juhlalaulun", : A k u Päiviön
appua x ^ i - kirjoittaman juhlarunon lausui to-puhujakorokkeelle
Hänninen. Samoin lausui
presidentti ^^^^^ myöskin tov. Ronni. Juhla­puheen
piti tov. B r . Tenhunen, se­lostaen
nykyhetken työväenliik-äleirin
saunalta. Puh,
Hill-ilta. ninDja ja i^Z^
lartennäjtelmä -Uusi elämi-esitetäan
ensi kerran, ia olisi'
täyteisen yleisön nikp^r^-^n
Sisäänpääsykin. io:a P ^ - J ^
D^ien erikoisuuden takia siiu ^
t i i n l : s i dollariksi, o.^ vajjj
joten - huononakin aikaW
senverran uhrata n:,-\'i:n i i t ^ ^^
hyvään tarkoituk-^ccu. ' sii^^S^
mcbilisointi noita
" "^uta kloj j
maansa
jättäkymmentäensimäistä vappua
Taas kaikui tuhansista torvista
Kansainvähnen. Sen jälkeen astui
^ova Scolian kaivos|iar«onil
liarjpjltavat sangen kieroa peliä
tnainitussa maakunnassa vallil^^(•-
yan vaikean työttömyy«lilanlOf;n
peittämiseksi. j\yt on y l i kuuden
Ic^(ikaud(rn ajan teetetty Brili.sh
^ITipire Slcelyhliön kaivoksilla
yäliemtnän kuin kolme päivää vii­llossa
lyölä, joka mcrkilsrc -sila,
c|lä {(aikki niainitini yhtiön palvc-lilksesaa
olevat kaivostyÖläi.sfl ovat
ioutuncct olemaan ju tähän asli
puolpn vuoden aikana cnenunän
jcuin kolme kuukautta työttöminä!
Palkat luonnollisesti eivät olo ko­honneet
yhtään senttiä, päinvas­toin,
niillä on ollut kaiken uikaa
laskusuunta, joien työtiöniyy.s on
ollut todellista, eikä mitään ole­tettua.
Viime talvena tunnustettiin ka-pitalistiichtien
taholta avoimesti,
(pMä Canadasaa on vähintäin 200
tuhatta työtöntä. Kun tiedämme,
että samanlaista kieroa peliä työt-töinyyden
pcittiitniseksi harjoite­ttaan
muuallakin ympäri Canadan,
fiikä ainoastaan Nova Sco!ias.?a,
n i i n jokainen ajatteleva ihminen
Icasittää kuinka huimaavan suuri
työttömyys Canadassa todellisuu­dessa
on viime talvena vallinnut,
pika tilanne suinkaan ole vielä­kään
paljoa parantunut. Työpaik­koja
porvarilehtien "lupauksista"
huolimatta on auennut suhtcelli-
8f!sUrHian viillänj joten työttömien
armeija Oli vielä näihin päiviin
pysynyt mclkeit? samanlaispna kuin
talvellakin. IVIt^initsimmc jo aikai­semmin,
kun Qttawan johtavat
porvarilchdct puhuivat suurista
i iilJai-ta muutolta vaativat neu- seksi,
i vn. i n j n a a i i lasien kasvattajat Icik-' Vaalitaistelumme täytyy muodos- .^anoja tämän törkeän pr<tvokatiota-k
i k a l n i h i n nähden. Se e i miellytä ^ P f ^ ^ ^ J » T"'^"'^!'" n^rilmmaSta — — — — — —
, &olvittämisen. kapitalististen puolu- .'lettavmunatkm, nsomsimmatKm, ^ . , ^ • r... •,• i»..^,.; . , . , r v l - . n a j a s.k..i koettavat h c . ; ™ ; ^ ^ ^ ^ ^^
iik:iänkui„ ivalla kuitata asian, i ^ o i t a j a i n pal£stamisen?^ sek. ilittuja ja "oikeudenmukaisia'' tais-
; k . / i n k a .,n,ka .Neuvo.stoliilon las-jkommunistisen ^puolueen, sanoma-. telassa vallankumoukseUista työvä- J^an
•.:„ > nka>vattajat «vat il.se l a p s e l l i s i a , ! lehdistön ja kokonaisuudessaan ; enluokkaa vastaan. SiarSSr totaaritSn iSSSu-ranhoitu-
ianlnja, juiHa lalnloiaa,. 1 . kuitenkaan ole nun y^'^^,^^^^^^ra\sesst. on puolueemme,oman poliisinsa ampumistakaan. A.-jvam^^^^^^ "It l^T^n k r , ^ naSl
ensikädessä kifnnitettäv. van luonnollisena selityksenä tapa- ^aannus ja yleinen ^ ^ i ^ ' - P^'^^
uksen johdosta matoitsevat ne vain,!N^euvostolntossa. jossa on elamaa
verit. Tervetulleina juhlimaan nel- ^^^^ tärkeimpiä tehtäviä fascismia
lyöfjaikkojf-n ankfiicmi- i r l a . pii
pilkäi. lalvf-n yli lyönöinvv.li-Mä i ' " ' " k ^ ' ' ' " ' ' " ^ " - l^aslcn varhaiskasva-kär^
in.-illc liilianMiN- Ivöläi^ill.- a,,-! ' " ' ^ - ' • ' l ' ' ^ ^ " .siuiresli r i i p p u u min­iää
iMinita ajallr-lr- n i i s o i ailicUa kälain<:n ilunincn hänestä tulee.
niirli-Ui.s sflvähti merkitsee sftä.
cllä siellä Ichdään määrätietoista
lyöiä lasli-n ajattisniaaihnan j o pic-n**-
I.'i piläcn suuntaamiseksi uusille
iiri!lr> — kapitalistisen maailman
kas^valusuicluodien vastakkaisille
u r i l l e . Ja se liely.sti kiukuttaa k a -
j>ilalisl(ja.
l'!ik(')hiin porvarit saisi tästä
•inikkcsrxla.sla"' aihetta ristirct-k
r c i i Neuvostoliittoa vastaan?
kuin kapina-ajaU.k>ia nykvi-tä „ „ . ) ^'•^vo:,lnliillolaisten lastenkasvat-rinkiiri^
la yhlri^^kunlajäi jc-s-clrriaii | »-'J';;" l»''''varH:n ivaama nukke-kohtaan
ja .-^iinä «ilinniu' oikf'as-;i.
Mitään niii-lä suinis-la "tyiipaikois-l
a " . joita luvattiin. «•! ole viriä tii-hän
nieniiossä aukiiislii, eikä kaik­kia
kaiketi ankai>l;ik;ian, In^kin
yhtään siinä Iaaju|<lcsya kuin iiuii-clr-
ttiin.
Työläi.siä koclelaan {»cllää kiii-k(;
lla tiivalla. .Mnlia viMJUiui on,
että pitkää aika;i riväl vnosittaiä»
kuukausimääriä tyrdliJinyydcsUi
kärsimään joutuncrl työläisrl tuh'
tällnieita kapitalistien liarjottlaina.i
narripeliä nskiMiiaan. Vallitsevat
olosuhteet opettavat työläisiä vähi­tellen
luottamaan ascinati.sa paran­tamisensa-
v a i n niiiiin joukkovoi-miinsai
iMerkkejä työläisten he­räämisestä
onkin havaillavis-^a jf»-
ka taholla maata. •Työläi.scl ovai
jättämässä taantumuksellisien nnio-johtajien
järjestöt kylniillecn ja
perustavat omia taistelu] ärjo.stö-jääUi
joiden tehtävänä on taistella
leppymättömästi niin lyöläi:iten
harhaanjohlajia kuin myöskin k a ­pitalistista
järjeslehnää vastaan.
:Lijltykuä,..työläiset, j.Ganadan
työväen yhtcnäi.syysHilon lipun a l ­le,
taistelemaan kä.-iikäde.ssä maa-taholta
huomiota sisäiseen valmistamiseen
"oikeistovaaraa vastaan taistelua on
jatkettava" klrjotuksessa esitettyjen
seikkain perinpohjai?elia " t u t k i m i ­sella.
että " n i i n hyvin sotilaat kuin e t s i - " J ^ . / y o t a . ^ jossa vnsivuotis-suun-vät
ovat toimineet sUnä uskossa, et- \rntemia, tuo jattilais-suunnitelma.
tn he ovat olleet tekemisissä kom- aijotaan suorittaa nel assa vuodepa.
munistien kanssa". Siis; jos todella Mainitsi, kuinka .k aikkien vm"Ta,i.t,t-*efn„
Keskus. kysymyksessä olisivat olleet kommu. kapitalistien siimat on^ tähdätty
nistit, olisi kaikki niinkuhi ollakin Moskovaan ja heidän edustajiensa
'pitää, provokatiosta huolimatta por- )täytyy tiedottaa sUta suuresta osan-varilehtien
mielestä. Yksi kuoUut ot°sta. m i t a t a a U a on Vappu juhli la.
v , „ „ „ « i f * . „ „ „ f f o rv,u3 eiua Senjälkeen Otti toveri Stalm valan
Vaalitaisteluun - kom­munistisella
oh­jelmalla
Keskeisin kysymys tulevissa vaa-
Ici5i;a porvarillisten puolueitten kan­nalta
katseen on rahaministeri
Dunningin esittämässä liittohaUi-luk.-.
en budjetissa tehdyt tariffimuu­tokset,
joiden todeUista merkitystä
käsiteltiin kh-Joituksessa "Liittohal­lituksen
budjetti" ja osotettiin että
tcsiasiassa lyilden "takaa, paljastuu
Selvästi, että kapitalististen politl-koit.
sijain suunnitelmat ovat voimat­tomia
ratkaisemaan kapitalismin
ilman vallankumouksellisten työ-1 kasvavaa: kriisiä; ettii todelliseen
Iäisten kanssa kajjitalislisen jä' r- 'kantaan niihden ei ole mitään eroa-jeslelmän
kumoamiseksi.
Laivastojen rajoittan^issopimas psottautui
niiden lisäämissopimukseksi
Huolimatta niistä porvarillisten
sanomalehtien ja valtiomiesten
hartaista vakuutteluista ja kirkon-miesten
henkevistä rukouksista, joi­ta
tuikutettiin työväenluokan sula­tettavaksi
Lontoon laiyastokonfe-renssin
osanottajien istuessa 'kuu-k^
iusikaupalla suuripalkkaisia neu-yottejuja,
on heti tämän sopimuk­sen
allekirjoittamisen jälkeen ryh­dytty
kouraantuntuvasti ost)lla-maan
miten sen täylänlöönpaneini-nen
suoritelaan kapitalistisen tul­kinnan
mukaisesti. \^
Tähän mennessä ovat sopimuk­sen
allekirjoltancel maat r\'htyneet
rakentamaan uusia murha-aluksia
entistä suuremmalla innolla. Yh­dysvallat
on sijottamassa suuria
summia varustautumiseen, uusien
sotalaivojen ollessa valmistumas­sa,
toisia laskettaessa vesille, ja
yhä useampien räkennussuunnilel-main
ollessa käsillä toteuttamista
vailla- Sama suhde pitää paik­kansa
Japaniinkin nähden. Eng­lanti
ei liioin ole keskeyttänyt va­rustautumistaan
eikä ole hankkein*
sa sinne päin kulkeutuakaan. Ita­lia
ja Ranska, jotka eivät suostu­neet
allekirjotlamaan mainittua
sopinutsta kokonaisuudessaan ylit­sepääsemättömien
ke<;kcisten risti­riitaisuuksien
vuoksi ovat entistä
voi m akka ani massa nicrivaruslelus-sa.
Nämä seikat, jotka alati sclvcni-inin'
tulevat jokapäiväisissä tie­doissa
kunkin suurvallan edesot-vaLsuutta
näiden kanitaUstis!|;n puo­lueitten
välillä; et;tä .kumpikin k a ­pi
talistipuolue edustaa työläisille ja
pienviljelijöille suurempaa kurjuut­t
a , nykyisen kriisin ratkaisuna."
• K,«mmunistipuolueen kannalta on
I keskeisimpänä kysymyksenä yhä
suurempien työläisjoukkojen mobili-secraaminen
puolustamaan Neuvos-
(toUittoa j a imperialistista sotaa vas-tamisista,
toteavat tyola.sjoukoilli-; ^^^^ j^^ldcn vaalien kautta saa-mikä
todellisuudessa o l i kysymyk-Jöaan tilaisuus palja.staa imperialis-*
scssä eri i m p c r i a l i s l i v a l t o j a edus- tisen sodan valmistelut ja selostaa
lanciden herrojen neuvoUcluissa! Lentoon konferenssin cpäonnlstu-
Lonto..s:,a. On ..lemassa muitakin " " " ^ » ^""^'^ pohjistaa" meidän sota-
, ,. . • . 1 - I . . -1 • vastainen tolmintammo työpajoihin,
todisteita, j o i k i . johtavat siunoih.n .j.^^^^,.^^ vaalitaistelun kautta m * l -
j..hl<»paat<.ksiin taman ,so|)inuiksen!jjfin täytyy yhä laajemmin tshdä
todellisesta liionloesta. Sojjiinuk-1 tunnetuksi sosialistisen rakennus-sen
tekstissä, sen kalulennessalois- työn merkitys Neuvostoliitossa vas­ta
kohdassa, osotclaan \n:rh\ s«>l-västi,
eUä l a i v a s l o j rn laajentamis­ta
ja solavariistelnjcn Ichoslaniisla
takohtana kapitallstiseri maailman
kriisin taloudellisille - seurauksille.
Työliiisten taloudellisten oslttais-vaatinutksicn
j a taistelujen pohjal-ei
voida edes niuudollisestikaan jia. ju ctupaäsä taistelussa työttö-l
i d k i l a sopiinusvaslaiseksi. Tässäjmyyllä vastaan ja "työtä eli palk-kohdassa
määritellään, että j o s j(>-|kaa" vaatimuksen puolesta, tuiee
ku sopimuksen alhkiriodaneisla j ' " ' ^ ' d i i n kehittää yhä enemmän jquk-
niai•s t, a naK.1< 'c l•o nkit' ni t, oi•s en maan!i.k cjoii p..o.l.i..i ttista^ t.ie.to. isuutt.a . j.a oh-
, . , , .... i4u;la tyottomyystaistclu vallankomo-menvarn.
slelun uhkaavan «^nnan ! „ ^ , p „ - ^ „ poliittisen toiminnan
" k a n s a l l i s t a Inrvaliisinitla . niin ;^uunt.ian. Puolueemme j a vallanku-tällä
v a l l a l l a on el)d<tl<>n oikeusjnmnkscllisten unioiden tulee tämän
ryhlvä oman laivastonsa lisäämi-j vnalitaisleUm kautta yhä lujittaa
seei,; A7/«7,«« .vr laan unim N^^^^^^^'^^ asemaansa työttömäin työ-
,, . • / I I . . iiii-^^tni keskuudessa. Naiden vaalien
tastn lomUc soiH,miLscn n cla^ ^^^^^ työttömäin liikkeet
lanasin niarita. jonka jatkeen jo-! ^kiinnultaa työttömäin neuvosto-?
kaiiien nuiislakin sopiiiiuspiiulisla jen rakentamisella ja lujittamisella.
Os.^nottoammo tuleviin v.aalcihin
on niciduu käsiteltävä työläisjouk-r,
. ,. ,, Ikojen poliittisen kasvattamisen ym-l
a n i a latkaisrva.-li <>.^t» laa sen f . , ' • ^ , • .
. . . . n'arrvkse.s,sa. osoittamalla hnllltuk-narrunaisuudrn.
jolhi p..,v.inslo; .p,^ ;,.oJckahionne. Meidän täytyy
on korllannl tulkulla.i "ranluin-| j i ; , , r r u t t a ; r joukkoihin tunnus työ-aatettaan"
j a '•Iai\a-l<>jrn snjiis-'läi.slen ja talonpoikain hallituksen
Uunista'", satnann aikaan kuin to-1 r-iiuxiostnmisesta Canadassa ainoana
dellisniMh^sa on suuvanaist-s-i V - l , - vallanknmouksellisona toimenpiteenä
d i t ln
on oihntlcltu sufilcflli.smi /oitas-lojm
lisääni isi rn.
Turussa vappuna sattunut ampu­mistapaus,
jossa, kuten muistetaan,
yksi ohranaetsivä sat surmansa ja
pari haavoittular kun upseer^. j a oh-ranat
tappelivat 'keskenään, luul­len
toisiaan kojnmunistsiksi, — an­taa
pikakuvan ' salamahvalossa val­koisen
Suomen oloista nykyhetkellä.
Tämän yhden tapauksen räikeässä
valaistuksessa näemme lupkicasuh-telden
terävästi piirtyvät ääriviivat.
Hermostuneiden, pelokkaiden ja
oman pelkonsa hullaaimuttamicn
poliisien ja upseerikokelasten äm-pumain
laukausten leitnahtelujen
valossa näemme Porin rykmentin
kasarmin seinällä s|n pelottavan
aaveen, joka porvariston silmissä
n i i n kammottavana -kummittelee.
iSen aaveen pelossahan porvarilen-distö
jo kuukauden ajan ennen
vappua näki kaikkialla vain kafii-i
i a a ja salaliittoja, mellakoita "^ja
väklValtäisuiiksia.- Onkö sitten" ihi.
me, jos tällä tavalla valmistellun
psykoosin vallassa jotkut sotaisen
hengen kannustamat upseerikoke­laat
ja salaliittoja kaikkialla vai­nuavat
poliisimiehet antoivatkin
aseittensa paukkua. Nuo laukauk­set
olivat suunnatut kommunismia,
vaUänkumoufcseUista työväenliikettä
vastaan. Se oU maalitauluna, vaik^.
kä kuulien eteen nyt joutuivatkin
toiset miehet.
Tällainen rajaton pelko ja her­mostuneisuus
on hyvin ymmärretr
tävlssä. Porvaristo näkee silmiensä
edessä kapitalistisen . järjestelmän
maailmanpulan, josta el tunnu m i ­tään
ulospääsyä olevan. Se näkee
työläisten nälän, puutteen ja kärsi­mykset
ja se ymmärtää, että "nälkä
on punikki". Se tuntee — parem­min
kuin taistelevien luokkien j a ­loissa
hyörivät'sosialidemokraatit ja
työväen vasemmistoliikkeestä eroit-tautuneet
opportunistit — että luoK-katalstelu
pakostakin on kärjisty­mässä,
että joukkojen tarmo ja tais­telutahto
on nousemassa — ja siksi
on se päättömästi kauhuissaan. Siksi
kaikuvat sen korvissa niin uhkaa­vina
"Kommunistisen Manifestin"
ja kaksi haavoittunutta, mitä siltäi^^^älkeen p . * ,
- nehän olivat vain kommunisteja, . ^ " " a i s e l t a Armeijalta, jonka tama k, joka poistaisi mokomat lurk.i
vastustaessa, samoin kuin puolus­taessa
jo saatuja oikeuksia. Myös­kin
puhuja kehoitti taistiplemaan
valkosuomalaisten propagandaa
vastaan, jota m.m. Canadassa har­joitetaan
jonkun "ulkosuomalais-seuran"
nimellä, osoittaen koko
seuran fascistiseksi. Puhe palkit­t
i i n vilkkailla suosionosoituksilla.
Ohjelmassa oli myöskin muita pie­nempiä
numeroita sekä lopuksi y k ­siosainen
huvinäytelmä "Kosioret­k
i " , joka esitettiin verrattain hy­vin.
Yleisöä juhlassa oli runsaasti,
joukossa jokunen valkosuomalainen
Aunus-retkeilijä, joka koetti Ten­husen
puheen aikana saada häiriö­tä
aikaan. Tuollaisten varalta p i ­täisi
kaikilla työläisten haaleilla
olla vankka järjestysmiesten sak-
Näiden henki ei mitään maksa, he j a n a s t a sanaan kertasi, vannoen
ovat. lainsuojattomia, henkipattoja.'P"ol"^tav«isa Neuvostohittoa ja
heidän päältään saa rankalsematca Kcmmunistis a Intemationalea.
repiä vaatteet ja pahoinpidellä i^eli-Senjälkeen alkoi puna-armeijan p a -
tä'(Lapua y.m.>. heitä saa kuka t a - raati. Siihen otti osaa armeijan e r i
hansa suojeluskuntalainen laitto- osastot, kahdeksan miestä rmnak-masti
vangita (Liminka, josta toveri
Sormusen Ouluun''viemiinen on nler-kittävä
ihmisryöstöksi), heitä saa
amciia maahan kuin koiria porvari­lehtien
mielestä. Siksi riittää niille
mvöskih Turun tapauksen johdosta
selitvs: "Niitä luultiin kommunis­teiksi".
Silloin on kalkki hyvhi, siU
loin el ole kysymys mistään virka-valtuuksien
ylittämisestä, kuoleman-kain.
Järjestys j a varmuus oli n i in
suureinmoinen. että slt^ en ole m l l -
lölhkiäari 'nälihyt muiden armeijaln
paraateissa. Mutta puna-armeijahan
eroaakin kokonaan muista armei­joista
siinä, että sen sotilaat tietä, i
vät mmkä puolesta ja miksi he tais­televat.
heti niiden alettua häiriöntekoyri-tyksensä.
Työläisten haalit eivät
ole mitään valkosuomalaisten " s i ­vistyksensä"
näyttelypaikkoja.
P a i k a l l a olleisiin juhlavieraisiin
jätti juhla kokonaisuudessaan hy­vien
vaikutuksen. Toivomme me­nestystä
kVmmenvuotiaalle! T;*©!-
mikaa edelleenkin yhä kasvavin
voimin yhteisessä taistelurinta­massamme.
Siij.
Irseksi päiväksi ke^äku
täsmälleen. — Junnu.
S. J . Toronton osaston kot^\
pidetään Ladcur Ly^umiila
taina 50 p. toukokuuta a l k a a^
Ic 8 illalla. Tässä kokouksessa
komitea, jonka leluuvänä on
hankkia toimintahuoneustca ala
pungUta, antamaan raponia,
he ovat saaneet aikaan. Vatö
kymmenen hengci. komitea ja,
tehtävänä on hankkia nu^
niä osostoon, sskä tullaan
mään toimintaa alakaupungi]].
Sit nähdään maiidolii.seksi. Siis'i3
kaa kaikki kokoutiseen kesktu
maan j a päättämään näistä tärii
tä asioista. — E. P.
Mielenkiintoinen oli myöskin näh­tävyys,
jonka tarjosi lentokoneosas-tuottamuksesta
t.m.s. porvarilehtien to, joka liiteli Moskovan yläpuojel-mielest.
ä " la! Niitä oli paljon ja ne muo-
Sellaineh on niiden moraali ja
katsantokanta. Ne tulevat tässä syh-t^
esa .menemään vieläkin pitemmäl­le.
Sitä mukaan kuin Vapijahstit
f? scistisojtuvat. sitä mukaa^: kiristä­vät
poryaril^hdet myöskin otettaan.
K u n . kapitalistit pelkäävät j a ovat
J5ffijiji^«aan kpmrnuhismln johdolta,
riehuvat porvafilehdet häiden rnii-kaän.
Fnnainen vappu Punaisella rtorilla
Moskovassa
Moskovassa alettiin vapunvietto
jo huhtikuun 30 päivän Iltana. W[ei-dät,
amerikalaiset edustajat oli käs.
ketty vieraaksi Grand-teatterjin,
jossa meillä oli tilaisuus seurata l i ­an
ohjelmaa. Puhujina esiintyr e n -
Toronton uutisia
Tämä on puh vi
ja tarkoitus on puhVata ensi sun­nuntaina
kesäleirihcmman rahasta­ni
Meskovan korkeimman kansan-talouskomissionhi
puheenjohtaja ?p- kulkueessa nohi pupUtolsta mlljoo-d
i t i v a t iymboolin sh-ppi j a vasara, [f.^^^^f ^P^^^^^^j,*^'^ j^*^",^^^^^ 1^^°*'
Ss oli mahtava kommunistinen s y m - "
booli. Lentokoneiden lukua o l i mah­doton
laskea, sillä ne eivät oUeet
näkyvissä samaan aikaan.
• •
Puna-armeijan paraati kesti kaksi
ja puoU tuntia. Joskus se liiltkul
nQpeasil4kln,, yarshikln . slUpln _ k un
polkupyörä ja moottorlpyöräosastot
sekä tanjkkl- Ja raljsuyäklosasrfcot
kulkivat ohitse. J^aikkejn juhlallishi
toäky oU se ktm tehtaiden työläiset
marssivat ohitse täysissä aseissa ja
ne rauodostlvatkin armeijasta suu­rimman
osan. Mutta siltä huoUmat^a
on siellä Amerikassa Ihmis^, jotka
huutavat äänensä käheäksi, että
neuvostomaassa el hallitse teolli-suustyöläinen.
Runa-armeljan paraafthi jälkeen
alka^ Punaisen torin h a M marssia
eri teollisuuksien osastot. Näillä on
kaikenlaisia tunnuksia, mutta viisi­vuotissuunnitelmaa
kpskevla tun­nuksia
oli kaikista enemmäii. Tun­nuslauseita
611 useita tuhansia j a oli
kclav j a sitten muita . vurkailijotta.
sen jälkeen eri maitten edustajat,
joita oli kaikkiaan toistakymmentä.
Jokaisen puhujan astuessa. puhuja-koi^
okkeelle sekä puheen lopussa or­kesteri
soitti Kansainvälisen.
Puheiden loputtua, jotka kestivät
kello kuudesta lähelle puolta yötä,
alkoi konsertti, jossa esiintyi maa­ilman
kuuluisimmat , laulajat sekä
runonlausujat. E t . p u u t t u n u t " l i u u -
moriakaan, siitä piti : huolta k a n -
Yleislakon kokemukset ja opetiikset Sinessä
marraskuussa 1929
naa henkilöä. Kulkue kesti kello
kuuteen asti. -
T^ämä d l i suurin juhla, missä k u ­kaan
meistä Amerikan edustajista
oli milloinkaan ollut mukana. S a ­malla
se o l i suurin, mitä Moskovas­sakaan
on ermen ollut.
Täime 'sieltä Amerikasta saapu­neet
tiedot tuovat mieltäytentävlä
uutisia, että siellä Amerikassakin on
ollut suuremmat vappujuhlat kuin
milloinkaan ennen.
tus on siis enslluokkaifien, slUä me
tarvitsemme paikan, jossa käsrmme
aina joskus haistelemassa raitista
ilmaa ja vapaata luontoa, jota em­me
täältä suurkaupungista löydä.
Joku voi sanoa, että, harjaantuuhan
tuota olemaan ilman niitäkin, ja
miksei voihan sitäi vähm harjaan-tTiakln,
mutta voi käydä myöskin
kuten kävi sille mustalaisen hevosel­le,
joka harjoitteU olemaan syömät­tä.
Mutta kun on paikka johon me­nemme
sakilla tai yksitellen, niin
y l i t t y y siitä mustalalshevosen mur­heellisesta
kohtalosta. . '
IJlllle osatpvereiile,. joilla on her­ranlahjoja,
lienee'aivan turha puh-vata,
slUä he tulevat ilman puh vaa­rnattakin
kannattamaan yi^jtystä
jonka tarkoituksena <ar järjestää
heidän lapsilleen tyydyttävä temmel­lyskenttä
kesäkuukausiksi. J a jollia
ei ole lapsia sopii kannattaa siksi,
että voivat mennä sinne itse, j a jos
seurakunnassa on sellaisia jotka e i ­vät
aijo lähettää sirme lapsiaan e i ­kä
mennä itse, n i i n niitä keholtam­me-
tulemaan iltamiin itsensä ilta­mien
takia, sillä iltamat ovat siksi
hyvät oh.ielmistonsa puolesta. Soit­toa
tulee kuten tavallista. Kiintoisa
Vancouver, B. C.
Kommunistipuolueen .suon
Eolujen no. 5 "ja 6 yhteisessä koka
sessa IG p.nii toukokuuta oli
keimpänä keskustelun aiheena
kyinen jäsenryntäya. Koko
ilmeni, ettei vielä oltu saavuti
sanottavampia tuloksia, vaan
ys. onkin vasta alussa. Kesät
p:nä on päätetty pitää vapaa
tustUaLsuus jo.=sa tullaan les;
mään puoluekirjallisuutta ja
kcetstaan ohjelma .saada täy
noiseksi. Tuokin ylläoleva to
onnistuakseen velvoittaa
jäsenen ottamaan jäsenyytensä
minnan kannalta. Nykyään,
nassamme on paljon lamaannti
ei käydä kokouk.sLssa, jäsenn
jälessä j.n.e.. tuosta kaikesta
päästävä mitä pikemmin, sillä
jos koskaan, tulee jokaisen jä
ottaa innokkaasti osaa toimintasaJ
OSUUSTOIMINTA
(Jatkoa)
siitä initrn v a r u s l a M t u t m s t o i -
n i i n la
ti^luiisalii^ pc)!ijar!i'. ylilui.-^i-au pää."
määränä hutjumlli.-cttiktn ollya
tyrdäislen ja lalonpoikatn neuvos-
Un aition Kukistanvinm,
niir» työväenluokka voi vapauttaa
its?n?ii kapitalistisesta nistosta ja
.•maalaisiin ni;>ht^''ti.--inin!aii! j,,^.jsiiji;j;{^s{.i_
Tulcv^^s-sa valleissa on jokaisen
puclitrcn jäsenen lienkilökohtaises-sa
!. a£ritat.'?ianissaan tuotava etuUläl-l2
I taloudellisen kriisin merkitys ja
j.craraulcsct;. kapitalistisen sodan lä-
Ifccnominen. palkkain alennukset ja
Kylläpä ne polseviikit osaavat olla
pirullisia
POLIITTISTEN V A N K I E N NÄLKÄ­L
A K K O JA TYÖVÄEN L I I K E H ­TIMISET
Poliittisten vankien nälkälakko ja
sitä .seuranneet työväen joukkolii-kehtlmiset
ovat vain yksi ilmaus Vr.
leisestä luokkataistelun kärjistymi­sestä
Suomessa. Aivan väärm olisi
pitää niitä jonakin erillisenä ilmiö­nä,
jolla ei ole mitään tekemistä yr
leisen tilanteen kanssa. Sellaisiakin
virheellisiä käsityksiä on siellä tääl­lä'
ilmennyt. Kenties ei kamppailun
kuluessakaan tätä nälkälakon sv-vempää
poliittista sisältöä ja sen yh­teyttä
työväenluokan yleiseen luok­kataisteluun
. riittävän selvästi ja
laajasti selostettu, niin että tuollai­set
virheelliset käsitykset pääsivät
Juurtumaan jä laajemmallekin le­viämään.
Ainakaan lehdistössä ei
tähän puoleen rilttärästi kinnitetty
huomiota. Samalla on myös todetta­va,
että vaistomaisesti yleensä oikeal­la
tavalla asiaan suhtauduttiin, j u ­listamalla
^vankilassa olevien toveri­en
taistelu osaksi työväen yleisestä
PprvarileJilien raivo Neuvosto­liittoa
ja kommunisteja vastaan
silloin tällöin, eikä suinkaan liar-voih,
saavuttaa aivan lapsellisuu­den
rajat. Sila kuvaa myöskin
eräs tuorein tapaus, jossa, koete­taan
tehdä polseviikkien hommat
i yhtensä kiihtyvä riisto j a lisääntyvä
lkapita!is-til*en valtion yhä julkeam-
!nran terrorin kehittyininen.
j Ssinanaikaiscsti ön erikoisella t a r -
• nuolla paljastettava sos. demokraa-itis-
ton ainesten soslalifascistinen
jUicnnev taistellen Itsenäisen "työ- «taistelusta j a omäksumaUa se kaifc-inutin
niaailnutii silmi.-sä naisnni-' väc.Tip.i.oii;pon" nimeä kantavia a i - j ^ e n työläisten, elinkysymykseksi.
alais<-Lsi. tniitia jossa k i r j o i l l n j a l .r.ck?i.\. •työväenpuolueen" porvari!- Mutta esiintyi myös sellaisia k a t -
nolaavat itsr itsensä. .liisiä kapitalismin lakeijoja vastaan, .somuksia — n i i d e n tulkkina on taas-
T f»r,«\,> •. iltn.'. Tv% " ) M - o i . ^ . r •'--=>-"^'-^£^''^ heidät tyCTmisten etujen |km Väisänen yllämauutussa kiroji-
:. ' , 111». .l^^.m KH . r - ; h a r h a a n j o h t a j i k s i . ituksessaan. — että kysymys "oli en^
vcr -lehden kirjeenvailitaja ;sajj,o:n cn paljastettava Canadan jnenkaikkea" inhimiUinen" (allevuva-laa
lehdelleen Mo.-kova;;a. <^»ä ia^r^.jjjtijjgjigressin ja yleis-canada- jus Väisäsen>. Luokkasuhteita i a nälr
siellä on alkanut voimakas hyök-j laisen liiton. se'sä l W W : n lakonrik-|kälakoa yhteydessä tapahmnutta"
työväenjoukkojen liikehtimistä ei tä­mä
kat-santokanta oikein arvioi, p o -
hlttisten vankien nälkälakko öli j o h -
tunut siitä olojen kiristymisestä, m i ­tä
viime aikoina vankilassakin oU-ta­pahtunut
j a mikä vain kuvasti kapi­talistien
ja valtiovallan kiihtyvää
hyökkäystä vankilaii seinien ulkopuo-r
a in puheille ja vankilaan j.n.e. M o ­nin
paikoin järjestettiin heti ensl-inäiseiiä
päivänä mielenosoituksia,
j c t k a poliisin kielloista ja vastukses­ta
huolimatta hyvin öntilstuivat.
Muinakin päivinä mielenosoftukslä
järjestettiin j a tavattoman innostuk­sen
vallassa esitettiin ja hyväksyttiin
vaatimus yleislakon julistamisesta.
Poliisin, häiritsevä esiintyminen ja
joukkovangltsemiset eivät ollenkaan
mieliä lamaannuttaneet, vaan päin­vastoin
lisäsivät joukkjoen taistelu-tarmoa.
Yksinkertainen kysymys: oUsjko
Kauan eläköön köyhälistön Vap­pu!
Koitfakoon kaikkien maiden
työläisille se aika mikä on nyt Neu­vostoliiton
työläisillä!
Konummistisin tervehdyksin
Martin Hendrickson.
Osuuskaupan hyvät
huonot ostajat
otsikko on hiukan kuinmallineDa
nenkin lukijan mielestä
yksellä. Kuitenkin, vaikka tu
otsikon asetalnme vastenn
olemme siihen pakoitetut kun
katselemme todellLsen
kannalta.
Työläiset lähtics-sään j
ja rakentamaan osuusliikkeitä,
vitsevat kasvatu-sta omaan
seensä nähden kahdessa ferl
sä. Nämä kak.si kasvatuskjfsym
ovat työväenliikkeelle suo
mielialan kasvatus aatteellisessai
teessä ja toinen, palvella cmaa •
kettä siten ettei liike joudu
ensa välinpitämättömyydestä
mään.
Nyt kuitenkin puhumme
alla "hyvät ja huonot ostajat", i
vien ostajien joukkoon
toiset kahdessa mielessä
Tässä emme kajoa aatteellisiin'
joihin vaan suoranaisesti rahäB
tekijöihin kuin myöskin liikapaa*
lusvaatlmuksiin.
Hyvin usein on havaittavissa i
missä määrin asmisliikken mr
suhteessa hyvät ostajat ovat
vaiset vaatimaan kotipalvelusta^
hin virheisiin ja imutteisiin oli u-täysin rauhaUise.?ti ja ilman
seimmiten syypää tukkeen johto, el-Ihäiriöitä ja jossa ei raitaan
leUa. Työväenjoukkojen taistelu näl-i kaksi viiotta sitten saatu aikaan
kälakkolaisten guolesta pU samalla'näin valtavaa j a tarmokasta määrä-työväen,
yleistä luokkataistelua, jos­sa!
<;ivät määränneet ennenkaikkea
Inhimilliset" t*?kjjät. vagn jossa po-tietoista
työväen llUcehtunistä. rUt-tää
jokaiselle osoittamaan, millainen
suuri muutos tosiaankin viimeisinä
oU tämä. taistelu vain eräille pikku.-
pprvarillisijae aineksille, joit^ niitä­kin
.-epäilemättä saatiin kamppailuun
koko joukko mukaan vedettyä. Työ­läisille:
o lL se ennenkaikkea luokka­taistelua
— selvästi luokkasisältöi^tä,
eikä mitään luokatonta yleisinhlmil-lisyyttäi;:
Jt^^: kamppailun kulku todisti työ-väehl^^
ah voimistunutta ja selven­nyttä
-^isteluhaluä. Saatiinhan e n -
s i m i ^ e t kokoukset -N^kaan tavatto-mäJ[
i:riiopeasti j a o l i osanotto kokouk­sia
koko kamppailun ajan erittäin
liittiset vangit psrSonoivat työväen'aikoma Suomen työyäenUikkeessä on
luokkataistelua jä heidän puolestaan jtapahtunut. E i kaksi vuotta sitten
käyty.jteistelu siis,pijMelvää työväen-jpol^ kiellosta huolimatta mielen-joukkoien
lup|dataistelua kapitalis- osoituksia järjestelty, suioin mentiin
teja j a ppr^anlh^ten valtiota.-va.s-IkUtistl kotiin, J M yksikin kiiltävä^,
tään. v"Enhenkaifä^ea "hihimUUstä" nappinen sitä vaui vaatL Nyt e i '
t 5 t t i 5 t a i « ! t P i n v a i n präHift m k k i i - nää menty. Nyt työväenjoukot m i - !
nin palkoin valtasivat kadut j a p i t i - -
vät kiinni heille kuuluvasta oikeu­desta
saada osoittaa mieltään y h ­teiskunnallisten
ja valtiollisten t a -
paustea johdosta. Nyt eivät kokouk­set
myöskään useimmiten ilman
muuta hajaantuneet laittomien mää­räysten
edessä— vasta avoin väki-y
a l t i saattoi joukot väistymään. S i i ­nä
suhteessa on siis tapahtunut
muutos, työväenjoukkojen aktiivi­suus
j a rohkeus on kasvanut, niiden
yätkä siihen osaaottavat joukot. I I -
niehien johtavien tovereitten virhe
oli esim. se "perässälaahaaminen",
mitä mielenosoituksien järjestämi-
.Tessä ilmeni. Vain muutamin paikoin
saatiin heti ensimäisenä Icamppallu-päivänä
järjestetyksi mielenosoituk­sia,
joilla sUIoin kuitenkin oU mitä
parhaat menestymisen mahdollisuu-vastaista
tapahdu. Sen poUJa
tenkln useas.sa tapauksessa {«lij
fällöm ei kaikin paikoin kyllm^
niakkaasti protest perattu
ilmeistä mielivaltaa .vastaan,
hajaannutun ilman muuta tai J
tim tilaisuus, kokous tai mieto
tus — kokonaan P'*äraätta.J«
on, että joukoi eivät siihen
det, kuten kokemus osoitti - niissä tuneet, elleivät johtavat to7«ä
paikoissa missä mielenosoituksia jär­jestettiin.
Joukot olivat valmiit ko­kouksen
päätettyä lähtemään mie-lenosotukselle
jä poluslkaan el s i l ­loin
vielä ollut varustautunut sitä
estämään. Niinpä onnistuivatkin e n -
simäisinä kamppailupäivinä järjes­tetyt
mielenosoitukset kaikkialla hy^^
kin olisi väärinki^-Mttäneet
ta ja sen vaatimuksia i^Jf
mielivaltaan alistuneet. Sattmj»'
laisia tapauksia niinkin na
sa paikoissa kuin HeL^ingissa J»J
lussa, joissa ensinmainitussa^
luovuttiin mielrnasoituksen
misestä pelkän poliisin i o e M i
^cimateasw Äfuutei^in osoitti tjröväes-tö
suurta aktiivisuutta: bjfti esitet­t
i i n . vaatimus yleisestä amnestiasta..
järjestettiin lähetystöjä hallitusher-taisteluhalu
kohonnut. Tätä eivät
mitkään "äksät" voi kieltää.
Tietysti oli kamiqjailussa vielä
vin. Myöhemmin varustautui poUisiila. Oulussa taas
paremmin j a silloin ei enääckaikin '
paikoin päästy edes mielenospitus.
J Ä U .ayaiuiakaan. Muttav^nsjmäismä
I Ä i i d l a ? t ^ l i s i;E&kaito ollut inah-»
dollista ja^ johtavien; iJpvereitten _ yirr-hepksi
.pn las^tavä,eiCeivät. he
kto|,aUa. edes .tulleet -ajatelleeksi­kaan
•• mUenosoituksiesn. jäljestämistä.
He eivät osanneet tarpeeksi korkeal­le
arvioida joukkojen toimintavalmi­utta
— tekivät sis käytännössä itsen­sä
syypäiksi siihen virheeseen, mistä
"äksät" nyt yrttävät tehdä yleisen
teoreettisenkin ojennusnuoran.
.Samanlaista joukkojen taistelu­kunnon
aliarviaimista j ä vieläkin p a ­hempaa
antauhmusniielialaa todista­vat
ne verrattain lukuisat tapaukset,
joissa ilman muuta antauduttiin 3 -
meisen mielivallankin edessä. Polii­sillahan
ei ole mitään oikeutta ha^
-psoitettiin
l ^ n o ^ ^ ; ' ' " ^ i°ittaa tai estää yleistä «vapaidek
Mutta luonteenomaista on. että näi- kansalaisten" kbkousta, j o t e ^u
^^ten. ettei ollenkaan pidei|g5
siji mielivaltaLse.^:; - ' ^ ^ - ji
kiistelemästä. P ^ ' ^ " ^
Ufascistisen iehdistonj™?»
keenpäin kenties o^oitU^ ?
mitään muuta
laisia "mielenosoitufcia...
läisfit vaikenevat.
Kaikkeutena kamppailu^
lä niainittava. ettei amr-muksesta
tehty -esie^»
ja sitä laajemmLn seL..t^
O K taas liian '-^^^^^iLf^
teessä tehtiin, enemmän
miUcinkaan ^^^f^"^^^-
jon enem:nän chsi vie^ ^
Iisi pitänyt tehdä.
i