Vapaus, August 15, 1929

              No. 192— 1029
Vapauden kirjcpaliioon oteUtan tdUavälui kaikeidaatalsta sivilUyS^
Initen Idrjekuomn nimen painoa, Idrjeenpaitten Talmutntta. Uakn ja
•tatementtien tekoa ja ml(a takanca yksi taikka aseamman TärisU jobi-työta.^
Osastoja, yhtiöitä. osaaslUkkeita ja yksityisiä kehotetaan laketta-maan
tar«t»emiens« töitten valtaistoksea Vapaodessa tehtäväksi. TyS
tehdään ensUaokkaista ja hinnat ovat kohtooUiset. lähettäkää tilaoksen-ne
osotteellat
VAPAUS. Box 69. Sudbury^Ont
jki ja tiede
K i r j . prof. A. P. Pinkevitsh.
vehtli hän ilolla, kaikki tämä kiin­nostaa
häntä syvästi.
Hänestä ei "Hengen ja Tahdon luo­vien
voimien" suhteen ole olemassa
mitään rajoja. Hänestä ei ole mitä
el voitaisi tutkia, vaan mitä Henki
ei vielä ole tutkinut. Hän on vakuu­tettu
sUtä, että "jokainen vuosi ke­rää
yhä enemmän ja enemmän aja­tusenergiaa",
hän uskoo siihen, että
"tämä energia voidaan fyysillisesti
mahdollisesti muimtaa valoksi Ja säh­köksi,
ja että tämä energia kykenee
ajan oloon herättämään eloon ilmiöi­tä,
joita me emme vielä voi kuvitel­lakaan."
Gorjki puhuu alati ja intohimoi­sella
Innostii^Ha kolmesta asiasta:
taiteesta, aktiivisesta, luovasta kollek­tivismista,
joka tekee mahdolliseksi
todella kauniin elämän maau' päällä,
ja tieteestä.
"Minim suhteeni ei ole olemassa
mitään ratkaistuja kysymyksiä, ei m i ­tään
horjumattomia totuuksia, paitsi
tätä: ihmiskunta on luomisen ehty­mätön
kaivo, omatessaan kaiken men­neisyyden
Ja nykyisyyden kokemuksen,
jakaessaan tasan henkisöi työnsä he­delmät.
Ja luodessaan persoonallisuu-den'vapaan
jä kaikinpuolisen kehityk­sen
edellytykset — tällöin on ihmis­kunta
kokeva aavistamatonta iloa ja
rikastuttava taivaankappaleensa en-nentuntemattomalla
kauneudella. Mitä
erilaisin, sjrvin j a laajin ihmisen suh­de
on kaikkeuden elämään, sitä hen­kisesti
voimakkaampi hän on, sitä
kiintoisempi itselleen, kauniimpi ja
arvokkaampi kaikille j a sitä tarmok?
kaampi taistelussa yleisten ihmlsfelin-siditeiden
muuntamiseksi paremmak­si...
Tietäminen on valtaa, minkä on
lopuksi johdettava, ihmiset voittoon
clkeellisista luonnonvoimista ja näi­den
voimien alistamiseen ihmiskunnan
ja ihmisten yleisten kulttuuriharras-ti^
ten jalaisksL ("Gorjkin artikkeleista
ja puheista.")
'Vältetään moneistl.-että itseoppinut
Gorjkin Jumaloi tiedettä ihmisenä,^ jo­ka
on sumiii .vaikeuksin hankkinut tie­tämisensä
Ja'pääskyt siihen möhlmui-kaista
Ja paljon vaivaa kysy\^ tie­tä,
koska hänälä el oUut mitMn
iarJestelmäUista - sivistystä. Mutta tä­mä
ei pida paikkaansa, GOTjkin tle-depalvonta
bn luonnollinen seuraus
hänen vallankiimöukselllssosialisesta
matdhnankatsomuksestaaiL Ihminen on
hyvä,' ihutta el voi kapitalistisen jär­jestelmän
nykylässä olosuhteissa ke­hittää
ndeäcohtalsmitensa koko rik­kautta.
^Vain. qusi kommunistinen Ja
sosialistinpa yhteiskielin on tekevä hä-neUe
mBhdbnis^ksi 'tämäiL Tiede on
ase työläisten kädssä taistelussa tä^
män yhteiskunnan puolesta; se tar-joo
myös voittaneille työlälsiUe reaaU-xnahdolUsuuden
toteuttaa sen ihmeel-liesn
elämän,"ndstä parhaat ihmiset
ovat kaikkina aikoina uneksineet.
Sen vuokä kimnioitusta tieteelle,
kaikme ktflt^fcuuritekijöllle. Jokaiselle
sivistySkeinolle — kirjasta laboratori­oon.
Gorjkl on/koko elämänsä ajan ölliit
ei ainoastaan kirjailija vaan myös
kaikkein kilhkehnpiä lukijoita. En
puhu harrastuksesta, millä hän seu- ^a^^^sa e^ittita M^^ N.
raa jossaklnkaan määrin ksrvykkään
tja^BvostOL ddcfeetin organiscd-misesta
Pietariin Ja Gorjki valittiin
tjunän komissionin puheenjohtaJaksL
Stä, paitsi otti hän osaa sen kansian-komissarloiden
erityfstea komissionin
toimintaan, minsä lainoituksena oli
riinikääÄ oppineiden aseman paran­taminen
(nykyinen "Cekubu" perusteta
tiin-myöhemmin Gorjkin amtkustet-tua
ulkCTuiille).: Tuhannet Moskovan
Ja Pietarin oppineet muistavat vaisin
hyvin t^fimän Gorjkin toiminnan.
-Samaan aikaan ponnisteUhe Gorjki
edistääkseen uuden tieteellisen Ja sL^
v;istykselllsen laitoksen perustamista.
Gorjki tuntee mitä vilkkainta har­rastusta
kaikkea uutta kohtaan täUä
alalla. Hän on useita kertoja ollut
se, aloitteen ed tie-limme
tfssft mainita- vain "MaötUman-i
tadcD miallmnnkirjallisuuden tiHldmls-
IfUtns.
< Kaikesta tSstS huomataan, että kuu­lu
taUeH^a Maxim Gorjki on erit-ttin
ISfaälä tiedetyöläisten va^timuk-fliB,
Tissä x»ndetaarisen kirjailijan
Thteenlimilinralaäudessa tieteen maa-jDiwm
ei:'Dle;ini(^ sattumaomalsta.
yanankuntfMifcsftlllnen proletaritiattl
joka taistelee sosialismin ja iconunu-nismin
poolesta. Ja siis myös inhlmll-
Patruuna Möhöläisen ja karsineen työmiehen
taivaaseen reisaaminen
K i r j . M. T—nen.
Kun Gorjki puhuu kasvatuksesta,
tulevaisuuden Ihmisestä, ajattelee hän
ennenkaikkea Työlhmlstä ja Tiedon
Ihmistä. - "Tulevaisuusihmisen tien on
oltava työhön ja tietoon kohdistu*
van rakkauden." Vain tietäminen voi
tehdä meidät sielullisesti voimakkaiksi,
rehellisiksi, järkeviksi ihmisiksi, ky-vyUä
rakastaa vilpittömästi ihmisiä,
kunnioittaa heidän työtään J a sydä­mestään
ihailla heidän alati suuren
työnsä hedelmiä."
Gorjkin suhde tieteeseen ja Uede-työlälsiin
ilmenlhe eritoten selvästi
sisällissodan vaikeiden vuosien aika­na.
OU aika, JoUoin kalkki näkivät
näUcää, asuivat lämmittämättömissä,.
pimeissä, huoneissa, olivat huonosti
vaatetettuja. Tämä kaxisi oli ääret­tömän
valkea henkisille työläisille, sU-lä
he olivat varsin vähän sopivia'
ruimiiilliseen työhön ja moniin koet­telemuksiin,
kohtalocm, mikä ^ lankesi
heidän osalleen; Gorjki alkoi suu­rella
innolla aviistustyön henkisten
työläisten hyväksi. B:aikille oU elä-inä
vaikeaa: työIfUsille tehtaissa, pu-ca-
armeljaiaisille rintamalla. Huomio,
'ininkä neuvostovalta kiinnitti puna-armeijaan,
oli täysin oikeutettu .—
se oli Joka tapauksessa etutllalla.
Että kulttuuri- ja vallstuskysymykset,
tiedeky^onys sIJoitettlih toiselle tai
kolmannelle tilaUe, oli alyan luonnol­lista.
Neuvostotaisavallanhan oli, mak­soi
mitä maksoi, säilsrttävä. Se oli
kiistämätön tosiasia. T&t& vastaan
asetti Gorjki toisen: ..edelleen raken-taäiineh
oli mahdotonta ilman' kult-<
tuuria, ilman tiedettä ja henkisiä työ­läisiä.
Neuvostovallan tavattomista
vaikeuksista huolimatta vuosina 1918
—21 kuultiin Gorjkin intohimoinen
kehoitushuuto; hänelle oltiin myötä-hiielisiä.
vaikka tasavalta elikin vsd-keimpia
hetkiään. Kaikki henkisen
työn tekijät saapuivat Gorjkin luokse,
kirjailijain tuotteita. Hän kurjoittaa
täUe, antaa hänelle neuvoja ja va­kuutta,
että -hän arvostelee lukijana,
mikä katsoo tekijän parasta. Edes­sämme
on nide täHfUsen kehittjrvän
fcirjallijan kertomuksia — ei tuskin
sivua, niillä ei olisi huomautuksia.
Gorjki on penkonut kirjan tavatto­malla
tarkkaavaisuudella, myötätun-^
toisena lukijana huomaavaisuudella
tätä kuitenkhi mieskohtaisesti vierasta
oppilasta kohtaan. Joka ottaa ensi
askeliaan.
Yhtä suurella harrastuksella seu­raa
Gorjki aina Riutta tieteellisessä
kirjallisuudessa. Hän tutkii Gibbonia
ja Humea, Matshnikovia ja Darwinia,
hän mielii olla selvillä uusimmista
P. Pawlovilla ei ollut mitään ruokaa
k.oekoiralleen laboratoriossn. — men­tiin
Gorjkin luo, hän matkustaa, neu­vottelee,
kirjoittaa. OUaan vailla ken­kiä,
kumikäsineitä. Corjki khrjöittaa
kirjeen, useita tusinoita MrjellÄ Petro-kommuunllle,
toveri BadajevUle tai
hänen sijalseUeen. OppineiUe nmä-rätty
vaunulasti suolaa takavarikoi.:
daan — Gorjki matkustaa mieskoh­taisesti
seivittääksen asian, ja valloit­taa
ankaran kahakan jälkeen suola-vaunun.
Gorjki otti asunnossaan
Kionwerk-Prospektin varrella joka
päivä joukottain ihmisiä vastaan.
Hän neuvotteli usein Leninin kanssa
neuvosto-lDppineiden tilan johdosta,
saapui usein hänen luokseen jonkin
tieteellisen laitoksen lähetystön kera.
edistysaskeleista tieteen ja tekniikan Ei ole imohdettava Gorjkin ^to im, in„-
alalla, jokaista sellaista askelta ter- taa (oppineiden aseman parantamis--)
"Nenvostosiivet" leijaflevat Europan yflä
Tunnettu lehtikirjailija M. Koltsov
kirjoittaa "Pravdassa" matkakerto­muksen,
missä ktivaa neuvostoleritoko-neen
"Neuvöstosiipien" nykyistä Eu-ropan-
matkaa.
Ellei ota lukuim koneen pauhua, —
kirjoittaa hän, — nauttivat matkusta­jat
neuvöstoleiä»k6iieessä mitä täy-dellisimmistä
mukavuuksista. Matkus­taja-
kabinetti om_ avara, melkein kuin
moskovalainen, raitiovaunu. Nojatuolit
cvat hyviii tehdyt. Niissä voi istua Ja
katsella Vauritm'laajoista akkunoista,
ia voipa nahkahihnan irroitettua maa­takin;
Kabinetissa on kaksi bufettl-kaappia
laiva^liin,-:ovi- Ja ikkuna­verhot,
tavaraverkot. Jopa pieni ete-hinen
vaafa»nft.iTlgirTfoiiTippTi, suunnilleen
samankokoinen kuin uusissa moskova­laisissa
Qsuu^uoneust<^ssa. Ja vii-,
mein on käymälä. Joka aiheuttaa re­hellistä
myötätuntoa Jokaisessa lento-'
konetta ta^astayassa. Käymälää ei
lennettäesisä kuitenkaan käytetä, on­pahan
vaan näytteenä nykyaikaisista
inhimillisistä mTikavuuksista .ilmassa,
•ainoastaan ykäi matkustaja on moni­en
lentojen aikana käyttänyt
vissiin tarkoiixilcsieen laitettua pientä
osastoa hyväkseen. Ja kuten sittem­min
selvi£d, polttanut siellä tupakkaa,
mikä on mitä ankarammin kielletty
ja tavattoman vaarallista lentokoneesi
sa. ISmä rikos oli vaisin kUhdyttävä,
sinä polttaja oli eräs Dofaroletin vas-tpunalaislsta
toimitsijoista.
Valmistamana , "Neuvostodlvef-ni-koneteollisuutemme
alkanut uuden
tuotantokauden. Kolme vuotta sitten
tekivät lentokoneemme ensimäisen
rohkean lennon Euröpaan, jossa sil­loin
kävivät meidän kevyet, taiste-iutyyppiä
olevat lentokoneemme. Kävi­vät
eivätkä suinkaan tuottaneet hä­peää.
Nämä teräslinnut osottautuivat
vahvoiksi, kiinteiksi, kev:iäksi, nöpea-kulkuisiksL
Lisäksi osottautuivat en-simäiset
neuvostotudtantoa olevat len-tokonemoottorit
vähintään yhtä hy­viksi
kuin ulkomaalaiset. Yksi näistä
moottoreista ku]|jettl kuivan maan
lentokoneen, — ilman uintijälaksia,
— kauniisti yli Mustanmeren, mitä
hämmästyneet ulkomaalaiset eivät
tahtoneet uskoa. Kun meidän "P—I"
laskeutui Angoran lentokentälle, niin
ranskalaisen firman edustajat, lahjot-tuaan
vartioston, kävivät yöllä salaa
tarkastamassa, eikö bolshevikit ole
ottaneet Jonkun ranskalaisen mootto­rin
mania.
Se aika on jo kaukana menneisyy­dessä,
mikä meistä itsestämme tim-tuu
kultaiselta lapsiiusajalta. Neuvos­to-
lentokoneteollisuus on mennyt' e-teenpäin
sadan virstan askelina. Län­nessä
ei tahdota uskoa meidän a a^
vfitoksiamme, sillä miten muka tämä
Sattuipa kerran niin, että isän­maan
siiuri kansalainen ja laillisen
yhteiskuntajärjestyksen suurin kan­nattaja,
patruuna Möhöläinen, sai­rastui
ankaraan tautiin, joka pani
patruunan ajattelemaan kuolemaa,
vaikka se tuntuikin pelottavalta. -
Möhöläinen lähetti hakemaan lää­käriä,
sillä hän ei tahtonut hevillä
kuolla.
Lääkäri saapui, koetti valtimoa,
mittasi kuumetta, kuunteli, sydä­menlyöntiä
ja määräsi lääkkeet,
monenlaiset tipat, tropit ja 'l>ille-rit.
Möhöläinen nieli pillerit, rjryp-päsi
tropit. j a koetteli tehdä kaikki
lääkärin määräyksen mukaan, vaan
mikään el auttanut. Tauti yhä
vain ^ yltyi. Päätä poltti, vatsaa
väänsi ja ännatti ylen, josta Mö­höläinen
tunsi, että hän ei enää
parane.
Möhöläisen valtasi kauhea ajatus
haudantakaisesta elämästä ja siitä
tilinteon hetkestä, joka oibi odotta­massa
sen- suuren tuntemattoman
tuolla puolen, jota kaikkea ei ollut
joutunut kertaakaan ajattelemaan
täällä . ihanassa elämässä.
Todellakin se oli oUut"^^ ihania
dämää, sillä hänellähän oli rikka­utta
j a Varallisuutta elää j a lystäiUä,
kuten" kulloinkin huvitti. Olihan
hän kyllä aikoinaan ollut köyhä,
mutta - idlloin suurena isänmaallise­na-
aikana oli hän' onnistunut teke­mään'
huomattavan konkurssin liik­keineen
ja se se todellisuudessa
loikin' pohjan hänen varallisuudel­leen.
Tosin siinä -pH täytynyt käyt­tää
vähän kottstia ja.keinoa, seM
liikeneroa, mutta icaikki oli jonkun
apulaisen turvin hyvin onnistunut
ja nyt hänellä oli vaatimaton parin
miljoonan omaisuus. .Eivätkä ne
muutamat kymmenet, työmiehet, jot­ka
jäivät palkkaansa vaöle siinä
konkurssin yhteydessä, häntä mitään
liikuta. Jaolihan noista hyvin sel­vinnytkin,
Sloska oikeus oli tuomin­nut
valtiopetoksesta vankeuteen n-seimmat
heistä, jotei; hänkin vain
oli pelastanut isänmaan kunniaa ja
voi siinä suhteessa lähteä rauhaisin
mielin talsimaan kohti taivaan val­takuntaa,
sillä sinnehän hän joka
tapauksessa uskoi pääsevänsä. Asla
oli hänen mielestään miltei .varma,
hänen muisteUessaan elettyä elä­määnsä.
Mutta hän tahtoi päästä
täydelliseen varmuuteen siitä jä lä­hetti
hakemaan pappia, antamaan
viimeistä valtakirjaa matkaa var­ten.
•
Niinpä saapui pastori, pyylevä,
ihrainen sielunpaimen, jolle Möhö­läinen
luetteli kaikki hsrvät työnsä,
isänmaan eteen tehdyt, eikä unoh­tanut
mainita kahdesti niitä lah­joituksia,
joita hän oli lahjottanut
kirkon hyväksi.
Pastori oli tyytyväinen ja siu­nasi
rikkaan Möhöläisen viimeiselle
matkalle j a antoi vakuutuksen sii­tä,
että parhaaseen paikkaan hän
tulee pääsemään taivaallisessa tans­sisalissa.
Möhöläisen -valtaa sanomaton kao-hu.
Häa ei ':HESU> jalcsaisi koskaan
perille. Hän huutaa^ toiselle, joka
kirjamsätjdenr, 1^ oli erlUinlainen on jo päässyt lähelle ensimäistä tul­lipaikkaa,
poolimatkaajD taivaasta;
— ; Kuule, kunnon Jkansalainep,
saat satatuhatta markkaa, jos ved||.i
minut yl8s!—^ Saat mitä vain tie­d
o t . . . -
V a d U j a pysähtyy, huutaa vihas­ta
väjjsteu:
— Konnat Tahtoisitko ostaa vie­lä
viiineisen kyydinkin rahalla, niin
kuin olet maailmassa todistajatkin
ostanut. -
Möböläiheh rukoilee, itkee ja
pyytää toista pelastamaan hänet.
— Kuule! Auta m.inua ihmisyy­den
nimessä, sinä joka ainoastaan
se^ voit tehd$, sillä minä rukoilen
sinua.
Köyhän vankiraukan luonto lep­pyy,
hän pyörtää kelkkansa ympä­ri
ja ottaa Möhöläisen kyydittäväk-seen.
Saavutaan siinä korkean rauta­portin
luo, jonka jcahden puolen o-vat
vartijat. Oikealla puolella ole­valla
on häikäisevän kirkas keihäs
j a biBarniska. Vasemnmlla puolel­l
a oleva on pitkä, mnm, sarvikuoi^
Usen kjilttaurih korkeamman asteen
puolesta, ä sadata sHmnlim tiedettä
tdsin. Tiede on proletariaatille valtal-nen
Ja. nsknninen liittolainen taistelus-
Niin kuoli rilcas Möhöläinen siinä
lujassa uskossa, että hän saa pai­kan
siellä tulevassa elämässä j a läk­si
matkaan, pastorin ja maitten j
maallisten vallanpitäjäin antamien
suosituskirjeiden kanssa. ^ noa muistuttava vairtia, pitkä ruos­tunut
hiilihanko olalla, sauhuava
sikarinpätkä suussa.
Heti kun kelkka on pysähtynyt
portin eteen, nousee rikas Möhö­läinen
ylös, rientää portinvartian
luo, ottaa taskustaan pari kolme
laihtunut, n i i ^ ' e ^ i hfiijt^ enää voi- tasavallan nikkelimarkkaa, pistää
Samaan aikaan kuin rikas mies
sairasteli my^s, tai oli jo vuosikau­sia
sairastanut kurja valtiopetokses­ta
tuomittu vanki. Hän oli sai-rastaissaan
vanki|assa kuihtunut ja
. iiii.-- vii.:j.a .—SR '
nut ihmiseksi tuntea. Vartiat kan­toivat
hänet vankilan sairaalaan,
jossa ^ n sai tehdä viimeisen tilin
Vartian kouraan j a iskee silmää sa­malla
viitaten portille päin.
Vartia katsoo käteensä, vihastuu,
elämänsä kanssa, vaikka hänellä ei sylkee markoille ja heittää kolisten
mitään tilintekoa ollutkaan, sUlä menemään maanpäälle. Menee por-han
oli odottajoiat kuolemaa jo pit- tille ja koputtaa portin päällä ole-kän
aikaa Jcärsiheelle ruumilleen.
Niinpä kuoli köyhä vanki kivuis­ta
voiUden» 41ni8n lääkärin määrää­miä
lääkkeitä j a pillereitä, vartiain
vaan lautaan.
Pyhä patriarkka avaa portin, jol­loin
Möhöläinen käyttää tilaisuutta
hyväkseen, aikoen livahtaa portista
toivottalraalokoiBJaa matkaa suorin- sisälle. Mutta vartia pistää pitkän
ta tiet& lielvettiiÄ. „. 'keihäänsä, portin eteen poikittain ja
Tapahtoi siitin, että rikas Mö- Möhöläistä ulommaksi,
höläinen, oivä !, isänmaan ystävä,' ^"»V^^ etäämpänä rifc
Shm f
taan byjamen, pukeo sen miehen
päälle, antaa harpun luteen j a ta­luttaa
-taivaan portista sisälle.
Möhöläinen tuskastuu nähdessään
köyhän "vanerin menevän sisälle,. i l ­man
«uorempaa tutkintoa j a todis-t
t t k s ^ Hah kysyy kärsimättömästi
Pif^feirilta:
,ixr-J^Ql9? minä saa astua jo si-fietaid
iKiUad8ee.epäiUen Möhöläi-seen
ja;]^;j^^'GaabrieIiita:
No^ .mitä niissä tokumenteissa
seisoo?
Gaabriel nousee pöytänsä takaa,
ojentaa paperipinkan Pietarille ja
lausuu:
— Minä oien tutkinut koko nipun,
mutta en ole löytänsrt sieltä sel­laista
todistusta ainotakaan, joka
oikeuttaisi tämän iankaikkiseen
iloon. Päinvastoin! Ja pdkäänpä
vähän, ettei tuollaiset todistukset
omaava kelpaa sinne Perkeleenkään
valtakuntaan.
.Pietari viittaa hiilihankoista var­tijaa
lähemmäksi, ojentaa todiateni-pun
hänelle ja kysyy:
— Kelpaako?
— Oo, jies kabut! Kyllä tämä
kelpaa. Meillä onkin juuri myrkky-pata
tyhjänä, jossa vähän pehmi­tämme
ensin kovemman'nahkan ja
sitten pikipataan ja lopusta val­mistamme
myrkyllistä kaasua.
Sanomatta enempää tempasi var­tia
hinihangon olaitaan, työnsi sen
Möhöläisen kaulaan, painoi porttia
vasten, joka ' paiskautui rymisten
kiinni ja nosti Möhöläisen hangon
nenässä selkäänsä, kantoi helvettiin
ja paiskasi myrkkypataan, käskien
toisen Vartian mennä taivaan por-tille
odottamaan uutta saalista.
Draperin hurtat riehu­neet
jälleen Toron­tossa
(Jatkoa l:ltä sivulta)
Suomen
Pääkonsnfi^irasto
koko Canadaa varten saorttta* kaBc-kia
maan viralliselle «dostalMDe'
kuuluvia tehtäviä, vnU» pUMja
matkustusta varten kotimaahaa fad
muualle, vahvistaa asialdzjoiii, kiia-nöksiä
y.m., selvittää pett&tS. is
muita Suomen kansalaisiia kohdia.
tuvia asioita.
Osoite:
ConsaUta General of Fialaa4.
Room 918
1410 Stanley Street, HontreaL
(Comer St, Catharine and Stanley)
AKSEtl RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J. KortOb
Port Arthur. Ont. ~ Adlel Saari»
mäki,, 819 Bay St., Torcnto, Ont —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St. Winnipeg, Man. — Thomaa
Franssi, Box L.. Copper CUff, Oat
Charles E. Magnusson 64 Dodc St»
.Saint John. N. B.
Paiiuiiliikkee^
joka sijaitsee
82 Elm Street E.
vastapäätä Begent teatteria
Suosittelee puhdasta ja hyvää pal­velusta.
A. Salminen
Sudbury Ontario
l^csi taapertemaan kuoleman jäl­keen
JyrUcää tietä taivaaseen.
^ Mntta nuBvainen • jäs liUcalihavaks!
käynyt' ruho oU liian raskas lasti
jyrkälä taivaaiir. tiellä honteloksi
käyneiBe ' jaloiile, • joten ne eivät
jaksaneet kantaa, ruhoa eteenpäin.
. Möiiöläisen;jtäytyi, vähän matkaa
kuljettuaan, .käy^ä tien vierelle hui­laamaan.
Siinä! istuessaan ja noituessaan
matkan, vaiyoja:ja erittäinkin sitä,
kun isä ei ollut, lähettänyt enkelei-tään...
noutamaan' häntä vapaakj^-
liillä .taivaaseen, iäkkäsi^än jonkun
kuihtuneen kulkian tallustelevan
kelkkaa vetäen ylös köykäisin aske­in.
• • • •
Möhöläisen otsa kirkastui j a hän
tajusi,'että tuosta^hänen täytyy saa­da-
kyyditsijä paratiisin portille
saakka, ettei hänen tarvitse itse h i ­koilla,
mäkeä ylös. ^
Häh nosti kätfensä ylös j a huusi
kauempana tulevalle "kulkijalle, että
tämä kiiruhtaisi nopeammin, vaan
kulkija katsoi alas, eikä huoman­nut
huntajaia.
— Hei inies, niinne matkal? ky­syi
Möhöläinen, kun kulkija oli
saapunut kohdalle.
Köyhä mies nosti katseensa, kat­soi
Möhöläistä tiukasti silmiin ja
tuntiessaan rikkaan patruunaksi, jo­ka
oli hänet toimittanut väärien
todistusten nojalla vankilaan kärsi­mään
j a kuolemaan, jatkoi matkaan­sa
edelleen.
Möhöläinen vähän säikähtyi näh­dessään
tutut kasvot ja tuntiessaan
niitten olevan hänen ansiostaan
kuihtuneet ja kuivettuneet, mutta
päätti sentään pyyttä apua. Ru­koillen
kääntyi hän kulkijan puo­leen
j a pyysi:
— Auta, hyvä mies, toista mäes­sä.
Olen sairas enkä jaksa kulkea
ja tahtoisin päästä edelleen.
Köyhä mies kulkee edelleen, sei­sahtumatta.
kopioitu viimeisimmästä saksalaisesta
"Rohrbach"-nimisestä uutuudesta Ja
entisten Junkersln insinöörien raken­tama.
Tätä samaa "Rohrbachia" näy-;
tettiin meille Berltnissä, Ja me voim­me
täydellä syyllä sanoa, että "ei sfai-ne
päinkään".
Kyllä hokselai^a Juttua riittää.
Niinpä ne nieuyostokoneitten Moskova
—Tokiolennon johdosta kirjoittivat
"Vorwärtsissä", että se muka ei ole
sen enempää eikä vähemi^ kuin...
saksalaisen tekniikan voitto. Maini­tulla
Toidon-Vetkellä oH tosin iöa-kana
kaksi saksalaista junkers-konet-ta,
mutta_ toinen niistä, mem melkein
palasiksi, ja toinenkin ainoastaan mei­dän
lentäjämme rautaisen tarmon pa­kottamana
teki tuon pitkän matkan
Ja kim me viimein tulemme saavut­tamaan
amerikalaisen tekniikan, niin
takapajuinen maa voisi panna käyn­tiin
sellaista irai^Mn nykyaikaisinta
Ja vaikeinta tel^iillistä tuotantoa. E i ­vät
usko senkään takia, että. eivät ^la^
lua uskoa^'^euvostosiiiäen''saapuessa
Berliniin noskelainöi -Trorvärts" lasM icoi tehdä" pahaa samsdla hetkellä kun
ehkä joku amerikalainen "Vonvärts"
sanoo: — No,, kukas oU oikeassa?
Ameiikalairsn tekniikkahan näkyy
voittaneen Venäjälläkin!
Lentokoneessa lennettäessä muodos­tuvat
olot nopeasti normaalisilEsi vie­läpä
JuhlalliseksIkinL Kukin laittautuu
kotoisen mukavastt. Syödään, lue­taan,
luietetaan pelata saldda, vielät^ ale
taan laittaa ensimäistä ilma-seinäleh-teä
nimellä "Dma-mätäpesä". Trite-täänpä
takaa sakkitumeeta 1,000 met­rin
korkeudessa. Tämä kaikki on kyl­lä
vaikeaa, sillä koneitten helvetUU-nen
melu sallii yhteydenpidon ainoas­taan
kirjallisestL
nmasairauden lait ovat myös yhtä
arvratukselliset kuin merisairaudenkin.
Kutakin alkaa yököttää ketä mistä-,
kiif syystä. Erään mat&ustajanune a l ­aisen
lentoiameen on meädan lento-' TitfrkPellp valheen, että se on muia Mjjdie ilmoitetöin, että lennämme
I - . I. -
Dvinskin yläpuolella. Ei ole ainoata­kaan
täysin tervettä ihmistä. Kaikkein
kokeneimmillakin lentäjillä bn Joku
hetki. Joku raja, jolloin hän tulee
muitten kuolevaini kaltaiseksi — KUi-
'tenkaah - eivät nämä ptiheet -koske
lainkaan meidän lebtäjäämme: Hän
istun tuossa edessätume, selkä kevy^is-sä,
rauhallisessa köikyssä.' täysto va­paana
jännityksestä' Ja ruumiillisesta
kaan takana, eikä uskalla tulla nä­kyviin,
katselee vaan näytelmää.
^_ Patriarkka alkaa kysellä " vartial-
'ta; että'mikä'oh''asia',' kun niin ko­vin
täytyi kolkuttaa.
Vartia viittaa Möhöläiseen, vihai­sesti.
" .
Möhöläinen kaivoa taskustaan, po­veltaan
ison nipun papereita j a o-jentaa
patriarkalle.
Samassa saapuu itse pyhä Pietari,
sihteerinsä Gaabridin kanssa.
Patriarkka ojentaa paperipinkan
Pietarille, joka antaa sen sihteeri
Gaabrielille luettavaksi.
Gaabriel selailee papereita.
— Jahah^ Taivaaseen pääsyto-distus..
Antanut. pastori Ihrainen
patruuna; MöhöIäiseUe. Luotetta-yaisuustodistus
isänmaallisuudesta.
Viron vapautuksessa mukana ollut,
suosituskirjeitä '. suuremmilta isän­maallisilta
y.m., y.m.
Pietari rypistää kulmiaan.
—- Vai taivaaseen sinä tahtoisit.
Samassa Pietari huomasi rikkaan
takana olleen köyhän miehen ja
kysyi:
— Ken olet sinä, joka siellä pii­lossa
pysyttelet? Tulehan lähem­mäksi.
Köyhä mies astuu arkaillen esiin.
— Se on vain minun kyytimie-heni,
ehättää Möhöläinen esittä
mään.
—: No, mitä sinä tahdot, kysyy
Pietari köyhältä mieheltä, jättäen
Möhöläisen syrjään.
— JMe kiusasivat siellä maan pääl­lä
minua nälällä ja kurjuudella sii­hen
saakka, kun kuolin, ja nyt har­hailen
täällä, etsien levähdystä kär­sineelle
sielulleni.
— Kyllä sinä näytät rehelliseltä
mieheltä, virkkoi Pietari, ja lisäksi
väsyneeltä. Tarvitset hyvin lepoa.
, Pietari viittaa GaabrieliUe, joka
saapuu.
— Mene ja pue tämä mies juhla­pukuun
ja johdata taivaaseen.
Gaabriel hakee häikäisevän puh-
Suomalainen
avatta
pfflmistuksesia. — sitä erikoista tyy-
IS, j<nilea täydellisesti omaa vain muu­tama
l^nunen lentäjää koko maail­massa
Erikoisväkeä ovat nämä uuden neu-vostotekniikan
sankarit,. lentäjät, i n ­sinöörit,
shoferit, traktorisöt.'^ He k i l -
sailevat mitä huonpimxxiissa oloissa
ihmeellisen rikkaan ulkomaalaisen tek­niikan
kanssa Ja voittavat. Ne vetä­vät
korvista ylös Jäihin hävinneet
italialaiset kenraalit, kcrt^ItekoisiUa ko-
DEinaaa tekevät ne Jättiläismäisiä lu-mirekims^
ja suunnattomien luml-eiämaitten
jialkl, ne lieintävät fa^kS
Eurciian, tekevät ennäj^ksiä, näyttävät
kestävyyden, rohkeuden, humnlokyvyD
ihmettä... VaHankumouksellisten poli-tikkojen
oheSa Icasvaa sö^ lioieinea
vanankmnoiikseBIsten teknikkojen hei­mo,
joka tuo esiin yhä enemmän Ja
enemmän erinxsnaisia yksilöltar '
Matta me r-- emme Imoiuaa tätä.
Ke elemme ityt kerta kaikkiaan idät­täneet
liaukkua työnteUJöitänune. a-settaen
ne Jo ennakolta Ja ilman muu­ta
ulEmnaalaisen kilpailun alapuolelle
koska mnlca ullcomaalaiset ovat kui­tenkin
sfvlstyneemplä, ammatttfaitoi-sempia.
. M n ^ se ei ole totta.
Vemn tömisemme Ja teknikkom­me
ei eiDäasS, ole ulkomaista buonom-pL
Kaikki riippuu sUtä psykologisesta
tilanteesta, missä hän työskentelee,
Neuvostoproletaarit, Jotka ovat saa­neet
koulutuksen hyvinvarustetuissa
länsleuropalaisissa tehtaissa, ovat siel<
lä osottautuneet ymmärtävälsemmiksi,
tarinökkaaihmiks!, tuotannoUlsemmlksl
kuin muut. Mutta meidän tehtaissam­me
on vasta nyt alkanut muodostua
tuotannollisen kulttuurin normaalinea
ilmakehä. Se tulee vanhalta ajalta
perityn tietämättömyyden, sivistymät­tömyyden
tilalle sekä Hmistä-Ja hä-r^
n työtään kohtaan osotetun epä­kunnioituksen
tilalle.
Sosialistinen kilpailu tekee yleisestä
tehtaalaisten joukosta uusia Joustavia
ryhmiä, brigadeja, osastoja, Jotka il»
maisevat uuden suhtautumisen tuotan­toon.
Tämä kerrosttuninen tekee mah­dolliseksi
"saada esiin parhaat tuotan­nolliset
aineksemme, antaa kymmeniä
Ja satoja uuia ssosialistisen neuvosto-tekniikan
sankareita, uusia nuoria
Gromovia, Tshuhnovskeja, Kasantse-via,
Jfotrosovia, Tregeroveja,
Mutta sää ei Jätä meitä rauhaan.
Pilvet pakottavat lentokoneemme alas.,
painaen meitä tiheällä raa'alla kerrok­sella.
Koneemme lentää tavattoman
matalalla, — 15, 20, 50 metrin kor­keudella
myrskyisellä Itämerellä, Mc
teemme hiu-Jan rohkean lennon suo­raan
merelle^ sitten ylös, — Ja siinä­hän
cmlEin Berlin, Korkealta ilmasta
laskemme melkein pystysuoraan alas
Berlinin lentokentälle, tehden täten
suoranaisen akrobaatti&mpuh sirkus-lattialle.
Meidät otetaan vastaan kättenta­putuksilla,
hymyllä, valokuvaus- Ja
^lokuvakoneitten tervehdyksellä, '*In-fematsionaalen''
sävelillä, joita seu­raa
kuitenkin ^ t i "Deutschland,
Deutchland uber alles"...
etta poliisiasemfdle Ja Icertovat mie­hen
sanoneen, että häntä kuljettaneet
poliisit olisivat kyllin raakoja ollak­seen
hyviä sotilaita. Mies selosti ole­vansa
entinen sotilas ja kielsi oleyansa
kommunisti, mutta el sanonut koskaan
uskoneensa, että poliisit voivat har-
Jottaa niin hälkäUemätflntä raakuut­ta,
mitä oli sattunut liänen osakseen
tänään.
Kuosi tyBIäista vancltta poistossa Ja
yksi kadolta lenloleliUsten
jn^wm*"W"nt M
Setu-aavat henkilöt vangittiin: Doug­las
Godfrey, Harry Daly. Howard Car-vella,
Stewart Smith, Meyer Klleg.
Robert Kilgour Ja Nora. MarUn. V i i ­memainittu
vangittiin 'lentolehtisten
Jakamisesta Ja syytetään häntä trto-laisuudesta.
• Syytetyt bn päästetty
vapaaksi 200 dollarin takauksella hen-kUöä
kohU. Myöskin vangittiin eräs
y. E. Byfleld-Uiminen sanomalehti-raportteri.
mutta vapautettiin, nosta­matta
syytöstä liäntä vastaan.
Majori McBride idertelee telmsyitten
tainna
Valtuusmies Hadccr kllnnitU tänään
kaupungin valtuuston huomiota Qu-eens-
puistob elleniltatsiln tapahtumiin.
Erikoisesti hät^ huomautti poliisin
raakuuksista Jack MacDonaldIa koh­taan.
Antaen sanomalehtileikkeleen
majurille, huomautti Hacker, että Jos
se mitä lehdessä kerrotaan, on tosi,
oh kysymys todella vakava. McBrlde
sanoi el olevansa vielä tietoinen, mitä
101 Pino StrMt '
Ruokaa ja huoneitia Jaatavana.
Mary Peterson
TIMMINS ONTARIO
Suomalaiii^n liike
välittää teille '
Parasta Kolia
Puhelin: Trihity 0386 J
33 Robinson Street,
ALANKO COAL
Toronto, Ont.
on tapahtunut, mutta sanoi kaupungin
asukkailla Jotka ovat Joutuneet kär­simään
poliisien raakuudesta, olevan
oikeuden vedota poliisikomissloonlin".
Majuri ilmaisi kantansa olevan sen,
että Torontossa ei saa pitää kommu­nistisia
kokouksia puistoissa eikä haa­leissa.
Vielä väitti majuri että Jos Jot­kut
poliisit ovat harjoittaneet rakuuk-sia,
ei koko poliisivoimaa voida syyttää
siitä, . ,
VanhoUisettyöväenjohtajatkin pitävät
Toronton poliisin menettelyä
^ «ietämättömänä
Sam McMaster, ammattijärjestöjen
keskusneuvoston puheenjohtaja, lausui
ei näkevänsä mitään syytä poliisien
menettelyyn, vaan vakuutti Queen's-puiston
tai^tumaJn osottavan mitä
häikäilemättömintä pollisivlrkavallan
väärinkäyttöä. Vakuutti ei kannatta­vansa
kommunisteja, eikä edes hy­väksyvänsä
kommunistipuoluetta työ­väenjärjestöksi,
mutta siltä huolimat­ta
ei voi hyväksyä poliisien raakamais­ta
esiintjrmistä.
Thomas Leader, joka seurasi sivusta
poliisien menettelyä Queen's-^uistos3a,
lausui että se oli uskomatonta. Ja et­tä
hän ci oUsI koskaan voinut unek­siakaan
sellaisen olevan, mahdollista
Torontossa.'
Earlscourt Labor Partyn osasto on
Julkaissut vastalauseen Toronton po-
Ulsin menettelyä vastaan.
Kaksitoista anunattiyhdistysten toi­mitsijaa
Ja sihteeriä labor TemppelUlä
lausuivat katkeran palieksumisensa
kaupungin virkavaltaa vastaan, va­kuuttaen
el puolustavansa kommu­nisteja,
mutta haluavat nähdä, että
kaupungin asukkaat tulevat; turvat­tua
poliisien kapuloilta Jä saappailta
SamaUa vaativat he puhevapauden
turvaamista mielivaltaisilta hySkkäyk-sUtä..
.
Poliisipäällikkö Draper halnaisi aset­taa
sanmnalehdet sensorin
alalsdcsi
FoliiJiäälUkkö lausui, että tällaisis­ta
tapabtumista ei saisi sancnnaleiulet
antaa tietoja maailmalle. Kehui po^
Uisilattoksen olevan "järjes^fksen yllä^
pitoa" varten, eOcä: uutfaoinehiston
sanomalehdille valmistamista varten.
A H AA
S U O M E E N
Mm Saomen Harttaa.
3950
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
iOc lähetyksistä alle $20.00, 60e lä­hetyksistä
120.00—149.99. 80e !&•
betyksistä f60.00—179.99 ja fl.OO
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
ladalta dollarilta.
SihkoaanonalfilietylulttS OVat Ift*
hetyskulut $3.60 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaaau Koraai J
(2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Bm 69. SUOBURY. Oat.
Laivapiletteja myydään.
Tiedustakaa pUeUiasioUa.
Jos henkilöt. Jotka eivät ole olleet
mitenkään tekemisissä kommunistien
tohnixman kanssa, ovat Joutuneet po-lUfiln
hyökkäyksen kohteeksi "on se
valitettavaa", mutta ei sanonut kenen­kään
tähän mennessä sellaisia vali­tuksia
tehneen. Vakuutti luottavansa
poliisikomentaja Marshallin kykyyn
Johtaa Joukkojaan.
Pääministeri Fergoson pesee kätensä
Kysyttäessä, miten maakuntatiallitus
tulee suhtautumaan Toronton poliisi­päällikkö
Draperin menettelyyn, vas­tasi
pääministeri, että kysymys el
kuulu maakuntahallitukselle, vaan
kuuluu se yksinomaan Tormiton kau­pungille.
HalUtus ei halua asettua
kommunistien Ja Toronton poliisin
väliin.
Parlamentin Jäsen vaotU totldmnsfa
Toronto^ e h ^ 15, — Parlamentin
Jäsen, T . Church, <m Umotttanut, että
hän tulee vaatimaan lUttohallitusta
suorittamaan tutkimuksen Toronton
pollMn ^väkivaltaisuuksien johdosta,
ellei kaupunki suostu toUdmusta suo­rittamaan.
Draper on mydädn • hät­kähtänyt
tmrtttensa raakuuksien seu­rauksia.
Ja vapautuakseen itse vas­tuusta.
Ilmoittanut rankalsevansa vä­kivaltaan
syyllisiä poliiseja. Kaupun­gin
majuri McBrlde on keholttannl
niitä henldl&itä Jotka ovat tulleet pa^
boinpidellyksi. esittämään hänelle va^
lltuksensa. KommunisUpuolneen pää­majasta
on ilmoitettu, että lähi aikoi­na
tullaan tohneenpanemaan uud mie­lenosoitus.