Vapaus, February 20, 1926

              Lauäftta6iä, heimik, 20 p:nä—Sat> Feb. 20, lft26 Na 22
VÄFAUS
a G. NEIL. ^ " ^ " ' " ' ^ ' ^ BOUVINEN.
VAPAUS *(Uberty)
«n., nnlv orsan of PinniBh WoTker8 to Canada. POIK « i ^ t o ^ s Ä , OnVTevery Toe«lay. Thnrsday « .d
' ^ ' Ä t e r c d a t the Poat Office Department, Ottawa,
] 6a aecond claaa matter.
TILAUSHINNAT:
Cansdaan yksi vk. »4.00. puoli vk. »2.26, kolme kk.
***^Äi?ÄlJin /a suomeen, yksi ' k . 15.60. puoli vk.
• » • « Ä i S - e f f ^ ^ r^^^^^n. läbettämiln.
p^tsiasiamieaten joilla on takaukset.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $;.00 kerta, «2.00 kafcri k
AvioUittoonmenoamo»uk8et 60c P«»»*»*°»"t«^
Ntaenmantosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
S^tymailmotukaet »1.00 kerta. »2.00 3 kertaa.
SdoCToflmotukBet $2 00 kerta. »3.00 kakrikerto^
Kuolemanflmotukset $2.00 kerta. fSOc Huämaksu
«iltoalauseelta tai mulfltoväMsyltä.
Halutaantledot ja osotcilmotukset 60c kerta, »1.00
fcdliBekertaa. • .•
Tllapäisflmottaiien jä nmotusakenttuorien on, yaa-
«ttaessar lähetettävä ilmot««hinta etukäteen.
Tiistain lehteen aijotat ilmoitukset pJtäa «Ha kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. • , •
General advertisincr rates 75c per coL Inch. lii-almnm
c S g e for sinile insertion 75c. The Vapaus
taithe best advertislng medium among the Finnish
People in Canada. , ,
Vapauden konttori ja toimit^: ^^^„fiif„^J[l!l et. Piihelin 1038. Postiosote: Bo« gO. Sudbury. Ont.
Jos ette milNin tahansa ^yastonste ensimaiseen
Urfeeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenholtaja.i
•enoonallisella nin>elia. ,^ .
J. V. KANJg^STO. Liikkeenhoitaja.
Näennäisainiiestja Bulgariassa
Bulgarian uusi hallitus kerskailee amnestiaehdotuksel-laan,
joka koskisi yuoden 1922, vuoden 1925, ja halli­tuksen
oman ilmotuksen mukaan myös vuoden 1923 po­liittisia
rikollisia.- Vuoden 1922 tapahtumain uhreja on
kditenldn vaiduloissa enää vain joitakuita, ja mitä tulee
vuoden 1923,«kapinallisiin», koskisi amnestia vain ani-harvoja
näistä, siihen kun eivät sisälly «järjestäjät»,
«kiihottajat»; «rosvot», «murhaajat» j.n.e. Tidiannel'
^uhtik. ,16 p:n 1923 jälkeen vangitut ovat myös amnes-tian
ulkopuolella, janoin kuin suurin osa emigranteista.
Mutta toiselta puolen armahdetaan kyllä yläluokan
rikolliset, ministerit, keinottelijat sekä virkamiehet ja
poliisit, jotka ovat tehneet itsensä syypäiksi väkivaltai­suuksiin
väestöä kohtaan.
Bulgarian uusi hallitus koettea hämätä Europan hum-
..puukiamnestiallaan, jonka ulkopuolelle jää 3,000 po­liittista
Varfua, joilla on toivoa päästä vapaaksi vain
mikäli kdnsainvälinen.mielipide pakottaa Bulgarian il­vehtivän
hallitdcsen ulottamaan amnestian heihinldn.
Yainoista huolimatta vaativat bulgarialaiset kansan­joukot
itsekin yha äänekkäämmin täydellistä amnestiaa.
; Asiassa käännytään yha peittelemättöniämmin; parlamen­tin
piioleeh; ja sadanmestiaH
' protestilausunnoissa. Niinpä on Triavnan kaupungista
195 dcapinällisten» omaistä^ lähettänyt, pariamentille
vetoomuksen, missä lausutaan in.m.:
«Emme mieli tässä kosketella kysymystä, millä puo­lella'tässä
kamppailussa (sisällissodassa) on oikeus;
>vT£^ tulee historia sanomaan painavan ja oikeamieli­sen
^nansa.- Me «salaliittolaisten» lapsetr veljet ja
uEtaret, vainhemmat ja sukulaiset, anomme teiltä sen
vu<^i pikaista ja yleista poliittista amnestiaa.»
282 henkilöä parlamen­tille
m.m.: - ' \
«20 perhettä kylässä on kohtalon ankaran iskun alai­sia.
Odotamme pelolla ja vavistuksella tulevaa vaikeata-talvea.
»'
Samanlaisia, tuhansien naisten, "lapsien ja omaistoi
allekirj ottamia vetoomuksia on saapimut lukemattomilta
paikkakunnilta.
•V 'Pietnän vankilasta taas kirj ottaa 300 poliittista van-kia:
: «Jos vain syyskuun kapinan osanottajat, mutta ei hei­dän
toverinsa saman vuoden (1923) huhtikuulta saa
amnestiaa; eivät liiloin 'poliittiset pakolaiset, jotka ovat
olleet ulkomailla mainitun vuoden syykuusta lähtien,
näe amnesti&sa mitään vakduHa"vapä'u^^ ja hen­gestään,
eivädcä he niinmuodoin liioin^lule palaamaan
Bulgariaan^»
Kansainvälisen proletariaatin velvollisuutena on' tu­kea
kidutettua Bulgarian kansaa taistelussaan todellisen
amnestian puolesta. Proletariaatin on jatkettava tais­teluaan
hirmuvaltaa vastaan tässä maassa kymmenker-tisella
tarmolla, samalla kun on esitettävä tunnus kaik­kia
poliittisia vankeja koske\'asta välittömästä ja ylei­sestä
amnestiasta.
Hallituksen kurja tekele on syntynyt vain, jotta ulko­maalla
luultaisiin sisäisen vapauden hetken koittaneen
Bulgariassa, minkä lisäksi täten pyritään saalistamaan
ulkomaista kapitaalia Bulgarian mässäävän porvariston
perikatoon saattaman kansantalouden tervehdyttämi-
•••: seksi.-
Ja jos Hcarstin lehtien kirjoltajan George W. Hin-manin
lausunto tulee kapitalistien tietoon laajemmin
on syytä ^otaksua, etteivät kapitalistit tule ottamaan
väittelyihin osaa kommunisteja vastaan pitkiin aikoihin.
Seuraavalla tavalla kirjottaaHinman: '
«20 vuoden ajan: on itämän kirjottaja tuntenut val-lankumotdcsellisia
ja niiden kirjallbuutta. Niillä on
suuri määrä vallankumouksellisia kirjoja elämän kai­kilta
aloilta. Ne lukevat ja tutldvat ja väittelevät, fcu-ien
vain kiihkoilijat voivat tehdä- Ne tietävät tarkal­leen,
«mitä ne ajavat ja miksi. ^
«Siten suurbusinesta vastaan opetettuja vallankumo­uksellisia
vastaan ei jollakia chicagolaisella pankin pre-bldentillä
ole enempää menestymismahdollisuutta väit­telyssä
kuin tuuheahäntäisellä jäniksellä. Tämä ei ole
miliän arvelua- Tämän kirjottaja on itse kokeillut.»
Ei ole varsin rohkaisevaa tuollainen juttu. Mutta
uskottavaa se on kapitalisteille, koska mies sanoo pidiu-vansa
omasta kokemuksestaan.
Porvarit eivät halua, väitellä ^
Chicagossa on koetettu järjestää julkista väittelyä
'Neuvostoliiton hallituksen tunnustamiskysymyksestä.
Tunnustamista puoltavia väittelijöitä olisi saatavissa
yllin kyllin. Workers- (Kommunisti-) puolue on val-
1^ varaamaan. Mutta tobta puolta edustavaa
väittelijää ei ole' saatavissa, ilmottaa väittelyä hommaa-
' vajieiddlo. On käännjrtty useain taatusti Neuvosttrfiittoa
Tikistustavaih yhdistysten ja klubien puoleen, mutta niis­tä
ei v^tteUjäa haluta lähettää tumajcisiin. Mikäs
vikana?
^Saman^rvoisuus^ lain edessä
Olemme jo lehdessäipme maininneet, että muuan tuk­holmalainen
sosialidemokraattinen pamppu on kavalta­nut
työttömiltä noin 70*000 kruunua, ilman että on Jou­tunut
mihinkään vastuuseen, kun hänen ystävänsä ovat
päättäneet kerätä kavalletun summan. Tästä saa eräs
ruotsalainen porvarillinen lehti aiheen kosketella «sa­manarvoisuutta
» lain edessä. Jos j<^u kurja olento,
joka on kasvanut ja kehittynyt oloissa, joissa ei voi
kehittyä muidcsi kuin varkaaksi, todella turvautuu pit­kiin
kynsiin, niin vangitaan ja tuomitaan hän kyllä ke­nenkään
ilmiantamatta, niiiv, tuomitaan jopa sen tahtoa
vastaan. Jolta hän varasti. Mutta «luottamusmies»,
«hyväntekeväisyysekspertri», joka on ryövännyt leskien
ja orpolasten rovot, sen sijaan on täydessä turvassa aina
siihen asti, kunnes hänen ystävänsä eivät enää halua
täyttää hänen kassanvaillinkiaan. On lukemattoniia to­distuksia
siitä, .kuinka rikoslaki suojelee tällaisia pa­rempia
ja suurempia varkaita. On kuitenkin huutava
skandaali, jatkaa lehti» kun yhtenä päivänä kuulutetaan,
että joku henkilö on kavaltanut kymmeniätuhansia^
kruunuja; jotka ovat kerätyt .hyväntekeväisyystarkotuk-seen,
ja että hän tullaan vangitsemaan, mutta päivän
perästä saapuukin tieto, että hän onkin onnistunut hank­kimaan
mainitun summan ja on vapaa. Tällainen on
oikeusyhteiskunnalle sietämätön skandaali. Keneidcäsbi
ei tosin pidä toivoa syntisen kuolemaa; mutta tässä on'
kysymys yhdenvertaisuudesta lain^edeäsä^ mitä ei täten
noudateta. ^ , ^ ^
> Tässä on siis porvarislehti pauhaamassa kuin paras
pappi asiasta, vjosta työväenluokka on ollut jo kauan sel­villä
ja missä se on vaatinut vaatimistaan muutosta,
ilman että porvarilliset jai näiden asianajajat, jonkalai­nen
t tässä on syntipdddna, olisivat ottaneet ojentuak­seen.
Mihin Budapestin vääränrahan-tepUa
tähdättiin
Ranskalainen ,toyeril€Oiti^k^^
vääränrahäntekoskandaalia pidä käsjttää vain Unkarin
fascistilurjuksia- koskevana asiana. Tästä omistavain
pohjatonta kunnSttomuutta todistavasta häväistysjutusta
käy selvästi ilmi; että tarkotuksena oli ei ainoastaan
unkarilaisen, vaan myös kansainvälisen' faäcisminrahas-)
taminen. Unkarin jälkeen olisi tullut Itävallan ja .Sak­san
s^ä muiden naapurimaiden vuoro, joiden .maiden
proletariaatti olisi lopullisesti nujerrettu ikeen alle.
Tämä Unkarin faseistien unelma oli kaunis. Ja vaik-.
ka se epäonnistui tällä kertaa siellä, saattaa se onnistua
/asta kertana muualla/ * Sillä olbi turhaa uskotella,
että kansainväliset lahtariainekset, vääränrahantekijät
ja murhaajat heittäisivät kesken- Sen vuoksi on kan­sainvälisen
proletariaatin seurattava tarldcaan tätä hä­väistysi
uttua ja tuettava udcarilaisen proletariaatin vaa­timusta
Bethlenin, Horthyn y.m. telkeämisestä liimaan,
mitä pikemmin, sitä parempia Se •Iisi v^in ensimäi-nen
yleiselle mielipiteelle annettu tyvitys. Työläisten
ei käy laatuun tuuditella itseään sellaisiin kuvitelmiin,
että porvarillinen taantumus selyittäisi ja^ratkaisisi tä­män
asian» sillä kukaanhan ei ole koskaan vihannut
omaa .lihaansa. Unkarin vääränrahantekijöiden'takana,
näet, on kaikki mikä Europassa on taantumuksellista
ja vastavallankumouksellista, lausuu toverilehti.
Porvarismolokin lapsiuhrit Bulgra-riassa
Bulgarian pyövelit ovat, kuten tuimettua, selittäneet
julkisesti» että he, «hävittäessään kommunismin juuri­neen
», tappa:\'at «kommunistien» lapsetkin. Tämä
uhka on monin ottein toteutettukin.
Beloven aseman lähellä esim. tapettiin 26 henkilöä
eräällä niityllä. Jonkun .'madcan päässä tästä tapettiin
kokonainen perhe, vanhemmat ja 6-vliotias lapsi; Näky
oli niin kauhea, että ohikulkijat pyörtyivät-
Eräässä Aleksandrovo-nimisessä kylässä surmattiin
niinikään kokonainen perhe, isä, äiti, täysikäinen tytär
ja miniä sekä neljä lasta 4—12 vuoden iässä.
Sofiassa murhattiin muuan kapteenircrouva Kortnev
vuoteessaan sylilapsensa kera samana yönä kuin hänen
miehensä vangittiin ja niinikään tapettiin.
Erään «laittoman», sankarillisessa kahakassa kaatu­neen
isun I4-vuotias poika vangittiin Sofiassa, ja kun
hän ei voinut ilmottaa isänsä «oleskelupaikkaa», kidu­tettiin
hänet kuoliaaksi. '
Vangittujen ja surmattujen työläisten ja talonpoikain
tuhansista lapsista ovat monet sadat jo tähän mennessä
kuolleet nälkään avun puutteessa, mikä heiltä on kiel­letty.
Veiäp-vahiiDdmat
Amsterdamin intemationalen oi­keiston
turhaan ponnistellessa saa*
da&een ' länsieuropalaiset työl^et
jhastnmaan Fordin "järkeviin'! hies-tysmetpdeihin
ja Amerikan ammat­tijärjestöjen
keltaiseen ammattiyh-distysideologiaan,
suuntautuu prole-tmiaatin
myötätunto yhä voimak­kaammin
Neuvostoliittoon. Työläi­set
tuntevat, että Venäjällä, eikä
Amerikassa; on viitotettu tie va­pautukseen
j^pitalismin Oceestä,. ja
ovat työläiset sen vuoksi päättäväi­sesti
murtaneet valhesaarron. min­kä
kapitalistiset palkkakynäilijät ja
reformistiset työväenjohtajat ovat
luoneet, maailman ensimäisen pro-letaarfvaition
ympärille. Työväen-lähetystö
-^r lähetystön jälkeen va­eltaa
itään nähdäkseen omin silmin,
mikä •'uusi elämä" on herännyt
kaukana' Venäjällä proletariaarisen
vallankumouksen kautta. "Matkus­takaa
sinne ja katsokaa•^ on tullut
työläisten tunnukseksi.
Ensin matkusti sinne Englannin
ammattSyhdiatysvaltuuskunta ja suo­ritti
pionerityönsä tutkimalla pe­rusteellisesti'
;Neuvostoliiton proble-mia
paikari' päällä ja esittäessään
tämän kapitalististen maiden prole­tariaatille
kuuluisassa, meillekin tu­tussa
raportissaan. Täten ei ai­noastaan
isketty aukkoa kapitalis­tiseen
valhemuuriin, vaan laskettiin
myös verialäis-englantilaisen eheys-komitean,
pohja ja eheyskysymys
saatettiin täten valtaisen askeleen
eteenpäin- v:
Samanlaisien vaikutus oli belgia­laisen
VaatetustyÖläialiiton lähetysr
töllä helgialaisiin työläisiin, jotka
ovat saaneet ei ainoastaan kokous­ten,
vaan myös kirjasen kautta tie­don
valtuuskunnan opintoretken tu­loksista.
Suureninoisen vaikutuksen skan-dmavialaisiin
työläisiin teki taas
Ruotsin työväenvaltuuskunnan ra­portti,
mikä valtuuskunta, vaikka
se käsitti suurunmalta osalta sosia-
4idem<Mit9atteja, täysin' vahvisti
englantilaisten aikaisemman rapor­tin.
Suomi puolestaan voitiin vain
poiiisipakolla estää lähettämästä
ammattiyhdis^svaltuuskuntaa. Nor­jasta
ja Tanskasta on niinikään ol­lut
valtuuskuntia Venäjällä^ ja se­kä
Norjan että Suomen ammatti­yhdistykset
tukevat voimiensa mu­kaan
onglantilais-venäläisen eheys-komitean
pyrkimyksiäi r minkä lisäk­si
skandinavisdalsten-ammattiyhdis­tysten'
virallineii • ^uataja äänesti
Amsterdamin jaoston Joulukuun is­tunnossa
itseään Oudegeestiä vas­taan.
Myös Saksan työväenvaltuuskun-nalla
oli suurenmoinen vaikutuksen­sa.
Sadoissa mieslukuisissa koko­uksissa
saivat valtttuskunnanjäsenet
kotiinpalattuaan suurta suosiota o-aäkseen.
ja kuitenkin oli tämänkin
VklttiiiSkunaan<^enemmidionä<^ sosia­lidemokraatit
ja puolueettomat
Valtuuskunnan 100,000 kappaleena
painettu raportti myytiin muuta­massa
viikossa, ja uusi 30,000 kap­paleen
painos on sekin pian. myyty
loppuun. Tämä ön suurin kirjame-nestys,
mikä Saksan työväenliik­keellä
on merkittävänään sodan jäl­keen.
Tämä menestys kuvastaa sitä
suunnatonta harrastusta, millä Sak­san
työväenliike on kiintynyt Venä­jän
työväenliikkeeseen.
Eri maiden erikoiset ammattiryh­mät
ovat tulleet samoihin tuloksiin
kuin sekavaltuuskunnatkitt. Belgia^
laisten vaatetustySIäisten esimerkki
on jo mainittu. Hanskan reformis­tisia
ja kumouksellisia kutomatyö-iäisiä
edustanut valtuuskunta on
iloisella ^tyydytyksellä, tooennut Ver
näjän kuotmateollisuuden nopsan
kasvun. Ranskalaisten kunnallis-työiäisten
valtuuskunta on todennut,
etteivät Venäjän kunnantyöläiset
enää ole hiestytyksen alaisina, vaan
ottavat itse aktiivisesti osaa kun­tain
hallintaan. • Suuri merkityk­sensä
oli opettajavaltuuskunnan
matkalla. Se edusti eri maita ja
eri poliittisia ja ammatillisia suun­tia,
ja täydensi työväenvaltuuskuii-tien
raportteja 'sikäli, että teki in­nostuneilla
kuvauksillaan tunnetuk­si
Neuvostoliiton kulturellien uu-delleenrakennustyon.
Nyt oli jää murrettu. Kaikissa
Europan maissa vaativat nyt työ­läiset
saada omain valtuuskuntain-sa
kautta tiedon olosuhteista työ-väenmaassa.
Sosdemien ja amma­tillisten
reformistien uhkailut ja ru­koukset
eivät vaikuttaneet mitään.
Työläiset eivät välittäneet väärien
johtajiensa fraaseista, vaan valit­sivat
valtuusknntia'^^ja' hankkivat
varoja näille. Täten syntyivät Nor­jan
ja Tanskan valtuuskunnat. Yh­teinen
ranskalais-belgialainen val­tuuskunta
taas teki eheysasialle
Belgiassa ja Ranskassa suuria' pal­veluksia.
Myös • Tshekkoslovakian
le sogialistiKta , rakennustyötä^ yhtyr
neitä ja voimäjckaita ammattiyhdis:^
tyksiä ja kansallisvihant voittamista
Neuvostoliitossa.
Mutta ei aino^astami Europasta,
vaan myös Aasiasta : on - saapunut
työläisiä Venäjälle kuuluttaakseen
solidaarisuuttaan 'Venäjän työläisil
le. Sen jälkeen, jlmn,:",venäläinen
ammattiyhdistysvaltuoskunta oli -vie-:
raillnt Kaukaisessa' -'Idässä, saapui
japanilainen ' metallivaltuusknnta
tuomaan Japanin • -työväenluokan
myötätuntoisuustervehdyksen Venä­jän
metallityöi^kongressille. .
Edellämainii:fcujen .valtuuskuntien
aikaansaamaa ^vaikutusta '^on ollut
omiaan kohottamaan entyaset nais­ten
ja nuorisovaltuoskunnat. Eng­lantilaista
ammattiyhdistysvaltuus-kuntaa
seurasi . naisvaltuuskunta,
joka omin silmin vakuuttautui,: et­tei
Venäjällä vallitse mikään hum-puuldmainen
demokraattinen nais-
"vapautus", vaan- että eri sukupuo­lien
välOlä siellä 'oli vallitsemassa
rehellinen, rajottamaton tasavertai
suus. Kaikkien muidenkin valtuus­kuntien
matkassa oli naisia, jotka
kotiinpalattuaan selittivät, että nai­sen
vapautuminen oli, mahdollinen
vain prl^ietaarisen vallankumouksen
kautta, mutta että tämä myös' tar
kasi sen ehdottoman varmuuden.-
Oli etukäteen selvää, ettei näil­tä
pyhiinvaciltusretkiltä puuttunut
nuorisoakaan. Kaikista mahdolli­sista
maista on vieraillut nuorisoval-tuuskimtia
Venäjällä taikka hankkii
matkaa sinne. Kun Itävallan, nuori-sovaltuuskunta
. ensin oli.; vieraillut
siellä, seurasi pian perässä. saksalais^
ranskalais-belgialainen .ja,^ tshekko­slovakialainen
nuorisovaltuuskunta.
Nämä tekivät saniat havainnot kuin
aikuistenkin valtuuskunnat. Val­tuuskuntiin
lukeutui kommunisteja,
sosialidemokraatteja ja puolueetto­mia,
.•: mutta kotimaahan r palattuaan
olivat niiden .raportit, yksimieliset;
Neuvostoliitto on -sosialistisessa, ra-kennustyössä."'
•
. Työväenvaltuuskuntieuy suunna­tonta
vaikutusta {kapitalististenmai­den^
proletariaattiin ei - voida., -kiis­tää.
.Sosdemien ja Amsterdamin oi­keiston
ajojahti työväen-valtuuskun-tia
vastaan osottaa vain heidän^ pel­koaan
; työläisten yhä selvemmän
työläisten valtuuskunnalla oli mitä
suurin menestys, se kun tutustutti
kansallispatrioottlsten ja puoluepo­liittisten
huTastosten toisen tois­taan
vastaan nostattamille tySIäisil-suuntautumisen
johdosta Neuvosto-
Venäjän puoleen. o'sottaa -vain.; et­tä
he huomaavat, kuinka heidän .>vai-kutusvaltansa
ammattiyhdistyksiia
vähenee samassa ~ suhteessa kuin
Venäjän-valtuuskunnat :/saavutta'vat
suosiota. Viha valtuuskuntia vas<
taan suuntautuu ; ensi kädessä nii>
den 8os.-dem.' jäseniä kohtaan.-Jn-
Venäjän ' matkaajat olisivat /olleet
vain kommunisteja, . niin' v. olisivat
sos;;dem. ja puolueettomat työläiset
ehkä i uskoneet, että olisi /kysymjrs'
humpuukista, "kommnnististen kek-siÄtöjen"^
- ja «Tötemkin-kulissien"
esittämisestä. Jos; taas sosialide­mokraattien
. valtuutetui _ olisivat
haukkuneet . Venäjää suun täy­deltä,
piisi sekin \ käynyt laatuun.
Mutta vain 2—-3 sataa valtuutettua
kohti on tehnyt tämän. Kaikki
muut sos.-dem. ja puolueettomat
valtuutetut ovat olleet sulettuna
joukkona kommunistien matkatove-riensa
puolella, kun on ollut kysy­myksessä
todistaminen Neuvostolii­tosta,
proletaarisesta vallankumouk­sesta
ja Venäjän sosialistisesta ra­kentamisesta'
sekä sen puölustatlil'
sesta. So3.-dem. johtajat koettavat
nyt ainakin kostaa sos.-dem. ' val>
tuutetuille snlkämalla näitä kaik<
kien mahdollisten.^venikkeiden pe<
rusteella puolueesta. ' Täten on käy­nyt
Freibergin Mynchenissä ja
Dörflerin Tshekkoslovakiassa.
Tshekkiläiset sosialidemokraatit
ja saksalaiset sosdemit Tshekkoslo­vakiassa,
jotka muutoin taistelevat
niin katkerasti toisiaan vastaan,o-vat
täysin yksiniielisiä hyökätes­sään
Venäjän valtuutettujen- kimp­puun.
Tshekkoslovakian sosialide­mokraattien
pää-äänenkannattaja
sai äskettäin kiintoiaen päähänpis­ton,
• joka saavutti ei ainoastaan
Tshekkoslovakian saksalaisten sosia­lidemokraattien,
vaan . myös porva­rillisen
lehdistön hsnräksymisen.
Lehti nimittäin kehotti venäläistä
työväenvaltuuskuntaa saapumaan
^Europaan". Lehii sanoi sanasta
sanaan: "Tällainen vierailu-^^tulisi
vannaan luomaan selvyyttä ja mei­dän
mielestämme johtamaan venä­läisten
ja europalaisten työläisten
väliseen todelliseen lähentymi­seen....
, Teemme tiujouksen täy­sin
vilpittömästi ja tulemme teke­mään
kaikkemme että venäläiset Val­tuuskunnat
sabivat nähdä maamme
sellaisefaa kpin se on." Tshekkoslo­vakian
kommunistinen lehdistö lau­sui
^män johdosta, että venäläi­set
työläiset tulisivat varmaan ilol­la
ottamaan .vastaan tällaisen ystä­vällisen
kutsun tshekkoslovakialais­ten
hallitussosialistien taholta. Her­rat
sosialidemokraatit ovat ' tässä
kuitenkin, huoltaessaan porvarillisen
Valtion hyvinvointia ; ja Jossakin
määrin liiän ylpeinä tshekkoslova­kialaisen
demokratian VsaavutukBis-ta"
omalta näkökannaltaan katsoen
tehneet, tyhmyyden. Tunnus: - "Ve-näjäii..
:työväenvaltnusknntia Länd-
Europamu!" saavnftaisLv:, varmaan
i l o i ^ vastakaikua venäläisten ^ ö -
l ä i ^ n ja vallankumouksellisen pro­letariaatin
^keskuudessa /Länsi-Euro-passa.
Venäläiset ' valtuuskunnat
Länsi-Europassa täydentäisivät mair
niolla tavalla Venäjälä vierailleita
valtuuskuntia. Dawesin Saksan,-
valuutanhubnonnus Ranskan '*ter-verytettyjen''
Itävälläni: I!^9lan
ja Unkarin; /"humaanisin", t kainoin
nylkevän Tshekkoslovakian isekä
pappien j ^ sosialidemokraattien 'hal­litseman
Belgian työläiset tulfeivat
ilolla' ottamaan vastaan venäläiset
työläiset, - jotka voisivat antaa heil--
le tietoja' siitä,^ miten päästään 'Da-vesista,
tervehdyttämisestä, rahan-halvennuksesta,
humanismista ja
porvarillis-sosialidemokraattisista ko­koomushallituksista.
Jos länsi-eu-ropalaisten
• maiden proletariaatti
täysin ymmärtäisi ja heti totenttav
8i'nämä opetukset, olisivat he itse
tilaisuudessa ryhtymjään sosiajlisti-seen
rakennustyöhön, ja venäläiset
työläiset saattaisivat sitten - ker­naasti
saapua Saksaan taikka Tshek
koslovakiaan ottaakseen opetusta
rakenjiustyön jatkamiseksi Neuvos^
toliitossa. ^Mutta ensin on Saksan
ja Tshekkoslovakian työläisten, . ku­ten
sanottu, toteutettava, mitä Ve­näjän
proletariaatti jo on suoritta-r
nut: proletaarinen : vallankumous 1
m
^ävnstajiBe
Kuten lukijakuntamioe ylrf^M^ -
tietää, annetaan Jehde^mme bnV
mättävästä <-dIaa paikkakuntain ^
jeenvaihtajain ja muiden avostaiafc
kirjotnksiUe. Ifäten olemme
pyrkineet siihen^ että lehti olisi äo-nipuoUnen
jattyydyttäid tilaajiaaaae-ja-
kannattajiamme mahdollishnBaft
suuressa määrin,,, ja voinnnepa W
noa. että olosuhteisiin fcatsoen olea.
me siin^a melkoisesti onnistaaeettei.
vaikka emme kieUä,;että eikö JS
leellisuuksia vieläkin ole lehdesäai
me.
LASTENL
Pioneerit ja Bulgarian
vainotut lapset
Kymmenientuhansien surmattujen
ja vankiloihin teljettyjen työläisten
ja talonpoikain lapset Bulgariassa
elävät mitä .-katkerfmmassa hädässä
ja. mitä hirvittä-vimmässä kärsimyk­sessä,
kirjotetaan ulkomaisen kom-munistilehden'
pioneeripäIstaUa.'-''BuI.'
garialaiset kapitalistit mielivät kit­keä
juurineen maan. työ-väenluokan
koko nuorimman polven;- äen'^oksi
kielletään jokaistaauttamasta jiäitä
lapsia, ja 'jos-joku, yhtäkaikki ojen­taa
heille hoivaavan käden, saa- hän
raskaan rangaistuksen. ' Sen 'vuoksi
ovatkin jo monen monetr näistä on­nettomista,
lapsista kuolleet puut­teeseen
ja kärsimyksiin. :
.'Mutta Bulgarian raapille vallassa-olijoille
ei^. ole riittänjrt, että oman
maan kansalaiset on kielletty avus­tamasta
näitä lapsia. Kun muista
maista on saapunut työväenlähetys-^
töjä auttaakseen vainottuja tovere-jaan-
ja näiden omaisia, on'' ne kar-
IcotettU: ja niideii, rakkauslahjat' on
takavarikoitu ja anneitu rikkaille,
taikka sitten ei valtuuskuntia ole
lainkaan laskettu maahan. ' -
Bulgarian ^työläis- ja talonpoikais,
lasten menestyessä tällaisissa kuvaa­mattomissa
kärsimyksissä on heidän
veljiensä ja sisartenra kautta; maa­ilman
taisteltava heidän puolestaan.
Meidän pioneerien on jännitettävä
kaikki voimamme -jouduttaaksemme
apua näille nälkiintjmeille. mutta
uljaille bulgarialaisille lapsille ja pa-kottaaksemme
Unkarin väkivaltaiset
porvarit lopettamaan lasten meneh-dyttamisen.
Älkäämme 'salliko, että
meidän luokkatoverejamme Bulgari-
.assa näin häikäilemättömästi talla­taan.
Vaatikaa, että kaikki orvot lapset?.
Bulgariassa saavat ottaa vastaan
apua muilta ihmisiltä ilman, että
näiden täjrtyyijelätä joutua viska­tuksi
vankiluöliin! Vaatikaai että
nämä orvot ja onnettomat lapset toi­mitetaan
kunnollisiin lastenkoteihin!
Vaatikaa, että ; heidän elossaolevat
vanhempansa •vapautetaan'heti - van­kiloista!
Te veljeyden käsky täyttäkää
ja tehkää rakkauden teko hyvä,
ja ahdistetuille niin näyttäkää,
teiss' että sykkii sydän suuri. • syvä!
TYövm URHEILU'
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia C. S. T.
Urheiluliittoon kuuluvia seuroja jä­sentensä
kautta osaaottamaan
hiihtokUpailaUiiii
jotka - asianomaisella ^ luvalla toi­meenpanemme
1^8 päivänä Helmi­kuuta
1926, \ello 1 päivällä.
Kilpailut suoritetaan kolmessa
sarjassa: _
Miehilie 8 km. hiihto; pojille alle
18 V. 2 km. ja pojille aUe 14 v.
000 m.
Kaikki tasasella maalla.
/.Palkintoja jaetaan ' kolme ' kus­sakin
sarjassa.
Vapaat asunnot osanottajille. -
Aina valmiina: vastavierailuun;
piirrämme urheilutervehdyksin
V.- ja u.-seura. Voiman puolesta:
Aaro W. Kivinen, -slht
• Lehden jälelläolevat puntteeffisBn-dep
johtuvat osaksi siitä syystä, ^
tä toimitustyössä joudutaan mones."
sa tapauksessa käyttämään liian
jon aikaa kirjeenvaihtajain ja nlio.
puolisten avustajain kirjotaiden
korjaamiseen,'joten tässä Stthtecaaa
voivat kirjeenvaihtajamme ja avn».
tajamme poistaa lehden pmitteeffi.
suuksia, lainaamalla hiukan enem­män
huomiota kirjotuksilleen ngg
laatiessaan. Täten säästyy paljon
aikaa toimituksessa ja*latomos9a ja
voidaan kiinnittää enemmän bnomio.
ta lehden ulkoasuun ja äsältSon
niin toimituksessa kuin painossakiB.
Annamme siis - kirjeenv^tajiHe
ja-avustajille tässä muutamia oes.
voja, jotka ovat suuresta mertityk.'
sestä. lehtemme ylöspanossa.
1. Älkää missään tapauksessa lir>
jottako >kahdelle puolelle paperia,;
sillä silloin'"voi tapahtua niin, eöS
osa kirjeestä voi jäädä julkaisemal­ta
ja latomossa se tuottaa erit^
suuria hankaluuksia ja hidastuttaa
työtä. •
^ 2. Älkää sulloko rivejä Kian lä-helle
^ toisiaan.' Kaikissa kirjeisÄ
täytyy olla korjauksille tilaa, ja
vaildca kirjottaja olisi kuinka vanaa
kielellisestä .; rirheettömyydestSao,
niin sittenldn täytyy usein koijata
kirjotuksia ja : korjauksille täyt^
jostakin löytyä tilaa.- . Jos Krjotatte
koneella^.*^-min - ajsettakaa koneent»^
niin, että .teksti tulee' joka kohnas-nelle
riville. Joka toiselle riville
kirjoittaminenkin kylUi kelpaa, mat­ta
parempi on jos kirjotetaan jdh
kolmannelle. - Jos kirjotatte kSsb,
niin kh-jottakaa^j joka tapauksessa ;
joka toiselle, riville, jos paperi oi
viivotettua ja jos paperi «n Shnaa
riivotusta, niin jättäkää kylliksi fi-laa
korjauksille. .
3. Älkää Kirjottako lyifylcyniBä
tai värillisillä musteilla, «iUä latojat
'Tdkklvät" siitS. Latomotyö tehdaSn
kaikki keinotekoisella valolla, joten
tavallisella musteella kirjotettn lir-je
on kaikkein helpoin hikea. -
4. Kaikkien vkirjotusten mukana
tulee seurata kirjottajan nimi ja
osote. Jos ott mitään huomantnksia
kiijotuksen "suhteen, kirjottakaa ue
mieluummin eri paperille, mutta en.
nenkurt alatte ...kirjottamaa-n, nfin
kirjottakaa nimenne -ja osotteenne-kirjotukseotie
ensimäisen arkin yE-kulmaan.
sillä meillä täytyy ehdot­tomasti
olla kirjottajan< nimi ia oso­te.
Muussa tapcinkaessa jää Tririotns
julkasematta. - Kirjottafain: nfTniS ei
iulkaista, jos -kirjottaja ei siK ha­lua.
.
Tllaole^via neuvoja seuraten voi­vat
kirjeenvaihtajat ja a'vnstaiat hel­pottaa
Ruurefrtä' toimittafain t3rötä,-
ioyn~",he voivat • lainata enemroSn
hiiomiota khden toimituloien nujille
puolille; Täten ; saadaan lebtemnie
paremmaksi ja «JonipuoBsemmaki
sekä tarkofnetaan, vastaa^vammafaL
Toveruudella,
^Vapauden toimitns.
, Krtta H. A. R.
Piirien virallisia
tiedonantoja
Pw-0. piiritoimikunnan
tiedonantoja >
Kommunistipuolueen suomalainen
puhuja ja järjestäjä, tov. A. T. HiD,.
puhuu helmi-' ja maaliskuulla seu­raavissa
paikoissa : Pohjois-Ontario*';
sa: ••
Timmins helmik. 9, 10, 11, 13»
18, 19, 21 ja 22 päivä. V
South Porcupine 12, 16, 17 ja 2»
päivä. .,
Connaught^Sta. 14 päivä.
Pottsville 15 päivä.
Kirkland Lake 23. 24, 26. 27 ja
28 päivä.
Larder Lake 25 päivä. . •
Rose Grove;. maälisk. 1 ja 2 päi­vä.
Cobklt, maalisk. 3^ 4. 6. 6, 7, 8
J> 9 päivä..
Osastot ja jäsenistö .ottakaa yllär
merkityt njat muistiinne ja tounh;
kaa siten, että-näissä tilaisuuksissa
puhuja sajr selitellä asioita huoneen;
täyteiselle kuulijakunnalle. Lähene
piä tietoja puhetilaisuuksien järic>*
telystä 'y.mV läheteiägfi-^^osastoiUf
kirjeellisesti. ' ^
P.-O. piiritoiniikannan.' puolesta
Httaoa Selfnrid. sih*»