1925-07-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
¥ 6 \ f ui iii;: i i i »•I l u - ' l v V ; :': .f .f » I i \v ' li' i ' « ,! \ f. \ i ' M : • ff Csjmdan roomalaisen tySvlestön ^cenkannattaja, flmes-fcyy Sadboryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. ARVO VAAEA. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne Et. Puhelin 1038. Postiösote; Box 69, Sudbury, Ont. Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboxtaja-i nersoonallisella nin^ellä. , . J. V. KANf?4ST0. Lukkeenhoitaja. Leniniläisyys aikamme marxilaisuutta Sosialideraokraalit sanovat, että kommunistit eivät ole marxilaisia, icoska ne puhuvat leniniläbyydestä, asettavat siis leniniläisyyden marxilaisuuden tilalle. Vieläpä kommunistienkin joukossa joskus ilmenee käsityskantoja, että leniniläisyys olisi jotakin marxilaisuudesta eroavaa. Kominternin puheenjohtaja Sinovjev on tästä seikasta maininnut puheessaan äskettäin. Hän on sanonut siitä m. m. seuraavaa: «Leniniä ei voi käsittää ilman Marxia- Lenin oli Marxin oppilas. Leninismi on aikamme todellista väärentämätöntä marxilaisuutta. Kun Toinen Inlematio nale oli silponut marxilaisuuden niin ettei sitä enää voinut tuntea ja alkoi vetää sen viirin lokaan, jäi todellinen marxilaisuus eloon vain leninismissä, ja siksi puolueitten bolshevisoiminen on suoritettava leninismin pohjalla. Tämä on se aate, minkä me teeseissämme ilmaisemme.' Meidän on se vietävä eteenpäin teo riassa ja käytännössä. ' Kaukana siitä, että me haluai-siirane luopua Ensimäisen Intemationalen traditsioo neista. Käsittämätöntä olisi, esimerkiksi, että ranskalaiset kommunistit eivät tuntisi Guesdea ja tafarguea, etteivät venäläiset bolshevikit tuntisi Plechanovia muulta kujn opportunistiselia puoleltaan, eivät tuntisi sitä Plechanovia, joka, kerran oli Leninin opettaja; tai että saksalaiset kommunistit unohtaisivat ne arvokkaat osat, joita sosialidemokratia teki varhaisilla päivillään toi-ipillaan. Me emme luovuta nykyisille sosialidemokraateille 'poikkeuslain aikaista WiJhelni Liebknechtiä ja Bebeliä'.» Vakaantuuko kapitalismi? Prof. Varga kirjpttaa kansainvälisen kapitalismin nykyisestä tilasta seuraavaa: Tällä hetkellä ei ole teräväin ristiriitojen kärjistymisen aika, joka ilmenisi työväen puolelta välittömänä vollanvaUauspyrkimyksinä. (Kirjotettu ennen Kiinan nyt tapahtumassa olevan liikehtimisen alkua. — Toira-) Porvaristo on erittäin taitavasti pyrkinyt hajottamaan köyhälistön rivejä. On työssä olevain ja työttömäin erotus. Samoin ammattitaitoisten" ja kovan työntekijäin. Keinotekoisesti, on, jtiäiden palkkaero pyritty suurentamaan. Sitten on maan työväkeä ja siirtolaisia, joita kohdellaan «alempina». Tämä esiintyy räikeänä Amerikassa ja Ranskassa. ^ Mutta tämä jonkinlainen yhteiskunnallinen «vakaantuminen » ei silti merkitsi sitäi että mitään pysyvämpää taloudellista vakaantumista olisi saavutettu. Jonkinlaista valuuttojen «kovettumista» on havaittavissa, samoin on kansainvälinen luotto jonkunverran elpynyt. Tämä johtuu siitä, että Englannin ja Ameri kan porvaristo on auttanut Keski-Europan porvaristoa uhkaavaa vollankumousto vastaan. ' Mutta ratkaisevaahan on tuotanto. Ja tässä on vakaantuminen kaukana. Kolme päämomerittia on otettava huomioon: Länsi-Europan erikoinen kriisi, inaa-talouspula ja Dawes-suunnitelman vaikutukset- Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Tshekko-Slova-kiassa on tuotantokoneisto kasvanut paljoa suuremmaksi menekkimahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet ovat vähenneet siirtomaiden teollistamiseni' Venäjän osittaisen eristymisen, maanviljelijäin ostokyvyitömyy-den y. m. s. johdosta. Englannilla on suunnattoimat tuottamismahdolK suudet, mutta — suunnaton työttömien armeijo. Eikä sen vähenemisestä ole toivoakaan. Päinvastoin lisääntyy. Englannin tila osoittaa muiden teollisuusmaiden tulevaisuuden. Ranskassakin, jossa ei työttömiä ole ollut 10 vuoteen, on alkanut esiintyä työttömiiin mielenosoituksia. Saksassa vaikutti proletariaatin tappio syksyllä 1923 pääoman vakaantumista edistävästi. Mut ta jos maa saa ulkoa 1%—2 miljardia kultamarkkaa luot on, kautta, niin ei voi puhua todellisesta vakaantumisesta. Ja Itävallassa on työttömyys suurempi kuin koskaan. Hieman erilailla käy kehitys Amerikassa, jossa kapitalismi vielä kehittyy ylöspäin. Multa ei sielläkäiin konjunktuuri kauan kestä. Viime vuonna lopahti se äkkiä. Niin käy pian nykyisenkin konjunktuurin. Merkkejä jo näkyy: vehnätonni on laskenut 150 dollariin- Maatalouspulaa ei ole voitettu- N.k. «sakset» (teollisuus- ja maanviljelystuotteiden hintojen ero), kyllä voitettiin syksyllä 1924. Sitä pitävät porvarit ja sosialidemokraatit vakaantumisen merkkinä. Mutta numeroilla voin osoittaa, että maataloustuotteiden' hintain nousua ei voi pitää kriisin voittamisen merkkinä, vaan on se ohimenevä, kadosta johtuva ilmiö. Yhdysvalloissa on lasku jo 25 pros., s. o. sakset ovat taas edessä. Viime vuonna noteerattiin vehnä Chicagon pörssissä 112 senttiä. Sakset aukenivat. Nyt noteerataan 131 senttiä, siis sakset taas aukenemassa ja kriisi edessä. Saamme taas odottaa samaa farmarien maalta pakoa kuin 1923. En väitä, että tätä pulaa ei millään voisi voittaa* 1880—90-luvuna voiteltiin maatalouspula ^illä, että kapitalismin kehittyessä ylöspäin ostokyky ja ostajain luku kohosivat. Nyt ei pulaa voi siten voittaa. Nyt on vain yksi keino: tuotannon vähentäminen. Tuottajia sortuu, tuotantoa säännöstellään, kylvöalaa vähennetään, katen Amerikassa ön tarkoiticksälla tehty. Mutta se merkitsee, että yhä täytyy vähentää. • Dawe5-£uannitelinart vaikutukset eivät vielä tunnu koko maailman taloud&sa, syystä, että Saksa ei vielä ole maksanut osuuttaan myyntinsä tuotosta, vaan on saanut maksettavaa eränsä lainaksi Amerikasta ja Englannista. Voidakseen maksaa vuotuiset suorituksensa täytyy Saksan päästä hyvin aktiiviseen kauppataseeseen. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen on Saksan tase ollut passiivinen, £e_on tuonut maahan paljoa enemmän kuin on vienyt. Tämä johtuu siitä, että Saksa on saanut lainansa tavarassa. Kuva muuttuu päinvastaiseksi silloin, kun Saksan on maksettava viennillään. Nyt kohotti Saksaan vietävä tavaramäärä tuotantoa muissa maissa, sitten synnyttää Saksan vienti ankaran pulan muissa maissa ja kärjistää niiden välistä kilpailua. Äskettäin tilasi suuri englantilainen toiminimi kuusi isoa laivaa Saksasta, jossa niiden tekeminen tulee miljoonia markkoja halvemmaksi. Amerikan markkinoille tunkeutuu Belgian, Ranskan ja Saksan rautaa halvemmilla hinnoilla. Nämä ovat tulevan .kärjistyneen kilpailun enteitä. ^ Nähtävästi Saksa ei tule suorittamaan täysiä vuosi-maksujaan Dawes-suunnitelman mukaan- Saksan kapitalistit voivat aina pelata markan arvon alenemisella ja -sillä kiristää maksujen alennuksia. Siten Saksa saattaa aina vähäksi aikaa selvitä kriisistään. Mutta jokainen ymmärtää, mitä se merkitsee Ranskalle, joka niin kipeästi tarvitsee Saksan suöritoksia. Ei voida siis liioitella sitä vakaantumista. Vaikka ei pula äMciä kärjistyisikään, niin on se alituisena uhkana pääomalle ja sen herruudelle. Ruotsin sosialidemokratian arvostelua Koko Ruotsin sosialidemokratian «reaalipolitiikkaa puolustuskysymyksessä ja viime vaaliliildceessä («aseis tariisumisen» merkeissä) on paljastunut työväenluokan suunnattomaksi petkutukseksi, kirjoittaa «Stormkloc-kan ». «PuolustuskysymykseN ratkaisu» ei ole ainoas-taan suoritettu periaatteellisesti kokonaan porvarillisilla linjoilla, vaan ovat myös kustannukset saavuttaneet porvarillisten puolueiden korkeuden. Tätä. työväenluokan petosta kutsuvat sosialidemo kraattiset johtajat sopeutumiseksi parlamenttaarisiin mahdollisuuksiin. Lehti huomauttaa, kuinka liberaalinen puolue v. 1914, jolloin se oli suuri ja mahtava puolue, antoi perään sotakiihkoilijain varusteluvaatimukselle, mikä taipuminen merkitsi puolueen hajaantumisen alun. Mutta sos.-dem. puolue on antanut myöten paljon pienemmästä painostuksesta. Sillä nyt on toiset ajat. Mutta sosialidemokraattinen puolue ei ole ainoastaan pettänyt ohjelmaansa vaan myös kavaltanut työväen tärkeimmät luokkaedut. Työläisillä^ ei ole mitään yhteistä kapitalistisen Ruotsin etujen kanssa, yhtebkunnan, joka tulleilla ja veroilla kallistaa työväen- ja talonpoikaisluokan elintarpeet; yhteiskunnan, joka hiestyttää työväenluokan viimeistä myöten. Muuan työläiskirjeenvaihtaja kuvasi taannoin, kuinka hätäaputyöläisillä oli 600 äyrin ylimäärä (ruoka- y. m. suoritusten jälkeen) kiiukätb delta. Toinen kuvasi, kuinka erään työläisperheen Värmlannissa oli elettävä k^visumpilla ja leivällä. Teollisuustyöläisten elintaso laskee. Raa'at tilanherrat häätivät maatyöläiset asunnoistaan viimetalvisen työtaistelun aikana. Pientalonpojat elävät hädässä ja kurjuudessa. Samaan aikaan suostuvat sosialidemokraatit 110 miljoonan kruunun ('kaiken kaikkiaan 116 miljoonan) myöntämiseen tämän nylkijäyhteiskunnan puolustamiseksi. Se ei ole ainoastaan pilkkaa ja petosta, vaan se on rikos työn ja kurjuuden kansaa kohtaan. Kansa tarvitsee työtä ja leipää, mutta sosialidemokraatit antavat sille kuulia ja kiväärejä puolustaakseen herrojaan orjia vastaan, jotka kapinoivat. Meillä, Canadan Kommunistipuolueeseen kuuluvilla suomalaisen järjestön osastoilla, on miltei jokaisen osaston keskuudessa urheiluseura. Onpa Ontarion maakunnassa päästy yhteistoiminnassa jo niin pitkälle, että on Ontarion seurojen Kapitalismi ja kansan terveys-suhteet keskuuteen muodostunut keskusjärjestö, joka tunnetaan nimellä Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliitto, Liittoon kuuluvien seurojen toimintaa kun tarkistelee urheilun edistämisessä niin voipi pitää eri seurojen saavutuksia tyydyttävinä. Mutta ei seurojen, enempää kuin liittotoimikunnankaan puolelta ole ainakaan julkisuudessa ilmennyt että liittotoimikunta olisi erikoisemmin lähtenyt huolehtimaan, että eri osastojen, urheiluseurat huolehtisivat seuraansa kuuluvien jäsenien henkisestä kehittämisestä. Toisin sanoen siitä, että urheilijat olisivat myös luokkatietoisia. Liitto-toimikunta voi vapautua tästä, sanomalla, että se ei erikoisemmin kuulu liittotoimikunnalle, koska yhtään henkilöä ei pääse osastojen urheiluseuroihin, jos eivät ole sen osaston jäseniä, jonka urheiluseurasta kulloinkin on kysymys. Allekirjottaneen huomion Minnit-tikin urheilijoittemme - puoluekannan ja tietoisuuden tarkistamiseen se seikka, että Sudburyn osaston Kisa ilmotti lehdessämme kantansa Beaver Laken Lorne Farmers yhdistyksen kesäjuhlia valmistavan komitean selkkauksissa puhujanhan-kinnassa. Kisa sanoi, etteivät he hyväksy juhlatoimikunnan menettelyä. Mutta siitä huolimatta eivät kieltäydy juhlille menemästä -osanottajiksi toimeenpantaviin urheilukilpailuihin, koska sanotun yhdis-r tyksen voimisteluseura on syytön tuohon juhlatoimikunnan menette- Ijryn. Tämä yhdistys on yksityinen yhdistys, eikä ole ymmärrettävä minään puolueosastona. Mutta ymmärrettävää on se, että yhdistys oli muodostanut jäsenistään kesä-juhlakomitean, kuin myös urheiluseuran, joten ne moleminat olivat edesvastuussa yhdistyksessä tapahtuvista asioista yhtä paljon, .^onka seikan hyvin näkyi käsittävän Sudburyn osaston soittokunta, vaikka sitä ei käsittänyt saman osaston '^urheiluseura, eikä myöskään mainittu liittotoimikunta. Vaikka liit-totoimikunnan kotipaikka on Sudbury ja. oli siis tapahtumien kehdossa. Mutta se ei ole kuitenkaan sanonut sanaakaan sen johdosta, että liiton valvonnan' alaisia seuroja kilpaili sanotussa kesäjuhlissa, vaikka sinne ei kelvannut kommunistipuolueeseen kuuluva puhuja, muuten kuin ehdoilla, joista ehdoista piiritoimikunta on aikasemmin antanut selostuksen. Liittotoimikunta on saanut oikeuden muodostaa yhtymän vaan niiden seurojen kesken, jotka kuuluvat Canadan Kommunistipuolueeseen osastojensa kautta, joka on mainittu liiton säännöissä. Mutta osastojen vaatimuksista ja järjestön t.p. komitean määräyksestä huolimatta on tämä liittotoimikunta pitänyt liiton yhteydessä kuusi kuukautta urheiluseuraa, jonka osasto on ollut erotettuna puolueesta. Ja niin ollen on se suoranaisesi lähtenyt uhmaamaan järjestönsä johdon määräyksiä, turvaten .muka edustajakokoukseen sanoen että sen jälkeen tuo sanottu urheiluseura mahdollisesti erotetaan, asia, jonka kanssa ei tulevalla edustajakokouksellamme ole mitään tekemistä. Toimintakertomuksessa saavat edustajat kuulla puolueen t.p. komitean päätöksen ja työt, joita se on tehnyt ynnä ehdot, jotka se on määrännyt erotetulle osastolle päästäkseen puolueeseen takaisin. Jotka ehdot sanottu osasto on tähän mennessä kokonaan jättänyt huomioon ottamatta. Tästä tietoinen urheiluliiton liittotoimikunta tekee, kuten edellä on kerrottu. Ja edelleen kommunistiosastojen urheiluosastojen liittotoimikuntana, vaikka selvästi tietää rikkoneensa mitä röyhkeämmällä tavalla sääntönsä. Viimeisien tietojen mukaan on järjestön t.p. komitea määrännyt Sudburyn osaston urheiluseura Kisan muodostamaan väliaikaisen liit-totoimikunnan, ilmottaen, että t.p. komitea hajottaa entisen siksi, että se ei ole asettanut päätöksiä käytäntöön, joita t.p. komitea ylimpänä orgaanina vaatii, ja heidän omat sääntönsä määräävät. Kisan kokousreferaatin mukaan Kisan jäsenet sivuuttavat koko liit-totoimikunnan muodostamisen sanomalla "asia ei antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin, paitsi vastauksen laatimiseen t.p. komitealle, joka jätettiin parin miehen tehtäväksi". Tässä järjestömme kommunistisien luokkataisteluoppien puolesta taistelevat jäsenet näkevät, miten osa saman järjestön jäsenistöä eristäytjry ja yltiöpäisesti alkaa uhmata määräyksiä, jotka nykyisen puoluerakenteen mukaan ehdottomasti kuuluu sen orgaanin toimeenpantavaksi, jolle puolue ja järjestökokoukset ovat toimeenpanevan voiman jättäneet, olipa se sitten tuon tai tämän ryhmän "fi-keerauksen" mukaaii. virheellinen, ja ei; heitä tyydyttävä. Siis selvät ryhmäriidat siirretään urheiluliittotoimikunnan kautta järjestömme jäsenistön taisteltavaksi. Edelläoleva paljastaa järjestön jäsenistölle kaksi seikkaa: JoHo ur-heiluosastojemme liittotoimikunta ei ole luokkatietoisista tovereista kokoonpantu, tai sitte he ovat vieraita vqimia kommunistisessa liikkeessä, jotka eivät huolehdi liikkeemme eteenpäin menosta ja kokonaisuudesta, vaan uhmalla ja ylenkatseella sivuuttavat heille annetut määräykset. Samallaiseen-tulokseen tulee saadessaan tiedon Sudburyn Kisan menettelystä. Edelläoleva puhuu selvää kieltä siitä, että luokkatietoisuutta on tehostettava osastojemme urheiluseurojen keskuudessa. Ja siihen tehtävään on velvotettava urheilu-osastojemme yhdysside liittotoimikunta etupäässä. Sen pn alettava huolehtimaan työIäisurhe!Iij§Lin kasvattamisesta. On saatava sellainen liittotoimikunta, joka käsittää työ-läisurheilun ja voi sen eristää porvarillisesta "tähtiä" kasvattavasta urheilusta, joka käyttää urheilua kiihottaessa iskusanaa: "terve sielu asuu vain terveessä ruumiissa," On muistettava, että härän voimat eivät paljon merkitse, koska sillä ei ole kyllin järkeä käyttääkseen niitä oikein. Terve sielu ja kehittynyt sielu, ne ovat kaksi eri asiaa. Työläisurheilijan pitää olla tietoinen luokkansa vaatimuksista ja niistä velvollisuuksista, joita hänellä on puoluejäsenenä. Toisin sanoen urheiluosastomme jäsenen pitää olla puolueen' aktiivinen jäsen, ollakseen edes alkeellisesti sitä . mitä puolue urheilijoiltamme vaatiL Mo-nissa paikoin näyttää olevan käsite vallalla, "että minä olen ja me olemme tämän osaston urheiluseura ja meidän velvollisuus on etupäässä tietää mitä on urheilu, miten sitä ja sitä pyramiidia,. sitä ja sitä rekkiliikettä, sitä ja sitä painimuo-toa kehitetään, puolueemme kokoukset meille ovat toisarvoisia." — Tästä on edellä kerrottu sekasotku sitten seurauksena. Puolueen periaatteet sekä menetteljrtavat tuntemattomia. Ja niin iu'heiluseuroissa jäsenet muodostuvat puolueosaston ^'äsenkortin kantajiksi, sillä että ovat puolueemme osastojen urheiluseuroissa. Jo Luzernin konferenssissa 1921 syyskuulla järjestyneen työväen urheiluliittoa perustettaessa asetettiin tunnussanaksi: "Urheilua on mitä tulisemmin edistettävä työ-läispoikien ja tyttöjen keskuudessa sekä samalla saatava työläisurhei-lulle joukkourheilun muoto, niin että se on laajojen työväen joukkojen keskuudessa tunnettu ja että vanhempikin väki siihen ottaa osaa, johon päästään järjestämällä se mielljrttäväksi retkeilyjen, marssien ja vapaaliikkeiden avulla. Silloin kun urheilua kehitetään jatkuvasti kilpailu^ varten, on se tähtien kasvattamista, josta on kou-raantuntuvia, todistuksia. , Tähdet eivät hyödj^ä työväenluokkaa. Kommunistinen kansainvälisen eri konferenssien päätökset velvottavat puolueosastoja muodostamaan urheiluseuroja, ja niissä kasvattamaan miehiä ja naisia valmiiksi sotilaiksi, luokkayhteiskunnan hävittäjiksi, jotka ovat itsetietoisia työläisurheili-jbita, tuntien puolueen menettelytavat ja periaatteet ja ovat puo-luetyössä aktiivisia tekijöitä.; Sekä sen työn sivussa harrastavat ruumiillista kulttuuria, niin että urhoollisesti voimiakin kysyvissä taisteluissa voivat kulkea luokkansa valiojoukkona, silloin kun työväenluokka on, pakotettu käyttämään luokkavoimaansa vastustajansa tu-^ hoamiseksi. r Edellä sanottua ei ole sanottu siinä mielessä, että meidän järjestön keskuudesta pitäisi poistaa ur-set_ ottakoot ja chjatkoct tjöIäL-^r hemjat luokkataistelun i^a^^- Hyljättäköön kilpailuistaminnr^ kat ja pokaalit. Katettakoon Si kmtoma vam kunniakirjoja ja t? de-esfneitä. kuten patsaita, taulat y.m.s. Ennen kaikkea tulkoo^ köuksemme asettamaan tinkii^Hs: man velvollisuuden jckaiseUe « n ralle. että sen. pitää noudattaa tvs! väen urheiluinteraationalen ja lueemme menettelytapoja urheilnt edistämisessä keskuudessamme Muistaen aina. että vasta komm^ nistisessa työntasavaUassa totentrn urheihjoidenkin päämäärä, sUIä ka pitalistisessa yhteiskunnassa on trö! läisurheilijan mahdoton kehitUä täysin tarkotustaan vastaa^-aa ter vettä ruumista. Kansainväliselle työväenliikkeeUe on ruumillinen kulttuuri yhtä tärkeä kuin valtioUi nen ja ^taloudellinen toimintakin. Ja sen vuoksi on urheUu keskun dessamme ohjattava terveen luokkataistelun kannalla ole\ien työläis^ urheQijoiden käsiin. — j . L. WEBSTERS CORNERS, B. C. Kokoutaiioita. Osastomme koko-uksessa kesäk. 21 p. käsiteltiin sen-raavia asioita: Uutena jäsenenä osastoomme hy. väksyttiin toveri Väinö Mäkelä täy-della toveriluotolla, _ Keskusteltiin Canadan Kommn. nistipuolueen toimeenpanevalta ko-mitealta saapuneen kirjeen johdosta, koskien koko Suur-Britannian työväen edustajain yhteisen kokouksen pitämistä Lontoossa heinäkuun viimeisinä päivinä. Kehoitet-tiin Canadan Työväenpuoluettakin lähettämään kaksi edustajaa mai-nittuun kokoukseen. Yksi edustajista tulee olemaan Canadan Kom-jnnnistipuolueen jäsen. Toimeenpaneva komitea vaatii, että avus-taisimme edustajiefl^ matkakulujen hankinnassa. Päätimme, että luo-vutamme $10.00 mainittuun tarko-tukseen. Luettiin myöskin toinen kirje joka oli saapunut piirijärjestön sihteeriltä, koskien piirimme naisjaostojen neuvottelukokouksen pitämis-' tä ennen tulevaa piirin edustajakokousta. Keskusteltiin tämän asian johdosta ja päätettiin valita nai-sistamme kaksi edustajaa, joiden - tehtäväksi tuli hommata naisten . neuvottelukokous pidettäväksi Van-couverissa kesäjuhlien yhteydessä.. Valituiksi tulivat Hilja Toikka ja Armi Skyth. Toivottavaa olisi että yritys onnistuisi ja naisten toiminta sen kautta virkistyisi. Soon osaston kirjettä oman taloudellisen tilanteemme vuoksi emme voineet ottaa huomioon. Keskusteltiin siitä minkälaisiin toinienpiteisiin olisi ryhdyttävä, saadaksemme jäsenistömme suurera-heiluosastot. Tarkoitus on poistaa niassa määrässä liittymään työalan-keskuudestamme velttous ja tietä- ga tauloudellisiin järjestöihin, sillä mättömyys ja herättää tietoisuus I suhteellisesti pieni määrä järjcs-siitä mitä puolueemme meiltä ^ jo- j tömme jäsenistöstä kuuluu unioihin, kalseita, ja siis urheilijoiltakin, vaa- vaikka ohjelmamme siihen velvot- Amerikalaisessa aikakauslehdessä, The Nation kir-jotetaan: Lapset kuolevat ilmeisesti pääasiassa siksi, etteivät heidän perheensä voi pitää heitä hengissä. Selvää yhdyssidettä köyhyyden ja lasien kuolevaisuuden välillä on etsitty alkuosasissaan tdiokkailla tutkimuksilla, jotka ovat käsittäneet 23,000 lapsen ensi vuotta kahdeksassa amerikalaisessa kaupungissa. Tutkimuksia on toimittanut Lastentoimiston aloitteesta Robert Morse Woodbury. Köyhyys merkitsee tavallisesti liian suurta perhettä— ja kodissa, missä kaksi tai kolme'henkilöä asuu joka huoneessa, on lasten kuolevaisuus enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri kuin perheessä, jossa jokaisella perheen jäsenellä on oma huoneensa. Köyhyys merkitsee usein, että äidin on suoriteltava palkkatyötä raskautensa aikana ja sitten ehkä aikaiseen vierotettava lapsi ja kiiruhdettava takaisin työhön niin pian kuin mahdollista. Tällaisessa tapauksessa on pilkkaa, kun lääkäri määrää: «Älkää olko^ levoton, älkääkä väsyttäkö itseänne:»; se mei4utsee tavallisesti vähemmän huolellista lasten hoitoa sen kriitillisinä ensf^.vuosina. Tietämättömyys kulkee myös käsi kädessä köyhyyden kanssa, ja kaikki nämä tekijät huomataan selvästi kuo-levaisuusnumeroissa. Kuolevaisuus kaikkien kansallisuuksien keskuudessa Yhdysvalloissa tekee: juutalaisten 53 lasta 1000 kohti, Amerikassa syntyneiden vai koisien 93, italialaisten 103, värillisten kansain 154, ranskalais-canadalaislen 171, ja portugalilaisten 200 tuhatta kohti, t, s. korkein määrä. Kaikki nämä numerot osoittavat suurin piirtein kunkin eri kansallisuuden taloudellisen aseman maassa. Kun lapsen elämän huoltaminen ensimäisenä vuotenaan maksaa vain kolmannen osan siitä mitä sen hautaaminen m^csaisi, voidaan pahan juureen päästä vain perinpohjaisella yhteiskunnan uudestaan muokkauksella. Jokaisella perheellä täytyy olla äimisarvoinen toimeentulonsa, joka kirjaimellisesti merkitsee perheen heikompain jäsenten elämää taiy» kuolemaa. tii. Työläisurheilija voi käydä luokkataistelua itsensä ja luokkatove-riensa hyväksi ainoastaan kommunistipuolueen riveissä. Siis tulevat piirien jä puolueen sekä järjestömme edustajakokouk-taa. Keskustelun tuloksena oli että velvoitimme""agitatsioonitoimikun-tamme laatimaan asiasta alustuksen tulevaa edustajakokousta varten. Toivomme olisi, efctä mainittu jär-jestämiskysymys tulisi ensi edusta- • • —- Julkasemme tässä "ensimäisen saksalaisen kommunismin teoreetikon" Wilhelm Weitlingin terävän kirjotuksen rikkaasta ja köyhästä. Weit-ling eli 1808—71, tutustui nuorena räätälinsällinä ranskalaisiin sosialisteihin ja alkoi innokkaasti levittää sosialismin .aatteita, pääasiassa Sveitsistä käsin. Tämäkin kirjotus on edelleenkin mielenkiintoinen, vaikka sen julkasemisesta jo onkin kulunut useita • vuosikymmeniä. Onnellinen on se, joka on tyytyväinen olemassaoloonsa. Vaan. tyytyväinen voidaan olla. vain, jos vietetään huoletonta elämää ja omataan ystäviä, ja huolettomasti voidaan elää vain, jos tiedetään, että kukin omistaa sen, minkä tarvitsee. Ja ystäviä löydetään vain niiden keskuudesta, jotka elävät samoissa olosuhteissa, kuin me itse. Siis: tasa-arvoisuus synnyttää kaikille tahi tehtaan, jossa te olette työs-kentelemässä, me annamme, teille kyHä täsmälleen juuri ^ niin paljon ettette te kuole nälkään työtä teh-dessänne"; ja te tyydytte siihen, jotta välttyisitte nälkäännääntymi-seltä. Mutta kerran koittaa päivä, jolloin te kysytte heiltä: "Oletteko te jakaneet vaivannäöt tasan meidän kanssamme; oletteko te tehneet työtä yhtä paljon, kuin me?" Jos huoletonta elämää ja ystävyyttä ja he silloin voisivat vastata siihen ky-samalla myös luo onneja kaikille. Jos symykseenne myönteisesti, niin ja'- te nyt tahdotte aikaansaada oloti lan, jonka vallitessa kaikki ovat onnellisia, niin on teidän pyrittävä siihen, että jokainen saa niin paljon, kuin hän tarvitsee, eikä kukaan saa enemmän, kuin minkä hän tarvitsee. Jos nyt tapahtuisi perheenne keskuudessa, että joku perheenjäsen ryöväisi toisen jäsenen osuuden, niin totta kaiketi suojelisitte te jälkimäistä, sillä ettehän te toki sallisi sitä, että hän saisi kär^ä puutetta? Teidän vainionne ja peltonne on oikeastaan luonnon runsailla antimil-la valmiiksi kattama ruokapöytä — miksi ette te sitten suojele niitä vääräin ihmisten ahneudelta ja rosvoilulta? ^ Nämä sanovat tosin teille: "Me olemme ostaneet, vuokranneet tahi perineet talon, mannun ja konnun atte te työnne tulokset heidän kanssaan, vaan jolleivat he voi antaa myönteistä vastausta, niin käskette te heidät poistumaan luotanne, sillä joka ei tee työtä, hänen ei syömänkään pidä. Ani varhaisesta aamusta myöhään yöhön teette te työtä, hyväsatoinen vuosi seuraa toinen toistaan, kaikki varastosuojat ovat täpötäynnään tavaroita, antimia ja tuotteita, jpita te olette loihtineet esiin maan uumenista, ja silti kuitenkin puuttuu teiltä useimmilta ravinto, vaatteet ja asunto, eli se, mikä on tarpeen niihin — silti kuitenkin jakautuu kaikkein vähimmän maan antimista juuri teidän osaksenne, jotka hiellä ja vaivalla hankitte ja ilmoilletuot-te ne. jaosta ja tyq^Uä luotujen rikkauksien väärästä jakelusta. Senkautta juuri syntyy rikkaus ja köyhyys, sillä köyhimyksiä löytyy vain siellä, missä on rikkaita, ja näitä taas siellä, missä köyhimyksiä on. Rikkaana ja mahtavana olemiseen kuuluu olennaisesti vääryydenhar-joittaminen! Siis: yhtä monta kuin rikasta ja mahtavaa, jotka te laskette löytyvän keskuudessanne, löy-tyy keskuudessanne yhtä monta vää-rp^ denharjoittajaa ja väärämielistä. Vaan vain oikeamieliset ja vanhurskaat nimenomaan ovat ne, jotka perivät maan. Ja siinä tapauksessa, että te olette kristittyjä, muistakaa Kristuksen lausumat sanat, siitä kuinka kertaa rikkaan oli helppo täyttää kaikki käskyt, mutta perin työlästä ruveta oikeamielisesti jakamaan rikkaut-taan! Rikkaana ja väärämielisenä olemiseen sisältyy myös lisäksi vallan tahi niiden keinojen ja välineiden omaaminen, joiden turvissa voidaan nauttia enemmän kuin tarvitaan, tarvitsematta laisinkaan tehdä työtä sentakia. Niin ollen täytyy kuitenkin toisten raataa^TSk-kaankin edestä: mitä tämä turhanpäiten kuluttaa ja tuhl^, sitä ilman tulee toisten olla! Rikkaan takia ahertaa miljoonat teikäläiset tehden hiki päässä joutavanpäiväistä työtä, josta teille ei ole mitään hyötyä. Mutta nämä miljoonat ihmiset tahtovat myös Vmata ruokaa ja vaatteita, ja meidän toisten on senvuoksi. hankittava ne heille, ilman cttS^'ae''sen korvaukseksi voivat oiJa:.tÖEB8 miksikään oleelliseksi tosihySdyks^ työllään. Taha kaikki johtua väärästä työn- Mutta niin kanan, kuin vielä cn ihmisiä, on kaikkinainen työ, joka ei ole tarpeen kaikkien olemassaolon ja hyvinvoinnin takia, tarpeetonta työtä. Mitä hyötyä oikeastaan on enimmästä määrästä ylellisyysesineitä, jotka valmistetaan niin tavattomalla huolella, j a joita he koi-tenkaan eivät voi hankkia itselleen? Se suunnattoman suuri työläisjoukko, joka työskentelee moisten tavarain valmistuksessa, hyödyttäisi yhteiskuntaa, sillä heidän avuUaan voisi helpottua se kaikkein -välttämättömin työ, joka jokaisen on suoritettava elääkseen, sillä tahtovathan kaikki luonnollisesti suojella itseään pakkaselta ja kosteudelta ja kaikki tahtovat saada ruokaa ja vaatteita. ^ Laskekaa nyt myöskin se tavattoman suuri palkkaa nauttivien kunnottomien heittiöiden lauma ja oe lukemattomat, jotka ovat näitä palvelemassa helpoittaakseen näiden laiskurien mukavuudet ja hyvinvoinnin, samoin kuin myös armeijat, joiden tehtävänä on noiden laiskurien tekemien vääryyksien puolustaminen — ja te olette suuresti i h n i _^ levä sitä työkykyisten ihraisten suunnatonta paljoutta, jotka oWt ehdoin tahdoin estetyt tekem^^ mitään hyödyllistä työtä ja joiden van osuuden sus ovat toiset pakoi-tetnt suorittamaan! osaUe, hyödyllisestä työstä lanif Mutta näiden inhimillisten loJ-" eläjäin harjoittama vääryys ci sa-^ Vapauden seuraavia urhc Nyrkkeilyn A Työväen Urhei VapaaliikkeitS, Sanvaliikkeeitä Tehkää ti ten lisätä puu mi n m o r jakokouksessa tyy tuksi. Niin että t lisesti ja poliittis kävisi käsikädessi yksinkertaisemmin asti on tapahtunu NORTH BRi Keräyksettä No Iin hyväksi oli tul Nipigon Sioux Lookout ... Lappi Fort William, O. listalla Yhteensä Tästä lausumm jille ja lahjottajil SCHUMAC Ei ole näkynyt suhteista kirjotuk ma sana. Työttömiä kulj voksiin ei pääse 1 Työnhakijoita on Timminsissä sadot parilla. Työn alla on vesijohtotöitä- I kehnot menopui Se "jappaus", joi ta töitä suoriteta la kaiken arvoste lainen vienee vt sista, • Svante "Wilso miehiä tullessaan miehet matlcalculu herru "sakkasi" taa tilalle vanho, tumiehiä. Ei v( paa siltä, joka i malassa. Teille pirtun osto, vaik kaan. Työväen r la yläpuolella täi) Olemme pahoil me saaneet kirje selvää Icäsitystä — Tolm. IROQUOIS pistu yksinomaan vain s'iihen, että he käyttävät hyväkseen kaikkia tö-dän ruumiin- ja hengenvoimia^^' heidän ahneutensa aa. sa myös estää teidät nanttim^s^ nnn suurta osaa .tämän f ^ ^ ° Z , y k s i s t ä , joista he monunntlcai^ Täniä paperlk; valmis. Ei ole aikana mitään i ollut pulietta pa tamisesta tämän syystä tai toisei töistaiselcsi. Työttömät mie ja petollisen pon tajärjestyljsensä parhaan osan it jotka vapaaehtoi tekevät työtä h Siksi on kallistef tarpeiden Tiinnat dän palkkanne : te aina voitte vai . ta laatuaan ja si rin niukalti sitäk nettaisi saada 1 jos te vain ette ~ mutta tässä t he itse pakoitetu tä ja se vasta sietämätöntä heis Kun lihaa tail peitä tuodaan ks taa niistä '^esiva sen nimenä sitte ningas tahi miki itselleen ja omii ja sitten tulevat seineen ja todis kentetut saamaan sitten ei mitään ^aralle, niin saat leivänkannikkaa kään suodaan te rästi äärimmlisel livat nuo loiselä; sa, vaan nälkää i tuota heille mitäi i'astoin. Kuta köyhempi saarempi on kau] ^ a i n lukumää ^ e n Ori tehtäv "2mä koettavat 1 tannaksellaan tapauksessa' omai t ^ i i vaan \nain i ^iskunta on jär jestehnän mukaii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250707 |
Description
Title | 1925-07-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | ¥ 6 \ f ui iii;: i i i »•I l u - ' l v V ; :': .f .f » I i \v ' li' i ' « ,! \ f. \ i ' M : • ff Csjmdan roomalaisen tySvlestön ^cenkannattaja, flmes-fcyy Sadboryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. ARVO VAAEA. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne Et. Puhelin 1038. Postiösote; Box 69, Sudbury, Ont. Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboxtaja-i nersoonallisella nin^ellä. , . J. V. KANf?4ST0. Lukkeenhoitaja. Leniniläisyys aikamme marxilaisuutta Sosialideraokraalit sanovat, että kommunistit eivät ole marxilaisia, icoska ne puhuvat leniniläbyydestä, asettavat siis leniniläisyyden marxilaisuuden tilalle. Vieläpä kommunistienkin joukossa joskus ilmenee käsityskantoja, että leniniläisyys olisi jotakin marxilaisuudesta eroavaa. Kominternin puheenjohtaja Sinovjev on tästä seikasta maininnut puheessaan äskettäin. Hän on sanonut siitä m. m. seuraavaa: «Leniniä ei voi käsittää ilman Marxia- Lenin oli Marxin oppilas. Leninismi on aikamme todellista väärentämätöntä marxilaisuutta. Kun Toinen Inlematio nale oli silponut marxilaisuuden niin ettei sitä enää voinut tuntea ja alkoi vetää sen viirin lokaan, jäi todellinen marxilaisuus eloon vain leninismissä, ja siksi puolueitten bolshevisoiminen on suoritettava leninismin pohjalla. Tämä on se aate, minkä me teeseissämme ilmaisemme.' Meidän on se vietävä eteenpäin teo riassa ja käytännössä. ' Kaukana siitä, että me haluai-siirane luopua Ensimäisen Intemationalen traditsioo neista. Käsittämätöntä olisi, esimerkiksi, että ranskalaiset kommunistit eivät tuntisi Guesdea ja tafarguea, etteivät venäläiset bolshevikit tuntisi Plechanovia muulta kujn opportunistiselia puoleltaan, eivät tuntisi sitä Plechanovia, joka, kerran oli Leninin opettaja; tai että saksalaiset kommunistit unohtaisivat ne arvokkaat osat, joita sosialidemokratia teki varhaisilla päivillään toi-ipillaan. Me emme luovuta nykyisille sosialidemokraateille 'poikkeuslain aikaista WiJhelni Liebknechtiä ja Bebeliä'.» Vakaantuuko kapitalismi? Prof. Varga kirjpttaa kansainvälisen kapitalismin nykyisestä tilasta seuraavaa: Tällä hetkellä ei ole teräväin ristiriitojen kärjistymisen aika, joka ilmenisi työväen puolelta välittömänä vollanvaUauspyrkimyksinä. (Kirjotettu ennen Kiinan nyt tapahtumassa olevan liikehtimisen alkua. — Toira-) Porvaristo on erittäin taitavasti pyrkinyt hajottamaan köyhälistön rivejä. On työssä olevain ja työttömäin erotus. Samoin ammattitaitoisten" ja kovan työntekijäin. Keinotekoisesti, on, jtiäiden palkkaero pyritty suurentamaan. Sitten on maan työväkeä ja siirtolaisia, joita kohdellaan «alempina». Tämä esiintyy räikeänä Amerikassa ja Ranskassa. ^ Mutta tämä jonkinlainen yhteiskunnallinen «vakaantuminen » ei silti merkitsi sitäi että mitään pysyvämpää taloudellista vakaantumista olisi saavutettu. Jonkinlaista valuuttojen «kovettumista» on havaittavissa, samoin on kansainvälinen luotto jonkunverran elpynyt. Tämä johtuu siitä, että Englannin ja Ameri kan porvaristo on auttanut Keski-Europan porvaristoa uhkaavaa vollankumousto vastaan. ' Mutta ratkaisevaahan on tuotanto. Ja tässä on vakaantuminen kaukana. Kolme päämomerittia on otettava huomioon: Länsi-Europan erikoinen kriisi, inaa-talouspula ja Dawes-suunnitelman vaikutukset- Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Tshekko-Slova-kiassa on tuotantokoneisto kasvanut paljoa suuremmaksi menekkimahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet ovat vähenneet siirtomaiden teollistamiseni' Venäjän osittaisen eristymisen, maanviljelijäin ostokyvyitömyy-den y. m. s. johdosta. Englannilla on suunnattoimat tuottamismahdolK suudet, mutta — suunnaton työttömien armeijo. Eikä sen vähenemisestä ole toivoakaan. Päinvastoin lisääntyy. Englannin tila osoittaa muiden teollisuusmaiden tulevaisuuden. Ranskassakin, jossa ei työttömiä ole ollut 10 vuoteen, on alkanut esiintyä työttömiiin mielenosoituksia. Saksassa vaikutti proletariaatin tappio syksyllä 1923 pääoman vakaantumista edistävästi. Mut ta jos maa saa ulkoa 1%—2 miljardia kultamarkkaa luot on, kautta, niin ei voi puhua todellisesta vakaantumisesta. Ja Itävallassa on työttömyys suurempi kuin koskaan. Hieman erilailla käy kehitys Amerikassa, jossa kapitalismi vielä kehittyy ylöspäin. Multa ei sielläkäiin konjunktuuri kauan kestä. Viime vuonna lopahti se äkkiä. Niin käy pian nykyisenkin konjunktuurin. Merkkejä jo näkyy: vehnätonni on laskenut 150 dollariin- Maatalouspulaa ei ole voitettu- N.k. «sakset» (teollisuus- ja maanviljelystuotteiden hintojen ero), kyllä voitettiin syksyllä 1924. Sitä pitävät porvarit ja sosialidemokraatit vakaantumisen merkkinä. Mutta numeroilla voin osoittaa, että maataloustuotteiden' hintain nousua ei voi pitää kriisin voittamisen merkkinä, vaan on se ohimenevä, kadosta johtuva ilmiö. Yhdysvalloissa on lasku jo 25 pros., s. o. sakset ovat taas edessä. Viime vuonna noteerattiin vehnä Chicagon pörssissä 112 senttiä. Sakset aukenivat. Nyt noteerataan 131 senttiä, siis sakset taas aukenemassa ja kriisi edessä. Saamme taas odottaa samaa farmarien maalta pakoa kuin 1923. En väitä, että tätä pulaa ei millään voisi voittaa* 1880—90-luvuna voiteltiin maatalouspula ^illä, että kapitalismin kehittyessä ylöspäin ostokyky ja ostajain luku kohosivat. Nyt ei pulaa voi siten voittaa. Nyt on vain yksi keino: tuotannon vähentäminen. Tuottajia sortuu, tuotantoa säännöstellään, kylvöalaa vähennetään, katen Amerikassa ön tarkoiticksälla tehty. Mutta se merkitsee, että yhä täytyy vähentää. • Dawe5-£uannitelinart vaikutukset eivät vielä tunnu koko maailman taloud&sa, syystä, että Saksa ei vielä ole maksanut osuuttaan myyntinsä tuotosta, vaan on saanut maksettavaa eränsä lainaksi Amerikasta ja Englannista. Voidakseen maksaa vuotuiset suorituksensa täytyy Saksan päästä hyvin aktiiviseen kauppataseeseen. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen on Saksan tase ollut passiivinen, £e_on tuonut maahan paljoa enemmän kuin on vienyt. Tämä johtuu siitä, että Saksa on saanut lainansa tavarassa. Kuva muuttuu päinvastaiseksi silloin, kun Saksan on maksettava viennillään. Nyt kohotti Saksaan vietävä tavaramäärä tuotantoa muissa maissa, sitten synnyttää Saksan vienti ankaran pulan muissa maissa ja kärjistää niiden välistä kilpailua. Äskettäin tilasi suuri englantilainen toiminimi kuusi isoa laivaa Saksasta, jossa niiden tekeminen tulee miljoonia markkoja halvemmaksi. Amerikan markkinoille tunkeutuu Belgian, Ranskan ja Saksan rautaa halvemmilla hinnoilla. Nämä ovat tulevan .kärjistyneen kilpailun enteitä. ^ Nähtävästi Saksa ei tule suorittamaan täysiä vuosi-maksujaan Dawes-suunnitelman mukaan- Saksan kapitalistit voivat aina pelata markan arvon alenemisella ja -sillä kiristää maksujen alennuksia. Siten Saksa saattaa aina vähäksi aikaa selvitä kriisistään. Mutta jokainen ymmärtää, mitä se merkitsee Ranskalle, joka niin kipeästi tarvitsee Saksan suöritoksia. Ei voida siis liioitella sitä vakaantumista. Vaikka ei pula äMciä kärjistyisikään, niin on se alituisena uhkana pääomalle ja sen herruudelle. Ruotsin sosialidemokratian arvostelua Koko Ruotsin sosialidemokratian «reaalipolitiikkaa puolustuskysymyksessä ja viime vaaliliildceessä («aseis tariisumisen» merkeissä) on paljastunut työväenluokan suunnattomaksi petkutukseksi, kirjoittaa «Stormkloc-kan ». «PuolustuskysymykseN ratkaisu» ei ole ainoas-taan suoritettu periaatteellisesti kokonaan porvarillisilla linjoilla, vaan ovat myös kustannukset saavuttaneet porvarillisten puolueiden korkeuden. Tätä. työväenluokan petosta kutsuvat sosialidemo kraattiset johtajat sopeutumiseksi parlamenttaarisiin mahdollisuuksiin. Lehti huomauttaa, kuinka liberaalinen puolue v. 1914, jolloin se oli suuri ja mahtava puolue, antoi perään sotakiihkoilijain varusteluvaatimukselle, mikä taipuminen merkitsi puolueen hajaantumisen alun. Mutta sos.-dem. puolue on antanut myöten paljon pienemmästä painostuksesta. Sillä nyt on toiset ajat. Mutta sosialidemokraattinen puolue ei ole ainoastaan pettänyt ohjelmaansa vaan myös kavaltanut työväen tärkeimmät luokkaedut. Työläisillä^ ei ole mitään yhteistä kapitalistisen Ruotsin etujen kanssa, yhtebkunnan, joka tulleilla ja veroilla kallistaa työväen- ja talonpoikaisluokan elintarpeet; yhteiskunnan, joka hiestyttää työväenluokan viimeistä myöten. Muuan työläiskirjeenvaihtaja kuvasi taannoin, kuinka hätäaputyöläisillä oli 600 äyrin ylimäärä (ruoka- y. m. suoritusten jälkeen) kiiukätb delta. Toinen kuvasi, kuinka erään työläisperheen Värmlannissa oli elettävä k^visumpilla ja leivällä. Teollisuustyöläisten elintaso laskee. Raa'at tilanherrat häätivät maatyöläiset asunnoistaan viimetalvisen työtaistelun aikana. Pientalonpojat elävät hädässä ja kurjuudessa. Samaan aikaan suostuvat sosialidemokraatit 110 miljoonan kruunun ('kaiken kaikkiaan 116 miljoonan) myöntämiseen tämän nylkijäyhteiskunnan puolustamiseksi. Se ei ole ainoastaan pilkkaa ja petosta, vaan se on rikos työn ja kurjuuden kansaa kohtaan. Kansa tarvitsee työtä ja leipää, mutta sosialidemokraatit antavat sille kuulia ja kiväärejä puolustaakseen herrojaan orjia vastaan, jotka kapinoivat. Meillä, Canadan Kommunistipuolueeseen kuuluvilla suomalaisen järjestön osastoilla, on miltei jokaisen osaston keskuudessa urheiluseura. Onpa Ontarion maakunnassa päästy yhteistoiminnassa jo niin pitkälle, että on Ontarion seurojen Kapitalismi ja kansan terveys-suhteet keskuuteen muodostunut keskusjärjestö, joka tunnetaan nimellä Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliitto, Liittoon kuuluvien seurojen toimintaa kun tarkistelee urheilun edistämisessä niin voipi pitää eri seurojen saavutuksia tyydyttävinä. Mutta ei seurojen, enempää kuin liittotoimikunnankaan puolelta ole ainakaan julkisuudessa ilmennyt että liittotoimikunta olisi erikoisemmin lähtenyt huolehtimaan, että eri osastojen, urheiluseurat huolehtisivat seuraansa kuuluvien jäsenien henkisestä kehittämisestä. Toisin sanoen siitä, että urheilijat olisivat myös luokkatietoisia. Liitto-toimikunta voi vapautua tästä, sanomalla, että se ei erikoisemmin kuulu liittotoimikunnalle, koska yhtään henkilöä ei pääse osastojen urheiluseuroihin, jos eivät ole sen osaston jäseniä, jonka urheiluseurasta kulloinkin on kysymys. Allekirjottaneen huomion Minnit-tikin urheilijoittemme - puoluekannan ja tietoisuuden tarkistamiseen se seikka, että Sudburyn osaston Kisa ilmotti lehdessämme kantansa Beaver Laken Lorne Farmers yhdistyksen kesäjuhlia valmistavan komitean selkkauksissa puhujanhan-kinnassa. Kisa sanoi, etteivät he hyväksy juhlatoimikunnan menettelyä. Mutta siitä huolimatta eivät kieltäydy juhlille menemästä -osanottajiksi toimeenpantaviin urheilukilpailuihin, koska sanotun yhdis-r tyksen voimisteluseura on syytön tuohon juhlatoimikunnan menette- Ijryn. Tämä yhdistys on yksityinen yhdistys, eikä ole ymmärrettävä minään puolueosastona. Mutta ymmärrettävää on se, että yhdistys oli muodostanut jäsenistään kesä-juhlakomitean, kuin myös urheiluseuran, joten ne moleminat olivat edesvastuussa yhdistyksessä tapahtuvista asioista yhtä paljon, .^onka seikan hyvin näkyi käsittävän Sudburyn osaston soittokunta, vaikka sitä ei käsittänyt saman osaston '^urheiluseura, eikä myöskään mainittu liittotoimikunta. Vaikka liit-totoimikunnan kotipaikka on Sudbury ja. oli siis tapahtumien kehdossa. Mutta se ei ole kuitenkaan sanonut sanaakaan sen johdosta, että liiton valvonnan' alaisia seuroja kilpaili sanotussa kesäjuhlissa, vaikka sinne ei kelvannut kommunistipuolueeseen kuuluva puhuja, muuten kuin ehdoilla, joista ehdoista piiritoimikunta on aikasemmin antanut selostuksen. Liittotoimikunta on saanut oikeuden muodostaa yhtymän vaan niiden seurojen kesken, jotka kuuluvat Canadan Kommunistipuolueeseen osastojensa kautta, joka on mainittu liiton säännöissä. Mutta osastojen vaatimuksista ja järjestön t.p. komitean määräyksestä huolimatta on tämä liittotoimikunta pitänyt liiton yhteydessä kuusi kuukautta urheiluseuraa, jonka osasto on ollut erotettuna puolueesta. Ja niin ollen on se suoranaisesi lähtenyt uhmaamaan järjestönsä johdon määräyksiä, turvaten .muka edustajakokoukseen sanoen että sen jälkeen tuo sanottu urheiluseura mahdollisesti erotetaan, asia, jonka kanssa ei tulevalla edustajakokouksellamme ole mitään tekemistä. Toimintakertomuksessa saavat edustajat kuulla puolueen t.p. komitean päätöksen ja työt, joita se on tehnyt ynnä ehdot, jotka se on määrännyt erotetulle osastolle päästäkseen puolueeseen takaisin. Jotka ehdot sanottu osasto on tähän mennessä kokonaan jättänyt huomioon ottamatta. Tästä tietoinen urheiluliiton liittotoimikunta tekee, kuten edellä on kerrottu. Ja edelleen kommunistiosastojen urheiluosastojen liittotoimikuntana, vaikka selvästi tietää rikkoneensa mitä röyhkeämmällä tavalla sääntönsä. Viimeisien tietojen mukaan on järjestön t.p. komitea määrännyt Sudburyn osaston urheiluseura Kisan muodostamaan väliaikaisen liit-totoimikunnan, ilmottaen, että t.p. komitea hajottaa entisen siksi, että se ei ole asettanut päätöksiä käytäntöön, joita t.p. komitea ylimpänä orgaanina vaatii, ja heidän omat sääntönsä määräävät. Kisan kokousreferaatin mukaan Kisan jäsenet sivuuttavat koko liit-totoimikunnan muodostamisen sanomalla "asia ei antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin, paitsi vastauksen laatimiseen t.p. komitealle, joka jätettiin parin miehen tehtäväksi". Tässä järjestömme kommunistisien luokkataisteluoppien puolesta taistelevat jäsenet näkevät, miten osa saman järjestön jäsenistöä eristäytjry ja yltiöpäisesti alkaa uhmata määräyksiä, jotka nykyisen puoluerakenteen mukaan ehdottomasti kuuluu sen orgaanin toimeenpantavaksi, jolle puolue ja järjestökokoukset ovat toimeenpanevan voiman jättäneet, olipa se sitten tuon tai tämän ryhmän "fi-keerauksen" mukaaii. virheellinen, ja ei; heitä tyydyttävä. Siis selvät ryhmäriidat siirretään urheiluliittotoimikunnan kautta järjestömme jäsenistön taisteltavaksi. Edelläoleva paljastaa järjestön jäsenistölle kaksi seikkaa: JoHo ur-heiluosastojemme liittotoimikunta ei ole luokkatietoisista tovereista kokoonpantu, tai sitte he ovat vieraita vqimia kommunistisessa liikkeessä, jotka eivät huolehdi liikkeemme eteenpäin menosta ja kokonaisuudesta, vaan uhmalla ja ylenkatseella sivuuttavat heille annetut määräykset. Samallaiseen-tulokseen tulee saadessaan tiedon Sudburyn Kisan menettelystä. Edelläoleva puhuu selvää kieltä siitä, että luokkatietoisuutta on tehostettava osastojemme urheiluseurojen keskuudessa. Ja siihen tehtävään on velvotettava urheilu-osastojemme yhdysside liittotoimikunta etupäässä. Sen pn alettava huolehtimaan työIäisurhe!Iij§Lin kasvattamisesta. On saatava sellainen liittotoimikunta, joka käsittää työ-läisurheilun ja voi sen eristää porvarillisesta "tähtiä" kasvattavasta urheilusta, joka käyttää urheilua kiihottaessa iskusanaa: "terve sielu asuu vain terveessä ruumiissa," On muistettava, että härän voimat eivät paljon merkitse, koska sillä ei ole kyllin järkeä käyttääkseen niitä oikein. Terve sielu ja kehittynyt sielu, ne ovat kaksi eri asiaa. Työläisurheilijan pitää olla tietoinen luokkansa vaatimuksista ja niistä velvollisuuksista, joita hänellä on puoluejäsenenä. Toisin sanoen urheiluosastomme jäsenen pitää olla puolueen' aktiivinen jäsen, ollakseen edes alkeellisesti sitä . mitä puolue urheilijoiltamme vaatiL Mo-nissa paikoin näyttää olevan käsite vallalla, "että minä olen ja me olemme tämän osaston urheiluseura ja meidän velvollisuus on etupäässä tietää mitä on urheilu, miten sitä ja sitä pyramiidia,. sitä ja sitä rekkiliikettä, sitä ja sitä painimuo-toa kehitetään, puolueemme kokoukset meille ovat toisarvoisia." — Tästä on edellä kerrottu sekasotku sitten seurauksena. Puolueen periaatteet sekä menetteljrtavat tuntemattomia. Ja niin iu'heiluseuroissa jäsenet muodostuvat puolueosaston ^'äsenkortin kantajiksi, sillä että ovat puolueemme osastojen urheiluseuroissa. Jo Luzernin konferenssissa 1921 syyskuulla järjestyneen työväen urheiluliittoa perustettaessa asetettiin tunnussanaksi: "Urheilua on mitä tulisemmin edistettävä työ-läispoikien ja tyttöjen keskuudessa sekä samalla saatava työläisurhei-lulle joukkourheilun muoto, niin että se on laajojen työväen joukkojen keskuudessa tunnettu ja että vanhempikin väki siihen ottaa osaa, johon päästään järjestämällä se mielljrttäväksi retkeilyjen, marssien ja vapaaliikkeiden avulla. Silloin kun urheilua kehitetään jatkuvasti kilpailu^ varten, on se tähtien kasvattamista, josta on kou-raantuntuvia, todistuksia. , Tähdet eivät hyödj^ä työväenluokkaa. Kommunistinen kansainvälisen eri konferenssien päätökset velvottavat puolueosastoja muodostamaan urheiluseuroja, ja niissä kasvattamaan miehiä ja naisia valmiiksi sotilaiksi, luokkayhteiskunnan hävittäjiksi, jotka ovat itsetietoisia työläisurheili-jbita, tuntien puolueen menettelytavat ja periaatteet ja ovat puo-luetyössä aktiivisia tekijöitä.; Sekä sen työn sivussa harrastavat ruumiillista kulttuuria, niin että urhoollisesti voimiakin kysyvissä taisteluissa voivat kulkea luokkansa valiojoukkona, silloin kun työväenluokka on, pakotettu käyttämään luokkavoimaansa vastustajansa tu-^ hoamiseksi. r Edellä sanottua ei ole sanottu siinä mielessä, että meidän järjestön keskuudesta pitäisi poistaa ur-set_ ottakoot ja chjatkoct tjöIäL-^r hemjat luokkataistelun i^a^^- Hyljättäköön kilpailuistaminnr^ kat ja pokaalit. Katettakoon Si kmtoma vam kunniakirjoja ja t? de-esfneitä. kuten patsaita, taulat y.m.s. Ennen kaikkea tulkoo^ köuksemme asettamaan tinkii^Hs: man velvollisuuden jckaiseUe « n ralle. että sen. pitää noudattaa tvs! väen urheiluinteraationalen ja lueemme menettelytapoja urheilnt edistämisessä keskuudessamme Muistaen aina. että vasta komm^ nistisessa työntasavaUassa totentrn urheihjoidenkin päämäärä, sUIä ka pitalistisessa yhteiskunnassa on trö! läisurheilijan mahdoton kehitUä täysin tarkotustaan vastaa^-aa ter vettä ruumista. Kansainväliselle työväenliikkeeUe on ruumillinen kulttuuri yhtä tärkeä kuin valtioUi nen ja ^taloudellinen toimintakin. Ja sen vuoksi on urheUu keskun dessamme ohjattava terveen luokkataistelun kannalla ole\ien työläis^ urheQijoiden käsiin. — j . L. WEBSTERS CORNERS, B. C. Kokoutaiioita. Osastomme koko-uksessa kesäk. 21 p. käsiteltiin sen-raavia asioita: Uutena jäsenenä osastoomme hy. väksyttiin toveri Väinö Mäkelä täy-della toveriluotolla, _ Keskusteltiin Canadan Kommn. nistipuolueen toimeenpanevalta ko-mitealta saapuneen kirjeen johdosta, koskien koko Suur-Britannian työväen edustajain yhteisen kokouksen pitämistä Lontoossa heinäkuun viimeisinä päivinä. Kehoitet-tiin Canadan Työväenpuoluettakin lähettämään kaksi edustajaa mai-nittuun kokoukseen. Yksi edustajista tulee olemaan Canadan Kom-jnnnistipuolueen jäsen. Toimeenpaneva komitea vaatii, että avus-taisimme edustajiefl^ matkakulujen hankinnassa. Päätimme, että luo-vutamme $10.00 mainittuun tarko-tukseen. Luettiin myöskin toinen kirje joka oli saapunut piirijärjestön sihteeriltä, koskien piirimme naisjaostojen neuvottelukokouksen pitämis-' tä ennen tulevaa piirin edustajakokousta. Keskusteltiin tämän asian johdosta ja päätettiin valita nai-sistamme kaksi edustajaa, joiden - tehtäväksi tuli hommata naisten . neuvottelukokous pidettäväksi Van-couverissa kesäjuhlien yhteydessä.. Valituiksi tulivat Hilja Toikka ja Armi Skyth. Toivottavaa olisi että yritys onnistuisi ja naisten toiminta sen kautta virkistyisi. Soon osaston kirjettä oman taloudellisen tilanteemme vuoksi emme voineet ottaa huomioon. Keskusteltiin siitä minkälaisiin toinienpiteisiin olisi ryhdyttävä, saadaksemme jäsenistömme suurera-heiluosastot. Tarkoitus on poistaa niassa määrässä liittymään työalan-keskuudestamme velttous ja tietä- ga tauloudellisiin järjestöihin, sillä mättömyys ja herättää tietoisuus I suhteellisesti pieni määrä järjcs-siitä mitä puolueemme meiltä ^ jo- j tömme jäsenistöstä kuuluu unioihin, kalseita, ja siis urheilijoiltakin, vaa- vaikka ohjelmamme siihen velvot- Amerikalaisessa aikakauslehdessä, The Nation kir-jotetaan: Lapset kuolevat ilmeisesti pääasiassa siksi, etteivät heidän perheensä voi pitää heitä hengissä. Selvää yhdyssidettä köyhyyden ja lasien kuolevaisuuden välillä on etsitty alkuosasissaan tdiokkailla tutkimuksilla, jotka ovat käsittäneet 23,000 lapsen ensi vuotta kahdeksassa amerikalaisessa kaupungissa. Tutkimuksia on toimittanut Lastentoimiston aloitteesta Robert Morse Woodbury. Köyhyys merkitsee tavallisesti liian suurta perhettä— ja kodissa, missä kaksi tai kolme'henkilöä asuu joka huoneessa, on lasten kuolevaisuus enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri kuin perheessä, jossa jokaisella perheen jäsenellä on oma huoneensa. Köyhyys merkitsee usein, että äidin on suoriteltava palkkatyötä raskautensa aikana ja sitten ehkä aikaiseen vierotettava lapsi ja kiiruhdettava takaisin työhön niin pian kuin mahdollista. Tällaisessa tapauksessa on pilkkaa, kun lääkäri määrää: «Älkää olko^ levoton, älkääkä väsyttäkö itseänne:»; se mei4utsee tavallisesti vähemmän huolellista lasten hoitoa sen kriitillisinä ensf^.vuosina. Tietämättömyys kulkee myös käsi kädessä köyhyyden kanssa, ja kaikki nämä tekijät huomataan selvästi kuo-levaisuusnumeroissa. Kuolevaisuus kaikkien kansallisuuksien keskuudessa Yhdysvalloissa tekee: juutalaisten 53 lasta 1000 kohti, Amerikassa syntyneiden vai koisien 93, italialaisten 103, värillisten kansain 154, ranskalais-canadalaislen 171, ja portugalilaisten 200 tuhatta kohti, t, s. korkein määrä. Kaikki nämä numerot osoittavat suurin piirtein kunkin eri kansallisuuden taloudellisen aseman maassa. Kun lapsen elämän huoltaminen ensimäisenä vuotenaan maksaa vain kolmannen osan siitä mitä sen hautaaminen m^csaisi, voidaan pahan juureen päästä vain perinpohjaisella yhteiskunnan uudestaan muokkauksella. Jokaisella perheellä täytyy olla äimisarvoinen toimeentulonsa, joka kirjaimellisesti merkitsee perheen heikompain jäsenten elämää taiy» kuolemaa. tii. Työläisurheilija voi käydä luokkataistelua itsensä ja luokkatove-riensa hyväksi ainoastaan kommunistipuolueen riveissä. Siis tulevat piirien jä puolueen sekä järjestömme edustajakokouk-taa. Keskustelun tuloksena oli että velvoitimme""agitatsioonitoimikun-tamme laatimaan asiasta alustuksen tulevaa edustajakokousta varten. Toivomme olisi, efctä mainittu jär-jestämiskysymys tulisi ensi edusta- • • —- Julkasemme tässä "ensimäisen saksalaisen kommunismin teoreetikon" Wilhelm Weitlingin terävän kirjotuksen rikkaasta ja köyhästä. Weit-ling eli 1808—71, tutustui nuorena räätälinsällinä ranskalaisiin sosialisteihin ja alkoi innokkaasti levittää sosialismin .aatteita, pääasiassa Sveitsistä käsin. Tämäkin kirjotus on edelleenkin mielenkiintoinen, vaikka sen julkasemisesta jo onkin kulunut useita • vuosikymmeniä. Onnellinen on se, joka on tyytyväinen olemassaoloonsa. Vaan. tyytyväinen voidaan olla. vain, jos vietetään huoletonta elämää ja omataan ystäviä, ja huolettomasti voidaan elää vain, jos tiedetään, että kukin omistaa sen, minkä tarvitsee. Ja ystäviä löydetään vain niiden keskuudesta, jotka elävät samoissa olosuhteissa, kuin me itse. Siis: tasa-arvoisuus synnyttää kaikille tahi tehtaan, jossa te olette työs-kentelemässä, me annamme, teille kyHä täsmälleen juuri ^ niin paljon ettette te kuole nälkään työtä teh-dessänne"; ja te tyydytte siihen, jotta välttyisitte nälkäännääntymi-seltä. Mutta kerran koittaa päivä, jolloin te kysytte heiltä: "Oletteko te jakaneet vaivannäöt tasan meidän kanssamme; oletteko te tehneet työtä yhtä paljon, kuin me?" Jos huoletonta elämää ja ystävyyttä ja he silloin voisivat vastata siihen ky-samalla myös luo onneja kaikille. Jos symykseenne myönteisesti, niin ja'- te nyt tahdotte aikaansaada oloti lan, jonka vallitessa kaikki ovat onnellisia, niin on teidän pyrittävä siihen, että jokainen saa niin paljon, kuin hän tarvitsee, eikä kukaan saa enemmän, kuin minkä hän tarvitsee. Jos nyt tapahtuisi perheenne keskuudessa, että joku perheenjäsen ryöväisi toisen jäsenen osuuden, niin totta kaiketi suojelisitte te jälkimäistä, sillä ettehän te toki sallisi sitä, että hän saisi kär^ä puutetta? Teidän vainionne ja peltonne on oikeastaan luonnon runsailla antimil-la valmiiksi kattama ruokapöytä — miksi ette te sitten suojele niitä vääräin ihmisten ahneudelta ja rosvoilulta? ^ Nämä sanovat tosin teille: "Me olemme ostaneet, vuokranneet tahi perineet talon, mannun ja konnun atte te työnne tulokset heidän kanssaan, vaan jolleivat he voi antaa myönteistä vastausta, niin käskette te heidät poistumaan luotanne, sillä joka ei tee työtä, hänen ei syömänkään pidä. Ani varhaisesta aamusta myöhään yöhön teette te työtä, hyväsatoinen vuosi seuraa toinen toistaan, kaikki varastosuojat ovat täpötäynnään tavaroita, antimia ja tuotteita, jpita te olette loihtineet esiin maan uumenista, ja silti kuitenkin puuttuu teiltä useimmilta ravinto, vaatteet ja asunto, eli se, mikä on tarpeen niihin — silti kuitenkin jakautuu kaikkein vähimmän maan antimista juuri teidän osaksenne, jotka hiellä ja vaivalla hankitte ja ilmoilletuot-te ne. jaosta ja tyq^Uä luotujen rikkauksien väärästä jakelusta. Senkautta juuri syntyy rikkaus ja köyhyys, sillä köyhimyksiä löytyy vain siellä, missä on rikkaita, ja näitä taas siellä, missä köyhimyksiä on. Rikkaana ja mahtavana olemiseen kuuluu olennaisesti vääryydenhar-joittaminen! Siis: yhtä monta kuin rikasta ja mahtavaa, jotka te laskette löytyvän keskuudessanne, löy-tyy keskuudessanne yhtä monta vää-rp^ denharjoittajaa ja väärämielistä. Vaan vain oikeamieliset ja vanhurskaat nimenomaan ovat ne, jotka perivät maan. Ja siinä tapauksessa, että te olette kristittyjä, muistakaa Kristuksen lausumat sanat, siitä kuinka kertaa rikkaan oli helppo täyttää kaikki käskyt, mutta perin työlästä ruveta oikeamielisesti jakamaan rikkaut-taan! Rikkaana ja väärämielisenä olemiseen sisältyy myös lisäksi vallan tahi niiden keinojen ja välineiden omaaminen, joiden turvissa voidaan nauttia enemmän kuin tarvitaan, tarvitsematta laisinkaan tehdä työtä sentakia. Niin ollen täytyy kuitenkin toisten raataa^TSk-kaankin edestä: mitä tämä turhanpäiten kuluttaa ja tuhl^, sitä ilman tulee toisten olla! Rikkaan takia ahertaa miljoonat teikäläiset tehden hiki päässä joutavanpäiväistä työtä, josta teille ei ole mitään hyötyä. Mutta nämä miljoonat ihmiset tahtovat myös Vmata ruokaa ja vaatteita, ja meidän toisten on senvuoksi. hankittava ne heille, ilman cttS^'ae''sen korvaukseksi voivat oiJa:.tÖEB8 miksikään oleelliseksi tosihySdyks^ työllään. Taha kaikki johtua väärästä työn- Mutta niin kanan, kuin vielä cn ihmisiä, on kaikkinainen työ, joka ei ole tarpeen kaikkien olemassaolon ja hyvinvoinnin takia, tarpeetonta työtä. Mitä hyötyä oikeastaan on enimmästä määrästä ylellisyysesineitä, jotka valmistetaan niin tavattomalla huolella, j a joita he koi-tenkaan eivät voi hankkia itselleen? Se suunnattoman suuri työläisjoukko, joka työskentelee moisten tavarain valmistuksessa, hyödyttäisi yhteiskuntaa, sillä heidän avuUaan voisi helpottua se kaikkein -välttämättömin työ, joka jokaisen on suoritettava elääkseen, sillä tahtovathan kaikki luonnollisesti suojella itseään pakkaselta ja kosteudelta ja kaikki tahtovat saada ruokaa ja vaatteita. ^ Laskekaa nyt myöskin se tavattoman suuri palkkaa nauttivien kunnottomien heittiöiden lauma ja oe lukemattomat, jotka ovat näitä palvelemassa helpoittaakseen näiden laiskurien mukavuudet ja hyvinvoinnin, samoin kuin myös armeijat, joiden tehtävänä on noiden laiskurien tekemien vääryyksien puolustaminen — ja te olette suuresti i h n i _^ levä sitä työkykyisten ihraisten suunnatonta paljoutta, jotka oWt ehdoin tahdoin estetyt tekem^^ mitään hyödyllistä työtä ja joiden van osuuden sus ovat toiset pakoi-tetnt suorittamaan! osaUe, hyödyllisestä työstä lanif Mutta näiden inhimillisten loJ-" eläjäin harjoittama vääryys ci sa-^ Vapauden seuraavia urhc Nyrkkeilyn A Työväen Urhei VapaaliikkeitS, Sanvaliikkeeitä Tehkää ti ten lisätä puu mi n m o r jakokouksessa tyy tuksi. Niin että t lisesti ja poliittis kävisi käsikädessi yksinkertaisemmin asti on tapahtunu NORTH BRi Keräyksettä No Iin hyväksi oli tul Nipigon Sioux Lookout ... Lappi Fort William, O. listalla Yhteensä Tästä lausumm jille ja lahjottajil SCHUMAC Ei ole näkynyt suhteista kirjotuk ma sana. Työttömiä kulj voksiin ei pääse 1 Työnhakijoita on Timminsissä sadot parilla. Työn alla on vesijohtotöitä- I kehnot menopui Se "jappaus", joi ta töitä suoriteta la kaiken arvoste lainen vienee vt sista, • Svante "Wilso miehiä tullessaan miehet matlcalculu herru "sakkasi" taa tilalle vanho, tumiehiä. Ei v( paa siltä, joka i malassa. Teille pirtun osto, vaik kaan. Työväen r la yläpuolella täi) Olemme pahoil me saaneet kirje selvää Icäsitystä — Tolm. IROQUOIS pistu yksinomaan vain s'iihen, että he käyttävät hyväkseen kaikkia tö-dän ruumiin- ja hengenvoimia^^' heidän ahneutensa aa. sa myös estää teidät nanttim^s^ nnn suurta osaa .tämän f ^ ^ ° Z , y k s i s t ä , joista he monunntlcai^ Täniä paperlk; valmis. Ei ole aikana mitään i ollut pulietta pa tamisesta tämän syystä tai toisei töistaiselcsi. Työttömät mie ja petollisen pon tajärjestyljsensä parhaan osan it jotka vapaaehtoi tekevät työtä h Siksi on kallistef tarpeiden Tiinnat dän palkkanne : te aina voitte vai . ta laatuaan ja si rin niukalti sitäk nettaisi saada 1 jos te vain ette ~ mutta tässä t he itse pakoitetu tä ja se vasta sietämätöntä heis Kun lihaa tail peitä tuodaan ks taa niistä '^esiva sen nimenä sitte ningas tahi miki itselleen ja omii ja sitten tulevat seineen ja todis kentetut saamaan sitten ei mitään ^aralle, niin saat leivänkannikkaa kään suodaan te rästi äärimmlisel livat nuo loiselä; sa, vaan nälkää i tuota heille mitäi i'astoin. Kuta köyhempi saarempi on kau] ^ a i n lukumää ^ e n Ori tehtäv "2mä koettavat 1 tannaksellaan tapauksessa' omai t ^ i i vaan \nain i ^iskunta on jär jestehnän mukaii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-07-02