Vapaus, October 15, 1926

              « i i i i
"M
>: VAPAUS
Canadan raomalaiscnVöväestön ainoa äänenkannattaja,
Ome^t^ Sndboryssa, Ont, maanantaina^' keakmikiura
ia pecjantalna. y ^ j ^ i t t a j a t : '
„ S. G . N E I L . ^ABVOVAARA;
VAPAUS (Liberty) _ ,
The only organ of Finniah W«rker8. in Canada. -Pnb-lished
in Sndboxy, Ont., every Monday, ^ednesday
and Friday. '' [ :
Siisti
Registered at the Post Office Department, Ottava,
as eeeond class matter.
- TILAUSHINNAT:
Canadaan ykä vk. $4.00, ptioli vk: $2.25, kolme kk.
$1.50 ja y k a kk, 75c. ' \ .
Yhdysvaltoihin ja.Suomeen, ylpsi vk. $5.60, puoli vk.
$3.00 ja kohne kk. $1.75. ^
Tilauksia, foita äi| seuraa raha, ei tulla, lähettämään,
paitsi a8iami^n_jpjlla^»n_tgkank^
XLMOTUSBINNAT VAPAUDESSA:-
-• Naijtnailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi, kertaa.
\ Avioliittoonmenö' Omotukset 50e palstatuuma.
Nimenmnutosilmotukset 50c kerta,.$1.00 3 kertaa.
Sjrntjrmäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroOmotukset $2i)0 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
/ Kuotemanilmotnksift $2.00^ kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
Hälutaantiedot jaosoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kohne kertaa. , . -
Tilapäisilmottajien ja Umotusakenttuurien on, vaa-dittafessa.
lähetettävä flmotuahinta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberfy Bldg L<n«e
St- Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, .Ont.
Jos .ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
' kirjeeseenne, Idrjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-jiobnallisella
nimellä. " ^
' V J . V . KANNASTd^ yjkkeenhoitaja*
'mm
m
M
'ms
Amerikan työväenliitoh konveiit-sionfsta
> ' , >^
;ku'udennestavuo^ikonventsionbta, jota pidettiin Detroit
t£ssa koko viime viikon ajan ja joka jatkui viela talla
. n:^^^ ^ ^ ^^
tä mttaan uutta,' nimittäin luoUcayhteistöiminnasta luo«
pumisen; suuntaan luokkataistelun haaksi, silta tuskin
' voitiin ^dottaa. Vanhat byrokraatit taas ovat siellä.
Soniät '<1ihavai ^pojat», jotka' ovat olleet edellisissäkin
/ yuosikoHventeioneissa, muodostivat taas itsensä Ameri*
. kan järjestyneiden työläisten «äänekäi». ^ Jäsenjoiik»
euuttar Green peri Sam Gompersin koneiston ,käytto-ja
bsottautuii'työläisten harhaanjohtamisessa edesmen­neen
Sainpiuelin veroiseksi.
^ Sihteeri Morrison ilmottao, että - Amerikan työväen-liiton
jä^mälira on taasea laskenut. Täysimaksanei-
^ «^den-jäsenten'määrä, viime vuonna oli 2,813,910, ver­rattuna
2,877,910reen vuonna 1925 ja A078,740:een
vuonna 1920, jolloin se oli korkeimmiJlläan. • Sodan
var;',: päättymisestä;
' Tämä aika ,on ollut _ Yhdysvalloille ennenkuälumatto-man
iiyvinvoinnin.^ikaQj, pääoman jättiläismäiset yh-
- feensulauttraiat ja liittoutumat o v ^ tulleet jokapäiväi-
' siksi. , Rooseyelttilaisten päivien propaganda «trustien
^hajottamiseksi» on kuollut.^ Siirtolaisvirta on pysay-
^. tetty, lain:^ avulla. Tässä tilanteessa oli erinomainen
tilaisuus järjeotymättömien järjestämiseen., Amerikan
tyoväenliitolla oli tilaisuus vallata huomattava asema
~, maian jokaisessa isossa ja pienemmässä teollisuudessal
Mutta, lisääntyneen jäsenmäärän f^a voimakkuuden ase-
-mesta, vor Amerikan työväenliitto taantumuksellisen
: j aivan päinvastaista. Jos
Amerikan ^yöväealiiton tila on .tällainen teollisen nou-
:^v; '«ukauden:aikt^i^^^^^^ \(astut^rt''fiitävkohtaavat-vatkaan
tulevina" j u o n e i n a aikoina»? Kuinka voi se
ottaa vastadnf, seuraavan työttömyyslu^uden? « '
, Miten yhtiöiden ammaUiyhdislysliikettä nastaan
ei tulisi <tmstella»
*
Kapitalismi on manöövereillään kyennyt saattamaan
^- A
• väenliittö ori tyytynyt, esittämään kapitalismin apu-järjestön
osaa; Samaan aikaan, kun Amerikan työ-
. väenliittö on kutistunut, samaan aikaan on yhtiöiden
ammattiyhdistysliike voittanut alaa yli mantereen. Se
^'. on^
on mollat: järjestönsä. - "Yhtiöiden ammattiyhdistysliike
^ f! Oli';vallannut r^Iaakaivosaluei ja v«pitänyt omansa»
4 ; terä^ Kapitalistit katselevat nykyistä Ame­rikan
työväenliittoa ja käyvät ylimielisiksi. He ovat
vi :.n siitä, että Amerikan työväenliiton; virkai-
::vlijasto on haluton taisteluun ja^l lahoavaa jär-
; jestöä, että he' jo vakavasti epäilevät, tokko heidän
eliää ollenkaan tarvitsee käyttää «työväenjohtajia» väli-
: k^
; f:vvan vaarassa; Heidän ilyvanha oikeutensa on myydä
:; t^
• V että vgaryt, ja rockefellerit .yrittäisivät riistää
' rieivän henkiheimolaistensa suusta.': Mikä vika meissä
on? kysyy Green antaessaan haasteen yhtiöiden am-
•.: konventsionin alkaessa. Mikä
vika meissä on? Emmekö rae oI§ hyviä patriootteja?
E me antaneet 'liyväksymistämme Plattsburgissa
:: olevalle sotilaiden harjotusleirille? Emmekö me olc
: kohtuullisia asioissa työläistenne kanssa? Emmekö me
Emmekö me parjaa
" V bolshevikkoja^^^ j ja"kieltäydy tunnustamasta
: Neuvostoliittoa? Olkaa kohtuullisia. Antakaa meille
; täraan , ammattiyhdistysliikeasian hoitaminen. Pitä-
""'käämme' tj'öväcslö hajanaisena. Eläkää > mutta antakaa
meidän myös elää. Te tulette huomaamaan tämän
t lyhtiöiden ammattiyhdistysliikkeen tehottomaksi «pu­naisia
» rasiaan. Yhtiöiden ammattiyhdistysliikkeen
heikkous on siinä, niissä, le luulettd sen voimakkuuden,
v v r olevan, 'sen hajanaisessa, paikalHsluonteessa. Te liikei^
. m i c h e l tulette huomaamaan, että le lopuksi tarvitsette
sellaisia kailsallista järjestöä kuin on Amcnkan työväen--
,, liitto. ' Hajottamalla .^cHkan työväenlitton ja
? jättämällä, kaiken yhtiöiden ammattiyhdistysten varaan
.V >. te mahdollisesti; annatte .«äärimäisaineksille» heidän
''- häluamansä' tilaj^uuden.Näin; plihuu Green työnanta-jaluokalle.
Ja mikä on heidän vastauksensa? On ol­lut-
tapana, etta: Amerikan vtyoväenUiton-presidentti
toiset byrokraaUtkomrenlsioninaikana^^^p
nastuoleista siinä kaupungissa^, missl^^
mistelut täti -VarlÄB: oU suoritetlu^^'myq§ Detroitissa,
mutta yht'äkkiä peruutettiin nämä ja lura Green huo­masi,
ettaHhanta^^l^
kiöta ja punaista. rKonventsioni «raivo
porvarislehdet;, - Tämän me voimme hyviit uskoa.
Nuorten £miestMkrisHllisen yhdistyksen; ;p
reitissä; ja yläsj,'jolla-oli paijojtdce^
kumppaneitten puheitten kieltämisen kanssa, on. 'joh­tavia
työnantajia. ' -
' AmmäuiyiidistyskapitaUsmi
Green ' ja kumppanit: pitävät, suurta ääntä yhtiöiden
ammattiyhdistyksiä vastaan. Mutta mitä .ovat'Jieidän
todelliset'ja lähimmät suunnitelmansa taistelusta sita
vastaan, p a i ^ selityksiä kapitalisteille siitän että Ame­rikan
työvaenUiton^ patriotismi. ::önyhtah]rv^^^:^^^ k
Nevr Yorkin kauppakamarin, nykyisten luokkayhteis-toimintametodien
jatkamista' ja työvaenpankki- jaw va-kuutussuunnitelmia.
Grepn arvelee ^ntisiäparenmian
vakuutussuunnitelnian tar|oan»ben.''työlä^^^^
nujjprtamaan yhtiöiden ammattiyhdistysliikkeen niskat;
Toimeenpaneva neuvosto ilmottaal^dysvalloissa^v
olcrvan toiminnassa kolmekynunentä työväenpankkia,
joiden varat ovat läies $100,000,000. Matthew Wölliri
johtama ammattiyhdistysväen henkivakuutusyhtiö: ja
useita inuita on järjestelyn alaisena. Tällaisia ammatti-yhdistyskapitalismin
. suunnitelmia tullaan ' käyttämään
yhtiöiden ammattiyhdistyksissä olevieq^tyolaulen höu-'.
kuttelemiseksi Amerikan työväenliittoon. ^ : toivopa-,
me, ettei: kukaan luki joistamme sekottaisi: näitä, työ­vaenpankki-
ja vakuutussuifnnitelmia sellaisen • osuus­toimintaliikkeen
kanssa kuin mikä esim. Europan työ-läisilla^
on.: QsuustoiminnaMa on tunnustettu' paikkan­sa
työväenliiUceen yhteydessä —^. työläisten työnanta­jiaan
vastaan käymien tabteluiden avustajana. Mutta
uskooko kukaan, että' Amerikan työväenliiton virkaili-jasto
tulee Id^oja radiastamalla asettamaan nämä liike-^
menetelmällä Vaaraan^joutua.huonoon^tiuutoon ? . M i s -
sir he ovat niin tehneet?^ Kaikki, mitä^me tiedämme,
on,: että Stonen johtama järjestö tahtoi Amerikan yh-distyi^
eiden kaivostyöläisten liiton vastalauseista huoli­matta
' käyttää ; omistamassaan kaivoksessa rikkurityö-voimaa
,voittojen 'saamiseksi/ Yhtiöiden^- a ^
distysliikettä vastaan ei voida menestyksellisesti, taistel­la
ammattiyhdistyskapitalismin avulla.
^ ', : A ^ , 'e^i Jo'h' da.työjlä isiä /. - -i
- V Toimeenpaneva neuvosto, julkeaa toimintakertomuk*.
sessaan hyökätä: vasemman siiven j a ' kommunistien
kimppuun Passaicin , kutomatyöläisten . lakon johtami­sessa
' siihen ' saakka,: kunnes Amerikan:: työväenliittoon
ikuuluva; kutomatyöläisten »yhdistynyt liitto ; «otti - kä­siinsä
» lakon j ohdon. Jokainen, ken . on' < seurannut
tuon taistelun kehitystä,' tietää kuiitka-: 'aivasti ^ siinä
paljastuu;/Amerikan työväenliiton . byrokratian - rikos
työväenluokkaa kohtaan. : Täällä; oli tu^
Isättömiä kutomatyöläisiä,.v: jotka kärsivät mitä A anka->
rinta riistoa j a olivat suiirelta^osalta ? ^Isteluhalun^
Heidän joukossaan oli tusinaa eri kansallisuutta, mutta
he «olivat ^kaikki:työläisiäi Mitä: oli k^omatyöläisten
yhdistyneen liiton byrokratia tehnyt heidän järjestä-:
misekseen ja heidän 'vaattn^uksiensa läpiajamiseksi^
Ei yhtään; mitään; Ja: kuitenkin • Green ihmettelee sitä,
etta yhtiöiden ammattiyhdistysliike valtaa alaa! Weis-bördin
ja rhanen jäsenjpuk|cojen edustajia muodos­tamansa
yhteisen .rintaman koniitean johdolla nämä tu­hannet
työläiset lopuksi yhdistyivät ja ryhtyivät Idc-koon;
Kun- kutomatyöläisten yhdistynyt liitto oli mo-neuv
monta viikkoa häväissyt j a hyökännyt Passaicin
l ^ o n johtoa vastaanj'saatiin se- vihdoin houkutelluksi
päästämään: vasemman siiven ja työläisten pohjajouk-kpjen
mallilcelpoisen järjestön yhteyteensä. > Sittenkin
Amerikan työväenliitto vaati, että lakon pidetyin joh--
taja, sen sydän ja; sielu, Weisbord,.tulee uhrata. Mitä
lapabtui New Yprkin maanalaisten. raitioteitten työ­läisten^
lakon aikana? Täällä kapinoivat, yhtiön am­mattiyhdistykseen
järjestetyt työläiset yhtiötä ja sen
petollisia hyväntekeväisyystyösuunnitelmia vastaan. Mi­tä
Green j a kumppanit tekivät auttaakseen' näitä, työ­läisiä
yhtiön ammattiyhdistyksen murskaamisessa ja
työväenliikkeeseen pääsemisessä?
• • fohtaiista on päästävä
Amerikan' työväenliiton nykyinen johtajisto on ky­kenemätön
käymään taisteliia yhtiön ammattiyhdistys­liikettä
vastaan. Green ja kumppanit ovat käsistä ja
jaloista sidotut Amerikan imperialismiin, it^yöläiset
haluavat johtoa, mutta he eivät sitä saa. Me emme ole
pessimistisiä. Me tiedämme, että jäsenjoukkojen luok-kahenki
tulee lopuksi pääsemään oikeuksiinsa. Taistelu
Passaicissa, vaatetyöläisten voitto New Yorkissa ja
maanalaisten raitioteitten työläisten kapinoiminen ovat
kaikki merkkejä siitä, että byrokratian vallan alaisuu­dessa
olevat joukot alkavat liikehtiä. Ne haluavat pa­luuta
luokkatietoisiin taistelumetodeihin — niihin me­nettelytapoihin,
jotka ral^ensivat ammattiyhdistysliik­keen
ja tekivät sen kapitalisteja pelottavaksi. Ameri­kan
työväenliiton byrokratian pelkkä tuomitseminen ei
tietenkään riitä.- On-välttämätöntä ryhtyä taistelevan
vasemman siiven Järjestämiseen alhaaltapäin. - Tähän
on nyt hy\'ä tilaisuus. Kaikki edistysmieliset voimat
tulisi koota j-htenäiseen liikkeeseen Amerikan työväen­liiton
puhdistamiseksi ^reeneistä, Iewiseista ja -:— tom
mooreista. -
Toronton
' TelidsstSitiUt k d i d c M a ' e n l i i k -
keeuä . UUkoatnneet.^' T o r M
T u t t ' Clothingr C o : n , 583 Adelaide,
S t . ' W., työläiset; j u l i s t i v a t , sanotulr
l a tehtaalla lakon, s e n , a v i i l l a ' k o e t4
taen taivuttaa liikkeenomistajaa ot-tamaan-
takaisin erottamansa t y ö l ä i ­set,
jotka oli erotettu sen vuoksi,
että' kuuluivat a n u ^ . n f
nioon. - ' •'
Ennen erottamista o l i liikkeen-omistaja
kutsunut kaikki työläiset
yksitellen konttoriin, tiedustaen jo-:
k a i s e l t a ' kuulunko unioouii ?.iJa/ j o ­kainen
: j o k a . rehellisesti, tunnusti
kuuluvansa unioon, sair Jojdenkin
päivien 'kuluttua lopputilin.
Lakko alkoi lokakuun 5- päivänä,
j a jatkuu; edelleen, ollen liikkeen
paras >tyovoima ulkona, lakkovahdis-
^»Bi f^jbideäii'tnnkana' on suomalaisia­k
i n ; k ^ i miestä ja neljä naista,
kaksi miestä ollen niiden erotettu-,
j en Joukossa, jotka suoradn. sanoi­vat
kysyjälle icnttluvanBa unioon ja
j o t k a senjälkeen ' heti saivat lop­p
u t i l i n .
Liikkeenomistaja koettaa kaik­kensa
• särkeäkseen lakon,» turvau­tuen
kanpun£in ^ poliisivoimaan,: joi--
M h ä n on^ antanut määräyksen van­gita
' union- jokainen orgäniseeraa-;
ja,"''j6kÄ> lähentelee hänen tehdas­taan.
Niinpä poliisi laoantaiaamu-na^
tt k. 9 päivänä yhden vangitsi,
kulettaen poliisiasemalle,.josta hän
'kuitenkin heti vapautettiin.
Lokakuun alkupäivinä alkoivat
lakkoon myös Grovrn Tailoring Co m
työläiset, 533 College S t ' Heidän
lakkonsa ' myöskin i edelleen jatkuu.
hankittaa venäläismallisetr.vi^
sittäjille.
VssMiainen'ohfelmaOte on san-hnntai-
iftana,^, 24päivä lokakuuta,
johon ^ n vapaa"- p ä ä ^ kaikille kan
salaisille^. Tilaisuuteen on hankittix
aryokas, ' /monipuolinen ohjelma
Lähtekääpä" h a i k i l t a osilta kaupun­k
i a osanottiajalöi ..tähän vapaaseen.
kehittävään ohjelmailtämaan. — '
«Heidän kieltäytymisessään hyväksymästä halli­tuksen
kutsua löydän minä puutetta kunnioituksesta
laillisesti ihuodostettua:valtaa kohtaan.» , ~ Winston
Churchill: puhuessaan edustajahuoneelle.
:' Ja siinä oli kaikki, mitä tehtiin. Ei ryhdytty toiraen-piteihin
lainhalveksijain ojentamiseksi. Voimassa ole­van
hälätilalain mitään määräyksiä ci pantu täytän*
töön. Koska — rikkoj at olivat kaivosten omistaj ia ei­vätkä
kaivostyöläisiä! — J . S. Wallace.
J a liikkeenomistaja ei ole onnis­tunut
hankkimaan rikkureita, vaik­ka
^o'n yrittänyt ympäristökaupun-ireistakin.
• Nämä lakkoutuneet työläiset kuu­luvat
Amalgämated Glothing Work
ers unioon; :: Allekirjottaneella ei
ole tietoa, onko^>tässä ' viimeksimai-.
nitussa; liikkeessä suomalaisia- ;tyo^
Iäisiä lakossa^ mutta siitä huolimat­t
a molemmat iakot ovat *iSrjestyr
neiden työläisten julistamia' taiste<^
l u i t a , : ' j o t e n paikkakunnalla olevat
kansateisetyi j a - mriuäUakin ;paii^^
takaa tämä huomioon, että ;yäjtätte
sanottuja liikkeitä siksi; Lkunnes
liikkeenomistajat ovat sopineet selkr
kaukset, j a union taholta juliste­taan
lakot päättyneiksi.
/ Vaoknbn kalleuden ja^ tySlSitten
köyhyyden; tShden on Torontossa
4,959 tyhjää: taloa. Samalla ;a^
l a kaupungissa ' on taloja, joissa yhr
dessa->ainoassa':majailee' ihmisiä a i '
na kahteenkymmeneen .'asti. ' J a häi­tä
tällaisia ^taloja, jotka : ovat i h
misillä täsrteen sullottuja; on kaikr
kem eniten' siinä kaupdhginosassa,
missä tilaston mukaan on y l i tuhan­nen
tyhjää taloa. . ,
Vuokrat kaupungissa kun ovat
kolmeenkjrmmeneen . j o p a neljään­kymmeneen
; dollariin: kuukaudelta
— ja toisista ylitsekin — ' kuusi-huoneisesta':
• talosta*," "ruiin :; itsestään
oni selvä että perheen isä, j o l l a on
useampia lapsia j a r j o n k a tunti­palkka
vaihtelee Sö-r^SO sentin vä­lillä,
ei voi «jatoUakaan: vuokrata
edelläkerrotulla hinnalla taloa sii­nä
vain oman perheensä kanssa a-suakseen.
Hän v a i n ' saa perheel­leen
talosta keittiön j a paremmas­sa
tapauksessa, jonkin jiuoneenta-paisen
kojiin /. nukkumahuoneeksi.
Talon kaikki >: t o i s e t : huoneet on
vuokrattava, saadakseen kuukaudes­sa
kokoon tuon vuokrasumman, j o n ­ka
talonvuokraäja häneltä vaatii.
Jos työläisten palkkataso, kaupuu'
gissa olisi korkeampi,: n i i n ei kau­pungissa
olisi riittävästikään- asun­t
o j a kaupungissa olevalle Väestölle.
E i riittäisi edes kahta huonetta per­hettä
kohti.
Räikeänä pistää: siis asunto- ku­ten
muukin kurjuus silmiin- suur-kaupungrissa,
jossa useat: vielä viet­tävät
yönsä aivan asunnotta rata­pihoilla,
siltojen : a l l a , ynnä muual­l
a , vseSa jokapäiväisen leipänsä
nyppivät takapihoilta.'jäteastioista.
7.6,960 dollaria sakkoa -: yhdeksän
knukandcn ajalla on Toronton kau­pungin
pöliisiotkeus tuominnut; n i i l ­le
onnettomille, jotka ovat - sala-kapakoista
ostaneet tuikun; j a sen­jälkeen
joutuneet, poliisin kanssa
tekemisiin. Henkilöiden. -luku,: jott
ka ovat tuon huikean summaa sak­koina
maksaneet, on 1,060. Niiden
lisäksi 321 on joutunut -linnassa
suorittamaan saamansa sakon kiel­tolain
rikkomisesta. • ' '
Monet ovat h e r r o i l l a ' keinot, j o i l ­la
kynivät köyhiä."
( Mahtayan venäläinen. ' kansannäy­telmän
" T a i g a " esittää Toronton o-saston
näytelmäseura osaston 'näyt­tämöltä
lokakuun 23 päivänä, siis
lanantai-iltana; Näytelmäseura on
uhrannut paljon aikaa j a ;vaivaa
näytelmän näyttämölle asetuksessa;
joten paikkakunnan näytelmätaiteen
hairastajat, ottakaapa huomioon ja
saapukaa: viimeistä' , t i l a a • - myöten
täyttämään katsomo; Sillä: epäile­mättä
Taiga on katsomisen arvoi­nen
näytelmä, jonka: arvokkuutta. li-^
sää vielä se, että kappaleeseen on
SanStSkMariennntida
Kp. kanpnnlrikoJnifran hölconkses-ta
, t . k . 11 päivältä mainittakoon:
Kirjelmä, koskien . Beckie Ituhayn;
f'WorkerinV V' kiertäväd' asijoits^
puhetilaisuuksien järjestämistä, mo­t
e t t i i n buomioon j a ' v a l i t t i in komi­tea
hankkimaan huoneustoja puheti
laisuuksia varten; : Beckie : • Buhay
tulee tänne'19 päivä'jä viipyy use­ampia
päiviä,, .jptfn.. järjestettiin
myöskin kansainvälisiin Jltamiin^. hä­nen
puheensa. . ^ ^'
Kaupunkikomitean : ylinaääräinen
kokous myös päätettiin pitääYtijstair
iltana, t.k.~ 19_^ivänä.
Solujen edustajat palauttivat Port
A r t h u r i n ' ympäristön . lakkoutunei-den
metsätyöläisten hyväksi, -kiertä­vät
keräyslistat,; j o t k a olivat lähe­tetyt
kp. '.piiritoimikunnan taholta.
EIri; solutkeränneet^rs^qraavasti:
asuntosolu'': n :o:' 1 ^$6.50; - asuntosolu
n:o 2i$18;2;S; a s u n t o s o l ^ i o 3 ^ ^ 8 . 5 0 ;
asuntosolu <ik:o' 4'<$3:00;- asuntosolu^
n:o 5 •?4.50, :yht. :8umm£ $42.75.
Asuntosolu: n :o -6 lista ollen Algo-maHnjalla.
Hyväksyttiin j a lausut­t
i i n ' kiitos kaikille ;työläist6vereille,
j o t k a ovat tällä • tavalla: tukeneet
Port Arthurin ympäristön lakossa
olevia ' metsätyöläisiä. Varat lähe­tetään
. kp. piiritoimikunta n :o' 5
kautta L . W. L U . of C m p i i r i -
virastoon Port Arthuriin
-. Kansainvälisen sanomalehtipäivän
iltamat on järjestetty t.k. 21 päi­väksi!'
Venäjän:]vallankumouksen 'vuosi­juhlan
järjestäminen siirrettiin
kansainväliselle.' j a agit.-prop.-ko-mitealle.^
' - '
;^ f Maattoi^t? esitetään lauantai
(tänä),;.- iltana s.j; osaston haalilla.
Kappale; on kolminäytöksinen, By-
. v ^ ' «vakava.-^näytelmä./.Alkaa keUo,
8.30 : täsmälleen. : Lopuksi tanssia.
. P a i ^ i K t t e n : tyonvalitystoimutö on
ilmottanut, että ovat joutuneet pes­taamaan
.miehiä muilta paikkakun­n
i l t a . metsätöihin Algomalinjalle,
eritoten 'Hope Lumber Com käm­pille,
äiellä ilmotetaan olevan äuU'
ret metsänhakkuut alulla, eikä ole
muka tarpeeksi* miehiä; Useat met-sätyöläiset
^ kyllä tuntevat tämäu
samaisen Hope "Lumber Co m käm­pät,
r Palkat j a olosuhteet^ ovat aina
olleet huonoimnSat tämän .'komppa­nian
kämpUlä. E i ole siis mikään
ihme, jos näille kämpille e i n i i n t u -
patakaan^ kuin toisille kämpille on
ainakin tämän kesän aikana tupat­t
u .
•Tässä syksyn alussa näytti^ ensin
sUtä, että töitä ei olisi riittävästi
metsäkämpillä, kun jokainen tup­pasi
menemään jo edeltä käsin,
maksuista, mitään tietämättä, käm­pille.
Jrfutta- niin ei taidakaan olla,
koska toiset ruikuttavat miesten
puutetta. Tällä kertaa ovat her-
No.i2C
väen eahomalehtipi^ivän ^ vietoksi,
josta :'4certyvät r . varatlähet^ään
kommanistipuolneen V räanenloEtonat-tajan
The Workerin j a konvnnnis-'
t i s e n : nuorisoliiton:, -lehden ^
Young Workerin hyväksi. qhjel- kaanne jos mahdonistr'^'°S ^
massa': 'on :m.m. ?auluja ; U k r a i n a l a i - ( vaikka rähäh pyöritäänkin ^ ^. •
lupautuneet tuomaan leivokset
kanaan. "e^aim.
; Saapukaa joukolla
tuotk työläisille arvokasta" T n n ; -
juhlaa j ä valmistakaa
silta ^aiknisilte, 'Soittoa^/monenlais­t
a 'DäEcrainalaisilta.nnoridoIta/^äytös-kappalei
suom. nnoiisorosaston puo­lesta,
sekä lauluja, runoja, kuva­elmia
y.m. 6.J. osaston puolesta.
Loppu ' i l t a a ; ' y l i puoliyön: tanssitaan;
. Tilaisuudessa ^ tulee myös toveri­tar
-:Beckie: Buhay,: itmmettu -työläis^
naisten p u h u j a n a toimitsija,; pitä-mään^
i^nglannuildelellä V ^pnheen^^
: Jokainen «kai' enemmätta kehottaa
matta ; pitää: tämän arvokkaan ; i l t a ­man
mielessä, että: s e . o n ; torstaina.
t.k. 21:;päivänä, s.j.vhnalilla;
. Syyskäräjillä:: täällä :Soossa ei l i e ­ne:
suurempia tuomioita annettu,
koska: yksi murhasta syytetä O v i -
niminen mies vapautettöo; . Bais-kausyrityksestä
syytetty John/vMat^
t i s ; autonajuri, myös vapautettiin;
samoin e^s - lehmein ampumisesta
syytetty.
.-Tantematon .:aatonajttri ajoi kan<
sakonlunopettajan, Miss D o t T i ­berin
päälle' kadulla. Miss Wiber
loukkaantui melko : pahoin; ajuri
meni sitä tietä. Sama : Saku.
Eri pajkkatamnilta
L U C K Y L A K E . SASK.
- : Kuoleman kova kburai tompasf
pois täältä elävien joukosta kunnon
toverittaren j a ison : perheen äidin,
Mrs. JääskeläUj 42 vuoden vanhana,
sairastettuaau: vuoteen omana a i ­noastaan
jonkun päivän jotain s i -
sällistä tautia.
: Mrs; Jääskelä oli aina iloinen
eläissään, vaikka ei elämä' aina vasr
taan hymyillytkään. Häneltä jäi
8 alaikäistä lasta äidin hoivaa vaiK
le.
Mrs. Jääskelä kuoli Lucky Laken
sairaalaan syyskuun ^27 p; iltana ja
haudattiin t.k. 1 päivänä Rock
Pointin hautuumaahan. Monilukui­nen
joukko vainajan- tuttavia oli
jkeräänjtynyt- .haudajlev Is^tm hänen
maalliset 'jäännökset multaan / pei­tettiin.
' .1
, Haudalla toin ' j o i t a i n havaintoja
toimituksen johdosto. E n s i k s i , : vaikr
ka vainiaja oli vapaa-ajattelija,- e i
kannattanut mitään < kirkkokuntaa;
pidettiin haudalla kuinkin ? n o in
2,000 / vuotta vanhat 'seremoonit.
Toiseksi, / haudalla ei : kukaan mai­ninnut
ketä, fieUä haudattiin;-.lei
: mainittu 'vainajan nimeä: eikä - ikää.
Kolmanneksi, / kun' jotkut toveritta-^
ret haudalla aikoivat laulaa jotqjn
ajan .mukaista : (eikä /ainoastaan
Vkaik kaataa tempaa kuolema"); n i in
se kiellettiin vainajan 'omaisten t a -
holte. En tiedä millä perusteella,
mutta se oli minusta tuhmasti t e h -
.ty, mitä ajattelee siitä enemmis­tö.
— V , Salo. }
W£BSTER'S CORNERS. B.^.
PsKstoranie /kokouksesM lok^
;päivä; käsitd^
Uusia'.- jäseniä liittyi osastoomme
r a i n puutavarayhtiöt hiukan tiu- ^* Se kyllä on: oikeata meininkiä.
kemmalla, sillä muilla ^ u d u i l l a on
suuria työmaateisteluja, m.m. Port
Arthurissa parituhatta metsämiestä
lakossa: j a Pohjois-Onteriossa ovat
työläiset 'myös metsäkämpillä heit­täneet'
taisteluhanssikkaan^ vasten
puutavarayhtiöiden herrojen kas­voja.
Mutta Algomalinjan. j a y m ­päristön
metsätyöläiset, missä ,on
se teidän . "entinen kurssinne^^ ja
tietoisuus, josta usein keväällä / ja
kesäisin siiloin kun on kämpät
seisauksissa — kuulee puhuttevan?
Eikö silloin pitäisi tekoa kuin rauta
on; ku^ma? Voiko saada parempaa
tilaisuutta vaatimuksiensaläpiaja
miseksi kufn nyt tällä hetkellä, j o l ­l
o i n muilla lähiympäristön seuduilla
on suuret taistelut, käynnissä; Met­sätyöläiset
työmaatoimintaan käsik­si
j a tosi termolla levittämään u n i -
nismia metsäkämpillä; Perustekaa
kämppäkomiteoito, ^ yhtykää: annoi­hin,
toimikaa/käsikädessä,' sillä a i ­noastaan
yhteisvoimin voivat metsä-työläiset-:
saada parannusta oloihin­sa.
Hävittäkää joukkokontrahdit
"eäkkärikänkisysteemi", sillä se on
suurena esteenä järjestymiselle ja
palkkataisteluissa. / Pienet korgila-kot
eivät ole j u u r i mistään merki­tyksestä,
sen on kokemus osottenut.
Mutta koko Onterion puutovara-teollisuutte
käsittävä " metsätyöläis­ten
yleinen liikehtiminen saa aikaan
j a vaikuttaa jdtoin. Port Arthu­r
i n ympäristön metsätyöläiset ovat
ottaneet alotteen j a samalla näyt-'
tävät hyvää esimerkkiä..toisille- met-sänkorvcssa
r a a t e v i l l e . veljilleen. '
Olijclmckokeus on sunnunteina
t.k. 17 päivänä, siis huomeniltona.
.Ohjelmassa on\ m.m- l a u l u j a ; soit­toa;
L runoja; :^ nyrkkilehti ''Känsä­k
o u r a " y.m- Sisäänpääsy on tie­t
y s t i vapaa. ' " ,
; Kansainväliset iltamat pidetään
t . k i 21 /päivänä,: ^iis torstai-iltona.
Tilaisuus<;ön järjestetty ukrainalais­ten
j a / suomalaisten toimesta t y o -
'• 1." 'fc^:v:',:;;'/': '••:'':/' :
-f
liittyä" järjestyneiden työläisten
joukkoon toimimaan j a taistelemaan
Qikeuksia itsellemme, sillä porvaris­to
ei huolehdi meidän työläisten
eduista, joten meidän on itse niistä
huolehditteva.
/ ^ K r a p o r t t i Webster^s :Cornersin
osaston toimeenpanemista kesäjuh-liste,
joista puhdas tulo/päätettiin
j o ennemmin luovuttaa:tämän/9.-n-nen
piirin agitatsionikassaan, auet­t
i i n : /
Yleistulot juhlista $166.95
Menot 95.70
Puhdas jäännös $71.25
Ylläoleva summa siis luovutetaan
edellämainittuun tiarkotukseen.
. K y s y m y s ^overittareii larjeen-yaihtajan
tehtävistä; päätettiin jät­tää
naistemme , itsensä' ratkaiste-vaksi
parhaansa -mukaan; Koettar
kaahan nyt parhaanne; sillä pian
ilmestyy.Toveritteren erikoinen C a ­nadan
numerokin.' joten on nyt
vielä' erikoisemmiir' syytä huolehtia
sen uutisista^
Pyhäkoulun opettajiksi valittiiiy
Kalle Hendrikson, Henny Bell ^ja
H i l j a Toikka>
\yalittiirf* uusi näyttämön hoiteja.
Valituksi tuli-Uuno Sulku.
Uusi kokousjärjestys hyväkss/ttiin
seuraavaan tapaan; C; kp. Web-ster's
Cornersin Osaston kokouksia
on vain 1 jokaisena kuukautena,
nimittäin ensimäinen sunnuntai
kuussa.' Jä jokaisen kiÄkauden kol­mas/
sunnuntai pidetään suomalai­sen
järjestön paikallisosaston ko­koukset.
V Kummatkin kokoukset al-kavat
säännöllisestic kello 7.30' i l ­lalla.
.'VcnSjän vallankumonksen kah­deksatta
^öaijnhlaa päätimme -viet­tää
täällä Webster's Cornersissä
marraskj, 6 päivän iUalla osaston
toimestavsuomalaisella haalilla. Oh­jelma
tulee olemaan vapaata. Sa­moin
sisäänpääsy. Ravintola : on
myös vapaa, paitsi naisemme .ovat
huviksL — Vesipoika.
R O S E CRdi^E, ONT.
^ U n i o ^ « . l o n kokouksesi täaän '
kuun kolmantena päivänä
tun>itää iltamat lähitule^-ais^^j^
sa Port Arthurin seuduilla vaHftS'
van..metsätyöläisten lakon h y ^ \
Iltamat tulevat olemaan ohjelS
l i s e t Siis ottakaapa huomioon, i .
saapukaa sankkoina joukkoina flb
mitilaisuuteen; ja siten tukeaaan
tyoehtojensa puolesta taistel«i»
tovereita. ^
Samassa kokoustilaisuudesaa iSj.
totoin keräyslistat Port Arthurj,
lakkolaisten hyväksi. Keräyksellä
saatu summa oli neljätDista dol­l
a r i a /kaksikymmentäviisi senttiä"
jonka' sihteeri viipj-mättä meV&a
Iskkbkomitealle.
Samrfla keskusteltiin kuinka far- /1
marien -olisi oltava varovaisia, knn
tekevät metsänhakkauskontrahteja '
tukkikomppanioitten kanssa. On
näet otettava huomioon konteahteja
t e h d e s ^ että voivat maksaa kat­k
a i s i j o i l l e: unlon määräämät palk-kataksat.
-; Menneitä 'huveja. 25 p:nä syys­kuuta
oli uniolla iltamat suomalai-sen
järjestön haalilla. Puhdas tnlos
iltamista oli y l i kaksikymmentä dol-lairia,
.joka'lähetettiin Port Aitimm '
lakkolaisten hyväksi. Ilahtuttavs-»
na ilmiönä voi sanoa, että yleisöä
oli :^saapunut iltamiin runsaslakni-
•sasti, - j a ohjelmaa varattu oikein
kosolti. Suurimman osan ohjet
masta suorittivat naiset. Se todis­taa,
että naiset käsittävät mel^-
työläisten unionistisen liikkeen tär-kfyden
j a sen terkotusperät. Siis
toimikaamme edelleenkin käsit^des-sä
- ja yhteisymmärryksessä.
Yksi joukosta.
COCHRANE, ONT.
Metsätyöläiset tänne kokoontu- i
neina pitivät suuren joukkokokouk­sen,
jossa keskusteltiin eri puolilla
käynnissä: olevasta työmaataistelns-ta.
v Keskustelussa tultiin siihen'yk­simieliseen
tulokseen,- ettei kenen­kään
pidä lähteä pois kämpiltä en­nenkuin
vaatimuksiimme on suos­t
u t t u tai isännistö antanut häätö- V
käskyn. Työtä on tehtävä vain sen
verran; että" sfe korvaa päivän
ruuan. :.•./•••••
Otettiin keskusteltavaksi tilanne :
kämpillä, r mikä :3ijaitsee- täältä län--!t/
t e e n ' p ä i n m a i l i l l a 86. Oli näet
-herännyt/ epäluuloa niihin muuta­m
i i n miehiin nähden, jotka olivat
jääneet mainitulle kämpälle. Kes­kustelun
kautta tultiin siihen johto­päätökseen,
ettei kenenkään Qlisi /
pitänyt lähteä pois mainitulta käm­pältä
ennenkuin olisiva^t saaneet
häätökäskyn. Sillä union sääntöjä
noudattavat juuri ne työläiset, jot­ka
jatkavat työtä vähennetyllä työ­määrällä^
/
/ K e s k u s t e l u s s a tuli julkisuuteen,
että maililla 14 on työmaataisteln
täydessä käynnissä.
Mailille 45 päätettiin tiedottaa,
että siellä myös otetaan asiasta
k i i n n i j a ryhdytään työmaataiste-luun
toisten/työläisten kanssa.
Lakkolaisten keskuudessa on mie­liala
reipas j a voitonvarma.
Kokouksesta päätettiin julkaista
"raportti Vapaudessa, ja Industria-listissa.
— Raportteri.
Kirjeenvaihtoa
H. L. M . , Burritt, via Mattawa,
Ont. — Tibdustelemaanne asiaan^
on Ontarion valistusministeri vas- V
tannut seuraavaa: -
' Ontarion kansa-^ j a eiikoiskou-
/ lujen yleisten sääntöjen perusr
teellä on viidennen luokan oppi­l
a i n e i t a opetettava kansa- ja eri­koiskouluissa,
jos niissä on siihen
kelvollisia j a sitä haluavia oppf-laita.
Viidennen luokan oppiai­neet
"ovat samat kuin korkeakou­lujen
alemp^n luokkain oppiai­neet.
Semmoisilla seuduilla, joissa
on lähellä korkea- tai jatkskou-i'
luja,: ovat kajnsakoulujen johto-
•• kunnat oikeutettuja — tarkasta- •
jan- l u v a l l a— varaamaan niihin, ,
• pääsyn' oppilaille^/^sensijaan että
oppilaita opetettaisiin kansakoa-luissa.
- • , .• ' , _
Ylläolevat seikat, määritellään
Ontarion kansa- j a erikoiikouiu-j
en - yleisten /sääntöjen 12 pykar
Iässä.
Toiniitas.
Työtaistelu Pohjois-
% Ontariossa
Metsätyöläiset kokoontuivat Con-naughtiin'
syysk. 29, p. pitimäan
edustajakokousta. Täscä kokr/jkses-s
a tuotiin julki se kurja elir.ta-TO,
minkä metsätyöläiset osakseen s22^
vat työskennellessään metsäkämpil- ,
lä. Siispä jokaisen kämpän edusta-
Joa
Va
i vakituis
tilaukti)
hansa j
viiden/I
laisten
hinta, 1
To
jalla o l i t i i
että paperi
tyy •vähint
!/ koordille 5
päätettiin *
j a vastaus
/kauden k u l
sa jos v a s
alotetaan .1
taan ainoa
; t ia päiväsM
Edustajat
• tekivät yh
/ t u k s i ja, e
Brandris!
komppania
. säalueita
taiden k a i
^n -pidättäi
' vallan , uud
' * pania määr
••maksaa k^
myös mitä
hen ruuasl
asukkaalla/
teliä toisii
Inatta. Mi
niin alistu
:.ei <tietenks
kanssa, - j o l
uudisasutus
kanssa kyll
sä tuhria v
taa komppi
Vaatimus
päivän sei
asiat vjuoks
Uttivät, ett
omasta pu
nian myön
vat pakote
'tamaan mi
:mukset.
Komppan
mukseen SI
nostamaan
laiset mieh
kuin puoli.;,
tava kampi
Näin olli
temään ma
sikäli kuir
jäänyt. R
nen kapin€
• vaativat p
se isännille
vaikka hän
kaan mikäi
• s i l l ä yritel
elintasoa,
ovat ohi, 1
romukoppa:
pania rikki
olemme tu
työtaistelui:
sesti köyhä
Työtaiste
on käynnis
työläisen : t
mättään j<
hin ja siti
elinmahdoUi
Siispä jo
asialle seli
joukkoliikk(
voima työn
pää. Yksil<
rottaa.- L t i
fätyöläisten
ka yksilöt
ohjaa.
PCHJOIS-0
LÄISTE^
Työmaat;
v i s t y n j i : ; /
työläisissä
into. Cocl
.la Pitkäsen
rin alueel
osaaottanee
kämpiltä. :
w-a näyttävi
työläiset
Taisteluintc
työläisissä^
taistelumuo
maan käyti
vat käydä:i
Häädettir;
tulla alueel
tai vähän'j
Iäisten -f-^-;
hön selläis
työläiset Itä
maataistelu'
kaisemaani
löitä työiäi
tovereina;
hollisina j a
Kirjeenyi
keskuskbaiil
mäk«L ' b i
ei ole kirje