Vapaus, April 6, 1948

              ,
.f
i
II-m.
r
4tf
tv
I
lii!?:
II:
p l i l i l
mmimm
M.
Tiistaina, h uhlikuun 6. ]). — Tu^sday, April €
^liiiiEiiiisr^
I I J M C B f Y ) - - Independent labor
Tftk-phones: B u e i n e s » Office 4ri2M.
E d i t o r l a l Office 4-4265, Maoager
E s u k i j . E d i t o r W . Eklund. MaUlng
^ d d r e sB Box €9. Sudbiiry« Ontario.
tsbliAed Nov; 6tb }9I7. A u t b o r l z^
M «econd class majJ by t h e Ppst
OttUx Vepartsnent. Ottawa; Pub-
Jlcbed ttelce weekly: T u e s d a y s ,
lliurEdayB aod Saturdays by Vapaus
PubUshix}g CompanyjLtd., at 100-102
E lm St. W., Sudbury. Ont.. Canada.
Advmi.<an« rates upon applicatlon.
Tran-slation free of ch&rge. .
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 v k . $5.50 6 ltk, $3.00
3 kk. $1.75
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk. $6.50 6 k k . $3Ä)
•Suomessa: 1 v k . $7.006 kk. $4.00
Hajoittajat kaivosmiesten vih^
-Su^buryssa vijk<in vaihice^s.! x<jkf>'jjT;iinut kaivoi;tyolai.stcn uriion
{MMSWr) kansallini^ii palkkaknriferif-nrsj antoi vakavaa; ajattelun
aihetta jokaiselle kaivo.snr.ehfiic ja kaivosmiehen y.stavalle. • Kaivos-kapitalistien
onu>.lama torylthii; J <*ronto (/iobe an'J Majl. riemuitsee
kaivosmiesten unjon •;kapmalli>ten toiraenj)itei.sta: .Sen pitai.*-.! olla
toinen selva.merkki.siitä mistä (>ntoole!l!.suu(ie.ssaky.symy.s kun hajoit-tajat
järjestivät rinnakkaisen uniokeskuk.sen S. piiriin. .Suurin vaara
Olikin siinä, etta monet ei-akliivisciunionja.senet eivät vaivaudu lut-
• kimaan asian toflelli.sia merkiiysta. vaan kuuntelevat meluavien '"ka-pinaJlisten''
valheellisia s e i i l y k . s i ä i ..
Mistä sitten on tOfieiJa ky.=iyMiys> Kaivosmiesten kansainväli­sessä
uniossa toimi- jokin aika sitten voimakas hajoitusryhmä, joka
valheellisella propagandallaan ,sai Yhdysvalloi.s.sa useita paikallis­osastoja
eroamaan uniosla. Kuten tiedetaan, lama hajoittajajoukko
kärsi lopullisen tappion viimek.sipidetyis.sa kaksissa vaaleis.sa. mia.sa
jäsenistön ratkaiseva enemmistö tutjmit.si hajoilustyön. Suoranaisena
seurauksena tästä rivijä.seni.ston kannanilmaisusta on .se, että eron­neet
osastot ovat. palanneet takaisin kansainvälisen union jäsenyyteen-
. ja:, ha joit ta j ien ryhmä on Yhdysvalloi.s.sa kuihtunut merkityksettö­mäksi
klikklkunnaksi;
Jokainen union jäsen ja kaivo5tyolai.sten union kehit\'stä sivulta-päjp
seurannut henkilö tieiaa, etta yllämainittu yhdysvaltalainen ha-joiltajaklikki
.sai vissinlaisten voimien kannatusta myös täällä Cana-dassa.
Ero oli vain siinä, että lai.slelu täällä ei ollut niin kiivasta kuin
Yhdysvalloissa- sillä hajoiltajien voimat olivat täällä paljon pienem­mät.
Lopputulokseksi tässä tilantecs.sajai se. etta kun Yhdysvaltain
puolella taantumuk.sclli.set hajoiitajat löivät päänsä mä.säksi rivijä.sc-nistön
lujaa kallioseinäa vastaan pannc.s.saan kaikki yhden kortin va­raan,
niin täällä Canadassa tai tarkemmin .sanoen, kahdek-sannessa pii­rissä
(Itä-Canada.s.sa) hajoittajien voimatja jarjestoorgaani jäivät suh-teelli.
sesti voimakkaaksi. Tätä canadalaista- hajoittajakoncistoa taan­tumus
yrittää, nyt käyttää kaivosmiesten mainehikkaan union heiken-:
tämiseksi tai tuhoami.seksi.
. • ' i ' ' V ...... ' , • . . . . . . . . . . ..
. •Viikon vaihteessa taalla pi(lety.s.sa kan.salli.se.s.sa palkkakon^e-renssissa
muodostettiin vahGinmistoryhman toimesta rinnakkainen
uniokeskus kahdeksanteen piiriin; .Merkillepantavaa on kaksi.hyvin
tärkeätä seikkaa: 1) Riilakysymyk.sek.si ci ilmoitettu palkkavaati­musten;
aiheuttamaa erimielisyyttä, vaan 'kapinallisten'' vaatimus,,
että yhdysvaltalaLset järjestäjät karkoiteltaisiin pois Canadasta, ku­ten
kaivoskapitalistit. ja heidän apulaisensa yleensä vaativat; 2) R i n -
nakkxiiskomitean .i)uheenjohtajaksi valittiin kuitenkin Port Golbornen
osaston presidentti John Sheddon, ja I'ort Colbornen- oikeistolaiset
rikkoivat vuosi .sitten palkkarintaman tekenuiUa surullisen kuuluisan
8 "sentin sopimuk.sen ja aiheutuvat .sen. etta muidenkin kaivosmiesten
täytyi tyytyä lo[)uksi 10 .sentin: palkankorotukseen aikana jolloin huo­mattavampi
palkkavoilto oh mahdollinen. .Ylläolevan f)eru3teella
voidaan siis vetaa .sellainen johlophätös, etta pohjimmai.scna tarkoi- .
tuksena on kaivosmiesten rivien hajoittaminen kaivosparoonien hy-?
vaksi, ts; palkanylennyk.sen esi;imincn. Kaivoskapitalisteilla on . i l ­meisesti
uskollisia mutta hyvin .salattuja asiamiehiä kaivosmiesten
union jäscnyyde.s.sa Ja he haluavat h;ijoiliaa kaivosmiesten rivejä. :
Ki ole epailyst;ikaan silta, etteivätkö hajoiitajat tallakin puolen
rajaa joudu ennemmin tai myohemininyhta kunniattomaan tappioon
minkä he.kärsivät; Yhdysvalloissakin.multa .sita.ennen he voivat tehdä
paljon pahaa, jos rivija.seni.sto kokonaisuudessaan ei tartu viivyttele-
. mättä asiaan. Kun Iata hajoitusly»)ta. ryhdyttiin tekemään juuri
palkkaneuvottelujen yhteyde.ssa. se on para.s .merkki siitä, että ha-joittajat
ovat. joko.tietäen tai; tietämättään kaivoskapitalislicn asialla.
Alilcnäi.syyde.ssa on kaivosmiesten voima! "..
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
iM lOiyl^''haisikluiita*'
t&.i:ar. ..^^r--:. . r n p e r i a l i s t J - e i i -.^jla:
V11 m e .sunnuniama. .tk: 4 p : i i a.
} aJue;3!e 2ane'e uiR-Ci^JeVva ja T.f-cia.T..'r.e f>-ia P-jhjo-ne:: Jäamer
i .\rge.ntiir;a>la .Tiej-.vaÄieiii. rj..riia, m t j& etelamarinf.-.'-.>:uuiUvai US.A. :n .so:a
.'lan cj>.?.a<;::or:e:-; :ea:.*^aaJ:iesia e3ee.=..
-=a; jo.i>. a a m a , valta-j^vav E i J g i a . i a L i | b u l v a ä n t i n a : '.Mi.Siä m ä ä r i n ' U S . V . on
suvereenisuuteen -icyuJuafier; , O r e e i i - | r o h k a i ^ j U : V:dc!aä ja.Perönia: n
täy:ti yk-.i B r o d e r Lbw.T.-;hip:.a i ä k k ä i t ä ! J-^chin i i a r e n , s t r i a aJue^^a F a l k . a r i c l j j , - M a r s h a l h r i iaii.vjr.:o :apah:u.T. i e n j o h -
suomalaisia • a r i u k k a i t a , mr« - .A.maliai -^^•"••'^ G.-aha.Ti- . i i a a . r . a . "/alla-, ao?.x&-oh: melr;e:n mitaan.sa.iomaton
: ^ . ' n m i , 76 vuotta.
Pajvan fcankan on olJut farmilla
j j d c : i a k y m m e i u a vuovta,. Hänellä on
ollut k a i k k i a a n 11 la-sta, j o t k a civa!
k u i t e n k a a n kaikki ole c n a a eloäöa.
Han victtaa elamarjehtooiaaii vävyn
.sa-a.sumalla k o i j f a r m i l l a . .
Yhdymme oma 1.S-.en j a y.siavjcn o n -
iient,oivovuk.<ilm Ja lojvolamme onnea,
t e r i t j i i a j a ; p i i k a a i k a a p i i k a n par/a-,
t y ö n . uura?:tanee]Ie palvan s a n k a r i l l e.
"Miljoonan nimen
marssi" Ottawaan
tl(. 15-17 päivinä
Toronto. — T o r o n t o n Hou5ewiVe3'
Con.sumcrs' A s s o c i a t i o n i n julkaisema
konferens-sikutsu . " M i l j o o n a n nimen
mars.si.sta" Ottawaan e d e l l y t t ä ä , etta:
k a l k k i e n e n p a i k k a k u n t i e n edu.stajicn
o l i s i kokoonnuttava Ottawassa t . k :n
15 p ä i v ä n ä i l t a p ä i v ä l l ä L i t t l e Elgin
t e a t t e r i i n yhteLseen neuvotteluun,
jossa sovitaan l ä h e t y s t ö n muodosta­misesta,
. h a l l i t u k s e l l e e-itettavasta.
anomuksesta ym. seikoista. Suunni­telmien
mukaan p i t ä i s i m i l j o o n a n i ­m
e ä csltebtaman h a l l i t u k s e l l e seuraa­vana
paivana.
Seuraavana p a l v a n a , h u h t i k . 17, o n
tarkoitus pltaa maanlaajuinen edus­tajien
kokous py.syvan kuluttajien
j ä r j e s t ö n perustamista varten. Tahan
konferenssii n voi o s a l l i s t u a j o k a i n en
a.sianharra:staja tai j ä r j e s t ö j e n edus­tajat;
j o t k a ovat l u o n n o l l i s e j t i k i n ter-vetulleet
myöskin osallisiksi kahden
edellisen palvan t o i m i n t a a n . • J o k a i -
.sen edustajan ollsf mak.settava kah­den
d o l l a r i n .suuruinen r e k i s t e r ö i n t i ­maksu
jarjestamiskuluj.cn suoritta­mista
varten. Kutsuklrjees.sa painos­tetaan
edelleen sita, etta jokal.sen
j ä r j e s t ö n pitäisi maksaa edustajansa
k u l u t
T ä h ä n m e n n e s s ä saapuneet tiedot
osoittavat, e t t ä miljoonan nimen k e ­r
a a m i n e n h i n t a k o n t r o l l i n j ä l l e e n voi­maan
saattamLsen y. m . vaatimusten
puolesta on t u o t t a n u t h y v ä t tulokset
ja e t t ä C a n a d a n kansa on t a m a n k e -
rayk.sen vaatimusten takana.
Berlinin sensatiosta
Taman, mantereen lehdet ovat lierlinistä levittäneet sensatiojnäi-:
sia juttuja, aina siinä maara.s.sa; etta heikonipiheimoisct luulivat^ eti^^^^^^^
pian ne venäläiset ja amerikalaiset rupeavat ampumaan toincit'.tois­taan.
Kirkuvin otsikoin kerroit!in. miten venäläiset muka olivat ju­listaneet
liittolaiset lierlini.s.sa saartotilaan. m i t e n tie-esteitä raken­neltiin,
liittolaisten lentokoneita alulistettiin jiK\NMin pitkälle kelii--
lettiin tätä hysteriaa, etta .\e\v YoikTimesin Lontoon kirjeenväihta-,
ja Herbert L.Matlhe\vs joutui vahan; lieventämään 'kriisiä'., : i M r ; ;
"Matlhevvs kirjoitti huhtik. 2 jina: . . \'.irallisis-sa piireissil oliään
sitä mieltä, että tosiasioita on vääristelty ja. tehty liian sen.säti6mai-siksi.
britliläisi.ssä ja amerikalaisissa lehdi.ssä . . , Kivat näe: mitään
merkkejä vielä, etta veniiläi.sel yrittävät eristää Berlinin.. Ruökatä-•
varaa ja kivihiiltä kuljetetaan kuten tavalli.sta . . Brittiläisiä ja
amerikkalaisia lentokoneita ei ole hätyytetty . .
Sclvaä^(iiyOU.,reittLBiMlinin "^kriisiä" «n suuresti liioiteltu.; •Säai-^^
taa olla. että Yhdysvaltain hallitus tarvitsi tällaista liioiteltua-kriisiä
sen hyväksi, että voisi pelotella ainerikalaiset hyväksyntään pakollisen
asevclvolliauuden.
...•Mutta vaikka Berlinin "krii.'>ia'' on- vississä mielessä liioiteltukin, ,
niin tosiasia kuitenkin on, elia liittolaisten.välLsct suhteet e i v ä t : Berli­i
n i s s ä ole läheskään min hyvät, kum niiden pilaisi olla; Kuteii niuiste-laan.
liittolaiset jakoivat v. 1945 (Potsdan\^in sopimus) Saksäii nel­j
ä k s i miehilysvyuhykkeeksi. .Samoin jaettiin Punaisen arnveijan va^^:
loittama Berlin neljäksi .s\-mbooliseksi. alueeksi ja liittolaisten, eli nöl-jän
vallan kontrollineuvt)sio ;i)eiustettiiii Bcrlinista. kasiii. hoitaniaän
Saksan asioita.
V .VIuksi asiat: edi.styivat kaikkia osapiiolia tyydyttävällä tavalla,
Multa sitten ryhdyttiin Yhdysvaltain imperialismin johdolla:;rakeiH:
lamaan uutta;; •'komnuinismivastaist:i-nuuiria". -Viuodostettiin/j •Bii.;
zonia. sitten Thrizonia.ja limpuksi Lansi-Euroopan.liitto •.'koriimuhis-;
mia. vastaan". . Riiman taman poliitti.sen toiminnan kanssa jarjcstet-'
tiip Saksan perusteollisuuksien olvytiännnen ilmeisesti, uiisia ;:;S0täf
seikkailuja silmälläpitäen. Suten. tuli niaaliskuun 20 päivän kbiitrölT..:
lincuvostonkokoiis. niissä -länsivallat •'kieltäytyivät ilnioittailraistä; :•
mitä ne Lontoon koniere.nssis.sa olivat $aki>an siihteen. päättäneet.i
Tällöin .\euvo>tr)liiion edustaja marsalkka Sokolovsky ilmoitti, että
hän ei voi osallistua kontroihneuvo.ston tvohön;-ios,'-lännen'' liitto-
''Kallc Aaltosen
morsian!' Toronton
Don-haalilla
Toronto. .— Tampereen tyovaente-a
t t e r l s s a yhteen menoon noin 150
k e r t a a esitetty l a u l u n ä y t e l m ä " K a l le
A a l t o s e n morsian" e s i t e t ä ä n C S J :n
S u d b u r y n osaston n ä y t e l m ä s e u r a n toir
mesta torontolaisille ensi s u n n u n t a i ­na,
kaksi kertaa samana paivänäi
D o n - h a a l i l l a . . E n s i m m ä i n e n näytös
a l k a a , k l o 1 j a t o i n e n k l o 7 i p.
•Näytelmä on r u n s a a s t i l a u l u i l l a j a
tansseilla h ö y s t e t t y j a e s i t t ä j ä t ovat
sen n ä y t e l l e e t j o , k o l m e e n kertaan
Sudburyssa, j o t e n sen esitys, o n n i s t uu
v a r m a a n k i n , e n t i s t a paremmin — k e r ­rassaan-
ensiluokkaisesti.
M e n n ä ä n p ä j o u k o l l a katsomaan ' ja
kuulemaan miten mestarillisesti p i k -
k u k a u p u n k i l a i s s e r k u t . osaavat n ä y t e l ­lä.
Sudburylaisct ovat kaikesta p ä ä t ­t
ä e n olleet p e r i n innostuneita kappa­leeseen
koska se v o n . esitetty siellä
kolme kertaa. — H .
T I L A T K A A V A F A U S
m. Arst-ntJinaöti 3 n-stt-Jlijaa ja k u i is
ha-.Titajaa .vnden arairnaiin komema-
.'nann De';ep::on:ii ja -MeIch;or;n diaa­r
i l l e . C h i l e n p r c s i d e n t i i VideJa on- j u -
iKtanui vallatut. ja KaiiCki etelaiSeii
jaamerc:; aLject. jo;;Ci .<;ljrjjtveva'
ETeia-.^^menka-ita . e:eiaan oievall;
l o h k o l l a , C h i l e n vattakunnanalueiksi-,
koska-chile!ai.':ei ova:- "E.spanjan en;i-sen
i.mperiumin. l a i l l i i i a p e r j j o i t a '.
M i t a t a a s - F a l k l a n d i n .saanin tulee
• ' I j i t i r ' Argentiinan- p r e s i d e n t t i Pero;
ne JO vu.me vuo-:na • i-^rgentiinaan .si­s
ä l t ä e n niiden a.sukkaai,— 2,500 he.n
kea — Argentiinan-.v.ae::-;oon. määrä­ten
.saare: m e i - k i i t a v i k i i . Ar-^muimi
k a r t t a a n seka perustaen saarille, E n ? -
l a h n i l t a lupaa . ky.symat'.a .saahavain
t ö ä s e m i a . A r g e n t i i n a n me:u3i. s:eluvoi-.
mien l ä h e t t ä m i n e n .saarille merkitser
v a i n F a l k l a n d i n lnttami.r.a de factf
A r g e n t i i n a n valtionaluei.siin:-Falklan.
dm . s a a f J l l e A d m i r a l t y B a y h m . s a a p u ­neet
argentiinalaiset la-ivas:o-o.sasto'.
ovat la.skeneet maihm joukkoja js
e s i t t ä n e e t va,stalau.seen. F a l k l a n d in
k u v e r n ö ö r i l l e eraan b r i t t i l ä i s e n l a i -'
van liikehtimisen johdosta, alueella .
ViimcLsimpien tietojen mukaan brit­t
i l ä i n e n TLsteihja " N i g e r i a ' o n ma:-;
k a l l a F a l k l a n d i n alueelle. Lontoon j
v i r a l l i s i s s a pilrei.ssa p u h u t a a n . laiva.s.. I
to-opcratioista. A r g e n t i i n a n ja C h i l e n j
t a h o l t a on vakuutettu, e t t e i v ä t arktis- j
t en ve.sien. "laivaslomanoovij.-u • mer.;|
kitse m i t a a n uhkaa. - ; • ; ;
F a l k l a n d i n saaret löysivät englan-1
t i l a i . s e t l 5 0 0 - l u v u l l a ja ne .saivat ni- [
men.sä lordi F a l k l a n d i n ; mukaan, N i i - i
t a p i t i v ä t , hallussaan englantilai.set,.|
ranskalai.sfet. .espanjalaiset -ja - argen-;
t i i n a l a i s e t , kunnes E n g l a n : r l 8 4 3 muo-j
dosti saarista e n g l a n t i l a i s e n k r u u n u n -
s i i r t o m a a n . V u o s i n a 1908 j a 1917 E n g ­l
a n t i lutti F a l k l a n d i n h a l l i n t o p i i r i in
k a i k k i Weddclmeren- -saaristot, k u t e ii
O r k n e y n ja E t o h i - S h e t l a n d i n saaret
seka G r a h a m r m a a n ja s . i t a a i n a ete­l
ä n a v a l l e ulottuvan e t e l ä n a p a m a n t e ­r
e e n lohkon. G r a h a m - m a a n löysivät
e n g l a n t i l a i s e t 1832.
F a l k l a n d i n 'vsaarct- . o l i v a t .yleisen
huomion kohteena vuoden 1914. j o u l u -
kuu.ssa, j o l l o i n a m i r a a l i S t u r d e e n j o h ­tama
; e n g l a n t i l a i n e n laivue, tuho.si
a m i r a a l i Spcen j o h t a m a n saksalaisen
laivasto-asaston. Vuo.si .sitten h e r ä t ti
i-uurta huomiota näille, a l u e i l l e .suori­tettu
a m i r a a l i B y r d m r e t k i l t u n t a , jo­k
a tiedoitti valtavasta u r a a n i - , k i v i ­h
i i l i - ja o l j y c s u n t y m i s f a A n t a r k t i k u -
m m alueella. , R i o . de J a n e i r o n - k o n ­ferenssissa
solmitussa ylcisain.erik-kalaisessa
puolustu.ssopimukso.ssa ete­l
ä n a p a m a n t e r e e n alueella olevat .saa-i
ristot m ä ä r i t e l t i i n , k u u l u v i k s i A m e r i ­kan-
mantereen puolustusvyohykkee-.
seen-.
E n g l a n n i n reaktio t a p a h t u m i e n j o h ­dosta
on o l l u t - o d o t t a m a t t o m a n laime­aa.
" N i g e r i a n " l ä h e t t ä m i s t ä lukuun­o
t t a m a t t a Englanti:ei ole tehnyc.muu­t
a k u i n e h d o t t a n u t / s e l k k a u k s e n -siir-,
tami.sta Haagin kansainvahsen tuo­m
i o i s t u i m e n r a t k a i s t a v a k s i . Chile on
t o r j u n u t kaikki, neuvottelut, kun taas
.'Vrgentiina on e s i t t ä n y t asian, j ä t t ä ­m
i s t ä Buenos A i r e s u n kutsuttavalle
kongressille. E n g l a n n i n t a h o U a o n ta­pahtumaa
jopa bagatellLsoitu n i m i t ­t
ä m ä l l ä sita "kevaan e n s i m m ä i s e k si
k u k k a s e k s i " .
. Siirtyaksemme a r v a i l u j e n l i u k k a a l ­le
p o l u l l e— olisi sangen; m i e l e n k i i n ­t
o i s t a tietaa, mika, osuus . Y h d y s v a lr
S>
<i.r.':oi:.j( .non ;a .i-o.T.ipommLstiatee.
hilkkojen .T;aailrnan.strate^i.s:in alue;-'
-;!n — Pon?oi.';en Jaameri - Neuvo:--
-toiuf.oa vai-jiaari ja ctela.manner brit
•naih^n irr.penumin alueita vastaan
L'.:iiikii ameriri^lai-set imperialisti
nimoiL."-evat etejar.-^anlerecn uraan:-.
• : i v i h ) ! l : - : j a ö l j y v a r o j a . Mutta voi­daan
.ky.-va; — onko .suoranainen ag-
,?reösiir/i'-:°n toimmia ujoszuttanui
-Yhdy.^valtoja, m i n k a •.•uok.si. .se käyt
l a a r h a n . s i k i c a i t a ?; T a i onko Yhdys
v a k a i n tarkoituksena yieLsamerikkä-
!ai.sen . puolu-stu?sopimuk.sen varjoll:
rrirrstaa. -b!-ii:ila:s:a - i m p s n u m i a . po
I n t t i sm j a .sotilaallLsin m y ö n n y t y k s i i n " ..
/ a i . ovatko valtausioimenpiteet vain
d i k t a a t t o r i e n V i d e l a n j a P e r o n i n l a t i -
.lalaLsen mahtipontisia ; d i k t a a t t o n -
paahanpisfoja v a i k u t u s v a l l a n j a ase­man
,.sailyttamisek.si,; e r a i t a miniatyy-
.'•j-imperialismih groteskeja ilmene^
.mismuotoja?- Tapahtumien kehitj'5tt
odotettaneen m i e l e n k i i n n o l l a , .silla o-v
a t h a n k y s y m y k s e s s ä myös b r i t t i l ä i ­sen
imperiumin arvovalta seka maa-il.-
nanvallan j a m e r i v a l l a n , asema. .
.. ilor.. :
Suomen sosdemit
hajoitfamassä
yhteisrintamaa
r Helsinki. — V a p u n p ä i v ä n viettoa
I koskeva kysymys on viime p a i v ma
j ollut S A K : n . valistusjaoston kasitel-
! tavana, j o l l o i n , S A K asettui sille k a n -
• n a l l e , etta olisi m i t a onnettomin r a t -
! kaisu, JOS t y ö v ä k i olosuhteessa, " j o l -
i l o i n taantumus o n a k t u v i s o i n u t t o i -
i m i n t a n s ä crikoLsesii ammattiyhdis-i
t y s l i i k e t t a - v a s t a a n , v i e t t ä i s i kansam-
I valista, taistelu- j a j u h l a p ä i v ä ä n sä
; kahtena eripuraisena joukkona."
I . S.'^K kutsui koolle v a p u n p ä i v ä n.
k ä y t ä n n ö l l i s t ä j ä r j e s t e l y ä , koskevan
neuvottelun johon k u i t e n k i n saapui­vat
S A K :n edustajien Iisaksi vain
S K D L r n j a S K P c n edustajat. N a m
ollen ratkaisu koko maan kohdalta
on vielä t e k e m ä t t ä , mutta Helsingin
-kohdalta sen s i j a a n . t u l l u t selvak.si,
etta y h t e i s t ä vappujuhlaa ei v i e t e t ä , j
Huomioonottaen e n puolueosasto­jen
j a puolueen j ä s e n t e n e s i t t ä m ät
toivomukset, paatti H e l s i n g i n s o s i a lH
demokraattisen k u n n a i l i s j a r j e s t o n e-diustajisto
yksimielisesti, ; e t t ä . paa-.
kaupungin sosialidemokraatit j ä r j e s ­tävät
ensi vappuna oman vappujuh-.
lan?a.jokä. v i e t e t ä ä n . HeLsingin työ­väen
. p e r i n t e e l l i s e l l ä vappujuhlapai-kalla
M ä n t y m ä e l l ä . .
Tämä kci-yt lentokone feki, h ä t ä l a s k u n pellolle la hella Pass Lakea, joka sijaitsee 30 mailia Port Ar-thurista.
JDhjaaJa ja matkustaja Harry Kotler, Orangresta, X. J; Yhdysvalloista pelastuivat loukk.iantu-matta
vaikka lentokone kaatui/ ;Molemmat lentokoneessa olleet i h m e t t e l i v ä t sita että olivat"'Cana-dassa.
Mr. Kotler" lentokoneen vieressä.
työväenliikkeen yhtenäisyydessä
on Suomen kansan ainoa pelastus
Helsinki. - — Ä s k e t t ä i n p i d e t t i i n M e s ­s
u h a l l i s s a suurkokous d e m o k r a t i a n j a
r a u h a n puolesta: Vapaa S a n a kertoo
tasta kokouksesta seuraavaa:
. T y ö v ä e n l i i k k e e n yhtenaisyy d e s .s a
kansamme pelastus —. kan.?a v i h d o i n ­k
i n maansa i s ä n n ä k s i — r a u h a n , maan
j a leivän puolesta. Sima ne t u n n u k ­set,
j o i d e n merkeissä, t y ö v ä e n sankat
joukot olivat t ä y t t ä n e e t M e s s u h a l l in
a a r i a a n m y ö t e n . Tilaisuus muodos­t
u i k i n v a l t a v a k s i osoitukseksi s i i t ä v o i ­makkaasta
yhtenaistymishalusta, joka
t a l l a h e t k e l l ä . e l a l i d y t t ä a t y ö v ä e s t ö m ­me
laajoja pnreja.
Ohjelman a l o i t t i H T Y : n torvisoit­tokunta
.soittamalla N . L a i h o n j o h t a -
moissa j ä r j e s t ö i s s ä . -
. Lopuksi Hertta KuiLsinen. v i i t t a si
T.shekko.slovakian t a p a u k s i i n j a o s o i t ­ti,
etta .siellä nimenomaan t y ö v ä e s t ön
y h t e 1 s r i n t ama, kansandemokratia
murskasi taantumuksen. Siina on
myös m e i d ä n tiemme. . L e p p y m a t on
t a i s t e l u nuta va.staan; .jotka, h a j o i t t a -
v a t t y ö t ä t e k e v i e n taisteluriveja!
Hertta-Kuu-sisen lopetettua puhecn-s
a , . j o n k a voimakkaat suosionosoituk­set
vahan -vaha k e s k e y t t i v ä t , - esiintyi
K u l l e r v o - k u o r o Antero B y m a n m j o h ­tamana.;
Taman j ä l k e e n nousi puhu­j
a l a v a l l e opetusministeri E i n o K i l p i ..
. Puhee-ssaan han totesi, etta - K a r l
M a r x i n 100 vuotta s i t t e n lausuma k e -
mana T y o v a e n m ^ r s s m , m i n k a j ä l k e e n hoitus " K a i k k i e n -maiden proletaarit.
Osuusliikkeet alentavat
hintoja Englannissa
.Lontoo. — P ä i n v a s t o i n k u i n yksi­tyiset
Inkkect; j o t k a ovat k a i k i n puo­l
i n v ä l t t ä n e e t l a s k e m a s t a h i n t o j a k e ­hoituksen
. s a a t u a a n , osuusliikkeet o-vat
p ä ä t t ä n e e t alentaa huomattavasti
h i n t o j a h u h t i k u u n 1 p ä i v ä s t ä lahtien.
Ehdotetut: alennukset t e k e v ä t 10 m i l j .
o s u u s h i k k e i s i i n • k u u l u v i l l e . perheille
m a h d o l l i s e k s i saastaa n o i n . S32 m i l ­joonaa
\-uosittain. B r i t a n n i a n osuus­t
o i m i n t a l i i k k e e l l ä -on t u o t a n t o l a i t o k ­sia,
tukku- j a v a h i t t a i s m y y n t i l n k k e i -
t a .seka p o l i i t t i n e n . j a o s t o.
seurasi viela. useita muita m u s i i k k i e s i ­t
y k s i ä . . Tervehdyssanat lausUl S K D ­L
r n puolesta j ä r j e s t ö s i h t e e r i V.; P o r k ­k
a l a . , En.simmaisek.si i l l a n kolmesta
puhujasta astui korokkeelle kansane­dustaja
Hertta K u u s i n e n.
. Puhuja o.soittren.siksi. e t t ä t y ö v ä e n,
l u o k a n voima on .aina ollut sen y h t e ­n
ä i s y y d e s s ä — v a i n siihen nojautuen
ja- vedoten se o n v o i t t a n u t vaaransa.
M u t t a nyt t y ö v ä e n l i i k e t t ä uhkaavat
v i e l a suuremmat vaarat k u i n a i k a i ­semmin.
Vastustajamme Ovat koon­neet
rivinsä . . t i i v i i k s i - j o k a puolella
maailmaa maailma m u i s t u t t a a j ä t -
t i l a i s a t o m i a , . jonka kahden va.stak-kaisen
voiman kokoaniKsesta o n syn-i
t y v a kauaskantoinen ratkaisu.
i H e r t t a K u u s i n e n v i i t t a s i t ä m ä n j ä l ­keen
nuhin: .suurnn koko-.maailmaa
l i i t t y k ä ä yhteen" on y h a v i e l ä k i n , a^
j a n k o h t a i n e n . P o l i i t t i n e n k a h t i a j a ­kautumisen
mukaan on k u i l u . t y o v a e n -
tomme voimia. Tojsen. maailmanso­dan
j ä l k e e n on e n t a h o i l t a esitetty v i l ­p
i t t ö m i ä toivomuksia t y ö v ä e n l i i k k e en
y h t e n ä i s t ä m i s e s t ä . Mutta.. kuluneet
vuodet eivat vahtcttava.sti ole n a i ta
t o i v e i t a joka kohda.ssa- t ä y t t ä n e e t.
M a a i l m a n yha s e l v e m m i n kahtiaja-kautamisen
m u k a a n on k u i l u t y ö v ä e n ­k
i n piin.ssa .syventynyt. . . T a n i a i l m cr
nee s e l v ä s t i Suomenkin k e h i t y k s e s s ä , -
H a l l i t u s t a vastaan .suuntautuva liike
pyrkii, tosiasioita- kcvvesti ka.sitcllcn
e t s i m ä ä n v i r h e i t ä , h a l l i t u k s e n . t o i m i s ­sa.
Suorastaan hysteeriseksi on po­l
i i t t i n e n - keskustelu- : k e h i t e t t y vnmc
viikkoina.- •.
K u n - halliiuK vhtcisymmarryksessa.
Eikö kovista kokemuk.s;.^';a o!-e':r"ii:
opittu?. •
T y ö v ä e n l i i k k e e n yhtcnai.syydessl«
kansamme pelastus. S-uomc-n työväa
t o l i a 011 suuremmat mälidöllisiiiij
k u i n koskaan ennen. A-lköön se
tako, etsikkoaikaailsa vaarin Pji
kaamme tavoitteenamme Suomen:;•(:
vaenlukkeen uudestaan yHtenälvi;
luomista. .
Toverrseuran- lausuntakuoron es^
n y t t y a - astu-i - -puhujakorokiicelle-iä
k o l m a s . p u h u j a , huoltopäällikkö K.1
K u l o . Aluksi h a n ottaen csimerkiij
h i s t o r i a s t a todi-stii miten työväen ji
tenai-syydella o n aikaan-saatii paljx
Taman, j ä l k e e n . h a n surtyi käsitte'*
maan sosialismin toteuttamista &
suen, etta; y r i t y s rakentaa yhteiskii'
n a n s i s ä i n e n r a u h a kapitalismin vafc
tessa on k a i k k e a todellisuuspohja
v a i l l a oleva u t o p i a . : , M u t t a työväsj
luokan toimintaa haittaa Juuri E
k a h t i a j a k a u t u m i n e n . Kaikilla työii.
s i l l a h a n on yhteiset edut. mitei a
y l l ä p i t ä ä keskinäistä- taistelua! Ms.
dan. on j ä r j e s t e t t ä v ä rivimme xm
maan. siten, etta päämäärämme sa­vutetaan
j a k a n s a vihdoin .saadaanu.
man maan i.sännak.si.
J u h l a paattyi yhteisesti: lauLcttra
Kan.sainvali.scen.
Lac du Bonneti,ssa on
ryhdytty keräämiijiii
Sirola-Säätiölle
Lac du. B ö n n e t , .Man. — CSJ:.!
k a l a i s e n osaston. Kansainvälisen .nd
•.tenpäiväh 'tiläisutKlestä:.muodt>sfuiiJ
marrykscn tietä rauhan hyväksi ennenkuin .tilanne kehittyy min pa­haksi,
ettei sitä voida enää korjata.
'l/s Neuvostoliiton \iranomai=et sitten maaliskuun 31 pna an­toivat
.määräyksen, että briiir.Iaistcn..;ranskalaisten .ja amerikalaisten,
' '^jif-- ' rautatieyhteydet asetaan vissinlaisen valvonnan' alaiseksi, niin tästä
L^tif'/- vah-onnasta tehtiin täkäläisten lehtien palstoilla •"saarto", sodanvaara
v^mri^^Vi^^^^ ja^'yleensä suuri sensatiojuitu
ft^f, ^ry^' : : ' -Berlinin tapahtuvat os
^.isfcafit?.'^ . OD ryhtyä etsimään erimielisyyksien asemesta sovinnon ja yhteisNTO-
» S
Ei todellakaan sovi demokratiaan
n intialaisessa uuti^tiedossa kerrottiin huhtikuun 2 pna. etta
Intian hallitus aikoo kayttaa n.sv hatätilannevaltuuksia Intian koin-
:nninistista inioluetta vastaan. Samassa yhteydessä kerrotaan Burr
man 'vUuden Ajan"' huomauttaneen, että. nama hatatilannevaltuudet
•''civiit chkbtudkasti sovellu demokratiaan tavallhc^^^^
,. • Kuinka huonosti iiainä poliittiset-vanf;itsemisel sopivat demokra­tiaan
siitä saatiin viikon lopulla lisätodistuksia Intiassa Uuli-ticdot
selostivat nieille. että satoja -rkommunisteja'' on pidätetty Intiassa
poliittisten mielipiteittcnstt perusteella, mutta -samalla kerrot.-ian. etta
: naiden- pidätettyjen jouko-ssa on .huomattuja , unioiohtajia.^ Tlmeista
myös on. etta taman kommunistivastaisen aiojahdin avulla pyritään
ennen muuta Inlianvirkamiesten lakon murtamiseen,
; --: Kun tilanne kehittyy siihen.,että kansan valitsemia; edustajia pi-:
datetäan..poliittisten miclipiteitten.sä .vuoksi z^.-olkoon sitten k\-sy-.
mykse.ssa kommunistijohtajaa unioiohtaja tai sosialistijohtaja-—- niin -
silloin ollaan silla licUa, mikä: vie kaiken opposition lukahduilami-seenv
Intian-kongressipuolueen hallituksen .johdolla aloitettu kom­munistivaino
on jo -vienyt siihen .et+tv ..Bombayn maakuntaparlamen-tin
kommunistinen jäsen S.; .-V. Danqe. mainitaan pidatetiyjen jou-:'
ko.ssa. -Mutta josiiatä menoa jatketaan; niin, pääministeri-Ja\vaharlal'
Xe.hru. joka .tunnetaan myös "vaalcanpunai-sena"\ sosialistina, joutuu
varmasti kulkemaan samoja teitä vankilaan, jos ei nimittäin hauesta
tule Intian Mussolinia tai Kiinan Chianjr Kai-shckia.
... Kysymys t i ole lainkaan kommunististen teoriain hyväksyi-iiisestä
tai' hylkäänrisestä.,: : H i Le\vis on •
ikänsä.taistellutUomnuinistisia-aatteita vastaan, nviitta hän tekee tav- >
dellisen pesäeron noitajahlia harjoittavien voimien -kanssa-^silloiiv. kiin
tulee kysymys poliittisten mielipiteiden vapaudesta. Pääministeri
Jawaharlal Xehrulla on ja täytyy olla täysi oikeus olla poiiiuisesti eri­mieltä
.Intian kommunistien: ja .unionistien kanssa; -oluita kun hä
ryhtyy käytiäniään;valtiovallan avulla -sortotoimenpiteiiä^p^
vastustajaryhmän .-'suun; tukkimiseksi-". ;niin- silloi-n ihän .sivuuttaa-deniokraattisen:
katsantokannan rajaviivan ja seuraa fasistista so
topolitiikan linjaa, mikä ei todellakaan ••sovi:demokratiaan''.-^kuten ,
yllämainittu intialainen lehti lievästi sanoen huom.tuttaa.
Taistelut riehuvat
yhä Kreikassa
. .\tena. •— T ä n n e tulleissa tiedoissa
liedois.sa sanotaan, etta a n k a r a t tais­telut,
riehuvat sissien j a h a l l i t u k s en
joukkojen: välillä • l u o t e i s - K r e i k a s sa
A l b a n i a n r a j a n l ä h e l l ä . - .
H a l l i t u k s e n joukkojen ilmoitetaan
saaneen haltuunsa viisi k y l ä ä j a s i s ­sien
s a n o t a a n m e n e t t ä n e e n 150 m i e s t ä.
S i s s e j ä , on tietojen ., m u k a a n talla
vuorLstoalueella 1,000—1,200 m i e s t ä .
k a . s i t t a v i in j ä r j e s t ö i h i n , j o i h i n rau-[.:ta.savallan, presidentin j a eduskunnan
h a a rakastava, tyo.vaki o n l i i t t y n y t , - j a j asianomai.sten: elinten kanssa ryhtyi
m a i n i t s i .mm. Demokraattisen N u o r i - ! v a l i n i s t e l e m a a i i ' v a l t u u s k u n n a n : mat- .1 -"^aston kuukau.sikokou.s; jo5.sa :-:äö;-i:-j
t i i n toimeenpanevalta komitealta asA
jjunecV.:-jkirjeet.--Si-rblä-S^^^
, t e t t i i n - l a h j o t t ä a o.sa.sabn.•k-a.=3^
ja j a e t t i i n .•.keräämistä • var.teh.katl
kpr.äy5H.stä-ä.- .samaan. ;-^tarkoit.yit:K|
T'oivpmme., ..-paikkakiihnar. • .•juoraaläi:
••ten.-. ö l e v ä n ' anteliaita. .täh'a-n". ,hy;'äi^
• tarkoUuk-seeii.... .yä.hä.stä' .loajjqn
• t u u ; ; - v . ; . y ' v : ;,^" : . ; -;•:•.,:;••
-^HLstorkin- kirjoittämri-icp. oii: an5s>
Vili.^kähdeilevPöiiite du'Bpisin' W^
k i r j o i t t a j a l l e .
•; .kokouksessa ke,sku.<:t-clt:in my&ci
Vapun, vietosta. .•Siitävannetaar.:E,i'/|
hemmiiV-yksityisk.ohtaiset, .tiedo;;
..•-Q.saston;'-kuukausik'Gk^^
. p i t ä ä ' . ' R e v o n i e m . e s s ä . - tu
2 p n ä ; aikaehvkio -1 i.p.r.-^vRa.PO'''!^-^
son M a a i l m a n L i i t o n . A m m a t t i y h d i s - ! kaa. olivat nuo.:vastavintapiirit muka
tysten M a a i l m a n l i i t o n jne. T a a n t u - j levottomia, s i i t ä , m i t ä h a l l i t u s mah-mus
on k u i t e n k i n ottanut; n a m a mah- ! dollii-esti asiassa tekee - j a l e v i t t i v ät
tavat j ä r j e s t ö t . s i l m ä t i k u k s e e n , .se pyr-1 m i e l e t t ö m i ä huhuja,
k u hajoittamaan nama yhtenaisyy- . M u t t a i s ä n m a a n asialla oi\'ät n y t
den j a voiman- p e l o i t t a v a t merkit.- t y ö - ole ne. j o t k a p e r ä t t ö m y y . k s i ä l e v l t t ä -
-vaen y h t e n ä i s y y d e n - j ä r j e s t ö t ; . Mikä -mallä nostavat t i e t ä m ä t t ö m i e n k ä n s a -
on- talloin . . o l e v a .tyovaenluok.s-amme laisten m i e l i s s ä e p ä l u u l o j a ; j a levotto-tulevaisuus.
H e r t t a Kuusinen,-kysyi. •. muutta, - m i h i n ei- ole-aihetta;- Onhah
Nyt ei ole kysymys v a i n - h e i k o n y h ­t
e n ä i s y y d e n lujittamisesta tai . s ä i l y t ­t
ä m i s e s t ä .
Vanhat kasvot haaveilevat ajasta,
j o l l o i n lakot voitai.sun, m u r t a a voi­m
a k e i n o i n j a sulkea: r a u h a n y s t ä v ät
v a n k i l o i h i n . Mutta t ä m ä a i k a ei e n ä ä
p^laa, Suomi o n a s t u n u t uuden ra­j
a p y y k i n : , eteen. Tämä . r a j a p y y k k i
m e i d ä n on s i v u u t e t t a v a onnellisesti;
j o s k a a n tama.ei ole helppo, m u t t a t y ö ­v
ä e n l u o k a n y h t e n ä i s y y s luo meille e-dellytykset
paasta, t ä h ä n kansamme
r a u h a n t a k a a v a a n p ä ä m ä ä r ä ä n . Siksi
on ennakkoluuloja poistettava; kom-^
mumstit. j a s o s i a l i s t i t t y ö s k e n t e l e v ät
samojen tyopenkkien ä ä r e s s ä ; he v o i -
paamini.stcri vakuuttanut, ctla-' neu-vfittelu:
s.sa - noudatetaan julkisuuden
p e r i a a t e t t a .
Toivomme tietysti, e t t a s o p i m v i s v a r .
mentaa- naapuriystavyytemme;. Neu­v
o s t o l i i t o n kanssa. M u t t a se ei mer­kitse
y s t ä v ä l l i s t e n suhteittemme . k a t ­keamista
m u u a l l e k a a n . -
; Siir.tven- s i t t e n . s i s ä p o l i i t t i s i i n -ky.sy-m
y k s i i n . puhuja lausui, etta t y ö v ä e n ­l
i i k k e e n t a v o i t e l t a v i n p a a m a a r a on sen
y h t e n ä i s y y s . - E n s i k e s ä n , v a a l e i h i n t y ö ­v
ä e s t ö , k u l k e e , v o i m i a a n t u h l a t e n k a h ­dessa
r i v i s t ö s s ä porvarien nauttiessa
h e d e l m a t . T j T m i E L y t t a v a s t i o n v a i k u t ­tanut;
tieto, e t t e i t y o v a e s t o voi. v i e t t ää
yhdes.sa v a p u n p ä i v ä n j u h l a a n s a . U u -
y a . t t ä n a . p a i v a n a Siis. t o i m i a m y ö s s ä - hdistuuko j ä l l e e n 1920iluvun' historia"'
;— .IhmLsen kade.ssa on 23 lJJ-:ä-J
kahdeksan 'rantees.sa. viLSI kesiöi
katta ja kolme joka sormcic.a ja psj
kalassa. -
• --: Persia n maa - a l a on: eaO.OOönejsl
mailia, . j a ; sen- v ä k i l u k u .on. noin i i]
000,000.
PÄIVÄN PAKINA
Ihmeellisiä uutisia Suomesta
. Vumc v i i k o l l a . j u l k a i s t i i n - C a n a d i a n j Jos seuraa, n i i t ä - u u t t s i a j o i t ä vissit
T r i b u n e n y l e i s ö n osastolla, kirje;;-jon-', p u m Helsingistä; l ä h e t t ä v ä t maäil-^
ka otsikkona. ;oIi;:--Ratkaiskaa t ä mä
a r v o i t u s ' - : . K i r j e e s s ä t e h t i i n seuraa-
"va kysym\-s:
-. Sanomalehdet jatkuvasti s y y t t ä v ä t,
etta P u n a i n e n armeija vaikuttaa: E u ­roopan'^,
maitten tapauksiin. ; M u t t a
kahteen-, vasempaan k a l l i s t u v a a n E u - :
roopan maahan; I t a l i a a n j a . R a n s ­k
a a n . P u n a i n e n a r m e i j a ei ole a s t u ­nut
jalkaansa; mutta " b r i t t i l ä i n e n - j a
amerikkalainen.:.armeija olivat .«ellä;V
• " K u i n k a i p r o p a g a n d a m e s t a r i t selit­t
ä v ä t t ä m ä n ?"
T a ä n t u m u s p i i r i e n asiamiesten pro­pagandan
s i s ä l t ö ' t o s i a a n k i n o n y l e e n ­s
ä h y v i n ; r i s t i r i i t a i s t a ; . Y h d e l t ä puo­l
e l t a s e l i t e t ä ä n N e u v o s t o l i i t t o ; olevan
s i s ä i s e n hajaannuksen tilassa ja; .toi-;
sglta puolelta Neuvostoliiton v a i k u ­t
u s v a l l a n kasvua, i J o s t ä h ä n propa­g
a n d a a n uskoo.:., n i i n e p ä i l e m ä t t ä sel­l
a i n e n i h m i n e n itse joutuu sekavan
m i e l i a l a n valtaan.
.malle, m i n p y ö r ä l l e . j o u t u u päa^ V a i k ­k
a tosiasiassa ei .ole annettu m i t ä än
v i r a l l i s t a tietoa Suomen j a Neuvosto­l
i i t o n - . v ä l i s t e n neuvottelujen 'kulus--
•ta,;niin s i t t e n k i n - p a t a t a a n t u m u k s e l l iv
set sanomalehtikirjqenvaihtajat. saä^
vat;; tietonsa '.'luotettavista"'; l ä h t e i s t ä,
ja; '•diplomaattisia p i i r e j ä l ä h e l l ä ole-:
v i i t a " h e n k i l ö i l t ä . j a sitten k e i t e t ä ä n -
n i i s t ä s e l l a i n e n soppa; e t t ä l u k i j a jpur^
:tuu harhateille.-:
- H u v i t t a v i m a . o n se. ' e t t ä ••yhdeltä,
puolelta s e l i t e t ä ä n : suomalaisten;;bler
v a n .hyvin,: rauhallisia.^neuvottelujen
k e s t ä e s s ä ; j a , t o i s e l t a puolen s e l i t e i ä än
suomalaisten olevan h y v i n levottomia.'
. : Ä s k e t t ä i n - Suomesta : saapuiieissa,
•tiedoissa • v ä ä r e n n e t t i i n • t-ö f k.e-ä'.s 11
H e n t a Kuusisen p i t ä m ä ä - - p u h e t t a.
E s i m e r k i k s i , , Canadan^^Uutisei^
si Suomea koskevanVktrjoiyiksenrc^
:sa- s e l i t e t t i i n t ä t ä puhetta:.V-'räS5ä,.k
.., '"Hertta, Kuusinen, j o k u p a i v a .sitten
sanoi:-.suoraan: "Suomen: t ä y t y y . s e u ­r
a t a samaa tieta k u i n T s h e k k o s l o v a ­k
i a n . - j o n k a , j o h d o s t a H e l s i n g i n Sano­mat
-sanoo: .'Eikö kansamme ole jo,
. k ä r s i n y t / k y l l i k s i , etta. sen p i t ä i s i k u l ­kea
uudelleen; v e l j e s v i h a n : ; t i e t . ä t o i s en
k e r r a n . . m u u t a m a n • \-uostkyTnmenen
kuluassa' ,.•;-.•",'.;.- :-;•
;. Yhdysvalloissa i l m e s t y v a s s ä Päiva,-,
Ichdcssa. j u l k a i s t u n , ä s k e t t ä i n Helsin­g
i s t a - p ä i v ä t t y uutinen, :jos.sa sanot­t
i i n mm" s e u r a a j a a . "Sisalli.s.sodan
vaara, v a l k a h t i , S u o m e n , t a p a h t u m a in
Ilmapiiriin tanaan " e r a a n ; j o h t a v an
I k o n s e r v a t i i v i n s e l i t t ä e s s ä e t t ä kom-
:munistien • • j o k a i n e n -yritys .vallan-
,kaappauksen :S,uorit-tami.seksi SuomeS--
•sa Tshekk-oslovakian- esimerk.kiä;rou-i
dattaen tultai.->iin kukistamaan a r ­motta.
" S e l l a i n e n varoitu'; a n n e t t i i n vas-,
, läuksenä:VVHertta ,-Kuiisisen-,>'aikäi
rniri;: p i t ä m ä ä n :-..putt^^
sanoi . T s h e k k o s l o v a k i a n :,:osoittävah
,;,:tietä^;;Suömellekin^ ^rrfaäri Vas;!^
j e s t e l y s s ä . . ;";
Tä.man j ä l k e e n tassa uutisessa a n -
- rie'.aah Suomesta sei.laiheh kuva.Veträ
Vsieliä:;Voila3n-;:,sisäisen^;e^
aatossa
P u h t i m a t t a k a a n . s i i t ä . / e t t a Tshek­k
o s l o v a k i a n tapau't:se: e s i t e t ä ä n koko-
-naan : \ v ä ä r i n . niin myöskin ; H e r i t a
Suomessa ilme,tv'.ab,-.i Vapaansa =ä|
nas=a on .selos;iL« Me-.-uh »lliS^a P-*"?
t\,sta kokouk.5Cita, jo>.-a Hertta S^H
s i n e n p i t i , p a l j o n -puhecnaihe'-:ä 1^1
r a t t a n e e n puheensa- ,Sen , • ^ ' ^ ^
ö l i - , p u h u j a ; korostanut; S.uomen ,;?•]
vaenluokan yhteisnntaman.
m a t t o m y y t t a eika \iitan:iu*
kaan- -.sellaiseen, - etta , ,se,--oli=v
. m e r k k i n ä "<,isallisotaai. -t^tcn crni
l u t t u v a i t t a a Vapaa S a : u ku^jo-^
t ä s t ä kokouksesta j a , sanoo • ^ l i - ' ^ ' ' - *'
'•Lopu'-csi Hertta K a u . i-^n
Tshekkoslovakian lapauk.viin ja,
tiv että .;ädläVriimenonia^iv ;tv^^^
v h t e i s r i n t a m a , k a n s a .i ceasoSr?
murskasi taantumu-tseii S-r-a
.mv05 m e i d ä n tiemme L''np'>3i»'-
taistelu n i i t ä va-tapn jn*ka
tavat :vo'atekevien tautcUir^e/a
• .Onko .tassa. muKa -mcr:-..-:,. '.a-^l
|g -'••
^^^:v
yone;.^
Huoi o:;
h £.v^;
Shir.g i
iilVUf
^:v.-elCo,
.C Tv
l3eri.--'.V(
tiny tö'
I Qsiice
ce. .Tili
xiaugh
> ".veli.
; to fee
10 Tarv
again •
i-oice.'.ä
.gyjii.'-
ved b}
ti. Vuoi
.ckimg
TE': ;.\I:'
pn.-thd
'ctice o
lingani
underV
Luom
pro.Tiis
, Conipi
! next
11 ime:
b solo t
i Pezheh
to & A i ddehly, '
ttly .atti,
ferledt.)
ht oy Eii
E".;befor
i.giveh.';;
le-hisiör
n.
bets I
|ck an
iS:is'the,
e; is. no
^March
h.s ;that,
few;:;yea
*ecelebi
io.we; ar
•sfu! dai
tofflpie:
nings.'T]
tne;3p/,i^
^Ppairatii:
i -liave 1
l€ast.-_\vc
'Ipngirig,:
le; hali.
;we, häVf
anytiijiig.
3uhDay
aygerVera
feo:} ai-.>'tanee ^ -iv;
VöurVifip'
fcer;'Everi
|-^T"-'ns .Mc
i^Svetliiri?
pogra.-n.T-i
|p-r.e,.gyin:;
ViinceVthi
p-Priäiv;, a
Ivänd •isg N •-<) -ra.
l^^g,:;.repre
f':,4^1';o:}ie
VcoScentra:
' '•••-d -hc-v
'^•^ecaily !
;silomal3i5Dle\?simerkk:ina^^^
•'.nallalcaän^/yiittaä^^^
lankaappaukseen. jollaisesta
qik::V^;,ky5ymy^k^
' 3;:5iat;'kulkeyäiSnpr im
Suomesta .saapuheisiin
i i y v ä s u h t a i i t iM varovaisesti.
-vähä;;esimBrkkinäVi?n;;Ksrtt3.S^
l|f;«!^^öii:in;
I I-an?st
!;;S^;niän^
Bp^timgvf^