1929-08-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siro 2 VAPAUS Torstaina, elok. 15 p;iia — inii., A i i g . xo S. c. »m» A . VAAB> A. PIIVIO. T O A O S H I l C U T t ^ ^ , , S «k. «tJO, tf kk. t^SO; S kk. » J S I . » « f ^ - ' " " " ' ^ ^ I »k. »jBa. < kk. i3J». S kk. c « I» 1 >*- n-ao- Kansainvälisen kauppakamarin kokous - Heinäkuulla oli kansainvälisellä kauppa^ariUa edust^j^ko^ Amsterdamissa Hollannissa. Edustajia oli l.l^O maailman e,ama.s^ ^ u L s s a harkittiin keinoja kapitalismin lujittamiseksi Tajeunpa^ kyslyksenä sanotaan olleen valtion taikka kuntien ,a yksityisten hike- SiS^L Amerikalaiselta taholta esiteUiin, miten "loistavaksi ja yhteis-kumian kaikille jäsenille omielliseksi" (!) taloudellinen ^^2Lt^li. dostunut Yhdysvalloissa sen kautta, että se kokonaan on rakentunut yk-s^ isyHtteliäisyyden ja toiminnan varaan. Yksimielisesti l^^^-}^^)' ^ ^ t i painosteSin kongressissa sitä seikkaa, että yksityinen liiketomimta on todistanut voivansa paremmin kuin yleinen mukautua nykyajan t^r-keiden tarpeiden kasvavaan monipuolbuuteen ja edeltäpäin nahda tulevaisuuden tarpeet: kokemuksillaan ja tutkimuksillaan se aikaansaa yha uusia teknillisiä parannuksia. Vähentämällä tuotantokustannuksia se laajentaa kuluttajapiirin ostokykyä. Käyttämällä suurimman <^an saa-vutetusta voitosta yritysten kehittämiseen ja uusien tuotantovälineiden 'aiLansaamiseen se luo uutta rikkautta. Yksityisyrittehäisyys kantaa «e riskit, jotka yleinen jättää veronmaksajien kannettaviksi. Yksityisyntte-liäisyys on näin ollen julkisten raha-asioiden tärkeänä tukena. Tältä näkökannalla sitten laadittiin ja hyväksyttiin kokouksessa päätöslauselma, jolla tarkoitetaan tappaa kaikki pyrkimykset muuttaa^ kapitalistinen omaisuus yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi, mikä luonnollisestikaan ei ole mahdollinen muuten kuin yhteiskunnallisen vallankumouksen kautta. . , On merkillepantavaa, että kokous kokonaan jaUi mainitsematta mitenkä yleinen omistus Neuvostoliitossa, proletariaatin diktatuurin alaisena on osoittautunut kaikkea yksityisomistusta tehoisammaksi. Mutta jos tämä kokous olisi siihen kiinnittänyt huomiotaan, silloinhan se ei olisikaan öllut Kansainvälisen kauppakamarin kokous, jota se nyt sanan täydessä merkityksessä oli, asettuen kaikessa suhteessa tukemaiah liiitä «uunnitelmia, joita kansainvälisillä imperialisUsilla rosvoilla on maailman proletariaatin' riistämiseksi. Canadan kommanistipaoltteeh kUuiennen KUUPENNEN EDUSTMMMOU0£N .. MERmn ^ Taistelu kahdelta rihtan^ Canadan kommunistipuolueen Iciiudeiineii edustajakokoulMen„ tärkeyden ja merkttyksen yknraärtämiseksi on mitä tärkeintä, että ^kuudenteen edustajakokoukseen johtaneet tapahtumat eritellään, selvitellään ja ymmärretään. Heti kommunistisen kahsmTiväliMn .kuudennen kongressin jälkeen canadalaisessa kommiinistipuolueessa a i t o i ratkaiseva taistelu trotskilaisuutta vastaan, joka iei ole mUUta kuin öpportuiiismin pettetty muoto Maurice Speclbr, puolueen ~p^-ääÄeh1caJähättJaj^^^^ '«illomen toimittaja, saavutti kehityksensä huippukohdan oikeUto-^^^ pumuksien esitaistelijana «anäddaisessa s kommuiiistip hylkää: n^llä Marxin J a l«nimi||, pe^^ trö>skilirisaudert~ opin;v5^<«nmun^i8CT ktfiisairtväliseiir kutides; kdnpessi, ^riteltyaän tilanteen komm opportunismia vastaan Jäytyy käydä kahdflta rinta^jaalla:. opportimismia vastaan sen peitetyssä-möodossa, trotskilaisuutena, ja avoimina oikeistolaisina täipiimiiksia. ' Cäiiadala^sen kommunislipuolueen edessä oleva tehtävä, kuten poliittisen komitean lausunto trotskilaisuudesta ja Maurice Spectorinerotlamiseslaosotti/ oli käydä tarmokasta taistelua Spec-toria ja hänen ppjplortunistisia phjelmaansa vastaan, samaan aikaaQ kehittäen taistelua avoimia oikeisto-opportuiiistisia , Uipumuksia vastaan jotkii esiintyivät Canadan kommunistipuolueessa.; T^^ U vastaan valmehli maaperää tarinokkaanimalle taistelulle avoimia opportunistisia taipiittiuksia vastaan. Oikeistolaisten UiipumuhsUn ilmaisut^^ ^^^^^^ Edustajakokousta edeltänyt keskustelu, joka oli laajin puoluekysy-myksistä käyty keskustelu puolueessaj toi etualalle kysymyksen oikeistolaisista virheistä ja taipumuksista puolueessa. Oikeistolaiset taipumukset puolueessa ilmaisivat itsensä seuraavissa muodoissa: 1) Yrityksfet väheksyä oikealta uhkaavaa vaaraa esittämällä 'Vasemmistoa-vaaran pää-vaarana. 2) Yritykset puolueen vanhan ohjelman puolustamiseksi ja uudelleen rakentamiseksi Canadan työväenpuolueen suhteen, kykenemättä ymmärtämään "yhtenäisyys alhaalta"-ohjelman perusmerkitystä. 3) Ca-nadalaisten työläisten jyrkentymisen aUarvioiminen. 4) Puolueen päätehtäväin riittämätön korostaminen sotavastaisessa taistelussa. 5) Yritykset peitellä puolueen haUtaantumiseeh joukkojarjestöissä johtaneita virheitä. 6) Sovitteleva suhtaantuminen avoimen oikeistolaisella kannalla oleviin tovereihin. 7) Puolueen järjestöllisessä rakenteessa ilmenevien sosialidemokraattisten jälteiden vaaran aliarvioiminen, 8) , Taipumukset laillisuuteen p^oluetyön suorittamisessa ja poliittisen sisällön puuttuminen lyöväenpuolustus-työssä. Kaikki nämä taipumukset ilmaisivat itsensä edustajakokousta edeltäneessä keskustelussa, joka keskustelu osotti kehitystä puolueen poliitti sessa elämässä ja toi esiin voimat torjumaan häitä vääriä taipumuksia, joista Kommunistisen kansainvälisen kuudes kongressi oli varottanut. Kominternin kirje Canadan kommunistipuolueelle Kommunistisen kansainvälisen kirje Canadan kommunistipuolueelle saapui vähää ennen puolueen edustajakokousta ja selvästi hahmotteli pääkysymyksissä pohjan oikealle linjalle canadalaisessa kommunistipuolueessa. Tämä kärjisti taistelua oikean linjan puolesta, tuomalla keskusteluissa Kominternin kirjeestä toimeenpanevassa keskuskomiteassa esiin mielipide-eroavaisuuksia kirjeen arvioimisessa ja pidättymisiä kirjeen käsittelemissä pääkysyrnyksigsä. Oikeistolaiset taipumukset ilmaisivat itsensä keskustelussa Kominternin kirjeestä sen tärkeyden väheksymisen muodossa ja yrityksinä heikentää kirjeen sisältöä ja olemusta himmentämällä pääasioita, kuvaamalla sitä ''epämääräiseksi" ja ''sekavaksi". Kommunistisen kansainvälisen kirje, joka julkaistaan edustajakokouksen selostuksessa, oli perusta, jolla toimeenpaneva keskuskomitea tuli yksimielisyyteen puolueen ohjelmasta ja kuiidennen edustajakokouk^ sen linjasta. . Kuudes edustajakokous hyväksyi Kommunistisen kansainvälisen kirjeen ja toimeenpanevan; keskuskomitean lausunnon sen johdosta, puolueen poliittiseksi peruslinjaksi. Kuudes edustajakokous näin ollen merkitsi huippukohtaa opportunismia yasiaah canadalaisessa puolueessa käytävän taistelun ensimälisessä vaiheessa. Se vahvisti linjan taistelussa trotskilaisuutta eli peitettyä opportunismia vastaan ja Kommunistisen kansainvälisen kirjeen hyväksymä yritykset j^ublueen poliittisen linjan ohjaamiseksi opportunistisille poluille, vastoin Kommu nistisen kansainvälisen linjaa. Tässä Canadan kommunistipuolueen kuudennen edustajakokouksen todellinen merkitys. IncoD riisMot silta kiertueilta Jotka Soomestaldn asti t^n^p^ tulevat ja annetaan beidän International Hlckel Companyn ilnco) Juuri tämän vuoden ensimäisen puoliskon tilitertomas osottaa, että yhtlSn — tai oikeammin monopooli-^' trustin — riistovcdtot ovat lisään^neet Edellisen vuoden vastaavaan ailcaan verrattuna yli sadalla prosentilla, sillä kun viime vuoden engimäisen vuosipuoliskon puhtaat voitot varauksien, kuoletuksien Ja poistojen tehtyä olivat penniä&ään lisää palkkaa, vaikka o- 5^^21.43 dollaria, niin nousivat tä-den alkiiituoliskon voitto-osingot mm-sevat 6,S73;420333 dbllaxfin, vastaten siis 4,632/M1.33 dollarin eU noin 240 prosentih Hsäystä. Kun vertaamme näitä kapitalistien "ansioita", mitkä orat lisääntjmeet 240 prosentilla vuoden kuhieni, työläisten nälkäpalkkoihin, niin paammft havaita, että työläiset ^ ä t ole saaneet män vuoden voitot samanlaatuisten Ja paljoa suurempien varausten, kucde-tusten Ja poistojen Jälkeen 11,238,176X)7 kc hengettöminä tai päkdn silvotiuna vat työllään tuottaneet nuo voittcHnil-juonat. JE>äinTastoin ovat he saaneet antaa monta toverieosa ruumista, Jo-dollariln. vastaten siis noin 120 prosentin lisäystä. Kun. tämän nikkeli-kuparitrustin toiminnasta odotetaan noin vuoden kuluttua. Jolloin Incon rikkaimman kaivannon — Frpodin — lasketaan tu* levän tuotantokuntoon, paljon suurempia, kerrassaan satumaisia voittoja,, niin on voitto-osinkokuponkeja näiden rilstovoittojen lunnaiksi Sillä määrätön suurempien voittojen halu on saattanut kapitalistit kiristämään iyöIäisteiT tuotantokykyä palkkio- ('bonus"*) Järjestelmän; kaikenlaatuisten työn kiihdyttämismenetelmien; työläisten turvallisuuden laiminlyönnin; Ja lakien Julkean rikkomisen kautta. Niiden Johdonmukaisenär seurauksena on ollut entistään runsaampi lelkkaileviUe kapitalisteille tämän hei- työläisten surmaantuminen Ja sil^p ou-dän raskaan työnsä Johdosta maksetttrhtJjjnjjjen terveyden inenettämi-huomattavasti suurempia voltto-osln-koja kuin aikaisemmin. Kun viime-viioden alkupuoliskon aikana kapita- Näin ollen on työläisten järjestäy-llstit niittivät Incosta voittoina yhteen- dyttävä henkensä, turvallisuutensa Ja 6ä 1,940,762 dollaria, niin tämän vuo-»terveytensä suojelemiseksi sekä tais-teHakseeä lyhemmän työpäivän ja parempien paikkojen puolesta päivä päivältä yhä kiristyvää 'riistoa vastaan, liittykää siis Sudburyssa toimivaan kaivostyöläisten järjestöön.' mikä järjestää metallien kaivamisessa Ja sulat-tamifiARsa. eli koko tecnisuuden alalla ^öskenteleviä työläidä taistelemaap 1. Seitsemän tunnin työpäivän puolesta; 2. Työläisten oman turvallisuustarkastuksen toteuttamiseksi; 3. Palkkio ("bonus") järjestelmän poistamiseksi; Ja 4. tSJSO ja $7.00 alimpien päivä-palkkojeii saayuttamlseksL Alempi palk tattf^^a ona siellä valkoisessa Suomessa, siellä sen vÄ paremmin huomata. -Sen sijaan tehtäköön työtä tääl-j Jä ^rnari taiteen eteen, niin saamme nauttia oman tyränme tuloksia. Ken vai sanoa mitä maata oli viimeinen operetti kiertue. Joka täällä kävi Suomesta? — —Suranöta nykyään^ tulee taiteilijoita toinen toisensa perään. Ja kalkki tulevat työväentaiteilijoideh n i mellä, tietäessään että työläiset ne o-vat niitä Jotka heidät täällä leivässä pitää. Sillä ios ne tulisivat muissa n i missä, nifp se rahallinen tulo j a kannatus taitaisi jäädä hyvin Vähiin. He tietävät sen ja siksi ratsastavat työväen Tiimpssä. Sen tekee kuplettimaa-karit, kuten muutkin taiturit. Ei meidän sovi auttaa ja rahastaa ka ^aiemman ammattttaitoisIUe, kuten apulaisille, "mokkereille" y m J . Näitä vaatimuksia ei ole mahdollista toteuttaa käytännössä, elleivät työläiset ole Järjestyneitä, mutta Järjestyneinä se on meille mahdollista. Siis kaikki metaUien kaivamisessa Ja su-lattamisesa tavalla tai toisella työskentelevät työläiset Jäseneksi järjestöön! Taistelemaan edelläesitetyn m i - nimiohjelman puolesta. Ellette muuten pääse kosketuksiin järjestön kanssa, niin kirjoittakaa osotteella: K a i vostyöläisten union sihteeri, Bos 754, Sudbury. Ont. — "Union mies". mitään semmoista taidetta Joka el o-le puhtaasti proletaarista. Meidän velvollisuus on hävittää, lyödä sirpaleiksi kaikki porvarillinen moska. Jepetti. äm juonia unut Pari vuotta sitten herätti suurta huomiota kuuluisaksi tullut venäläisten tahervonetslruplien suur-väären-nysjuttu. Todettiin, että oU vääreri-retty neuvostoseteleltä oikein laajansa mittakaavassa, 12 arkullista, yli 1.000 kiloa,.jotta sen liikkeellelaskemisen kautta olisi voitu horjuttaa neu-vostot^ outta. Jo silloin p^jastul, että väärennyspuuhan kanssa olivat te-keinlsissä "Georgian kansallinen hallitus". Jossa ovat yhteistcdmlnnassa 'ertlät' kapitalistiset piirit Ja'sosialidemokraatit. Joista Oegetshkori kierteli Suomessakin sikäläisten sosialidemokraattien vieraana, ja "Georgian ya-. pauttamtskomltea". "rässä Jutussa muodostui sosialldemokraattieii ja imperiar listien yhteisrintama täydelllseksL Jutulle antaa lisävaloa Ja tekee sen oikeastaan uudeUeen - lÄlväJärjestys-kysymykseksi eräs huomattava päl- Jasttis, josta Suomen työväenlehtleQ Berliinin kirjeenvaihtaja kertoo se^i-raavaa: •,•. > -'; • Kesäkuun 12 päivänä Julkaisi sakr (alainen porvariUinen sanomalehti 'Vossische Zeitung" georgialaiseii vas-tavallankumou^ ellisen Karamiidzen hämmästyttävän paljastuksen isher-rvonetsivääreimysjutbsta. lahden e-dustaJaUe ott^Cariimur^ fcertbiiiit si^ raavaav,/ - •• -'^-^^ "Georgän - vapausajatus oli mahdollinen vain siinä tapauksessa, että saimme siihen välttäml[{tömät rahat. Pian kävi ilmi, että eräs kansainvälinen ryhmä, joka Venäjän vallankumouksessa oli menettänsrt öljy-alueensa Elaukaaslassa. selitti olevansa valmis luovuttamaan tarvittavat rahat. Sen johtajien kanssa i d e t tiin vuoden 1925 lopulla Pariisissa IJQ Rue ra\intolassa neuvottelu. He ehdottivat, että ottaisimme yhteyden erinäisten saksalaisten oikeistoradikaa- Uerf — maiidttiin Ludendortfinkin n i meä — katissa. Tätä seurasi ehdotus, että olisi saatava myöskin englantilainen < pääoma ja englantflaisia poliittisia piirejä suunnitelmamme taakse. MeiUe luvattiljt^ästata sUtä, että Englanti tukisi suunnitelmiamme. "Seiuraavan vuoden alussa tuli te-oliiisuusmlehiä sähkösanomapys^östä-ni Berliiniin. Pidettiin neuvottelu, jossa irahdittiih kysymystä, missä määrin Geargla ja Kaukaasia olivat kyp-^ siä bolshevistista. Järjestelmää vastaan tähdättjyn kapinaan. "Tuskin paria viikkoa tämän neuvottelun jälkeen sain Lontoosta kehoituksen saapua itse sinne, koska vastuunalaiset englantilaiset piirit halusivat tutustua suuncUtelmiemme moraalisiin Ja aineellisiin perusteihin. Minua kehoitettiin tuoinaan mukanani Joltakin sellaisia henkilöitä. Jotka voisivat, tarkistaa vapautustoiminnan teknillisen puolen. VaUtsImme tällaiseksi keiiraaJi Max Hof&naniiln. "Kirjoitin kirjeen kenraaU Ho«- mannllle ja Jo seuraavana päivänä minut, kutsuttiin hänen asuntoonsa ja noin Hjpäiyää myöhemmin pidettiin siellä eräs neuvottelu. Johon o-sallistui valtiopäiväinkin Jäseniä. Ken* raaili Hoffmann piti pitkän puheen suhteitaan Vefaäjään. 'Sen Jälkeen, kun kenraali Hoff mann oU-^ ahtanut minulle lupauksen cUa käytettllvissämme. Järjestin niin, että inaalläntussa 1926 pidettiin Haagissa konferenssi. Johon osallistuivat fielcä gear^aledsen että engiantdlaisen ryhmän edustajat. T^hän neuvotte-, luun saapui ihyöskin Efoffmann icauk^-. asialaisen edustajan fipfridttn • Kfdf seurassa, kun -taas* englatitäaisten. puor lelta olivat säapuvHlft Sir'Häuy Der terding, bfinm et^g^ms^n^ 5ihtf^ri"i»ff Ja kaksi muuta Royal^: Dutch'in' jCeng-lantilais- hollantilalnea öljythisti^ — Toim.) Johtav&a' Jäsentä.' • Detering oli englantilaisen'valtuuskunnan^ puhemiehenä. ' . i: *^3rt. esitti-kenraali' Hoffmann ,suw-oZUl^ imansa-^ Jaskalkki,£^ blleei; uskoivat tekn^liset < valmistelut Tliänen käsiinsä.' Deterding arveli,, että englantilainen valtuuskunta:tarvitsisi pari kuukautta ajatteluaikaa. Jo neljän viikon kuluttua .saivat. Berliinissä olevat georgialalset tiedon, että kaikki on Järjestynyt, m i i ^ parhaiten Ja uusi neuvottelu pidetäitn , Lontoossa. Kun sen määräajaksi oli. asjetettu toukbk. 5 p: 1926. täytyi neuvottelu Englannin yleislakon vuoksi lykätä kesäkuuhun. • ' "•' Tämän konferenssin yhteydessä tunnusteltiin Pariisissa elävää kenraali Wrangeliakin, Jonka kanssa Hoffmann otti yhteyden kreivi WoronzovIn kautta.-' "Hoffmann hylkäsi Wrangeiin sotasuunnitelman, että t u k i i o h d ^ i otettaisiin Krimin niemimaa. 'Kmraall Hoffmann oU sitä mieltä, että Jos ajateltiin tuloksiin Johtavaa sotilaallista iskua, oli lähtökohdaksi otettava PietarL - ^ ' . " k u n Wrangelin myötävaikutuksesta oli luovuttu, matkusti k e i u ^ l l Hoffmann Kedian ja neljän saksalaisen eanssa Lontooseen. Hnffm?am neuvotteli siellä Johtavien englantilaisten politiikkojen, tain. Locker Lampsoniii kanssa, ja sai msröntymyksen, että Eliglanti Kansainliitossa, toimii Georgian itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Edelleen pidettiin uusi neuvottelu Deterdingin kanssa, joka asetti kolme vaatimusta: "1; Hoffmahnin suunnitelman teknillisen puolen sotilaallinen tarkoitus. "2: Finanssikysymykseh sellainen ratkaiseminen, ettei enää enempää myönnettäisi Georgian vapauttamiseksi, koska Baktm öljyryhmä bolshevikl-vallan kymmenenä vuotena menetti "Neuvottelu Standard Oilin presidentin kanssa Amerikassa, Jotta yhteinen esilntymiiten . kävisi mahdolli- Vieläkiif musiikista Barjoitin joku aika sitten pieneu palan musiikista, tarkoituksella että sitä jatkettaisiin asiaa harrastavieu taholta, että se kehittäisi työläismu-siikkerelssa innostusta asiaan. En kuitenkaan ole vielä huomannut nätään jatkoa kirjoitukseeni, joten Jatkan itse. Jos ottaisimme käsiteltäväksi vasta-- alkavan opetuksen. Tavallisesti tässä tehdään se virhe, eftä haetaan opettajaa joka on ludvin. Silloin el oteta sitä huomioon, miten se pystyy opettamaan. Esimerkiksi viulun opetus, se vaatii ehdottomasti henkilön Joka tuntee viulun muutenkin, el vain nimeltä. Mutta sitä ei oteta lukuun silloin krm on vasta-alkajan opetus kysymyksessä seksL "Täinän neuvotteluzi Jälkeen matkusti Oeterdiilg: heti Amerikaan neu-votellakseeh itse Standard Ofl'in kanssa. Ihmeeksi emme Deterding matkustuksen jälkeen kuulleet paljoakaan Lontoosta. Ilmeisesti oli tapahtunut Joku käänne, joka, kuten Hoffmann pii {ulvistimut. iihkasi hänen suunni-telintabstu; "Hoffmann oli antanut kirjallisen laiisunnpn. Jonka mukaan '.Georgian vapaujttaminen. ei riittänyt, vaan että ratkaiseva iskti,Moskovaa vastaan oli Välttämätön. Tämä lausunto oli; 11^ meisesti saanut kylmän vastaanoton Lontoossa, koska siellä oltiin tietoisia tällaisen sotilaallisen toimenpiteen tarkoituk&ettotnuudesta. ' ^ •TTusi köiiferenssi päätettiih pitääi heinäkuun 14 pnä 1926 Qusby'ssa Ja osallistuivat siihen Deterdingin edustaja Ja Hoffmannin. luottamusmies, entinen saks^ainen upseeri. Joka selitti itsensä georgialaiseksi. "Ratkaistavanani oli vaihtoehto: jo-^ ko taistelutta luopua vuosien taistelujen hedehnistä, tai valita epäilyttävä keino. • Otan päälleni täyden vastuun tshervonetsiväärennysten suunnittelusta, v{Ukkä en voikaan tunnustautua tämän ajatuksen Isäksi. Tämä ajatus oli Jo kauan sitten salaisesti kypsynyt kaikissa bolshevis-tivastaisissa piireissä, vieläiÄ erinäisissä venäläisten emikräottien puolue-suunnissakin. Useat yritykset tämän suunnitelman toteuttamiseksi ovat a i na jääneet tuloksettomiksi" Näin on kertonut georgialainen vas-tävallankumoukselliEen ja siten antanut kiistämättömän todistuksen kapi-taliistien katalista suunnitelmista. Joissa sosialidemokraatitkin ovat osallisina. Ja kuitenkin" on tämä nyt paljastunut vehkeily vain osa siinä kansainvälisessä imperialistien vehkeilyverkosi-sa. Jota on punottu maailmanlaajuisessa mitassa j a Jonka takana on sotilaallinen hyökkäys Neuvostoliittoa, vastaan. Nykyinen juttu Kiinassa on saman vehkeilyn erottamaton osa. ' Tov. Sittehtoinen virhe on se. että ostetaan huonommasta idästä Ja halvimmat viulut, joissa ei ole yhtään puhdasta ääntä. Joka Jo alussa pilaa' oppilaan korvan. Viulu on herkin Ja arin instrumentti opetella mitä tunnetaan. Siinä voi pieninkin sormen siirto tehdä 'Virheen, - pieninkin jousen jrä&rln-fcäyttö voi-saada aikaan pahan vaikutuksen. Siksi pitäisi viulun opetuksessa saada opetus ehdottomasti tietoiselta Ja kykenevältä opettajalta. K u i tenkin meikäläisten piireis^ on nämät opettajat sellaisia suuremmalta ostd-ta, että he eivät pysty puhtaiasti scdt-tamiaän kappaletta Joka on H duurissa Pohjoisen piirin puolue-elimille on aikaisemmin tiedotettu, että Kommunistipuolueen tämän piirin konvent-siooni on elok. 25 p. Olisi muuten paikallaan vielä huomauttaa, että piirin eri hyhmissä ja yksityisissä osastoissa käsitettäiisiin kuinka tärkeä on olla Jokainen ryhmä edustettuna, sillä tässä konventsionissa tullaan järjestämään kuudennen konventsionin määräysten mukaisesti tämän piirin tulevjä toiminta, ja tulee se kysymään kaikki voimat, sillä tämän piirin entinen rakenne vaatii niin suittia muutoksia ennenkuin voimme seurata aikaamme ja olla sen tasolla. Puoluetoiminta näs^ttää olevan .sivuasia suurelle osalle Jäsenistöämme Siihen kai vaikuttaa tämä lämmin kesä, sen taakse ne ainakin vetäjrtyvät. Vaikka olisi kuinka kylmä, niin on pieni ryhmä joka tuntee itsellään olevan velvollisuuksia puolueelle puoluejäsenenä. Sen on taas tullut huomaamaan n i i n täydellisestL Vaan me-neppä huomauttamaan, niin ollaan yhtä hyviä "veteraaneja" kuin kuka puoli asiassa olisi ensimäinen tehtävä, saada kuri Silloin nle voimme uskoa, kun valitsemnije,toverin johonkin tehtävään, että . 1 : ^ ainalHn yrittää voitavansa, se on;^tten toinen asia miten hän siinä oiqiistuu. Mutta nyksrään on h3rvin epäviarmaa Josko valittu y-rittääkaän. ; v On meissä Jokaisessa tapoja Jotka eivät sovi enää käytännössä; puoluejäsenen kanssa yhdessä käJrtäntöön, toinen tai toinen tulee hieroa irtL Meidän tulee tutkia ja kehittää itseämme siihen rnHärmän, että tunnemme e-des oman itsemme. Näitä asioita lataisi n3rt ilman kylmetessä ruveta m-kein järkiperäisesti käsittelemään yk-sitTisesti ja Joukkoina. Muuten meistä ei synny mitään. —- J..W; MAA K17LKEN17T HETEOBIS.ATEEN tahansa. On yksilöitä, jotka määrättynä luottotehtävään, valittuna edustamaan toisia jäseniä tärkeissä tilaisuuksissa, ovat täyttämättä uskottua tehtävää. Tämä lietsoo esiin sen tosi seikan, että ei ole puoluekuria. Kuriton armeija on kuin lammaslauma, länfö "pyhän • Lorenan ky^iien''-nimellä: Cambridge. Massa, elok. 12. — E n nen aamun koittoa tänään kulki maapallo Percusintähäryhmään kuuluvista pyrstötähdistä singonneen meteoriparven l&pL Tuhazmet lentävät meteorit Joutuivat maan korkeimimn ilmakerroksiin, prndoten maata koht! siimnattomalla vauhdilla. Useimmat niistä räjähtivät miljobniksi kaiQia-leiksi kuumuuden johd(^ta j a hajosivat tuhkaksi* ennen -kun pääsivät maanpinnalle saakka; Sama ilmiö on toistunut vuosittfdn ja, tunnetaan » Suomen taiteilija-kiertueista tai As duurissa tai niitä vastaavissa n^oUäissa. En kirjoita tätä sillä, että moittisin ketään tai himmentääkseni kehenkään kykslä. Kirjoitan tämän sillä, että voitte käsittää miten tär-, keä tekijä on viulim soiton opettaja-^ na henkilö Joka on tietoiiieu kaikista sitä alaa koskevista selkoista. Joskaan el aina halvih. Oppitunnit, vaikka ne maksavat ksrvykkään Jotitajan^ luona eneminän. kantavat ksrmmenkertalsen hedelmäti Muutaman vuoden opette-liemJseh Jälkeen voivat oppilaat soittaa koko vaikeata musiikkia ja sellaisista oppilaista kokoonpantu orkesteri voi saada ihmeitä aikaan. SUloin voidaan nauttia musiikista Jos orkesteri on kokoon pantu oikealla tavalla. Orkesterissa tarvitaan ensiksi 2 ensiviulua, 1 eli 2 toista viulua, alttoviulu, sello Ja pkno. Tällä joukolla voi Jo tulkita musiikkia siinä mitassa mitä meikäläisissä piireissä vaaditaan. Joskaan so ei ole vielä täydellistä, mutta se on puhdas sointuista, kun siihen eisekolr teta tar^ttomasti kovaäänisiä instrumenttia, kuten kornettia ja muita semmoisia. Jos näille orkest^ihen-kilöille on vielä voitu antaa opetusta musiikin tuntemisessa, että joka soittaja käsittää mitä kappale kuvaa, m i tä se sisältää, niin voinpa vakuuttaa, että se kylvää yleisön mieleen sea verran miisiUdn henkeä, että se vä-liitellen rupeaa kaipaamaan sitä Ja jättää "haitarit" rauhaan. Mutta nykyään on vielä asia toisin. "Haitarit" valloittaa yleisön mielen ja soit-totilaisuudet. Niitä kulkee konserttimatkoilla naisia ja miehiä "haitari" selässä, niittävät kunniaa ja mainetta Kauhavan polkilla" ja ^'Hämärä shot-tisUIa". päästäessään korvia särkeviä ääniä saavat yleisön .suosion, sillä arvostelijat ovat tässäkin tapauksessa j musiikkia timtemattömia. Jos joku j viulun soittaja soittaa jonkim kappaleen, ja sen loppu on "pianissimossa" niin silloin saa uskoa että yleisö ei OIKAISU Timminain v - ja u.-seura Don kilpailukutsu oli erheellinen siten että miesten 10,000 m:n juoksu oli merkitty 1,000. in m juoksuksi ja naisten 5-otteIn 4-otteIuksi, joka täten oikaistaan j a pyydetään seurojen ottavan tämän huomioon. V . - ja u.-seura Ilon puolesta- O. Rönkö, siht. KOSTIAISEN SAKKI KUNNGSTAU-TCNUT Erottelee TULrsta akfilviarheaojoita. T U L : n lUttotoimikimta on vJc 22 prnä pitämäs^än kokouksessa päättänyt erottaa hitosta seuraavat vk. is p:nä Suomi—Venäjä jalkapallo-iotte. luun osaaottaneet pelaajat ja toimitsijat: V. Leskinen, V. Lehto, K . Lehto, H Präktig. S. Pesonen. G. Therman ja Ä Hägblom Helsingin Jyrystä, V Forsten. B, Veckström, T. Speeti jä E. Tuomi Helsingin Innosta, sekä V. Mörsky. Helsingin Ttrfveesta. Ylläoleva, TUL:n l i i t t o t o i m i k u n n an tekemä päätös osoittaa selvästi, miten liittomme nykyinen J<Ato h a r r a s t aa kansainvälisten kilpailusuhteiden järjestelyä kalkkien maitten työläisurhei-liJoiden j a Jieldän t n r h e l l u j ä r j e s t ö j e B. sä kanssa, ^oku aika sitten kerroimme B e r l i i n i n . - r 8 U u r k i s o i h i n osallistuneiden rankaisRidset Ja tällä kerralla täydymme sanoa, että liiton- Johtoklikki on pollittisita syistä -eroittanut liiton parhaat jalkapalloilijat On valitettavaa, että' Uittomme Johtoon on U i - vehnyt henkilöitä,- Jotka tärkeissäkin i^öläisurhellua koskevlssa-kysymyksis-sä ovat asettaneet sosdem puolueen edut Ja tarkoitusperät todellisten työ-läisurheiluperiaatteiden ^ edeUe, ja siten menettelyllään mitä suuremmassa määra.'Ba ..vahingoittaxieet ^.kansaln^^ iisiä kilpailusuhteitamme. Miten kauan tämän maan iTöläis-urhelluväki sallii moista ^urheilupoli-tlikkaa Jatkettavan Ja minkälaisiin tuloksiin liiton Johtoklikki Jäsentensä liitosta erolttamisessa t(Äyoo pääsevänsä, sen tulevaisuus tulee näyttämään. iRauhaa Ja s o p u a ^ ei.kuitenkaan tuo liittommo jäsenistöön, kirjoittaa TyO. SUOlliStA FORSSASSA JXIXEEN MILJOONA. PALO. V.k. 29 päivää vasteh yöllä sattui Forssan kauppalan: keskuksessa, lähellä edellisen suurpalon paikkaa, jälleen tulipalo, joka vakavasti uhkasi koko kauppalan keskusta. Palossa tuhoutui useita asuin- ja liikehuoneita sekä tavaraa Ja kalustoa yhteensä puolentoista miljoonan mar-^ kan arvosta. Tätäkin paloa epäillään luurhapoltoksi. TALOLLINEN VEKSEUNVAAREN-TÄJÄNÄ SARKOLASSA Luin Eteenpäin lehdestä tk. 10 päivän numerosta "Tähj^täjäh" kirjotu.-!- sen Annie Mörkistä. Sille, mitä Annie on haastellut Suomen" porvareille ja niiden kätyreille tämän maan työläisistä, ei mahda mitään, mutta minun mielestäni pitäisi ruveta sitä^ "silakka-siltaa" edes nyt jo katkomaan. Nyt on ollut niin. että kun Annien kaltaisia taiteilijoita tänne Suomesta Umaantuu. niin meikäläiset näyttämöt ovat ensi-mäiseksi avoinna ja meikäläisten sanomalehtien palstoilla nutä ensin puffataan. En usko. että sellaiset esitykset Itse asiassa voi kohottaa paljoakaan meikäläisten näyttämötaidetta. Meillä on täällä omassa keskuudessamme monta naista, joista voisi tulla, jos kehitettäisiin, Annien kaltaisia taiteiUJoita Ja jotka ovat meikäläisten riveissä ja toimivat meikäläisten katsantokannan mukaan.. E l sen-tähden tarvitse luovuttaa työväentaloja niiden käytettävikd, jotka Suomesta tulee, että se kehittää. Se on ma^otonta että yhden eli kahden e-sityksen perästä voi mitään oppia Näyttämötaide^^vaatii pitkäaikaista kokemusta ja harjoitusta. Niaiä on a i - ole mukana, ainakaan jos se on tunne-herkkä kappale kokonaan, mutta jos "haitarilla" reväistään joku Fox trot tai joku muu sellainen, missä ei ole musiikkia nimeksikään, niin kyllä kuunnellaan. Siksi onkin hänuritaitei-lijoita niih paljon, kun se ala on Vi»in V.k. 20 prnä yrittivät talollinen Matti > Riikonen Sakkolasta ja Nestor Kuoppa myydä Kansallis-Osakepankin Kiviniemen konttoriin 2,000 mk. väärennettyä vekseliä. Pankissa huomattiin petos ja miehet aimettiin poliisin haltuun. Kuulustelussa on käynyt selville että väärennyksen oli suorittanut Riikonen ja että hän ön jo ennenkin yrittänyt samaan pankkiin kaupata väärennettyjä vekseleitä, joutumatta kuitenkaan käimi ja saamatta rahoja. Riikonen on n. 45 vuotias ja on häntä jo ennen syytetty varkaudesta. Nestor Kuoppa Metsäpirtistä, on n. 30 vuotias j a sokea. KORTTIPELISSÄ RIITA JA MIES-BIURHA roastaan ajatus saada rahaa. Eivät ne tee vieraflumatkoja sillä mielellä että se tehittäisi työväenluokan taidetta. Yhdyn "IShystejääii- siinä, että suljetaan ovat työväentaloissa semmoi-kaukana todellisesta musiikkitalteesta ja siihen pian kehittyy. Kuuluisa marssien kuningas Sousa on lausunut että: "Tulee aika, jolloin ihmiset a-jattelevat musiikkia enempi • aivoillansa, kuin säärillänsä". Jäminä yhdyn häneen. Olisi suotavaa, että orkesteria perustettaessa siihen saataisiin sello, joskaan ei aina :voi saada kaikkia e-dellämainitsemianl instrumenttia, mutta sello antaa pohjan musiikille. Ja väioa että silloin saa "hanuritaitei-lijat" mennä Chicagoon opintomatkoille (kuten A. Lindevan mainitsi Työ-miehessä) ja pysyä siellä. Olen tämän kirjoittanut siinä mielessä, että kohottaa työväenluokan musiikkia ylöspäin, enkä painaakseni VJj. 21 p:nä oli HUtolan Kilpolan-kylän läheiseen metsään kortinpeluussa öUeiden talollisenpoikien Matti Tannisen ja JNikolai Onisimoffin välillä syntynyt riita. Tällöin tuU paikalle Itotti Tannisen mielipuoH veU Antti j a I ^ Onishnofflä puukolla sydämeen, niin että O." kaatui kuolleena maahan. " Verityöntekijä on aikaisemmin ollut syytettynä, mutta on syyntakeettoma-nn vapautettu. Tästä huolimatta on häneii sallittu liikkua vapaasti NianSMIESKO ON LAKINA , INARISSA sitä alas. Henkflöt, jotka osaarät soittaa, tai luiilevat osaavansa, itsdaitäi-kin kautta huomaavat oman taitonsa ja kykynsä ja antavat silloin arvon miehelle, joka voi viululla tulkita oi-kem ulos edes Ukko Noan. SiHä musiikki ei ole halon hakkuuta. — Jep«>ttl TIIiTKAÄVAPÄlISr Jo ennen kahfalaissotaa ovat Inarin työläiset olleet oman työväentalon r a kennuspuuhissa Ja hankkineet sitä varten sekä tontto että rakennusaineita. Mutta keskeytynyt. työ on vasta hiljattain saatu ^ uudelleen käyntiin. Puuhan etunenäsi, on ollut PuuteoHi-suustyöväen liiton Ivalon osasto. Ta-lo_ oli jo vahnistumassa, kun yhtäkkiä Ihaarin piirin nänjismies on antanut rakennuskienon vedota» v :n 1883 aikuisiin asetuksiin. Vaikka talo jo oli sellaisessa kunnossa, että siinä voitaisiin pitää iltamiA, on nimismies kieltänyt nekin. työväen vaalivoitto : hermostuttanee.' '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 15, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-08-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290815 |
Description
Title | 1929-08-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siro 2
VAPAUS
Torstaina, elok. 15 p;iia — inii., A i i g . xo
S. c. »m» A . VAAB> A. PIIVIO.
T O A O S H I l C U T t ^ ^ , ,
S «k. «tJO, tf kk. t^SO; S kk. » J S I . » « f ^ - ' " " " ' ^ ^
I »k. »jBa. < kk. i3J». S kk. c « I» 1 >*- n-ao-
Kansainvälisen kauppakamarin kokous
- Heinäkuulla oli kansainvälisellä kauppa^ariUa edust^j^ko^
Amsterdamissa Hollannissa. Edustajia oli l.l^O maailman e,ama.s^
^ u L s s a harkittiin keinoja kapitalismin lujittamiseksi Tajeunpa^
kyslyksenä sanotaan olleen valtion taikka kuntien ,a yksityisten hike- SiS^L Amerikalaiselta taholta esiteUiin, miten "loistavaksi ja yhteis-kumian
kaikille jäsenille omielliseksi" (!) taloudellinen ^^2Lt^li.
dostunut Yhdysvalloissa sen kautta, että se kokonaan on rakentunut yk-s^
isyHtteliäisyyden ja toiminnan varaan. Yksimielisesti l^^^-}^^)'
^ ^ t i painosteSin kongressissa sitä seikkaa, että yksityinen liiketomimta
on todistanut voivansa paremmin kuin yleinen mukautua nykyajan t^r-keiden
tarpeiden kasvavaan monipuolbuuteen ja edeltäpäin nahda tulevaisuuden
tarpeet: kokemuksillaan ja tutkimuksillaan se aikaansaa yha
uusia teknillisiä parannuksia. Vähentämällä tuotantokustannuksia se
laajentaa kuluttajapiirin ostokykyä. Käyttämällä suurimman <^an saa-vutetusta
voitosta yritysten kehittämiseen ja uusien tuotantovälineiden
'aiLansaamiseen se luo uutta rikkautta. Yksityisyrittehäisyys kantaa «e
riskit, jotka yleinen jättää veronmaksajien kannettaviksi. Yksityisyntte-liäisyys
on näin ollen julkisten raha-asioiden tärkeänä tukena.
Tältä näkökannalla sitten laadittiin ja hyväksyttiin kokouksessa päätöslauselma,
jolla tarkoitetaan tappaa kaikki pyrkimykset muuttaa^ kapitalistinen
omaisuus yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi, mikä luonnollisestikaan
ei ole mahdollinen muuten kuin yhteiskunnallisen vallankumouksen
kautta. . ,
On merkillepantavaa, että kokous kokonaan jaUi mainitsematta mitenkä
yleinen omistus Neuvostoliitossa, proletariaatin diktatuurin alaisena
on osoittautunut kaikkea yksityisomistusta tehoisammaksi. Mutta
jos tämä kokous olisi siihen kiinnittänyt huomiotaan, silloinhan se ei
olisikaan öllut Kansainvälisen kauppakamarin kokous, jota se nyt sanan
täydessä merkityksessä oli, asettuen kaikessa suhteessa tukemaiah liiitä
«uunnitelmia, joita kansainvälisillä imperialisUsilla rosvoilla on maailman
proletariaatin' riistämiseksi.
Canadan kommanistipaoltteeh kUuiennen
KUUPENNEN EDUSTMMMOU0£N .. MERmn ^
Taistelu kahdelta rihtan^
Canadan kommunistipuolueen Iciiudeiineii edustajakokoulMen„ tärkeyden
ja merkttyksen yknraärtämiseksi on mitä tärkeintä, että ^kuudenteen
edustajakokoukseen johtaneet tapahtumat eritellään, selvitellään ja ymmärretään.
Heti kommunistisen kahsmTiväliMn .kuudennen kongressin
jälkeen canadalaisessa kommiinistipuolueessa a i t o i ratkaiseva taistelu
trotskilaisuutta vastaan, joka iei ole mUUta kuin öpportuiiismin pettetty
muoto Maurice Speclbr, puolueen ~p^-ääÄeh1caJähättJaj^^^^ '«illomen toimittaja,
saavutti kehityksensä huippukohdan oikeUto-^^^
pumuksien esitaistelijana «anäddaisessa s kommuiiistip hylkää:
n^llä Marxin J a l«nimi||, pe^^
trö>skilirisaudert~ opin;v5^<«nmun^i8CT ktfiisairtväliseiir kutides; kdnpessi,
^riteltyaän tilanteen komm
opportunismia vastaan Jäytyy käydä kahdflta rinta^jaalla:. opportimismia
vastaan sen peitetyssä-möodossa, trotskilaisuutena, ja avoimina oikeistolaisina
täipiimiiksia. ' Cäiiadala^sen kommunislipuolueen edessä oleva
tehtävä, kuten poliittisen komitean lausunto trotskilaisuudesta ja Maurice
Spectorinerotlamiseslaosotti/ oli käydä tarmokasta taistelua Spec-toria
ja hänen ppjplortunistisia phjelmaansa vastaan, samaan aikaaQ kehittäen
taistelua avoimia oikeisto-opportuiiistisia , Uipumuksia vastaan
jotkii esiintyivät Canadan kommunistipuolueessa.; T^^
U vastaan valmehli maaperää tarinokkaanimalle taistelulle avoimia opportunistisia
taipiittiuksia vastaan.
Oikeistolaisten UiipumuhsUn ilmaisut^^ ^^^^^^
Edustajakokousta edeltänyt keskustelu, joka oli laajin puoluekysy-myksistä
käyty keskustelu puolueessaj toi etualalle kysymyksen oikeistolaisista
virheistä ja taipumuksista puolueessa. Oikeistolaiset taipumukset
puolueessa ilmaisivat itsensä seuraavissa muodoissa: 1) Yrityksfet
väheksyä oikealta uhkaavaa vaaraa esittämällä 'Vasemmistoa-vaaran pää-vaarana.
2) Yritykset puolueen vanhan ohjelman puolustamiseksi ja
uudelleen rakentamiseksi Canadan työväenpuolueen suhteen, kykenemättä
ymmärtämään "yhtenäisyys alhaalta"-ohjelman perusmerkitystä. 3) Ca-nadalaisten
työläisten jyrkentymisen aUarvioiminen. 4) Puolueen päätehtäväin
riittämätön korostaminen sotavastaisessa taistelussa. 5) Yritykset
peitellä puolueen haUtaantumiseeh joukkojarjestöissä johtaneita
virheitä. 6) Sovitteleva suhtaantuminen avoimen oikeistolaisella kannalla
oleviin tovereihin. 7) Puolueen järjestöllisessä rakenteessa ilmenevien
sosialidemokraattisten jälteiden vaaran aliarvioiminen, 8) , Taipumukset
laillisuuteen p^oluetyön suorittamisessa ja poliittisen sisällön
puuttuminen lyöväenpuolustus-työssä.
Kaikki nämä taipumukset ilmaisivat itsensä edustajakokousta edeltäneessä
keskustelussa, joka keskustelu osotti kehitystä puolueen poliitti
sessa elämässä ja toi esiin voimat torjumaan häitä vääriä taipumuksia,
joista Kommunistisen kansainvälisen kuudes kongressi oli varottanut.
Kominternin kirje Canadan kommunistipuolueelle
Kommunistisen kansainvälisen kirje Canadan kommunistipuolueelle
saapui vähää ennen puolueen edustajakokousta ja selvästi hahmotteli
pääkysymyksissä pohjan oikealle linjalle canadalaisessa kommunistipuolueessa.
Tämä kärjisti taistelua oikean linjan puolesta, tuomalla keskusteluissa
Kominternin kirjeestä toimeenpanevassa keskuskomiteassa
esiin mielipide-eroavaisuuksia kirjeen arvioimisessa ja pidättymisiä kirjeen
käsittelemissä pääkysyrnyksigsä. Oikeistolaiset taipumukset ilmaisivat
itsensä keskustelussa Kominternin kirjeestä sen tärkeyden väheksymisen
muodossa ja yrityksinä heikentää kirjeen sisältöä ja olemusta
himmentämällä pääasioita, kuvaamalla sitä ''epämääräiseksi" ja ''sekavaksi".
Kommunistisen kansainvälisen kirje, joka julkaistaan edustajakokouksen
selostuksessa, oli perusta, jolla toimeenpaneva keskuskomitea
tuli yksimielisyyteen puolueen ohjelmasta ja kuiidennen edustajakokouk^
sen linjasta. .
Kuudes edustajakokous hyväksyi Kommunistisen kansainvälisen kirjeen
ja toimeenpanevan; keskuskomitean lausunnon sen johdosta, puolueen
poliittiseksi peruslinjaksi. Kuudes edustajakokous näin ollen merkitsi
huippukohtaa opportunismia yasiaah canadalaisessa puolueessa käytävän
taistelun ensimälisessä vaiheessa. Se vahvisti linjan taistelussa trotskilaisuutta
eli peitettyä opportunismia vastaan ja Kommunistisen kansainvälisen
kirjeen hyväksymä yritykset j^ublueen poliittisen
linjan ohjaamiseksi opportunistisille poluille, vastoin Kommu
nistisen kansainvälisen linjaa. Tässä Canadan kommunistipuolueen kuudennen
edustajakokouksen todellinen merkitys.
IncoD riisMot silta kiertueilta Jotka Soomestaldn asti
t^n^p^ tulevat ja annetaan beidän
International Hlckel Companyn
ilnco) Juuri tämän vuoden ensimäisen
puoliskon tilitertomas osottaa, että
yhtlSn — tai oikeammin monopooli-^'
trustin — riistovcdtot ovat lisään^neet
Edellisen vuoden vastaavaan ailcaan
verrattuna yli sadalla prosentilla, sillä
kun viime vuoden engimäisen vuosipuoliskon
puhtaat voitot varauksien,
kuoletuksien Ja poistojen tehtyä olivat penniä&ään lisää palkkaa, vaikka o-
5^^21.43 dollaria, niin nousivat tä-den
alkiiituoliskon voitto-osingot mm-sevat
6,S73;420333 dbllaxfin, vastaten
siis 4,632/M1.33 dollarin eU noin 240
prosentih Hsäystä.
Kun vertaamme näitä kapitalistien
"ansioita", mitkä orat lisääntjmeet 240
prosentilla vuoden kuhieni, työläisten
nälkäpalkkoihin, niin paammft havaita,
että työläiset ^ ä t ole saaneet
män vuoden voitot samanlaatuisten Ja
paljoa suurempien varausten, kucde-tusten
Ja poistojen Jälkeen 11,238,176X)7 kc hengettöminä tai päkdn silvotiuna
vat työllään tuottaneet nuo voittcHnil-juonat.
JE>äinTastoin ovat he saaneet
antaa monta toverieosa ruumista, Jo-dollariln.
vastaten siis noin 120 prosentin
lisäystä.
Kun. tämän nikkeli-kuparitrustin
toiminnasta odotetaan noin vuoden
kuluttua. Jolloin Incon rikkaimman
kaivannon — Frpodin — lasketaan tu*
levän tuotantokuntoon, paljon suurempia,
kerrassaan satumaisia voittoja,,
niin on voitto-osinkokuponkeja
näiden rilstovoittojen lunnaiksi Sillä
määrätön suurempien voittojen halu
on saattanut kapitalistit kiristämään
iyöIäisteiT tuotantokykyä palkkio-
('bonus"*) Järjestelmän; kaikenlaatuisten
työn kiihdyttämismenetelmien;
työläisten turvallisuuden laiminlyönnin;
Ja lakien Julkean rikkomisen
kautta. Niiden Johdonmukaisenär seurauksena
on ollut entistään runsaampi
lelkkaileviUe kapitalisteille tämän hei- työläisten surmaantuminen Ja sil^p ou-dän
raskaan työnsä Johdosta maksetttrhtJjjnjjjen terveyden inenettämi-huomattavasti
suurempia voltto-osln-koja
kuin aikaisemmin. Kun viime-viioden
alkupuoliskon aikana kapita- Näin ollen on työläisten järjestäy-llstit
niittivät Incosta voittoina yhteen- dyttävä henkensä, turvallisuutensa Ja
6ä 1,940,762 dollaria, niin tämän vuo-»terveytensä suojelemiseksi sekä tais-teHakseeä
lyhemmän työpäivän ja parempien
paikkojen puolesta päivä päivältä
yhä kiristyvää 'riistoa vastaan,
liittykää siis Sudburyssa toimivaan
kaivostyöläisten järjestöön.' mikä järjestää
metallien kaivamisessa Ja sulat-tamifiARsa.
eli koko tecnisuuden alalla
^öskenteleviä työläidä taistelemaap
1. Seitsemän tunnin työpäivän puolesta;
2. Työläisten oman turvallisuustarkastuksen
toteuttamiseksi;
3. Palkkio ("bonus") järjestelmän
poistamiseksi; Ja
4. tSJSO ja $7.00 alimpien päivä-palkkojeii
saayuttamlseksL Alempi palk
tattf^^a ona siellä valkoisessa Suomessa,
siellä sen vÄ paremmin huomata.
-Sen sijaan tehtäköön työtä tääl-j
Jä ^rnari taiteen eteen, niin saamme
nauttia oman tyränme tuloksia. Ken
vai sanoa mitä maata oli viimeinen
operetti kiertue. Joka täällä kävi Suomesta?
— —Suranöta nykyään^ tulee
taiteilijoita toinen toisensa perään. Ja
kalkki tulevat työväentaiteilijoideh n i mellä,
tietäessään että työläiset ne o-vat
niitä Jotka heidät täällä leivässä
pitää. Sillä ios ne tulisivat muissa n i missä,
nifp se rahallinen tulo j a kannatus
taitaisi jäädä hyvin Vähiin. He
tietävät sen ja siksi ratsastavat työväen
Tiimpssä. Sen tekee kuplettimaa-karit,
kuten muutkin taiturit.
Ei meidän sovi auttaa ja rahastaa
ka ^aiemman ammattttaitoisIUe, kuten
apulaisille, "mokkereille" y m J .
Näitä vaatimuksia ei ole mahdollista
toteuttaa käytännössä, elleivät työläiset
ole Järjestyneitä, mutta Järjestyneinä
se on meille mahdollista. Siis
kaikki metaUien kaivamisessa Ja su-lattamisesa
tavalla tai toisella työskentelevät
työläiset Jäseneksi järjestöön!
Taistelemaan edelläesitetyn m i -
nimiohjelman puolesta. Ellette muuten
pääse kosketuksiin järjestön kanssa,
niin kirjoittakaa osotteella: K a i vostyöläisten
union sihteeri, Bos 754,
Sudbury. Ont. — "Union mies".
mitään semmoista taidetta Joka el o-le
puhtaasti proletaarista. Meidän
velvollisuus on hävittää, lyödä sirpaleiksi
kaikki porvarillinen moska.
Jepetti.
äm juonia unut
Pari vuotta sitten herätti suurta
huomiota kuuluisaksi tullut venäläisten
tahervonetslruplien suur-väären-nysjuttu.
Todettiin, että oU vääreri-retty
neuvostoseteleltä oikein laajansa
mittakaavassa, 12 arkullista, yli
1.000 kiloa,.jotta sen liikkeellelaskemisen
kautta olisi voitu horjuttaa neu-vostot^
outta. Jo silloin p^jastul, että
väärennyspuuhan kanssa olivat te-keinlsissä
"Georgian kansallinen hallitus".
Jossa ovat yhteistcdmlnnassa
'ertlät' kapitalistiset piirit Ja'sosialidemokraatit.
Joista Oegetshkori kierteli
Suomessakin sikäläisten sosialidemokraattien
vieraana, ja "Georgian ya-.
pauttamtskomltea". "rässä Jutussa muodostui
sosialldemokraattieii ja imperiar
listien yhteisrintama täydelllseksL Jutulle
antaa lisävaloa Ja tekee sen
oikeastaan uudeUeen - lÄlväJärjestys-kysymykseksi
eräs huomattava päl-
Jasttis, josta Suomen työväenlehtleQ
Berliinin kirjeenvaihtaja kertoo se^i-raavaa:
•,•. > -'; •
Kesäkuun 12 päivänä Julkaisi sakr
(alainen porvariUinen sanomalehti
'Vossische Zeitung" georgialaiseii vas-tavallankumou^
ellisen Karamiidzen
hämmästyttävän paljastuksen isher-rvonetsivääreimysjutbsta.
lahden e-dustaJaUe
ott^Cariimur^ fcertbiiiit si^
raavaav,/ - •• -'^-^^
"Georgän - vapausajatus oli mahdollinen
vain siinä tapauksessa, että
saimme siihen välttäml[{tömät rahat.
Pian kävi ilmi, että eräs kansainvälinen
ryhmä, joka Venäjän vallankumouksessa
oli menettänsrt öljy-alueensa
Elaukaaslassa. selitti olevansa
valmis luovuttamaan tarvittavat
rahat. Sen johtajien kanssa i d e t tiin
vuoden 1925 lopulla Pariisissa IJQ
Rue ra\intolassa neuvottelu. He ehdottivat,
että ottaisimme yhteyden
erinäisten saksalaisten oikeistoradikaa-
Uerf — maiidttiin Ludendortfinkin n i meä
— katissa. Tätä seurasi ehdotus,
että olisi saatava myöskin englantilainen
< pääoma ja englantflaisia poliittisia
piirejä suunnitelmamme taakse.
MeiUe luvattiljt^ästata sUtä, että
Englanti tukisi suunnitelmiamme.
"Seiuraavan vuoden alussa tuli te-oliiisuusmlehiä
sähkösanomapys^östä-ni
Berliiniin. Pidettiin neuvottelu, jossa
irahdittiih kysymystä, missä määrin
Geargla ja Kaukaasia olivat kyp-^
siä bolshevistista. Järjestelmää vastaan
tähdättjyn kapinaan.
"Tuskin paria viikkoa tämän neuvottelun
jälkeen sain Lontoosta kehoituksen
saapua itse sinne, koska
vastuunalaiset englantilaiset piirit halusivat
tutustua suuncUtelmiemme moraalisiin
Ja aineellisiin perusteihin.
Minua kehoitettiin tuoinaan mukanani
Joltakin sellaisia henkilöitä. Jotka voisivat,
tarkistaa vapautustoiminnan
teknillisen puolen. VaUtsImme tällaiseksi
keiiraaJi Max Hof&naniiln.
"Kirjoitin kirjeen kenraaU Ho«-
mannllle ja Jo seuraavana päivänä
minut, kutsuttiin hänen asuntoonsa
ja noin Hjpäiyää myöhemmin pidettiin
siellä eräs neuvottelu. Johon o-sallistui
valtiopäiväinkin Jäseniä. Ken*
raaili Hoffmann piti pitkän puheen
suhteitaan Vefaäjään.
'Sen Jälkeen, kun kenraali Hoff
mann oU-^ ahtanut minulle lupauksen
cUa käytettllvissämme. Järjestin niin,
että inaalläntussa 1926 pidettiin Haagissa
konferenssi. Johon osallistuivat
fielcä gear^aledsen että engiantdlaisen
ryhmän edustajat. T^hän neuvotte-,
luun saapui ihyöskin Efoffmann icauk^-.
asialaisen edustajan fipfridttn • Kfdf
seurassa, kun -taas* englatitäaisten. puor
lelta olivat säapuvHlft Sir'Häuy Der
terding, bfinm et^g^ms^n^ 5ihtf^ri"i»ff
Ja kaksi muuta Royal^: Dutch'in' jCeng-lantilais-
hollantilalnea öljythisti^ —
Toim.) Johtav&a' Jäsentä.' • Detering oli
englantilaisen'valtuuskunnan^ puhemiehenä.
' .
i: *^3rt. esitti-kenraali' Hoffmann ,suw-oZUl^
imansa-^ Jaskalkki,£^ blleei;
uskoivat tekn^liset < valmistelut Tliänen
käsiinsä.' Deterding arveli,, että englantilainen
valtuuskunta:tarvitsisi pari
kuukautta ajatteluaikaa. Jo neljän
viikon kuluttua .saivat. Berliinissä olevat
georgialalset tiedon, että kaikki
on Järjestynyt, m i i ^ parhaiten Ja uusi
neuvottelu pidetäitn , Lontoossa. Kun
sen määräajaksi oli. asjetettu toukbk.
5 p: 1926. täytyi neuvottelu Englannin
yleislakon vuoksi lykätä kesäkuuhun.
• ' "•'
Tämän konferenssin yhteydessä tunnusteltiin
Pariisissa elävää kenraali
Wrangeliakin, Jonka kanssa Hoffmann
otti yhteyden kreivi WoronzovIn kautta.-'
"Hoffmann hylkäsi Wrangeiin sotasuunnitelman,
että t u k i i o h d ^ i otettaisiin
Krimin niemimaa. 'Kmraall
Hoffmann oU sitä mieltä, että Jos
ajateltiin tuloksiin Johtavaa sotilaallista
iskua, oli lähtökohdaksi otettava
PietarL - ^ ' .
" k u n Wrangelin myötävaikutuksesta
oli luovuttu, matkusti k e i u ^ l l Hoffmann
Kedian ja neljän saksalaisen
eanssa Lontooseen. Hnffm?am neuvotteli
siellä Johtavien englantilaisten
politiikkojen, tain. Locker Lampsoniii
kanssa, ja sai msröntymyksen, että
Eliglanti Kansainliitossa, toimii Georgian
itsenäisyyden tunnustamisen puolesta.
Edelleen pidettiin uusi neuvottelu
Deterdingin kanssa, joka asetti
kolme vaatimusta:
"1; Hoffmahnin suunnitelman teknillisen
puolen sotilaallinen tarkoitus.
"2: Finanssikysymykseh sellainen
ratkaiseminen, ettei enää enempää
myönnettäisi Georgian vapauttamiseksi,
koska Baktm öljyryhmä bolshevikl-vallan
kymmenenä vuotena menetti
"Neuvottelu Standard Oilin presidentin
kanssa Amerikassa, Jotta yhteinen
esilntymiiten . kävisi mahdolli-
Vieläkiif musiikista
Barjoitin joku aika sitten pieneu
palan musiikista, tarkoituksella että
sitä jatkettaisiin asiaa harrastavieu
taholta, että se kehittäisi työläismu-siikkerelssa
innostusta asiaan. En kuitenkaan
ole vielä huomannut nätään
jatkoa kirjoitukseeni, joten Jatkan
itse.
Jos ottaisimme käsiteltäväksi vasta--
alkavan opetuksen. Tavallisesti tässä
tehdään se virhe, eftä haetaan opettajaa
joka on ludvin. Silloin el oteta
sitä huomioon, miten se pystyy opettamaan.
Esimerkiksi viulun opetus, se
vaatii ehdottomasti henkilön Joka tuntee
viulun muutenkin, el vain nimeltä.
Mutta sitä ei oteta lukuun silloin krm
on vasta-alkajan opetus kysymyksessä
seksL
"Täinän neuvotteluzi Jälkeen matkusti
Oeterdiilg: heti Amerikaan neu-votellakseeh
itse Standard Ofl'in kanssa.
Ihmeeksi emme Deterding matkustuksen
jälkeen kuulleet paljoakaan
Lontoosta. Ilmeisesti oli tapahtunut
Joku käänne, joka, kuten Hoffmann
pii {ulvistimut. iihkasi hänen suunni-telintabstu;
"Hoffmann oli antanut kirjallisen
laiisunnpn. Jonka mukaan '.Georgian
vapaujttaminen. ei riittänyt, vaan että
ratkaiseva iskti,Moskovaa vastaan oli
Välttämätön. Tämä lausunto oli; 11^
meisesti saanut kylmän vastaanoton
Lontoossa, koska siellä oltiin tietoisia
tällaisen sotilaallisen toimenpiteen
tarkoituk&ettotnuudesta. ' ^
•TTusi köiiferenssi päätettiih pitääi
heinäkuun 14 pnä 1926 Qusby'ssa Ja
osallistuivat siihen Deterdingin edustaja
Ja Hoffmannin. luottamusmies,
entinen saks^ainen upseeri. Joka selitti
itsensä georgialaiseksi.
"Ratkaistavanani oli vaihtoehto: jo-^
ko taistelutta luopua vuosien taistelujen
hedehnistä, tai valita epäilyttävä
keino. • Otan päälleni täyden vastuun
tshervonetsiväärennysten suunnittelusta,
v{Ukkä en voikaan tunnustautua
tämän ajatuksen Isäksi.
Tämä ajatus oli Jo kauan sitten salaisesti
kypsynyt kaikissa bolshevis-tivastaisissa
piireissä, vieläiÄ erinäisissä
venäläisten emikräottien puolue-suunnissakin.
Useat yritykset tämän
suunnitelman toteuttamiseksi ovat a i na
jääneet tuloksettomiksi"
Näin on kertonut georgialainen vas-tävallankumoukselliEen
ja siten antanut
kiistämättömän todistuksen kapi-taliistien
katalista suunnitelmista. Joissa
sosialidemokraatitkin ovat osallisina.
Ja kuitenkin" on tämä nyt paljastunut
vehkeily vain osa siinä kansainvälisessä
imperialistien vehkeilyverkosi-sa.
Jota on punottu maailmanlaajuisessa
mitassa j a Jonka takana on sotilaallinen
hyökkäys Neuvostoliittoa, vastaan.
Nykyinen juttu Kiinassa on saman
vehkeilyn erottamaton osa.
' Tov.
Sittehtoinen virhe on se. että ostetaan
huonommasta idästä Ja halvimmat
viulut, joissa ei ole yhtään puhdasta
ääntä. Joka Jo alussa pilaa' oppilaan
korvan. Viulu on herkin Ja arin instrumentti
opetella mitä tunnetaan.
Siinä voi pieninkin sormen siirto tehdä
'Virheen, - pieninkin jousen jrä&rln-fcäyttö
voi-saada aikaan pahan vaikutuksen.
Siksi pitäisi viulun opetuksessa
saada opetus ehdottomasti tietoiselta
Ja kykenevältä opettajalta. K u i tenkin
meikäläisten piireis^ on nämät
opettajat sellaisia suuremmalta ostd-ta,
että he eivät pysty puhtaiasti scdt-tamiaän
kappaletta Joka on H duurissa
Pohjoisen piirin puolue-elimille
on aikaisemmin tiedotettu, että Kommunistipuolueen
tämän piirin konvent-siooni
on elok. 25 p. Olisi muuten paikallaan
vielä huomauttaa, että piirin
eri hyhmissä ja yksityisissä osastoissa
käsitettäiisiin kuinka tärkeä on olla Jokainen
ryhmä edustettuna, sillä tässä
konventsionissa tullaan järjestämään
kuudennen konventsionin määräysten
mukaisesti tämän piirin tulevjä toiminta,
ja tulee se kysymään kaikki voimat,
sillä tämän piirin entinen rakenne
vaatii niin suittia muutoksia
ennenkuin voimme seurata aikaamme
ja olla sen tasolla.
Puoluetoiminta näs^ttää olevan .sivuasia
suurelle osalle Jäsenistöämme
Siihen kai vaikuttaa tämä lämmin kesä,
sen taakse ne ainakin vetäjrtyvät.
Vaikka olisi kuinka kylmä, niin on
pieni ryhmä joka tuntee itsellään
olevan velvollisuuksia puolueelle puoluejäsenenä.
Sen on taas tullut huomaamaan
n i i n täydellisestL Vaan me-neppä
huomauttamaan, niin ollaan
yhtä hyviä "veteraaneja" kuin kuka
puoli asiassa olisi ensimäinen tehtävä,
saada kuri Silloin nle voimme uskoa,
kun valitsemnije,toverin johonkin tehtävään,
että . 1 : ^ ainalHn yrittää voitavansa,
se on;^tten toinen asia miten
hän siinä oiqiistuu. Mutta nyksrään
on h3rvin epäviarmaa Josko valittu y-rittääkaän.
; v
On meissä Jokaisessa tapoja Jotka
eivät sovi enää käytännössä; puoluejäsenen
kanssa yhdessä käJrtäntöön,
toinen tai toinen tulee hieroa irtL Meidän
tulee tutkia ja kehittää itseämme
siihen rnHärmän, että tunnemme e-des
oman itsemme. Näitä asioita lataisi
n3rt ilman kylmetessä ruveta m-kein
järkiperäisesti käsittelemään yk-sitTisesti
ja Joukkoina. Muuten meistä
ei synny mitään. —- J..W;
MAA K17LKEN17T HETEOBIS.ATEEN
tahansa. On yksilöitä, jotka määrättynä
luottotehtävään, valittuna edustamaan
toisia jäseniä tärkeissä tilaisuuksissa,
ovat täyttämättä uskottua
tehtävää. Tämä lietsoo esiin sen tosi
seikan, että ei ole puoluekuria. Kuriton
armeija on kuin lammaslauma, länfö "pyhän • Lorenan ky^iien''-nimellä:
Cambridge. Massa, elok. 12. — E n nen
aamun koittoa tänään kulki maapallo
Percusintähäryhmään kuuluvista
pyrstötähdistä singonneen meteoriparven
l&pL Tuhazmet lentävät
meteorit Joutuivat maan korkeimimn
ilmakerroksiin, prndoten maata koht!
siimnattomalla vauhdilla. Useimmat
niistä räjähtivät miljobniksi kaiQia-leiksi
kuumuuden johd(^ta j a hajosivat
tuhkaksi* ennen -kun pääsivät
maanpinnalle saakka; Sama ilmiö on
toistunut vuosittfdn ja, tunnetaan »
Suomen taiteilija-kiertueista
tai As duurissa tai niitä vastaavissa
n^oUäissa. En kirjoita tätä sillä, että
moittisin ketään tai himmentääkseni
kehenkään kykslä. Kirjoitan tämän
sillä, että voitte käsittää miten tär-,
keä tekijä on viulim soiton opettaja-^
na henkilö Joka on tietoiiieu kaikista
sitä alaa koskevista selkoista. Joskaan
el aina halvih. Oppitunnit, vaikka ne
maksavat ksrvykkään Jotitajan^ luona
eneminän. kantavat ksrmmenkertalsen
hedelmäti Muutaman vuoden opette-liemJseh
Jälkeen voivat oppilaat soittaa
koko vaikeata musiikkia ja sellaisista
oppilaista kokoonpantu orkesteri voi
saada ihmeitä aikaan. SUloin voidaan
nauttia musiikista Jos orkesteri on kokoon
pantu oikealla tavalla. Orkesterissa
tarvitaan ensiksi 2 ensiviulua, 1
eli 2 toista viulua, alttoviulu, sello Ja
pkno. Tällä joukolla voi Jo tulkita
musiikkia siinä mitassa mitä meikäläisissä
piireissä vaaditaan. Joskaan so
ei ole vielä täydellistä, mutta se on
puhdas sointuista, kun siihen eisekolr
teta tar^ttomasti kovaäänisiä instrumenttia,
kuten kornettia ja muita
semmoisia. Jos näille orkest^ihen-kilöille
on vielä voitu antaa opetusta
musiikin tuntemisessa, että joka soittaja
käsittää mitä kappale kuvaa, m i tä
se sisältää, niin voinpa vakuuttaa,
että se kylvää yleisön mieleen sea
verran miisiUdn henkeä, että se vä-liitellen
rupeaa kaipaamaan sitä Ja
jättää "haitarit" rauhaan. Mutta
nykyään on vielä asia toisin. "Haitarit"
valloittaa yleisön mielen ja soit-totilaisuudet.
Niitä kulkee konserttimatkoilla
naisia ja miehiä "haitari"
selässä, niittävät kunniaa ja mainetta
Kauhavan polkilla" ja ^'Hämärä shot-tisUIa".
päästäessään korvia särkeviä
ääniä saavat yleisön .suosion, sillä arvostelijat
ovat tässäkin tapauksessa
j musiikkia timtemattömia. Jos joku
j viulun soittaja soittaa jonkim kappaleen,
ja sen loppu on "pianissimossa"
niin silloin saa uskoa että yleisö ei
OIKAISU
Timminain v - ja u.-seura Don
kilpailukutsu oli erheellinen siten
että miesten 10,000 m:n juoksu oli
merkitty 1,000. in m juoksuksi ja
naisten 5-otteIn 4-otteIuksi, joka
täten oikaistaan j a pyydetään seurojen
ottavan tämän huomioon.
V . - ja u.-seura Ilon puolesta-
O. Rönkö, siht.
KOSTIAISEN SAKKI KUNNGSTAU-TCNUT
Erottelee TULrsta akfilviarheaojoita.
T U L : n lUttotoimikimta on vJc 22
prnä pitämäs^än kokouksessa päättänyt
erottaa hitosta seuraavat vk. is
p:nä Suomi—Venäjä jalkapallo-iotte.
luun osaaottaneet pelaajat ja toimitsijat:
V. Leskinen, V. Lehto, K . Lehto,
H Präktig. S. Pesonen. G. Therman
ja Ä Hägblom Helsingin Jyrystä, V
Forsten. B, Veckström, T. Speeti jä
E. Tuomi Helsingin Innosta, sekä V.
Mörsky. Helsingin Ttrfveesta.
Ylläoleva, TUL:n l i i t t o t o i m i k u n n an
tekemä päätös osoittaa selvästi, miten
liittomme nykyinen J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-08-15-02