Vapaus, March 13, 1926

              No. 31
1025 Eaaomalebtien painosmäärä
7 jnilj. kpL, sen Amerikassa o l -
TSaiä suuri ero johtntt kuitenkin
areJtsi osaksi ditäj: että meidän:
opjalehtenfme ovat kooltaan mpn-tcrtaa
pienempiä ~ kuin amerSui-ajigt
sanomalehdet. : Esim. luknis.
a:i»€rikalaisten lehtien sunnnn-iäiiK
»n>cTot voivat painaa y l i 3 n a u ­laa
happale, joten ne kaikkine liiti
teineen kuluttavat ' monta kertaa
ceD paperimäärän, minkä meidän
lebtcroine. Yleensä kulutetaan Ame­rikassa
sanomalehtipaperia enemmän
kuin kaikissa muissa- maissa yhteen
Sisältönsä puolesta, aatteelliselta
isnnalta katsoen, amerikalaiset sa­nomalehdet
jäävät sen «jaan paljon
jälkeen, ei vain xneidän lehdistäm-me,
vaan vielä minkä muun Euro­pari
maan lehdistä hyvänsäl Sisäl.
iykseensä nähden ei loydä mitään
rähemmäfl -miellyttävää, kuin mitä
ovat amerika^iset sanomalehdet.
Mutia Jirillä ne sitten kuitenkin saa­vat
pnolelleen lukijakuntansa. Anie<^
rikalaisen keskiluokan porvarin, pal-veluskuntalaisen'
j a vieläpä porva­rillisen
kulttuurin myrkyttämän ty?t
Iäisenkin?
Silla että ne pyrkivät antamaan
jokaiselle. lukijalle nimenomaan sitä,
mikä tätä kiinnostuttaa.
Meidänkin tulisi antaa työläislu-kijalle
sellaista, mikä ennenkaikkea
kiinnittäisi hänen mieltään. Teknil­lisesti
me emme kuitenkaan tällä
hetkellä voi sitä tehtävää suorittaa;
Sitä varten pitäisi meidän julkaista
liian suuria sanomalehtiä. Mutta
tähän ei riitä paperia eikä käyttö,
varoja. Ja kun me, meidän sano­malehdistömme
ollessa sisällöltään
monta vertaa arvokkaamman, pää­semme
sitä suurentamaan ja laajen­tamaan
niin, että jokainen lukija
löytää siitä mieltänsä kiinnittävää
ja tarpeitansa vastaavaa, niin täl­löin
meidän sanomalehdistömme tu­lee
saavuttamaan sellaisen mahta­van
aseman, jollaista ei voi saavut­taa
amerikalainen, enempää kuin
muukaan porvarillinen sanomalehr
distö.
Lauantaina, maalisk, 13 p.^-Sat, March 13,1926 Sivu 3!
Juttutuvan pakinoita,
1. NildcareilUi hommaa
J^äin talviseen aikaan fuppaavat
nUcliareiden hommat hupenemaan
hyvin pieneen, joten he joutuvat
syömään vanhoja säästöjään tai nii­den
puutteessa kiristämään nälkä,
vyötään. Toiset heistä tarraavat l u -
nrisoveKn varteen ja mikä mihinkin
suurimman nälkänsä tappamiseksi.
Usein kuitenkin käy sillä tavalla»
että Kun haluttua työtä näkyy i l ­maantuvan,
niin sompoti elias tulee
ja nyppää. sen pois nokan alta. Niin
kävi HaUfaxissakin.
Asia oli just' siU' viisii, että siB
kreivi, jonka amerikalaiset kyöräsi-vät
pois "vapaasta maasta, j a urho­jen
kodista", oli tullut tänne Cana­dan
puolelle j a sanomalehtineekerei-den
ahdistelun johdosta päätti jat­kaa
pätkäänsä 'kesämaahan -Bermu­dan
saarille!
Kreivillä oli salaisuuksia monen,
laiaa, joista me täällä Cariadassa
ei tiedetty tuontaivaallista. Sekin
oli -salaisuus,' että kreivillä oli puu­jalka.
Se oli salaisuus amerikalai-sille
sunnuntaifonipapereiUekin, kos­ka
eivät siitä ennen mitään inainin-neet,
vaikka se on tavallisesti ollut
heidän Itapansa kirjotella palstamää-riä
näis*ä engelsmanneista, jotka t i t -
teJeineen tulevat tälle puolen ra­pakkoa
turistim^atkftille.
Kuitenkin nyt sattui iiiin onnetto­masti,,
e^M^^-kun.Joeivi oli astumai:
äOaän^ip^ti^n, \»im * S n komvastai.
Tuo nyt e i ÖHut teikään ihme, sillä
keh-ptaanhan hänen kompastuneen
ennenkin — siveellisesti. Kompas-tuessaan
tällä kertaa häneltä meni
tuo mainitsemani puujalka poikki,
ja meinasi kreivi vielä päälle päätr
teekd pudota laivan j a tokan väliin
j a joutua Ahti-ukon helmaan. Oli
siinä katsojiltakin jäänyt suu auki,
kun näkivät äijältä jalan tipahtavan
irti. Luulivat vannaankin, että sii­nä
annetaan heille jonkunlaista f a -
kiirinaytäntöä. Asiasta heti tiedo­tettiin
radiolla ympäri maata j a oli
joitakin Halifaxin joutflaita kar-pentereitakin
istunut radiokorvusti-met
korvissaan, <mutta' kuultuaan,,
että kreivin puujalka oli poikki, jät­tivät
radionsa ja kokosivat tulsut
pakslinsa ja kiireen kaupalla hyppää­mään
laivarantaan korjaamaan krei­vin
jalkaa. Kuitenkin kävi niin oh-raisesti.
että kun pääsivät rantaan,
niin oli laiva jo lähtenyt kohti Ber­mudan
saaria j a vienyt: kreivin ja
jalan säpäleet mennessään. Siinä
sitten kiroiltiin, että tuossa taas me­ni
ykri työmaa, ja henkisauhut ny-kästyaän,
väänsivät nikkarit tulsu-paksit
selkäänsä ja lähtivät taas
kotiaan puhkomaan lisää reikiä en­tisestään
Teikä<^n nälkävyöhön.
JäBceenpäin kävi selrille. että .Jai.
van karpenterit -matkalla olivat
splaissanneet kreivin, jalankappaleet
yhteen. ;Tämän johdosta meinaavat
Halifaxin union karpenterit ja k a -
binettimaakarit nostaa protestin, - sil­lä
hi väittävät, «ttä tällaisiin kor-jaukdUn
ci,'saa.käyttää skääppityö-vtAnaia:
"~ v-- -
2. Ksn lissS nyt tuli
nikkareista j a kapinettimaakareista
piAe, niin puhutaan niistä vielä l i ­sää,
sillä nyt on ollntkapinettin^aa-kareiUa
viime - aikoina touhua eri­lailla;
Tarkotan poliittisia kapinetti^
mestareita.
Canadan kuvernementin kapinetti
on ollut jo hetken aikaa axvan Ja.
hoamistilassa ja on sitä paikkailto
j a uusittu tämän tästä. Se on rus­tattu
niin lahosta puusta, että nä­kee
selvästi, että se on tehty skääp.
päämällä, j a vielä lisäksi tehty f us-'
kutyötä, johon tämän maan nikka­rit
ovat mestareita. Liimaa j a sa­hajauhoja
on vain lyöty suurempiin
r^oihin .ja komia maali päälle, ja
sillä on aina kuitattu koko homma.
Kapinetti on taas loistanut komeana
j a kiiltävänä parlamenttitalon nur­kassa.
Kuitenkin, se Icapinetti on aina
pahasti horjunutf-Jnin siihen on joku
sattunut nojaamaan. Huonot splais^
sit ovat rakoilleet ja taas on täyty­nyt
ruveta sitä nikkaroimaan, pää­ministerin
häärätessä mestarina.
Ontariossa on myöskin kapinetti
ruvennut horjahtelemaan, nimittäin
se nurkka, jota pystyssä hoilaa maa-ja
metsäministeristö. Jotkut nilvi­äiset
ovat kapinettia ruvenneet tyrk­kimään
ja potkaisseet siltä yhden
nurkan alta jalan pois. Ei auttanut
muu, kuin että Mtse pääministeri
Fergussonnin oli mentävä kapinetin
nurkkaa- hoUailemaan ja pitämään
sitä pystyssä, kunnes saa sopivan
ministerin entisen tilalle ja kapi-nettiin
nikkaroitua uuden jalan hor­juvan
nurkan alle. Oikeaa värkki-puuta
ei Fergussonni ole vielä kui­tenkaan
löytänyt. Jos olisivat ym­märtäneet
vähän aikasemmin pot­kasta
sen kapinetin alta jalan pois,
niin olisivat ehkä saaneet käyttää
vaikka sen kreivin jalantyn^ft- ser
kapinetin nurkan pönkittämiseksi,
mutta se jalkakin on nyt jo kau­kana
Bermudan saarilla. —• Fäti.
TYÖVÄEN URHEHV
C. s. T. U.-seuroille
Kuten edellisessä lehdessä julkas-tusta
liittotoimikunnan kokouksen
pöytäkirjasta käy selville, tullaan
liittokokous pitämään t.k. 21 päi­vänä
Sudburyssa, alkaen kello 9 ap,
Liberty-haalilla.
Kokouksessa tullaan käsittelemään
sääntöjen edellyttämät asiat:
1. . Liittotoimikunnan toiminnan
hyväksymisestä, ja
2. tulevan toiminnan suunnitte­lemisesta;
.
Tulevan toiminnan suunnittelemi­sen
yhteydessä tulee esille. Beaver
Laken Jehun esittämä kannanotto
raittiuskysymyksessä, jota liittotoi-mikunta
kannattaa. Samoin uusien
jäsenkorttien — samanlaiset kaikil
le seuroille — ja veromerkkien käy­täntöön
. ottaminen liitossa," kuten
viimeksi pidetyn liittotoimikunnan
kokouksen^ päätös edellyttää. Edel­leen'tulee
käsiteltäväksi voimistelu-johtajakurssien
järjestäminen Sud-buryyn,
Timminsiin ja mahdollisesti
Port Arthuriin.
Kehotamme seuroja lähettämään
edustajansa kokoukseen. Mitään e-rikoista
edustajaperustetta ei ole
tarris noudattaa, sillä kullakin seu­ralla
on oikeus lähettää yksi edus­taja
kokoukseen.
Tämä kehotus voi olla hiukan
myöhäinen; Mutta tahdomme huo­mauttaa,
että seuroja kehotettiin:,jo
helmikuulla julkastussa sihteerin
tiedonannossa valmistautumaan- ko­kousta
varten, jonka päivämääräkin
Umotettiin jo silloin.
Sudbury, Ont., 10 päivä maalis­kuuta
1926.
Liittotoimikunnan puolesta:
Sihteeri.
Natsarealainen
He verhosi sinut hämärin hutvuint
ne peittivät totuutes*'viiltSvStt. terän;
jie nyppivät sinusta miehen^
ne nyhtivät sinulta-hampaan
ja saivat — lampaan,
karitsan, niin, jofca teuraaksi viedään
.\rt sellaisena ne sinua näyttää
ja nimessäsi kirjoin ja puhein pauhaa,
ja: kaikld ne, joille on villoista, : -
joille on vohlista hyöty —
riistäjät, raastajatt
sadan päämiehet.-
fariseukset ja raati, ^ ^
pariseukset ja rgtai,...
ne sinua hyväkseen käyttää.
Käy muistoas sääli . . . .
IVousisit jälleen, saisivat nähdä
ehkäpä ruoskakourassa lampaan
ja karitsan leuoissa raateluhampaan.
A.P—0.
Toronton
Osaston kokoaksessa maaliskuun
7 päivänä yhtyi uusia jäseniä Victor
Ling^man, Signe Lingman ja Elsie
Käki, sekä muuttokortilla Timmin
sistä Aug. Värjä ja Naimi Värjä
(Junell), joiden on heti liityttävä
aluesoluihin, asuntojensa mukaan,
koska uudestijärjestäminen on lä­hes
loppuun suoritettu, j a niin ollen
osaston kokoukset lakkasivat enti­sessä
muodossa, muuttuen agit-prop.-
komitean järjestämiksi kasva­tus-
ja kehityskokouksiksi kommu­nistisien
oppien levittämiseksi—suo­malaisten
keskuudessa. —>• . Siis,
vaikkapa Kommunistipuolueen ra­kenne
perustuu soltipohjalle, ja jä­senten
työskentely solujen sisällä
laajojen ^työläisjoukkojen keskuu­dessa,
se pelko ja epäilys on tur­haa,
jota on ollut meidän suoma­laisten
keskuudessa Canadan Kom­munistipuolueen
, muodostumisesta
uudelle ra|(«nnusmaodolle,.. että, se
kajottaisi, enempi kuin kokoaisL
Henkisessä valistustyössä on meil­le.
ioahdoUisno9> koota, svtöisinka^
yhä laajemmat suomalaiset joukot
valistustilaisuuksiimme. Meidän leh­temme
tekevät valistustyötä ainakin
yhtä joustavasti kuin ennenkin, ja
solujen sisällä meillä on tilaisuus
paremmin tutustua puolueen käy^l;
tännöUisiin tehtäviin ja toimia nii­den
hyväksi. Soluissa me -emme
ole eristettyjä, mutta joudumme
kosketuksiin eri kansallisuuksien
kanssa, ja senkin kautta avartuu
katsomuksemme, opimme paremmin
ymmärtämään mitä milloinkin voi­daan
toimeenpanna. Se ajatus, et^
tä solutoiminnassa me paljastamme
itsemme vihollisillemme, antaudum­me
alttiiksi niiden vainolle, on tur­hanpäiväinen,
sillä solutoiminnassaf
on sivustanunekin aina paremmin
sulettu kaikilta hyökkäyksiltä.
Kan .perusteellisesti .ajattelee uuf
dellecnjärjestämistä, ei ' siinä voi
nähdä puolueen hajaantumista,
vaan joustavamman työskentelyn
pohjan. Tunnen joukon kunnon to­vereita
suomalaisten keskuudessa,
jotka tahtovat tukea Kommunisti­puoluetta
vointinsa mukaan,^ mut­ta
epäilevät solutoiminnan onnistu-'
mistä. Kieltämättä, vaikeudet ovat
suuria solutoiminnassakin, eikiä kä­den
käänteessä minkäänlaisella muo­dolla
Voida suuria saada aikaan,
kun pitää mielessä, että canadalai-nen
työläinen on vielä kirkkojen ja
lukuisien muiden yhdbtysten val-heverkoissa,
mutta meidän katseem­me
ja toimintamme tähtää, eteen­päin.
— Siis kukapa - kommunismin
ystävä ei tahtoisi kulkea mukana
ja edistää sitä!
J. W. Ahlqvist ja P. Mertanen
valittiin -osaston- edustajiksi ^^siihen
kokoukseen, joka tullaan pitämään
lähitulevaisuudessa muutamien er;
kansallisuuksiin kuuluvien edusta­jien
kanssa.
Kuten monet muistanevat,, vuo­sia
sitten kerättiin varoja eri kan­sallisuuksien
keskuudessa Venäjän
vallankumouksen edistämiseksi j
mutta muutamia satoja noista va-*
roista on ollut pankissa monia vuo.
sia, ja koska noita varoja ei eb
ditty silloin kaikkia ^käyttää Venä­jältä
tullffpn kiftllnn tnhdpn, j»:.Q,Yat
ne näinollen olleet pankissa valit­tujen
trustiisien nimessä.: .
Kuitenkaan nyt eivät kaikki tms-tiisin
jäsenet ole paikkakunnalla ja
rahoja ei saada pois pankista. Myös­kään
ei ole päästy yksimielisyyteen
miten nuo. varat nyt käytetään. O-sastomme
evästys on, että ne on
käsitettävä jossakin edullisessa muo­dossa
Venäjän edistystarkotuksiln.
Kaupungin valtunsmiebat kohotti­vat
omia palkkojaan, ja myös muil­le
hyvin palkatuille virkailijoille
kohotettiin palkkaa, mutta eipä näy­tä
riittävän varoja palkankorotuk­seen
tavalliselle kaupungin työläi­selle.
Tämä palkkojen korotus on
synnyttänyt aikamoista kritiikkiä
verojen maksajain puolelta. Kaipa
valtuusto' ajattelee: vaalit on kau­kana
ja rahat on tarpeen.
Kirjeenvaihtaja.
monasti kohdelleen kovakouraisesti
koko perheen jäseniä.:' Tästä, syys­tä
pojan sydän lieneekin katkeroitu,
nut siinä määrin, että kosti isäl­leen
näin ankarasti. ,v, V
Täkäläisessä lehdessä myöskin se­lostettiin
Veikko Lyytisen sanoneen
linnansa, ettei hänel^ ollut koskaan
näin hjrvä -olla kuin linnassa j a et­tei
hän koskaan mene kotia. Täs­tä
voi tehdä johtopäätöksen, että
pojalla ei ole ollut varsin ilahuttav^
isä, koska linnan hoito saa pojan
niin heltymään, että pitää £atä pa­rempana
kuin kotiaan. Veikko kun
ei osaa lukea mitään kieltä, niin
hänellä on linnassa kuvalehtiä tar­jolla,
joihin hän on kovasti -innos­tunut.
- -
Tov. A. Beddn fmrmitalo palaabt
Intolassa.. Kaupunkiin tulleessa..,te-lefoonitiedogsa
tiedotetaan, että A.
Beckin talo on palanut poroksi pe­rustuksiaan
myöden .myöhään t.k.
7 päivän iltana. Mrs. A . Beck oli
tulipalon sattuessa kaupungissa, jo­ten
k o t o ^ nähtävästi on ollut vain
isäntä ja nuorempi poika. Syytä
tulen irtipääsyyn emme vielä tiedä.
Ei ole myöskään tiedossa, josko
talli- y.m. rakennukset orvat säily­neet
tulen tuholta. Kaikessa ta­pauksessa
on tulipalo koskenut an­karasti
työläisperheeseen, joka on
suurella vaivalla ja vastuksella saa­nut
niinkin sievän katon päänsä
päälle, joten pahottelemme kunnon
toverille sattuneen korvaamattoman
vahingon johdosta.
Hirvittävä lumimyrslcy on riehu­nut
kaupungissa ja ympäristöllä t.k.
5 ja 6 päivinä, pysäyttäen autolii
kenteen monessa paikassa. Samalla
Vallitsi erittäin kylmä-ilma."
Voimakas Canadan TyovSen Puo­lustusliiton
osasto perustettu kau­punkiin.
Mikäli tämän kirjottaialla
on tiedossa, ' niin puolustusliiton
osasto, joka vasta joku aika sitten
perustettiin, on saanut jakamatto­man
kannatuksen -osakseen täällä.
Työläiset ilomielin tervehtivät sel­laista
puolueetonta liikettä> joka
tulee johtamaan kaikkia poliittisia
luokkaoikeusasioita ia antamaan ai­neellisen
ja moraalisen avustuksen
kaikkia työläisiä vastaan tähdätyissä
oikeusjutuissa, joita porvaristo; ja
kaikenlainen kamasaksaioukko koet^'
taa virittää työläisten i a etupäässä
tvöväenliikkeen toimitsiioiden tielle.
Työläiset myöskin näkevät voima­peräisen
puolustuksen olevan ainoa-astaan
silloin kysymyksessä, kun he
järfestsmeenä joukkona käyvät tur.
vaamaan työläistoveriensa oikeuksia.
Olkoon tämä puolustusliiton voimak­kaan
.osaston muodostuminen Port
Arthuriin myöskin esimerkiksi toi
sille paikkakunnille.
Naisjaoston toimeenpanema ilta^
ma t.k. 7 päivänä'onnistui kohta­laisen
hsnrin, niin osanottoon kuin
ohjelmalliseenkin puoleen nähden.
M- J .
Fort Williamln najrtelmisenra esit-tää
kolminäytöksisen operetin " U n ­karin
satakieli" eli "Missä lievenen
lanlaa" Port Arthurin Workers haa^
lilla lauantaina, t.k. 13 päivänä.
Tervetuloa katsomaan läheltä ja
kaukaa.
Veikko Lyytinen, joka oli syyt­teessä
isänsä ampumisesta ja josta
aikaisemmin on lehdessämme mainit­tu,
sai tuomionsa täkäläisessä pihri-oScendeflsa
i : ^ ' 5 i^vS^ tuomio "ollen
kaksi j a puolivuotta kasvatuslaitos­ta.
Toonuon alhaiBaiu Johtui siitä,
e t ^ ' ofkeudessa ^todisMtttb. Vn^um
SadtSte. Marien mifisia
Kevatryntars, jonka osaston näy-telmäsenra
panee toimeen, muodos­tuu
suurenmoiseksi näytteeksi Soon
näyttelijöiden kyvyistä. Mflloin-kaan
ennen ei täällä ole tehty niin
paljoa työtä kappaleiden onnistu­miseksi
kuin tätä kevätryntäystä
varten. Jo viikkoja ovat näytteli­jät
ahkerasti harjotelleet noita kah­ta
näytelmää, jotka silloin esite­tään,
joten esitjrskin tulee olemaan
huomattavasti entistä parempaa.
Sitten näyttämölle asetus ja tek­nillinen
puoli. Siihen myös on jo
tähän mennessä lainattu huomiota..
Uusia välineitä on jo paljo valmis­tettu,
ku(en .juaalaaksia . Ja maita
pienempiä esineitä, ja nyt viimei­sen
viikon ajan kaksi miestä on
4y88k«nndlyt . kiinteästi^.jBSytamito
laittamiseksi ' sdanAukaiseen kun­toon.
Teen tässä lyhyesti selvää
esitettävien näytöksien sisällöstä.
Ryntäys alkaa t. k. 18 p:nä nay-^
telmäUä Karkurit.. Tämä kappale
on kuvaus Icahdesta riitautuneesta;
aatelismiehestä, jotka / asuvat ..naa­pureina
ja ovat sukua; keskenään^
Kummankin poika on vuosia sitten
lähtenyt toveruksina sotaretkelle^'
joutuneet vangiksr' ja kotipaikalla
pitää heitä kuoUeina kaikki, paitsi
toisen riitaveljen tytär, joka on
rakastunut isänsä vihamiehen poi­kaan,
ja ovat he keskenänsä van­noneet
niin lujan, uskollisuuden va­lan,
ettei kuolemakaan heitä voi
erottaa. :' Tyttö uskollisesti odottaa
rakastettuansa, joka saapuukin juu-^
ri.silloin, kun hän on pakotettu a l -
lekirjottamaan naimasuostumus e-räälle
kappaleessa esiintyvälle ilke-älle
vehkeilijälle. Tämän tekee
t^-ttö ehkäistäkseen . isänsä : kaksin­taistelusta
sulhottsa Misän' ''kanssa.
Sitten tyhjentää hän myrkkymaljan,
jonka eräs ystävänsä on kuitenkin
vaihtanut unijuomaan. Tytön nuk­kuessa
tapahtuu asiain selvittely ja
se laukaus, joka herättää tytön,
nukuttaa hänen sulhonsa. Alexis
Kiven kielenkäyttö on tunnustettu
lennokkaaksi ja muutenkin repäse-vammaksi
kuin toisten suomalais­ten
kirjailijain. Tässä kappaleessa
se pääsee täysiin oikeuksiinsa, kun
hän kuvaa kuinka pohjaton viha
vallitsee näiden naapurusten \-älil-lä;
j a toiselta puolelta kuinka kau­nis,
jalo ja ylevämielinen on sc tyt­tö,
joka esiintyy näitten vihamies-tcn
sovittajana. Se selviää seuraa­vastakin
puhevuorosta, jonka tuo
paatunut vehkeilijä lausuu, kun ei
itse uskalla tuota viatonta tyttöä
kosia: "Ja kuitenkin minä, mies
hurja j a vallaton noita Melbournen
silmiä kavahdan j a kaihoon, ja lem­min
kuitenkin, sillä yhteys tämän­kaltaisen
naisen kanssa, yhteys niin
läheinen, kuin luonnon suloinen ja
salainen asetus vaatii. Siinä on
ihastus ihmeellinen." . Tilan puut­teen
takia en voi enempää selvitel­lä
tätä asiaa.
19 päivänä esitetään Itsevaltiasta
väkevämpi. Tämä, näytelmä on täyr
dellisesti edellisen veroinen-ja luokr
katietoisen työläisen silmällä kat­sottuna
parempikin. Siinä kauniisti
kuvataan Karl Liebknechtin ja -Ro­sa
Luxemburgin itseuhrautuvaista,
jaloa ja rohkeata taistelua Saksan
imperialismia vastaan. Petollisten
sosialidemokraattien ympäröimänä
he alituisessa hengenvaarassa työs
kentelevät, paljastaakseen kapita
listien vehkeilyt työväenluokkaa
vastaan. Näyttämöllä esiintyy. m.
m. Saksan keisari, esikunta päällik-köineen.
Vangittuaan Liebknechtin
ovat sotapäälliköt ja itsevaltias e
pävarmat mitä tehoa, kun vanki ei
pelkää, eikä lupaakaan .perääntyä
alöttamastaah tehtävästä ja on niin
kansan suosiossa, että verihurtat ei­vät
uskalla noin vain hengiltäkään
ottaa. Paljo olisi tästä vielä sa­nottavaa,
mutta näkeehän tämän
kaiken, kun tulee haalille katso­maan,
vilkaiskaa ilmotusta ^toisessa
paikassa lehteä.
Statisti.
l
Kirj. A. TJUMENEW;. ^
Tämä viimeksi ilmestynyt kirja kDuIau järjestyksessä' kol­mantena
siihen TYi^LAISEN TIETOKIIUASTO sarjaa»;:'j^
alettu kustantamaan erikoisesti sillä liimellS^EnsimSine^^
sarjassa on KonmunistiBen Maaifesll ja toUena Napoleon lir
Vailankaappaus. * ' ^
Mikä on TYÖN HISTORIAN aUaltS? Se on juuri ^ »ita
nimikin jo. ilmaisee: nim. kun työksi kutsumme ihmisen .tuot­tavaa
toimintaa ja historialla ymmärretään menneen oilotkaaden:
vissm alan kertaamista lyhemmässä „moodossa, nitn tämä osa­puilleen
antaa käsityksen kirjan sisäUostSi Se 1) tnotantiK^
tapojen ja -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) toöt«nt<K'^
tapojen muuttumisen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen
en muotojen \'aihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtoväin yh­teiskunnan
en luokkien välisten yhteiskunnallisten suhteiden ku­vaaminen.
Kirja on sidottu ^erittäin aistikkaisibi vaatekahsifai, käsittäen
kaikkiaan 248 6lvua j a hintaa oUen .ai^^oastaan 80c. .
; Saatavana kaikkialla asiamiehiltSmme tai tihiamair suoraan-kirjakaupstamme
osotteella:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
. Box 69. SUDBURY, ONT.
Eri paikkakunnilta
NIPIGON, ONT.
' Ikava tapaturma, joka vei lapsel­ta
hengen, tapahtui täällä viime
maanantaina, t.k. 8 prnä, kun Port
Arthuriin menevä tavarajuna tuli
noin kello 11 tienoissa, niin samal­la
aikaa lähti seksuunamiehen Hei­non,
8-vuotias tyttö kouluun, ja
joutui näinollen tulemaan junaa
vastaan ja väistämään. Radan var­rella
oli paljon lunta ja nousi ra­dan
varrella olevalle penkereelle,
josta horjahti alas, sillä ikävällä
seurauksella, että joutui junan a l ­le.
Tytöltä katkesi vasen käsi ja
toinen jalka kokonaan ja viottui toi
nen jalka ja samalla sai muitakin
vammoja, kuten takaraivoon ison-laiscn
haavan y.m. Junasta kon­duktööri
kuitenkin huomasi tapah­tuman,
ja pysäytti junan ja otti ty­tön
mukaansa Port Arthuriin, jossa
kuoli 15 min. sairaalaan saapumi­sen
jälkeen. Tapaturman jälkeen
oli ^yttö elänyt kolme tuntia.
Tämä oli jo toinen tapahtuma,
joka vei suomalaisen hengen täällä
nyt hiljattain, kummallakin kertaa
johtuen uhrit junan alle.
•*
Minun taxtyy pakostakin kirjot,
taa lehden palstoille vielä vähä tääl­tä
Nipigosta, ennenkun jätän tämän
maan, sillä olen vanhaanmaahan läh^
tevä,/mutta en voi olla ihmettele­mättä
vielä kertaa, miten täällä
i.w.w:läiset suhtautuvat toisiin työ­läisiin,
sillä minä ajattelin pistää
läksiäistanssit, johon ealn osastol­ta
haalin, missä voi tanssia j a sa­malla
löin muutamia ilmotuksia, jot-yhteydessä
oli myös osaston ohjet-mailtaman'
ilmotus, joka olisi ollut
7 päivän illalla. Mutta nuo suurta
ääntä. pitävät i.w.w:läiset eivät su­vainneet,
tai eikö silmät kestäneet
katsella niitä poikatalon seinällä,
vaikkei ne ollut kirjotettu .punaisella
musteellakaan. Vai pitäisikö ne kir-jottaa
punaisella, sitä en tiedS.
Tai oliko pylväs, missä no ilmotuk-set
olir niin pieni, ettei molempien
ilmotukset mahtuneet siihen, koska
heidän täytyi repiä sen osaston i l -
motuksenkin pois.. Ei riittänjrt se,
että olisivat ottaneet vain tanssi-ilmotuksen
pois j a samalla löivät
omansa tilalle.
Vaikka tämä ei kyllä ollut ensi-mainen
kerta, kun tällaista täällä
on tehty, sillä sitä on jo ennenkin
tehty Nipigon poikatalolla. Siis i h ­metellä
täytyy, kun nfin puhtaina
työväenaatteen eteenpäin 'viejinä
Jcuin-' Kekin*' itsensä 'pitävät,• vielä
ryhtyvät näin halpamaisiin tehtä.
viin, joita ei kapitalistitkaan usein
tee, mutta siinä se puhtaus näh­dään
ilmielävänä, ettS se^ on vain
suussa, mutta siinä kaikki,' sillä en
ole vielä kuullut muualta Canadas-ta,
että olisi kukaan repinyt kenen­kään
ilmotuksia pois. Suomessa se
oli yleistä, varsinkin kaupunkipai-koissa
w. 1919—20, jolloin työläi-set
alkoivat nousta ja jotain hom­mata.;
Silloin Mannerheimin veri-r
koirat tekivät-senkin estääkseen työ­läisten
pääsemästä yhteistoimintaan.
Täällä tekevät {.w.w tiaiset samoin;
Samalla toivoisb), että te Nipi.
goon jäävät ruokapaikan tarvitsijat,
perustaldtte itsellenne mokalan,
jossa voisi meikäläinenkin käydä, I l ­man
että ei tarvitsisi sydänkurkus-.
sa mennä sinne j a vartoa, että mis­tä
paikka taas on loukattu-ja mistS
saa ne taas silmilleen j a jossa saisi
jo toisenlaisen kohtelunkin, saisi sel­laisen,
jollaisen se pitäisi olla työ­läisellä,
joka sen kerta pitää pystyn­sä
Ja käy siinä ruokailemassa.
Toivotan siis onnea teille asian
eteenpäin viemiseksi ja että kun
palaan Suomesta, saan mennä ruo­kailemaan
sellaiseen ruokapaikkaan,
missä ei kontrolleeraa enää mikään
pikkuryhmä. — S. S.
A H A A
S U O M E E N
Knrssi SQomen Maitk
Canadan DoUarista ^
LXHETYSKULUTt
40c lähetyksistä aUe 930.00» 60e
föBetykslstä $80.00—959.99, 76e
ähetyksistä 960.00—99.99 j a 91.00
kalkiha 9100.00 talkki sitä suurem,
mllte lähetyksiltä./
-ä&hkotaaomaiaiielyksid; on kutut
98.60.
Sudbunrroa Ja ympärlBtölia .turävat
voivat käydä Vapauden ionttorlBsa,
tiedustamassa erilcoiskurssia.
Kaikki sähkdlähettykset tehdäfia
suoraan Sudbunrsta Helshikiin sa-mana
päivänä kuin saapuvat Va-pauden
konttoriin.
LAIVAPILETTEJX MYYDJUN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osottedlla
VAPAUS,
Bos «9, SUDBURY, ONT.
Vapaudelle ottavat rahavälityksfä
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Port Artlinr, Ontario.
, ... DAVID HELIN
«»riT»i>.|fk«»lninn»l« Pohl-Ontarioasa.
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
WHITE FISH, ONT.
ka: laitoin ulos. Yhden muun muas-'
sa vein poikatalolle, jossa tapaa
käydä ^ömässä tämän*kylän yksi. hään ehtiäkseen torstain numeroon,
naiset- miehet.'•^Tämän-'ilmoti^uen.-.^ -i»- ^ - i . - ^ . . . - * - ....^Toän.-'
Jospa., taas vBbS toitottaisi täältä­kin
nurkalta. Vieraan korvaan voi
kuulustaa, että täällä aivan nuku­taan,
mutta ei se sentään niin ole.
Täällä toimitaan vilkaasti huolimatta
pitkistä matkoista ja huonoista teis­tä.
Meidän voimisteluseura Kipinä |ri-täg
Iltamat 18 p. maalisk. oikein
humoristisen ohjelman kanssa. A j a .
telkaa, että kun on neljä kuplettia­kin,
runoja, kertomuksia, y.m. ja
naapuriseuran, "Voiman", pojat t u ­levat
avustamaan meitä, tuoden 'oh­jelmaa
mukanaan. Ja tämän kai­ken
saa nähdä vaivaisella vartilla,
ioka vain kääntää sypäksensä käret
koululle päin. Kyllä minä .iakjian,
että katuu, joka pois jää.
Niin, Ja lauantaina kaikki keUo
kuusi koululle voimistelnscuran ko­koukseen.
Koetetaan vain puhaltaa
siihen Kipinään, niin eiköhän se sil­tä'viimein
leimahda.
Lapset pitivät iltaman 6 p. maa­lisk.
haalin rakennusrahaston^ kar­tuttamiseksi.
Kyllä se olisikin hy.
vä. että saataisiin pian se oma talo
valmiiksi. Sitten sitä voisi parem­min
toimiakin.
licäva tapaus sattui 22 p. helmik.
Erick Ketoselle, hänen hiihtäessä
ollessaan, hänen kädessään oleva
pyssy laukesi eillä seurauksella, että
kuula tunkeutui redestä läpi. Hän
on St, Josephin sairaalassa Sudbu­ryssa
hoidettavana. Pikaista paran­tumista
toivotaan toverille. M. O.
Kirjeenne saapui liian jolyo-^
MontreaEo «itisia
Puolueemme puhuja toveri, Hill
saapuu Montrealiin puhumaan 'suo­malaisille
tämän kuon 17 j a f l S päi­vinä.
' 1 ^
17 päivänä «n puhetllaläiaus klo
8 illalla White'«.Tigalina; joka on
Wellington ja Richmond katujen
kulmassa. ' -
18 päivänä hän puhun Menhart-haalilla,
Mullin St. 67., myös kello
8 i l l . . '
Tilaisuuksiin on vapaa päfisy kai.: •
kiila työläisillä, joten muistakaa
kaikki saapua kuulemaan, mitä to^
veri HHlillä on sanottavaa, sillä näin *
arvokkaita tilaisuuksia on harvoin;'
Molempien haalien lähelle pääsee
Wellington vaunulla N0.B8. * Jäätä-''
vä vaunusta Richmond pysäkille.
Osaston kokouksessa 4 p:nä maa­lisk.
hyväksyttiin haalikomitcan ra-portti,
josta kävi selville, että Men-nart-
haall oM vuokrattu ^osaston Jcäy-tettäväksi
14 kk. aikana, jokaisen
kuukauden ensimälnen >3 3 tontaL
Ensimäinen torstai joka kuukausi
pidetään osaston varsinainen työkö,
kou» klo 8 i l l . j a kehotetaan tämä
jokaisen jäsenen painaiQaan; mlö-leensä.
Samoin muistutetaan, että
jokainen saapuisi täsmälleen klo B
ilL kokouksiin.
YleMen iltama päätettiin panna
toimeen j a pidetään se hovltoiroik.'
antamien tietojen mukaan -27 p:nä
maalisk. klo %8 Mennart-haalllla. ,
Ohjelma kuuluu tulevan byvä/sa-^'
inohi soitto. Älkää '^inohtako, valaii
rientäkää joukolla viettämään; hans­ka
laoantai-iK?. -
V«pa«U'Icbtea, päätettiin alkaa tar­mokkaasti
levittämään j a annettiin
adamiehelle mnfstntus-leväperSisyy. >
desta,, iokon^ vastineeksi -esitti,,
ettei ole saanut adamiestNiperefta»
joHa jo tammik. ,oli pyytänyt. ' '