Vapaus, May 27, 1930

              - 1 9 3 0
päivässä. T a h -
j3S tilausten ottaja
aamupäivällä, on e-j^
To;ij2atia jotalön,
toistarniseen päiväi­si
ula^jisen ylL M u t -
- jHi-ä. Hannillisinta
i vaifc^a on kahdes-ipalvelus,
on vieläkin
inu:" ja vaaditaan
1 illaisi ja näin tätä
jei-ta samaan taloon
L Siellä on käynjTt
•^ten ottaja, ajuri v i e -
at ja sen jäiken p u -
i käynyt vieläkin a-iton
kanssa. Onhan
;i yhden talon pälvä-ila
niin suuret että
laan kuvitella täUai-
1 kannattavaisuutta.
Iisi mahdollinen kor-
1 siitä ensinkään kär-
1 ostaja, vaan toisel-iikkeen
suhde, mikäli
ä voitto- ja tapploti-katsaukset.
Liikkeen
ehdä paremman huo-jtta
itselleen, mutta
vain liikken välityk-tule
se hyöty juuri
fciUe liikkeen kannat-
; kaikki liikkeen kan­an
tähän tottumaan,
ivassa vaatisivat koti­si
siinä jokainen saa-i
huolellisuudestaan
utta sen vain liikkeen
irkoitamme, mikäli on
)ittojen jakaminen os-enemmän
on jaksettu
;n varoja ajo- y.m.
. on se kuluttajien o-jnä
pitäisi olla niin
tävä kaikiUe- kulutta-nkaan
tarvitse muuta
i* siihen huomionsa ja
rtään.
lumme liike-edun k a n ­na
asiaa, joudumrne
äitä "huolimattomia"
uonommiksi ostajiksi
toi asettavat tavarati-avaksi
ja huolehtivat,
aadaan kuitenkin päi-
Meidän olisi pyrittävä
)isimm"e saada tavara-huolellisesti
toimite-ääsisimme
kaksikertaa
kustannuksilla. K u i t e n -
kenenkään ymmärtää
kieltäydytään tuomasta
Iinakin viikon päivinä
lalsina ~ tilauspäivinä.
arhaita ostajia ja k a n ­ne,
jotka auttavat H i ­rn
säästämisessä; t a -
a tekevät huolella , j a
ehtivät liikelaskujensa
aikanaan. Meillä on
ä hyviä ostajia, joille
:styminen ja edelleen
näyttää olevan tärkeä
rsymys.
lintaväki liSdceeUel
>uustoiminta viikko on
Lsellä, on muistettava
pyhitetään siihen työ-litiset,
joita Thunder
on kustannettu kuUsi-iletta,
on jaettava. N l i -
n on helppo kun vain
ään siihen työhön. Port
ikekumppanimme ovat
vastuulleen jakaa l e n -
iaupungissaan. Arthu-iiolehtu
tietysU samoin,
mällisyyttä toivomme
ilussa, Intolassa ja m i -
tolehtiä lähetämme. Ne
lähetykset tehdään, o-iussa
nulle levittäjien
)mme samia osanottoa!
tea järjestää iltamia
tamiin on sisäänpääsy
loin toivomme kaikkien
isuuteen. Tämä kuukau-n
viikko on osuustoi-propakandaviikko.
-
hänkään tiutoa, niin..! Bask sai
työvoiton. ,
Lehtosen j a Laxhmin paini muo.
dostui yksitCBkkoisefk;^ kummankin
pelätessä toisiaan. Ratkaisematon.
m a n huomattavin ottelu oli JLaa-masen
j a Hytösen välillä, viimemai­nitun
määrätessä tahdin ottelulle
alustapitäen. Laamanen on sitkeä
poika j a tulevaisuudessa pelättävä
vastustaja kenelle tahansa siiliä sar-
'jassa. mutta nyt e i hän kuitenkaan
kestänyt Hytösen painostusta, vaan
sortui ^ t a a n ja siitä liarteilleeen.
AJTfa kului otteluafjan ylitse, nim.
16,27. Sillassa Laamanen oli noin
seitsemän j a puoli m i n .
Peltomäen ja Sundelinin ottelu
alkoi rivakasti ja päättyi Sundeli­nin
voittoon. Aika 10,22.
ftrskasen ja Palolahden ottelussa
ehti kulua 5,53 ennenkun Pekka sai
ison pojan harteilleen. Yleisö oli
ottelussa mukana äänekkäästi krtto
ajan.•
Baskin ja Kuuselan ottelu päät­tyi
edellisen työvoittoon, jälkimäi­sen
joutuessa heti alussa mattoon.
. Lammin ja Mikkosen ottelussa ei
tehty koko aikana yhtään kimnon
heittoa. Määrättynä mattipainiin
Tiistaina, toiikbk. 27 p:nä — Tues., May 27
mataamaPa kymmenen lu^e^kkaa
vuorotellen, kumpikin yhtä saamat,
tomia. Ratkaisematon.
Laamasen ja Lindbergin ottelu
päättyi odottamattomasti, edellisen
mennessä omasta heitostaan seläl­leen,
siten tipahtaen viidenneksi,
Lindbergin päästessä tämän ottelun
perusteella kolmanneksi. Aikaa ot­telussa
kului 9,10.
KaJcsi Pekkaa — Pirskasen Pekka
(EN URHEILU
ikisat Levac-kissa
lehdessä mainittiin jo
otteluista, joten selos-raavassa
lauantai-illan
ulkua. Pelissä oU vielä
Alle 170 sarjassa • o l i
aksi osanottajaan Ponsen
;er, jotka selvittivät vä-iantaina.
Hyvärinen luo-
Laamasen kanssa
"Onnensa.
leensä sujuivat kilpailut
paljon paremmin kuin
Itana. Ottelutkin oUvat
parempia. Yllätyksiä-varsinkin
alle 140 sar-
Palkintojärjestys muc-a
poikkeavaksi sUtä m i -
1.
aäisenä parina joutuivat
Y. sundelin ja
Qsivat toiöensa liian h y -
n^tään erikoista ei s y n -
^ m a t o n .
* I^ndbtTgin ottelu muo-aiatolla
käymiseksi, s i l ­loitti
jo 12 sek. k u -
^ Sundelinin ottelussa
ajan hivenen Joh-
^«mttiin ratkaisematto-a
Baskin ts Palolahden
^ydei 15 min. Bask
'toisensa perään vetää
^ « ^ i » poika el lähte-
^ Maita helttoja €i t e h -
•^ipas isolla pojalla vä-j
a Vuotilaisen Pekka — iskivät ko­vasti
yhteen, lyhyemmän Pekan
vanhana mattotaiturina napatessa
kaimansa selälleen ajassa 1.41.
Kuusela j a Palolahti painivat kol­mannesta
tilasta, viimemainitun
kärsiessä häviön kahden minuutin
kuluttua.
I l l a n viimeinen ottelu oli H3rtösen
ja Sundelinin välillä jossa Hytönen
koetti joka puolelta päästä vastus­tajaansa
kiinni, mutta tuloksetta.
Hytönen sai työvoiton. Jäi kuiten­kin
toiseksi,, hävittyään edellisenä
Iltana Lehtelälle.
Palklntojärjestys muodostui setf-raavaksl:
Alle 140 sarja: 1). J . Lehtelä, K i ­sa,
3 V. 1 h . ; 2) I. Hytönen, Kisa,
3 1|2 V. 1 h . ; 3) A. Lindberg, Kisa,
3 v. 2 h. j a 4) V. sundelin.
Alle 155 sarja: 1) Y . Sundelin.
K i s a , 1 1|2 v. 2 r.; 2) L Lammi.
K i s a , 4 r.; ^3) L. Lehtonen 1 v. i;2
h. 2 r. j a 4) E. Mikkonen;
Alle 170 sarja: 1) S. Ponsen, Isku
1 V- ja 2) Hansberger, Kisa. 1 h .
Y l i 170 sarja: 1) P. Pirskanen,
Kisatoverit, 4 v.; 2) E. Bask Kisa,
2 v. 1 h.; 3) V. Kuusela, Kisato­verit,
2 v. 1 112 h. j a 4) A. Palo­lahti.
Kunniapalkinnon hyvästä esiinty­misestä
j a teknillisesti hyvästä pai­nista
sai palkinfa^lautakimnan yksi­mielisen
päätöksen iierusteella P.
Pirskanen. Kunniapalkinnon oli;
lahjoittanut kelloseppä Sundholih,
Sudburysta.
Urheiluoloista Neu­vostoliitossa
Kuten timnettua, oli Yhdysvaltain
toverllliton sihteeri Walter Burke jo­ku
aika sitten opintomatkalla Neu­vostoliitossa.
Sieltä palattuaan on
hän kirjoittanut liittonsa äänenkati'
nattajaan "Workers' Sports" kuva­uksen
Neuvostoliiton urheiluoloista
joka kaiketi el liene mielenkiintoa
vailla Canadankaaui tvöläisurheili-jolden
keskuudessa. Suomennamme
senvuoksi "Workers* Sports"in tou­kokuun
numerossa olleen kuvauksen
Moskovan mrhellukentlstä y.m. .
Yksi mielenkiintoisimmista jä par­haimmin
varustetuista urheilujärjes­töistä
Neuvostoliitossa on yleisesti
suosittu järjestö nimeltä "Dy­namo",
kirjoittaa toveri Burke.
Jäseniksi tähän järjestöön pääsevät
GPD':ssa, punaisessa armeLlassa, l a i ­vastossa
ja yhteiskunnallisissa toi­missa
palvelevat kansalaisoikeudet
omaavat kansalaiset. Se on voimak­kain
urheilujärjestö koko maassa ja
kuuluu siihen jäseniä useita satoja
tuhansia. Sillä on omat urheilulai­toksensa
jokaisessa suuremmassa
kaupungissa ja kauortilassa yli
maan. Suurin urheilustailion j a k y l ­py-
j a uimalaitos Moskovassa kuulu­vat
"Dynamolle". Tämän järjestön
Moskovan stadion voittaa hlenolm->^
mat korkeakoulujen stadionit Yhdys­valloissa.
Sen tllatruus katsojien paik­koihin
nähden jotka voivat seurata
rata- j a kenttäkiloaiiula. qn 60,000.
Sen lisäksi, että se on suurin Ja
kaikkem nykyaikaisin urheilukenttä
neljännesmailin pltuisine hiilimurs­kalla
peitettyine juoksuratoineen. on
(viisi senttiä) lälvSs^.
T ^ ä stadien on yksi Moskovan
kahdestak^mmtenestä suurimmista.
V. 1928 maailman työläisten SpEUta-kladlt
pidettiin tällä stadioniUia.
Moskova-joen varrella sijaitseva
"Dynamon" kylpy- j a uimalaitos on
myöskin yksi maan parhaista. Tä­mä
laitos on myöskin huolellisesö
varustettu niin vesiurheilukUpaUuja
kuin myöskin huvittelua varten tot­tuneille
ui jUle kuin myöskin alotte-
Ujoille ja lapslUe. Siellä on useita
satoja veneitä, kanootteja, palkove-neltä
sekä kolme nopeaa moottori­venettä
Jäsenien ^käytettäväksi K l u ­bitalossa
on eristetyt, hienosti sisus­tetut
pukuhtioneet ja suihkut niin
nalslUe kuin miehUlekin. SleUä on
myöskin kirjasto, joka sisältää useita
tuhansia nidoksia. Tämän klubin
pitkältä katolta on kaunis näköala
Moskova-joelle, sekä hyvin laitetut
paikat - auringonkylpyjen ottoa var­ten.
LäheUä olevalla klubitalolla on
muutamia tennis-, käsipallo- j a bas-kettlpallokenttiä,
niin hyvin kuin
myöskin kenttiä suosittua venäläistä
peliä, jota kutsutaan "gorotkyksi".
varten. Tällä edellämainitulla uima­laitoksella
annetaan puhtaat uima­puvut
ilman maksua jäsenten käy-tettäväksL
Ei-jäsenlln nähden on
voimassa siellä samat säännöt k u i n'
stadionillakin.
Tämä uimalaitos on yksi tusinasta
muista Moskovassa Ja , samoin kuin
stadionkin, näyttää esimerkkiä toi-!
sille laitoksille muualla maassa.
Moskovassa on nykyään vain yks',
uima-allas eli n^. Swimming Pool.
mutta on suuimittelun alaisena r a ­kentaa
niitä kaksi lisää tänä vuon­na.
Ollessamme Leningradissa oli
meillä tilaisuus käydä useissa suu­rissa
ulma-allasrakennukslssa. Sa­massa
rakennuksessa, missä suurin
uima-allas sijaitsi, o l i myöskin kau­pungin
hienoin ja parhaimmin va­rustettu
volmistelulaitos. Rakennus
on erikoisesti rakennettu 700 jalkaa
syvän lähteen kohdalle, mikä sisäl­tää
terveellistä mineraalivettä, ollen
vesi alituisessa kiertokäynnissä u i ­ma-
altaassa. Laitoksen omiätaa kau­punki
ja työläiset, jotka ovat am­mattiliittojen
taikka, klblen jäseniä,
voivat sen tarjoamia etuja käyttää
hyväkseen maksamalla 3.50 ruplaa
(il.50) vuodessa, minkä voi maksaa
vählttälnkin. Siellä, samoin kuin
muissakin fyysllllsen kulttuurin ins­tituuteissa
Neuvostoliitossa, jokaisen
jäsenen eimen uimalaitokselle pää­syään
täytyy käydä erikoisen n.s.
f jysillisen tutklimon läpi. Seitsemän
tuhatta Ihmistä käyttää vUkottain
uima-allasta, samaan aikaan kuin
sadat toiset käyttävät hyväkseen
volmistelulaltosta.
XA>r*>inft saatiin maidon tuotantohin­naksi
5J9§ senttiä, vaikka kokeiluissa
käytettiin lehmiä Joiden maidon
tuotanto oli 5j568 paiinaa vuodessa,
siis noin kahtatuhatta patmaa e-nemmän
kuin lehmän JceskimSär&i-nen
maidoi^otanto on Yhdysval­loissa.
mchiganin valtion maanviljelyso-piston
tutkimuksien mukaan v. 1920
tuli maidon tuottaminen maksamaan
lehmUlä. Joiden tuotanto oli 7.211
Ihs maitoa vuodessa sata p a u ;
naa, siis n. 6.5 senttiä quarttL
Kun otetaan huomioon, että kes­kimääräinen
lehmän tuotanto koko
maassa on noin 4.000 paunaa vuodes*
sa j a sen. että ylläolevat kustannus­laskelmat
on tehty keskiarvoa pal­jon
paremmilla lehmillä haviiitaan,
että tuotanto suurelta osalta on k o ­konaan
katmattamatonta, sillä mai­don
myjTitlhlnta sanialla aikaa mai­nituissa
valtioissa oli keskimäärin
$3.00—$3.25 sata paunaa.
Maantuottelden tuottaminen on
yhtä kannattamatonta kaikkiin tuot­teisiin
nähden.
K i m vielä vuonna 191fl farmarille
jäi keskimäärin korkoja Ja työpalk­koja
vastaan sijoitetun pääoman o-salle
5.7 prosentti?, laski tuo summa
V. 1924 1.6 prosentUln. K u n v. 1927
maatuotantoa ja annettiin tuotanto­teholle
ja maatalouden konelstutta-miselle
aikamoinen sysäys. Niinpä o-vatkin
sitten nämä muutamat "rau­han"
vuodet tuoneet meille esiin
maataloustuotteiden liikaiuotannon
kaikissa maissa. Useissa maissa on
maantuottelden tuottaminen kohon­nut
tuhansillakin prosenteilla. M i l ­tei
Jokaisella si\'lstysmaalla on prob­leemina
maantuottelden liikatuotan­to.
K u n teollisuuspulan takia miljoo­nat
työläiset joutuvat ostokyvyttö-mäksl
kaikissa maissa, n i in aina vaan
vähenee markkinat tuotteille.
Tilannetta kärjisty ttää nopeasti
se. että samalla kuin maantuottel­den
tuotanto kiihtyy kautta maali­man,
nopeistuttavat uudet koneet
tuotantoa Amerikassakin. Nykyään
tuottaa henkilö maataloudessa 47
prosenttia enemmän kuin v. 189? Ja
30 prosenttia enemmän kuin kymme­nen
vuotta sitten.
Samanaikaisesti vastaavassa mää­rin
maantuottelden kulutus pienenee
henkilöä kohden puhumattakaan sii­tä
mikäli ostokyvyttömyys kulutust»
pienentää. Vehnän kulutus on henki­löä
kohden laskeentunut 30 v. aika­na
20:11a prosentilla ja maissin k u ­lutus
laskenut 40:11a prosentilla, j.n.e.
Vaikkakin maalalsväestön luku­määrä
on jatkuvasti vähentynyt vii­meisten
vuosien aikana on maan-tuotteiden
liikatuotanto aina lisään­tymässä.
Nykyisen romahduskauden seura­ukset
amcrikalaisessa maataloudessa
ovat hirvittävät mikäli pienviljeli­jöistä
on kysymys. Tilanteen vaka­vuutta
kuvaa sekin, että Hooverin
hallitus on jo joutunut luovuttamaan
keinottelijoille ja suurfarmareitten
järjestöille noin $700.'GOO,000 tuottei­den
varastoihin ostamiseksi, siten
tarkoltiUkseUa siirtää Romahdusta
eteenpäin. Viimeisten kuukausien a i ­kana
on Ilmoitettu kolme maapank-k
i a k l n joutuneen holhoojien käsiin
siksii että ovat lainanneet takavuo­sina
maihin rahoja ensimäistä kiin­nitystä
vastaan ja ovat nyt saaneet
san eikä kymmenen turmin työpäl- 'nuo farmit käsiinsä eivätkä saa niitä
vää, se on ollut paljon pitempi. E l myytyä klinnityshlnnollla.
hän ole kuvitellut uusia pukuja s l l -
arvioltiin farmarien velkojen kohon-neeti
20 :n biljoonaan, josta on mak­settava
vähintäin keskimäärin 7
pros. korko havaitaan, että maata­lous
el tuottanut lähimaillekaan tä­tä
korkoa, puhumattakaan työpal­koista.
Tilanteen tekee synkc.-nujäksi se.
että ylläolevat numerot esittäivät
keskiarvoa. K u n maassa on suurfar-meja.
Jotka tuottavat kohtalalsesti-kin,
seuraa siltä, että on silloin h y ­vin
suuri osa farmareista. Jotka toi­mivat
kokonaan tappiolla. Niinpä se­litetään
maanvlljelyshallltuksen t i ­lastojen
avulla, että, vuonna 1920—22
oli 56.5 pros. sellaisia farmeja, jot­ka
tuottivat tappiota; 36.9 pros. sel­laisia,
jotka tuottivat $1.00—$2,000.00
j a vain 6 pros. sellaisia, jotka tuot­tivat
ylitse $2,000.00.
Farmari el ole kuvitellut kahdek-
SÖOSSA EI O L E K A A N FAINI"
K I L P A I L O JA
Aikaisemmin on mainittu parikin
eri kertaa,; että Soossa on palnl-kilpailut
t.k. loppujÄlvlnä. Nyt k u i ­tenkin
soolaiset Ilmoittavat, etteivät
he voikaan voittamattomien estei­den
vuoksi kilpailuja mainittuna a i ­kana
järjestää, vaan siirtyvät ne
läyöhemmälle, ehkäpä ;ensl kuun
puoliväliin. Ajasta annetaai; myö­hemmin
tarkemmat tiedot.
Yhdysvaltain farma­rien
asema
siinä myöskin 500 metrin n s . konk-reettlrata
moottorikilpallume ja s a ­moin
kiertävä hiilimurskalla, peitet­ty
rata polkupyöräkilpailuja varten.
Stadionin alueella on myöskin kym­menen
tenniskenttää Icatsojapäik-koineen.
Siellä on myöskin haijoit-telupaikat
muille urheUulajeille.
Stadionin yhdellä sivulla ' on k a k s i ­kerroksiset
klubitalot l u k u - Ja lepo-huonelneen.
Stadionin vastairäisellä
sivulla on mdutamla n s . eimnaaseja,
yksi nyrkkeilijöille Ja pahiljoille, t o i ­nen
baskettipallollijoine, kolmas voi­mistelijoille
j a kalustotyölle — k a l k ­ki
mitä täydellisimmin varustettuja.
Siellä on myöskin n s . plng-pcmg pe­laajien
huone j a täysin varustettuja
pukuhuoneita nykyaikaisilla suihku-laitteilla.
K a i k k i nämä etuisuudet ovat v a ­paat
kaikille maJniton järjestön ^ -
senille. E3-jäsenet voivat myöskin
käyttää niitä hyväkseen, edellyttäen,
että he ovat ammattiliittojen jäseniä.
Amerikalaisen farmarin Itsepintai­suus
pesänsä Ja pien taloutensa säi­lyttämiseksi
vetää vertoja mille t a ­hansa
ihmisryhmälle. Useammat
vuosik:^menet se on tehnyt ilmai­seksi
työtä, kleltääntyen välttämät-tömlmmistäkln
elämänvaatimukslsta,
raatanut Ja kärsinyt Ja odottanut a i ­kaa
parempaa havaitsematta, että t l -
larme vuosi vuodelta tulee aina mah­dottomammaksi
löytäen lopulta i t ­sensä
ylitse pääsemättömän kriisin-edessä-
K u n otetaan keskimääräinen far­mariperheen
vuotuinen "normaali"
ajan ansio, johon lasketaan huoneen
vuokra, kohtalainen hinta maantuot-tellle
mitä hän käyttää kotonaan,
n i i n saadaan viimeisten 20:n vuoden
keskiarvoksi, lÄättyen 1928 vuoden
lopulla $678.00. Vuotuiset ansiot ovat
laskeneet miltei säännöllisesti, l u -
kmmottamatta sotavuosia, jolloin
maanvDjeliJäin tulot olivat t i l a l l i ­sesti
korkeammat.
Vaikka yleiset ansiot ovat laske­neet
viimeisten kahdenkymmenen
vuoden ajalla ovat ulosmenot, tuo^
tantokustannukset, kohonneet mo-ninkertaisestL
Verot ovat kohonneet
loin tällöin, ei kirjallisuutta, huvitte­luja,
eikä mukavuuksia. Farmarin
vaimon työkuntoisuus on täytynyt
vetää vertoja hevosen työkyvylle.
Lapset ovat joutuneet myöskin kan­tamaan
raskaan taakan farmltalou-dessa,
puhumattakaan että niille o-
Usl voitu taata edes. sellaisia koulu­j
a kuin tavalliselle teollIsuustyöläS-sen
lapselle kaupungeissa.
Tuotetta on koetettu tuottaa, mut­ta
niiden mukana mermyttä kasvu­voimaa
el ole saatu tilalle. Tällä t a ­valla
on syöty maa miltei kannatta­mattomaksi
viljellä. Tästä seinää­kin,
että vaikka Amerikassa on par­haat
koneet, joilla maata muokata
ja luonnostaan viljavat maat oh
maan tuotantokyky laskenut niin a -
las, että se on huonoin kuin min­kään
maan maailmassa. Vertaile­malla
esim. 1925- vehnäsatoa eri
maissa saadaan seuraavanlainen tuo­tantokyky
eekkerille:
Canada . ..
YhdysvaUat
Ruotsi
Tanska
..18.7 bush.
.. 12.9 "
.. 38.0 "
.. 49.2 "
keskimäärin 190 prosentilla, maan-vUje^
skonelden lilnnat kohoimeet
112:11a prosentilla, korot ovat ko­honneet
j a lisääntyneet, elintarpei­den
(ostettavien), vaatteiden, raken­nusaineiden,
työkalujen, y.m. hinnat
kohonneet kaksinkertaise^L
Mainittakoon tässä vain esimer­kiksi
muutamien valtioitten maidon
tuotantokustannuksista, jotka "nor­maali"
aikoinakin bvat cdleet noin
50 pros. myyntihintoja j a nyt romah-dusaikana
vieläkin enemmän alle.
Vuonna 1927 saatiin maidon tuo­tantokustannuksiksi
6.7—7.4 senttiä
quartilta Massachusettsin valtiossa,
vaikka kokeilla olevat lehmät antoi ^
vat maitoa 5.009 paunaa (2;327
quarttia) kutakin lehmää kohden.
Mainen valtiossa saatiin maidon
hinnaksi .7 quartille. Näissä kokeissa
saatiin keskimäärin kutakin lehmää
kohden 5.749 paunaa (2,674 quarttia)
maitoa vuodfösa.
Minnesotan
Eng. kunlngask 33.8 "
Saksa 30.8 "
Suomi 24.4 "
Europan Venäjä 14.3 "
Ylläoleva ei ole poikkeus. Sama
suhde pitää paikkansa kaikkina vuo­sina
j a miltei kaikkiin maantuottei-slin.
Yksin karu Suomikin on tuo­tannossa
edellä.
Toinen maariistokeino on ollut r a -
hanlainaaminen ja siten maan luo­vuttaminen
aste,ettalsln rahamiehille.
Vuonna 1925 jakaantuivat farmarit
omistuksen perusteella seuraavasti:
Täydellisesti omistavia farmarei­ta
3313,490
Osittain omistavia . . . . . . . . . . 544,842
Palkattujen johtajien k a s i s i 40,730
VuokravlljeUjöItä , 2,462,608
Siis noin 40 pros. on farmareista
sellaisia, jotka viljelevät omaa maa­taan
vuokralaisena. Loppujen 60
pros. päälle on, kuten jo ennemmin
mainittiin noin 20: n biljoonan dol­l
a r i n velka, ollen sekin lisääntynyt
viimeisten 20:n vuoden ajalla enem­mällä
kuin sadalla prosentilla.
Vuoden 1930 :n alussa ilmotetaan
olevan yli 50- pros. viljellystä maa-alueesta
vuokraviljelijäin viljelemä-nä.
Samalla aikaa on maaomaisuuk­sien
arvo huomattavasti laskenut.
Vuonna 1920 ilmoitettiin farmlomal-suuden
.arvoksi $77,924,100,388, Jota-yastoln
vuonna 1925 ilmoitettiin f a r -
mlomaisuuden arvoksi $49,467,647.287.
Sen jälkeen on farmien arvo laskenut
säännöllisesti, että vasta viime vuo­den
ajalla selitetään saavutetun a i ­nakin
tilapäisesti pohjan laskulle.
Voidaan siis sanoa, että maaomai­suuden
arvo on viimeisten kymme­nen
vuoden ajalla laskenut puolta
pienemmäksi mutta velat kohonneet,
että pyöreissä luvuissa sanoen noin
puolet maaomaisuuden arvosta on
velkana ja k u n . n o in 40 pros. on
vuokralla, / n i i n eipä siitä Jää kun
10 prosi. "itsenäisiä" farmareita.
Matalouden vararikkotllaan kehit­tyminen
o n ollut k y l l i n nopeaa, mut­ta
paljon nopeampaa se olisi ollut,
ellei mailman sota olisi antanut s i l ­le
väliaikaista ylöspäin sysäystä. S i l ­loin
useiksi vuosiksi I s k e y t y i maa-tuotanto
eri maissa j a siis avasi
markkinoita niiden maiden tuotteil­le,
joCka ehtivät tuotteita tuotta­maan.
Toisaalta oli sillä vastaava vaiku­tuksensa
tdsaallekiniäln Sodan a l -
maanviljelysopistonjkana Uihoitettiin Ja tehostettUn
Maantuottelden hinnat ovat men­neet
entistään alemmaksi ja pysy­vät^
sUlä lainarahoilla ostetut va­rastot
odottavat markkinoita.
Muutama kuukausi sitten antoi
Ylidysvaltain maanvlljelysslhteerl
lausunnon, jossa hsrt myöntää, että
pientuottaja amerikalalsessa maata­loudessa
on tuomittu. Harvester
trustin porho j a Farm Boardln pilä-mles
Legge selittää, että tarvitaan
townshIppeja ja kaunteja käsittä­viä
farmareja ennenkuin voidaan
kilpailla maailman markkinoilla tuot­teiden
halpuudella.
Samalla selittää Legge, että on
muodostettava suuria "osuustoimin­n
a l l i s i a ' ' : järjestöjä. Jotka toimitta­vat
ma^ntuottelta suorinta tietä k u ­luttajille.
Tämä kalkki tarkoittaa, että tä­män
pulakauden aikana Yhdysval­tain
valtaluökka avoimesti myöntää,
että vieköön piru pienviljelijät. R a ­ja-
aidat pois ja farmit suuriksi, että
Harvester trustin koneille tulisi
markkinoita j a farmarit olisivat ky­vykkäitä
niitä ostamaan, sillä niiden­kin
markkinamahdollisuuksia uhkaa
Neuvostoliiton rakenteilla olevat
maailman suurimmat maanviljelys-konetehtaat.
Samoin heidän ajatuk-nensa
mukaan vieköön piru pienliik­keiden
harjoittajat, että suurkapl-talisrai
edes tulisi eläneeksi Ja entis­tään
kyvykkäämmäksi kilpailemaan
Neuvostoliiton kollektiiveja vastaan,
joiden tuotteista ei saa kukaan r i i s ­tää
voittoa.
Kapitalismin alaisuudessa ei voi
oUa mitään ratkaisua sille problee­mille
johka olemassaolon kapitalis­tit
myöntävät. Me selitämme, että
porvarilliset "ratkaisut" Jokainen
niistä Ja k a i k k i järklään. eivät aino­astaan
ole tehottomia helpottamaan
maanvUJelysjoukkoJen kärsimyksiä,
vaan sen lisäksi ne tulevat ainoas­taan
lisäämään jTarmlväestön enem­mistön
kurjuutta. K a i k i l l a "avustus"-
sklimeUlÄ, valheellisilla "osuustoi­minnoilla",
J.n.e., joita nyt Hoove­rin
halUtus ajaa läpi, on vaikutus,
jota voidaan verraU teollisuuden
ratsionaUsolmiseen. Ne edustavat
tietoista kapitalistista monopolikont-rolUn
lujittamista joukkojen kustan­nuksella,
yritystä voimistuttaa so­taan
varustautuvaa lmi>erialistlsta
koneistoa. Meidän velvollisuus on
paljastaa nämä juonittelut, osottaa
pikkufarmareltten joukoille, että "ns
saattavat vapauttaa itsensä pääo­man
vallasta vain yhtymällä työ­väenliikkeeseen,
auttamalla työläisiä
niitten taistelussa sosialistisen jär­jestelmän
puolesta, ja ipuuttamlses-sa
maan, samaten kuin kaikki tuo­tannon
välineet, tehtaat, työpajat,
koneet, J,n.e. yleiseksi omaisuudeksi
ja että "ulkopuolella maanviljelys-työläisten
yhteisen maanvlljelemlsen
olosuhteista, joissa ne/voivat käyttää
parhaita koneita ja harjaantunelt-ten
maanviljelysasioltten tuntljoitten
neuvoja, ei ole olemassa mItäLän tie­tä
ul{» kopltalismin ikeestä" (Le­nin
1917),
T O T T U M U K S E N VOIMA
— T u l i n pyytämään apuanne, her­ra
professori! Poika joutui auton
alle Ja
— H m ! Sepä Ikävää! Näyttäkää­pä
kieltänne, olkaa hyvä!
VELJIÄ
— Onko sinulla veljiä?
— O n kyllä kolme, joista kaksi
eiaä Ja kolmas on naimisissa.
TYdVÄEN TAIDE
Vladimir Majakovskij
Kokonaan käsittämättömältS
tuntuu vallankumouksen runojätti-
Iäisen Majakovskin omavaltainer
kuolema, sillä kukaan ei hänei
tuotannossaan nähnyt viittausta
kaan siihen, että sellaisen teräs
kalskeisen jättiläisen tunneristirii
dat saattavat johtaa "rakkausven
heen "karilleajoon" ja lopulliseei
särkymiseen.
Majakovskir.e ominaista oli o lU
aina välittömässä yhteydessä vai
lankumouksen kanssa.
"Ja laulu
ja runo on
pommi ja lippu
j a laulajan ääni
ylös nostavi luokan.
Ken .tänään ei kanssamme
laula
on vastahan meitä."
Majakovskin runot olivat juuri
niitä pommeja, j o i l l a lyötiin viholli­sia,
hänen äänensä oli omiaan nos­tamaan
joukkoja taisteluun. Här
t u l i ennemmin kuin kukaan toiner
puolueeton k i r j a i l i j a vallankumo­uksen
riveihin eikä näitä rivejä
koskaan jättänyt. Hänen tuotteis
taan ci löydä pilnäkäluistä "puna­puuta",
ei mitään vallankumouk­selle
vierasta. ' Mitä kireämpi oli
kansalaissodan tilanne, sitä suu­remmalla
ponnella hakkasi Maja-kovski
kynällään ja pensselillään
luokkavihollisiammc.
"Taistelussa ylistän
miljoonia,
nuän miljoonat
j a miljoonille laulan."
Majakovskin runoissa tuntuu
liantymiitön vallankumouksellinen
ponnekkuus. Hän sanoo, että pö­liskööt
viholliset mitä pölisevät,
mutta meidän rivimme ovat nuo­ret
ja me epäilemättä tulemme
näkemään kommunismin puolipäi­vän:
"Proletaarit (tulevat kom^
muuniin alhoalta, kaivosten, sir­pin
ja hankojen teitä, minä heit­täydyn
sinne ylhäältä, runouden
korkeuksista, sillä ilman kommu­nismia
ei minulla elämä ole ras­kas".
Todisteena siitä, miten kiinteäs­sä
yhteydessä Majakovskij oli pro­letariaatin
ja sen etujoukon —
kommunistisen puolueen kanssa, on
seuraava keskustelunsa tov. Kerz-hentsevin
kanssa uivan hiljattain.
Majakovskij lausui:
"Minä pidän itseäni puolueen
työntekijänä ^ a otan vastaan kaik­ki
puolueen ohjeet. Jos puolue aa
noisi, että jokin ^ tuotteistani el
vastaa puoluelinjaa, en missään
tapauksessa haluaisi sellaista tuo-tettani
julaista. Minä teen työtä
puoluetta varten."
Majakovskin yksinkeiVaisuudes
saan verraton jäähyväiskirje ku­vaa
erinomaisesti hänen suhdet
taan vallankumoukselliseen prole­tariaattiin
j a sen hallitukseen. R u ­n
o i l i j a tunsi tämän hallituksen n i in
läheiseksi ja omakseen, etti^hän
kääntyy veljellisellä suoruudelle
.^en puoleen, ilmoittaen:
"Toveri hallitus. Minun perhee
ni muodostavat L i l i a Brik, sisaret,
äiti, Veronika Polonskaja. Jos si
nä turvaat heille kohtuullisen toi
meentulon — k i i t o s ."
Runoilijan muistoa kunnioittivat
sadat tuhannet,*- osallistuen hau-tau.
sjuhlallisuukBiin. Ruumiin k un
niavahdissa seisoivat Neuvostoliiton
kuuluisimmat k i r j a i l i j a t sekä po
liittiset toimitsijat. Lukematon
määrä ehdotuksia on tullut Maja
kovskin muiston merkitsemiseksi
Leningrradilaiset k i r j a i l i j a t ehdot­tavat,
että joku parhaista kaduista
muutettaisi Majakovskin nimelle,
k i r j a i l i j a in rakennuttamalle tankil
le annettaisi nimi " V l a d i m i r M a j a -
kov.sk)j", muodostettaisiin stipen­dejä
hänen nimelleen j.n.e.
Majakovskin runojen suomenta­minen
ei ole helppoa niiden tyyli-konstikkuuden
vuoksi. Olen tässe
suomentanut yhden viimeisimmistä
runoistaan, mutta ainoastaan si-säl-töä
olen pyrkinyt seuraamaan tar­koin,
jättäen pois loppusoinnut }t
käyttäen vapaampaa poljentoa.
J . V.
K O K O ÄÄNELLÄ
(Kohta Majakovskin runoelmasta)
Hautaussaatossa
vaan laahatkohon
maine
jälessä nerojen ^'
kuin leski surevalnen, —
mun runoni, —
sa rivimiehen lailla
saat mennä,
kuten menneet ovat
nimettömät .sotamyrskyissämme,
viis marmorista niljakkaasta
ma
monipuutaisista
viis marmoreista niljakkaasta
huolin!
.Sovimme maineen kanssa,
.sillä
samaahan oomme maata
k a i k k i ,
meille yhteiseks
muistomerkiks tulkoon
Eosialisroi,
rakettu taisteluissa
yhteisvoimin.
Tulevat polvet! —
Sanakirjain kohot
te tarkastelkaa - - .
näälte silloin, että
pois liukuneet on niistä
sanat:
" p r o s t i t u t s i o " ,
" p i i r i t y s " ,
" t u b e r k u l o o s i . . . "
Nääs" runooja,
hän varten meitä,
j o t ka
nyt oomme terveet, notkeat,
onisaianut
plakaatin karhealla kielellä
pois nuolta
keuhkotaudin näljän.
Toveri elämä:
E i k s hiukan ahkerammin
me poljettais
viisivuotissuunnitelman
loppumatka!
E i kasaan kopeekkaakaan mulle
oo saaneet r i v i t,
puusepät huoneisiini
mööpeleitä
ei mahongista laittaneet
oo mulle.
Kun vainen vastapestyn
päällyspaidan
(sen vannon reilusti)
ma saan —
se mulle riittää!
Kun vuotten valoisain
ma
Koo-koo-koohon •) saavun,
niin y l i päitten
runoniekkain ahnaan parven
nostan niinkuin bolshevikin
jäsenkirjan
kaikk' sata nidosta
mun puoluekirjojani.
Suom. J . Virtanen.
SiUMiieii -j -
PäakonsuIlTirasto
') Keskus-Kontrollikomitea.
NeuYOstoliitosta
koko Caoadas varten motittm ~?
kaikkia maan viralliselle ediutsk^'
•elle konia via tehtäviä, anta* p M -
aeja matlrastustu varten kotunati' '
han tai muualle» vahvistaa «aiakir^ '
Joja, käännöksiä y,m., selvittä» M» .
rintk- ja muita Suomen kansaJutt'
siin kohdistuvia asioita.
Osoite:
Room 918
CoasaUu General of Fialaa*. '
1410.'Stanley Street, MontreaL •
(Comer St. Cathärine jind Stanleyjv
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuiu
Lisäksi on Snomeila edustajblft' ^
Canadassa: Konsuli £rick J, ICdd^'
te, Port Arthur, Ont. — Adia»
Saarimäki, 319 Bay SL, Toronto.
Ont. — H. P. Albert Uermansoo
479 Main St, VVinnipejr, Man.
Thomas Franssi, Box L , Coppex
Cliff. Ont — Charles E. Magnaa-ion,
64 Dock St., Saint John, N.B.
~ G. W. Törnroos, 661 Howe St..
Vancouver. B.C. • h
!
I
s
Kokemuksia ja saavu­tuksia
kommuuna
"Työssä"
Parhaillaan tapahtuvan kollekti­visoinnin
yhteydessä on ehkä hyö­dyksi
selostaa niitä kokemuksia ja
saavutuksia, jolta on meidänkin
kommuunalla 3-vuotlsello työsken­telykaudella.
Jokainen aikaansa seuraava kan­salainen
tietää, että kollektiivinen
suurtalous on paljon hyödyllisempi
kuin hajanainen plkkutelous. Suur­talouden
merkityksen ovat "ymmär­täneet"
kapitalistitkin. Sillä kapita­lismin
kehityksen päätunnusmerkkl-nä
maataloudessakin on hajanaisen
plkkuvlljelyksen häviäminen Ja maa-amalsuukslen
keskittyminen muuta­mien
harvojen maakapltallsUen tai
kartanoherrojen käsiin. Esim. Ame­rikassa,
josta * meidänkin kommuu-nammc
jäsenehemmlstö on saapu­nut,
on kapitalistinen suurtalous
maatalouden alallakin (plentalouden
tuhoamisen tietä) korkealle kehitty-rtyt.
Amerlkalalset maakapltallstlt
ovat sovelluttaneet maanviljelykseen­kin
tieteen Ja tekniikan viimeiset
saavutukset. Ne ottavat vaarin ple-nlmmlstäkln
yksltylskphdlsta, Jotka
auttavat työtehon kohottamista. Mut­ta
kapitalistiseen hiotu.sJärJestelmään
kuuluu, että työn Järklperälstyttä-mlnen
tapahtuu työläisen selkänahan
kustannuksella. Meillä on kokonaan
päin vastoin. Rakentae.ssamme suur­taloutta
on meidän kuitenkin otetta­va
yhtä j a tointa varteen niistäkin
kokemuksista. Joita kapitaUstlt ovat
Iällä alalla saaneet.
Kommuunammc jäsenet ovat pää­asiassa
kerääntyneet Pohjois-Ameri­kan
Yhdy.svallolsta Ja Canadasta.
He ovat aikaisemmin työskennelleet
mitä erilaisimmilla työaloilla. Täs­tä
johtuu, että joukkoomme on osu­nut
henkilöitä, joilla on allcaisem
mat tottumukset Ja harrastukset hy­vin
erilaiset Kollektiivisen talouden
rakentamisen kannalta on välttä­mätöntä,
että siihen jäseneksi pää­see
vain yhteikunnalllsesti terveitä
Ja työteliäitä alnek.sla j a että jokai­nen
vapaaehtoisesti työskentelee täy­sin
voimin yhteistalouden hyväksi.
Tällaista yksimielistä Joukkoa onkin
meidän taloutemme jäsenistö enem­mistöltään.
Tosin on tapauksia, että
Joukkoomme eksyi sellaisiakin ainek­sia,
Jotka eivät olleet kypsyneitä
kollektiiviseen joukkotyöhön. He p i ­tivät
Itseään Jonain asiantuntijoina
Jotka pyrkivät pakoilemaan yhteisiä
velvollisuuksia. Olipa sellainenkin
henkilö, joka ei alistunut taloutem­me
yleisen johdon alaiseksi, vaan o-mayaltaisestl
lähti työ-skentelemään
oman päänsä mukaan. Hän nlm. u s ­koi
voivansa korjata rikkoontuneen
sirkkelin ja omavaltelsesti ryhtyi s i ­tä
moukaroimaan. Seurauksena oli,
että tämä monia satoja ruplia mak­sava
sirkkelinterä meni pilalle. Sel­laisenaan
tämä Juttu el tietenkään
ole mikään Ihmeellinen, mutta se
antaa kuvaavan esimerkin siltä, et­tä
kollektiivisessa taloudessa el saa
kollektiivista isännöimistä ymmär­tää
siten, että Jokainen tekee mitä
haluaa. On muistettava, että yleisis­sä
kokoijkslssämme valitsemme hal­linnon
Ja ne toverit, jotka tulevat
Johtamaan töiden kulkua. Joten mei­dän
on alistuttava yhteisen Johdon
alaiseksi eikä tehdä kuten itse mah­dollisesti
ajattelisimme. Yleisissä k o ­kouksissa
Ja tuotaimollisissa neuvot­teluissa
voimme tuoda julki omat a -
jatuksemme ja Johtaa kollektiivises­ti
talouttamme.
Ne ainekset Jotka eivät soveltu­neet
kollektiiviseen joukkotyöhön
nopeasti erkanlvatkln meistä. He Jo­ko
matkustivat takaisin Amerikaan
tai lähtivät yksilötaloudesta onneaan
etsimään. Tästä ei ole kuitenkaan
ollut haittaa, vaan pähivastoin.
Joukkomme on puhdistunut, työkuri
kohonnut äärimmilleen ja kaiken­lainen
lorvallu' loppunut Taloudes­samme
el ole tällä hetkellä juopot­telua,
ei tappeluja eikä muitakaan
5
häiritseviä tekljötlä. J a tämän k a i ­ken
olemme saaneet aikaan kollek­tiivisella
työllä ja toverillisella i t -
ssarvostelulla. Olemme kiittäneet s i i ­nä
missä kiitosta ansaltaan Ja a r ­vostelleet
siinä, missä oh arvostelun
varaa.
Ollessamme Amerikassa totuimme
siihen, että koneitten käytöllä on e-rlttäln
kiire. Kapitalisti tietää hyvin,
että kone kuluttaa kalliita poltto­j
a voleluaineita, joten sen o n työs­kenneltäväkin
Jatkuvasti korvatak­seen
kulut Kapitalistit kiinnittä­vätkin
erittäin suurta huomiota s i i ­hen,
että koneet ovat aina täysin
kuormitettuja. Tätä seikkaa me e m ­me
kuitenkaan aina muistaneet tääl­lä.
Sattui tapauksia, että uusista
kalliista koneista osa seisoi jouten
tai Joutuivat epäkuntoon. Ne talou­temme
"tekomlehet", jotka uskoivat
omaan kalkklvoipaisuuteensa, menet-;
tivät sisunsa Ja puikkivaa omille teil­leen.
Ja olipa heissä sellaisiakin
Tuomaita, Jotka epäilivät kommuu­nammc
kehittymisen mahdollisuutta.
YhtcLstaloudessa on erittäin tär­keä
merkitys sillä, että jokainen
suojelee yhteistä omaisuutta kuin
silmäteräänsä. Tähän ei kuitenkaan
kalkki kommuunaii Jäsenet aina
kiinnitä riittävää huomiota. He e i ­vät
• muista, että eivät " työskentele
kaplallstlsessa tehtaassa, vaan so­sialistisessa
ra'kennusyössä, kollek­tiivisessa
taloudessa, jossa koneet Jd
työkalut ovat. työläisten omaa y h ­teistä
omaisuutta. Talouteemme ^ u -
alkoina sattui meilläkin, että hukat­tiin
työkaluja, kuten kirveitä y.m.
tavaraa, tai huolimattomasti suhtau­duttiin
koneisiin, Jätettiin koneöljy-tynnyrin
raanat auki jne. Näistä e-päkohdista
olemme nyt kultehkin
päässeet. Tämä on saavutettu myös- .
klh vain toverillisen joukkokurin a^i^^--.
vuUa. •"
Useilla kollektiivisilla ' talouksilla
saattaa olla alkuaikoina samallalsla
epäkohtia, kuin oU meidänkin talou­dessamme.
Mutta ne eivät saa laxip' ; ; f
nl-staa. Vastoinkäymisiä el saa läh- . ,|
tcä pakoon, vaan ovat ne voitettava L
kollektiivisella tyällä, tiivistämällä'. "'••^)ft
kylki kylkeen kihnl kollektiivisen t a - i
louden sisällä. RehelUneh j a toveril- \}
Unen Itsearvostelu, jota käydaä.n y- . f ,'
lelsissä kokouksissa, seinälebden \'
palstoilla y.m. tavalla, on yksi par-halmpla
keinoja kollektiivisen yli- *' V \
telstunteen kosvattamlseksL ; ! 1^^
Kommunistisen puolueen johdolla
ja omaten rehellisen yhtelstySturi-.
teen rakennamme me uutta yhteis­kuntaa.
— L. L .
••: '•'r.A
V A L T A V A VAPUNVIETTO
PETROSKOISSA
Kansainvälisen proletariaatin tais­teluvoimien
katselmuspälvää alet­tiin
Petroskoissa viettää, Jo huhtlk.
30 päivän Iltana työlaltokslttaln.
Onegan tehtaan edustalla oli suuri
työläisten Joukkokokous. Samoin
muissakin laitoksissa oU Järjestetty
kokouksia, joissa tarkastettiin sosia­listisen
kilpailun tuloksia, kllpallu-soplmuksen
toteuttamista Ja merkit­t
i i n suuntaviivoja tulevaa toimintaa
varter.
Vaappu-aamun 'A kerääntyivät eri
laitosten työläiset Ja palveluskunta-;
laiset Työnpalatsin edustelle.* Jär­jestynein
rivein saapui torille mo­niin
tuhan.siih nouseva ihmisjouk­ko,
soittokuntien soittaessa, kanta­en
punaiselle kankaalle maalattuja
tunnuslauseita "Kaikki voimat v U -
sIvuotls?ui:.iri;teImin toteuttamiseen",
"Toteutanr.t'.e viisivuotissuunnitelman
neljässä vuodessa", "Eläköön Punai­nen
ameja, isuhalUsen rakennuis-työn
t u k i ' , "Alas fasclstit", ' " L u ­jitamme
maamme puolustusta l a a - :
Jentamalla teollisuutta Ja kohotta­malla
työntuottavalsuutta". Punais­ten
lippujen ja • tunnuslauseiden
muodostama punainen meri toi I l ­mi
Petroskoin proletariaatin luotta­muksen
sosialistisen rakennustyöni-,
me täydelliseen voittoon.
Puhujalavalta esiintyiväl hallituk­semme,
NKP(b) t n A. K : n , ammat­tiliittojen
j a e r i paikallisten tuotan­nollisten
laitosten edustajat
Sosialistista rakermust^ötä voi­mistutettava
. . . Teollisuus- ja f l -
nansslsuuhnltelmat toteutettava....
Laajennettava sosialistista kilpai­lua
kftlfculvat puhujan sanat ^
hurraahiRitojen Ja suosionosoitusten
kalkues.'.a. '[ •
Onegan tehtaan edusteja tervehti '.f,^
koko Karjalan proletariaattia,
kuuttaen tehtaan työläisten p u o ! ^
ta. että he tulevat yhä ;tilyUmpSä&^%^^^^^
kulkemaan puolueen johäon^^i^t|h^J^^
teuttavat • vilsivuolissuim»ite!i^^
neljässä vuodessa,. \ _ ' '"v^^tSi^
Taas hurraahuntoja: jä "^internji^^^lil
- • - - 'rfi!t-d&^.
m