Vapaus, December 13, 1929

              -e—r-
Perjantaina^ JQuluk. 13 p:nä Fii:, Dec,-lg
-.tSlPBSStew.- laatttay tirjiVitr;-;^ jj r.sä;s» &=i»«s »iJ-v»3 Efet S»<-rt-w-ilit
im
. . . . . . . -
Jo v l i l Km c l i kigstänyt nalkälak:- ty&iienrels^r
ikon i irenixntiTiistlöer:
•lalttcTTisn. Unksrln
salaa Eadapssäic,
_ . . ... . . . . . . ,7
; kca. H c r t i i y n -/anki^Tmiisä.
f&ika oli satcjE. koznrsiirJstia r a n i e - j H ^ n maikustl
? ja crittäia oveJiila heirx-ilia kidiilet- j tarttui Rskosin
Itu. j o t l a heidät o i K i lasta luopa-1 v a n g i i ^ s E u s i e r i jälie^n hajalle j o u -
• rsaaa r^!}:ärak>&t£i£telJista.yL lisTzSi^nn r-arxzlhir. j i . midallseiijar-
; Kaikki oli turhaa. ; jcs*ä nu&rlscliikkeen. En-in:äi3en
I Unkariali^et ^ o r i i n : u r i i i : i : , Jotia u - : >£ri£n prolstariaatin diktatuurin
;£ein D-/at. autanfis-t loLstaris, t c d i s t u i _ i jälirees h^n organisoi Unkarin so-i
c i a Jäio!jem2nhaivc-kvxuiiii:^3Ja3r:. tais^ ! i-i£lli-ti.-.en työräc-npuolueea ympärille
B e i h - i i££j2n nrjrjrtcn "'työläisten joukko-
Yhdysvaltojsn päolella Hme^yfäftä
•dan l:ap:t2lirtSi!cy>:a ei
kee suur«np22. vali£tcst5ötä'5|
nairten resiaiudessa kuin laiiaän
rhua piioIueZehtL TorerUar "oii^ haltK-sc-
tajuin£3 . j a hyvin yminiTr^täirä,
siksi i-itä, tjölSisnalsei r a k a i ^ v a t -
k i i i ja EiiiiS ne rrjyoäkiii ii^l^tavat
ajat uksensa julkituoda, isinä vannas-
?.z tiedossc eitä työläissiskot heitä
:.TimaniI-,iJ linjan korukieitä..:
Efcnto Ketola.
Webster'3 Corner, B.€;
Bödsn pertctaEmiscn tää^c^s jätäisi
<äila selviö jcSaiselle locäöc^setoiselle
ty&Saselie.
kfeiaen n^frtHttn>av3sinSnm taisto
heH&xia. Ast32s£nBae pTUa uut­ta.
rääKttä ja voiniai Ottakaamme
Jcka;=eTf"a, pSt^^nmrnllV haiiitfiä-^
rs^i k?syiayti uäaamonTastafssj
jäfjiston penisfämisesta Ja kehitta-kaäiame
toiminta niin, .^ttä »^smme
ciUle kÄsäcas^jjestözäEHi. ^^ik>tn
dostäiu " telMJkkaaminaisL Samoin
luokksiaistelumme yleensä.
(P. N- A.)
j l i a u h u n vali&an. alkcr.-at
i.tiu-j-.u-^T^-r:j:if^eTi ktr-r^^^sar, .kirr-^.ti^ ctä«i>«3 nvxktai- • riitelmgTiTnukal^/stl tappaa
============ i laken johtajia.
.'.uur.- ; t e c r i r . i i t y l i l i a n vangituV"^! turpUr.- iholvelMn. ?.Ta Viittua i
Su<»nen inaataloudes-sa-
vMKt^^Ä palan
aikeott^meista
l:in milj. mlc, kotitaTvesahojen,
nryEyttun, ttnrrepehknon ja vesijoh-tölaitoksiin
430 milj. mk.. sähkSJai-tckäin
1000 mUJ. mk. ja ynrcrtnTnns.^
kcneisiin 720 mflj. mk. Uusien vH-jelystapojan
ja karjataTogteeäa^ ä i r -
tsminea arai myöe^n vaatmset va"-
rat&in OTÖ^' «ärmnrfff. mmra on
<=«^- eutispettojen taivaak^röi knn-mm
7 noin as** mnj. ri^ ja lypsy-lemien
lisääEiiseen n. 380 mflj mk
IShän TclTaLstin vieJä lisätä niaats-loas-
siTuelinkeinoilun n. 200 milj.
mk. Mitä metsävara vähenemi­seen
tulee, ei tällä betkeilä ole kä-söJä^-
kysymsis^iä selittävää tOasto-tctMmosta,
mutta voitanee tässä
Otteita en*iTruosipnol«kon toimin-nasta
K- P- A;n tledooaato
No. 9 mukaan
l i i k i i - i rc';er£ Scltar. SzariV;n kanssa vuoa
ns. 1:27.
2 0 a - 5 - S käytetään nykjiiälviiia ääret-; ' ., -—=—^ '
förr-iin paljon liikselämän palveluk-; ^crvarOliset. saJMaaaleMei' ja -ta-
Tilanne Suomen ammattijärjestössä ja
> yleislakko
U n i a r i n kc.T.Äiuni<ilik^n nuorisolä- ?oliiS£ili3 hän csouti h £ E i u i ä . s t y t - ^ ^ - ^ ' ^ ' i .mullistavan |
i ton^- rsankariHlnen johtaja Alexiisder ] täväii kuolemanhalvelrstnitaa. Ttel - vaikutuksen jc« se l e p p n M n o i n y h t - '
fccL-.Iii
E^kcl- 'vc:rriioi£.sn v e r i i t n rääkkäyä-en jäl-;^-^ i:anat£-3
1 r:eenk£än i l s i a f e u t polilsiils ainoata- j -^^l^Kiaan,
laastietefliSäi .iäolä-räV totuutta
pohnessaan maataZoodellisen
iUJvry, murhattiin p^^toniaisfesti Vac- 1 fccL'cIie^i.':t:55n johtajsoi t£vc>in ei hän ''"^^ Yksin täällä farmeillakin palan syisiä.
:zln kurilu3huonec.s.sa, "k£-|not^kcl-'vc:rr.iob;.i'n veriitn rääkkäyksen jäl-;--^ kanat-:in op2ietra_ sähkövaloilla.;
! sen syötön" varjolla. ; >:eenkään ilsiafeut 5 ^^^^^ ^ ^ ^ ^ L W5^*»:^^* fo^ i n e t,
( vallassaa-ijat lu-aUvar- dt^n pe-! i-^^an csnaa. iotka olLnrat jobdatr^-^ - - ^ ^ ^ ^ valella niiHe merkki, niilloin • ^ ^ l a l e n d e t kih^taneet tavallista
Viime aikoma ovat porvarilliset
Laokkavastakohdat ovat Suomessa osoittanet viime aikoina mer^! gi^^-^S;^^ S , f S , ^ ' : : ? ^ ^ ? ^ ! ^ ^ laitella itsensä paikoilleen.
ftfliavaä'fearjistj-mi.stä. Tämä johtuu sekä taloudeJIisista eUä
i^^^|f^^t^ytr.;i^iä:IL, sdiltaä'"'nimim, A. 'J. Sm.' "Insprec^Jrrissa". 51
C . ffm^Iinen lilanne on käynyt huönomrnatisi päivä päivältä. EdulH-litseviin
maatatoagsaiman syihin
vilimäytcIniäEä. W- Ccrcerln haa-^ Onpa tästä, käyttänyt puheenvuoron
myöskin maatalouskardi-
Bidita
j ^ l l a ^ milloirikaan pysty valtaamaan,järjestön jölidonlailli-
1>/' sm-^keinoin. Siksi he ovat odottaneet;k'ärsivällise5ti aikaa, j o i l o i n v o i -
'^^$^k0^n^^m^ mielestä viimeinkih J a he järjestivät häjöi-
Tovcriarrune Alexancdr tävTyä tämä
, . , , . nolUsen hengen. Herännyt nuoru-; _ ^, .. -
jälkeen ollut mitä kiihkdraraän valaluökan vainon dlaise-^ jqjja £35 i;ok«>a raskaat 5af^^^ ^"^^^^ vihaansa j a l o i h a n e a e , j ^ n m^jneen yleisön piirisGä.
P®'l^£t* i i i s la p a i k a l t o jäseriiä käreimysrikkaat sola- ja vallankG- 2 1,2 vuoden kuritushuonetuomion, t (Ji^Si^ vankirojhin. Yallanpitajillä t i ole kuitenkaan ollut mahdoiiista mousvuodet. alkoi pinii kapinoida
^^Iflaöäntlaa aironmlH ''koramuniEtisena järjestönä", kirteh sos. työ'
Ipir inhStipuolueen v. 192.3, koska järjestön ja gen johtoon on kuulunut Tnel-i
^Ivj^öSl^isosdem, aineksia. Mutta sosdem. johtajat ovat tulleet huomaa-^
V. H.
Wm
Qvcintslönui uuden ammatti järjestön perustamiseksi lokäk. 30 päi-ijäijäätöllelaadiuijn
runko,
alaiset uriiöt ovat jäsenistönsä Mielipidettä kuulematta eronneet
|i§?SpDÄtt liittyneet nutein'hajohusjäi^estö^ sa-
IllliJttJpfej ammattijäij^stö on h^^ leimattu komtna-
; - tustisflEsi järjestöksi. < ^
^ ; | | | | ^ | ^ n $ ^ ^ voidaan pitää kuvaavana merk-
Jassa yksimieliseen nälkälaidcoon. Tieto tapahlu-g|||
Ppi||ö¥i5i/k^ TjRJväesto osoitti myötä-r^
AjSfi^^ö^im* Inkuisilla mielenosoituksilla. Tukealcsi^nvöimak
i§|ij^B^Iiia, kutsui ammattijärjestö jäsenistönsä koko maata käsittävään
||^^^äsöJ|[iMl^^ olevänsfa iyövämiuo-
II^Q^^^ollisia kehoittam olemaan ryhtymättä lakkoon, ja
^|^ra|Öi|etfutitis^
l i S i ^ a P . • '•
i sabotaasi ja petturuus. Hällitikiseh djhtä
painon . s u i i r i ^ inptkitys, kuin mitä Halutaan nayöhtääL
W^^a^m^Ttamm^ haridnnut
hempiensa kcdin. ryhtyi oppilaaksi
nahkuriUikkeesesn. ja aloitti prole-taariJapsen
okaisen elämänpolun
Pian muutti hän Kaschauhun, vaih­toi
ammattia ja alkci työskenneilä
ieipomoalalla. Täällä saavutti val-
.lankumouksen myrsky älykkään ja
ihvomielisen lipssn, jonka oma ruu­mis
sai kokea päaoaian moskan-
•iskuja, . / \\ , \'"
Vaikka hän olikin vielä puoliksi
lapsi, omaksui hän rajattcfnalla i n ­nostukselta
vallaskunjcuksellissn
kommunismin aatteen, joka hänessä
löysi .ixedelmällisen maaperän. Hän
oil yksi niistä, jotl3^ proletariaatin
diktatuurin kukistumisen jäikeen-
Ifid pysyivät uskollisena aa.tteelleen
ja' taisteliaie. Hänestä tuli| Tshekko­slovakian
kbnuhunistisen nuorisolii­ton
nuorin, uhrautuvaisin ja innok-ralta,
että heti vapauduttuaan olisi;
taas kaikkineen äntautimut taiste-i
luun, luol-kavihollista vastaan, jota':
slin eräitä sakkoja maataloudelli-seeh
pulaan johtaneista syistä. Si-
\'uutaan tässä väittelyn niin porvari-lettien
kuin myöskin professori G :n
kanssa ja käyn suoraan asiaan.
maataloatfessa
Maatalouden jatkuvan. rappeutu­misen
.syitä hakiessa kiintyy huo­mio
talenpoikaiston velkataakan, vä-raUisaustaseen
ja Suomen maatalou­den
keskimääräisen tuoton suhteet­tomuuteen.
Toisena silmiinpistävänä
suhteessa, viitata saihen, että kysy­mys'
muuten on jo yleisessä tiedos­sa
ja myöskin valtiovarainministeri
1528 valtiovazain tfiaa koskevassa t(.^m^„„^- nV,r^^ ^T,'^i~*-
maila joukkojen poiiitiisia mielipi.
teitä näemme sen olevan toko
lailla kirjavan. Rinnan konununis-tien
kanssa työskentelee järjestöis-
.sä sosialidemokriiatliset mielipiteet
omaava työläinen, syndikalisti tai
puolueeton.
Kansainvälisen Punaisen Avun
Neuvostoiiitoh osaston (MOPR)
keskuskomitea piti toukokuussa 3
päivää kestävän istunnon. Todet­tiin
toimintalinja oikeaksi Kes-kastelussa
korostettiin num. kan­sainvälisen
projiagandan tehosta­m
a a . Saksalaisen järjestön 3 :s
maakongressi on "kutsuttu koolle
ensi lokakuun aikana. Kongressin
Jiän huomauta, että SoKZiesta on
viims vimsina puutavaran vienti o l ­lut
niin suuri, että slihpn on vaa­dittu
noin 200 ^and. vastaava mää­rä
mstaen liikahakkaasta.
Maatalouteen käytetyn laina--
. pääcman korfco
Suomessa on maatalouden kor­kokanta
jälkeei kansalaissodan ol­lut
korkeampi kuin muissa pohjois­maissa.
Niinkuin aikaisemmin mai­nittiin
on maataloudessa kcrickan-ta
li^tty yksityisluottssa oUut noin
2 pros. kcrkeamr^ kuin teollisuus-lainoille,
liikkuen 9—13. pros. Vaik­kakin
virallinen diiskonttokoiko n
vuoden ,ajan. on ollut enään vain
7 pros., niin siitä huolimatta ei tä-nsä
ole suinestikaan vaikutanut
hiin niin fanaattisesti vihasi kuin I Uskoiltoa Vastaaii saattaa vain tshdä sellainen val­lankumouksellinen,
joka. rakastaa, e-nemmän
luokkaansa kuin omaa elä­mää;
ta vankilassakaan,
muuHcnkin takana, assistariisuttuna
ja '.ihoUisluokan pyövelien käsiin
hoitetiynä oli. hän ensLrnäisiä nou­semassa
raakuuksia vastaan ja tais­telemaan
inhimillisemmän kohtelun
puolesta. • • -i-i • -^i
Niin • osallistui hän» myöÄln .-nyt
Lauseellaan "TJskönto on opiumia"
tahtoi Marx osoittaa, että, iisiKJnte
I.ov?5- ei luopunut ta^telus. - ^ ^ , , 1 ^ ^ ^ ^ ihmisten mJelet kyvyttö-ilassa^
aan. Kunt?JShuone- ] ajatteluun. Kun itsenäinen a-jsttelu
ja valllEBVien olojen .kriitilli-.
nen arvostelu kuitenkin on työvä-,
enluokan vapautumissn välttämä-tyn
edellytys,, katsoi jo Marx tais­telun
usS^tca vastaan yäittämättö-njäksL
!.:'..'.• \ - •-.
, Suomenkin työväenliikkeessä oli
käynnissä olevaan,nälkälakkoon, jos­täiJä
taistelulla noin 2S-f50 vuotta
sa, osoitti £ankarilii?ta irohkeutta.isitJan huomattava-osuus. :Työväen-siksi
hyökiäsiväikiji 'pyövelifädglilkokan heräämisen edellytyksenä oli
^ ensimäiseksi hänen kimppuunsa. Ja j vapautuininsn^ . uskoM
Jimriiie Higgins ja hän tyos- siksi joutui hän antamaan kalliin; äl£si Julkaistiin paljon. kirjasia us-toverimme
lÄwykdntqa: vastaan ja . puhujat, tekivät
aaan, sillä Mnenl g^ptevaa työtä asian hyväk^^^
kenteli kaschauii kommunistisessa; elämänsä. Mutta
nuorisoliikkeessä. Hän ei ollut vielä: ei ole kuollut turh:
16-vuotiaskäan, kuh joutui yhtenä i^Jenkecsä elää jatkuvasti proletari- tettiln..liiankin usein, että. kunhan
•Tglcerln kapinan" jrääsyytettynä ; aatin taisteluissa. Samoin kuin hän
vän'«ilaan. Vankilassa oli hän ur-lelämänsä kaikissa vaiheissa ja kai-alveii
työ-niin
on
ilmiönä havaitsee Suomessa vallit­sevan
korkean korkokannan. 'Khan
tulee vielä lisäksi, etta maatalou­dessa
tarvittavalle luotolle korko­kanta
cn,korkeampi kuin teollisuus-luotbssa,
kuitenkin.sillä eroavaisuu­della,
että tämä eroavaisuus tasau­tuu
jonkunverrän sen johdosta, että
osa maatalouteen tarvittavasta luo-
-tosta järjestää valtio, jonka anta­ma,
luotto liikkuu 6—7 prcs. Vel­kataakan
suuruudesta saamme jön-kunlai^
n kuvan Suomen ostiuskas-sojen
vuosikertomuksista. Tässä yh­teydessä
on hubmantettava, että sa-iu)
tut kassat melkein yksinomaan
järjestävät plraviljäijäin luottö^jlo-^
ja. Sanotuilla o^uuäcassoilla oli vuo­den
1927 keftömtikäen mukaan an­nettu
laihoja talonpojille kaiVklaan
.^sadaan uskonnonvapaus, niin kaikk:
rat'feaa: ikäänkuin itsestään. Luultmi
ilnaisten valtavin joulrcin irtaantu-
. . . v^nkirkcn jäsenyydestä ja . uskon
ka 12 pitkää päivää yhdessä täysi- [ häii^n -kiwlenriansakini. a r y o ] ^ ; ^ - ^ etsivän nojaa tiödosta. Us-kasvulsten
toveriensa kanssa. .Kä-s-• tös .csimeriilliseii 'yalIaiikumouksem-|konncnisia käsitteitä onkin saatu
. ™_t.^i„*- *^?.,T.„v,+„i5 • p.?n plämäiifi — kuolemassaankin on huomattavasti horjutetuksi» mutta
i i i
i^jSM vamkilasta, tyosksnteli hän
nuorisoliiton piirisihteerinä vuoteen
10i^, jöllon sbskkcslovakian pcrva-j
j risto antoi hänelle uudelleen 6 kuu-
„ (kauden vankeustuomicb. Siiloin hän
s4a .nälkälakkolaisten pakollisesta syöttämisestä, osoittaa, että jpgiteni m
rjamitölperik^^ Nälkälakko^ - Muutamia kuui
hän lähentänyt. proletariädtln voit- r kirkko pitää vielä lujasti Viirmf va-tca.
f listuneenkin työväen enemmistöstä
Unkarin kcmmunlstlnen nuoriso- ^ Vain mitätön vähemmistö on eron-liitto
ja IJnkarin kommunistinen: nut kirkosta. Tämä on heikkous
puolue laskevat suruharsoiset pxma- [josta pitäisi:viipymättä T^ästä.
• Muutanila kuukausia hän ojplskeh j lippunsa puolitankocn hänen suu-!- Kctkasas ja eräillä muillakin paOr-saivat
t^Berlinissä
olf
pu6lue«i;
lun, tuli hänestä kommunistisien nuo-
TisoliUon yksi lahjakkain j a kehitty-neta.
jäsen. Silloin tarjoutui hän
l v ^ . XJeiscanadalaisen ammatti järjestön (All-Canadian Congress of
623,835,830 mk. T^häri^ voimme l i -
isätä kolme, etupesät pienviljeli-
Jcitä rahoittavan yksit^^ankin an-taxnatliuhati'jotka
n b i ^
•000 mk. Että tämä velkataakka etu-^
päässä lankeaa pienviljelijöiden kan­nettavaksi,
osoittaa se, että suurin
osa lainoista önsijtStettu Turun ja
Forin lääniin, jpssä lamojen y h -
teissuttuna tekee 123,442,707 mk. Ssn
jälkesn seuraa Kuopion lääni 123,-
;276;992 mk. Viii>urin lääni l22;iÖ7,-
0Ö7 mk. Ja Öiilun lääm 85,742,'re5
mk. Nämät läänit ovat köyhempien
italonpolMen asuma-alueita. Vertai­lun
vuoksi mainittakoon, että osuus-i^
asisat ovat sijoittaneet IJudelle-maäHevPyöreih
luvuin vain 32 milj
maatalousluottooh. Valtion jakamls-sa
lainoissa on korko jonkimverran
alhaissmi^ ellen ffily^Wrntnf«:';.<^ lai­noissa
7 ii2—9 pros., sekä myö­hemmin
6—7 112 pros. Kun ottaa
fcucmioon, että yksistään osuuskas­soille,
koko ma^ta käsittävässä mit­takaavassa
talonpoikien on makset­tavajoorkoja,
provisiota sakkokcrkoa
j a oikeuskulujen korvausta pyörein
luvuin 52 milj. mk. ja lisäksi muis­taen
että, Iqrseelllnen luotto on vain
murto-c$a maatalouden kokcnaisluo-tcsta,
käsittää varsin" hyvin min­kälaisia
summia talonpojat joutuvat
yksistään koron luontoisina veroi
na maksamaan kapitalisteille ja va-rakkaijgmllle
maaseutukulakkiainek'
sille.
työohjelmassa saa suuren tilan ny-kyLsen
poliittisen tilanteen tarkaiä-teiu
ja K.P.Am toimenpiteet sen
johdosta: Toimitetussa toimiston
ja paikallisten järjestöjen tarkas­tuksessa
todettiin jjirjestöarganisa-tion
olevan' kunnossa. Tarkastuk­sessa
todettiin, että jäsenistön
vaihtelu järjestöissä on ollut suuri.
Viime kevään aikana on Rans­kaan
perustettu puolalaisten emi­granttien
toimesta 12 komiteaa po­liittisten
vanlnen avustamiseksi.
TaIcnpo&;dsi6a rasittavista yhteis-ktmnaHlsista
menoista
saamme kuvan maalaiskimtien ja
etupäässä maalaisktmtien nimille
asetetuista vtiosittain kasvavista me­noeristä.
Niinpä ovat kunnat jou-täineet
vv. 1918—1928 rakentamaan
uusia känsaköulujiäi joiden koko-naiskustaimus
nousee 450 milj., kun­nalliskoteja
ja sairaaloita, joiden
rakeimuskustannukset nousevat' lOC
mlij. mk., sekä muita rakennuksia:
joiden kustannu^t nousevat 50 nulj
mk. eli .yhteensä 60O' niilj. . rnark-kaan.
Kunnalliseen köyhäinhoitoon
maaseudulla tarvittavat menoerät
ovat myösfcm viimeisinä; vuosina ko­honneet
.varsin arveluttavalla tavalla
Kim suoranaiset köyhäinhoidolliset
meiiot vubnha 1918 nousivat 118
mflj. mk. kaiken kaikkiaan, joista n.
mää
mim
luokan cydämessä.
m
•'r;Lai»our) virallisen äänenkannattajan, **The Canadian Unionisiin
/ Ti«äcuuit':|unnerossa on *V^^ösr^enlOTa": toimitny^ . jossa pöhdi-
^gjiJBim^/j^^ tapal^ttmeita Lehti ihäi^
^^d^c^lwt^ i ^ i i | | ^ vÄ^iaÄ>ajalta.v''ilörjbklaja 'Ky^
että miksi maailma hämmästyy huomatessaan brittiläisen työväen
ssrtietrs^^^ : Milcsi iiei^örkiläiset sttuselällään
öeKyaiSRäÄs^ Britannian läiväs^^^
^fj^i|^Chnasla lehti vastaa, selittäen, että vuosien kuluessa
it^ki^lrr&]^ muiiälla övät öpeifan»et brit-
|fyöi^enpiuölu^ vailitseiuin ^vallipn> rakenteeseen.
j5i?äenpuolue <^ sopivaisuutensa hallitsemaan kansaa,
• 4^^t^ . jä *^Vieiapä sen läivaslo-in
iäavltlti a ^ loordidi hyvaköymben'^ j.n.e^
'TyövaaiKikfceet kasvavat ja muödös-luiden
vmaiden;^oli^ lajmri; si^
?ä|9issa r ! ^
.^,.„„,,_ei^fr^^ vai^ttstöliit heftkilöt yrittäisivät
rs^JQStnä valtion rajain yli sekä-hajöit^iinafan työläisten, y
"^^iäloel jaijestö
sJ:i:'i;vX^ edellämainitut lainaukset;" tästä:
NaisosastbOa oli ohjelinikokous
20 .p... marraskuuta, jossa subiritettiin
ennen määritelty ohjelma. Sitten
luettiin nyrkkflchti Yritys. Tällä ker­taa
ei mfietetty ikirjoituksia Toverit­tareen.-
Toverit ajatelkaahan u n ­taan
sitä asiaa, että eiköhän se olisi
lehteä , Idrjoituksillä, että ei lehteä
tanritsisi .kiduttaa pärih kolmen tö-hexryJkseri
avulla pj'styssä. Nyt ?e
n el' ainoastaan Unkarin Kom-J;^micnvastaiÄen valistustryön hax-
LislipuDlueen, vaan koko työväen- iJpittsminen. Tämä on aivan oikea
;alcite, mutta e.sim. pääkaupiingissa-
|i kaan ei ole vielä päästy mihinkään
i hudiaattavampiin käytännöllisiin foi-ko
se jo tuomittu laidotukssn kan- menpiteisiin. Liian m^ paikka-saksi
ennen asyntymäär^? Meidän-kunnalla pidetään uskonnonvastaista
on satava sulku tuolle-^myrkkyhi-.^taisteiua aivan .toisarvoisena v :^7sy-molle,
jGnka mukana seuraa kaiken-,myksena. On'totta, ettei se ole tär-laiset
niuut paheet, keskustelun ; tein/ Mutta niin tärkeä se on, että
päätökseesi tuli, että päätimme ve- ;;sen tehostamissksi pitäisi jokaiselle
dota, kaikkiin naiscsastoilim: . Ettäpaikkakunnalle saada perustetuksi
kaikki naic£a.stot -ottaisivat tämän: erikoinen uskonnonvastainen jä
keskilstelim alaiseksi osastojensa ko- j tp-, Siten varmaankin saataisiin tais-keuksissa,
ja sitten* oik2in yhteis-|,telu uskonnollista pimitystä %'as;taan
rynnäköllä rupeamme tätä asiaa rjärjestelmäliiseniinäksi jä : tehok-korjaamaan
eika yksin kgskiistelg-jr^^^^^^^ksL
niaan. Meidän ön taisteltava nuo- • Hutta paras • hiahdoUinen ttilos
riscmme puolesta, sillä kapitalisti-.«'•'soitaisiin saa,vuttaa vasta sitten, kun
luokka tietää' niin perin hyvin, että! saataisiin koko maata käsittävä us-markkaa
jä EEmeeiseen vain 48 milj
Tähän TClkataakkaan tulee l i -
isäksi varsinaiset kiinteistöluotot, jo­ita
hoitavat etupäässä, mitä maalais-kiinteistöihin
tiflee, Qy. Jitoikiin-
;teistöpankki ja Suomen Hypoteek-
:kiyhdlstys; edellisellä on kiinteistö-
'saatavia 16 milj. mk. jälMnmlsellä
t ^ e n 116 milj. mk^ Vaikkakin t i ­lastoissa
eirp^äse selville k u i n ^ siiii-ri
osa kyseessä olevista -kunteistö-luotoista
lankeaa. työtätekevän ta-ionnoikaiston
maksettavakd, voi kui-tenlän
melkoisella varmuudella yäit-tää,
että ainakin yli puolet kyseessä
olevasta sunimasta; 2 lankeaa pienem-mä
» maatalouden kannettavaksi l i i -
Häksi ovat varsinaiset valtion saata-ösittaih
jokaisen naisosaston jäsenen jcs se saa tunneUuksi nuorisomme,; l^onnchvastainen liitto,-jokat^yhdis-
^elvollisuus edes joskuskin . avustaa'niin ^ h^^ tarvitse pelätä vai-Vtäisi; kaikki k.ojaiset järjestöt ja
lanca kukistumista. Mutta toverit,,; yhdenmtikaistuttaisi nHdeh toimiii-meidän
on käytävä ankaraa taistelua |:^an. Keskitefctj- toiminta tuottaisi
poiTariston kanssa j a on. muistettava "Varmäan tälläkin alaUa suuria tu­vat,
joista mainittakoon: suon faii-vauslainoja
pyörein luvuin 14 .inflj.
mk. salaojitustoinoja 627,000 läfc
1923 vuoden yaltipn kuimille. myön­tämät
katolainat, j&tä oli vielä vi
1927 maksamatta 610,000 mk. ja o-suuskassojen
välityksellä, otettuja 13
mflj. mk. Sen l i s ä ^ tulvavahin­kojen
korvaamiseksi 1,200,000 mk.,
pienviljelijöiUe avustuslainoja 145
on tänä syystoiinintakautena joutu- että voittona on meidän kuitaineh i i l ^ ^ i a . Kotkalaiset toverit ovat teh- niilj; mk. jne. nousten täten koko
nufc .parin kolmen hengen hengissä 1 nuorisomme. Me emme saa väheicsyä j neet yiSityisiä ehdotuksia tähän j Yetk?^mäffTä pyögen iflvuin 200 mfl-
.pidettäväksi. Eiköhän se lehteä p3- I nuoriso anoa. Jos me saam-i suuntaan ja ne ovat todella sen ar-||cci2sän.naarkkaan,^^,^^^
rustaissa-oflut sellainen tarkoitus 1 me iracrisomme kiinnitettyä ja in-'voisia, että niihin on kiinnitettävä i ösa £2säljiK?--enn^
ettii me kaikin yhdessä sitä a^.ii,^- ncstettu.T. luokkataisteiupyrlämyksiin vakavaa huomiota ja ryhd3f1:täva v gnmykajanjpn TO^ffLgiiTnrn^^-^n.
tamme ja että me siinä koetamme silloin olemme vciltanut. silloin; määrätietoiseen toimintaan tarkoi-j Syinä tähän . v e l ^^
opetella käyttämään kjTiää tulk- maamme oHa siinä varmassa tiedossay luiden tpteut |ensinnäkin tava»
80 milj. tuli maaseudun osalle, laski­vat
nämä" menot vuoteen 1923 men­nessä,
mutta senjäBceen ovat menot
kbhonneefc ei ainoastaan kaupungeis-se
yäian myöhin maaseudulla, nous­ten
»viiine vuonna lähes liDO mflj
raärkkaan. Näihin menoihin ei tie­tenkään
sisälly kuntien rasitukset
työttömjryshädän poislanuseksi, nä­mä
menet, joihin isisältyy myöskin
ne rafiäerät, jotka ovat myönnetyt
ns. hätäaputöiden järjestämiseksi o-vat
vuosi vuodelta kasvaneet ja etu­päässä
jiiuri niissä osissa maata
niis^ asuu köyhempää ja metsä­talouden
varassa elävää talonpoi-kaistoa.
Sellaisesta mainittakoon
esim. Ouhm lääni ja Satakunta, se­kä
myöskin osittain Karjala.
V^tion menojen vuÖ^ttainen l i ­sääntyminen
on tietenkin omalla
tayalla yailquttamit maataloudessa
verojen kohoamiseksi Tähän tu­lee
lisäksi kuntien uhrauksat, suo-jeluskuntam
hyväfcsi jotka nekin
nousevat useissa kunnissa verrattain
suuriksi mehöerika.
YUä selostetusta alkaa jo ilmetä
että maataloudeiliseen pulaan or
kapitä^isfasessa järjestelmässä, eikä
suinkaan maalaisväestmtifl^
j a huolimattomassa faloudensa hoi­dossa
niinkuin on usein tahdottu
väitföä. SsuraavEdla kerralla kun-nitämme
Huomiota siihen maalaisvä-estön
jakautumiseen näihin kaiH-talismi
ori talbnpöikaisaineksen täs­säkin
maassa pakottanut, sfllä sekin
vaikuttaa nly^jriseea maatalouspu-laan.
Velkaisäntä.
kina tuodessamme ajatussiamnie että kauan ei enään
julki ja siten kasvatamme itseämme j k u in .kapitalismin
kukistettu, nuoriso
kestä ennen ^- Salisassa ja eräissä muissakin: cen ja bösöksi "ylifeiRViriTrni^^^iffinn
että, voisimme ulkona ilmestyviin-kiin
lehtiin joslms töhertää.- Toverit
koettakaapa täyttää velvollisuuten-ädan
"kan-
_ ^ i a l t « e ^ i kaasosta
jljipclilsa^^ johon^xauiadaiaisen ne^ ja Vkiöoittakaa" Ylitykseen Aästi\
ja; sen kpryäain&^ ' . Ssanassa kckcaksessa tuotiin kes-
Mm
"J^a .työläisten elinetujen petokseen jöbfavalla valtioon aiiläatum
i^^?^m^fiti;Bm^ työläisille, että työväenUike voi
^^^BiJ^afc^Spjr^^ kansall^ta, isamnaa^lista, ''yhr
l ^ ^ ^ j j ^ d i E a t f x ä J i ^ ^ osoitetaan canadalaisille työlaisi
^j^Jäösr^i^mi^^ : *^Ötäen"; "feuormiehiä
työväki voi kehua omaavansa
^^^^i^m^ii^äi^^ siltä ^ipuuitf tilaisuutta tehdä
" ^§l^,'|Jt^ näiden suurmiestien fcanlta?
^^^ära;;;,;jpuii|'en
ja veror
%i!^||||a|jiti|^
•^^(qstyölafeten reiujen^n^f^ työväenluokan tai^elujäjrjesr:
^|^3«|ÄTpdtt^]^^ yläluokan tävkoitdisia.
^f^laigta "dbjelmaa" tarjoavat'canadalaisen ammatillisen liikkeen
* työlSset uskovat tähän v ^ e t^
loistelukysyniys: lViitä meidän clisi
fefatävä saadaksemme nucrisommG
vedet]^3siAp<^ siitä rappiotilasta mi­hin
se ioa^^fy^ ja vedettyä
se Inpkkakasyatäsiyöhön?
: fT&ta;53^ soikein vilkas keskus-
^teiu;-sffl&'.jokainen'äih näkee mii:ä
yaärä'•uhkaa-nuorisoa ja mitä k a i -
kenisdsia ansoja porvaristo virittää
riuciiOTimäe Varsinkin vä-mln
hirmuvalta Von : P^aissa on tämänkaltaisia järjestöjä | mencjm jaäaivä kohöai^ Tä-riso
sen on kukista- Niihin kuuluu satojakin tuhansia in-! yarctalouteen siirigonlnen pakoittaa
va ja me vanhat valmistanune heitä misiä. joita yhdistää uskcnnonvas-^ edfle
siihen tehtä%-ään. Siis työläistoverit, täinen vakaumus. Poliittiset mieli- mullistuksen ennen vallinneissa o^
ottakaapa tämä;asia keskusteltavaksi pide-eröävaisuudet eivät ole estäneet Icissa. Vanhat viljelystavat -täytyy
kokouksissanne, ei yhdes^^ä eikä kah- Saksassa kcmmunisteja, sasialidemo-! muuttaa toisiin, uudenmjäna&aisiiri
dessa osastossa, vaan kautta koko kricstteja ja näiden molemiHen puo-! pJlelystapoIhin. Maiirtalöästuötaritc
niaan. Sillä rnitä reippaammin me iuesuuntieri ulkopuolella olevia us-' fco^<jEsaisuuedssaan boneeUistiiu^ ja
TAISTELU BADIO-HSlRIö*ii
VASTAAN SAKSASSA
Yleisradloviranomaisteri tekemäsi
aloitteesta .perustetaan" Saksassa lä^
hinfimä'vsä tulevaisuudessa yfitymä
3W3k& tarkoituksena tulee olemaan
tasta.
S.
24 p.. jossa
jcnäa, mcmessa järjestössä kbmmu-
J. osdstcn kokous oU -lairast. '^^^-^^^^^^
eräänä tärkeänä ky-' ^ ^ ^ • ^ ^ tapauksessa- muo-
.<>j-myk£8nä oli keskusteltavana työ- 5 kostuvat tällaiset järjestöt poliitti-läishaisten
ääneknannattajaii To- j^t"^"^ tietoisuuden kouluiksi ja- a i -
verittaren Dostioikeussi-n pois riis-l°^ niiden suuri merkilys onkin.
täminen. kokous» näätti lähetti ^^eiUäkin kenties voitaisiin täflai-
Jijuömat on nykyaikana kauiK-ana | ankaran paheksumisensa Canadan - ^'^-^^-^^^^^^^ sajida paljon uskon-iurmiona
ei i yksin .pajfllenin^^ vt^-^n j pcstihailituksslle sen julkean m i e l i - k a M e i s t a vapautuneita henki-pn^
Mferi tnlevan p^^ on- hsllitus
- julkean mieli'
yhtähyi^ ifeyttärUlemme. Ja mikä vallan takia jolla Canadan posti-^ -^'"^^ ^ ^ ^ ^ ^ a n eivät vielä ole
on kieltänyt postioikeudet i ^^^P^yn^t työväenliikkeelle. Hefliin
pystyisimme vaikuttamaan parhai­ten
juuri uskcnnonvastaisisas jär-inämij.
ovnt he avuttomia ajamaan omaa asiaansa. Vasta sitten, kun he jeteissä. Kun vielä * * S a n huo-
!te|ujary#,. ^ttä.^^t^^ ja työväenluokan edut ovat jyrkästi mio::p, että tällaisten järjestöjen
rialiiiitaiset j a sovittamaUomat. sekä että nykyinen valtio on yläluokan ^ ^''^^^ saataisiin' tehtetetuksi tais-väline
alemman luokan soriaraiseksi, voivat he luoda iärieslön. ioka' kirfcestaercnneiden oibsuksien
Viljelyksestä karjafatouteem Uässa
c s i ^ ^ talcniiMSkalstc
täfiari asti on vc^ut elää metsäta­louden
varassa kuihtuvat tästä saa­dut
tulolähteet metsävaxain vähen­tymisen
ja nykyään ul&aavan puu-tavaraöintaön
a&nemisen vuoksi
Kuinka suuressa noärin p-«nTT^
^DaacySijelyfcsm Itoneellistimuneii on
aäietUiSaxmt -t^inqiojiSe väb»^
taakan UäSaäymSs&
siitä saa käsityksen Gebhaidin te-
Semistä laskelmista, jotka, vaikka
km jonkunverrän epävarmoja, kui­tenkin
antavat aika havainnollisen
kuvan. Hänen laskelmiensa rankaan
ön VV. 1918—28,^ eli ^rmmenää vuo­den
aikana sijöitetta osoiismeijetä-yks&
ömaan yleisradiota häittaayieri
h ä i r i ö i ^ poistaminen. Yhtymä ön
$uunnifeltu saiigen laajakantoiseksi
j a tutee faimlumaan edustajäia seu­raavat
vaHäön- ja yksl^^iselimet:
Pösö- ja lemnätinhamtus, "Preussm
^ämhiisteriö. Saksan Yleisiradic^li-tiö.
Saksan Sähköteknfllirien yhdis­tys.
Työläisten Badioyhdistys, l i a -
diokaupiriaitten Yhdistys, Sähköliik-g
t t e n Yhdistys Radlotehtamjoitten
^ i s t y s ja SaSsan- sähköteknfllisen
Teoffisuuden Keskusyhdistss.
Tämänkaltaisen yhtymän perusta-nusella
toivotaan päästävän sangen
0J"»»stnn£isim tuloksiin, kun jäse-nikst
ja avustajiksi vielä senlisäfeä
yritetään saada maan parhaat asi-antanöjat.
Lankeaa tietenkin luen­nostaan,
että kaikki yhtymään kuu-eri
yhdfe^fksienr ednsfejat
yrittävät tehdä frakin omalla
laau parastaan tämän usein i y v i n -
K n haitanispksi muodotsuneen eifi-k<
äidaa.pDistamisei&^'
auoniattavaa työtä on suorittanut
Itävallan P. A. punaisen huolto­työn
rintamalla. Järjestöllä on ol­lut
tuloja 86 tuhatta schillinkiä.
Tuloistaan on se käyttänyt huo-mattaiiimman
osan poliittisten van­kien,
heidän perheittensä, panaifj-ten
emigranttien y.nu avustami­seen.
1928 oli Itävallan P. A:n
jäsenmäärä 5,663, joista hiukan yli
puolet c5i kommunisteja, loput so-eialidemokraatteja
ja puolueetto­mia.
KiiHalaiset avustusjärjestöt
ovat viimeaikoina saaneet tehdä
ankaraa tyo:ä. Valtiollinen vaino
ja sprto on saanut .yhä suurem­man:
laajuuden, i " Häoliöiattai jär­jestöänsä
kohdistuvasta vainosta
on. se kuitenkin pystynyt' menestyk-" •
sellisesti suorittamaan työtään. Ä- •
vustusjärjestöissä on tällä hetkel­le
yksitjrisiä jäseniä yii 85 tuhat­ta.
Huomattavan osan .Jäsenistä ,
muddösiavÄ^,-, talonp^^^^ Japani-''
laiseen ~vipljesjärjestpyn " Käiso Un- '
do Giseisha Kypenkaihin. kuolu
me: vuoden syyskuussa V^y^^^^ 9,000
jäsentä, mainitusta ajasta lähtien
on jäsenmäärä noussut huomatta-yiiisti
ollen nykyään, toistJakymmen-';
tätuhatta.
, Fascismivastaisessa karappailussa
ovat K.P,A:n järjestöt tehneet huo­mattavaa
työtä. Useassa maassa
on näiden järjestöjen toimesta pe­rustettu
erikoisia fascismin vastai­sia
komiteoita. J&«jestöjen ja pe­rustettujen
komiteoiden toimesta
ori toimeenpantu keräyksiä, joiden
tulot on käytetty fascistisen terro­rin
uhreiksi joutuneiden avusta­valla
tavalla, luo\'utettaen tunnin
jopa päivänkin-} palkan mainittuun
tarkoitukseen.
Kansallisia kamppailuja ovat P.
A :n osastot käyneet suurella me­nestyksellä.
Kamppailut ovat y-leensä
muodostuneet joukkoliik­keiksi,
joihin on osallistuneet kym­menet
ja sadat tuhannet työläiset.
; Äskettäin kiinnitti K. P. A.
Jokaiisen työläisen huomion taiste­luun
.16 änierilcalaisen toverin pe­lastamiseen
doBarioikeud en lisis­tä.
Mainittuja tovereita syytettiin
osanotosta • lakfcötaisteluun Gasto-nfaissa
Virginiassa. Kapitalistit
vaativat taaiiiittujen työläisten te­loittamista!
"
Suomenkin työläisten on kiinni­tettävä
suiirempi huomio punaiseen
huoltotyöhön.Vaino työläisiä ja
työväenjärjestöjä vastaan on siellä
saanut sellaisen laajuuden, että
tarvitaan voimakasta joukkotoimin-taa
tjipdäisten puolustamiseksi ja ^
oikeuksiensa turvaamiseksi Po­liittiset
"valtiopetosjutut'' ovat jo- i
kapäiväisiä. ; Tälläkin hetkellä on '
vankiloissa tuomiotaan odottamas­sa
n. 40 työläistä, joita odottaa
ATiosikausien pakkotyö. Tammisaa­ressa
ja Hämeenlinnassa olevat to­verimme
elävät mitä kurjimmissa
olosuh^iieissa, , Vankaanjohtoherriit
tekevät kaikl^^nsa vaikeuttaakseen
toyeriemme' ;,elämää. Sairashoito:
vankiloissa on kurjaakin fcurjem-^'
paa. Kaikenlaiset sairaudet rai- ^
ybayat toverienime keskuudessa.
Hoidon,,puutteessa on osana kuo- V
lema^ joka tuU m.m. tov. Väinö
Vuorion osaksi.
Puolustustaistelu on saatava kä- •
sittämään koko typiiäfekevän luo- :
kan poliittisiin mielipitelsun kasto-matta.
Toverimme on saatava va­pautetuiksi
vankfloista, poliittinen; |
vaino", ja? sorto on lopetettava, työ­väelle
taattava täydellinen kokoon-^^j
tumis-, järjestymisi. ja lausuntava-paus.
Tämän pohjalla on joukko­liike
saatava aikaan. %
Jo.
Toiminta ^Kansainvälisen Punai­sen
Avtm piirissä; on saanut kala-
^--tnsriijijoKskon .aikana yhä
jraKinttineemmafi muodot. HuoJ
mattava on, että kaikkialla kapita*
; • V <^ maissa mi kyetty vetämOäB- 1
4Öc lä
60c lä
99, 80i
^19:99
$80.00-
kaiseltd
sadalta.'
Sähkoss
• ovat
hetyk
Saomen
KursE
men
Laiv2
myyd
Tiedi
Y l i
Suomen
tämän '
nen läh
ti perill
Joulu
|Phonogi*ap
Lähet
losotteella:
Mm
iTLÄOSUtTS
{P(b) :ii E
I päätösten .]
jarjcstämäi
ikooperatj
uusi
lNKP(b):n
luskooperatii!;
i asettaa
useita ui
lUaisia, jotl
loperatilvejsi.
JAflksi nud^
[Tähän mehi
muodostivs
irttelit; jotl
talöripol
itelien työni
[tuotteiden vi
stamlenn joi
viime vuosi
;efc kiinr
jyöEkin karjai
bkasvien viije
pittyä kontr
rsymys, on
ja, laajenrieti
snnesten vUje
|ä rehujia, pa;
tty joukkbmt
rehuja, -ori 1
stiivisiä riiuot
tat ja iaitun.
jntamcan .kor
(utta artteUt <
vähän huoi
ipoikaistalouk
[urekisi koUeh
ibsi talöuk^ks
Välttämättä*
lUsmainen
[tisille perustei
:ien alempi
listaisi kaikki
[»peata .yhte
[rustaen asteet
;ia maitotalöul
-I
me liik
.Sä^si,' joulak. 10. Spanjan
kaivosminlsteriö on päättäynt ryh­tyä
kokeileniaan ranskalaisen De-haase
Nugaetin kek.^mälTä laitteella.
Jonka ävuM"°voidaaä lieQpoöaa kulr
lan;'lyijyn..ja. öljyn etsimistä. Iflite
on : JQ käytS,njin?^g^ • p^Tmnr^"" 61jy?j.^r|
Omenii
täytt
Lipeäki
Kaffia
Nisujat
Vihreiti
Poi
THEO
Tehkää