Vapaus, February 27, 1930

              VJ-Torstaina,
helmik. 27 p:nä — Thur., Peb. 27
t r t M P O k U i M n tjlnlttaa Uso» I f n r n V a m a n » ) » . Ome^rr Sad-
V A P A U S ( U b e r t y)
taan. • ( F b u U b W«^ket» i a C&o^da. P o b l u b e d «UUy ct SaHnar. Ostan»
« t ^ Psat O f l i c « O c p a r t o e s t , O t t a v a , a* i c e o s d C U M matter.
i
t a ls E l m Sttettinz.
Epätoiminen urakka
No. 49
'gOaUoaou» Vapaoa. B o x 69. S v d b a r ^ . Oot.
" I r k l i c U o i e t : K o n t t o r i 1038. — T a l t s i t n t SS6W. — K i r l a U o p j » 2387W. .
.^fteaMa: Of£ic« (joi» worit, adTenlaaceDta. « t e . ) I03&-E<litor 536Wy—Bookator^2387W.
" J M S a c e r : J . V . AUqrial.
«•Omce, B a ^ u t o r a aad M a t a b o » > Varaa* B o i U i s c E l n Street^ .
: 4 ^_ ^»J II I I • I • . ' l' i
Sellaiseksi voidaan sanoa Englannin nykyisen n.k. "työväen
hallituksen yritystä, palauttaa brittiläisen kapilalLstisen valtion ase-j
man takaisin siltä kaltevalta pinnalta, johon se on joutunut viimf •
vuosien kuluessa.
Snovvden, jonka tehtävänä on laatia yhteenvedon seuraavasta bud-|
getti-^^uunnitelmafita, on äskettäin puheessaan yrittänyt lykätä .syitä;
i (?iiticen kon-ervatiivisen hallituksen niskoille, syyttäen Baldvvioin hai-; Viime kesäkuussa pidetj-ssä puolu-j
Taistelu oikeistovaaraa vastaan Canadan
kommimistipaoloeessa
(Jatkoa edelliseen numeroon)
P U O L U E E N K O W ' E N T S I O N I i nemxnistön toverit tekivät vakavan
! v i r h e e n , k u n eivät i>aljastaneet oikeis
mVÄEN URHEILU
-4a sao i(i;ib9'Si»t3^
j t o n moista epäkcmmunistista tekoa,
— — h i t u s t a , a v o i m e s t i p e t o k s e l l i s e s t a menettelystä, j o t a ' syytöstä pyoluste- ^ konventsionissa osottautui Ko.'.,^.^^^ mukautuivat s i i h e n ! On siis
* 4 %k^*JOi:^ Jkk. $i£0..9 kk. fUTS Ja i klu-41.00. ^ Xk^itntioitAt im *i»m-» MU s ua
V - OMOtuSHINNAT V A P A U D E S S As
••KirteTailiiailniotBkaet t l JK) kerta, $2.00 kakai kertaa. — A r i o l i i t t o o o meanein* oqaestaiTOtakMi
. V 9 : 3 ^ t a t a i i i D a . — NuD«isa>autt«iJaotukaet SOc k e r U , HM 3 kertaa. - SrotrmäiliootokMt tl.OO
[:^:?at»x *?J>0 3 keitM. — A»iiBtwo.I.Wnk»et ( 2 ^ kerta. %3M U k * : kert«»«. — Itiitotiiinoiukse»
, " i ^ kfzu. - r Kuoleouuiibäotakaet $2M kerta. 50 U a i m a k n kijtoiJaMeeUa u - aiai»u>»iriylti. -
<fyi»MH tiriot Ja cMuMilnoluksel SOt kerta, UM kolme fcrrtaa. — T l l a p a n i l i o e i t a j i p n J» ilmoto»
Pcpliuurim ou, Taadittaajaa, (ähetelläri ilmuttiafaiBta etakäieco.
.^Ifpeneral 3ilverti«in({ ralea, 75c per c o l . incb. Ilioimaoi c h a r f foi uofir l o M r i i n c , 7 V . Tbt
«XjS]b* i* ibr b e n adirertiaing medium amusg t b * Pintuab peopl» i r Canada.
etu minoiD taliaoai «aa raataoaia «aalmSJiees kirjeeaaeona, k<r)onakaa aadallaan ) i j k k « / -
bannaa yeraoonalUaaUa nimellä s J. W . A b l f r i a t , l U k f c e c n i o i u I a.
Kansainvälinen työttömien päivä
mässä valtion taIou--arviossa tulee todennäköi.sesti olemaan tuntuva ^y^'^^^™'*-*-^ K o m i n t e r n i n l i n j a a , jijjipgttjjjjjänä vaan myös keskusko-
; v . , . Ja " ' " ^ i " " Jot::a sen muodollisesti h y - l n i i t e a n enemmistö. Tätä
•ti
Kuten tunnettua, vietetään maaliskuun kuudetta päivää kautta
n ^ i l m a n työttömien kanjsainvälisenä mielenosoituspäivänä, vastalau­s
e p a porvaristolle yhä kiristyvää kurjistumisproseiisia vastaan. Kan
SQi^välisen kapitalismin keskinäiset ristiriidat teollisella taistelutan
t ^ ^ l i a ovat oUeet vaikutlamqssa, että se näennäinen kukoistusaika,
maailmansodan jälkeen seurani, on nyt mennyttä ja työläiset
jööiuvat kärsimään alentuneiden pfJkkojen ja työttömyyden muodos-sq^
apitajislien kilpailun seuraukset maailmanmarkkinoilta.
*w Viestit useista maista kerloval työttömyyshädän olevan työiäi-teräseskuudessa
suunnattoman. Varsinkin Europan maissa kärsii siiiii
mfljooneja työläisiä. Tilanne Suomessa on tunnettua melkein jokai
seil^ aikaansa s<^uraavalle. Siellähän taloudellinen tilanne on verrat­tavissa
nälkatilanteeseen vuotena 1918. Työttömien luku arvioitiin
siellä tammikuussa, ottaen huomioon kaikki ne työläiset, jotka jou-luVat
hankkimaan leivän itselleen ja perheelleen metsätöistä, lähelle
saj:'|'atuhatta. Tämä on suunnaton luku sellpselle pienelle maalle
köin Sitomi on. Mutta paremmin ei qle tilanne muissakaan maissa.
Budapestissä, Unkarissa, ihnoitetaan yksistään olevan noin 53,000 työ
töhtä. Kun ajattelee kuinka kurjien olosuhteiden alaisena unkarila^-
ntftij työläinen/on qina elänyt, voi kuvitella missä asemassa hän elää
nyijcyisen yleismaailmallisen kriisin aikana. Niinpä onkin Unkarin
maatalousministeri äskettäin lausunut toivottoman työttömyystilanteen
jdhdosta, että siitä ulospääsyä ei näytä olevan muulla tavalla kuin
koettamalla työntää työttönua työläisiä siirtolaisina Etelä-Amerikaan
J4°muihtR siirtomaihin.
• SamafHlalrt^n' tihnjie oti • vallalla! Itavallaasa, Saksassa, Jugosla»
4 j f e : j : V ' Ä ^ tt^M'JUöiiiihai-myöfekih 'Tähäri mti>tU
'nki^tmmikmii'^mmiätmiä '^iäisiä.' :Miu^imii*mub]immmmax^
jia?flfäiy7«\i?Pj!^^?u§? st|]ii§lpi|^M>nj^i!;ä sq-pno^luf vuosikausiin'.
p*T ^^^^IVluttU; jl^litttimyyife^ ei 'ple aihoäifäan 'EJ^ropallp "öminai-
^ ^^f|'i|^öf'9ii|iÄ!se'i^^ dollarimähdin luvatussa maas-aä^.
nilii^ !C«iadasBdkinJ Todellisia nnmBroiia' iyöt-tQttiyyden
|aajui)(d^ta on mahdoton saada, mi^tta eihän ne olekaan
oVäittämfiltöiniä .kurjuutta -todetaksemme. Jokaisessa kylässä ja kau-
^ti&WW'<CaÄ^ää3^irt^ ttlimetaah työläisten kodeissa työttömyyskiro-nlalBici^
kaiJ^/iääUöf^HilJQdi hinttkludsot.oGänada^ai^^^litsi^eJ^ f)itliäf'<^^
^m^ty'^\dimfiMiw'hmmm, «'tS i!Sfaiä'%aiföÄ'miuiR«fi-*Äa^
^ ^ j s u t e ^ «
Iäisten I^sKuiidessa. ^-Mahdollisuuksien maa" on tämä vain kapita­listeille,
joilla riittää sydäntä, kääriä yhä vahvempia voitto-osinkoja
avaraan säkkiinsä toisten ihmisten hädänkin kustannuksella.
vajaus
F*orvarisfie/Jiokraatti.^en
v a l t i o t a l o u s tasapainotilaan on todella ylivoimainen tehtävä, sillä kamasta s e l v ä u e r o a K o m i n t e r n i n ! r a i e l i i J d e i h i i a i s u j a vastaan, k u t e n e.
Englannin teollisuuden lamaannus ja työttömyys ei johdu syistä, jotka ^ ' J ^ ^ julkisista oikeiötovaslustajis-Isjp, o i k e i s t c i o h t a j a i n rauirk-amainen
rajoittuisivat yk.sistään Englantiin, vaan ovat ne riippuvaisia kansain- Kokoonpanoonsa nähden k o n . t a i m e s t a a n luopuminen sen sijaan,
välisen kapitalismin nykyisestä tilanteesta. Varsin kuvaavaa on, että u^'t\ ^^^}^'' ^ " ä olisivat ryhtyneet toteuttamaan
„ . / / ^-.^^^^^ enemjnisto m u o d o s t u i , kuten «lellisi-1 K o m i r i f ^ m i n k i r i e e n l i n i a n launln
Suur-Britannian tuonti lisääntyi viime vuonna 2.o,992,649 punnalla, näkin vuosina, suomalaisista j a ukj!;g;;^^^,S!^n S^,!^
tehden kokonaistuonti 1,221,591,062 puntaa. Vienti sensijaan oK vii- r a i n a l a l s i s t a tovereista, joita j o h t i ; t-l laiminlyöntiä o n K o m i n t e r n i n tp.
me vuonna ainoastaan .5,97.S,878 puntaa enemmän kuin edellisenä v u o n - ^ ^ ' ^ ^ ^ - a t t a j a t . K e h i t - ; i-Qmitea a i v o s t e l l u t ja v a a t i n u t , että
na cli kokonaisuudessaan 729,.5.54,967 puntaa, joten kauppabalan.ssi ""^^ k m , i p i k i n ne uudet toverit,, j o t k a ovat n^^ky-
II I H I, 1 - Il / i r t O A o r ^ n n ' - II ryhmä o s a l l i s t u i . K o m m t e r m n kurje
kallistui epaeduihselle puolelle kokonaisella 492,035,09o punnalla, jtuli v i h d o i n hrväksyttyä, m u t t a kes-
Britannian teollisuuden aseman huonoutta valaisee se, että kak- kuskomiteaan tuli valittua enemmis-sikolmatta
osaa tuonnin lisäyksestä oli teollisuustavaroita. Esim.^°.^^}^^' ^^^^-^^
Murtomaamestaruus-kilpailut
Beaver
Lakella
ään puolueen johdo.ssa, panevat t o i ­meen
valistusryntäyksen jäsenistön
keskuudessa K o m i n t e r n i n l i n j a n puo­lesta,
sillä se on k a l k k e i n tehoisin
Työläishiihtäjien i n e s t a r u u s h i i h d ot
' a l k o i v a t Beaver L a k e i l a jyaik^Tljsen
u r h e i l u s e u r a " J e h u n " : järjestänÄhä
l a u a n t a i n a 22 p," j i e l m i k i i u t a kfi> - 3
j . p . p . H i i h t o i h i i i o s a l l i s t u i neljä 1'seu-raa,
edustaen S o u t h E o r c u p i i ^ V i e s ­tiä
H . T u u t t i l a , M . Kyrölä j d W . .Ve­sa,
T i m m i n s i n I l o a N . Leppä, S u d b u -
r y n Kisaa, P . J a n s s o n j a A . M y l l y ­nen
ja Beaver L a k e n J e h u a N . P i i s ­panen,
T. K o l a r i , J . L a a m a n e n , T.
T o r v i , A . R e i n i k a i n e n , W. S a l m i n e n,
E . Niska. J . V i i n i k k a . P . T a p p e r . L .
L a i n e , V/..Sillanpää, T . R a u h a l a , M .
A u r a j a S. K o l a r i.
L a u a n t a i n a iltapäivällä hiihdet­t
i i n 5 km. m e s t a r u u s h i i h t o , johon
cksallistuivat Jehusta Laine, P i i s p a ­nen,
Salminen j a Niska, Viestistä
Kyrölä j a T u u t t i l a ; I l o s t a Leppä ja
K i s a s t a Jansson- Knsimäisenä saa- '
pui perille L . L a i n e , a j a l l a 27,01 sek.,
t o i s e n a N. Leppä, ajalla^ 27,42; k b l -
ia johdossa. Se v a a r a l l i n e n m!e.
p u u v i l l a t a v a r a i n j a l a n k o j e n vienti Englannista väheni v u o d e n a i k a n a - f " " f ^ ' keino niitä oikeistovaaroja v a s t a a n ,,
^ - i i n a m i d „ d p c v „ f „ c r , „ n i n « . . , . mitkä r e h o t t a v a t puoluecn rakentees- k a n t e n a N . P u s p a n e n , a j a l l a 28.33.
neljäntenä W. S a l m i n e n , a j a l l a 30,.
34, viidentenä E. N i s k a , a j a l l a 31,05.
k u u d e n t e n a H . T u u t t i l a , a j a l l a 31.-
23, seitsemäntenä P. J a n s s o n a j a l la
31,55 ja kahdeksantena M . Kyrölä,
a j a l l a 34,20 s. Samassa yhteydessä
hiihtivät myös pojat alle 18 vuoden,
j o i s t a ensimäLsenä saapui P. T a p p e r,
J e h u . a i k a 30,51 sek., toisena W . V e ­sa,
V i e s t i , a i k a 32.21, kolmas A. M y l ­l
y n e n . K i s a a i k a 33.18.
S e u r a a v a n a päivänä k e l l o 12 a l k oi
yli S^7,O0O,0O«:lla ja villa.avarain vien.i $20,066,680:11a sekä mui-'SSS^ TStX"^Si
den tekstuhtuotleiden vienti 812,983,S25:lla. • Uen oikeiston, mikä o n j o h t a n u t puo-jup-de, ' j o h o n osallistuvat ny':5yiseen
Tästä näkee että brittiläinen teollisuus rationalisoimisesta huoli- ^"'^"^ vuosikausia. Konventsioniss.^ p o l i i t t i s e e n k o m i t e a a n k u u l u v a t tove-matta
on kadottanut .sekä ulkomaisia että kotimaisia markkinoitaan hyväksytty l a i n k a a n p o l i i t t s t a n t j a j o n k a m u k a a n heidän on " o r i -
Britannian '.ySvä™" hjll«.l»j» on mahdotonta pelastaa E n g l ^ - b i » S S r ^ - ^ i S S Ä Ä ^ Ä a ^ T :
f-apitaiismin^asema, vaikka se koettaakm käyttää valtiokoneistoa teol- ten. Tästä syystä saatetaan, a i v a n o i - ; t a u d u t t a v a kohti puolueen v a r s i n a i -
lisuuden harjoittajain ja kaupan pönkittämiseksi samalla, k u n Se Dsal-l-^in sanoa, että puolueen p o l i i t t i n e n scn j o h d o n peru.stäa," jättää kerras-l
u a a avustaa kapitali-steja, pakoittamalla työläiset yhä suurempiin '^^^^^^^^ taistelu o i k e i s t o v a a r a a : s a a n h u o m i o n ottamatta puolueen
alkka- y.ra. uhrauksiin "teollisuuden pelastamiseksi", niin kuin" kävi
viime syksyisessä puuvillalakossa hallituksen toimesta järjestetyssä
"sovittelussa".
j a taistelu o i k e i s t o v a a r a a : s a a n h u o m i o n ottamatta
v a s t a a n on vasta alussa. jiakenteessa piilevän oikeistovaaran
• p o h j a n , k u i n myös C a n a d a n o b j e k t i i -
KESKUSKOanXEAN
TUNTO
T Ä Y S ' I S - :viset olosuhteet ja o n n i i n o l l e n pe-
Tehtävät Canadan työläisnaisten
liikkeessä
Viime aikoina on saatu nähdä joitakin eloon heräämisen merk­kejä,
mikäli kysymyksessä on työläisnaisten Uiton johdon uudelleen
järjestäminen, lilanne onkin sangen epätyydyttävä. Siitä saakka, kun
liiton entinen tarmokas sihteeri, toveritar Cu.stance, sairastui kuolin-tautiinsa,
oli liiton asiat jäänyt retuperälle. Liiton äänenkannattaja,
"The Woman Worker", joka oli hjrvällä alulla, lakkasi ilmestymästä ja
yh^e^s, Iiitop^^kesku.^^en j ; ^ aluesiht^eristöjen sekä j^astojen viUillä.H^-
jkmie i ^ Ä « f t i i n « J U } i i j O ^ h^^amii^lääti.^J-J niin ./fBijlIiLf-itvi
liiip.hio': .tD?.jJi/Jiqi;.tru;i(ioioir/) .sr;
toihfeet, Jä osiöiöP imuM^iymHM (^i^o§^^}y0^^ .^^\
kuitenkin toimivat''kälen'ennenkin, -r—,.I^^^KuVsiefi heikköiiksistai hjipi
limatta, joskin toiinirita järjestön laatuun ja kokoonpanoon nähden
rajoittuu etupäässä joukkovalistuksellisille aloille sekä lakko- y.m.
"aistelujen rahalliseen avuätäniiseetir Wärtäö§äsWjen tbtfninfd is^§^
läheisesti on liittynyt suomalaisten bsastojemme toimintaan,! silla on­han
naisosastojemme jäöeriistöstä n- PSrprpsenltia suomalaisia,järj^o^j^y-neitä
työläi^paisj^ j<i, pejj^naijejä.-il' .;..>• ^h.^;:
i-mr '••L-yi - •i.'M«ajt>I.-*idit esnaqj -'<'">••'.•:.•:;i.MiB"i{-w.^v.iI«.e riotlS
" ' Järjestön' koTcOj^ij|^'|^p^,jj^^jjj^^iraintaaf ailmälläpitäOT-cpäyttij-.läBiäri
' Maaliskuun kuudetta päivää vietetään mielenosoituspäivänä ka­pitalistien
sydämetöntä riiätöa vastaan. Silloin panevat työttömät työ­läiset
työssäkäypien toveriensa tukemana toimeen suurrynnistyksen vaa
tiakseen itselleen ja perheilleen oikeutta elää, saada työtä ja leipää.
Jokai9en työtön työläinen silloin yhteiseen rintamaan osatoveriensa
kanssa. Maaliskuun kuudentena päivänä ei vaadita kapitalisteilta ai
noestaan leipää, mutta vaatimukset on ulotettava käsittämään myös
kin kaikkia hiita oikeukka,' jolta työläisiltä yleensä puuttuu kapita­listisessa
yhteiskunnassa. ' Ja kokonaisuudessaankin tulee maaliskuun
kuudennet^ työttömien mielenosoitukset olemaan yhtenä askeleena so
^si.äBstista'yhteiskuntaa kohden.
TmhaapehUelnako?
Sen johdosta, että Neuvostoliiton lehdistö on Puna-armeijan 12:sta
vuotispäivän johdosta kiinnittänyt erikoista huomiota kapitalistimais­sa
käynnissä oleviin parjftushyökkäykaiin, pitäen niitä oireina perässä
lulgjyille i^ssellisille hyökkäyksille, joiden johdosta varoittaa työläi^-
väftion talonpoikia ja työläisiä olemaan varuillaan, ovat kapitalisti-
Jchäci kuten Montreal Qazelte" — koettaneet väittää, että Neuvos-toluhdistön
esiintvminen muka osoittaisi hermostuneisuutta Neuvosto
l i Ä "kriiUllisen sisäisenV tilanteen" johdosta, samalla väittäen, että
jos "kapitalistiset valtiot tulisivat tekemään aseellisen hyökkäyksen
- Venäjää vastaan, tapahtuisi se ainoastaan todellisessa itsepuolustuk
sessa".
. J o k a i n e n ajatteleva ihminen, ken on seurannut imperialististen
valtioiden jatkuvaa sotavarustelua ja viime aikoina niin suuresti l i -
sääntynytfä Neuvostoliiton parjaamista, tietää ilman muuta että im-pei^
listiset vallat todella suunnittelevat hyökkäystä Neuvostoliittor
^ v^X^axi.] Tässä suhte^sa eivät Neuvostolehtien kirjoitukset ole mitään
m&i'köjW jnaalaamista. Neuvostovaltion pelkkä olemassaolo on muul-le;
iimaajilmall« 'antamansa, esimerkin vuoksi uhkana kapitalistiselle
maailmalte. - . ..
Mutta OI neuvostolehdistö ei sijiti osoita mitään hermostuneisuutta;,
i P^ffiniiiastoi ?Vapitalislisesta . pulasta,- että
; ligpi^^^^ seuraa kapitalismin kuolemati'' täns^
SJ^-^VälniiM^Ä-tti^i^^^ voimillaan jji maailman köyhälistön
myötävaikuttiksella kaikki; mahdolliset hyökkäykset^. 'Neuvostoliitto
idlgiHömästi haluaa raidiaa, voidakseen toteuttaa suunnatonta sosialis-loift-
raVennussunnnitelmaansa, ja siinä mielessä se esitti aikoinaan täy-
' sin; reellisen tarjouksen osittaisesta aseistariisumisesta, mutta %illä ei
fijr^fi^ssä tilanteessa ole yaraa heikentää vallankumouksen saavutus­ten
turvana olevaa puna-armeijaansa.
*-'<Porvärilehdistön ja valkoryssien, riikalaisten valhepajojen, ke-irenskien,
abramovitsMen yan. jutut Neuvostoliitossa muka esiintyvästä
sisäisestä kriisistä ovat tavallista valhepropagandaa. Kulakkien vas­tarinnan
kukistaminen ja kollektiivisten maataloussuunnitelmien to-teoStaininm
merkitsee työläis- ja talonpoikaisvaltion tuotannon suun-sätdnta
kohottaua^^ yhteiskuntarakenteen lopullista lujit-t
a i ^ ^ ^ ^ ponnistelles-,^p^^„ hUjattain allekirjoite-saan
kaikkensa Käännyttaakseen yleisen huomion pois kapitalismin tun itävallan — itaUan välisen ystä.
•omasta romahdusmaisesta kriisistä.
sninisia ja ihmettelyjä on julkaistu lehdessämme, eivät ole katsoneet
asiaa miltään yksinomaan kansallisilta näkökohdilla, vaan naistoimin-
Lamme kaikinpuolisen edistämisen kannalta, käsittäen että jo pelkäs­tään
kielivaikeudet tekevät mahdottomaksi mahdollisimman läheisen
yhteyden rakentamisen johdon ja jäsenistön välille ilman persoonal­lista
kosketusta. -
Tämän ohessa on Keski-Ontariossa naisosastojemme keskuudessa
väliaikaisesta työläisnaisten keskuksesta saapuneiden kiertokirjeiden
johdosta painostettu työläisnaisliiton toiminnan keskittämistä koko
maata käsittävän liiton perustamisen kautta, minkä vuoksi olisi ryh­dyttävä
valmistamaan työläisnaisten kansallista konventsionia, mikä
antaisi asianmukaisen pohjan naisliittomme johdolle.
Tällöin voitaisiin myöskin saada lavea perusta äskettäin virite-yile
alotteelle, joka koskee työläisnaisten lähetystön lähettämistä Neu
/ostoliittoon opintomatkalle. Olemme tässä suhteessa saaneet tietoja,
jttä esim. ukrainalaisten tovereidemme > keskuudessa on, myös lausuttu
t-rinäisiä toivomuksia tämän lähetystön järjestämisen suhteen, m.m.
«Itä lähetystöön olisi otettava ainakin yksi ukrainalainen nainen, sillä
liiuutoin jäisi lähetystön matkan tulokset sangen heikoksi ukrainalai-siiif
työläisnaisj eukkoihin nähden. '
EdqJIäolevista alotteista ja hankkeista päättäen on työläisnais
o-^astojen toiminnassa melkoisen vilkastumisen merkkejä. Vain tällais­een
yleisten asiain pohtimisen kautta käykin mahdolliseksi avartaa toi-
.'liintaa ja kasvattaa työläisnaiset omissa järjestöissään poliittiseen
•kypsyyteen.
Tässä suhteessa ihmettelemme sitä puolueemme v.t. sihteeri T. A.
Ewenin puolueen äänenkannattajan "The Workerin" viimeisessä nume­rossa
"Vapautta" vastaan heittämää syytöstä, että "Vapaus", saatuaan
ivominternin toimeenpanevan komitean päätöksen, olisi julkaissut Ca­nadan
työläisnaisten liiton Sudburyn piirin kirjelmän, mikä "sisältää
airiehistoa, joka edustaa puoluevastaista linjaa, avoimesti vastustaen
(puolueen) naisdepartmentin työtä canadalaisten naisten delegatsionin
lähettämiseksi. Neuvostoliittoon". Edelläolevaan voimme vielä lisätä,
että sen jälkeen, kun Keski-Ontarion naissihteeristön kiertokirje oli
julkaistu "Vapauden" t.k. 12 päivän numerossa, saimme todella Vas­taanottaa
sähkösanoman tov. Evvenilta, jossa kiellettiin julkaisemasta
mainittua kiertokirjettä.
Tällainen kielto ja syjtös tuntuvat lievemmin sanoen omituiselta,
kun on kysjtmyksessä joukkojärjestö, ionka keskuudessa mitä vakavim­massa
hengessä pohditaan järjestön ja työläisnaisliikkeen parasta tkr-'
koittavia"'dsibita. Oleiiörie ylläolevan johdosta uudelleen lukeneet tt^on
[^"^pännaäh*';julistetun kiertokirjeen, ja toteamme, ettei siinä vastusteta
naislähetystön lähettämistä Neuvostoliittoon; päinvastoin pidetään han­ketta
erittäin tärkeänä, vaikka toiselta puolen esitetään sellainen kantia,
että parhaimmat tulokset saavutettaisiin, jos hankkeelle turvattaisiin
koko m a a t a käsittävä työläisnaisedustus ja kannatus, järjestämällä sitä
ennen yleisesti välttämättömäksi tunnustetun työläisnaisten osastojen
kansallisen konventsionin, joka saattaa naisliittomme järjestelylle pe­rustalle.
L a a j e n n e t u n keskuskomitean täys'-
istunnossa, mikä p i d e t t i i n vähän
jälkeen puoluekonventsionin, tapah­tui
eräc k i i n t o i n e n j a a i n u t l a a t u i n en
t a p a h t u m a . Oikeistolaiset luopuivat
puolueen johdosta (toveri MacDo-n
a l d s i h t e r i n t o i m e s t a , M . B u h a y toi­m
i t t a j a n tehtävästä, j.n.e.), j a puo­l
u e e n p o l i i t t i s e n komitean enemmis­tö
muodostuu -'keskuskomitean vä­hemmistöstä.
Tässä yhteydessä vä­r
i n pohjin hävitettävä. V a i n puolu- : 30 k m . P a l k i n t o t i l a t jakaantuivat
een perinpohjaisen uudelleen järjes- . s e u r a a v - X S ' järjestyksessä: N . P i i s -
t u m i s e n a v u l l a , v a i n puoluen bolshe- mnen, J e h u , a i k a 2 t. 55 m. 7 s., H .
v i s o i m i s e n j a f e d e r a l i s m i n hävittämi. i T u u t t i l a , V i e s t i , a i k a 2 t. 57 m. 16 s.,
sen kautta, vain puolueen k o k o o n . N . Leppä, I l o , a i k a 3 t. 3 m. 10 s., J .
p a n o n p a r a n t a m i s e n a v u l l a , vetämäl- L a a m a n a n , J e h u , a i k a 3 t. 8 m. 10 s.,
lä sen jäsenyyteen m a a n varsinaiset L. L a i n e , J e h u , 3 t. 20 m. 58 s., A.
työläiset ( C a n a d a n r a n s k a l a i s e t m u - R e i n i k a i n e n , J e h u , 3 t. 27 m., T . T o r ­k
a a n l u e t t u i n a ) , s a a t e t a a n n y k y i n e n v i . J e h u . a i k a 3 t. 29 m . 42 s., E . N i s .
s i i r t o l a i s p u o l u e muuntaa puolueeksi, ka. J e h u , a i k a 3 t. 30 m. 23 s., W.
mikä t o d e l l a pystyy johtamaaai t a i s - S a l m h i e n , J e h u , a i k a 3 t. 33 m. 24 s.
t e l u i t a nykyisessä r a d i k a l i s o i t u m i s e n H i i h t o n s a keskeytti M . Kyrölä, V i e s -
Martin Hendric
matkaohjelma
S . : J . puhuja toveri Ma.-^m -
j r i c k s o n kiertää Port Arthuria
ila seuraavan järjer.c-;.T.in
27 .p. P o r t Ai-thu'
^.P^i^elxnik. Intola
2 p. maalisk>^ort vj^^rn
• 4 p. maalisk. TannolT^
^ - : ^ j > . . a i a a f e k . Kivikoski.
' •« p. maalisk. Lapn;
7 p. maalisk. Intoia
O p. raallsi. Per; 'Artj^
10. p. M a a i i ^ Mabella '
. 1 1 P- maalisk, Si:abao-aa. .
12 p. maalisi. C o n ^ ^ •
14 p.- maalisk. Fort;F;aace,'
15 p. maalLsk. Fort j v j ^
17-18 p.maa]i.si:. Fini^
Osastojen toimitsioita p-väg-v
a r a a m a a n huoneiLs:c.".' päh,^,
s u u t t a v a r t e n j a iLniottair.aan h"
p u h e t i l a i s u u k s i s t a .
M a t k a o h j e l m a a tullaan
m a a n tarpeenmukaan. sini t.j^'^.
d a a n lähemmin neuvotella Kih,;=
k a n s s a m a t k o j e n järjestelystäTi;
m a i n i t u i l l a paikcUla on toverien v
tävä k a i k k e n s a puhetilaiiu-oksitn''
n i s t i i m i s e k s i . Myöskin pTvdf-p
a i k a l l i s i a tovereita huoleiitir
siitä; että rautatien pysäkein"
j o k u vastassa. Se helpottaKi noL
p u h u j a a ' t u r l o i l t a viivytyvsutä vsT
S. J. . P o r t Arthurin
"Aiuekcmitea,
A- Kari, sihteeri
ajanjaksossa. — (Jatk.)
Koininteni asitaniil päätöksensä Yhdysvaltain
t i , j a T . R a u h a l a . W. Sillanpää, M .
Aura j a S. K o l a r i Jehusta.
K e l i oli h u o n o a vesikeliä jo l a u a n -
t a i n a k i n 5 k m . h i i h d o s s a , v a a n vielä
h u o n o m p i o l i seuraavana päivänä 30
J/fO jrwoT offvq 'icmt^pkin'^äikuu&^-^äill"MP^aplj
T.jc. 25'päivän numeros.saan j u l k a i ­see
Y h d y s v a l l o i s s a ilmestyvä suoma-
Jains» - p u o l u e l e h t i ^"JBteenpäin" . ^ o i -
m i n t e r n i n poliittiselta,, sihteeristöltä
saapuneen sähkösanoman, päätökse-i;
iä Y h d y s v a l t a i n " k^oijiriiuhistisessa
.pt^Qliig^;» •• ^,vaj|litsev^tg(,', kj^isistä.
Saiikösäi^i^, öi?, seioslysfd,. m y p h e i i ^
r n i i i : / ; s a a i i u v a i l e . l i a ^ e m i h a n e ' _ ' Iciri?^-
m a l l e siirtymistä j a s i i h e n on k e s k i -
v a l t i o i d e n työläisten parasta vastata
l e v a n hienoa kaunaa hi-alaisia i---
taan,' sillä paii:kakunnan läliimjä^j
s e u r a h a o l i toivottu .suurempaa oi^
o t t o a tähän tUaisuuteen. kc5;a is
t o u r h e i l u on Kisassakin vahviffi^^
p u o l i a , tällaiset virheelliset suhtai»
t u m i s e t eivät saisi jatkua, siliä räsi
a l k a a epäonnistumiiet työläisurbä
l u l i i k k e e n toiminnassa. jt;ta kaiiiliä
k e i n o i n pitäisi välttää.
I l l a l l a oli illatsut Eeaver
h a a l i l l a , jossa Jehujen toimesta
t e t t i i n m.ra. näytöskappale ja su-tettiixi
palkintojen jako. 5 km. -
taruus ja. ensiinäinen palkinto, i
L a i n e , J e h u ; toinen palkinto N. Lg.
pä. Ilo, j a kolmas palkinto K Kj.
panen, J e h u . '
N u o r i l l e . a l l e 18 vuotta jakaanä
p a l k i n n o t : Ensimäinen P. Tap;
J e h u ; toinen W. Vc.sa, Viesti ji
kolmas A . Myllynen, Ki.-,a.
Mlitarutfs*iä önsÄ-
^'ruättMr^^ieÄ
mä eätoivoisiius ' e r ' ' i ' a & u y a n i i t - ? i i i f i -
täjiin. vaan oikein' työläisiirheiiijan
a j a m a l l a H a l o n e n Keskusosuuskun- ,k u r s s i l l a as.e.t.t. ui T^u u, t t i l a joht, oon.
liS ulos. Näiden s Ä a l a i s t e ^ ^ ensimaisen-5 -kmr k i e r r o t e en
v a r m a s t i suojeltava Työmies-lehten-,26.32 .s., l a h i n n a seurasi L e p i ^ 29 s.
sä j o u t u m a s t a koskaan opp^Jrtunis-I f « a . . ^ f f N- P i i s p a n en
•* 2,23 s. jalessa; 10 k m . r a j a l l a s a a v u t ti
P i i s i } a n e n T u t t t t i l a a v " i , # sTJ. I/fe|öh
WJiPe.,Ja^ui^ui^,;§f!_y^a3^|^^jj
k a s k o m i t e a l l e , suo^ähiistfeiv^ jät'"''
'•• ' 'öfenieti ticlöon :^
K o m i n t e r n i n p o l i i t t i n e n , sihteeirstö
on y k s i m i e l i s e s t i ' hyväksynyt l a a j e m ­m
a n kirjeen A m e r i k a n i c o m m u n j s t i -
puolueen s u o m a l a i s i l l e jäsenille. Se
sisältää perusteellisen selonteon sekä
H a l o s e n porvarillisesta opportunis­m
i s t a , että myöskin oikeasta kommu­n
i s t i s e s t a l u o k k a l i n l a s t a j a edessäm­me
olevista tehtävistä, - j o t k a m e r k i t ­sevät
t o d e l l i s t a käännettä parem­p
a a n keko toiminnassamme.
Kirjeessä osotetaan, että ero H a l o -
siesta, p o r v a r i l l i s u u t e e n auttamatto­m
a s t i vajonneista, oli käynyt vält­tämättömäksi.
Ei l i i a n aikaiseen,
v a a n l i i a n myöhään r y h d y t t i i n Puo­l
u e e n puolelta päättäväiseen taiste­l
u u n h a l o s l a i s t a oikeistovaaraa vas-t
a a n . E i o l i s i v a a n saanut laiminlyö­dä
a s i a n p e r i a a t t e e l l i s t a selvittämLs-tä
ajoissa P u o l u e e n j a joukkojärjes-t
ö j en jäsenille eikä käjrtäimöUisissä
toimenpiteissä tehdä t a k t i l l i s i a h a r -
kitsenaattomuuksia. T o i s a a l t a o l i taas
v i r h e se. että toy. M a t t i T e n h u n en
ja moniaat muut toverit eivät aika-n
a a n s i v u a s i a i n t a k i a käsittäneet s i ­tä
pääasiaa, että Halosen j a Puolu­een
.välisessä taistelussa ei saanut
jäädä millekään epäselvälle välikan-n
a l l e . j o t a v o i t i i n katsoa sovittele-v
a i s u u d e n k a n n a k s i , vaan p i t i täy­dellä
t a r m o U a t a i s t e l l a Puolueen puo­lesta.
K a i k k i e n n i i d e n eristyneiden. Puo­l
u e e s t a eroitettujen toverien asiat,
toverien,, j o t k a vilpittömästi haluavat
s e u r a t a K o m i n t e r x i i n j a P u o l u e e n l i n ­jaa,
tullaan o t t a m a a n yhdessä Puo­l
u e e n " K e s k u s k o n t r o l l i k o m i t e a h kans­sa
uuden täysin tasapuolisen t a r k a s ­tuksen
a l a i s i k s i.
P u o l u e e n suhde o s u u s t o i m i n t a - y n - .
nä ""^niiihin työväen joukkojärjestöi-h
i n asetetaan politsihteeristön l u r -
tien i:äslin. • Ainoastaan kommunisti-
J^WtJeriä'^e voi- työväen luokkataiste-
" ' i ^ ä ^ t ä i^Mh 'tdhtäväihsä-^täyttää'.^^
rajafttf
työläisten sananvaltaa T?yömiehen
asioissa, t a i Työmies-yhtiön vapaata
sääntöjenmukaista päätösvaltaa.
O i k e i s t o l a i s e t yrittävät lyödä k i i l aa
n i i n h y v i n Puolueen jäsenten j a puo­l
u e j o h d o n väliin k u i n myös puolu-e
e t t c m a i n joukkojärjestöjen j a Puo­l
u e e n väliin, s i t e n tuhotakseen kom­m
u n i s t i s e n puolueen. K a i k k i moko­mat
haloslaisten yritykset on yhteis­v
o i m i n lyötävä t a k a i s i n . S o v i t t e l e v a i -
suus t a i . e d e s h o r j u m i n e n j a epäröi­m
i n e n t a i s t e l u s s a niitä v a s t a a n — s a -
.aBi ;äyietMn•kuriniä^^
io'" kmf; iöppiÄn sucfittäneä!?-
täjlile.'- -r
_ P a i k i t t t ^ ^ i i a 'jaettiin -seuraa
luöburyläisteri ' liikkeiden 1;
m i a esineitä: Davis Bros; bett
pa, . Barkjgr,. niusiikkikau^pa,.,-^
,Ya^|ka,up^|',y,- Kola^7^„.•JW•
dön s e k u n n i n jalessä j a '25 - K t i i i ' 'rä-j
a l l a oli s a a v u t t a n u t 55 s. etumat^
k a n . 30 k m . m a a l i i n saapui P i i s p a,
n a n 2,09 s. a i k a i s e m m i n T u u t t i l a a.
K i l p a i l u a seuraava yleisö t u n t u i o.
l e v a n h y v i n kiitolllnten p o i k a i n u u -
r a s t e l u u n . V a i k k a h i i h t o h u o n o n k e -
Iin vuoksi o l i k i n raskasta, n i i n h i i h ­täjät
uKaUakIn näyttivät m i h i n työ-läisurheillja
kykenee. T i l a i s u u d e t e i -
vät saa epäonnistua koska n i i d en
ympärille voidaan kerätä työläisiä
j o u k k o l i i k k e e n v a i k u t u s p i i r i i n j a työ-n
o t a a n K o m i n t e r n i n kirjeessä - ei läisnuorisoUe p u h t a i m p i a elämänta­p
o j e n opetusta k u i n mitä p o r v a r f f l l -
nen yhteiskunta heille taxjoo. N a i s -
sä merkeissä s u o r i t e t t i i n k i l p a i l u , e i ­kä
s u u r i e n p a l k i n t o j e n j a ennätyk-s
i e n vuoksi. S e n v u o k s i t u n t u i k i l p a i ­l
i j o i s s a , samoi n k u i n yleisössäkin, o-y
g r i t lferyei?lJyl^serisä, jolioh';j
.tiin " i n a h i a v i n ! hei-huudoin töiv"'
eittä l a d u l l a tavataan. — J. A.
nyt enään ole a i n o a s t a a n v i r h e , v a an
s u o r a n a i n e n rikos. A m e r i k a n K o m ­m
u n i s t i p u o l u e e n ^ o h t o j a suonjalai-nen
toimisto, jotka ovat o i k e i n ja
päättävästi taistelleet lovestonelalsii-l
u o p i o i t a vastaan, ovat s u o m a l a i s i a ­k
i n järjestöjä koskevissa k y s y m y k s l s.
.sä edustaneet pääasiassa ^aivan oi- ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^^^^^^ PmoyHn - täydef-k
e a a h n j a a . j o s k i n , pvat tehneet m e - ^^^^^ yj^^yy poUittlsen sihteeriistön
ne telytavassa yksityisiä virheitä, kirjeessä e s i t e t t y y n k a n t a a n , OQ v.M-j
o t k a vastaisuudessa tulee k o r j a t a . keoissa j a t o i m i n n a s s a ajamaa
V a n h a r y h m a k u n t a i s u u s on h a u - .^ämän o i k e a n k a n n a n t o t e u t t a m i s ta
d a t t u , v a n h o j a syntejä a ^ o o n pno^ j P u o l u e e n K e s k u s k o m i t e a n j a s e „ e-l
e l t a eika toiselta muistettako eika'i^^jg^ .^n^gj,^
epäluuloisuudella saa k u k a a n v a i k e u t i
taa yhteisen t a i s t e l u r i n t a m a n l u j l t - ! K U U S I N E N , W E I N S T O N E , P U R O,
t a m i s t a . T o v e r i Tenhunen, j o k a — ' TENHUNEN
Iskon näkökulmasta
Pistäyslnime' tässä j u s t i i n lehtem-m
e k c n t t o r i n . p u o l e l l e j a kysäsimme
a l k a j a i s i k s i ' l i i k k e e n h o i t a j a l t a , että
k u i n k a s ne tUausasiat hurisee?
— Ne h u r i s e v a t ookei, sanoi l i i k -
k e e n h c i t a j a . - -Lehtemme tUaajamää-rä
On n y k y i s i n korkeammalla k u in
k o s k a a n fennen Ja lisää tilauksia
saapuu yhtenä- köytenä.
— T a i t a a t u o l l a i n e n h u o m i o vetää
j6esäs p a i k a l l e e n . Nämä järjestöt e i - n a a m a n i h a n a u r i n k o i s e k s i ? h u o m a a ­vat
ole siinä merkityksessä P u o l u e e n timme. • .}
apujärjestöjä, että Puolue antaisi f —Mikäs s i t t e r i ellei-Ije. Se osoittaa,
s u o r a s t a a n iiiUle m-ääräyksiä mitä että lehtemme-päivä päivältä saavut-niideä
pitää tehdä tai .mitä eivät
saa. tehdä. K e r r a s s a a n väärin o n siis
väittää s e l l a i s t a , että Puolue aikoisi
ryhtyä, t u h o a m a a n e l l e i saa k o n t r o l ­l
i a h i i d e n y l i . P u o l u e e n jäsenet, j o t ka
taa yhä suurempata k a n n a l t i s t a suo­m
a l a i s t e n siirtolaistyöläisten keskuu­dessa
j a k a s v a t t a a heistä kirkaskat^
seisia -tappelijoita l u o k k a r i n t a m i l l e.
— O l i s i k o h a n l i i a n a r k a kysymys
HiihtomestaruuskiT-pailuja
odotellessa
H i l h t a - o n ainoa taviurheilun
j o t a l i i t t o m m e jiisenistö ctvtill"
dessa\ suuremmassa mittakaav:
h a r j o i t t a m a a n . Se onkin talrio
lumuoäoista parhain. Ei voida
heksyä: l u i s t e l u n ja mäenlaskun
vlä ominaisuuksia, mutta kun _
kysymykseen joukkourheilu, miö
l o i n Ori h i i h d o n veroinen?
H l i l i t o o n k i n saavuttanut m;'
k i l p a u r h e i l u n a liitossamme
j a l a n s i j a n . Ja entäs tulostaso,'
katselemme asiaa siltä puolelta?
tommfi jäsenmäärään ja
s l i n o l o s u h t e i s i i n nähden on se
k u n n i o i t e t t a v a n korkea. Mutta
käämme kuitenkaan asettako
tasoai mittapuuksemme ja sen i
mistä päämääräksGinme. Os;
j l e n lukumäärä .kilpailuissanne
.se m i t t a p u u , jolla niittaanune
tomme kehitystä, ja osanottajia};
kumäärän llsäämiiien £e lähin
määrämme, johon kilpailutou-ovat
f r a k t i a n a n i i d e n riveissä, koet- j n ä in "kriitillisellä" hfitkellä<' jos ky-cakoot
vain-selittämällä j a v a k u u t t a - ! säseisln. o n k o äskeisen " k a h i n a n " a i -
U H K A B O H K E A N A U T O I L UN
S E U R A U K S IA
ITÄVALTA HYVÄKSYY SOTA-K
O R V A U S S O P I M U K S EN
Vieni, Itävalta, helmik. 26. — Par. Kenosha, Wis., helmik. 25. — U h -
lamentti hyväksyi tänään Haagin karohkean aulQilun tiliui laskettava
konferenssissa valmistetun korvaus-vyyssoplmuksen.
"saalis" oli tääHä sunnuntain seu­duilta
luettavp yhdessätolssa kuol­leessa
ja enemmän kuin toinen mo-,
koma haavoittuneita.
m a i l a saada syntymään o i k e i t a pää­töksiä.
H a l o s e n tyrkyttämä puolu­eettomuus
n i i n s a n o t t u i h i n "työväen­l
i i k k e e n e r i . v i r t a u k s i i n nähden" o-s
u i i s t o i m i n n a s s a t a r k o i t t a a m i e l i n -
k i e l i n k u h e r t e l u a p a h i m p a i n porva­r
i e n kätyrien k u t e n r a i v a a j a l a i s t e n,
i.\r.w:läisten j a gompressilaisten po-pitäisi
p a l j a s t a a työväenasian pettä­j
i k s i .
S e l l a i n e n puolueettomuus 05 n y k y.
ään työväen l u o k k a v i h o l l i s t e n r i n t a -
k a n a esim. Y h d y s v a l l o i s s a ilmesty­vät
suomalaiset l e h d e t päässeet t u n -
t a m i s e s t a useampisivuls6ksL J o k a i n en
l u k i j a on v a r m a s t i huomannut, että
l e h d e n koko n e l i s i v u i s e n a k i n o n s u u -
k e u t u m a a n V a p a u d e n alueeUe s a n o t , i r e n t u n u t noin viidellä p a l s t ^ l a,
t a v a m m a s s a määrin? | m u t t a nyt o n aikomus, i l m a n t i l a -'
—^Minkapa e r i k o i s e n t u l e n a r a n s s U a i usmaksujen korottamista, j u l k a i s ta
sen kysymykseoL l u u l i s i olevan. Y h - k a k s i k e r t a a viikossa, t i i s t a i n a ja
dysvaltain suomalaiset lehdet eivät
ole saaneet entistä enempi jalaasi.
Tähän- Icqjetti toven
ja juttuiisa-ja käski allek
, ^ j« painut omaan pöksäänsa 1^,
torstaina, vähintäin kuusisivuinen' pöksyihinsä, k u t e n tuen saaaj
mojen kanssa sen sijaan, että nämä. j a a Vapauden alueella. Senhän osoit­taa
jo V a p a u d e n kasvanut t i l a a j a -
määrä. A i n o a t p a i k a t C a n a d a s s a m i s ­sä
j o t a i n k a n n a t u s t a y h d y s v a l t a l a i.
s i l l a lehdillä on. ovat länsi.Canada
täin kykenee saamaan aikaan^,
viimeinen laajennuk-^c n lehdessä^
Ilman.-, t a l o u d e l l i s i a Ii:3äkulunkEJi.
— Luulemme, ettii tuollaisesi
seuhraukseen" lukijamme su!£~
mielihyvällä, koetimme lukijain
l e s t a vakuuttaa.
—.. S a m a a -lajatteli n minäkin,
t a s i lukkeenhoitaja. Kos.kaan
s e m m i n tämän mantereen sii"
ten lehtiyrityksiä ei ole-ylös
V, vähemmillä lukijain
m i s i l l a " . k u i n Vapau.> on ra
Levltgisr^^täyksem kyllä
ja Port A r t h u r i n seudut. V i m e k s i -
m a i n i t u s s a on a i n a o l t u k a l l i s t u v ia
y h d y s v a l t a l a i s i i n l e h t i i n n i i d e n lä­h
e i s y y d e n vuoksi, joten tämän v i i ­m
e i s e n " k a h i n a n " saavutuksia tus­k
i n sielläkään suuremmassa määrin
ilmenee. S a m a on o l l u t l a i t a läimel-lä.
•Astoriassa ilmestyvä T o v e r i - l e h -
t i on oikeastaan a i n a - ölluf heidän
v a r s i n a i n e n äänenkaiinattajsii^ä;^i<>.
ten mistään "vallöituJisistä" e i ' ' s i e lr
läkään vöidä; p u h u a . = >.
, ' j ä i " ovat a ^ t ^ i ä t a v ^ f e ; j
— Sillä..tavaliaBaÄtife oVätf^iSä
h u l l u m m a l l a ' oiekkäia. SÖttst'-^fipljt^ piehf-^^hinä
kaisessa äsiassahari'tohtbö-o'fla^se'^^^ vienyt ajatukset toisille
"ma "mattansa", j a t k o i " m a n a t s e r i"
j u t t u a a n . — päiväjärjestykseen ön
nyt astunut uusi u u d i s t u s k 3 ^ m y s.
nimittäua kysymys lehtemme l a a j e n -
täliä k e r t a a aloitetta lukijaisics
l e l t a , sillä siihen lehtemme -
^ j ä j t Ä i ^ i l a : ; olisr edeUäsia
tel a l o i t e t t a : lukijaim:v.e puop
ty. S i k s i l ä y t y i se r.Jka--^ '-''•^^
k e r r a n . , täältä "pääkaUon"^
V a s t a i s u u t e e n nähden en
tään, £tteikö l e v i t y s r y n t i i r k^
ta k o k o n a a n lukijaimme t s l ^
tä o s o i t t a a . kannatuksemi.'-?
t a a n ilmiömäinen ^^^-.^^^^
lehtL Tähän laajennukseen emme l u ­ki
joatamme kaipaa muita "finanssi-apuja"
kuin että ny^riset titoijat ot­tavat
sydämenasiakseen hääriä hiuk.
kasen oman lehtensä asiamiehenä.
Tilaajamäärän suurentuminen nimitä
v o i s i - h o n a t a . Oleaime a i M j
missä', hoqstiissamine^ k i r ^ -:
l i i k k f g i h o i t a i a n ten-eisst
nalle: ^
J a tässäpä ne sitten o v a^
Lupporaa»*»