Vapaus, November 10, 1926

              Sini4 Kesldviädcona, marrask. 10 p;nä—WcA, Kov; 10
VAPAUS
Canadan saomalaisen työväe^u ainoa äänenlapnatt^a,
Umes^ Sndbtuyssa, Ont^ maanantaina, keakmikkona
Ja' pet/antaina.
T o i m i t t a j a t : c
' S. G. NEIL. ABVO VAARA.
< ^'Begistered at tlie Post Office Departmeat, Ottawa,
as second claas matter. '' - •
VAPAUS (Liberty) ^ ,
-•The only oxsan of Finnish Workers in Canada. Puo-lished
in Sndbnry, Oni., «very Monday, Wedae8day
•iSd Priday-
A: H alottojen ilmotnsten pitää oUa
JronttoriB^'lauantaina. keskiviikoB lehteen thstaina^ja
perjantain lejrteen torat^na kello 12 päiyällä. ~ •
V ^ i ' Jos ette milloin tahansa saa yartaqsta endmäiseen
Idlrieeseennei knjöttakaa ondeDeen liiSkeenhoifaian per-
^ J. V. KAHHASTO. Liikkeenhoitaja.
Mistä hyvästä meiäm piti Idittämäii
/""'«Huono (köyhä) canadalainen oli se, ken ei maa-
Oiontaina 'tuntenut- sydäntään kiitollisuuden hengen lii*
iputtamdcsi; koska ajattelevalle (?) henkilölle on jo­kaisessa
vuodessa kolmesataa ja kuusUcymmentäviisi
jjäitoäpaivaa; laissa määrätty vain tarjoaa tilai-
'^uden luuisalli^^ mikä vuoden kaik-kina
kausina varmaan on tämän 'suuresti' siunatun:do>
'aoinionin keskinkertaisen asukkaan, mielessä.
J. «'Kiitospäivä! Mistä?' voi joku..kehnO kysyd,
^, «Mistä?
^> «Maassamme vallinneesta ratdiasta ja k>lläisyydeslä.
\% «Siitä, että meihin eivät ole koskeneet rutot ja luon>
nonvölmieh aiheuttamat onnettomuudet.
-•^ «Lisääntyvästä' naapurillisuudesta j a hyväntafatoisuu-
I Iestä k ^ k i e h Canadan laajoja alueita kansoittavien
I nokkien ja eri rotujen ja mielipiteiden keskuudessa.
«Yhä Idrkastuvasta ' näkorannasta maailmankaupaeea
a ruunmllisctt-ty5« tefejäia
\
w^ «Kansalfi^hengestä — . hartaasta canadalaisuudesta
1— mikä käy yhä ilmeisemmSksi ja ilmeuemmaksi vuO^
i^ien kuluessa. Lyhyesti — ' , - '
«Kaikista^ niistä siunauksista, jotka armollipen ja hy-j|
väätekevä sallimus on tälle suositulle maalle jakanut,
'^^Uvatsenasukfcaat kiitolliaia^virallisena kiitospäivänä.»
' Noin kirjotuttaa palkkalaisillakin etuoikeutetussa ase-jimassa
oleva omistaja, voittojen,,korkojen ja vuokrien,
.^kiskoja, jolla maanantaiQa oli ja vuoden jokaisena pai-f,><
vänä'on täys) syy olla: «hyv
IjBydämensa kiitollisuudet iiengen liikuttamaksi». ^
Omistamaton, sorrettu ja riistetty ei ole,nauttinut
£«rfiuhasta ja^ kylläisyydestä»; hänen on täytynyt kat-
IJkerasii taistella leivästä jo kärsiä nälkää ja kurjuutta.
«I^säajityVästä na^purillisuudesta ja hyväntahtoisuu-i;'
desta», häntä muistutamassa ovat lukuisat luokkasota-rvangit,
joista kdoi istuu Älbertan vankiloissa,' seitse-
^män Nova^Scotian kurituafiuonevankilassa ja jöita^ote-
;^ tam. Ja^ ^ r a d u ^ n kymmenitläin o&eusistuhnien eteen
:^^Winnipegi8säJ>. tyojäisvastaisten
\ Omistamattomien,' sorrettujen /ja riistettyjen luokaa jä-
'seneilä ei ollut, ^ikä ole syytä kiittää, vaan kirota täi-
Iäinen «rauha ja kylläisyys», «naapurillisuus ja hyvän-r^
tahtoisuus» .Jä, työskennellä -vanhan järjiestelmän ku-
^^^icistamiseksii joita; sen lilalle voitaisiin pystyttää uusi
^'ja parempi, / ,, "
.Sähkötuoli uhkaa Saccoa ja
, yaiizet<iai#.:;'§^^^
'< Taaskin joutuu Amerikan ^ tyovaenluokkdL kohotta'
xriMn vapautusitet yäa^^^^
Saccon^ja yahzettin puolesta,.Jotka kulkeutuvat yhä
lähemn^^
hra;^t^^
näiitäi työväen uuden . to-d
i s t u ^ n perustj^lla, on luerjcki"siitä, että nämä' tyo-
Taeimuehet tal^^ ihmisten jou^osjta.:
Tuomari Thayerln kielteisestä päätäcsestä vedotaan, yal-tiöh
vc^o^^
raava kehitysvaihe. - *
r iUudeatluiuli^
antjainaan todistukseen,' önV niin vbimaka^, ftta näkhet
k^itäl JstisetkiJD^ lehdei^ j o ^
^ e ^ : kuoIen|ararätigaistusta^^^ j^ v j V a M i ^
jpäk^jSänJlu^l^^
tibiiiiu^td^^ va||Eu^uä^j^^^
j a yhtyneet uuden kuulustelun myohtämis^aatimi^seen.
'iOmistanuittoimeiui^orrettujen^ J ^ Juokaa jä-.. Madeiros näet tunnustaa, että hän oli- sen Tjouldcueen
mukana, joka kysymyksessä olevan murhan suoritti ja
että Sac*o ja
rilcoks^^
juttuun ovat niin voimakkaat, että Bostonin johtavjn
konservatiivinen asianajaja W m . T h o^
tlniaäu^ujktä jkuiu^u^teluä puoiust^ävilleeiji
timttoTOftjsit^
toä .sillä perusteella, että totuus tulisi juIkL
Kuitenkin tuomari/'rtayerninuttää^iltfadek
iehtelijaksi, arvioi Hallituksen entisen'^'^oikeusosastoor
agentin antaman todistuksen 'vähemmän tärkeäksi^ ja
äntäaH2O,000^i^
oilceustdciiiliisiin^^n^ Tuleeko pikeiislaitobien
MiiraäVa; aste,?vetoomus
antamaan mypnleise»;
Tällä; välin tyiSyä^ jopa yäpa^mielinerikih aiiies
yhtyy yaätimulöeen«Sacc6nja^^^^y^^
Ia», -vQadUmukseenV joka bn tähän m
inäapällon kaikilta puolilta, lau^^^
selle: sijalle. Tästä johtuu erinäisiä vaaroja, kuten le­ninistisen
ajattelun pintapuolisuus, tannaslauseittemme
pedanttinen sovelluttaminen " j a vanhojen-menetelmien
mdcanillinen jatkaminen.-' Näitä vaaroja tulee Jadcu-vasti
pitää mielessä. Niitä voidaan välttää älyllisen
harjottelun jajatkuvan uudistuksen kautta.
Leninistiset: politikoi eivät rkoskaan ole olleet dogr
maattisia. He; eivät ole koskaan 'laiminl3rQnj^v.k$ytäu*
nollista pikkutyotä. Jokaisen nldsta tulisi aiioa'muis­taa^
ellei aina 'radcaista, niin kuitenkin muodostaa ja
asettaa poliittiset kysymjksemme leninistiseen tapaan.
kntsoaksemme kysymykselle. ratkaisua lextinistisesta Iin
jasta; Jokaisen tulee • pitää tärkeänä sellaisten sivu-pyrkimysten
vastustaminen, jotka poikkeavat pois leni­nistiseltä
linjalta. Tällainen leninistinen kouluutus saa-,
daän käytännöllisen työn ja tietopuolisen ofjbkelun yh-teistuldcsena.
Puolu^ieskustelut j a edustajakokousten
teesit, niinhyvin puolueita kuin Kominternia käsittä-vässa
laajuudessa^ arvostelevat tehdyn työn J a määrit-telcrvät
tulevaisuuden näcöälät.
Leninismi on imperialistisen aUcdcauden proletäari-seniyvallankijanoidksen
teoria j a praktiikka. Se tarkottaa
taistelua kapitalismia, |M>IV^^^ re-fonnismia,
opportunismia ja lahkolaisten; dogmaattisia-
«vall^ikumöuksellisia fraaseja» vaataan. Leninismi tar­kottaa
Joukkojen taistelukuntoisuuden voittamista, ei
demagogian ja häntäpäässä laahustamfsen icautta, vaan
kehottamalla luoldcatietojjsuutta j o i ^ o j e n liikkeen^oi-kealla
johtamisella ja taistelulla vallankumouksellista
Tomanlisihia ja ^ opportunistbta ^<vallankumoukseen ; ja
sosialbmiin: uskomisen, 'puutetta rvastaan. -Ennen -kaik­kea
leninismif tarkottaa taistelua periaatteettomuutta
vastaan; Siinä tehtävämme.' Siinä vallaiikumouksellisen
liikkeen; ppetusmäailmait työväestölle ja rifetetyille
luokille tänä Venäjän vallankumotidcsen yhdeksäntenä
vn oisipäivänä. ^ s*-.
.; Iienlniläisyyden lipun alla \
'f Venäjän bolshevikivallankumouksen*juuri sivuutetun
5 jryhdeksännen vuosipäivän aattona julkaistiin^^^^ K
>)i8lisen - kansainvälisen englanninkielisessä kuukausi-yi^
julkaisussa erittäin opettava kirjotusylläolevalla^^ o
, koUä^ Huudahdukseen, että kapitalismi olisi suhteelli
iisesti vakiintunut, vastaU kirjötus myöntävästi, mutta
V samalla huomauttaa, että maailman hist(^riallisessa ke-*
" hityksessä ei ole saavutettu seisahduskohtaa. Päinvas-
,|oin, nykyinen ajankohta tunnusmeikillisiUä heilahduk-
- sillaan osottaa maailmanhistorian käyttövoimiin.
Suuret poliittiset vastakohtaisuudet, jotka johtuvat
imperialbmin etujen ristiriidoista, ja yhden vastakohi
taisuu^ toista'Vastaan samaan aikaan kehittyvät, kaiva­vat
ja hävittävät sitä perustaa, mille kapitalismin suh
•teellinen vakiintuneisuus perustuu. Jokainen maa, yksi
toisensa jälkeen nopeassa tahdbsa tapahtuvine kriisel
neen ja Järkyttävine tilanteineen, näyttäytyy poliittisten
tapahtumien pinnalla ja kriisien syvyys-Ja vaikutta-vaisuus
yhä paisuu.
Tällaisissa sekavissa valtioitten keskinäisissä suh-teissä^
kommunististen puolueitten tehtävänä on nopea
suuiman määrääminen luokkasuhteitten muutosten mu­kaan
'jataisteltavav kuten kunnon taistelijoiden tuleen
kin, jokaisessa uudessa tilanteessa. Tällöin on väiltä-
• mättä toimittava Marxin perustavan vallankumoukselli­sen
ohjeen mukaan r Kohdata asioita sellaisina kuin
ne ovat; on otettava vallankumoukselliset edut mää­rääviksi,
silloin kun kohdataan muuttuvia tilanteita.
/.Käytännössä se tarkottaa sitä, että kommunististen
puolueitten Ja niiden jokaisen yksityisen Jäsenen
Ja ennenkaikkea puolueen johtajien, puoluetyönteki-jäin,
paikallisten ja kansallisten toiniintakomiteoitten
— on saavtitettava^jatkuvasti vuosi vuodelta Hsäkoke-musta
marxilaisessa opetuksessa. Kutsuttakoon sitä
'vaikkapa leniniläiseksi opetukseksi, koska marxilaisuu­den
imperialismin aikainen; praktiikka, voi vain olla
leninismiä.
/ Tämä totluneisuus ja harjaantuneisuus on ennen­kaikkea
saavutettava käytännöllisen puoluetyön kautta;
osanotolla vallankumoukselliseen luokkataisteluun:
toiseksi sy\'cntyniällä vallankumouksellisen proletaari­sen
politiikan aatteelliseen asevarastoon— se on le­ninismin
käytännölliseen kokemukseen, teoriaan ja
taktiikkaan. • * _\
i. marraskuun vallankumouk­sen
muistojuhlat tavallaan aivankuin painostavat opilli­sen
selvyyden saamisen välttämättömyyttä, varsinkin
kun käytännöllinen työ useinkin jättää opiskelun toi-
EUGENE Y. DEBS
Suuri iäiiesitäjä, herättäjä^ja i n ­nostaja
. —^ luokkaansarakastavia
hehkusieluinen: Johtaja 09 poissa.
Etfgene V.>Debs^on knoHut.,
' Debs'' oli Amerikan työväenliik­keen
erään vaiheen kunnioitettu ja
arvostettu johtaja. Kolmekymmentä
vuotta liikkui'~hänen . päänsä mxiita
korkeannnaUa.' Hänen tulinen sie-lunsa
eli tySväen .'tsdistelun parissa,
hän ' oli - mukana siinä j a ' hän säntoi'
tälle taistelulle parhaansa. Hänen
personallisuutensa uhkui lämpöä ja
rakkautta sorrettuja ja vainottuja
kohtaan ja:han -vannotti tuhansia ja
tuhansia sielunsa syvimmillä, säve­lillä,
seisomaan, j a kestämään taiste-lussa.
oikeiiden^ jä vapauden ppo^
lesta kapitalistista sortovaltaa vas­taan.
Hänen pidietilaisuntensamaor
dostnivat suuriksSi 0 luokkataistelun^
li)hosi£^a-ju1iUI»i jaJianen k i qV
tuksensa iuhknivat voimaa ~ja läm­pöä,
jotka panivat monet liikkeelle.
Hän oli puhujana; mestari ja järjes^
täjänä saavutti'valtavia tuloksia;
Monet. amerikaTaisen'. työvSenliik-^
keen miehet o'vat'lähteneet -unionis­tisen
liikkeenr''piiristä. Niin' myösj
Debs. Bautatietyoläisten lakko
suurin maan hbtoHassa — johti hä­net
käytänndllisiiti jä' selvästi luok­kataistelun
rintamalle.' Hänet van­gittiin;
häneUe "H^tettUh h i i ^ n u or
raa Ja rahavalta'' aikoi jo' värhidn
taittaa nuozen^;'^^nr josta se tieä
ikaävavan' itsellee^'^ vastuksen. Se ei
kuitenkaan täpahtunui. Debs ei jää*
nyt pelkästää^ uiiiöhistisen liikkeen
p i i r i i n :— el^ «ritänestä 1;ullu€'jo­tain
' omaa. ^ u a tavoittelevaa teh­tailijoiden'
kanssa^ konikauppoja hier;
rovaa, kaksinaamaista, . epärehellisr^
|tä uniobyrokraatila, joista • Amerika
bn niin rikas/' vaan hän kehittyi po­liittisten
vaikVitteidenSa kautta työ­väen
taistelun r parissa sen kosialiä^
tistisen liikkeen'/^johtajaksi,v Jonka
parissa*; me 'uiin^liibrtet olehmie "kou­lumme
käyiieetT' "'
'Debs tuli. Amerikan sosialistisen
liikkeen ja- So§ialistipuolueen.- tun-:
nustetuksi joht^ö^si. Ja sellabena
hän^oU parJfa^9iJfc^,kokoi^Toi$en. Inte^-
natsionalen keskuudessa; Merkillis­tä
kyllä,, tästä tepreettisen: uymmäf-ryksen
ja ^ manitilaisen - v i l j e l y in
kesantomaastaL nousee johtaja, ^ k a
kantaa maailniap^ f mainetta 1 j a niit-itää
suosiota .k^ k i a l l a . Mutta se
saa selityksensö{£. osaksi Aiperikan
sosialistisen iiiklffe^: ja,, vielä pnemr-män
Debsin9Lonij|p^suu4est& Ame­rikassa
ei. ole' :j9aljon -viljelty teo­riaa^
ei ole 'ollut sosialistista teore-tikoita.
Ei ole iarvittu. Kaikkivoit-taya
> amerilqdaii^n. praktillisuus. on.
eräässä mielessä hallinnut sosialis­tista
liikettäkin, pebsin vahyat puo­let
eivät ^ myöskään- esiinny .periaat-teelli^
lla eikä 'marxilaisen' yhteis­kuntatieteen
alalla^' vaan käytän­nöllisessä
joukkojen järjestämises-:
sä. Mutta tässä Jiän piti kiinni työ­väestä,
sen jokapäiväisestä :4lämäs-,
tä,, sen tarpeista, ja ;se.^seikka,^p>ti;
.hänet >;aina~^luoI^ansa wl^hellä -.;ja
sitoi hänet erottomattomaksi osaksi
sÄtä kokonaisuudesta, joka, toimien
j a taistellen päivästä päivään pyrkii
eteenpäin vapaut.ustaistelunsa tiellä.
olla ' täydn'? voimiti^^mukanä niisisä'
taisteluissa, mitä poliitti^ssa työ­väenliikkeet
-viime vuosina on
pahtnnut. Sen -vuoksi, hän ei voinut
selväsn ratkaista kommunisminr: jä
sosialidemokratian suhdetta, e i suh­dettaan:
Venäjän vallanknmouik^en
eikä sen esittämiin kysymykäinl^
Ystävyyden^ ;nimessä ja "kotiran|
han" :^ säiljrttämiseksi olivat häneii
'Puolneensa:^^ opportunistiset - johtajat
häneltä'toisinaan- saaneet lausunto­ja,
^ossa sätittiin bolshevikeja, mut^
ta sittenkin Debs eli 'luokkataist(4
lulle ja kumoukselle elämänsä eh­toon
asti. Hän julkaisi taas lausun^
-toja, joissa hän antaa kumoukselli-
^siUe:v-:täyJen:i kanttatidcsensa,r sjnupaf
tboi niille ja poiketen puolueensa
kannasta • hän julistaa yhteistoimin^
taa kommunistien ja kaikkien val­lankumouksellisten
työläisten kans­sa.
Häntä innoitti köyhäUstdn tais­telun
sammumaton liekki;- se oli :os%
hänestä — ja sitä eioopportunbmi'
kyennyt raatelemaan. .
• Debs on.:nyt .poissa. Me muistam­me
mitävDebs sanoi,' milä hän teki
Amerikan työväelle. Me kunnioi­tamme
häntä ja hänen voimaansa
puhujalavalla; , njrt me kunnioitam­me
hänen muistoaan.\ Se Innosta­koon-
meitä-yhä:, ripeämpään -toimin­taan
luokkamme vapapttamiseksi.
E. S.
aatteellisesti kuulua toiseen maail-roaan,"'-'-'-'----••••••-•••^
Mutta korkea, ikä j a murtuva ter­veys
teki; 'DebsiUe f mahdottomaksi
Näkötonnsta
Mäki-Kassu
^äki-<Kassu on tärkeä tekijä tä­män
maan suomalaisten riennoissa.
Mer tapasimme hänet heti tähän
maahan^ tultuamme j a •olemme hä­net
tavanneet, samoin kuin hänen
lukuisat ! veljensäMn; sen, jälkeen
monen.monituista kertaa.
;'vLi^neev«y37tä»<.'että;i;.tutustumme hä­neen
tarkemniin." Personallisesti ei
häntä voi erittäin hyvin tuntea, sil­lä
siinä suhteessa on olemassa mon­ta
poikkeusta j a vaihtelua.. Eikä se
piUoli niin perin tarkkaa ja tähdellis­tä
olekaan.
i Voimme rikäänkuin ' eräänlaisena
:Standaarina .kuitenkin. maiiuta^.;että
hän pitää yllään tavallisesti ''sappa
syyttiä". Nimittäin, silloin kuin on
juhlatällinglssäic' Mutta se on hä­nen
verhonaan siten, että räätälin
silmä r kärsisi - siitä , mahdollisimman
paljon.. Erittäin hyvä- tuntomerkki
on myös se,- että hän ruiskauttelee
taelkö vapaamielisesti leveitä tupak-'
kasylkiä^yniinne tahansa. Pelaa pok­kaa.
• Jä"Juoitsensä useasti humä-
Iaan;~ ^Sinuttelee kaikkia. On ollut
maassa^ toistakymmentä -vuotta. . Ei^
kirjota) kellekään. Eikä lue juuri;
mitään,-paitsi neljän kuninkaan kir-;
joja. /
Siinä ovat ne ulkonaiset merkit,
joiden, perusteella voimme Mäki-taman
satasen.. Kerrassaan -viisi.
Kun työt ja-ansiot olivat huonon­tuneet
oli päättänyt lähteä ^ k i v i ­kylään":
katsomaan kirkkaita valoja
j a astelemaan kovalla j a tasaselta
liellä. Oli tavannut hyviä tutta­vuuksia.
Erään koiratorpparinldn;
jonka kanssa oli perin tuttu entun-
-destaan. Tämä oli luvannut^ -tarjota
Hmaset' tnliaisryypirt. Ja niin : sitä
lähdettiin. J a törsättiin. Ja rahat
pehmeni muutamissa päivissä -mel­kein
olemattomiin. Joku kymppi jäi
jälelle.Kassn rupesi^ arvelemaan,
että • tässä pitää ruveta katselemaan
töitä.
Päätti kuitenkin katsoa "lukia?
kortilla. Jospa ~ hy^nkin sattuisi
voittamaan. Sinne painui Kassun
rahat. . OU poikki j a auk,L Pitkin
j a /poikin, "" - "
Mitäs siinä muuta kuin tSitä kat-selemaan.
'Metsään sanoi lähtevänsä. Pal­leatkin
ovat vähän x>arennnat:^Miin
-viime -viime talvena. >,
• Kun kuulin Kassutt^ aikomukses­ta,
- niin .viittasin siihen, ;että:V jär­jestyneet
metsämiehet yrittivät
tää palkkoja - mahd0llisin|miuii .^hyvi<-
nä. Taistelevat par^aikp.» ?ort Artr
hurin j a pohjoisen perukoilla Onto-riossa.
Tarjosin hänelle päälKäksl
Canadan PuutavaratyöläistenJTeöl-lisuusumon
ikorttia. ' T'*
Kassu sanoi olevansa rähaton,^;^!-
kä kykene niinollen V"»^4a otta­j
a a n , j Lausui vielä enäilyksenkin
siitä, että koko lakkotouhusta ei
ole mitään hyötyä;
:v Otti j a .^läksi tiehensä. Ikäankdin
karkuun.'
; Olemtne kuitenkin värinät,' että
tapaamme Kassun ennen - pitkää. • •
^ Hän on joka' tapauksessa mielen-kiin-
toinen lutta-vnus. .
\ Kalle Koltiainen.
Kommiiiiistipiiolne
Toverit!
;! TeilJI^ on jo^..;:tied9t(^ttu Jpulu|tuun.
ryntäyksestä. ; Nyt lori aikä. toimin­nalle.
k. Toverit, on ymmärrettävä yhtenäi-i
sen toiminnan välttämättömyys ko­ko
puolueemme: taholta,! taataksem'-
me -puolueemme • pää-äänenkannattä-<;
Jan '"The Workerin" menestyksen.
: Ottaen huomioon,.: ettäri aineelli-
:-sen avustuksen . kokoamiseeu. näh-
Kassun tuntea erittäin hjrvin.
Tämä työläisomaisuus^ja uskollisuus Eräänlainen-standaari, < kuten jo sa-sitä
kohtaan kohotti Debsin. Se t e k i ! noimme. r
MuTta Mäld<KassulIa on sentään
Karahan asemasta Kiinassa
Neuvostoliiton lähettiläs. Kiinassa tov.. Karahan on
lyhyessä sanomalehdistön edustajille antamassaan haas­tattelussa
kuvanni^t Kiinan nykyistä tilannetta seuraa-,
vastin
, Viimeiset tiedot kertovat, eitä Kantonin armeian so-
'taliikkeet kehittyivät edelleen menestyksellisesti. Näi­den
taistelujen tuloksena on pohjoisilla vallankt^mouk-sellisilla
armeioilla malidollfsuust kehittää -sotaliikkei­tään
entistäänkin laajemmassa mittakaavassa. Taistelut
Kiigassa eivät ole vielä läheskään päättyneet, vaan on
siellä odotettavissa erittäin suuria ja ratkaisevia sota­tapahtumia.
Vallankumouksellisten armeian voimat
ovat viime aikoina huomattavasti vahvistuneet sen joh­dosta,
että viimeisten Kantonin armeian menestyksellis­ten
taistelujen jolidqsta ovat monet-näihin asti imperia­listien
puolella olleet kenraalit liittyneet kanSanarmei-an
joukkoihin.
Kysymys yleisen imperialistien hyökkäyksen järjes­tämisestä
Kiinaa vastaan ei näköjään ole vielä imperia-listhen
taholta lopullisesti päätietty ja on tämän. päätök­sen
teon viivästymiseen vaikuttanut se yksinkertainen
seikka, että imperialistit todellakin pelkäävät päivä päi­vältä
Kiinassa yhä voimistuvaa kansallisval lankumouk-sellista
liikettä ja koettavat mikäli mahdollista säilyt­tää
sovinnollista tiefä nykyisin hallussaan olevat riisto-asemat.
Joka tapauksessa on todettava,-^että imperialis­tien
yritys toimea Kiinassa mm kuin parikymmentä
-'uotta sitten kärsi täydellisen haaksirikon.
KosketelIisaan Mukdenin ja Neuvostoliiton välisiä
suhteita tov. Karahan huomautti, että ristiriita Itä-
Kiinan rautatietä koskevissa kysymyksissä on edelleen­kin
kärjistynyt, mutta että Neuvostoliiton avoin ja rau­haa
rakastava, politi ikka on tässäkin tapauksessa löy­tävä
rauhallisen ratkaisun.
hänestä suuren n[iiehen ja sen -vuok-.
si tuhannet tänään kaihoten; kaipaa­vat
johtajaansa. ^
Syvä tunne, järkkymätön sielua
'linen' vakaumus-f j a ; luottamus ku­moukselliseen
liikkeeseen .kesti I^eb-sillä
'•• elämänsä ehtooseen asti. -Se
on mahdollista, yksilölle, mutta, ei
puolueelle. Sosi§listipuolue ei kes­tänyt
sotaa seuraa-vissa koettele­muksissa;
se kallistui oikealle ja
taantui. Debs oli ryöstetty siltä ja
sulettu: vankilaan.: . Opportunistiset
narikkapolitikoitsijat olivat saaneet
kaiken, vallan -sosialistlpuolueessa,
josta «Itebs piti kuten isä pitää lap­sestaan,
ja puolueelle alkoi kurja
rämettymisen tie. Vankilasta pääs­tyään
Debs oli fyysillisesti murtu­n
u t — - vanha mmiieess — mutta sit-tenkin
koetti hän pi^ä liikettä oi­k
e a l l a — t a i edes sillä vanhalla työ-läisomaisella
työväenluokan taiste­lulle
vilpittömästi uskollisella trukil­la.
Hän oli oikeastaan aina ollut
Hillquitista vasemmalla. Hillquit on
loijari — konventsionien johtaja,
koristaa/ itsensä teoreetikon ominai­suuksilla
—- mutta se on ulkonaista
kuorta, joka ei kestä sitä'luihin ja
ytimiin käyvää kritiikkiä,' mitä käy­tännöllinen
kumdusliike vanhalle
työväenliikkeelle esitti. I^ebsin va­kaumus
ja uskollisuus kesti; I J a sen
vuoksi hän -vielä pari vuotta sitten,
kun Cahanit j a Hillquitit Clevelan­din
kokouksessa likaan tallasivat so­sialismin
perusvelvotuksia, vastusti
eräänlaista henkistäkin elämää, jon­ka
perusteella me voimme hänet
mainiosti ^ntea'. Luonteeltaan on
hän noin päältäpäin katsoen "melko
rennon näköinen;, Mitään pelkäämää
tön. Mutta kun tarkistamme häntä
tarkemmin, niin :tdnnemme hänet
-vielä paremmin.
Hänen henkiset harrastuksensa
tahtovat rajottu^ neljän kuninkaan
kirjojen selailemiseen. Hän ei tilaa
mitään lehtiä,- ei edes Canadan. Uu­tisia.
Ei osta eikä>^omista mitään
kirjallisuutta. Ori siis luonnollista,
että hän ei luekaan mitään, edellä­mainittua
poikkeusta lukuunotta­matta.
Mitä tulee hänen suhtautumiseen-sa
työläisten yhteisiin rientoihin.
niin on hän niiden suhteen kerras­saan
välinpitämätön. Ei kuulu mi­hinkään
yhdistykseen, eikä järjes-
^töön.'
Tässä taka-vuosina ^^pahtui kui­tenkin
siten, että Kassu sai luvan
liittyä p . B ; U : n . Tämä tapahtui
niinä aikoina, jolloin tässä maassa
O. B, U:n toiminta oli nousukau­dessaan.
Lieventäväriä^^^^ asianhaara­na
voimme kiiitenl^in mainita sen,
että Kassu pakotettiin liittymään
jäseneksi, muuten ei olisi saanut
olla työssä: Osti jäsenkoriin s j a "säi­lytti
työpaikkansa. Varsinaisesta jä­seneksi
liittymisestä ei se kylläkään
käynyt. Sillä Kassun järjestöön
kuuluminen rajottui siihen. E i mak­uilta
j a kohottivluokkataisteldn tun- ' sanut penniäkään sen jälkeen,
nusvaatimuksia. ' KäytännölUäet' po-1 . Mäki-Kassun jotkut veljet pelas-litikoitsijat
sosialistipt^olueessa ovat! tnivat tästäkin onnettomuudesta;
aina koettaneet laikuttaa pebsiin, I Tapasin Kassun taas äskettäin,
saada yrityksilleen j a tui|fnill'een hä­nen
kannatuksensa ja.'%nnistuivat
KAlKlLtE KOMMUNISTIPUOLU
EEN KESKUSKOMITEOILLE
JA RYHMILLE -
den olemme rajotetut kahteen vuo­tuiseen
ryntäyskuukauteen, > on kaik^
ki keinot käytettävä tehdäksemme
nämä onnistuneiksi.
: Meidän hn' -vielä käsitettävä, että
Worker ei voi kannattaa itseään yk­sistään
tilausmaksuilla, joten on ai
naisesti edessämme taistelu taatak
semme Workerin olemassaolon ; ja
eteenpäin menon. On ehdottomasti
tärkeää, että - jokainen .puoluetoveri
ottaa osansa :Workerin ylläpitöavus-tuksen
velvollisuudesta;
; Huomattavin seikka nykyisin; on
lehtemme jatkuva kasvaminen. Y li
maan olemmej.pitäneet yllä syste­maattista
ryntäystä tilaajamäärän
kohottamiEeksi, ilostuttavilla tulok­silla.
Tämä ryntäys täytyy laajen­taa
ja tehostaa joulukuun ryntäyk-semme
kuluessa. . Meidän on kaik'
kien: oltava työssä "Workerille" .'.uu­sien
tilauksien .hankinnassa ja t i ­laajamäärän
kohottamisessa.
töin tuskin niin paljon, .että-saattoi­vat
pitää Debsin'puolueensa. He
ovat -viimeiset vuodet käyttäneet
Debsin nimeä kylttinään- hyvin tie­täen,
että vanha taistelijaveteraani
Tiedustelin, miten hurisee? Missä
on ollut töissä; onko ollut hyvät
ansiot j.n.e.? •
Kertoi olleensa töissä eräällä käm­pällä
mieluisessa urakkatyössään.
Oli siellä raatanut kuukausia. Yrit^
tänyt kovasti. Saanut kokoon muu-
Worker on ehkä tenemmän kuin
mikään muu puolueemme eliri le-vit-tänyt
propagandaa poliittisella ja
taloudellisella alalla työväenliikkeen
voimien lujittamiseksi ja työväen­luokan
taistelua johtavan vasem­mistoliikkeen
kriställoimiseksi.
Work€r on puolueemme englan­ninkielinen
äänij antakaamme^ tä­män
äänen edelleenkin : kuulua »7
Worker. op varma aseemme tais­telussa;
terästäkäämme tätä asetta!
Worker on puolueemme ^järjes­täjä;
luj^ittakaamme sen voimaa ja
vaikutusta!
Järjestäkää toimintaohjelmanne
ryntäystä, varten nyt. Jäi^jestäkää
kosertteja; tansseja^ huvitilaisuuk­sia,
"talosta taloon" keräyksiä ja
työpajakeräyksiä y.m. Tehkää kaik­kenne
ylläpitorahaston kokgaiais&k-si
ja hankkikaa huomattavasti uusia
tilauksia lehdellemme Workerille.
Keräyskortteja tullaan -lähettä­mään
piakkoin. V \
Keskuskomiteanne voi voittaa
kunnialipun; ryhmänne Lfeninin,
Trotskin ja» muitten kifjottamia kir­joja;
yksityiset toverit voivat saada
huomattavia lahjoja (voittoja). "
Liittykää Workerin.. tulilinjaan.
Muodostakaamme tästä sUurii\ ryn­täys
mitä meillä koskaan on ollut!
Kommunistisella tervehdyksellä,
toverillisesti, :» •
Annie S. Bullerj liikkeenh.
No. 131 ~> 1^26
olemaan seuraavat aäat: '
Ontarion maakuntavaalit: jjca-yottelÄokouksen
tarkötnkseca on
luoda yhtenäinen pohja tuleviin Qa-tarion
maaknnta-gaaleihin nähden.
Puoluetoiminnan tarkistehi uudel­leen
järjestämisen aikana j a uodel.
leen järjestämisen tehostamicea,
Suomalaisen ,1 järjestön ' osastojen
muodostaminen puolueen rebyvtti-järjestöksi.
_ Työpsnaisten Uiton toiminnan
järjestäminen j a yhtenäistyttfiminen.
Työläisten puolustnsmton.^to^
nan tehostaminen ja järjestäminen.
Vapauden laajentamid^^mysi.
Kaupunki- j a kyläkomxteoita ke-hotetaan..;
ottamaan kysymykset har­kintansa
alaisekä ja
edustajansa. ^
Kaupunki- j a kyläkoxriiteat voivat
vaUta? ricuvottelukokbukseea edus^
j i a seuraavasti: ^ . ,
.- Sudbury ' .4 edustajaa
Sault^Ste. Marie 4 „
VermiKon'Kiverä 3 •„
Creightoi^P^ine-2.'.. „
' L ^ c k Mine 2 ' ' „
Burritt ^1' „
Long Lake i „
Wanup y \ „.
Mond " 1 ^
Espanola Sta. - 1 „ ^
Bruce^ Mines 1 ^
Toverillisesti
' C. kp.>'5:nnen piirin piiritoimiJ
; . 1 . kunnan puolesta . ;
H. ELLMEN, aiht.
KAUPUNKI JA KYLXKOMITE.
OILLE VIIDENNESSÄ
•' PIIRI^SX
Toverit! Useammilta paikkakun­nilta
ei .-vieläkään ole. lähetetty ta­kaisin
rapotttikaavakkeita, joita pii.
ritoimikännan taholta on lähetetty.
Mbestyvänr nenvottelukokoukseakin
takia olisi- välttämätöntä, että ne
palautettaisiin-^ - ' -'piiritoimikunnalle
mahdollisimman pian.
f Myöskin on ulkona -rielä; joitakin
Port Arthurin inetsätyöläisten lak-koä-
vustuslistoja nimjVermiKon K i ­verin
kyläjärj. 2 listaa, Bruce Mi-nesilla
1 lista j a SaultSte. Haries­sa
1- lista. T-ftiritoimikunta toivoo,
että nämä listat ensi tilassa palau­tetaan
takaisin. ^
H. ELLMEN, siht.
. ... - , . v . . . . . - ; ^ . . . . - v . , ; v : - . ) ^ > . . • •• , , . ; . .v
P^hjois-Ontarion ^ met-sälyöläisten
iyömaa-taistelu
Tyamaatat*telu~ JiheBee loppaaan
;u
lun
KOKOUSKUTSU
Canadan kommunistjpuolueen 5:n-nen
piirin neuvottelukokousC pide­tään
sunnuntaina, marrask. 21 p:nä
1926 Sudbnryssa Liberty-haaiilla,
alkaen kello 9 aamulla- '
Kokouksen käsiteltävänä tulevat
^Useilla kämpillä on jo jpostutti
työläiäteJi 'vaätiniuksiin. tokakuui
a i r päivään mennessä: ovat suostu­neet
työläisten vaatimuksiin seuraa­vat
työnantajat: :
Pitkäsen kämppä, Mile 14%
Cochranesta länteen;
'Nellie Lakella Silverin kämppä;
W. Isaköonin kaksi kämppää Por-cupinessa;'
Oskar Nordströmin kämppä P,or-cupinessa
North Davison Mine;
sekä yksi käinppäDtifauntissa (?),
Orit.> Cochranesta länteen. (Tie­donannossa
ei mainittu kenen kämp­pä.)
, X
Edellä ilraotettu Nordströmin
känippä oli julistettu boikottitilaan
syystä, kun Nordström oli häätä- .
nyt miehet pois kämpältä eikä suos-,
tunut" työläisten vaatimuksiin. Nyt
kuitenkin on > Nordström suostunut
maksamaan $2.85 koordille työläis- •
i e n vaatiriian $2.70 sijasta sekä
suostunut ottamaan kaikki entiset
työläisensä takaisin työhön.
Branderin alueella, Mile 86%,
jatkuu työmaateistelu entisellään.
Mile 45:llä ori kaikkien paperipuun
katkaisijoitten ri^hdyttävä työmaa-taisteluun"
ja noudatettava edusta­jakokouksen
päätöksiä.
Tämänsyksyinen työmaataisteln
menee lävitse, lyhyessä ajassa työ­läisten
voitolla, kuten alussa saat­toi
odottaakin, sillä tähän mennes-,
sä on jo suurin osa työnantajista
suostunut - työläisten vaatimuksiin,
lukuunottamatta Branderin aluet­ta,;
joka mahdollisesti voi olla suos­tumatta
lumen tuloon saakka, mut­t
a joka tepauksessa Branderinkin
suostutteva. Syy, miksi Bran-der
ei ole halukas suostumaan työ­läisten^
vaatimuksiin on siinä, et^
Mile 45:ssä on suurin osa työläi­sistä
lahtareite, jotka" eivät hevillä
asetu työläisten vaatimusten taak­se,
eivätkä halua r vaatia mitään, ei­vätkä'
tukea työläisten tai^lOia.
Lahtereitten >' ohella on Mile 45 :ssä
myös rehellisiäkin tyoläistovereita,
a ainakin heidän on nyt Branderm.
alueeUa ryhdyttävä työmaataiste-luun.
Ranskalaiset eWat mene rikkare»k«
'Muuan ranskalainen jappari otti ;
eräällä asemalla paperipuun katkai-sukontrahdinV
puoli maUia asemai- ,
! ta ranskalaisesta asutuskeskuksesta.
Mutte kontrahti oli niin huono, et­tä
kontrahtori ei voi maksaa union
ja metsätyöläisten asettamaa tak­saa.
, N i i n ollen hän on jäänyt ii- .
man katkaisijoita. Paikkakunnaiu
olisi tarpeeksi ranskalaisia katkais- :^
joite, mutta kysyttäessä miksi eifft 5
he mene katkaisemaan sille ransM-