Vapaus, September 10, 1926

              Bi¥a2 Peijantainay i^ysk. 10 p:nä—Friday, Sept. 10
VAPAUS
Xlanadan SQomalaisen tySväeston ainoa äSnenkannattaia,
ilmestyy Sadburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
ja perjantaina.
: , Toimitta j a t i v
S. G. N E I L . ' AEVO VAAEA.
Kegistered ät the Post Office Department, Ottawa,
as seco^^ class matter.
Jos ette milloin taliansa saa vastausta^ ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä. :
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Parlamentaarinen toiminta
Eräs Workerin lukija kirjoUaa meille Vancouveris-la,
lausuu Worker ylläolevalla oisikollfl, v^ustcstussa
toin5»ilui9kirjotuksessaan, onnitellen meitä ^en johdosta,
että olemme muuttaneet kantaamme parfaraentaarisiin
vaaleihin nähden. Hän uskoo olevan aivJlndikeiii, et­tä
me olemme lakanneet olemasta «antitf^artiämentaa'
risia». Tässä on suuri määrä väärinymmlirryötä. j
Me emme ole millonkaan ottaneet sitä; kantaa, että
työväen tulisi pysyä erossa parlamentaarisista vaali­taisteluista
tahi olla ottamatta parlamenttia huomioon
tai boikoleerata sitä. Päinvastoin. Me olemme aina
innostaheet ja kehottaneet työläisiä itsenäiseen poliitti­seen
Hoimintaan, siihen luettuna tietenkin parlamentaa
ririenlcih toiminta. Tässä j u u " lukijamme väärinym­märrys
lepää. Me uskomme, että kiinteä poliittinen
toiminta työväen taholta johtaa poliittisen vallan val­taamiseen
ja Sosialismiin. - Mutta parlamentaarinen
toilhinta on vain yksi ösa tästä yleisestä poliittisesta
toiminnasta j a silla on hyvin' merkityt j a määrätyt ra­jansa.
Parlamentaarinen toiminta yksinään ja erptet-ttina
poliittiset toiminnan muista muodoista ei tule mil­loinkaan
johtamaan työläisiä poliittisen vallan valtaa­miseen
j a kapitalismin kukistamiseen. Tuo on hyvin
täikrä erotus. Poliittiseen toimintaan, siinä; merkityk­sessä,
ininkä me tahdomme sille antaa —siinä merki
tyksessä, minkä sijle antoi Marx ja luokkataistelun to­dellisuus
— sisältyy työväenluokan jokainen toimenpi­de,
joka on tähdätty kapitalistista valtiota vastaan.
Yleislakko Suurbritanniassa, huolimatta Suiirbritanni-on
ammattijärjestön yleisneuvoston kamelikurkimaisis-la
anteeksipyynnöistä, oli loistava palanen poliittista
toimintaa; Suurbritannian kapiialistiluokka näki aiyän
' selvästi,; taika voima yleislakolla o l i , ,Kapitalistiluokan
valta lepää valtiossa. . Valtion, kaikki voii^at «mobili­soitiin
työläisien murskaambeksi. Työläisten täytyy
tulla huomaamaan, missä todellinen valta lepää., Par­lamentti
ei ole koko valtio. Todellisuudessa ae.on. pe­rin'
pieni osa valtiosta: tänään. Monissa kapitalistisis­sa
.maissa^ kuten esim. JtalijBSsa,. ön Jcapilalisiiluokka
inelkeio'kcAonaan hävhtänyiparlamentiii,.multa' tämä
sama 'kapitalistiluokka on siitä huolimatta vallassa'.'
K i i n - tarkastetaan pääoman j a työväestön välistä kamp-paUtiilEnglannisäaj
niin parlamentti näyt^ kokonaan
katoavan näyitämöltä.Canada8sä; hyväksyi ed^^
huone 'vähä'yhteiskunnallista lainsäädäntöä, mutta se-liaatti
tappoi :8en. Ja vaikka senaatti ei asettuisikaan
v^tästamaäQ, 'niin oikeuksille (kuninkaan salaneuvos-tolle)
olisi :vielk mahdollista antaa paljua «kansan
tahdolleg;yffSodanäilräiria hallittiin suurinimaksirjosdbi
haltitu^neuvostol) ^ määräyksillä. , Diktatuuri paljasti
itsensä paljaalle Rimalle.. ' ' > ' '
' Mcf liäin ollen,-pS^ymme kannallamme (joka on saa-n(
it vahvistuksen- Venäjän ja Suomen vallankumouksb-sa,
Irla^in;48i^telussa itsemääräämisoikeudesta, Egyp­tin
nykyisessä .tilanteessa j a kokemuksissa fascistisesta
vastavallankumouksesta), että äänesys parlamentissa
ei voi ratkaista kysymystä luokkataistelusta pääoman
j a työväestön välillä ja että meidän ei sallita poistaa
kapitalismia parlamentaarisen - lainsäädäntöprosessin
kautta. Kun me saamme parlamentissa enemmistön,
niiii kapitalistit nousevat kapinaan, kuten kaikki omis­tavat
luokat ovat tehneet, ja turvautuvat Mussolinin
j a Joynston-Hicksin keinoihin. Me voimme ja nlei-däh
tulee kiristää parlamentilta niin paljo työläisille
edullista ja heidän asemaansa parantavaa lainlaadintaa
kuin suinkin mahdollista. Meidän tulisi kiristää par­lamentilta
viimeisinkin etuhiukkanen. Mutta meidän
ei saisi pettää itseämme. ;Me emhie voi hävittää kapi­talismia
pelkin parlamentaarisin keinoin.
Todistakaamme se täällä. Juuri niin, todelkaamme
se Canadassa. Parlamentin ja parlamentarismin mah~
dollisuksien rajotuslen, suppeuden iqteamiseen käytetty
energia, vaalien edellyttämä järjestäminen ja taistelu,
se luokkatietoisuus, mikä saa vaalitaisteluissa tilaisuu­den
levitä, kaikki nämä kulettavat työläistä lähemmäk­si
kapitalismin kukistamista. On aivan selvää, että
meidän ei saa Jättää käyttämättä sitä tilaisuutta, minkä
vaalit tarjoavat propagandalle ja kasvatustyölle. Me
olemme voimakkaasti puolustaneet vaaleihin osanottoa.
Me olemme jatkuvasti painostaneet yhtenäisen canadä-latsen
työväenpuolueen kehittämistä an»mattiyhdistys-liikkeen
lukemana.
Me uudelleen kysymme vancouverilaiselta lukijalt
tamme, lausuu lehti lopuksi, missä Workerin taholta
on tehtv kannanmuutos?
Työväestö pääoman taiätelu^'
—' koulussa '
Työväen luokkataistelu» kehittyy vähitQllenf S? a l ­kaa
sillä, että erinäisten työpaikkojen ja tehtniden'4yö-läiset
yksitellen nousevat kapinoimaan sietämättömiä
työoloja vastaan: Vähitellen he muodostavat pitempi­aikaisia
liittoja. He alkavat hämärästi tuntea, etteivät
heidän etunsa ainoastaan satunnaisesti ole joutuneet
vastakkain liikkeenharjotlajain etujen kanssa, vaan että
kummankin puolen edut ovat jatkuvasti toisilleen vas­takkaiset.'
Heissä kehittyy tietoisuus,-etlä heillä on o-ma
erikoinen .luokkansa. Heidän näköalansa laajenee,
he alkavat nähdä koko luokkansa. Siten on avartunut
työläisille myöskin poliittinen tietoisuus, laajentunut
taistelu yhteiseksi luokkataisteluksi.
Niin kauan, kun valtio näyttää olevan luokkien ylä-r
puolella olevaf'tofkeiri mahti, kääntyvät työläiset senkin
puoleen^ ^lyytaen tai vaatien^ että se lailla kävisi käsik­si
heidän^^kariouteensa ja suojelisi heitä liialliselta riis-höffa.
Afuti^ iaistelussa kapitalisteja vastaan huoma-taap^
j/ett^ nämä päinvastoin käyttävät herravaltaansa
valtiossa {^luokkaetujensa puolustamiseen työläisiä vas-itaan.
'J- •
Työv^tp on se luokka, joka saa kokea kaikki ka-
'pitalistieii'Iratirifdat tuskallisten kärsimysten aiheutta­jina.'
Se :i:arsii eniten kauppapulien aikana; se on tuot­tajain
lupkka, jonka työntuotteista . vähäinen joukko
loiseläjiäi^li^'|uärerainassa määrin ryöstää suurimman
.y^,|Capitali^it5t*; joita vastaan työväenuniot taistelevat,
muodpsta^^a^Jäerf luokan, saman porvariston, jonka hal­lussa
valnovatta on. TyöläTset, jotk£( käyvät tätä taisr^
teluay' o^^t säihoja työmiehiä, joiden on 'suoritettava
poKittine^ taistelu sosialismin toteuttamiseksi.
'';Teknijj|£an .kehitys ajaa kapitalisteja rauhattomassa
•kiJpaiJus^iet^npäin. Ei j u u r i kukaan heistä ole kau­an''
VoitosQaHk? Varma; jokaista uhkaa vaara,' että teknii­kan
kehitys jättää hänet jälkeensä ja hänen täytyy voi­tostaan
l^sata mahdollisimman paljo pääomaa, voi­dakseen
purentaa ja parantaa liikettään. Voitonhalu
on liikkealepaneva voima, joka hallitsee kapitalisteja.
SentähdeiMi asettuvat kapitalistit kova&ti vastustamaan
työvaen^nioitten yrityksiä korottaa palkkoja j a ra-jottaa
hei Iän valtaansa tehtaissa. Tekniikan kehitys
korvaa autuisesti työläisiä koneilla ja ammattitaitoisia
oppimattafnalla työvoimalla jota on halvalla saatavis­sa^
Se im- otiAiiänsa vetämään joukottain vaatimattomia
maaseuluuisia polkemaan palkkoja.
Kapitflismin järjestelmä panee vaihtelemaan keske­nään
hyvit li^keajat ja pulakaudet, jolloin kapitalistit
pakkotyöjiömyyden kautta pyrkivät^ tuhoamaan unioit.-
t:en ennej^bi^r-saavuttamia etuja. Kapitalismin rauha­ton
kehitQ3*'^ää myös unioita vanhoillisiksi muuttu­masta
ja2 hiiden täytyy, puoluettomuustunnuksistaan
hiiolimat»; ottaa taistelussaan huomioon poliittisen t i ­lanteen
jfi'yleisen taistelim vaatimuksia.
, :* UniotA>va^Jcapitalismin vallitessa välttämättömät te­kijät':'
aiiaastaan alituisen taistelun kautta kykenevät ne
estämään /«kapitalistisen kehityksen pyrkimystä syöstä
työväenluokka vallitsevaa suurempaan kurjuuteen. Mut­ta
unioill^i on samalla työväen luokkavoimaa kasvatta­va
merki^s,ja'Pilä suurempi, mitä paremmin ne kyke­nevät
om^^n erikoiseen tehtäväänsä korkeampien elämi­sen
ehtoj^ puolesta. Se on takeena siitä, että niideu
takaaaivotr silloin järjestynyttä toimivaa voimaa. Työ-
^väen luokkataistelun päämäärä on kiinteässä yhteydessä
^ k a y f ^ o ^ ^ i f taisto sjitä.
Työv^tlluokan voiman kasvaminen yhdellä alalla
edistää t|öy^^i\ Jyleistä luoldcataistelua. Unionistisella
liikkeellä^6nkin siinä tärkeä osa. Sen vuoksi on jokai­sen
työläj^i|^V|]tvolli8Uus liittyä jäseneksi unioon. — ä.
[ Uud^;^^^^^ merkkejä
Engl^n|pulkomaapolitiikan vaikeudet ja^
lisääntyvä samassa suhteessa kuin sen kotimainen kan-sallistaloffs
laskee, kirjottaa Daily Worker. Brittiläis-liT
im^perialisinia järkytti ensin keväällä yleislakko ja
sen ^aih^ttamia^ toisten teollisuuksien lamaantuminen.
^Sqn^äfd^ai^M^tlb:^ joutuu kohtaamaan Italian kannatta-m^
n'*£span;janvpäättävän esiintymisen, joka vaikuttaa
engl^ttlaiseR^vimperialismin kontrolliin Intiaan johta-vaÖilkilkutieiis
Välimerellä. '
j^parija>Jraatii Gibraltarin vastaisella Afrikan ran-nikcdla!''
olevaa' -Tangieria, joka tavallaan on - isku Eng-lanhiii;;
imperiälismin valtasuoneen. Mainitaan Italian
Englannille ~ asettamasta vaatimuksesta, minkä tarkotuk-
;^)|^';Ön italian kontrollivallan lisääminen Välimeren
maissa ja sen-yhteydessä esiintyvä saksalainen aije Ber­lin—
Bagdad-lra/dan valmistamisesta, jonka aikeen maa-,
ilmansota keskeytti. . /
Italian imperialismin täytyy, joko laajentaa vaiku-tusalijeitaan
taikka kuolla. Mussolinin hallituksella on
haltia* laajentaa alueitaa netelään ja itäänpäin Vähä-Aa­siaan
jä-Afrikaan, eikä jättää Välimeren läntistä port­tia,'
rGibraltarin'salmea tykkänään Englannin kontrol­lin
alaiseksi,.
-Bans^a!el:katsele mielihyvin Italian hommia, mut­ta
ij^iiisiko; se-suostuvainen täysinvoimin kannattamaan
Englantia;-on vielä kyseenalaista. Banskan edut keski-
Europassä^ oväl sangen vastakkaiset Englannin etuihin,
joskitr sillä ön etuja Välimerelläkin, kuten tie ranska-lais^.
nJllfndo-Kiinaan, jonka voisi asettaa suoraan lin­jaan
v£jiglannin kanssa.
Et);ijen'Hstiriitaisuus on jo kehittynyt jossain mää­rin.:
pois'^^diplomaattisten neuvottelijain käsistä, mikä
•näkyy-SiifSkin, että Banska -ja Elnglanli ovat lähettä-
•rfeet' sötaläivojaan Tangieriin. Kapitalistinen lehdistö
riiyontää Jivoimesti laivojen lähetyksen tarkottavan es­tettä
.Eapspjanaikcilleäkkirynnäköllä vallata Tangierin
alueet.^-j
n Yäliincren alueita pidetään tällä hetkellä tapahtu­mapaikkana,
joka saattaa levittää sotaisen kiihkon kaik­kiin
Europan-maihin. Siihen viittaa myöskin Englan-
'nln^ja Itolian neuvottelut Abessinian suhletn; jossa
Englanti suojeli etiinsa paikallisen' hallituksen myötä-
,vaikutukseHai„-^,
.Näemrtie •'siis, että koko. maailman työväenluokka
se,isQO. ,ya(>ran partaalla, johon kapitalismi sen on uu­delleen'kuleltanut.
Tämän lisäksi tulee kapitalististen
n?9iyt?n. ,^9äi5ten suhteitten aiheuttamat tekijät. Näem­me.
etYä "kapitalismi ei ole voinut vakiintuai koska py­syvä'vakiinnuttaminen
on liian suuri ja mahdoton teh­tävä
nykyisille kapitalistisille'ryhmittymille, jotka hau­tovat
sotaa tarkotuksella tuhota kilpailijansa ja estää
vallankumouksellisen aallon kohoamisen.
" Työväen on nostettava työväenluokan yhteinen rin-ta.
ma icaikissa maissa kapitalismia vastaan. Se on
Kommunistisen internationalen suosittama tunnus maa-v
ilnian työväenluokalle. Työväenluokan yhteisen rin­taman
luominen on ainoa tepsivä keino, jolla uusi
joukkoteurastus, uusi sota, voidaan estää j a tehdä öte-mättomaksi.
Työväen urheilu
Canadan suomalaisten työläisten urheiluliiton
mestaruuskilpailut
. Kisayoli jälleen saanut järjestet­täväkseen
liiton -vuotuiset mesta'
ruuskilpailut rata- ja kenttänrhei-lussa.
Kilpailut suoritettiin -viime
sunnuntaina Sudburyssa Union-puiston
kentällä. , ,,
Kilpailijoita ei tällä erää ollut
niin runsaasti kuin olisi ollut syytä^^
odottaa.' Heitä oli saapunut vain
neljästä seurasta, yhteensä 21.
Huonoimmin edustettuna olivat
juoksijat ja haiset.
Kilpailuja haittasi koko päivän
pienenlainen tihkusade j a kolea i l ­ma.
Pojat tuntuivat olevan sitä
mieltä, että kilpailut on tulevana
vuonna järjestettävä aikaisemmin,
eikä Jätettävä näin-myöhäiseen syk­syyn.
Kilpailut alotettiin hyvän tavan
mukaan
sadan metrin jooksalla.
Ensi kertaa saatiin juosta kolmen
miehen erissä. ' Se -lisäsi^suuresti
mielenkiintoa;. Tulokset:
Mestari H . Sula, Kisa, 12.8 sek.
2. E. Eerola, Creighton Yritys,
13.1 sek.
3. P, Häkkinen, Creighton Y.
13.2 sek:
Kuten sanottu, haittasi tätä kil­pailua
kolean sään lisäksi perin peh­meä
rata. - TTulokset sen mukaiset.
. 800 m. jnoksuMa
tuli mestariksi uudella ennätysajal-l
a . Paulimme,. joka näyttää hylän­neen
piteinmät matkat ja yrittävän
pääasiassa keskipitkillä.
Mestari Pauli Jansson, Kisa, 2 m,
15.3 sek.
2. N. Piispanen, ^ehu, 2 m. 22.7 sek.
Niku näytti aluksi panevan Paulia
lujille, mutta mies ei ole tarpeeksi
harjotellut.
110 m. matalien aitojen
menossa tuli myös uusi ennätys.'En­tisen
mestarin Sulan juoksu hylät-tiin
tykkänään virheellisen juoksuta-van
takia.?
Mestari P. Häkkinen, Creighton Y.
19.7 sek.
2. M . Peräl^impi, Kisa, 20.7 sek.
3. E. Ristonen, Kisa, 20.8 sek.
Neljänsacian metrin juoksu**»
ei tapahtunut muuta kuin se ihme,
että Sula ei-' pärjännyt tällä olete­tulla
.matkallaan.
Mestari P. -Häkkinen, Creighton Y . ,
61.1. sek.
2. H. Sula, Kisa, 63 sek.
3. E. Eerola.vCreighton :Y. 63.1 sek.
Puolentoiata kilometrin .
taipaleelle -lähti neljä miestä. Muu­tamaa
minuuttia aijemmin penin­kulman
voittanut mies heitti kuiten­kin
sikseen.
Mestar Pauli( Jipinsson, Kisa, 4 min.
' -39 sek. -
2. N. Piispanen, Jehu, 4 min. 58 sek.
3. O. Lind, Jehu, 5 min. 53.4 sek.
Peninkulman -
taipaleelle lahti kolme miestä, jot­ka
kaikki juoksivat, matkan loppuun.
Kyrölä oli itseoikeutettu voittaja.
Hän oli toisia kilpailijoita kierros-kaupalla
edellä. ^
Mestari Martti Kyrölä, Jehu,
36 min. 38.5 sek.
2. Lauri Laine,'Jehu, 39 min, 1 sek.
3. K, Suutarinen, Kisa, 39 min.
26.8 seik.
Pitnusbypyssa
ei tapahtunut mitään erikoista. Tu­lokset
perin kehnoja. Sula sai vain
yhden onnistuneen hypyn.
Mestari P. Häkkinen, Creighton Y .
5.72 m.
2. E. Eerola, Creighton Y. 5.55 m.
3. H. Sula, Kisa, 5.34 m.
KorkeuthypyMa
paransi Häkkinen omistamaansa en­nätystä
yhdellä sentillä.
Mestari P. Häkkinen, Creighton Y.
1.62 m.
2. H. Sula, Kisa, 1.47 m.
3. O. Rautio, Creighton Y. 1.46 m.
Port M
No. 105 —1991!
Mestari E. Ristonen, Kisa, 2.90 m.
2. E. Eerola, Creighton Y., 2.80 m.
3. F. Korpinen, Kisa, j a O- Rautio,
Creighton Y., 2.70
Kuulantyönnössä
teki-Kisan uusi mies uuden ennä^
tyksen. Aijemmat «nätykset olivat
hylätyt senvuoksi, että oli havaittu
nseimpain työntökuuläin olleen a-lapainoisia.
Mestari E/Ristonen, Kisa, 11.36 m.
2. A. Vaara, Kisai 9.90 m.
3. J . Seppälä, Kisa, 9.56 m.
Kiekonheitossa
mestaroi'Beaver Laken komein mies.
Mestari A. Reinikainen, Jehu,
30.56 m.
2. O. Lind, Jehu, 28.57 m.
3. J . Seppälä, Kisa, 27.89 m.
Keihäänheitossa
tapahtui vallan ihme. Nuorten sar­jaan
ehkä vieläkin kuuluva Lauri
Kolari näytti oppi-isille hyviä lapo­ja.
Otti mestaruuden;
Mestari Lauri Kolari, Jehu, 39.58 m.
2. E. Eerola, Creighton, Y . , 39^31 m.
3. E. Perä, Creighton Y., 37.86 m.
Naisten kilpailuihin
osallistui vain kolme. Tulolcset seu­raavat:
,
100 m. voitti Lempi Venhola K i ­sasta
ajalla 16.2. Toisena A. Salo
Soon Vesasta, 16-4. Kolmantena
T. Nieminen samasta seurasta ajal-
.la 16.5 sek.
Kuulantyönnön voitti niinikään
Lempi. Tulos 6.61 m. Salon tu­los
.6.53 ja Niemisen 6.15 .m.
Pituushypyssä tuli järjestys .seu­raavanlaiseksi:
Venhola 3.65, Nie.
minen 3.46 j a Salo 3.39 m.
Naisten kolmiottelun voitti sns
Lempi Venhola pistemäärällä 2lö
46.. Toisena A. Salo 202.92 ja^ kol­mantena'
T. Nieminen 199,40 pis­teellä.
,
Kisan kiertopalkinto Creightoon
Kilpailujen yhteydessä suoritet­tiin
myös seitsenottelu. - Siinä oli
kilpailijoilla oikeus valita kolmesta
heitosta kaksi, neljästä hypystä kol­me
ja neljästä juoksusta kaksi pa­rasta
„ kilpailuaineikseen. . - Mesta­ruuden
i>eri tässä seitsenottelussa
kilpailujen paras,mies luonnollises­tikin.
Siis seuraavassa järjestyk­sessä
: . \
Mestari P^ Häkkinen, Creighton Y.,
475.36 pist.
2. E. Eerola, Creighton Y.,
469.4'l pist.
3.. H . Sula, Kisa, 451 .pist.
4. A:^Reinikainen, Jehu, 448.22 pist.
5. L. Kolari, Jehu, 447.47 pist.
6. E. Perä, Creighton Y., 443.75
•. pist. ,:
Näiden seitsenottelun tulosten pe­rusteella
oli Sudburyn Kisa asetta­nut
kilpailtavaksi myöskin kierto­palkinnon,
jonka hyväksi laskettiin
kunkin seuran kolmen parhaan seit­senottelijan
pistetulokset. Kisan
pojat olivat voittaneet sen kahtena
edellisenä 'kesänä seuransa haltuun.
Nyt olisi ollut viimeinen kerta, kun
siitä kilpailtiin, elleivät Creighton
Yrityksen pojat olisi sitä voittaneet.
Tapahtuipa vielä niin ohrasej<li, että
Kisa jäi kilpailussa kolmanneksi.
Maaseudun miehet ehkä sen tule.
vaisuudessa lopullisesti voittavatkin.
Eri seurojen pistetulokset olivat:
1. Creighton Yritys, 1388.72 pist.
2. Beaver La^en Jehu, 1338i62 pist.
3. Sudburyn Kisa, 1291.87 pist.
•Port arthnril»isille ja ymparisto-läisille
"on ehkä -vielä paikallaan mai­nita
mutama sana tulevista - vaaleis­ta,
jotka ovat aivan oven edessä,
nimittäitt t. k, 14 päivänä. A. E .
Smith, joka on Canadan työväen­puolueen
ehdokas; tästä piiristä, on
ollut liikkeellä. Hän on, pitänyt pu­heita
ympäri tämän piirin. On kui­tenkin
monta paikkakuntaa, jotka
jäävät käymättä, sillä on mahdotto­muus
jokaiselle perukalle ^ yhden
henkilön ehtiä..: Yhtenä.tekijänä on
myöskin rahallinen puoli, sillä työ*
väen ehdokkailla ei'ole käytettä-vi-nään
miljooniin .nousevia vaalira-hastoja;
kuten •.pory^ri|»uolueiden eh­dokkailla.
Ty^öväenpuolueen elidok.
kaan .pitää montakertaa- tyhjällä
vatsalla lähteä kiertämän, ja yleen­sä
kulkea niillä penneillä mitä toi­set
työväenluokan jäsenet voivat
hänelle antaa.
, Kun kerta emme voi ehdokastam.
me jokai paikassa kulettaa, niin lan­keaa
tällä tavalla suurempi työ niil­le
työväen joukoille, jotka todelli»
Eesti haluavat työskennellä työväen­luokan
vapautumisen puolesta. Mei­dän
jokaisen työväenluokan jäse­nen
tulee olla agitaattori, puhuja,
selostaja. Meidän pitää olla jokair
sen toisille työläisille tekemässä sel­väksi
tilannetta, missä olemme.
Me jokainen myös siihen kykenem­me,
jos emme suuremmassa .määrin4^
niin kuitenkin vähemmässä. Me|;>)
dän jokaisen tulee tehdä kaikkemme
työmme edistämiseksi ja edustajam-me
ja koko toimintamme' tunnetuk­si
tekemisessä. Kun s-näin teemme,
niin silloin olemmä<~ kohdaltamme
jokainen myöskin ^^ustaneet ehdok­kaamme
j a koko työväenluokan va­pautustaistelua.
Työläisten ja maanviljelijäin tu­lisi
kaikkien ottaa, huomioonsa, e-t-tä
kohdaltansa -tekisivät oman eh­dokkaamme
tuntemiseksi tekemises­sä
työtä. Näyttäkää jokainen, että
me ymmärrämme oman taistelumme
ja tahdomme myös tukea omaa tais­teluamme.
Oman luokkamme eh­dokkaan
on saatava kaikki se apu,
mitä hän tarvitseekin. Kukin ää­nestämme
A. E. Smithiä Arthurin
piiristä; Dominion lainlaatijakun-taan
näissä vaaleissa.
Jo kauan on Arthurin uutisissa
kierrelljrt uutinen Permantopaikka
n :o 10, mutta koskaan ei ole'mai­nittu
muuta kuin että sitä vain har.
joitellaan. Nyt »pikku Ville» hal:-
jotuksissa- käydessään sanoi,' • että:
kappale hänestä näyttää siksi hyväl­tä,
että voidaan ilmottaa kappaleen
esitysaikakin, ja siksi on suunnitel­tu
syyskuun 18 päivän iltaa. Ville
tulee esiintymään tässä huvittavassa
operettikappaleessa. Hän esittää
samaa osaa, millä hän sai koko To­ronton
yleisön ihan haltioihinsa. Sa­man
tulee hän täällä tekemään.
Muistakaa sitten 18 päivää.
Pienennettyjä kiviä. Kuudenkym­menentuhannen
tonnin pienennetty­jen
kivien tilaus" "on tullut Mountain
Stone Co :lle. Tilaus on suurim­pia
mitä mainitulla yhtiöllä on ollut.
Kivitilauksen on antanut Hydro
Electric Power Co., joka tulee k i ­vet
käyttämään Alexander •Falls'in
sulun rakennustöihin. Tilaus tulee
antamaan yhtiölle työtä pitemmäk­si
ajaksi, silla komppanialla on en­nestäänkin
jo muutamia tilauksia.
nettua näytelmää ei Ta'^^, ui
kukaan jätä katsomatta.
- ' - - ^KirjeenvaSttaja: '
. > Vansetin P«,te,liioL^
joka pidettiin syysk. 5 päi.S^
nistui , yh toiveitten. V ä S ^-
haali ääriään myöten
heUe kuusi sataa henkilöä i.-^
kansallisuuksista, joukossa E-italialaisia
fascisteja, jotka S?
vat häiritä kokousta, vaan kun kf"
masivat, ettei^ heitä ollut kuin t
ku. niin tyyntjivät. KokoulJi
kerättiin kolehti Saccon ja vS?
^^^9y7/ .78, ?jost8a o'n p'ieni^ sum^m a
noja. tiliselostus tullen myöheminis.
Myöskin laadittiin päätöslauseZ"
joka lähetetään:,tälä/: juttua
ville asianomaisilleV - Toivottavaa o-lisii.
että vast^edes: kun vietetäS»
samansuuntaisia kokouksia tai jnh
kaikki yhdessä toimittaisiin kansani,
välisissä merkeissä.
Varkaudesta syytetään ^eristä
maailmansodan veteraania, nimeltä
Beryl Mintz. Hänen väitetään pai-kanneen
pieniä poikasia varastamaan
terästehtaalta röiäura Tuomio­ta
ei ole vielä; dnjSettu. Niin se on,
että se on tässä yhteiskunnassa la.
kien rikkomista, jos vain koskee
suuren teräsyhtiön omaisuuteen,
vaikkapa se ei olisi kuin romuraa!
taa: •• • ' •
Tyolg(tt«n kuollut tapaturmaiiejli
Cerastehtaalla. Jas. Turco-niminen
työläinen menetti henkensä oUes.
ii^an "brafcemanni" "nostopoketis.
sa", kun joutui teräsköyteen kiinni,
loukkaantuen niin pahasti, että kuo­l
i tuntia myöhemmin. Turcolta jäi
vaimo ja ksmimenen lasta.
Koulut ovat taas alkaneet op^
tuskautensa ja noin 4,501 v oppilas­ta
on jo kirjottautunut kouluihin.
"Charleyn tati' on sen kolminäy­töksisen
-huvinäytelmän nimi, joka
tulee esitettäväksi piakkoin. Seu­raava
näytelmä on "Permantopaik­ka
No. 10."
H. ja S.
HESPERO, ALTA.
Kilpailuissa
ei vallinnut mikään mestarillinen
järjestys ja säännöllisyys. Lienee
siihen* vaikuttanut jonkunverran i l -
mastosuhteetkin. Väkeä oli riiva­tun
vähän paikalla seuraamassa kil­pailuja.
Lienee paikallaan, että
kilpailut järjestetään tulevana ke­sänä
-viimeistään elokuun alussa.
Vaikka sataisikin, ei olisi ainakaan
niin riivatun kylmä sää.
Liittoon näkjry vähitellen nouse­van
omia miehiä niiden lisäksi, jol-
Sulan ja Raution tulos pitäisi oi- ta Ariime aikoina on tullut-Suomesta.
keastaan olla sama. Sillä Raution jo
hypättyä ei ripaa enää saatu asetet­tua
samaan korkeuteen, vaan sent­tiä
korkeammalle, josta Rautio oli.
Liiton parhaat moniottelijat ovat
epäilemättä soolaincn Ahlberg, joka
ei työasiain takia voinut ottaa osaa,
creightolainen Häkkinen, timminsi-si
varmasti selviytynyt. Kun Rau- Iäinen Soini,-jota Ho ei ollut josta-tio
ei ryhtynyt tuollaisella seikalla! kin syystä lähettänyt tuleen. Tä-viivyttämään
kilpailuja; niin sai hän 4 hän luetteloon voitaisiin vielä lisä-viralli^
esti tyytyä kolmanteen ti-i tä Kisan -Perälampi, Jehun Reini-laan.
1 kainen, Creighton Y:n Eerola, Je-ihun
lupaava tulevaisuuden mies Lau-
Kolmiloikka , j Kolari uskaltaisimmeko sanoa
osotti kaikkien. Häkkistä lukuunot-j Kisan Sula, joka on kehittynyt alaa-tamatta
olevan huonossa kunnossa, 'päin kuin lehmän häntä. Kisan nu-
Mcstari P. Häkkinen, Creighton Y. sin j a nähtävästi naras vleisurheili:
PolkupyoräiIii|aiHe. ' Kaupungin
sivulain . mukaan tulee tästä lähti­en
jokaisella polkupyörällä kulkijal-la^)
lla lamppu polkupyörässä iltasin.
Lakia on luvattu panna tiukasti käy­täntöön.
On siis parempi,. että
kaikki polkupyörällä kulkijat otta­vat
tämän huomioon, että ei tarvit­se
ruveta -drkakunnan kanssa ret­telöimään.
12.09 m.
2. Lauri Kolari, Jehu, 11.19 m.
3. E. Eerola, Crejghton Y. 10.99 m.
Seiväshypyssä
oli uusi kisalainen vaarantamassa
ennätystä. Mutta ei kuitenkaan
tällä erää onistunut,
ja paras yleisurheili­ja
Ristonen ei kyennyt edustamaan
seifraansa kiertopalkinnosta kilpail­taessa
siitä syystä, että hän ei ole
ollut vielä sääntöjen edellyttämää
aikaa seuransa jäsenenä. Lisäksi o-li
hän heti tähän maahan tultuaan
loukannut lapansa.
Häiriö.
SauItSte. Marien uuti^a
Suomalaisen järjestön osaston
työkokouksessa, joka pidettiin elok.
29 p:nä, valittiin uudet virkailijat
seuraavalle toimintakaudelle. Va­littiin
myös - osaston edustajat osuus­kaupan
puoli'vuosikokoukseen. ^-Nel­jä
uutta jäsentä myös hyväksyttiin
osastoon. i
Naisjaoston iltamasta viihasen.
Naisjaosto nimittäin, panee toi­meen
ilitaman täniänjkuun 11 päi­vänä.
Silloin tulee olemaan kaksi
yksinäj-töksistä näyjtöskappaletta, ja
ovat ne nimiltään "Kun salia sii­vottiin",
ja "Turkki tulee'.'. Nämä
esittävät vain naiset, joten, ne ovat
varmaan naurettavia. Muuta oh­jelmaa
tulee myös olemaan ja tans­sia
lopuksi. Sisäänpääsy 25 ja 30
senttiä. Esitys alkaa kello 9.
TiUilti ei ole ollut minkäänlaista
kirjotusta pitkään aikaan, joten tar­tun
kynään. Kesä oli hyvin kau­nis,
viljatkin tavallista paremmat
Nythän ne alkavat farmareilla kii­reet,
hommat. Mutta tuo- ylituyai
ukko se antoi taasen • he^lpotusta
meille. Elonleikkuu oli vasta alus­sa,
kun tuli kovat sateet ja vet­tä
on. kuin keväällä joka paikka
täynnä. Leikkuun keskeytti se mo­neksi
päiväksi. Viime syksy oli kyl­lin
' paha, mutta nyt näyttää vielä
paljoa pahemmalta. Kyllä raeidln
farmareitten kärsivällisyyttä koe­tellaan,
mutta niinhän siinä isossa
"puukassa" sanoo, että "kärsiä, niin
saa kirkkaan kruunun kuoltuaan".
Onhan niitä vielä, jotka uskovat sii­henkin.
Kesä on kokolailla lopussa ja men­nyt'
hyvin. Ei ole ollut paljoa sai­rauttakaan
kylässämme, paitsi mis. -
'Pielikäinen on kylliksi saanut kär­siä
sairaudesta. Hän on joutunut
olemaaiK sairaalassa monta viikkoa,
mutta nyt hän on jo kokolailla hy­vissä
voimissa.
Miss Nelmi Saari ja Mr. Jack Tor.
si rupesivat yksiin leipiin ja eikä mi- ^
tään muuta kuin hyvää "luina','sil­le
tielle.
'Meillä ei ole täällä mitään vaki­tuista
kirjeenvaihtajaa eikä osastoa.
Meitä suomalaisia on täällä liian vä­hän
ja niilläkin melkein jokaisella
eri mielipiteet, — Piirsi torpan
Kaapo, .
— Kyllä me "viitsimme" julkaista
työläisten ja maanviljelijäin kirjo-tuksia
ja aina niille tilaa löytyy, JO"'^
ten kirjottakaa vain toistekin.
Toimittts-
R O S E G R O V E , ONT.
Tästä liihtien tullaan naisjaoston
kokoukset pitämään joka toinen
sunnuntai iltapäivällä, siis ensimäi.
nen kokous pidetään t. k. 12 prnä
kello 2 jälkeen puolenpäivän. Kaik­ki
ovat tervetulleita^ • -
Näytelmaseuran toimesta esite­tään
näytelmä "Charleyn täti" t. k.
18 pmä. Tätä hauskuudestaan tun.
Mc kantofarmaril ja melsSmieif
asustamme täällä kuin eksyneet era-maahan.'
Niin ainakin arvelee
sikerran tänne saapunut. Matta
emme ole yksilöinä eksyneet, kosia­pa
usein joukkona tapaamme toi^
amme suomalaisen järjestön taloU»
ja puoluekokouksissa. Ja onbaa
meillä ollut monet juhlat Ja
kuluneen kesän aikana. On >
tu, tanssittu ja aina väliin saata
henkistäkin'Ohjelmaa. _
Ja nyt kun alamme s.v.vs- se^
talvitoimintakauden, emme sf
.-äikkyä syksyn kylmiä; ne ovatvai
luonnon oikkuja — kylmempää
kapitalistin henki, joka pafisl^
kautta vuoden,-- vaan saapuia^:
meeri osastojen ja ryhmien fe<^ j
uksiin runsaslukuisina, ettei
löitteri tarvitse asioita .päättää.
kaineri toveri ja toveritar saapuia».
myös iltamatilaisuuksiin "^"-^^
henkisenä ohjelmalla varust^ttoi^.
että saataisiin tilaisuudet ^'^'^g. ^
käiksi j a opettavaisiksi. Me y_^
löinä kaipaamme kehityksen
ja sellaiset henkiset joukkotilai^^ ;^
det ovat askeleita eteenpäin y»-^j