Vapaus, September 22, 1930

              Ma&nantaina, syysk 22 p:nä — Mon; Sept. 22
VA P A US Ä 5:i^r>S„l^=;:ÄS.r^^^^^^ ammattianiob>Tokraateilla, jotka
^ • I ^ of Tum* w«t« Ä i / ^ ^ P ^ ^ r ^ H d^i, « s.d.or,. ocuHo. I^'"»^'^' hallit^van, Jool^n asiak-
_kt a» P o t t O f f i c e D c p u t m e s t , o t i a o a , u «ccojid c U u uatter. Kaina työiöisteh pitaHMsefcSi kapi-
7Sc ptT c o l . i n c b . Minimum chtrte for u c ( l « uuertioo. 7Se. Tbe taltSti$'6n OrjUUtuksen älaisCfia.
' Kaikenlaisilla tempuilla ja tees-
I—. I kerileivHä pVrkren pitämäSh tyS-Iväenluokan
passiivisuudessa saman
m<di«m az&(wf tbe Flnai»h people i n Canada.
appa ja - p a i n o omatsj t a l c n u E l o Streetillä,
fios ii9. Sedborr. O a t .
, - 2 S S S ? ^ l J ^ » « ? r i »038, - T o i m i . u . 536W. - K i . i a k a u p p . 238rw^ _ aikaisesli kun kapitalistit annolto
•»11 jr-. «Mlic* <{4a> * o r » , ad«er(tiemcQ(«. * l e . ) 1038 — E^Hor
ItMOTUSHIN.NAT V . 1 P A U D E S S A: oAoratoiTotalraM
ilmotukaet t l . 00
^ i:jl|wrrt|iri)Kianifciet * 1 . 0 0 kma. t2Mi kjk«> kertaa. — AvlalJlnoön mnatm» a
M c .paCutaöSS. NineDOitialtoilmoluku-l 50c 1 » T U , $1.00 3 k r r U a . — S]mtyniäili .
tett, t2M 3 kertaa. — %taolo«rtiila)6tok<et t2.(S6 kerta. 13.00 k a k i l kertaa. — Kutoailmotukaet; olot.
UJM. k c n a . — Ka»lecnaaiICiot«kMt tiM kerta, ^ tnimkilia kiituklaaaeelta U i inulatavärajrlfa. — j
• l l l H t t n tiedot {a oaoteilmMukiel 56r kerta, H.pa XalnU kertaa. ^ TiUpälsnAOttajiea Ja I l s o t a a ! fl\
; masli murskaavat työväen raskail­la
taisteluillaan saax^uttamansa
• ^ C S t t a u i c n tOL'. f U d U U e a a a , U k e l e t t J T l ilmnrotHfctt e^okiteen.
TILAUSHINNAT:
ole ollenkaan sattuma, että
i sellaisissa huomattavissa maissa
1 »k. t*Jitt, 6 %k. $2M. 3 k k . » 1 7 5 kk. S 1 * 0 . — Yll«T*TaltoaiIil~I» S n O B t e n l e k i ^ a a -
t'^ « l i ^ n i i U e : 1 . k . t^JOO, C k k . 83.50 j a kk. S1.W.
jDnftMt,^ tioökÄore «nil f i i s t i b o p j . V a p a n a Boildinc, i.\m Street. , , .
J l f e itiU ia \>» wUir«ne<!: Vapjpit, P . O . B'JI 69. Sudbury. O o t .
. |o* «tie mfUoK (akanaa aaa vaalaaifa eniimäitren kirjeeaeenoe, k l r j o t u k i a nndelleeo liikkeen-
Satulaa päraoonalliaella tiimellä; J . W . Abtt|»i»t. l i i k k f e o h o i M j a.
£difsails ]^leimaaUmnUiseh talönspnlah
suuntaan
I
Viinit vubden loh^Uö pnolisköl-
7]1 ¥iidysVfinoissä alkanut taloudel-
, limitti I^Hsi on vietänyt pyörteisiin-
: ikA -kaJMu kapitalistiset maat ja
^iltteäMiaticih, ^yvielen joka päivä
kiiiiiyyällä nopeudella.
. j $HdysiHdUiin tilastot osoittavat
cftä.Jo JeniiOi "Viime syksyistä pörs-
- ^)mMtä\Ma. lärkämmillä teol-tJHtitiSalöiila
tapahtui huomattava
. iHötahhon supistuminen. Tätä su-
: .|iintinii6ta on jatkunut sitten lak­kaamatta.
PitisbUr^hin'ja Chita-gon
suuret metallitehtaat ovat kuor­mitettuja
vain noin 70 %, Ford
Vgliiehlanyt lUmaiitoaah 50 ja
kak)tte«n Iräniik; aikana i?eisoivat
f^ordih Tehtaat jo melkein koko­naan,
iläkenhussopimukset ovat
' ntdilBe vuotiseen vähentyneet 50
VcXtii. Atitohiobiili- ja rakenrtus-flröiiltäättdeh
kuoleutuessa vähenicv-
Vät tilaukset terästeollisuudelle,
lo&i^ lliiotanto Keinäk. 15 p. oli
4a8ipc«>^ 56 % :iih. Län^ivältioiden
il^lTÖt^fäal ovat kuorihitettuja
mis.«ä Toisen Internationalen puo­lueet
ovat vallassa — Saksassa,
Britanniassa ja Australiassa —
lyöltörtjyys kohoaa päivä päivältä
ja että mondismin ja muiden luok-kainvälisen
yhteistoiminnan rnub-tojen
avulla työnantajain hyökkäys
työläisiä vastaan tulee kärkeväih-i
maksi. Yhdysvalloissa ja Cana-dassa
koko ammattiunioliikkcen
johtava koneisto on sulautunut
kapitalistiseen valtakoneistoon, kn-teji
uusimpana todistuksena ösoit-
Teräksen ja raudan tuotanto on su- ,autui koolla olevassa parlamentin
pislunut 15%. Metallin jalostus- jsiunnossa, kapitalistisen valtion
teollisuus ja tekstiiliteollisnus j johtajan ja "työväen" edustajain
ovat jjouuu ituunnter te:ti tejrrimttaäiiini vvaaiink.ecauatfnn yylliissttääeessssää ttoomineenn ttooiissiiaaaann oonnnniissttuu-an.
Konerakennusteollisuus j,efesta työväenluokan petossuunni-mmik.
kuormitettu 6 0% ja telkasta. Sosialifascistit Woods.
sen jälkeen tällä alalla ön vallin-J ^orth, Heäpas ja Irvine ovat elä-n
i i t i. o l l r i i t / ' ! I n e l r i i t n n r l f i T i a e L •• i i ? . i _ . . ^ . . j J ? . t - i_
asemaan
oli tamm
nul jatkuva laskutendenssi
Englannin tilastot osoittavat,
että kolme vuotta kestäneen talou­dellisen
pysähdystiian jälkeen se
on joutunut kriisin lähtökohtaan.
Japanin ja eräiden siirtomaiden
kilpailu supistaa markkinoita sen
tefksliitituötteille, jonka vuoksi teks­tiiliteollisuuden
tuotanto vähenee.
Monet tekstiilitehtaat ovat lopetta­neet
jo kokonaan työnsä. '
Puolassa on tuotanto viime vuo­teen
verrattuna supistunut 15,2%.
Jo viime vuon'na aleni teräs- j a rau-taluotanto
75 %:iin sodan edelli­sestä
tuotannosta. PuuvillateoUi-sutidessa
2j3 työläisistä työskente­lee
vain neljä päivää vikossa.
Nafta-, koherakiennus- ja metsä-västi
allekirjoittaneet työväenluo
kan petoksen ja Tom Mooren jdh-tajasakki
tulee käytännöllisesti
uudelleen kirjoittamaan sen seu­raavien
kuukausien kuluessa näl­kiintyvien
työläisjoukkojen edessä-
Yhdysvallat, joka muutama kuu­kausi
sitten pidettiin sos. dem. teo­riain
maailman mallimaana, on
nyt mitä ankaramman pulan kou­ristuksissa.
Ne, jotka pitivät ra­tionalisointia
kaiken pelastajana,
ovat osoittautuneet narreiksi. Kohi-inuniätit
yksin ovat olleet sblvillä
tilanteesta. Reformistinen rauhal­lisen
kehityksen saanta, kaikissa
ilthäSsumuodoisääiiä osottaniu-
*tiiA fiyödyttöÄjStei. ^e, jotka ovat
)i'yi*iheet kfertSinääh kdkkataiste-
\itä. Ovat \a\\eä. päljtetSftfeksi, ja
iie inkia\taan komiÖViiiistit —
jotka ovat herkeämättömaisti julis­taneet
ja järjestäneet vaUanku-möufcsfelliseen
taistelnliJi, ovat
osoittautuneet olevan oikeassa.
Voidaksemme täysin käsittää tä­män
merkityksen, »ne voimme
kääntää katseeimrfe Neuvostoliit­toon.
Siellä, aseellisen kapinan ja
kansalaissodan jälkeen, työläiset v.
1917 voittivat poliittisen vallan.
Sen jälkeen ovat säännöllisesti men-neiet
eteenpäin, aika-ajöittain ylit­sepääsemättömiltä
näyttävistä es­teistä
huolimatta, kunnes v. 1928
olivat niin järjestyneet ja lujitla-neel
että voitat ratkaisevasti, ensi­kerran
maailman historiassa, luoda
yhteiskunnallisen taloussuunnitel­man,
joka voidaan saavuttaa vii-dössa
Vuodessa.
• Se on tämän suunnitelniaii onnis-.
tuminen; ritifinnan kapitalistisissa
ttaissa kasvavan levottomuuden ja
vallankumouksellisten taistfelujen
l e t t a s t a rMssmxi tekemisissä saoma-l
ä l s f e ^ tä*fejfeiden kanssa. öIKööh
n i i t ä m l s ^ t a h a n s a . Sa<aKaata'Ai'e
suomalalsfet eristetjTiksi ^ annetta­k
o o n iMffSä^ i t s e n s ä tölifea, että he
s i t ä ofrät. ÖJfomen sätäfeäaäkon A I .
k a n a k i i s i ttiotta ä^Xea k o e t e l t i in
t ä t ä k e l ä & , i n u t t a sotJHlärisuus p e t ti
m o n a s t i . K o e t e l t a k o o n vielä kerran.
S i l i ä k e r r a l l a o l i ksrsymyksessä vain
fkA t y S l ä & ^ h ö ä , lijrt da kysymyk.
f e s s ä koko S u o m e n työväenluokka.
SUtä h u o l i m a t t a , e t t ä yritys v. 1923
epäonnistui. 'käpltälistilehdistö?
k i u k k u osoitti köitenkln tänöin ettu
o l t i f h o i k e a l l a tieht^
k c m f i u m i s t i s i i n järj6stölh!n ynnä t e l y t a v o i s t a , j o i t a k o k o u k s e e n pääs-o
t t a i i e e l j o h t a v i n a Iftntötöinä osaa t ä m i s e s s ä o l t i i n n o u d a t e t t u satoi-k
o m t t i i l ^ l s t i s e e n Naisien
(delegäU) U k k e e s e ^.
e d u s t a ja h i n t u n n e t t u i h i n k o m m u n i s t e i h in
nähden. M a i n i t a a n • v a a n miten
K a r o f f i t t ä V ä l s ä f e ^ ön kuulunuc • j u h l a s a l i n a l a l a t t i a o l i t ä y t t y n yt
änfeer oihi hiinn f Ä i u J ^ l ^ ^ ^ 4j;ä:«r<j<e^sftXö«Vih.{i>n« 1 n t r n • -
%ita. K u c ^ l ^ ÄpÖBtilliseen K e s -
iäsheuvosfd&ii tjiiöj^en vuoden 1929
t a m m i k u u s t a lähtien K u o p i o n Työ­l
ä i s n a i s t e n p u h e e n j o h t a j a n a j a K a o .
p i o n Työväen V a a l i k o m i t e a n s i h t e e ­rinä
seka öttaiitit j o h t a v a n a h e n k i -
lönä osaa konmsunistiseen naisten
edustajaliikJceesgen.
EdelXa seiöstetön iierustöslla yääti
kanne v i s k a a l i , ! - e t t ä syytetjrt t u o m i l -
T ä t ä ehdotusta vastäaii voitaneen [ t ä i s i in rangaistukseen R . L . 11 l u v un
v ä i t t ä ä , e t t ä sen. t o t e u t t a m i n e n m o - 4 j a 6 .pykälien mukaan, s e k ä että
uessa tapauksessa j o h t a i s i sopimu.-;- k h m U s e l t a , Launoselta, KuuBlvir-ten
r i k k o m u k s i n y.ra. V o i o l l a . n i i n , J r a i t a j a Väisäseltä t a k a v a r i k o i d ut
m u t t a eikö Suomen = p o r v a r i l u o k k a monistusvälineet, k i r j a t j a j u l k a i s ut
ole tehnyt itseänsä syypääksi vielä
paheihpaän söphnuksen rikokseen?
Sie o n s u o r a s t a a n v a i t l o h e n katsellut,
k u i i j k a n i i t ä lakeja, joiden pitäisi
j u l i s t e t t a i s i i n menetetyiksi.
T ä m ä n jälkeen a l e t t i i n k u u l u s t e l ­la
syytettyjä, jotka o l i t u o t u lää­n
i n vaiikilästa hbvioikeulieen'. k u n -
stiÖJella m a a h k a n s a l a i s i a , haikaile, i l u s t e l u i s s a ei k u k a a n tunnustanut
i n ä t t ö m ä s t i p o l j e t a a n j a l k o i h i n . R ä l . t i e t ä v ä n s ä salaisesta toittihih&stä
k e ä m m ä t k i n vuklvallantyöt j ä t e t ä än m i t ä ä n v a i k k a myönsivätkin ösalll-sy^
tteesen s a a t t a m a t t a . J a missä ne 1 s u u t e n s a syytekhjehnässä h i a t a i t t u -
ö n syytteeseen saatettu,' s i e l l ä oVat
t u t k i m u k s e t j a ttfomiot olleet v a in
t y h j ä ä Ilveilyä, j o k a S u o m e n . o i k e u s,
l a i t o k s e n ön s a ä t t a n d t n a u r u n a l a i ­s
e k s i . "
•raiiä t a v a l l a e s i t t i v ä t T u k h o t o i an
kuljeÄfetydläiset meneteltäväksi f a s -
clstljJSuÖmen saartoon nähden. M i s -
k a n s s a , mikä p u l p a h t e l e e s i i r t o - 1 * ä määrin t u o esitys s a a S k a n d i n a .
maakansojen nousuna, uhaten kapi­talismin
plemassaoloa. Koiiamunis-ifnin
haaste kapitälishiille muodos­tuu
todelliseksi, suunnitelmallisen
talouden haaste '•— luodeh ihuka-iiaan
kohoavan ' taloudellisen ja
kultturellisfen tason — monopolistis­ta
kapitalismia vastaan, mikä potee
yhä kärjistyvämmäksi kehittyvissä
pulakausissa ja mikä merkitsee
pysyväisesti kasvavaa työttömyyttä
ja JatkiiVäa hyökkMystä työväen­luokkaa
vastaan.
Taihä bn se edessämme oleva
taistelu, työväenluokan taistelu
vallasta.
KESKUS.
vain 25 % : l l a . Puuvillan kulutus teollisuuden tilölarilo läskeg räi-
TllOtfeii aikana supistunut 34 ' keästi. Tammikuussa kriisi valtasi
. % : l l a . ftabdih kulJBltJS ratitatiöil-1 jo kivihiilheollisuudenkin. Rah­ia
on ^jlenempi kuin koskaan eh- dihfculjelus vähfenee tuntuvasti.
^>nen Jsitten y. 1923 jälkeen. Heinäk.
«i»iiäSi$^|}^ Viikbtla k u l j e t e t t i in
, lastia raut^teillS 915,985 vaunua,
«.o. 16 tuh.- vähemmän kuin edel-i
i t i^ Viikolla. Tukkuhinnat ei-
'^"m^Xfkn vuoden tölÖ jäikeen ole
^Itti^^in bileet niin alhaiset kuin ne
iniiläHS Mtkella. Monet merkit
< Vii^liäVät «iihen, ^ttä bh odötetta-
VlSisä liUsi p o r s S i r o m a i t d u s , mikä
jlUfi entisestään k ä r j i s t ä ä kriisiä
- YiidysV«lioi8sa.
Mtj^ftilfsHyhtymSin V o i t o t supis-tä
«riäh VUodeh toisen neljän-nekäien
aikana nousi 62 teollisuus-yhtymän
voitot 94 miij. dollariin,
Mijteh ollessa vastaayana aikana
Vuitae Tuoiiiria 12(6 milj. dollaria.
Kötro (hidleih Viicrdfeh aikaha tekivät
niiden ttilöl 407 Jhilj: dollaria,
voittojen ollessa viime vuonna 243
äöiiariä^
l^litiyivajtain ulkomaankauppa
«1^ %ulllh)een vuoden aikana supis-
Wm f äikeSsti. Tämäii vtioden en-j^
iioli^icbn vienti oli 2,079 inilj.
- i^oUÄHa, sen ollessa vastaavana ai-
M« Tiitins Viionna i,623 milj. dol-fa^.
TobiiU oli sainaän aikaan
1^753 i i i i l j . dotiaria. V a s t a a v a n lu­vun
viime vuonna' ollessa' 2.286
milj, dollaria.
Siikmä kmi oii tähän men­nessä
^^tkoisestl taikuttanut kivi-hiilitebiiisuuteen,
j o n k a tuotanto
it^l^iä, Ömtfä Varastot kasvava
tLä)^etlfätis^ämnte ei ole aivan tuo-
. .jr^ta tietoja, mutta kun viime vuo-
Stitk ioiiUlla kitrlhlilivarastot o l i v at
^^B.fiOO Iditniä, niin f ä n i ä i i vuoden
. Jlmiilä fte olivat j o 2 milj. t o n n i a.
Ranskassa, joka .bn ainoa kapi­talistinen
maa, jossa tuotanto on
vielä näihin asti jonkun verran ko­honnut,
tämä kohoaminen osoittaa
kuitenkin varmaa laskusuuntaa.
Tämän vuoden ^»maisella neljän-"
hbksellä oli tuotannon nousu eh^^
vain 3,7 %, sen ollessa Viinie vnon-ha
samaan aikaan 9,4% ja v.
1928 13,4 %. Viimeiset tilastoi
osoittavat automobiiliteollisuuden
ja kutbmoteollisuudbn tuotannon
supistuvan. 'Edelleen syvfeheVä ka­pitalismin
yleismaailmallinen kriisi
'epäilemättä lähiaikoina vetää pyör­teisiinsä
ihyöskin Ranskan.
Japani elää myöskin vakavan
kriisin kourissa. Kivihiiliteollisuu­den
tuöiantb ori supistunut l 5 %,
metallurgian — 30%, puuvilla­teollisuuden
— 1 7% j.n.e. Jouk­ko
puuvilla- ja silkkitehtaita on
jo sulkeutunut.
Tässä muutamia, esimerkkejä
kriisin laajuudesta kapitalismin
päämaisää. MUtta kulfen alussa
jo mainittiin, ei siitä f)ie jäänyt
osattomaksi pienimmätkään ja ta-kapajuisemmat
maat, kaikkialle bn
tärtiä kapitalistisien jätjestelihän
perusteita jäytävä pula jo tunkeu­tunut
kaikkine seurauksineen. Sdk-
San ja Yhdysvaltain tilastoinstitUu-tit,
jotka tarkasti seuraavat taldu-dellisen
tilanteen kehitystä, ilmoit­tavatkin
suoraan ja avoimesti, että
minkäänlaista mmitosta parempaan
päin ei ole lähituleVäisUudessä odo­tettavissa,
vaan päinvastoin tilanhe
tulee edelleenkin kärjistymään.
Maä- ja Metsätyöläineil
rupeaa ilmestymään
säätinc^llisesti
Seuraava numero ilmestyy 32-civttN
sena syyskuun löpuUa
C a n a d a n p u u t a v a r a - j a n i ä a n v i l -
j e l y s t y ö i ä i ö t e n teollisuusliiton
|Jaa aktUvlsuuttä, j o t e n t a i s t e l u S u o .
m e n fasclst§ja vastaan muodostuu-s
a m a l l a t a i s t e l u k s i k o k o m a a i l m an
f a s c t e t l s t a liikettä vastaan.
Esitytatessä l a u s u t a a n m ; m . s e u r a a ­vat
Jjurevät sanat n.s. vastala,U5ellifc-v
i a h feiljetustySläisten federatfossa
j a kättsäinVälisKsä kUljetustyÖläls-t
e n liitossa v a s t a k a i k u a s i i t ä o h v i e .
l ä a i k a i s t a j j i i h u a . s i l l ä m a i n i t t u j en
j ä r j e s t ö j e n ijohtoon k u u l u u s o s l a l i d e.
mbkhäatteja j a h e i l l ä , k u t e n t u n n e t,
t i i a , ^I o l e suurtäfeaan h a l u a käydä
fftscfetleh v a r p a i l l e astumaan. T b i -
vbttavästl k u i t e n k i n m a i n i t u i s s a j ä r ­j
e s t ö i s s ä olevat työläiset pyst3rvä5
h e r r a t j o h t a j a n s a p a k o i u a m a a n j u .
l i s t a n i a a n täloudeiunen «aarto f a s .
c s I t L S u o n i e a vastaan.
Uotina fascisti-
" t ä t i i i i i i ^ t o s j u t a t » jokapäiväisiä
j e n j ä r j e s t ö j e n t o i m i n t a a n.
•liaunosen j a K u u s i v i r r a n asun­nossa
o l i kesäkuun 29 päivän a a m u.
n a toimitetussa kotitärkisistuksessa
löydetty moiilstusvSilheitä sekä s a ­m
o j a j u l i s t u k s i a , j o i t a o l i l e v i t e t ty
K u o p i o n kaupiihgissa edellisenä y ö ­nä,
ynnä runsaiasti s a l a i s t a k i r j a l l i ­s
u u t t a . Kinnunen, joka- o l i ollut
m a i n i t u s s a huöneustossa' feitavarik-k
p a töimitettaiessa, o l i a l U k s i myön­tänyt
i h a l r i i t u t tavarat kuulUneen
hänelle, mutta linyöheniihih l^lelsl
s e n j ä k e r t o i saaneensa k y s j ^ y l t s e s.
säolevat tavarat eiräältä turitemat-t
o m a l t a mieheltä eilellliäehä i l t a na
Säilytettäväksi v a i n yhdeksi yöksi.
S y y t e t y t Launonen j a K i i u s v i r ta
sänbivät olevaiisä m a i n i t u i s t a t a k a ­v
a r i k o i d u i s t a esineistä täysin tietä,
mättömiä.
Väisäsen l u o t a o l i myös kötletsfai-t
ä ä tbirhltettaessa tavattu joukko
BftPin s a l a i s t a klrjalilsuUttä. Väisä­nen
sano* k u i t e n k i n täniäh kil^jäTU-i
suuden jääneen hänen kUoUeelta
p o j a l t a a n .
K a n n e v i s k a a l i pyysi kuulustelun
p ä ä t y t t y ä lykkäystä lisätddfetusten
h a n k k i m i s t a varten. Hovioikeus
s i i r s i ijutUn ehenimän käsittelyn t k .
24 päivään.
350 e d u s t a j a s t a j o ennen k o k o u k ­s
e n a l k u a . V a i k e n e m i s e l l a , t a h d o -
t a a n osoittaa, että y h d i s t y k s en
k o m m u n i s t i s e t jäsenet, satoihin
n o u s e v a joukTjo biisi kääntänyt
s e l k ä n s ä a a t t e e l l e e n j a p o i s s a o l o l ­l
a a n hyväksyisi sosdem k u r j a n me- hauskaa vht-hfvri^"
n e t t e l y t a v a n ^ h d i s t y j ^ ^ Kaikesta pSttSTy
le. että tämä on v i h n - . ^
nähdä mainittu
maksunkin o l S j " ^
30 S. j a ovelia 4o7l^,
t a emme ole esitystä S e L
henkilöä katsomossa
t o d i s t u k s e n a " S a s u k r a a t i n " e l b k . ! mäises^ä^totSL^f, .
2 6 , p : n .«numerossa olleen p i e n e n ! sonta. toir^=sa 14 (a ''^-J
i l m o i t u k s e n , jolta i l m o j t u s s i v U l l a ! on tiedossa niikä '
k a i k e n k a r v a i s t e n l i i k e - , j a kunnal-1 töntä .saadaksemme
l i s t e n i l m o i t u s t e n j o u k o s s a p i e n u u - i siksi mikä siHä on
t e n s ä takia oU j ä ä n y t s u u r e l t a kojen valistamiseksi
e n e m m i s t ö l t ä h u o m a a m a t t a . K f i i o i - mukaisesti, nävttäm^ir
t u s k u u l u u näin: , mojsa. - oua ja
R Y K o i t o n jäs"eniä, j o i l t a e i t e t - ' Muuten, vielä tahdonune
ti huomauttaa, että näyK '
Ä s t e h o i i taasen esillä V i i p u r in
h ö v i b i k e u d e s ^ "valtiopetosjuttu",
j o s s ä sjTrtettyinä ovat metällltyö-öiies
A l i t t i Juhb A n t i n p o i k a K i n .
. . j r i i i h e h , kuöplbn kaUpUnfelsta, k i l l -
köeseeh hähden. osoittaen; e t t e i sillä i^^tajä •j^einn Mai-iä Eerikjntytär
ole tnlnkäänlatetä merkitystä, e l l e i ' J^^^göeh, K t i b i i l o n p i t ä j ä n tCehvon
A l e t a t o h n i a : kylästä, k e l t t ä j ä t ä r Tähni E l i h a H e i
" R u o t s i n soislalldembkraattlneh
( L n m b e r and A g t - i c u l t u r a l Wörk- j>udluetoimlkuhtä ori l a ä t i n U t m;^ö.
Eiessämme oleva taistelu
Nykyinen m a a i l m a n t a l o u s p u l a,
Snlheutlaen Suunnatonta k u r j u u t ta
j ] i nälkiintymisiä « a d o i l l e ja t u -
^ , i i a n s i l l e j o k a i s e s s a k a p i t a l i s t i s e s sa
.i:i^kfässft, t ä y d e l l i s e s t i toteaa Komin-
^::dl^ttun " ' ' J t U u d e n n e ^ kongressin
f J ^ ) ^iäiföly^Jrt-' j o k a on. vah-o€
Äfia j M e n u m i s s a ^ ( h e i n ä lc
S\^§0i*' taafe'. u u d i s t a m i s e e n äskeisessä
^iSötaint^itiin p r e s i d i u m i n analyy-
• K a i k k i s o s i a l i f a s c i s t i e n ja r e f o r -
$ 8 B s ^ h a f r h a l a u l o t , kaikki t e o r i a t,
|4Öla m p y r i t t y fötearaaari k a p i t a -
• ikntiii k y k y r s y y t i ä v a k i i n t u m i s e e n,
äv&t o s o i t t a u t u n e e t . n a u r e t t a v i k s i .
: tilttaeti^^rR. st l a p s e l l i s u u s , k u n s o -
«iiKd««bli^faa6i e s i t t i v ä t , että ka-
|ri|kfe«JSCe« r d t j o n a l i s o i r n j s e e n a l i s -
6imnbn tyolärsten t a h o f t a t u l i si
.••^eiAimaaii JEOi^keampaan e l i n t a s o on
l i s ä ä n t y v i i n työmahdollisuuk­s
i i n , on n y t k a i k k i a l l a h a j o n n t i l.
Luokkatietotnen työläinen ei v b i
o l l a näkemättä hykyiseft pulän
l u o n n e t t a .
Nykyistä p u l a a bi V o i d a k ä s i t t ää
!?rtriianlaisenä k<rWi a j ö f t t s l s t a |>tfla-k
a u s i a , j o t k a plivja tavallista eftnen
s o t a a . Ei •. n y k y i n e n p u l a - o l e väfi-a
i k a i n e n " e l i ohimenevä'"v-aihe, j d s -
la voidaam odottaa n o u s u k a u d en
k e h i t t y v ä n ; päinvastoin o n se p u ­laa
kapitalii?min r a p p e u t u m i s en
k a u d e s s a ; jolloin t a i s t e l u k a p i t a ­l
i s m i a vastaan tulee kärkevämmäk-si
j a k e h i t t y y k o r k e a m p a a n astee­seensa,
s.ö. V a l l a n k u m o u k s e l l i s e n
t a i s t e l u n asteeseen, p o l i i t t i s e n val­i
t i n saavuttafmiseksi ja työväenhib-k
a n , d i k t a t u u r i n perustamiseksi.
Suurimpaiia v a a r a n a työväcnlub-k
a l l e tämän vaiheen kehityksessä
o n se v o i m a k a s asema m i k ä o n re­f
o r m i s t i s i l l a p o l i t i k o i t s i j o i l l a ja
e r s ' I n d u s t r i a l U n i o n of C a n a d a)
s u o m e n k i e i i i i e n äähehkäntiattaja
J i l e t s ä t y ö l ä i n e n ei ole i l n i e s t y h y t
S i t t e i i viirhe heinäkuun, . j o h t u e n -
p ä ä a s i a s s a k i r j a p a i n o s s a V ^ l l i n r i e e s -
t a v a a l i k i i r e e S ^ j a työvoimiejn
p u u t t e e s t a .
N y t on k u i t e n k i n s o v i t t u j u l k a i ­sun
painattarnisesta V a p a u d e n l i i k -.
k e e n j o h d o n k e r a . s i t e n , e t t ä julkai­su
saadaan ilmestymään j o k a i s bn
kuul^auden 20 päivään mennessä
j a käsillä oleva n u m e r o i l m e s t i ry
syyskuufa l o p u l l a.
S e u r a a v a n u i n b r o t u l e e S 2 - s i v u i -
s e n a , mifhkä s u u r u i S e i i a o n t a r k o -
t t i s l e h t e ä j a t k u v a s t i j a sääiinöHi.
BeSti p a i n a t t a a . JUlkdiSun n i t t i i t u ­lee
m u u t e t t a v a k s i ehtiöestä Mfetsä.
t y ö l ä i s e s t ä Union n i i i i e n riiukäisesti,
j o t e n sen nihlbhä t u l e e oleUiaän
S i b a - j a Metsätyöläiftbn.
K u i i j u l k a s u tulee k u s t a n n e t t a ­v
a k s i p u o l t a suurempana ehtiSbs-t
ä ä n ' j a s i i t ä h u o l i m a t t a myydään
e n t i s e l l ä 16 s e n t i n h i n n a l l a , n i ih
on työläisten entistään t a r m o k ­k
a a m m i n t o i m i t t a v a sen l e v i t t ä m i ­s
e k s i i r t o n a i s n u m e r o i d e n m y y n n in
k a u t t a , mikä k ä s i t t ä ä n o i n 95 p r o .
s e n t t i ä levikistä, mikä o n v a i h d e l ­l
u t 1,400—1,700 Välillä.
i * i a r i iiriiestyvä ^Urrifetb t u l e e si­s
ä l t ä m ä ä n k u v i a j a k i r j o t u k s i a t o ­v
e r i e n R o s v a l l i n j a V o u t i l a i s e n j u ­t
u s t a , e d u s t a j a k o k o u k s e n p ä ä t ö k s e t,
k i r j e e n Moskovasta^ K a r j a l a n p u u .
t a v a r a t y ö i ä i s e n h a a s t a t t e l u n , p e r i ­a
a t t e e l l i s i a k i r j o t u k s i a , kertomuk^
sia, u u t i s i a j n e .
M a a - ja M e t s ä t y ö l ä i s e n . t i l a u s h i n -
t a tulee e d e l l e e n k i n o l e m a a n 1 . 60
d o l l a r i a 12 n u m e r o l t a . Kaikissa
j u l k n s u a koskevissa asioissa ön
k i r j o t e t t a v a osotteella: M a a - ja
M e t s ä t y ö l ä i n e n , 7 D u f f e r i n Street,
S u d b u r y . O n t.
tätuntoisuuslausunnön SUomen työ­l
ä i s i l le eekä vastalauseen väitivällaa.
^töitä vastaan. S a m o i n oväl^ n ä i n ä;
päivinä, t e l ^ e e t . tanskftltase1i,^iälU
Öembkräatit, i>äätösläiisclmat^; 6-
vat päätöslauselmia, j a jos h e saapu^
Vat asianbmaisllie. n l i i x joutuvat h e
v a r m a s t i lukemisen jälkeen p£«feri-k
b r i l n , jps n i i t ä o l l e n k a a n iifötääii.
i i y ö s jcK^ S u o m e n T u k h o l m a n l ä h e -
tystö h u k u t e t a a n päätöslauselmiin,
n i h i sillä ei ole nUtään vaikv(tUita
— eiiel s a h o j e n takana ole k ä y t ä n ,
nollista t p i m U l t a a , joka saattaa a s l -
ahömaiset jossain määrin ajattele­maan.
.
N y t jos k o s k a a n o n mähdolliädus
( ö b i t t a a , iftihhi työvaehlubfeah K d n -
saihväiiiien solldärisuus kelpaa', i s o -
kö työväenluokkaa ei heti t ä r v i i se
l a a t t a a toinihitaän. Meillä o n k U l .
j^^fcustyöhtekijäiii kansainvälinen l i i t^
to: Suomi o n yhteyäesSä i n u u n iääB^
i l m a n kanssa v a i n m e r i l i i k e n t e en
lit^ksfellä. RyhtyköÖii siis kuljetus^
t y ö n t e k l j ä t o karisähivälhien l i i t to
^h tölni^hiJiteisiih. XlSöbt m u i d bi
kansojen merlmfelifet menkö suonia-l
a l s l l n laliroihih. Jätettäköön Suo­mesta
tuleva tavara lastaamättil<
saapukoon öilnkä kansäkUiuiari
l a i v a l l a tahansa. Merirrilehet Klfel-t
i y i y k ö p t pesitäutUfaiastft S u b f n ^H
k i i i t y t ä r K u u s i v i r t a , HelSinehi k a u -
^ptaiglstä ja työläisnainen KaTölilna
t . a t * t o t y t ä r Väisänen, KUbplott k a u -
•Ötihgistä, .
" ä y y t e l t i r j e l m ä s s ä . joka kanrievis-
Räältoivifastbh i>uölestä o l i j ä t e t ty
"fioviblKbuaeHe e s i t e t t i i n . ' että syyte­t
y t ovat bftaiieet; bSää S . K , P : n ja
S j k . i i . t l : n töiiöiirtaan: . -
A n t t i Juho i k i r i t i t n i e n siten, e t tä
h ä n hiäiiiittUjeh j ä r j e s t ö j e n salaise­n
a ää^riiehbnä ön v u o d e n 1930 a l ­k
u p u o l e l l a Ittibtftön kaupungissa ja
s e n ympliristössä j ä r j e s t ä n y t n i i d en
t o i m i n t a a sekä monistanut j a levit­t
ä n y t sanottujen j ä r j e s t ö j e n j u l -
k a l s e r f i l a v a l l a n k i m i o u k s e e n klihöit-t
ä v i k julfcaisijjä ynhä s a n o t t u n a a i -
fcaöä tbiiälhiit JtUÖpioii Työväen
Vaalikötolteafe varapuheenjohtajana.
•ItUbiJion i ä r j e s t ö h u ö r t e h . psiheeri-j
o h t a j a n a j a K u o p i o n V a l t i o l l i s t en
v a n k i e n Huoltoyhdistyksen v a r a s i h.
teerinä, j o t a p ä i t s l h ä n o n k u u l u n ut
k u o i ^ ö n A m m a t i l l i s e e n NabrisbJa-t
s t o o n , ICUdpibn Työläisten P u r j e h -
flUSseuYaan ja Suoiöen Metallityön­t
e k i j ä i n KuOFöön ainmattiosastöon.
H e l n i l M a r i a Launonen, T a i i hl
filihä KuUSivh-ta Ovat v : n a 1030
K u o p i o n kaupungissa avustaneet S.
k- f T h , S . K J J . t : n salfti^ia äsiamle.
Klä Hbidän mohistaessaaih j a l e v i t -
t ä e s s ä ä n matntttujen järjestöjen
jUlfcaisemla vallankumoukseen k l l -
iKattäVia JUlistukisla j a e t t ä he ovat
i i i i a j b y i i n kieltäytykööt KUUIuheet usettrtn kuopiolglsia
(Jatkoa ed^Bl^eetl ftttMbttfon)
Hmm y^mm-set
Suomen saarto-Äskettäin
ovat T u k h o i t t i a i i k u l j e -
tustyölälset esittäneet kuljetus- jä
tnerlmlesten s k a n d l n a v l a l a l s e l l e f e -
deratiolle, e t t ä ryhdyttäisiin k a h s a i i i.
välisessä mittakaavassa soveliirtta.
n i a a n painosttistöinSenplteltä SUotoen
f a s c i s t l v a l t a a vastaan. Esityksessä
s c h t e f ä ä n ni.m., että Suoitten f a s -
clätien häikäilemätön t e r r o r l t o i m l n.
t a o n s a a n u t m u i d e n k i n m a i d e n p o r ­v
a r i e n sormet syyhymään, k e h i t t ä ä k ­seen
kussakin maassa sarAanlalseh
t e r r o r i t i l a n t e e n työläisiä Vastaan
k u i n mikä j u u r i vallitsee Suomessa,
jossa työväeltä o n r i i s t e t t y k a l k k i a l -
k e e l l i s i m m a t k i n kansalaisoikeudet-
T ä m ä n vuokJsi ' e i t a i s t e l u Suomen"
f a s c i s t e j a vastaan muodostuisi ä l n i^
a s t a a n Suomeen kohdistetuksi, m u t t a
sillä olisi vaikutusta k a i k i s s a m a i s.
sa, joissa porvarit aikovat Subtnen
esi«re*KKiä noudattaa. EätykSfessS
sanotaan, että m.m. R u o i s i n fasefe.
tiset p i i r i t ovat Suomen tapahfumTeti
j ä l k e e n osoittaneet entistä sunrem-
^M^iiAs ^^kkxiä iii vkb*
R I N T A M A
J o V . 1300 l o p u l l a alkoi völlajh
kumöttfeaaito' laantua, v . i9ai—22
a l o i t t i ifäaomä voimakkaan hydk-fcäyksen
työväenluokkaa vastäian!
S i l l o i n K o m i n t e r i i ja Profint6rr|
h e i t t i v ä t yhtelsrintamatunnuksöo,
SO. tunnuksen e r i p o l i i t t i s i i n s U t ^ -
t i i n kuuluvien työläisten yhteises­t
ä tflöötelusta hyökkäävää pääomaa
vastaan. T ä t ä kysyihystä käsiteltiiti
Öisi fcerfäh . P r b f i n t e r n i n t < ^ ^
kongressissa, j o k a v i i t o i t t i yhte!»iÄst
t a m a n muödOt j a yhtetsrintamatactsi
t e i u h naetodit. Tällä ajankohdatlSt
k a t s o t t i i n hiahdolliseksi y r i t t ä ä .yh­t
e i s r i n t a m a a ylhäältä käsinkin.' äd.
s o s i a l i d e m o k r a a t t i s t e n j o h t a j a i n Ja
a n r t n a t t t K i t t o b y r ( * r a a t t i e n kasisäS».
PäTäiAhio paötltn kuitenfcm y h t e &?
rihiatöan nSuodöSfatniseen a l l i l ta
KSssn, Je**ajren pSitten yli, «irtftta
yhte%ffi*amayfrtys-len tarköittÄö*^'
n ä yihäSItS pfifh 611 se, e t t ä äiti
kadutta aääd£äh Jbukollie p a l j t ^ b t^
^Ua frferm]^äs£en Jbhtajlen pettti-ruus.
paljastettua niiden haluttb^
a r a i r s todeffisen y h t e i s r i n t a m a n imry-f
dosttffefseeti. TSmä tcAxitiiaaiäs.
S n i i r i n O ä t - s S I ^ yirltykslstä. . j ä tä
t e h t i i n yhtelsrifttäman muodostan
iSlsefca reförinistlset Jbhtfijat mu-k
a a i i o t t a e n . epäonnistuivat, päättyi-j
vät tuloksettomasti r e f o r m i s t i e n s a ,
boterauksen vuoksi. _ » ..
'mgisrMtamätäktilkka on käksi-t
e r ä l n e h t a k t i i k k a . Y h t e h i e n e s l i nf
t y m l h e n i-eformististen järjestöjen
k a n s s a k ä t k e e s i s ä ä n s ä vissejä väa^
r o j a . v a l l a n k u m o u j i s e l l l s i l l e j ä r j e s ­töille.
Vuosien kuluessa olemme
n ä h n e e t k u i n k a monet kommunis-t
l t k h a , ovat taittaneet n i s k a n s a , jou-f
tuireet h a k o t e i l l e tässä kysymykses­sä.
Monet puolue, ja vaöankutno-uK^
ellteetÖttÖtatiniset.' J ä r j e s t ö t kä-
^ t i V ä t - SFht^isrti&täman j a aodma*
.etnisiä mkk€*h eheyttämisen p p -
pbrtttröstisesti. opportunistiset a l -
riekset pyrkivät ' y h t e i s r i n t a m a an
fcinnaila millä hyvÄnsä. o l l e n val-j
ttfiit a h t a m a a n perään periaatteis-sJiteiÄekln
k u n v a a n saavutetaaö
y h t e i s r i n t a j h ä r e f o r m i s t i e n kanssa.
O p p o r t u n i s t i t pjTkivät teketnäät^-
^J*Hi^sriintämasta p ^ m ä ä r ä n , vaikka^
T^Sttaterh moiössa i^ ä t ö K s l^äh
6&Wti^ e i t ä sS b n v ä h täktlmka-;
ieetaö- päShfääräh . saavut^amiseksL
tiäitA o p p o r t u n i s t i s i a V i r t a u k s i a v a s .
t a a n * j o u t u i P r o f I n t em taistelemaan
u s e « a Vuosia:
y^iäottätt hyöKsaykäen kiihtyessä
' p f t i s t i e s S täj^teen v a n h t h n s a , k e h i t -
«Koitto" HöMn^ssä
^ joutui sosdemien
kasim
' E l o k u u n 16 p:riä j ä t t i R. Y .
I t o i t o n 166 sosdem j ä s e n t ä ano­m
u k s e n U u d e n m a a n lääoiin ^ m a a -
h e i r a l l e , e t t ä se antaiöi o i k e u d en
heidän kutsUa koollfe n i a i n i t U n y h ­d
i s t y k s e n y i i m ä ä t ä i s e n k o k o u k s e n.
• K ö r t ö n . v u o s i k o k o u k s i s s a o h a i na
v a l H h n u t 400 j a 6 0 0 ä ä n t e n e n e m ­mistö
köminunistien hyväksi. Sos-d
e m e i l l ä e i b l e o l l u t p i e n i n t ä k ä än
t o i v o a saada s i i n ä j a l a n s i j & a , a j a a k ­seen
Sösderti i l J e t t u f i p o l i t i i k k a a , e n -
ihen k u i n n y t v a s t a S u o m e n f a s c i s -
tieft t u r v i n.
A l u s i a m a i n i t t u u n anomukseen
ttiäaherrä tieteftkip s u o s t u i j ä k n t -
ktxivat sösdejfiit y h d i s t y k s e n y l i -
määi-äiseh fcbköUksen koolle' e l o -
k u U i i 22 i)äivä;ksi, j o S t a k o k o u k s e s ­t
a p o r y a r i l H s e t Ibhdet, etupäässä
S u o m e n S o s i a l i d e m o k r a a t t i , k i r j o i t -
t'ävat siinä ä ä n e n s ä v y s s ä , k u i n mai­n
i t u s s a kokouksessa olisi täysiin
" d e m b k i ^ a t a t t i s i n " keifioin valta
s i i r t y n y . t sos^emeille j a paheksU-m
i s l a u s u n t o yl^distyksen ent. ( n y t ­k
i n vielä V i r a l l i s e l l e ) j o h t o k u n n a l ­le.
E n t i n e n j o h t o k u n t a , jootka ticr
d e t ä ä n olleen k o m m u n i s t i s e n , ero­t
e t t i i n 196. äänellä 134 v a s t a a n.
V i i i A e m a i n i t t u ä j o U k k o a k u t s u t a an
k o m m u n i s t i e n i s k u j o u k o k s i V a l k o -
s u o m e n . l e h d i s s ä johtaakseem i h m i ­s
i ä h a r h a a n , a n t a m a l l a ääntenvä-h
e m m i s t ö l l ä m u k a n ä y t t e e n heidän
v a i k u t u k s e n s a pienentsmiisestä. S a -
h a l l a k a a n e i .mainita^ - n i i s t ä . >menetf
t i i h pääsy K o i t o n j ä s e n t e n ylirh.
k o k o u k s e e n 22.8.30, pyydetään i l -
m o i t t a u t u m a a n tämän v i i k o n a j a l ­l
a k l o 1 8 — 2 0 S i m o n k a t u 8 A 16.
J ä s e n k i r j a m u k a a n ! . *
Y l l ä o l e v a i l m o i t u s t o d i s t a a , että
t i l a i s u u t e e n o l t i i n p ä ä s t e t t y vain
t u n n e t t u j a sosdemejä, sekä tunte­m
a t t o m i a k o m m u n i s t e j a h u o m a t t a ­v
a määrä.
M a i n i t u s s a k o k o u k s e s s a o l i t o i m i ­n
u t puheenjohtajana V i l j o Paasi­v
i r t a , M a i n i t t u mies o n e n t i n en
m a t k a p o s t i l j o o n i . Raittiusaatteen
mukaanvetämä "työväenliikkeen"
mies, j o k a v. 1 9 1 8 o l i Kansamval-t
u U s k u n n a n p o s t i a s i a i n " t i r e h t ö ö r i ­n
ä " . Ei o l e k o s k a a n o m a n n u t k a an
t y ö v ä e n l u o k k a t a i s t e l u n aakkosia­k
a a n seh p i n t a a syvemmältä. N e ­k
i n aakkoset kielsi T a m m i s a a r en
v a n k i l e i r i l l ä ollessaan, yrittäen
" k e h i t y s t i e t ä ä n " s a a r n a t a j o i l l e k in
n u o r e m r h i l l e j a k o k e f t i a t t o m i l l e . E i
o n n i s t u n u t k u i t e n k a a n . V a a n (nyt
o n n i s t u n u t — sillä hän o n n y ­kyään
sosdemien y k s i kansanedus­t
a j a e h d o k k a i s t a . Ajattelee k a i,
e t t ä se o l i r o i s t o n t y ö t ä j o t a kom­m
u n i s t i n e n K o i t t o t e k i , lähettäes­sään
hänelle säännöllisesti kaksi
i^ubkäpakettia kuukaudessa "Tam-m
i s ä a r e e h useäh v u o d e n a j a n . kun­nes
pääsi v a p a a k s i . Täydellinen
s o s i a l i f a s e i s t i r u u m i i l l i s e l t a öle-r
h u k s e l t a a n k i n . — - M a i n i t u n k o ­k
o u k s e n sihteerinä toimi muuan
t u o m a r i N i i l o L a h t i n e n , j a veriset
a s e i s t i t t i e t e n k i n k o k o u k s e e n p y r ­k
i v i e n satojen t u n n e t t u j e n kom­m
u n i s t i e n u l o s h e i t t ä j i n ä.
K a i k k i o s o i t t a a , e t t ä Suomen työ­väenluokka
e i o l e m e n e t t ä n y t tais-t
e l u t a r m o a a n — antautunut toi­m
e t t o m a k s i — vaan k ä y t e r r o r ia
V a s t a a i i pelkaämättömästi. Sitä
j o h t a a näi^sii t a i s t e l u i s s a toista-k
y m m e n t ä . v u o t t a J o i m i n n a s s a ollut
S u o m e n K o m m u n i s t i n e n puolue,
3'bnka Vaikutus .työväenluol^aan
tUllä he.tkeilä ön s i i u r e t t i p i kuin
milibinkäan ennen. Maan työväen­l
u o k k a seisoo onnellisen, työnyh-t
e i s k u n n a n ' k y n n y k s e l l ä , j a o n v a in
p i e n e n ajan kysymys m i l l o i n se
a s t u u sen sisälle, t i e t o i s e n a k u ­m
o u k s e l l i s e s t a t e h t ä v ä s t ä ä n.
T ä s s ä t a i s t e l u s s a a u t t a a j a tukee
s i t ä A m e r i k a n s U o i t i a l a i n e n t y ö v ä e s ­t
ö h e n k i s e s t i j a a i n e e l l i s e s t i , ' teh­den
kaiken v o i t a v a n s a f a s c i s t i k o -
m e n n o n k u k i s t a m i s e k s i . K a h t a l u ­j
e m p i boikotti käyntiin f a s c i s t i -
S u o m e a j a s e n t ä k ä l ä i s i ä kannat-t
ä i i a vastaan.. — J u s u p o f f i.
j o h t a j a l l a on oikeus käyttS.
mon tehtävhsä ainoa-staan
kilöitä .jotka ovat näyttä
l e h i t t a m a a n taiteeJiisia
pyydetään .saapumaan ni,
kokouksiin, joita pidetään 1'
taa kuukaudeaa; sunnun
haavilla. '
S i t t e tä.vtyy mainita mitä,
los.sa. Nykyisenä valheen l a i
nen aikakaudella on josbu
tavää kuulla kirkasta totuutii.-
näyttämömme esittää "]
t u u l t a " lokakuun 4 pnä
Näytelmä on 3-näytöknnen jjl
rattoman hauska. Katsomo su'
da monta uutta esittäjää,
puhun E. Lapinsalo Karin,
lan^ Järv-n ja kaikkien näj
o k v i e n kiusaksi. Myöskin
mainita, että mainittua
varten on tehty aivan
valmistuksia, että totuus _
keuk^iinsa. On maalattu ja 1
uu.sia kiiliiseja. Ostettu uud L
kalasto ja eikä sitä enempiä
saa sanoa, lopun näkee kun
lauantaina lokakuun 4 p.
Myöskin olemme pitäneet
oltemme kuluta yleisön
kaa tarp2ettoman pitkillä
la ja esitys alkaa tasan keBoÄrdoUln"
i l l a l l a . Siis näkemään ja kin'
" K i r k a s t a totuutta".
A i v a n olimme unohtaa,
raavana esitämme laulu.,
sotilasnäytelmän "Viimeinen
tus"; kirjoitettu orjien vapat
sen ajoilta Inkerin VenäjältiiT-Toronto
t l Pröfintefn ' y h t b l s r i n t a m a t u n n u s -
t a "eäelieen, tSydentäeh s i t ä aöH!na*j
t i i l i s e n l i i k k e e n eheyttämisen tun­n
u k s e l l a . Tämän t u h n i i k s e n toteut-tamhseh
m e r k i t s i • t f i i ^ l u Ä yhtehäi^
s e n a m m a t i l l i s e n l i i k k e e n puolesta
k u s s a k i n möassa j ä k o k o m a a i l m aa
k ä s i t t ä v ä n yhtenäisen A m m a t t l y hJ
d l s t y s i n t e m a t l ö n ä l e n luomisen puo­l
e s t a . ^ K u t e n tunnettua, e i täihä
t a i s t e l u ole fcuitei&aan johtanut
käytännöllisiin t i i l d k s i i n . rftUtta Vä-t
l i ä i k a l s i a tuloksia sillä kultehkli^
s a a v u t e t t i i n Neuvostbliitaöi atnÄia!;^
t n i l t t o j e n j a e r i k ä p i t a l i s t i s t eÄ öial-den
ammatillisten j ä r j e s t ö j e n y h -
teistyökomiteain-' muodostamisen
muodossa. H u o m a t t a v i n n ä i s t ä yhn
t e l s t y ö - j a yhtenäisyyskofeiteolsta o l i
e n g l a n t i l a i s - v e n ä l ä l n en yhteistyöko­m
i t e a . Englantilaiset ammattiliito»,
j o t k a m u u t a i n a vuosi s i t t e n pelaJsli
«at Anisterdamitt I n t e m a t i o n a i en
vasemmistoa, lähtivät t ä h ä n yhteis-t
o i m i n t a a n monista vaikutteista.
Y h t e n ä vaikutteena heillä o l i v a l -
tiopolitttset syyt. N e u v o s t o l i i t o n a t n -
m a f t i m t t o j e n kaufttä toivoivat E n g -
l a n a i i h äöatoattilhttöhytöRf^^ voi^
vansa h a n k k i a j a t u r V a t a t i l a u k s ia
E j g l a n n i n teollisuudelle, "toisekseen
t o i v o i v a t he NeUvoStöIÖton ämmat-^
t i l i l t t o i h i h hbjautumalla voivansa
.päästä vaikuttävaaln asemaan A U i s.
t e r d a m i n Intematlonalessa. Jotea
t ä h ä n a S a a i x määräysviatä JS' r ö ö ­rit
o l i v a t r a n s k a l a i s t e n anamattiBlt-;
t o b y n r i c r a a t t i e n Irasissä. J a lopnks}-
paroittf hfeitS sBUgtr vaAdm^s^
nrenettSthisen fietkö l ^ g l ^ h h f n t y ^
väestön keskuudessa. Jota estfiäk-
PoFt
Näyttämön johtokunta päätti l u ­k
u i s i e n pyyiitöjen j a s e n s u ö r e n me-
«estykseh johdosta, minkä " K a n s a ­l
a i s s o t a " s a i osakseen ensiesitykses-sä,
esittää m a i n i t t u näytelmä k o l ­mannen
ja viimeiscäii k e r r a n syys­k
u u n 26 pa& p e r j a n t a i n a k e l l o 8.30.
että pääsevät katsomaan n e k i n h e n -
idlöt jotka työesteiden t a k i a eivät
Vbl saapua lauatitai-lltölna. Samqui
hUööiatrtetäaö ynipärlstön f a r t o a r e i i -
S. J. TofOnlcn osaslmi
detään perjantaina 26 p.
alkaen kello 8 illalla Labor ]
l i l a — eikä 21 päivä, niink
jeenvaihtajamme on erheeli
nioittanut. Osastomme jäsentai|
detään ottamaan tämä hua'
saapumaan kokoukseen oikeliij
k o l i a . — E. P.
Scomalaisten paolmyäscotal
kous on keskiviikkona sy
päivänä kello 8 illalla 448'
W., Toronton työväen asuusi
huoneistolla. — Piirikomitel., j
Salmöti Arm
seeib fJfe a^estautUiVat Vasemrnisto-iälsUlä
f r a a s e i l l a J a mänöveeraslvat
:yhtelsrintafha31a llJeUvoStoliiton am­m
a t t i l i i t t o j e n kanssa.
N e u v o s t o l i i t o • a f ö m a t t i l i l t o t teki-^
VSt sb^iniUksen näiden'Väsertimlsto.
äÄste5fdfiäftfläfet«ti k a h s s a slhiä mie­lessä,
e t t ä . n e s e n käUtta tahtoi-;
vat osoittaa E n g l a n n i n Ja muiden
m a i d e n l a a j o i l l e työlätsjoukoine ole­v
a n s a teoissa eikä ainoastaan s a -
u i i s s a v a l m i i t y h t e i s r i n t a m a a n m i n -
KS työväe!njärjest% kähssa tahan­s
a tbläilakseeu yhdessä taantumus­ta,
sotaa j a i S ä o m a n hyökkäystä
Vastaan. L y h y t a i k a i n e n yhteistyS-kokeäius
vaSeniöiistoaaisterdamllais-ten
kähssa osoitti, e t t ä nämä her­r
a t pitivät tehtyä gophnusta vale
k o m m u n i s t i e n j * - r e f o r m i s t i e n Vä^
Ifeienä hyökfcäämättömyyssophnuk-s
e n a Ja n i i n p i a n k U n E n g l a n n i s s a
fflkoi.IUbkkatäJstehi kärjistyä (yleisi
iaKkb. j a kaivostyöläisten lakko v.
1926) .jaäinä ''yasejrönistolaiset" oH-'
v a t k t n yhtelsrintaäiassä taaiitUmuk-s
e n kanssa työväenluokkaa vastaan.
T o s i n Neuvostoliitonkin am­m
a t t i l i i t t o j e n riveissä löytyi . h e n k i ­löitä,
j o t k a olivat s i t ä mieltä, että
t e h t y sopiAms sitoo heitä avtflmesti
arvostelemasta näiden pettureiden
iheÄfetieiyi. m u t t a nämä käsitykset
eivät kuitenkaan saaneet siellä
käinnattista.
Vähän pakisen täältä Edeifnj
sosta. — On jo helpompi
kun savu ja kuumuus on
O n k i n ollut kuumaa ja knlrMj
kolme kuuta, ettei hedcB
tahdo kyp.syä kuivuuden
leukaan.
Nyt tehdään tanssihaalia
meidän kylään. Vasaran
luu tännekin. Saadaan.piao *
la "nytkäyttämiiän" uutta hm
sia. Vanhempi väki ei ole M
kään tanssia pariin vubteeiiM
daan pian katsella myöskiii^
kappaletta, jota ruvetaan jo W
telemaan haalin avajaisiia^
nuksella on ollut yksi
Suomalaisen järjestön
P a t t ä ^ ^ t i ^ l ä l S - v e n ä m i s t ä k o f
m i t e a a s ^ t y i V V i e S Sksöntainaaiian
j a Neort^öilöBKöh ammattiHittojen
y h t e l s t y i S k ^ e a Ja JöUi&o kbi^Ite-?
o l t a . Joita näUöaostetHin »eUvosto-l
i i t o n a m m a t t f l i i t t o j e n Ja Norjan,
Ruotsin, Suomen jm.
mattiliittojen välillä. Näidol
teain tai-koituksena on o U f J
k u l l a k i n t-eollisuusalall*
l i i t t o j en yhtenäisen Inre
aikaansaamiseksi, mutta
käytännöllisiä tuloksia e
toiminta ole tuottanut ja
niistä ov.nt jo hajonneet.
PUOLUSTUKSESTA Biö
SEEV
Vuosikausia kesii pääoBSB»
käys työväenluokkaa v a s t m j
mäisyyksiin johdetun
misen avulla porvaj^toj^
p y r k i i edelleenkin
Iäisten Lvötehon Ja t y ö l ^ l
tuksen äärimmäisiin rami
väestö kär.^i taPPion
keen. työläisiltä r U s ^ ^
upeiden vucsien tautdaffl^;^
tamat saavutukset.
Ien alkoi työläisjoiöu)^
pyrkimys v a k a v a a n^
tahto siirtyä P " " ^ " ^ ^^
käykseen. Tämä t a ^
aikaisesti kun ^^^'^L
l i s t i n en rakennustyö edsWJ
vin askelin ja siella
destirakennuskauteen.
V 1928 maalistassa JE
i n t e r n i n IV k o n ^
käännekohdan " ^ ^ ^ - ^l
sessa ammatillisessa
gressi pidettiin i^i-^^
kohdassa, jossa VBK^Ä^
s i s s a ' o l l u t vananXnflJir
ke alkoi taas notisti^
oli nyt osoitettava^^
reformistisiin
[tiineet päivätöit
ruveta lyön
|lYön pälvääkir
I ohjelmailtam£
uuteen ker£
iiilii