1926-12-08-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2
l w. w&iB itsekritftlä
K i r i . Väiniö Pelto (Kortti n:o 238,723)
Clndastrialisti löeltSytyiiTt jnlkaueoMuto)
Kesfdviikkona» joiiluk. 8 p:na—Wed., Dee 8
K '
« ; (Jatkoa)
Moonm c d e l ^ t j l c Mt
• Ösko L W. W a i heikentymiseen"
«yycä 6e« että teoniraasanionismin
j a InokkataistelQn edellytykset ^ 5 -
, vaenluokalle; «lishrat heikentyneet
tai että itse pmaate,''olisi vararik<
kontar.ut, -EL Edellytykfset eivät
• ainoa£-::aan ole yhtä^ hjrvät knin a i -
käi&äumin/^vaan sitSkin paremmat.
Teoll£räasanioita'^tarvittaisi nyt k i -
:peSmnun k o i n milloinkaan ennen.
Teollinen , kehitys j a pääomien
;Jceskifctymihen lisää ; teollisaosunio-iinisnun
edistymisen mahdoUisunksia
j a käzjistSä luokkaristiriitoja. Pää-j
omiat:;: p v a t - J a t k u v a s t i keB^ttyneet,
' taot^ntolaitokset o^^ saarentuneet^
Pientootanto on aina vain asteittai-
' sin vmutithinnt /snnrtnotann
xka on :teöUisuasnnioi^smin pemsta'.
' Tuotalpto.. o n myosldn' käynyt, Vhä
koneelOisemmaksi vähentäen ammat<
titäidon ja samassa suhteessa am-
' aaattiömoiden meridiasta. Lisäksi
on viime vuonna ammattluhioiden
johdolla käyty lakkotafsteluita si^l>
VBL ja täällä, käyty.yleensä huonolla
-'tnen^styksellä, joktt on ^ opettanut
<>. tyoMsiUa-teoUisnusanionismin väl^
^, ,tämattomyy^'n... Konetekniikan ke-r-
hitys oa^ lisännyt tuotantokykyä ja
\ vaKehtänyt lihästySvblman tarvetta.
Se^on laajentanut'työttömyyttä ja
tyytymättSmyyttS.
^ Näistä .seikoista on tarpeetonta
tässä pitemmälle kirjottaa. Koko
\ sanondstommehan o,n aina- niitä.se»'
l lostanut' samalta kannalta ja'^ m e
' olemmer tulleet yakuutetuiksi siitä;
«ttä luokkaristiriidat kärjistyvät
' ' päivä-^ päivältä j a teollinen kehityä
• muokkaa maaperän yhä saotuisem-vnaksi
teollisuusunionxsmille, jota"
; I.,W*'".W. on perustettu edustamaan.
J a koska I. W. W. sen sijaan että
se pHsi VoimistunnV j a edistynyt, on
: melkeiix kokonaan menettänyt tais-telnkykynsä,
on aika kysyä: "Mikä
vaivaa I . W ; WrtÄ? Onko syy s y -
V eissä voXko sppissä?" ' ^
Jokaiselle i . w. v f ä i s c l l e , asialli-
1 Bien itsekritiikki * c i F i i s ole ainoas-taan',.<
oikeutcttua, ,vacn, välttämäton-ttäkin.
Kukaan^ muu e! tule uxidel-
. aeen rakentamaan I. W, W:t|i k u in
ane itse. sen jäsenistö. Ennen kuin
'< -me sen voimme tei^clä, on meidän
avoimesti esitettävä nc tekijät, jot-
" ka ovat kaivanneet I. W , , W : n elin-
/ suonia. Itsekritiikki ei kuitenkaan
. v a s t a a ' 'tarkotustaan, cllemm^ voi
«sittäu keinoja tilantc-en korjaamiseen.
; '! .V., 1924 hajaannus
>i . Edellä inainitsin',''että koska tyÖ3-
'• kentelia. "IndustrialiEtin" toimituk-
^sessa^ olin parom tilaisuudessa
. : '.«enraamaan^^^^ l
^^«^^^^-:±^^
JIuitenkin iäytyy niinun myöntää,
• ' «ttä "Industria!!?*!-!" toimittajatkaan
eivät olleet läydeMisest: sel-n
villä siitä '*nufsäi\v<;na:iän'', en a i s
t i a k a a n m i n ä . T k t o j a saapui n i u -
_ kanlaisesti.. Ne olivat ylimalkaisia
- j a ' mikä pahinta, kummankin r i i t a -
; • puolen tiedonannot oHvat liioteltu-ja,
toistensa r:>l\''aukressa' useinkin
vajoten fcatukiclsn kyyttöön. ,Sel-
V laisiin rai>ortt^ihin ei voinut luottaa
— niin I. V/. W:n-nimessä kuin
niitä 'rustailt:'.r,l-i!\ ,
16:nnen kcnventsionin yhteydes-e
» "tntkittiiiT''- päämajassa -{ioOl
"VVT. Madison St:, Chicago) tapahtun
u t t a ' kahakkaa j a sen -alkusyitä.
Toinen, kapinoiva, riitappoli ei k u i tenkaan
ollut edu3te,ttuntt konvent-sionissa
j a koko "tutkimus" siis kuitenkin
j ä i yksipuoliseksi. Käytetyis-,
tä puhÄnvuoi'oista julkaistiin pika-k
i r j o r i n laatima raportti, joka ei
kuitenkaan esitä muuta-^kuin yhden
riiU^iuolen viattomuuden> ja toisen
riitapuolen syyllisyyden. Syyllisoksi
tuomituista riitapuolesta voidaan saunoa,
että miksi he eivät saapuneet
konventsioniin puolustamaan itseään.
Se €1 kuitenkaan tee " t u t k i musta"
yhtään puolueettomammaksi.
Hajaannuksen alkucyka
Hajaannukseen alkusyyt sanotaan
r kehittyneen-vankilassa, Leavenwort-hissa,,
Ohicagossa v, 1918 "166-ja-
• tun"yjjteydessä tuomittujen kes-kuadl^
33a. Kuten tiedetään, suostui
osa tuomituista usean vuoden vän-kilassaolon
jälkeen chdoiialaiseen
armahdukseen. Osa jyrkästi sellai-stefeta
kieltäytyi j a viimeksimainitut
selittivät tulevansa vankilasta ulos
vasta .^ttteit kun heidät vapautetaan^
Ehdonalaisen vapau-tfe^
«elittivät merkitsevän sitä,
' e t t a tuomittu tunnustaa itsensä
syyr>-^koi ja alistuu kapitalistien
^ a ^ ehdön-
' ala'=%~ita armahduksesta kieltäytyvä!
•,\ o l i v7i;3äistoveri James Rovran; yksi
20 ".:5delcsi tuomituista. — JättS-fcuar^
nte luokkaeotavankien omaksi
asl&kci se, oliko luokkanäkokannalta
featsoar oikein tai i ^ r i n suostua ehdonalaiseen,
vapauteen.
Melkein k a i k k i V i 6 6 - j u t u s s a * ' tuomitut
olivat monivuotisia I.. W . W n i
jäseniä, j o t k a esiintyivät eturivin
miehinä. Vapautettujen j a ^vielä
vankilasBa olevien hiokkasotavan-k
i e n välillä j a t k u i kahnaus j a ilmeisesti
yhä kärjistyi, kun k a l k k i tuomitut
pääsivät - pois vankilasta.
James Rowanin j a hänen tovereittensa
ympärille muodostui ryhmä,
j o k a ' myöskin-vaati "periaatteellisia
ja taktUIisia uudistuksia järjestössä;
Tähän ryhmään kuuluvia alettiin
myöhemmin suomalaisten keskuudes^
sa (ku^nav "rowanilaisiksi.":;
"Eowanilaiset"; selittivät haluavansa
tehdä ^ ' I . W. W : n siksi, miksi
se o l i alunperin tarkotettu." Ennen
kaikkea he vaativat epäkeskitty-ineerapää'
järjestömuotoa. Yleiseltä
.toimeenpanevalta -komitealta: o l i v ä hennettävä
valtaa j a jokaiselle-teol-
JisuusunioUe oli annettava itsenäi-joen
hällintamuoto. Paljon ylläpitokustannuksia
vaativa pä^ioaja oli
hävitettävä j a tilaUe perustettava
v a i n järjestoväljneiden yleinen jako-asema,'
josta jokainen rteoUisuusunio
isai järjestämisvälineitä hiillä h i n -
•noiUa, mitä ne : t u l e v a t maksamaan.;
Perusysäännot määräsivät, että j o kaisen
teollisuusunion t u l i yleiselle
hallinnolle maksaa \ jäsenkohtaista
.Veroa 30 prosenttia, j siis 30 pros
e n t t i a kaikista' jäseniltään perimistä
^säänYiollisistä veroistal "Rowa-nifaiset"
väittivät, että jokaisen jäsenen
maksamasta 'kuuden dollarin
vuosiverosta . $5^40 meni :virkaili-j
a i n ; palkkoihin, päämajan ylläpitoon
'j.n^e. j a varsinaiseen agitatsionityö-hon
jäi vain 40 senttiä. "Rowani-laiset
saivat tukea''väitteilleen senaikuisen
sihteeri-rahastonhoitaja
Tom Doylen ("rövranilaisten" kiihkeimmän
vastustajan) 16dle kon-ventsionille;
v. 1924 tekemästä " k o n -
kuj-ssijulistuksesta", joka kuului jotenkin
näin: " E i senttiäkään koko
vuotena 'muuta .kuin velkaa; pää-,
maja on velassa^ teoUisuusuniot
ovat velassa; vieläpä jokainen jäsenkin
on kohdaltaan kahden doll
a r i n "morketissa" päämajaan."
Epäilemättä 'Toivanilaiset". ovat
liiotelleet järjestömme päämajassa,
aineellisten varojen: käytössä har-j
o t e t t u a r pv^ijohdonmukaisuotta; i
mutta meidäu, iolcaisen täyt3ry myöntää,'
että päämajalla oli l i i a n suUr
r e t menot j a vain pieni osa yarois-ta
^voitiin käyttää varsinaiseen agi-tataionityöhön.
Periaatteelliset erimielifty^det .
; 'Järjestömme sisäisissä riitakysy-'
myksissä alettiin Vrovvanilaisille"
vastaista puolta edustavia kutsumaan
"doililaisiksi", sihteerirahas-tonhoitaja-
Tom Doylen -nimen mukaan.
Asian esityksen helpottamiseksi
käytän näitä nimityksiä, koS'
ka niitä aikaisemminkin qn käytetty
julkisissa kirjotuksissa. \ '
- "Rov.-anilaiset". eivät ainoastaan
syyttäneet " d o j l i l a i s i a " järjestön v a rojen
väärjnkäVtöstä j a mielivaltaisuuksista
järjestön asioiden hoidossa
— joiden kaikkien tässä selostaminen
kävisi liian pitkäksi — vaan
oli ja 'edelleenkin on näiden kahden
ryhmän välillä periaatteellisiakin
erimielisyyksiä taktiikkakysy-myksissä."
• Epäkeskittyneisyyden lisäksi vaativat
"rowanilaiset'V' että kaiken
agitatsionityön tulisi tapahtua työmaalla.
Työmaatöiminta on kaikki
kaikessa ja -mikään muu ei ole m i tään.
Heidän" julkaisujensa toimi-tuskirjotuksissiT
tuomitaan, paitsi
*haalitoim1nta, myöskin kaduilla puhuminen,
puhevapaustaistelut ja
tuomitaanpa varojen käyttöä luok-kasptav^
nkien puolustustarkotuk-siinkin.
VAgitatsionin tulee tapahtua
työma^alla j a haaleihin kokoontuminen
ei .missään tarkotuksessa
ole todellista, luokkataistelutoimin-taa,
Siis -kylläkin-teoriassa sangen
proletaa> inen, mutta käytännössä
nykyisissä olosuhteissa sangen vähän
tuloksia tuottavalta näyttävä
toimintamuoto, yksipuolisuutensa
vuoksi.'.
"RQwanilaist€n" taktiikan mukaan
tulisi palkallisia toimitsijoita 6IIa
vain joitakin, paljon vähemmän
kuin !'doiliIaisma". Toimitsijain
palkka on oltava mahdollisimman,
pieni, toimessa oloaika korkeintaan
•vuosi j a ' määräämisvalta tiukasti r a -
jotettu.
Näniä ovat jonkunlaisia - lisäyksiä
I. W. W : n aikaisempaan taktiikkaan
j a periaateohjelmaan, sikäli kuin
tämän 'kirjottaja on päässyt " r o -
wanilaisuudesta" selville. Menette-,
lytapataktiikan avartaminen ei luonnollisesti'
missään suhteessa ole t u l lut
kysymykseenkään. "Rövranilai-suus"
siis on "puhdasta, 100 prosentin
ty^maatoimintaa", kuten he
Itse selittävät,
.Til«nt««n karJUtyBi^nen ;
KesäUä V. 1924 oli I. W. W : n
päämajassa Chicagossa kuumat ajat.
E r i teollisuusunioita edustavat toimeenpanevan
komitean jäsenet oli»
vat sotajalalla keskenään. Sihteeri-rahastonhoitaja
Tom/ Doylen l i i t t o laisena
o l i Joe ' I ^ h e r . Toisella puolen
oli James Bowan liittobusineen,
j o i t a oli neljä: Fred Bovrermao,
H a r r y Trotter, P . O. R y a n j a Chas.
Andeyson. Tilanne oli kärjistynyt
sille asteelle, että toimeenpanevan
komitean jäsenet kieltäytyivät saa*
pumasta toimeenpanevan komitean
kokouksiin. 'Persoonallisten j a periaatteellisten
: riitojensa vuoksi he
sivnnttivat järjestön yleisen edun.
Thteistoiminnasta ei v<^nut tulla
puhettakaan.
Heinäkuun lopulla (tai mahdollisesti
elokuulla) olivat asiat sillä
kannalla, «ttä ryhdyttiin käyttää
mään /raakaa voimaa. , Doyle ja
Fisher apulaisineen karkottivat R o -
wanin j a toimeenpanevan komitean
iieljä muuta jäsentä, siis toimeenpanevan
komitean^ enemmUton, pois
päämajarakennuksesta. FyysilUsella
voimalla otettiin päamajarakennus
"doUilaisten" haltunn.
Tällöin alkoi jäsenistön keskuudessa
varsinainen hajaannus, joka
viimeisteltiin 16:ssa konventsionis-sa,
johon "rowanilaiset" eivät otta^^
ifeet. osaa. ; "RowaniIaiset" pidättivät
^päämajan j a teollisuusnnioideh
varat pankeissa porvarillisen - oikeuslaitoksen
myöntämän estetuomion
ravulla. Varojen takaisin , saanti
maksoi sievoisia summia. - >
"Rovranilaiset" järjestivät "uuden
I. W. Wm"''hätätilaohjelman (emer-gency
program) alaisena. (Esityksen
helpottamiseksi kutsuk^mme
tätä järjestöä nyt ^ätätila^I. ' W .
W :ksi). Sen: julkaisut. vakuuttavat,
että H.-I. W i W : n alaisena on j ä r jestetty;
brancheja kaikille teollisuusaloille,
j o i l l a varsinainenkin I. W.
W. toimii. Siis todellisuudessa on
syntynyt kaksi keskeniän kilpaile»
vaa teollisuusjärjestöä 'samoille teollisuusaloille.
'
: : J a kuitenkin me. i . w. w:läiset
olemme'aina olleet, sangen hanakbi-t
a syyttämään toisia työväenryhmiä
siitä, että ne perustavat -kilpailevia
järjestöjä sinne, missä I. W. 'W. j o
toimii.
I. W. W : n j a H.-I. W. W : n j u l kaisuja
j a sanomalehtiä silmäillessä,
pistää omituisena seikkana silmään
se, et^ä kumpikin vakuuttaa edustavansa
alkuperäistä I. W. W :tä.
Vastapuoluetta arvostellessa eivät I .
W. W:n julkaisut ole säsoja säästäneet,
mutta H.-I. W. W m j u l k a i sut
(vallankin suomenkieliset huUe-tiinit)
ovat käyttäneet n i i n alhaista
katukieltä, että jo yksistään se on
asettanut huonoon valoon asian, jossa
-epäilemättä on hyviäkin puolia.
Tässä hajaantumisessa ja kummankin
yyhmän keskinäisessä tappelussa
on järjestömme heikentymisen
yksi , syy. Tässä keskinäisessä
tappelussa on kokonaan unhotettu
se paljon puhuttu solidaarisuus
j a jokaisen rehellisen i . w. w:läisen
silmissä on hänen järjestönsä arvo
suuresti laskenut. .
i . W. W. ei ole tällä kertaa se
kapitalismia vastaan Jeppymätöntä
luokkataistelua käynyt I. W. •W.,
jonka asian puolesta sadat ovat
käyneet vankilaan, kärsineet niissä
vuosien ^•ankilatuomiot j a kymmenet
kärsivät tuomioitaan vieläkin.
Tämän kirjottajaa on syytetty " r o -
wanilaisuudesta". Minun "rowani-laisuuteni"
kuitenkin supistuu siihen,
että hajaannuksen aikana vaadin
"rö\vanilaisjllekin" oikeutta sanoa
sanottavansa "Industrialistin"
palstoilla. Mutta varsinaisen' .1. 'VV.
W.:n jäsenenäkään minä en yhdy
siihen lauluun, että ainoastaan " r o -
wanilaiset" olivat syyllisiä hajaannukseen.
Kyllä sitä toisellakin puolen
on syytä. Tarkistakaamme hiukan
asiaa. - '
"RowaniIki«et"
"Roivanilaisten" j a heidän toimintansa
arvosteleminen vaatii meitä
ensikädessä muistamaan j a tanniis-tamaan,
että he suuremmalta osalta
ovat monivuotisia- L W. W:n-jäseniä.
Keskin^ääräisesti '*?owamlai-set"
epäilemättä ovat olleet kauemmin
jäseninä I. W. W:ssä j a H . - I.
W. W:ssä kuin ne, j o t k a nykyään
muodostavat I. W. W m . "Rowani-laiset"
ovat sitä joukkoa, jotka ovat
olleet,^ etunenässä lännen puutavara-teollisuuden
j a meriliikenteen taisteluissa.
Enemmistö heistä on vuosia
tehnjrt parhaansa I. W . 'W :n. hyväksi.
He ovat sitä joukkoa, joille
teollisuusunionismi j a luokkataistelu
on ollut pääasia j a yksilöUise*
elämänpyrkimykset -sivuasioina.
Enimmäkseen he ovat perus- e l i r a a ka-
aineteollisuuden kuljeskelivia työläisiä,
j<iilla on leppymättömämpi
viha -kapitalismia vastaan k u i n n i i l lä
työläisillä, jotka vuosia pysyttelevät
yksillä paikkakunnilla, e i vätkä.
jou(}n n i i n usein kosketuksiin
kaikkein räikeimpien yhteiskunnaV
listen .'väärjryksien kanssa. J o k a näitä
seikkeja epäUee, hän . tutkikoc
"rovranilaisten" julkaisuja j a *»«
portteja j a — jos paikkakunnalla
on "rovranilaisla" heidän 'joukkoaan:
Jos heitä ' t u t k i t ennaJtko-lunlottomalla
silmällä, niin vahnn-tetuksi
tnlet, »ttä luokkavihaa;/ jt^
rehellisyyttä työväenluokan asialle
Kolia
Koksia
Puita
PAIfflAlNTA LAJIA
Anthracitea, Pocahantas Pehmeää Kolia,
Koksia, Vaahtera (Maple), Jaek Pine pintoja.
NQRieERN m & WOOD CO,
KONTTORI REGENT TEATTERI RAKENNUKSESSA
— Fhoiie744 —
VARASTOPAIKKA Copper C l i f f i n «en . v a r r e l l a .
VaätapääUi • Sudbury Constmction Companiaa. ^ Phqne 86.
ilmnnmmmgkmmikmt
Suomen
Vimpelin tehtaan erikoisiajejst
<EXTRA PRIMA)
Haapaveden mallia, 6 jalan ^.......v....;....$10.00
Haapaveden mallia, 9 jalan ....$12.00
Haapaveden m a l l i a ; 9 % . . . j a l a n i .^..............$13.00
Tornion mallia; 8 jalan .....,...........;..........$13.00
Tornion mallia, 9 j a l a n $14.00
..Martomaa; mallia, 7 j a l a n .......................;$10.00
Murtomaa/; mallia^ 8 jalan- $13.00
Murtomaa ; mallia, 9 jalan r;. $14.00
LÄHETYSKULUT eivät sisälly yllämainittuihin
hintoihin.
Kirjoittakaa meille suomeksi.
Port Mur Il2frilware Co. Ltd
286 Bay St Port Arthur, Ont.
ei heistä puutu. Poikkeuksia luonnollisesti
heissäkin on.; . —
Marx sanoo: " I h m i s e n ajatukset
ja toiminnan määrää se tapa, millä-he
tekevät, eli ansaitsevat, elämänsä."
Ammatittoman, kuljeskelevan
palkkatyöläisen elämänpolku on k a -
ruinen ja karuiseksi käy myöskin
sen kulkijan mieli. Siinä ^ kasvaa"
viha kapitalismia kohtaan j a myöskin
niitä kohtaan, j o t k a ' pyrkivät
keinottelemaan työväenluokan asialla
omaksi edukseen.
Huomattava* osa *^rowanilaisista"*
on ansainnut leipänsä työskentelemällä
metsä-,: kaivos- j a jakennirs-'
kämpiköillä. ;;T^öläiset kämpiköillä
asuvat suurissa asuinkämnissä, j o i ta
pidetään ikäänkuin osana i työmaasta.
Työmaatoiminnasta puhuessaan
ei esim. -metsätyöläinen, t a r -
kota sitä, että työmaakokouksen pi»
tämisen ehdottomasti pitäisi tapahtua
metsässä, jonkun kannon ympärillä.
" Kämppä on yhtä hyvä 'paikka
kokouksen pMoUe. Kämpiköillä
ovat työläiset, vähemmän kosketuksissa
muun maailman menon kanssa
ja eivät joudu kosketuksiin Muunlaisten
työväönliikkeeseen sisältyvien
toimintamuotojen: kanssa. Siksi
"rovranilaisille" on työmaatoimin-ta
kaikki kaikessa j a muunlaisille
.toimintamuodoille he asettavat vähän-
tarvoa, vieläpä vihaavatkin niitä
väittäen, että esim. haalitoiminta on
työläisten energian "tuhlausta, puhdasta
humpuukia.
"Rowanilaisten" toimintapiiri on
luokkataistelussa.., suppea, mutta
meillä ei silti jt^e oikeutta kohdella
heitä hylkien.- Heidän toimintamuotonsa,
soveltaa ^melfcoise>«a määrin
n i i h i n työ- ja olosahteiaiin, joissa he
työskentelevät. ' Meidän on -otettava
"rowanilaiset" vastaan sellaisina
k u i n he ovat, jonkalaisiksi he ovat
mielipiteiltään; .^omassa jnnpärisös-sään:
muodostuneet, j a solidaarisesti
selitettävä heille, m i k s i muiden teollisuusalojen
työläisten enemmistö ei
vdl hyväksyä n i i n suppeaa toiminta-piuiä.
-
VlliamielUyyden luMvattaminen
" R o w a n i h i i d a " syytetään siitä,
kun heidän «dnstajansa: eivät ottaneet
osaa 19:e«n ;; konventaioniin.
M u t t a siihen ;n»ennessä oli tapahtunut
paljon tollaista; ; j o k a sluittoi
"rowanilai8et?<;ajatteIemaan, että he
siellä joutuvat" omien vihoIHstensa
tuomittaviksi/ sellaisen joukon tuomittavaksi^
jonka ..pnolueettomiiu-teen
ei voi luottaa.
Silloisen - toimeenpanevan komitean
. enemmistö, James Rowhn ja
hänen neljä toveriaan o l i asevoimalla
ajettt^ pois päämajarahennukses-ta'.-
Rovran j a hänen puoluelaisensa
toimeenpanevassa komiteassa olivat
toimineet siten kuin heidän kannattajansa,
osa I. W. W :n jäsenistä,
oli vaatinut heidän toimimaan. Ne
lyönnit,: joita paSmajakahakassa
nyrkeillä ja lyöntiaseilla iskettiin
toimeenpanevan komitean viiteen
jäseneen, iskettiin moraalisesti
myöskin tuhansiin^ i. vr. w:läisiin,
j o t k a kunnioittivat ulosajettuja re-.
hellisinä työläisinä. Tulee muistaa,
että jokainen toimeenpanevan komitean
jäseii oli valittu siihen aseenaan
jonkun teollisuusunion jäsenistön
toimesta. ' •
Ennen vuosikokousta olivat -järjestömme
kaikki julkaisut (lukuunottamatta
" I n d u s t - i a l Workeria",
joka ennen konventsionia oli " r o -
wanilaisille" myötätuntoinen) käyneet
. sotaa "rowanilaisia" vastaan
ja viimeksimainituilta puuttui j u l -
kisuusvälineet. Maaperä siis oli
muokattu " d o i l i l a i s i l l e " suosiolliseksi
j a suurin osa edustajista oli j u l kisesti
X)sottanut "doililaisuutensa."
Aikaisempi päätös myöskin edell
y t t i , että kukaan järjestön riitaisuuksiin
osaa ottanut ei saa-esiintyä
edustajana. Kuitenkin v^voidaan* t o distaa,
että sellaisia " d p i l i l a i s i a " o l i
edustajain joukossa. Heidän sallittiin
toimia edustajina,, vaikka o l i vat
persoonallisesti olleet järjestön
sisäisissä - riitaisuuksissa mukana.
"iDoililaiset" eivät tätä vieläkään
tunnusta, vaikka sitovia todistuksia
on heitä vastaan- Jotkut " d o i l i l a i -
set" eivät. myöskään olleet sääntöjen
- mukaan kelvollisia .edustajiksi,
koska he eivät ole olleet kyllin
kauaa täydessä jäsenyydessä, ; t ai
poissa järjestön palkkalistalta. Kuitenkin
heidät hyväksyttiin edustaj
i k s i . (Tutki 16 » t a VnnTr^ntsionln
pöytäkirjaa, niin tulet ylläolevista
seikoista vakuutetuksi.) v
Katselkaamme asiaa .jokainen
omalta kohdaltamme ilman /ennakkoluuloa
j a - silloin myönnämme, että
syyttä eivät "rowanilaiset'*: jääneet
pois konventsionista. Puolueetonta
kohtelua he eivät olisi missään
tapauksessa; saaböet. • Heidän
konventsloniitt - menonsa • olisi—oHut
samaa kdin viedä ' lampaat ^susien
tiiomittavlksi. r .
(Jatk.)
Osastojen ja Jarjeslo-j
^ osoteilmotokset
.; Canadan KonuEDnnisfapooTneen
sihteerin osote.
' Eommunistipnolueelle lähetettä^
kirjevaihto o n osotettava aHaoleyal-la
osotteella: Mr. J . HacDonald,
Room. 304, 95 E n g S L , E . , T o ronto
2, Ontario.
Bowie*n S. & o :ton kokoukset pi*
detään Imen ja 3:m«8 stmnnntai
kuussa. Eirjevaihto-osote on:. Bq-;^
^ 'vrie, v ia Splsqna, B . C
Beaver Laken s. osaston kokoukset
' j o k a kuun ensi sunnuntai kello- 1«
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: B o x 87, Worthington, O n t
Voimisteluseura Jehun , osote on
sama.
Canadan Suomalaisen ^ Järjestön,
laiUistetun, sihteerin osote on:
A . T. H i l l . 957 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto: Liittotoimiknnnan'
kotipaikka on- Sudhury, Ont.r.Iiii-"
t o n sihteeri -on Hannes Sula, .os.;
Box 69, Sudbury, Ont. "
Canadan Ko'itamnnistipaoIu9en piiri
n:o -S:anea ' (K.-0:n> toimeenpa-k
; nevaci piirikomitean;. ja -fcp:n Sad-
' huryn ' fcauponkijarjeston osott^et
ovat: Box 754, Sudbury,? Ont.c^
; Kommunistipuolueen Sudburyh
järjestön . sihteerurahastonhoitaja,
i S. G. N e i l , on tavattavissa V a -
; ^ pauden toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
Lorne-kadulla.
Cobaltin-B.8. osaston osote o n : B ox
810 Cobalt. Ont.
K. P. »S. J . ; Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään > jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai' kello ^2 päivällä. Kirje-,
vaihto-osote on: * J . - E . Koski,<
•. Dinsmore, P . , O., Sask., Canada.
S. J . Creigfaton osaston kokous^^on;
j o k a kuukauden -4 uäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P . O. B3X 92.
Colemanin 8.8: osaston kokoukset pi--
' detään joka toinen j a - v i i m e i n en
• sunnuntai klo 1 i.p. Xirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto, Box^ 31,
: Coleman, Alta.
Connaäght Kommunistipuolueen o-saston
kokous pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai,; a l kaen
kello p u o l i ' 10 aamupäivällä:
- K a i k k i osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Gonnaught
Station, Box 35, Ont., Canada.
Unio-osaston kokous pidetään joka
.kuukauden ensimäinen sunnuntai
, alkaen kello- 1 iltapäivällä. Kaik-^
k i uniorösastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Gonnaught
Station, Box 35, Ont. Canada.
Fort Wi]liamin kommunistipuolueen
osaston kokoukset joka kuukauden
kolmas .sunnuntai j a :johtokunnan
. kokoukset työkokouksien
edellisinä tiistaina. '
Suomalaasen järjestön Finlandin
^osaston kokoukset pidetään kerran
\'uodessa.' Osote on: S. osasto,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort Frances Kommunistipuolueen
sj^omalaiseri kielijärjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: Hem-y
Mäki, Box • 681, F o r t Frances,
Ont., Canada.
INTOLAN s.s. osaston työkokoukset
pidetään j o k a kuun ensimäinen sun
nuntai, k l o 2 j.p.p. Osote S.S. O-
, sasto, Iritola, Ont.
KirklacJ Laken S. osaston osote on
Box 240, K i r k l a n d Lake, Ont.
Canadan Suomalaisen järjestön Lake
Coteau osaston no. 41 kokouk-^
set pidetään osaston kaalilla joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: B o x 15,
DUnblane, Sask; f
Ladysmithin si^omalaisen osaston
kokoukset ; pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello -7
illalla, — r - Kirjevaihto-osote on:
Box 153, Ladysmlth, B. G.
Long Laken K . P . S . osaston kirjeenvaihtajan
osote on: Wm. M a r t t i nen,
Box 237 Gopper Gliff, Ont.;
Kokoukset on jokainen ensimäinen
sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Larder Lake G. K - P- Suomalaisen
orasten osote on: Box 20, Lardci
Lake.''^Ont' • . • •;
£«mber IVorlce» Industrial Usnos
. of Canadan Ifiinea piiri. : K i r j e - ,
vaihto-osote on: AIE; 'Hautamäki,
223 Secord St., P o r t ' A r t h u r , Ont.
!, Bahalähetykset on tehtävä yllä-
; olevalla; osotteella.
Levaddn S. S. OsUm kirjeehvidli»
t a j an osote on: S. S Osasto» L»
vack Mine,'^Ont. Box 72.^
K. IV S. J.Nammolaa'osaston osot*
; on B o x 29,^Shannavan, Sask.
S. J.NoIalna osaston kokoukset .on
jokaisen kuukauden 2 men sun*
nuntai kciloy2 j . ; p p . Kirjevaihto-osote:
J ^ a n k Nurmi, Nolaln, P.
A . D., O n t
' .;~.
Montrealin s. k. osaston Icobonkset
pidetään Menard , H a l l , 57 Midlin
St.,' jokaisen kuukauden '«aslmäi-
'^v nen;jaj:koImas torstai-ilta kello g.
Kirjeenvail^to-osote: 795 Galt
•'Ave., Verdun, _ P .
Nipigön 8 J k ' osaston työkokoukset p i detään
j o k a kuun 2 j a 4 sunnuntai
ja. kixjecHaviiihto-QSOte^on: S.8. o-sastoj
Box H i 'Nipfgon, Ont.
IC P . ^ . ; J r North ^ r u c U n osaston
osote- onrv Sanna' KannastOj Box
430 P o r t . A r t h u r , Ont.
C.^ S. J . Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine,' Ont. -
Port Arthurin osaston kokoukset o-
; vat j o k a ' t o i n e n sunnuntai kello
8 1 1 1 ^ , . otoaUa talolla 316 Bay
St., sekä - naisjaoston kokoukset
j o k a toinen torstaL Kirjeenvaih-
*to4»sote: 816 B a y St., Port A r thur,
Ont.
Piiri kuuden:T.« F. Komitean bihtee-rin
osote on: T l 9 i Secord St.,
Port A r t h u r , Ont.
Rose \Groven suom. järjestön osaston
kokoukset pidetään joka kuukauden
toinen sunnuntai klo 2
j.pp. . .^Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose Grove P. O., Ont.
Sault S.te. Afarien S. J . o; n : o 5 työkokoukset;
pidetään.. jo)ca .toinen
- sunnuntai ja ' ohjelmakoktiukset"
toisina, alkaen kello 8 i.p> Osote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, 'Ont.,
Sointulan osasto, osote: Sointu!»,
B. G. .Työkokoukset 'kuukauden
a j a 3 'sunnuntai kello 1. Ohjel-makokoukset
samoina päivinä kello
3 i . p ;
South Poi^upinen K. P^ S. osaston
työkokoukset pidetään joka kuukauden
kolmantena sunnuntaina,
kello 2 ittapäivällä. Osote: BoJi
528.
rimminsin C/ T. P . Suom. osaston
kokoukset pidetään .^joka toinen
; sunnuntain, ; Osaston, kirjevaihto-osote:
S; Osasto^ Box 1090, Tim-mins,
Ont. - Paikkakunnalla on
edistymässä jäiyestäytyminen kaivanto-
la metsätyöläisten järjes-töör
K. S. J:n Toronton Osaston työkokoukset
pidetään Toronton Suomalaisen
Seuran huoneustoHa,
957 Broadvievr Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- j a > keskustelukokoukset
• pidetään jokaisen kuukauden toinen
ja neljäs sunnuntai-ilta, a l kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
C. K . P . Web8ters Cornerin ossaton
kokous pidetään jokaisena cnsi-mäisenä
sunnuntaina kuussa, joka
Ifolmas; sunnuntai kuussa pidetään
.suom.. järjestön paikallisen osaston
kokous. Kummatkin kokoukset
alkavat täsmälleen kello
7.30 illalla. Kirjeenvaihto-osote:
' o . Salmi, "VVebsters Cprncrs, B.C.
K. P. S. J . Wanupin osaston kuukausikokoukset
pidetään joka
kuukauden 3:mas sunnuntai klo
2 j^pp. Postiosote: Quartz, Ont
VancofiVerin The Finnish Societyn
kokoukset pidetään joka tomen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Psn-der
St., E . , Vancouver, B. C.
Amerikan Workerspuolueen Suomalaisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.,
Washington St., , Chicago, l U . — '
K a i k k i kirjeenvaihto j a rahalähe-tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella.
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4- kertaa viikossa: - Tiistaina, keskiviikkona, perjantaina Ja
lauantain!^ kello 1 j.p.p. kello 12:ta yoUä.
Spruee St. —^.Puhelin 1107 Sudbury. Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.
±: wmrm% STAR BffmiNG fORKS
Box 1028
K. V. NURMI, omUtaja
- Sudbury, Ont ~ Phbne946
V A L M I S T A A P A R H A A T JUOMAT S U D B U R Y N PIIRISSÄ.
» • • • n s i n * a » « n i * « a n i « a n « n n n ^ » « » » « « » « " ^ ^ ^ » ^ - » - . - i«n«nTr]—~~'
Ruekan ja Kahvia
C A N A D I A N C A F E .
210 Minto ät.; Siidbury, Ont.
Lähellä, C, P. R. asenuta
TiIaa-yövieiaiUe.>—- Phone 2269
JOHN LEHTELX
Nälkäiset
mok^Ikaft ^tySIäisten kontroilMK
raamana TARUISSA.
I ;2Bc,: «teriä.-. ,—• '
» « Bay S L , Part Attkar» OmV
IfSSai^td (Hetko jo tibiunrt Viq
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 8, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-12-08 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus261208 |
Description
| Title | 1926-12-08-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu 2
l w. w&iB itsekritftlä
K i r i . Väiniö Pelto (Kortti n:o 238,723)
Clndastrialisti löeltSytyiiTt jnlkaueoMuto)
Kesfdviikkona» joiiluk. 8 p:na—Wed., Dee 8
K '
« ; (Jatkoa)
Moonm c d e l ^ t j l c Mt
• Ösko L W. W a i heikentymiseen"
«yycä 6e« että teoniraasanionismin
j a InokkataistelQn edellytykset ^ 5 -
, vaenluokalle; «lishrat heikentyneet
tai että itse pmaate,''olisi vararik<
kontar.ut, -EL Edellytykfset eivät
• ainoa£-::aan ole yhtä^ hjrvät knin a i -
käi&äumin/^vaan sitSkin paremmat.
Teoll£räasanioita'^tarvittaisi nyt k i -
:peSmnun k o i n milloinkaan ennen.
Teollinen , kehitys j a pääomien
;Jceskifctymihen lisää ; teollisaosunio-iinisnun
edistymisen mahdoUisunksia
j a käzjistSä luokkaristiriitoja. Pää-j
omiat:;: p v a t - J a t k u v a s t i keB^ttyneet,
' taot^ntolaitokset o^^ saarentuneet^
Pientootanto on aina vain asteittai-
' sin vmutithinnt /snnrtnotann
xka on :teöUisuasnnioi^smin pemsta'.
' Tuotalpto.. o n myosldn' käynyt, Vhä
koneelOisemmaksi vähentäen ammat<
titäidon ja samassa suhteessa am-
' aaattiömoiden meridiasta. Lisäksi
on viime vuonna ammattluhioiden
johdolla käyty lakkotafsteluita si^l>
VBL ja täällä, käyty.yleensä huonolla
-'tnen^styksellä, joktt on ^ opettanut
<>. tyoMsiUa-teoUisnusanionismin väl^
^, ,tämattomyy^'n... Konetekniikan ke-r-
hitys oa^ lisännyt tuotantokykyä ja
\ vaKehtänyt lihästySvblman tarvetta.
Se^on laajentanut'työttömyyttä ja
tyytymättSmyyttS.
^ Näistä .seikoista on tarpeetonta
tässä pitemmälle kirjottaa. Koko
\ sanondstommehan o,n aina- niitä.se»'
l lostanut' samalta kannalta ja'^ m e
' olemmer tulleet yakuutetuiksi siitä;
«ttä luokkaristiriidat kärjistyvät
' ' päivä-^ päivältä j a teollinen kehityä
• muokkaa maaperän yhä saotuisem-vnaksi
teollisuusunionxsmille, jota"
; I.,W*'".W. on perustettu edustamaan.
J a koska I. W. W. sen sijaan että
se pHsi VoimistunnV j a edistynyt, on
: melkeiix kokonaan menettänyt tais-telnkykynsä,
on aika kysyä: "Mikä
vaivaa I . W ; WrtÄ? Onko syy s y -
V eissä voXko sppissä?" ' ^
Jokaiselle i . w. v f ä i s c l l e , asialli-
1 Bien itsekritiikki * c i F i i s ole ainoas-taan',.<
oikeutcttua, ,vacn, välttämäton-ttäkin.
Kukaan^ muu e! tule uxidel-
. aeen rakentamaan I. W, W:t|i k u in
ane itse. sen jäsenistö. Ennen kuin
'< -me sen voimme tei^clä, on meidän
avoimesti esitettävä nc tekijät, jot-
" ka ovat kaivanneet I. W , , W : n elin-
/ suonia. Itsekritiikki ei kuitenkaan
. v a s t a a ' 'tarkotustaan, cllemm^ voi
«sittäu keinoja tilantc-en korjaamiseen.
; '! .V., 1924 hajaannus
>i . Edellä inainitsin',''että koska tyÖ3-
'• kentelia. "IndustrialiEtin" toimituk-
^sessa^ olin parom tilaisuudessa
. : '.«enraamaan^^^^ l
^^«^^^^-:±^^
JIuitenkin iäytyy niinun myöntää,
• ' «ttä "Industria!!?*!-!" toimittajatkaan
eivät olleet läydeMisest: sel-n
villä siitä '*nufsäi\v<;na:iän'', en a i s
t i a k a a n m i n ä . T k t o j a saapui n i u -
_ kanlaisesti.. Ne olivat ylimalkaisia
- j a ' mikä pahinta, kummankin r i i t a -
; • puolen tiedonannot oHvat liioteltu-ja,
toistensa r:>l\''aukressa' useinkin
vajoten fcatukiclsn kyyttöön. ,Sel-
V laisiin rai>ortt^ihin ei voinut luottaa
— niin I. V/. W:n-nimessä kuin
niitä 'rustailt:'.r,l-i!\ ,
16:nnen kcnventsionin yhteydes-e
» "tntkittiiiT''- päämajassa -{ioOl
"VVT. Madison St:, Chicago) tapahtun
u t t a ' kahakkaa j a sen -alkusyitä.
Toinen, kapinoiva, riitappoli ei k u i tenkaan
ollut edu3te,ttuntt konvent-sionissa
j a koko "tutkimus" siis kuitenkin
j ä i yksipuoliseksi. Käytetyis-,
tä puhÄnvuoi'oista julkaistiin pika-k
i r j o r i n laatima raportti, joka ei
kuitenkaan esitä muuta-^kuin yhden
riiU^iuolen viattomuuden> ja toisen
riitapuolen syyllisyyden. Syyllisoksi
tuomituista riitapuolesta voidaan saunoa,
että miksi he eivät saapuneet
konventsioniin puolustamaan itseään.
Se €1 kuitenkaan tee " t u t k i musta"
yhtään puolueettomammaksi.
Hajaannuksen alkucyka
Hajaannukseen alkusyyt sanotaan
r kehittyneen-vankilassa, Leavenwort-hissa,,
Ohicagossa v, 1918 "166-ja-
• tun"yjjteydessä tuomittujen kes-kuadl^
33a. Kuten tiedetään, suostui
osa tuomituista usean vuoden vän-kilassaolon
jälkeen chdoiialaiseen
armahdukseen. Osa jyrkästi sellai-stefeta
kieltäytyi j a viimeksimainitut
selittivät tulevansa vankilasta ulos
vasta .^ttteit kun heidät vapautetaan^
Ehdonalaisen vapau-tfe^
«elittivät merkitsevän sitä,
' e t t a tuomittu tunnustaa itsensä
syyr>-^koi ja alistuu kapitalistien
^ a ^ ehdön-
' ala'=%~ita armahduksesta kieltäytyvä!
•,\ o l i v7i;3äistoveri James Rovran; yksi
20 ".:5delcsi tuomituista. — JättS-fcuar^
nte luokkaeotavankien omaksi
asl&kci se, oliko luokkanäkokannalta
featsoar oikein tai i ^ r i n suostua ehdonalaiseen,
vapauteen.
Melkein k a i k k i V i 6 6 - j u t u s s a * ' tuomitut
olivat monivuotisia I.. W . W n i
jäseniä, j o t k a esiintyivät eturivin
miehinä. Vapautettujen j a ^vielä
vankilasBa olevien hiokkasotavan-k
i e n välillä j a t k u i kahnaus j a ilmeisesti
yhä kärjistyi, kun k a l k k i tuomitut
pääsivät - pois vankilasta.
James Rowanin j a hänen tovereittensa
ympärille muodostui ryhmä,
j o k a ' myöskin-vaati "periaatteellisia
ja taktUIisia uudistuksia järjestössä;
Tähän ryhmään kuuluvia alettiin
myöhemmin suomalaisten keskuudes^
sa (ku^nav "rowanilaisiksi.":;
"Eowanilaiset"; selittivät haluavansa
tehdä ^ ' I . W. W : n siksi, miksi
se o l i alunperin tarkotettu." Ennen
kaikkea he vaativat epäkeskitty-ineerapää'
järjestömuotoa. Yleiseltä
.toimeenpanevalta -komitealta: o l i v ä hennettävä
valtaa j a jokaiselle-teol-
JisuusunioUe oli annettava itsenäi-joen
hällintamuoto. Paljon ylläpitokustannuksia
vaativa pä^ioaja oli
hävitettävä j a tilaUe perustettava
v a i n järjestoväljneiden yleinen jako-asema,'
josta jokainen rteoUisuusunio
isai järjestämisvälineitä hiillä h i n -
•noiUa, mitä ne : t u l e v a t maksamaan.;
Perusysäännot määräsivät, että j o kaisen
teollisuusunion t u l i yleiselle
hallinnolle maksaa \ jäsenkohtaista
.Veroa 30 prosenttia, j siis 30 pros
e n t t i a kaikista' jäseniltään perimistä
^säänYiollisistä veroistal "Rowa-nifaiset"
väittivät, että jokaisen jäsenen
maksamasta 'kuuden dollarin
vuosiverosta . $5^40 meni :virkaili-j
a i n ; palkkoihin, päämajan ylläpitoon
'j.n^e. j a varsinaiseen agitatsionityö-hon
jäi vain 40 senttiä. "Rowani-laiset
saivat tukea''väitteilleen senaikuisen
sihteeri-rahastonhoitaja
Tom Doylen ("rövranilaisten" kiihkeimmän
vastustajan) 16dle kon-ventsionille;
v. 1924 tekemästä " k o n -
kuj-ssijulistuksesta", joka kuului jotenkin
näin: " E i senttiäkään koko
vuotena 'muuta .kuin velkaa; pää-,
maja on velassa^ teoUisuusuniot
ovat velassa; vieläpä jokainen jäsenkin
on kohdaltaan kahden doll
a r i n "morketissa" päämajaan."
Epäilemättä 'Toivanilaiset". ovat
liiotelleet järjestömme päämajassa,
aineellisten varojen: käytössä har-j
o t e t t u a r pv^ijohdonmukaisuotta; i
mutta meidäu, iolcaisen täyt3ry myöntää,'
että päämajalla oli l i i a n suUr
r e t menot j a vain pieni osa yarois-ta
^voitiin käyttää varsinaiseen agi-tataionityöhön.
Periaatteelliset erimielifty^det .
; 'Järjestömme sisäisissä riitakysy-'
myksissä alettiin Vrovvanilaisille"
vastaista puolta edustavia kutsumaan
"doililaisiksi", sihteerirahas-tonhoitaja-
Tom Doylen -nimen mukaan.
Asian esityksen helpottamiseksi
käytän näitä nimityksiä, koS'
ka niitä aikaisemminkin qn käytetty
julkisissa kirjotuksissa. \ '
- "Rov.-anilaiset". eivät ainoastaan
syyttäneet " d o j l i l a i s i a " järjestön v a rojen
väärjnkäVtöstä j a mielivaltaisuuksista
järjestön asioiden hoidossa
— joiden kaikkien tässä selostaminen
kävisi liian pitkäksi — vaan
oli ja 'edelleenkin on näiden kahden
ryhmän välillä periaatteellisiakin
erimielisyyksiä taktiikkakysy-myksissä."
• Epäkeskittyneisyyden lisäksi vaativat
"rowanilaiset'V' että kaiken
agitatsionityön tulisi tapahtua työmaalla.
Työmaatöiminta on kaikki
kaikessa ja -mikään muu ei ole m i tään.
Heidän" julkaisujensa toimi-tuskirjotuksissiT
tuomitaan, paitsi
*haalitoim1nta, myöskin kaduilla puhuminen,
puhevapaustaistelut ja
tuomitaanpa varojen käyttöä luok-kasptav^
nkien puolustustarkotuk-siinkin.
VAgitatsionin tulee tapahtua
työma^alla j a haaleihin kokoontuminen
ei .missään tarkotuksessa
ole todellista, luokkataistelutoimin-taa,
Siis -kylläkin-teoriassa sangen
proletaa> inen, mutta käytännössä
nykyisissä olosuhteissa sangen vähän
tuloksia tuottavalta näyttävä
toimintamuoto, yksipuolisuutensa
vuoksi.'.
"RQwanilaist€n" taktiikan mukaan
tulisi palkallisia toimitsijoita 6IIa
vain joitakin, paljon vähemmän
kuin !'doiliIaisma". Toimitsijain
palkka on oltava mahdollisimman,
pieni, toimessa oloaika korkeintaan
•vuosi j a ' määräämisvalta tiukasti r a -
jotettu.
Näniä ovat jonkunlaisia - lisäyksiä
I. W. W : n aikaisempaan taktiikkaan
j a periaateohjelmaan, sikäli kuin
tämän 'kirjottaja on päässyt " r o -
wanilaisuudesta" selville. Menette-,
lytapataktiikan avartaminen ei luonnollisesti'
missään suhteessa ole t u l lut
kysymykseenkään. "Rövranilai-suus"
siis on "puhdasta, 100 prosentin
ty^maatoimintaa", kuten he
Itse selittävät,
.Til«nt««n karJUtyBi^nen ;
KesäUä V. 1924 oli I. W. W : n
päämajassa Chicagossa kuumat ajat.
E r i teollisuusunioita edustavat toimeenpanevan
komitean jäsenet oli»
vat sotajalalla keskenään. Sihteeri-rahastonhoitaja
Tom/ Doylen l i i t t o laisena
o l i Joe ' I ^ h e r . Toisella puolen
oli James Bowan liittobusineen,
j o i t a oli neljä: Fred Bovrermao,
H a r r y Trotter, P . O. R y a n j a Chas.
Andeyson. Tilanne oli kärjistynyt
sille asteelle, että toimeenpanevan
komitean jäsenet kieltäytyivät saa*
pumasta toimeenpanevan komitean
kokouksiin. 'Persoonallisten j a periaatteellisten
: riitojensa vuoksi he
sivnnttivat järjestön yleisen edun.
Thteistoiminnasta ei v<^nut tulla
puhettakaan.
Heinäkuun lopulla (tai mahdollisesti
elokuulla) olivat asiat sillä
kannalla, «ttä ryhdyttiin käyttää
mään /raakaa voimaa. , Doyle ja
Fisher apulaisineen karkottivat R o -
wanin j a toimeenpanevan komitean
iieljä muuta jäsentä, siis toimeenpanevan
komitean^ enemmUton, pois
päämajarakennuksesta. FyysilUsella
voimalla otettiin päamajarakennus
"doUilaisten" haltunn.
Tällöin alkoi jäsenistön keskuudessa
varsinainen hajaannus, joka
viimeisteltiin 16:ssa konventsionis-sa,
johon "rowanilaiset" eivät otta^^
ifeet. osaa. ; "RowaniIaiset" pidättivät
^päämajan j a teollisuusnnioideh
varat pankeissa porvarillisen - oikeuslaitoksen
myöntämän estetuomion
ravulla. Varojen takaisin , saanti
maksoi sievoisia summia. - >
"Rovranilaiset" järjestivät "uuden
I. W. Wm"''hätätilaohjelman (emer-gency
program) alaisena. (Esityksen
helpottamiseksi kutsuk^mme
tätä järjestöä nyt ^ätätila^I. ' W .
W :ksi). Sen: julkaisut. vakuuttavat,
että H.-I. W i W : n alaisena on j ä r jestetty;
brancheja kaikille teollisuusaloille,
j o i l l a varsinainenkin I. W.
W. toimii. Siis todellisuudessa on
syntynyt kaksi keskeniän kilpaile»
vaa teollisuusjärjestöä 'samoille teollisuusaloille.
'
: : J a kuitenkin me. i . w. w:läiset
olemme'aina olleet, sangen hanakbi-t
a syyttämään toisia työväenryhmiä
siitä, että ne perustavat -kilpailevia
järjestöjä sinne, missä I. W. 'W. j o
toimii.
I. W. W : n j a H.-I. W. W : n j u l kaisuja
j a sanomalehtiä silmäillessä,
pistää omituisena seikkana silmään
se, et^ä kumpikin vakuuttaa edustavansa
alkuperäistä I. W. W :tä.
Vastapuoluetta arvostellessa eivät I .
W. W:n julkaisut ole säsoja säästäneet,
mutta H.-I. W. W m j u l k a i sut
(vallankin suomenkieliset huUe-tiinit)
ovat käyttäneet n i i n alhaista
katukieltä, että jo yksistään se on
asettanut huonoon valoon asian, jossa
-epäilemättä on hyviäkin puolia.
Tässä hajaantumisessa ja kummankin
yyhmän keskinäisessä tappelussa
on järjestömme heikentymisen
yksi , syy. Tässä keskinäisessä
tappelussa on kokonaan unhotettu
se paljon puhuttu solidaarisuus
j a jokaisen rehellisen i . w. w:läisen
silmissä on hänen järjestönsä arvo
suuresti laskenut. .
i . W. W. ei ole tällä kertaa se
kapitalismia vastaan Jeppymätöntä
luokkataistelua käynyt I. W. •W.,
jonka asian puolesta sadat ovat
käyneet vankilaan, kärsineet niissä
vuosien ^•ankilatuomiot j a kymmenet
kärsivät tuomioitaan vieläkin.
Tämän kirjottajaa on syytetty " r o -
wanilaisuudesta". Minun "rowani-laisuuteni"
kuitenkin supistuu siihen,
että hajaannuksen aikana vaadin
"rö\vanilaisjllekin" oikeutta sanoa
sanottavansa "Industrialistin"
palstoilla. Mutta varsinaisen' .1. 'VV.
W.:n jäsenenäkään minä en yhdy
siihen lauluun, että ainoastaan " r o -
wanilaiset" olivat syyllisiä hajaannukseen.
Kyllä sitä toisellakin puolen
on syytä. Tarkistakaamme hiukan
asiaa. - '
"RowaniIki«et"
"Roivanilaisten" j a heidän toimintansa
arvosteleminen vaatii meitä
ensikädessä muistamaan j a tanniis-tamaan,
että he suuremmalta osalta
ovat monivuotisia- L W. W:n-jäseniä.
Keskin^ääräisesti '*?owamlai-set"
epäilemättä ovat olleet kauemmin
jäseninä I. W. W:ssä j a H . - I.
W. W:ssä kuin ne, j o t k a nykyään
muodostavat I. W. W m . "Rowani-laiset"
ovat sitä joukkoa, jotka ovat
olleet,^ etunenässä lännen puutavara-teollisuuden
j a meriliikenteen taisteluissa.
Enemmistö heistä on vuosia
tehnjrt parhaansa I. W . 'W :n. hyväksi.
He ovat sitä joukkoa, joille
teollisuusunionismi j a luokkataistelu
on ollut pääasia j a yksilöUise*
elämänpyrkimykset -sivuasioina.
Enimmäkseen he ovat perus- e l i r a a ka-
aineteollisuuden kuljeskelivia työläisiä,
j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-12-08-02
