Vapaus, January 20, 1925

              Vi
TYdLJLlSTEy JA TALONPOIKAIN O f f l lN VLmmmjm^f
Työväen vapaiitas'tapahtuu
vmn sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 10 —1925 Federated I^vsdn jäsen. Tiistaina, tammik. 2Q'i».~Tue8„ Jan. 20th, 1^ IX Vmsik.—VoL DC
amm;
valtinisiiinpan 1^^
Ennea mainitsemamtne Englan-I Leningradissa, traan oiyöskin Mos-
•ia afflHmttiyhdistysraltuuslramjan'kovassa ja Tifliaissä ryhtyivät työ-käydessä
Berliinissä kertoivat sen
jäsenet Rote PAnen edustajille, et-
-tä heidän oleskelunsa Venäjällä oli
heidän eläinänsä suurin elämys. Ve­näjän
fcansa oli ottanirt heidät ra­jalta
alkaen . mitä sydämelKsimmin
vastaan, -Sama oli / tullut hei-
-dän osakseen Icaikkialla Venäjällä.
; PproA kertoi- lähinnä Venäjän
ammattiyhdistjrskongressista. Tässä
kon^jeaassa läsnäolleet jäsenet oli­vat
. edustaneet noin 6%—6 Tnilj,
järjestynyttä työläistä. Eri kan-saltisaok^
tässä kongressissa lie­nee
ollut ^ edustettuna kaikkiaan
130, joifja'useimmilla oli ollut pi­tempi'
matka Moskova^ kuin itse
Englannin ainmattiyhdiBtyflvaltuus-
Icnnnalla. Useidan oli täytynsrt mat­kata
pitkiä' taipaleita hevosella, jot­ta
olivat päässeet lähimmälle irau-tatieasemslle,
jatkaakseen matkaa
niääräpaiSdcaan. Ottamalla tämän
kaiken fanomioon, lausuivat valtuus­kunnan
jS^net, on suorastaan ih­meteltävää;
missä. / perinpohjaisessa
järjestyksessä ja -^nopeudessa kon-jgte^
käsitteli työnsä. Kaikki ve­psäläiset
edustajat näyttivät ottavan
osaa työhön suurella innostuksella
j a flit^ejrdejlä.
Valtuuskunta oli, voidakseen mah-dolHsionhan
laajalti tutkia V^enä-j
a n nykyisia oloja, jakautunut pie­nempiin
osiin, jotka kiertelivät ku­irin
f^eri 'seuduilla Venäjää. Useat
"iiäif^ olivat, koko Venäjällä olo-aikanaan,
matkustaneet yhteensä
enemmän kuin 600 Englannin mai­lia.
He olivat käyneet lukuisissa
tehtaissa, j a oli heillä tällöin tilai-läiset
kaduilla herta puhuttelemaan
ei]iglanniksi. Eräs valtuuskunnan
jäsenistä huomautti; muuten, että
venäläiset työläiset näyttävät
yleensä ravituilta. Samoin vaatteet
näyttivät lämpimiltä, joskaan ei
juuri hienoitla.
Purcell huomautti,' että hänellä
on j ^ aikaisemmin ollut tilaisuus tu­tustua
Venäjän oloihin ja hän siis
voi verrata nykyistä asiaintilaa sil­loiseen.
Hän oli sitä mieltä, että
kehitys. tällä ajalla on ollut yaltai
sa. Kaikkialla on nyt nähtävissä
säännöllisesti kulkevan talouselä­män
tulokset.
t
Yhdysvaltain valtiosih­teerin
vaihdos ja Ve­näjän
tunnusta­minen
Kun -sitten tuli puhe v niistä lau­sunnoista,
jotka koskevat yhtenäis-tyttämistyötä
ja joiden perusteella
on odotettavissa, että valtuuskunta
saa Amsterdamin ammatti-intemat-sionalessa
vastaansa oppositsionin,
huomautti niin Purcell kuin Brom-bleykin
seuraavaa: Englannin am
mattiyhdistysvaltuuskunnan Mosko-*
vassa edustama kanta, koskeva yh'
tenäisy^den saavuttamista •molempi­en
ammatti-intematsionalien sälille,
ei eronnut i)ienimmässäkään mää­rässä
heidän Vienin konferenssissa
edustamastaan kannasta. Tämä, hei
dän Vienin kongressissa taas edus­tamansa
kanta oli vain niiden teh­tävien'
läpiajamista, jotka heille oli
antanut Englannin Mnmattiliitot.
Kaikki, mitä sen jälk«eh on tapah
tunut, on yain johdonjnukafsta kan­sainvälisen
ammattiyhdfsty^lJilJkeen
yhtenäistyttämistyön edeUeenkeiit-tämistä
Vienistä Hulliin ja HuUista
taas Moskovaan.
•iius haastatella aikälä^
, ^jäsehöt, että jo kerran ennemnlin
ovat Englannin animattiliitot tuke­neet
:ehdotusta, että Amsterdamin
ätamatti-intematsionalen tulisi Ve­näjän
ammattiyhdistysmiesten kans-
«easSvat -englantia. -Ei ainoastaan sa pitää yhteinen konferenssi.
"•BiQoI5äi2Ba"s^^ että " valtuuskun­nalla
ÖU mukanaan - oma tulkki, sai
se hämmästyksekseen useasti tilai-suodein
puhutella välittömästi teh­taiden
työläisiä, sillä.. useat heistä
Ei SUOSI suuriruhtinait-ieii
yierailioja
Wasiiingtoh.' —- Senjohdosta kun
. suarirulitinas Boris, "koko Venä­jän
tsaariksi" julistautuneen suuri­ruhtinas
Kirilin, nuorempi velii on
toIoEsa vieraiiumatkalle Yhdysval­toihin,
on kongressimies La Guar­dia
lähettänyt .työsihteeri Davisille
kirjekdan,' jossa "vaatii tämän otta­maan
selvtUe,.:^ onko' kukaan sivuUi-
3iea räialliaesti avustanut tuon ve­näläisen.
• ylimyksen laivamatkan
kustaiinulsien- suorittamista, sillä
jos luiir olisi tapahtunut, kuuluisi
^tämS- tuldtas "avustettujen muuka-latstettT
Iiiiolkaan eli siis sellaisiin,
j o t k i vÖiVät koitiik -yleiseksi rasi-
;tutflfefc4l-?Av^''- ^
VaatSolastaah perustelee La Guar­dia
silläj että noitaf yeniiSlsiä yal-lahtavottelijoit^
4^
oti^cBiett äiailijat- t a i ^ ra-
;! hoiliääit' tuottaneet tähän maahan,
fsaadakseep heitä Uehakoida ,ja hei­dän
käjäiän huoleksia. ^ ' y i ^^
'kuletettnn tänne silla taVoin suuri-
TuMinatair K i i i l , jokä^^ JtuitenMn,
ityrpisti: jnoldcaansa amerikalaisille
'lioasukas-pohatoille ja pyörsi takai­sin
Euronaan. • Mutta "noissa vir-
:kaheitoi9Bi, työttömissä ja työfaöif
kykenemättömissä suuriruhtinaissa
^jaaikkiherttuoissa saattaa olla sel­laisiakin
» / j » ^ - tulevat tähän maa­han
5^1^^ tasavaltamme
imiullaoi|B^l~"y jär-eiiee
tua epäluuloinen kongrcssi-
LeiyäUa l£einpttelija
vangittu tVienissä
^ Eried on vangittu keinottelusta.
"Ifaxnitta leipäliike varustaa kolmas
osaa Wienxn Asukkaista leivällä.
Useiden viikkojen ajan on Fried;oI-Int
jäsenenä hallituksen komisdo-nissa,
minkä tehtävänä on ollut tais­telu
koiiceita elinkustannuksia vas­taan.
. Heti hänen vangitsemisensa
jänceen tiedotettiin, että Anchor
leiiölifte on alentanut leivän hin­taa.
Semaavana sanrin leipäliike,
jonka VBzanaisena ondstajana on
BoäslileiBokraattinen puolue, vibnot-ta
«u> ettei se voi alentaa hSxxtaa aa-
Yenäjän ja Japaiiin dip­lomaattiset
suhteet.
Moskövfc. — japanin hallituksen
odotetaan nyt ensimäisenä allekir-jottavan
sopimuksen . neuvostohalli­tuksen
y kanssa.^ Neuvostovallan vi­ranomaiset
eivät lainkaan .epäile si­tä,
etteikö Japani tulisi tunnusta­maan
-neuvostovaltaa aivan lähitule­vaisuudessa.
Täydellisiin dip. suhteisiin ryh­tymistä
on vielä-ehkäisemässä kol­me
seikkaa. Yksi niistä on kysy­mys
Sahalin Saaren Sljjrtuotannon
jakamisesta; Japani vaatien siitä
50 prosenttia j a Venäjä lupautuen
antamaan ainoastaan 40 profenttia.
Japani vaatii takauksia kommu­nistista
propagandaa vastaan Japa­nin
kontrolloimalla alueella. Sel­laisen
lupauksen tekemiseen ei luon­nollisestikaan
Venäjän hallituksella
ole valtaa, vaikka se mahdollisesti
olisi sellaiseen- omasta puolestaan
halukaskin.
Venäjä vaatii että japanilaisten
on poistuttava Sahalinin saarilta
^eti. Japani on myöntynyt teke­mään
sen ensi kevään aikana.
Diplomaatit sanovat ettei nuo r i i -
dacalMset seikat ole niin suuria,
että estäisivät' sopimuksen allekir-jottamisen;
Venäjä ei kylläkään
erikoisemmin- hätäile 'sopimuksen
aikaan saamisessa, silmällä pitäen
juuri sitäkin seikkaa, kun Yhdys­valtain
valtiosihteeri Hughes on
päättänyt erota. Coolidgen hallituk­sesta
ensi maaliskuun 4 pärränä
•yhdysvalloissa seurataan tMsen
mielenkiinnolla venäläis-japanilais-ten
suhteiden kehittymistä Sahali­nin
saaren öljyrikkauksien tähden.
. — — — — - o . : ' •
Däwes-sumuiitelmaii
vaikutusta *
Rooma.; Mussolinin uusi vaali­laki
ei tarkota enempää eikä vS-hempää
kuin yleisen, yhtäläisen ää^
nioikeuden poistamista, antamalla
vanhoillisiUe, varakkaille aineksille
kahden- ja kolmenkertaisen ääni­määrän,
millä voivat äänestää nu­rin
varattoman väestön sankat par-vet^.
' \ . /H / -
Lakiehdotul^n mukaan jaettai-s
i iu äänestäjät kolmeen luokkaan:
yhden, kahden . j a kolmen äänen
miehet. Yksi ääni on luku- ja kir-jotustaidottoinilla^
jotka maksavat
välitöntä veroa valtiolle vähemmän
kuin 100 liiraa (noin 20 dollaria).
Tähän h^okkaan jää kansan suuren­suuri
enemmistö, työväki kokonai-suudessaan.
Kouluai käyneet ja varakkaammat
saa-vat kak^i ääntä, samoin armeijan
ja laivaston Lsekä fascistijoukkojen
lipseerit ja aliupseerit, niin virassa
olevat kuiii virasta eronneetkin, sa­moin
kuin kaikki, joilla on min-käänlaiiieh
kunniamerkki, kaikki
maakuntain Ja^ kaupunki- ja maalais­kuntien
virkailijat, «anomalehdentoi-mittajat
jne. Tähän luokkaan kuu­luvat
vi«lä kaikki liikemiehet sekä
teollisuuden ja; maanviljelyksen har-jottajat,
JötkA: maksavat yli " 100
liiraa vuotuista veroa^
Kohne äähta on kuninkaallisen
huoneen jäJsenijlä, korkeimpien kun­nia-
ja ritarimerkkien omistajilla,
kirkkoruhtinaiM, eduskunnan jäse­nillä,
nykyisillä; j a entisillä, senaat­toreilla
ja yliopistojen professoreil-la.
•: • • J . • •. '• ,
Näitä taantiänuksellisia uudistuk­sia,
samaten kuin Mussolinin mui­takin^,
cdesottainisia vastaan yrite­tään
pprvarisyapaamielisistä ainek­sista
muodo^a^ yhteisrintamaa.
Johtajitta on kolme entistä päämi­nisteriä:
Giolitti, Orlando ja Sa
landra. Eduskunnassa heillä on tä­tä
nykyä ' ainoastaan äS^miehinen
kannallajajouk'^/matta-muti^iära^
ovat maan vaikuttavimpia ja tunne
tuimpia miehiä.
Viimeisten joukkoyangitsemisien
ja icotitarkastusten jälkeen ovat
vastustuspuolueet v e t ä y t y n e e t
"maan alle", /mutta toimivat sitä
tarmokkaammin hiljaisuudessB.: Ny­kyään
vallitsevaa näennäistä; rau-haillisuutta
vertaavat sanomalehdet
Berliini. —_JEräs kommunisti-edustaja
Preussin valtioppäivillä
väitti, että edellisenä päivänä West-faaKssa
tapahtunut rautatieonnet-tomuus,
jossa 22 henkilöä sai sur­mansa
ja 86 loukkaantui, olisi väl­tetty,
jos junissa oKsi ollut, riittä­västi
Upntosmiehistöä, että sakean
sumtm vallitessa käytettävät ns.
torpedoaägnaalit <diBi «aafö foisn-rman
niiidrain «unen. Pavcssono-
Washington, D. C. —r Täällä -öJ-litsee
yleisesti sellainen käsitys, et­tä
valtiosihteeri Hulrhesin eron' jofi-dosta
tulee Yhdysvaltain snhtaantu-minen
Neuvosto-Venäjään nähden
käymään asteettain siedettäväm-pään
muotoon, vaati mitään yhVäk-kistä
diplomaattisten suhteiden al­kamista
ei' ole heti odotettavissa.
Ne Valkeasta Talosta annetut tie-^
dotukset, joissa sanotaan ettei val­tiosihteerin
muutos tule aiheutta­maan
minkäänlaisia muutoksia val­takunnan
'ulkomaapolitilkkaan, sie­tänevät
huomattavasti analyysia.
Ulkomaavirastojen välillä sanotaan
moisia selostuksia tavallisesti "dip­lomaattisiksi
selostuksiksi".
Neavoatovallan vihollisia pöbtonut
niyttimolti.
SenjälHfeen kuin kongressi ko­koontui
Washingtoniin kuusi viik­koa
sitten, ovat, erinäiset tekijät
poistaneet näyttämöltä joitakin
•kaikkein katkerimpia neuvostoval­lan
vastustajia. Yhtenä sellaisena
voidaan pitää; Samuel Gömpersin,
Amerikan Työväeriliiton presiden­tin,
kuolemaa; ja toinen on senaat­tori
"Borahin ylentäminen' senaatin
ulkoiasiainvaliokunnan puheenjohta­jaksi.
Ja kolmanneksi tulee valtio-'
sihteeri Hughesin' eroaminen.
Yhdysvallat on nykyään yksin ai­noa
sellainen suurvalta, joka ei ole
antanut vielä -minkäänlaista pientä­kään
tunnustusta, ei - ole ryhtynyt
•minkäänlaisiin suhteisiin Neuvosto-
Venäjän kanssa. Yksi toisensa jäl­keen
ovat Suurbritannia, Ranska,
Italia, Saksa ja toiset maat joutu-jieei
tunnustamaan Venäjän - jä lä­hettämään
diplomaattisen edusta­jansa
Venäjälle j a Japani on juuri
myöskin yhtymässä hamaan ket­juun.-:
Tannnstaa Venäjän' ediityneen.
Valkeaan Taloon nähden pide­tään
huomioita -herättävänä keikka­na,
sitä, että vaikka se virallisesti
kieltää panemasta toimeen min­käänlaisia-
muutoksia Venäjään suh­tautumisessaan,
niin presidentti
Coolidge myönsi tietoonsa tulleen
sen, että kaikesta huolimatta Ve­näjä
hänen käsityksei^sä mukaan on
aineellisesti edistynyt siihen suun­t
a a n— jo^skin hitaasti — että voi­daan
alkaa ajattelemaan diplomaat­tisten
suhteiden uusimista Yhdys­valtain
kanssa.
Samaan aikaan, kuin hallitusko­neistossa
tapahtunut henkilöiden
vaihdos hämmästytti • koko Washing-tonia,
saatiin myöskin' Juotettavilta
taholta tietää, että Kelloggih val-tioahteerinä
oleminen tulisi ole­maan
mahdollisesti hyvin lyhytai­kainen,
ja ett^ jo vuoden kuluttua
tulisi hänen tilallaan ^olemaair toi­nen
henkilö. Poliittisissa piireissä
liikkuvat huhut- mainitsevat hänen
seuraajanaan Charles B. Warren
nimisen henkilön, joka astuu proku- kuuluvat kruunun — s. o.
hänen kuninkaan — valtapiiriin.
Ja Mussolini lienee nähnyt viisaim­maksi
peräytyäj koska hän aintaa
fasciistilehtiän kertoa vastauksensa
olleen: "Vaaleilla ei ole mitään
kiirettä— jälkööt syksyyn tahi
vaikka ensi -vuoteen."
Tietysti kuningas ei. koskaan ole
pitänyt Mu's8c4inista, mutta nyt
näyttää varmalta, että Giolitti ja
muut liberaalit ovat häntf yllyttä­neet
selvään vastarintaan. Liberaa­lien
' politiikkana nähtävästi on an­taa
nykyisen fascistieduskunnan is­tua
vielä, joitakuita kuukausia^ et­tä
yleinen mielipide tulisi yhä
enemmän vakuutetuksi' sen täydel­lisestä
kykenemättöiöyydestä mi­tään
kunnollista aikaansaamaan.
Heistä' myös on sitä parempi, mitä
pitemmälle Mussolinimenee : sorto-toimenpiteissään.
"Mussolini kyllä
Mrttää itsensä", sanovat he, "kun­han
saa kylläksi pitkälti narua;"
Finzin maittiinpaiiot.
Paitsi tätä odottamatonta yh­teentörmäystä
kaninkaan kanssa,
painaa Mussolinin tuntoa pelko, et­tä
niillä yastustnspuolneitten edus­tajilla,
jotika Matteottin murhasta
saaldca ovat - mielentMotoksellisesti
pysyneet poissa ednskonnan istun-noista^
on halkssaaJD: Itändte fco-vin
iraaraBisct:^». "Finzin muistiin­panot/'
• ;v-:/,-^
Kommunistitkin pistäy­tyivät
Italian edus­kunnan
istun­nossa
Rooma. >— Poikotettuaan Musso­linin
parlamenttia muiden vastu»-
I tuspuoluelaisten mukana -viimeiset
kuusi kuukautta, ilmestyivät edus­kunnat
12 kommunistijäsentä - taas
parlamenttiin, jossa heidän johta­jansa
Grieccho piti pitkän puheen.
Kehuskeltuaan ensin- aiicansa neu­vostojärjestelmää
ja konununismin
aatetta, hän selitti, ettei heidän ryh­mänsä
, tule antautumaan yhteistoi­mintaan
Giolitti-Salandra-Orlandon
järjestämän oppositsioonin kanssa,
vaikka he tulevatkin yhtenä miehe­nä
äänestämään vaalilain muutos­ehdotusta
vastaan. Hän ruoski noi­ta
entisiä "vapaamielisiä" pääminis­tereitä
yhtä iinkarasti kuin kon­saan
ennen oU ruoskinut fascisteja.
Gfolittia hän erityisesti moitti cpä^
johdonmukaisuudesta, kun hän nyt
oli asettunut vastarintaan fascismia
vastaan, vaikka itse oli sen autta­nut
pääsemään voitolle, kun hänen
pääministerinä ollessaan "V. 1920
köyhälistö oli ottanut tehtaat hal­tuunsa.
"Silloin oli Giolitti en­simäisenä
rahallisesti tukemassa
fascistiliikettä", hän sanoi, lopetta­en
puheensa myöntämällä^ että fas-cismi.
e i ' vielä ollut likimainkaan
kuollut, koska keskiluokat sitä tar­vitsivat
aseekseen taistelussa sor­rettuja
joukkoja vastaan.
Puheen päätyttyä kaikki kaksi­toista
joukolla lähtivät istunnosta,
huutaen "eläköötä" köyhällsten
vallankumoukselle.
"Käykää toistekin 1" huutelivat
heidän jälkeensä fascistiedustajat
piloillaan. '
iDDataiiiiui j r a ^
siihen kuolemanhiljaisuuteen, joka
-vallita. Varsovassa ennen Ptiolan
kapinaa, kun tsaarin kasakat olivat
t)uhdistancet kad,ut. .
Uutena piirteenä Italian sisäpo­litiikassa
on mainittaAra, että ku­ningas
Viktor Emanuel, joka näi
hin asti ei ole uskaltanut hiiskah-taakaan
Mussolinin, pöyhistellessä
höyheniään, nyt alkaa ärhennellä,
muistuttaen että hänelläkin on jo­tain
sanomista. Selkärankaa hä­nelle
tiähtävästi on antanut Giolit-tin
jyrkempi esiintyminen, tämä
kun on ollut kuninkaan erikoinen
ystävä pitkin aikaa. :
Kun Mussolini omavaltaisesti ju­listi
aikovansa tuota pikaa hajottaa
eduskunnan ja toimituttaa uudet
vaalit, kutsui kuningas heti hänet
puheilleen ja huomautti herra dik­taattorille,
9ttä eduskunnan hajot­taminen
ja uusien vaalien määrää-raattorin
-virkaan näinä päivinä. •
o — —
Norjan kommunistinen
nuorisoliitto viran­omaisten
silmä­tikkuna
Kristiania. — Virai^oraaisten ta­itolta
on ryhdytty toimenpiteisiin
kanteen" nostamiseksi kolmea tun­nettua
kommunistia vastaan erään
Norjan kommunistisen nuorisoliiton
levittämän vaaKjulistuksen johdos­ta.
Kanneidrjan mukaan ''epäil­lään"
heidän, allekirjottamalla tuon
julistuksen, tehneen itsensä syylli­siksi
ns. valtiopetos-piykälän rikko­miseen,
jota pykälää'nyt ensi ker­ran
Norjassa tultaisiin käyttämään.
Jos alustavat tutldnnot johtavat
kanteen nostamiseen, voi seuraukse­na
olla, että kommunistinen nuori­soliitto
tulee kiellettäväksi, koska
porvarien lajden mukaan on rikok-sellista
olla jäsenenä liitossa, joka
noudattaa semmoina periaatteita
kuin nuo' jnlistidcset sietävät.
nitelman^ aiheuttama miehistön
jouUcoväbentäminen SaStsan rtmtz*
teillä, sazioi puhuja, tulee olemaan
ainaisena uhkana matkostajaliSken-teen
tonraUisQadelle.
Ovela vääränrähan
vaihtaja
MontreaJ. — Tuntematon nais­ihminen
pääsi jollain tavalla tun­keutumaan
erääscfen asuntoon Sher-brooke-
kadulla, missä eivät asuk­kaat
sattuneet olemaan kotona, ja
pyysi pjihelimitse lähimmästä ruo­kakaupasta
lähettämään sinne muu­taman
dollarin - arvosta ruokatava­roita.
Samalla hän pyysi lähettä
mään tavarain tuojan'mukana -vaih-
.torahaa 20 »tä dollarista, "koska
-ei satu olemaan käsillä sen pienem
pää rahaa". Kauppias kohteliaasti
teki niin: lähetti tavarat ja jään
nösrahat viejän mukana. Mutta
kun mies tuli takaisin 20 dollarin
setelin' kanssa, havaittiin se heti
väärennetyksi. Nainen oli kuiten­kin
jo kadonnut siitä asunnosta,
mistä hän oli telefoinut, eikä JM)-
liisi ole häntä, -vieläkään löytänjrt.
Finzi oli Matteottin murhan ai
kana alisihteerinä sisäministeriössä,
jä yleisenä puheena on, että hänen
mtiistiinpanonsa siltä ajalta ovat
vielä paljoa tuhoisammat Mussoli­nille
kuin Rossin paljastukset oli­vatkaan.
Pahinta aavistaen on
Mussolini pannut poUisinsa . e ^ i -
mään noita Finzin jpapereita vaikka
maan raosta. Ainakin "tuhannen
yksityisasuntoa oh niitä etsiessä
nuuskittu, ja muutamain pankkien
säiiiöhinkin niiden takia murtaudut­tu.
Finzi, joka on eduskunnan jä­sen
ja jota Mussolini sentähden ei
voi vangita, vakuuttaa, että Musso­linin
nuuskijat/eivät ikinä tule nii­tä
papereita lösrtamään,. Mutta so­pivan
hetken tultua ne^ kyllä ovat
•Saatavissa ja Mussolini tulee -vielä
saamaan tarpeekseen niistä.
Jotkut ovat tietävinään Finzin
muistiinpanojen olevan jonkun fas-cisttvastaisen
Sanomalehden hallus­sa.
Eikä «iinä ^ i k k i . Lehdillä
kerrotaan sitäpaitsi olevan isot piu­kat
fascistien salapoliisilaitokselta
ostettuja vaarallisia papereita, joi­ta
ne eivät Mussolinin kuristustoi-menpiteitten
vuoksi ole voineet —
tai ehkä eivät -vielä katsoneet sopi­vaksi
— julkasta, mutta joiden j u l -
kitulemista Mussolini pelkää kuin
kuolemaa. Pahimmin häntä kiukut-taa,
ettei koko tuossa yli maan ulo­tetussa
kotietsintähommassa ole
löydetty pienintäkään tällaista pa^
perilappua, jonka käsiinsä-saaminen
j a hävittäminen olisi MussoMni-rievnn
huolia,«des biukanhnojeota»
mit» • • .
Varsova. — Jos jotkut kuumave­riset
politikoitsijat saavat pitää
päänsä, nostaa Puola sodan Danzi
gin vapaakaupunkia vastaan siitä
syystä, että joku puolalainen posti­laatikko
oU siellä särelty. Puola
laiset^ olivat nimittäin pystyttäneet
Danzigin kaduille muutamia Puo­lan
kansallisvSreillä maalatuita pos­tilaatikoita,
mutta pjanzigin viran,
omaiset valittavat asiasta Kansain­liiton
sikäläisellä, komissaarille Mac-
Donnellille, väittäen Puolan sillä
rikkoneen Versaillesin sopimusta.
Ennenkuin tämä ennätti ryhtyä mi­hinkään
toimenpiteisiin, tuntematto­mat
henkilöt yöllä särkivät jonkun
moista kirjelaatikoista. ^ Danzigin
puolesta lähtettiin virallinen an-teeksipyyntö,
mutta se ei ole puo­lalaisia
tyydyttänyt,
"Meitä ei saa kohdella kuin mi­täkin
neekereitä," hihkui puolalai­nen
ministeri Thugutt asian johdos­ta
pitämässään puheessa. "Puola­laista
omaisuutta täytyy suojella,
vaikka siitä olisivat kuinka arvelut­tavat
seuraukset."
Tilanne on yhä kärjistynyt siltä,
että MacDonnell, asiaa harkittuaan,
selitti Puolan ylittäneen sopimuspe­räiset
oikeutensa noita postilaati
koita Danzlglin asettaessaan ja ke­hotti
Puolan postilaitosta korjaa­maan
pois .loputkin laatikkonsa.
Puolan ©anzigissa oleva edus­taja
siitä jyrkästi kieltäytyi, ja
TJiugutt käytt^ puheissaan yhä uh­kaavampaa
kieltä "Viimeiseen saak
ka koettaa Puola pidättäytyä ryh­tymästä
\ aieellUiin kainoihin Oan-zlgi|
i yastaan", hän lausui,' pauhaten
Batnälli kovasti "Kansainliiton ko­missaarin
mielivaltaisia määräyk^ä
vastaan."
Tästä tulee taas, Kansainliitolle
kova pähldnä puHavaksi; Jfok^^
täytyy tukea edustajaansa MacDo-nellia
taikka jättää, hiinet pulaan
ja raukkamaisesti perääntyä puola­laisten
nostaman rähinän alta. Joa
Kansainliitto valitsee pcräytym^seh
tien, niinkuin ee aina tähän asti
on samanlaisissa tapauksissa toh
nyt, tulee sen menettely näyttä­mään
vieläkin surkeammatta kuin
mitkään sen entisnoloudet. Mutta
jos se uskaltaa edustajaansa tukea,
uhkaa sitä puolalaisen armeijan
hyölckäys Danzigiln — "sota posti­laatikoista",
jolla nimellä tuo hyök­käys
kaiketi tulee historiassa mai-
Ranskan lähettilään
yastaanottajaiset
Moskovassa
Moskova, — Ranskan uutta lä­hettilästä
Jean Herbeiteä vastaan­otettaessa
oli Kremdin palatsin
edustalle asetettu kunniavahti häntä
tervehtimään. Hänen esittäessään
valtakirjansa Neuvostotasavaltojen
Liiton presidcntiUe Kallninille oli-vat
saapuvilla ulkoministeri Tshitsr
herin ja ulkoministerin apulainen
Litvinpv. Toimitus suoritettiin juh­lallisin
menoin. Ystävällisiä puhei­ta
pidettiin puolelta j a toiselta, tul­kiten
molempain maiden hyviä ja
molemmanpu Olista luottamusta.
B. COLUMBIAN
LOHENSAALIS
Ottawa, - — M e r i - ja kalastusmi­nisteriön
lähimääräisten tilastojen
mukaan oli -viime vuoden lohensaa-lis
British Columbiassa suurempi
kuin koskaan eniten. Sitä ennen
suurin oli v, 1918 saalis, joka nou­si
1,616,157 laatikkoon, kun taas
V, 1924 saaUs oK 1,680,218 laatik­koa.
Suurin lisäys edelliseen vuo­taen
(1923) verraten oli "vaalean­punaisessa"
(ns. liumpekki-) ja
"vaaleassa" (ns. koira-) lohessa,
kun taas hopeakyljen eli "kuhun"
ja "sokaih" saalis ^ oH vain vähän
suurempi edellisen -vuoden pakkaus­ta;
spring-, steelbead- ja blueback-lajien
saalis oli tuntuvasti pienempi
kuin v. 1923.
Vanha rikos tuomitta­vana
Moskova. — 65 votias vanhus
Ivan Okladski, Joka oli ollut v. 1891
tehdyn keisari Aleksanteri II»
murhan varsinaisena toimeenpanii^
na, on oHiät syytteessä — ei tuosta
teostaan, vaan ditä, että oman
Vedenalaisten tunneli­en
kaivajat vaativat
työajan lyhentä­mistä
New York. — Kaupungin poN
mestari Hylan cl tule saamaan yh­tään
yedenalla työskenteli jää Brook­lynin
Ja Saten-saaren välisen sal-lynln
ja Staten-saaren välisen sai- '
enncnkun ankaran ihnanpuserteen
avulla vedenalla työskenteleyien
miesten, "santaslkain'\ ; ty«alkaa
tullaan huomattavasti lyhentÄmfiäh.'"
Tunneliii urakkatarjouksia ei ot^
ta vastaan ennenkun pormestari saa
tehdyksi sopimuksen Gompressed
Air Workers union kanssa.
s. Eräs santasika sanoi union vi­rastossa:
"Me olemme Jo väsy­neitä
itsemurhan tekoon. Katsokaa
esim. Mikea, hän. on raajarikkoi- -
nen lopun elämänsä, koko alapuoli
ruumistaan halvautunut. HIn on
saanut "kouristuksia" lilan oseln."
"Kouristukset*' seuraavat lilan
pitkästä purist^tunilman sisässä
työskentelystäi Työläinen voi työs­tä
tultuaan olla hyvässä kannossa,
mutta parin tunnin kuluttua saada
kadulla tai muualla ollessaan "kou-:
ristuskohtauks^n" ja Jouto» sen­tähden
sairastamaan yhdestä vii­kosta
aina kahteen kuukauteen
saakka. Useita kouristuskohtauksia
m sattunut niille työUislUe, Jot­ka
rakentavat Manhattanilta' Jerspy
Cityyn johtavaa mahtavat tapn«-
lla. . ' ' '
Unio -myöntää^ sen, että maini­tunlaisissa
töissä on ankara ilman-puserrus
vBHtämätönt ^tta..yk8i-i
paiina ilmaa on välttämätdn njokais-';
ta kahta veslpaunan puserrusta .
vastaan. Mutta unlo vaatii, «ttä
työtuntien lukumäärää on alennet­tava
sikttli kuin ilman puserrus
suurenee — työaika ollen 8-tuntl-ncn
alhaisessa iiman puserrukses- /
k Ja ainoastaat^ 1-tuntlaen /SO
paunan pusettcessa.
tludet vaatimukset, Jotka ? Brook- ,
lynin Ja Staton-saarcn v&llifett tun- i
neli-urakoitsljain tulee byr&ksyä,
tulevat tokomään huomattatia mun-toskia,
Jersey Cityn tunnelilla nyt
voimassa oleviin työaikasfifldöksiin. v
6-tuntlnen työaika tulee alkamaan ;
Jo 18 paunan puserruksesta, Jota-vastoin
se nykyään alkaa Yasta 21
paunaa puserruksesta; 4-tantinen
^öaika 26 paunan puserruksesta,
nykyisen 80 paunan puserruksen
asemasta; 3-tuntinen 83 paunan
puserruksesta entisen, 38 sijaan;
2-^untinen 38 pahnan puserruksesi v
tä entisen 43 asemasta; puolen­toista
/tuhnin työaika 43 paunan
puristuksesta, entisen 48 asemasta:
Ja 1-tuntinen työaika 48 j a 6ft päti-»
nan puristuksessa.
Eräs 0*Rouke yhtiö esittää to­distuksia
siitä, että urakoitsijat
voivat vallan hy vi n pärjätä vaikka
he hyväksyvätkin uuden työaika
määritelmän.
Compressed Air Workera nnion
koettaa saada kaikki edellämaini-tut
uddet säädökset sitoviksi kaik-kiin
tulevaisuudessa toimitettaviin
töihin nähden, samalla New Torkin
lairäaetijakunnan hyväksymään
Steinbergin lakiehdotuksen, Joka on
nykyään mainitun lainlaatljakun-nan
käsiteltävänä.
Compressed Air 'Workers union
esimies, Joseph McPartlan, on^ i l -
mottanut Federated Pressille kuin­ka
monta santasikaa on 'loukkaan­tunut
Manhattan-Jersey tunnenilla.
Union tekemien laskujen mukaan
oli 930 loukkaantunut. Kansan ^
patveluskomissioni myöntää luvan
olevan 580. Kymmenen oli sur-maantunut
Ja 200 joutunut enem*
raän tai vähemmän työkyvyttömäk­si.
päänsä pelastamiseksi oli rovennut
toveriensa ilmiantajaksi— (heidät
kaikki hirtettiin) sekä sittemmin
avustanut tsaarin poliisia kaoluisan
maanalaisen Narodnaja Volja-jar-
Jestön tuboamiisessa. Hänet havait­tiin
syylliseksi Ja kuolemantaomion
ansainneeksi, mutta hänen korke-^
aan ikäänsä nähden. Ja seokfs takia
että aaian tapabtnmisesta Jo oU vje>^
riistänyt nnn pim. aika imin 45
vaotta, lievennetyin tuomio ky»* /
inenea vuoden vankeudeksi
Ml
mi
•m
m