Vapaus, November 15, 1929

              mm 2 Perjantaina, marrasko 15 prnä—FrL, Nov. 15 No. 270 — 1029
«ii;'
l p
VAPAUS ryiu. Ootoio. t^tv""', patui n s s u t t l . > mUxittriai JobUpiirisi.
VAFADS (Ubertr) ^
Jh» —ly d t u of ThMlA Warfc«n In C«g«U. PnbZiabed dtOy « Scdburr. Oattrio. ^
UtfUtmd M ds* Po« OfCc* Dcpcitmesi. Otuv*. »• «oMod el»«« toMOet.
bnperialisima vastaan—sosialismm puolesta
XUOEISO SOSIALISTISESSA BAKENNUSTTOSSÄ
I
TILAUSHINNAT:
l A . H£0, 6 k k . $2ÄI. S k k . «.TS iM 1 k k . I l j » . — Yhdr»TtltoiWn J» : I Tk. $6M. 6 k k . |3J0. S k k , j» 1 k k . «IA).
Ssomeea «ekS nssstlc
ILMOTUSHLNNAT VAJAUDESSA: . , ^ ^ v^
ttMM. UkctcuSrl QnaotBibliits «takltven.
Maailmansodan iiaavat eivät vielä
läheskään ole arpeutuneet, kun jo
ollaan uuden imperialistisen maail­mansodan"
edessä. Kapltalistlvaltaln
keskeiset euuistiriidat maailman
QmmX .drertäBa» nu», TSe eol. faeh. Mlatoom cfcui* for Ba«U Utertto». TSe,
Jaa etta aiDol» tUuM. au T U U D U . «uloiUeea kiriee*.*»»*. kidott.k.a ««.UIuH» liIkk-.«ioIuJ«i
•aanltiirtli « n i e a i : J. V. KANNASTO. liikkisenioluj».
U h t m atoctojea (laet«t«a piUi olla konttOTi«a kello 4 i». niDeatTnln>»i^'^ adalUva» uVJyiUiBJ.
Tattaades toimit».: Haotieiuto a». M.ck.7 Balldiof. 4 DBTIIM. St. Pohdin iSSm.
Tq>a»len konttori: liboity BnUdin». S7 Lnxoa St. Pahalin 1038. Po.»to«.te: Boa 69, Sadbor. Oat.
paino ia latomo: LItefty Bnlldiat. SI ton». St. PaheUn »81t7W. • _
Harhinin oikeus jutun asiapaperit väärennettyjä
Harbinista saapuneet tiedot kertovat, että 38 neuvostokansalaista
vastaan nostetun orkeusjulun käsittelyssä on tapahtunut huomattava
käänne. Sen jälkeen, kun puolustajat esittivät mitä selvimmät todis­teensa
syytteiden perusteettomuudesta, oli prokuraattori pakotettu tun-nusumaan,
että valokuvassa, joka kuvaa jotain henkilöä sytyttämässä
palamaan asiapaperia, esitetty henkilö ei ole syytetty Poda, jota syyttäjä
väittää asiapapereiden polttajaksi, ja että syyttäjän esittämä henkilöi­den
nimilista (salaiseen neuvotteluun osallistuneista henkilöistä) ei vas­taa
syytettyjen nimiä. Samoin on prokuraattori pakotettu ottamaan ta-kaisin
syytteen, jossa syytettiin useita henkilöitä Moskovasta Harbiniin
saapuneen "Kominternin sähkösanoman" johdosta, joka muka koski
Fynjuisjania, terroria y.m.
Näinollen on syyttäjä todistanut olevansa voimaton ja täydellisesti
hävinnyt. Puolustajat toteavat tyydytyksellä, että prokuraattori pn ot­tanut
takaisin tärkeimmät asiapaperinsa, joihin syytteet perustuivat, ja
tunnustanut, että' näinollen on syytteen esittäminen mahdoton. Kaupun­gissa
puhutaan julkisesti, että oikeusjutun "järjestäjät ovat kärsineet täy­dellisen
tappion.
y Oikeusjutun käsittelyssä esiintyivät syytettyjen viimeiset puolustajat
Wieder ja Milenko. Milenko lausui puheessaan: "Oikeudella on ai­noastaan
kaksi mahdollisuutta — joko katsoa kaikki syytetyt kommu­nisteiksi
ja antaa tuomionsa vain sen perusteella kaikille syytetyille tahi
sitten esittää todellisia syytteitä. Todellisuudessa ei syytettyjä vastaan
ole esitelty ainoatakaan syytettä: Puolustajat eivät ole joutuneet teke­misiin
tosiasioiden kanssa, vaan prokuraattorin olettamuksien ja väit­teiden
kanssa. Syytettyjen onnettomuus on se, että poliittinen tilanne
on jännittynyt, mutta se muuttuu. Antaessaan tuomionsa on pikeudeii
otettava huomioon vain tosiasiat eikä epäilyksiä."
Kaikki syytetyt, neljää lukuunottamatta, kieltäytyivät viimeisestä
puolustuksestaan. Ne, jotka esiintyivät lausuivat, että he ovat syyttömiä
ja,odottavat vapauttamista.
Aseistariisumispäivän muistojuhlat
' Maanantaina, marraskuun 11 p:nä vietti porvaristo kapitalistisissa
inäissa, viime maailmansodan lopettajaisjuhlaa — aseistariisuutumispäi-vääV
jolloinka "sota sotien lopettamiseksi" oli päättynyt. Mutta • yhtä
.valheellinen kuin oli tuo fraasi sotien lopettamisesta, 'yhtä valheellisia
< olivat porvariston "rauhanjuhlat" maanantaina. Päinvastoin, juhlat kaik­kialla
muodostuivat mitä kiihkeimmäksi propageeraukseksi sotaan varus­telun
puolesta.. Kulkueet kaikkialla oli varustettu mitä militaristisem-massa
ja isänmaallisemmassa Jiengessä, yksinpä lapsetkin oli partio­laisten
• y.m.. puvuissa komennettu liikkeelle, marssimaan sotilaallisessa
järjestyksessä, sotamarssien soidessa, nostattamaan isänmaallista innos­tusta
ja sotakiihotusta.
Jos mikään, niin juuri se aika ja ne tapahtumat, joita on sattunut
sitten viime maailmansodan loppumisen, osottavat kapitalistisen järjes­telmän
elävän luhistumiskauttaan. Ne vakuuttelut,, joita tehtiin kapi­talismin
"vakauttamisesta" ovat osottautuneet tyhjiksi fraaseiksi, sillä
tänä päivänä kapitalistinen maailmanfalous on epävakaisempi, kuin se
oh ollut, milloinkaan' ennen. Siitä on seurauksena, että sodanvaara on
myöskin entistä uhkaavampi ja siksi sellaiset suuret "rauhanjuhlat", mi­tä
aseistariisuutumisen 11 :nä vuosipäivänä toimeenpantiin.
Toiseltapuolen, neuvostotalouden roima nousu, viisivuotissuunnitel­man
tehokas toteutuminen, Osottavat Neuvostovallan taloudellista lujit-
' tumista. Jä sikäli, mikäli neuvostotalous vakaantuu, se merkitsee aina
uutta iskua kansainväliselle kapitalismille. Senpätähden kapitalismi en­tistä
innokkaammin etsii keinoja, minkä avulla voitaisiin aseellisin voi­min
hyökätä Neuvostoliiton kimppuun, sillä kapitalismi tietää, että sen
• on se tehtävä ennemmin tai myöhemmin.
Proletariaatin on entistä tehoisammih varustauduttava taisteluun
imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi. — Eteen-pmn.
\ •
Teona ja kaytantq
Jokainen päivä tuo. tullessaan lukuisia esimerkkejä siitä, kuitta
tärkeätä vallankumouksellisessa 'työväenliikkeessä •oh osata toteuttaa, oi­keaa
teoriaa käytännössä. Työläiisten vailankumouksellis|ta tietoisuutta
koillaan ankarasti jokapäiväisinä taisteluissa. Niissä se > usein kir­kastuu,,
ja ilman syvempiä vallankumouksellisia teorioita tuntemattakin
vohrat työläisjoukot selviytyä menestyksellisesti eräissä tilanteissa.
Mutta vallankumouksellisen teorian tunteminen oh kuitenkin perus-eddlytjn
menestyksellisen luokkataistelun käymiseen. Käytäntö ilman
teoriaa, tietoisopillista tuntemusta vailla, on purjehtimista tapahtuniain
kdutylosen vanavedessä. Näin menetellen saattaa useinkin näyttää siltä,
etta kulj^aan oikeaa Inurssia, mutta pian huomataankin, että on^ pur­jehdittu
ympyrää. Toiselta puolen on kuitenkin teoria ilman käytän­töä
kuollut kirjain^ jolla ei ole mitään merkitystä työväen luokkatais­telussa^
Monetkin, jotka ovat lukeneet Marxin teokset kannesta kanteen, saat-ta:
vat kerskaillen puhua vallankumouksellisuudestaan, mutta siitä huo
limatta he seisovat usein ymmärtämättöminä tilanteen cldessä. Joka vel­voittaisi
kokoamaan työväestön luokkavoimia porvarillista rintamaa vas­taan.
Luddcayfateiskuhnassa päntätään työlaista päähän jokapäiväisissä
markkinoilla, Neuvostoliiton taloudelli­nen
Ja poliittinen edistyminen, kansal-lis-
vallankumouksellisen liikkeen kas­vu
siirto- ja puolisiirtomaissa j a luok­kataistelun
kärjistyminen porvariston
ja työväen välillä kalkissa kapitalis­tisissa
maissa — siinä päätekijät,
jotka vievät kapitalistisen maailman
uuden, entistä hirveämmän maailman­sodan
pyörteisiin.
Muistamme viime maailmansodan
opetukset. 1914 yllätti meidät sota.
Mailraan proletariaatti kavallettiin.
Sosdem johtajat uhrasivat työväen­luokan
kapitalistien sodan jumalalle
Imperialismille. Uusiintuuko sama jut­tu?
Syöstäänkö meidät uudelleen ka-nuunoitten
ruuaksi sotakentille taiste­lemaan
toisten maitten työläistove-reita
vastaan? Teurastamaan luokka-veljiämme
kapitalistien käskystä ja
heidän asiansa hyväksi.
Sota ei saa yllättää meitä uudel-leen.
Meidän on ajoissa koko luok­kamme
voimilla ryhdyttävä päättä­vään
taisteluun imperialistista sotaa ja
sotavarusteluja vastaan, joka samalli
on muodostettava taisteluksi sosialis­min
puolesta.
Tilaime ei ole enää sama kuin 1914
Siinä on tapahtunut huomattava muu­tos.
Maailmansodan •sjmnyttämän val-lankumoustilanteen
edellytyksestä ta­pahtui
Venäjän köyhälistövallanku-mous
7 p:nä marraskuuta (vanh. a-janlaskun
muk. lokakuussa) 1917. Sil­loin
otti Venjään proletariaatti tov
Leninin johdolla vallan k ä s i i n i ja a l ­koi
taistelim imperialismia vastaan —
sosialismin puolesta.
Jätttläissuuret, ovat olleet Venäjän
proletariaatin taistelut. Suuret ne vas­tukset,
jotka on täytynyt taistelun ku­luessa
voittaa. Katsbkaammepa vaik­ka
aikaa jolloin kapitalistien palkka­rengit,
valkoiset ja keltaiset ken­raalit
hyökkäsivät kaikilta puolUta
Neuvostoliittoa vastaan, miten urhool­lisesti
Neuvostoliiton proletariaatti
kykeni kuitenkin kaikki porvariston
yritykset torjumaan, taistellen ulko­naisen
"rauhan" ensimäiselle työläis-valtiolle.
Niiden vuolsen kuluessa taisteltiin
sosialistisen yhteiskunnan luomistyön
vaikein aika. Maailmansodan rappe-uttama
taloudellinen elämä oli an­arkian
vallassa. Nälkä ja kurjuus rai­vosivat
tautien ja ruttojen kanssa
kilpaa. Vihollinen väijyi ja ryimistl
joka puolelta. Armeija oli hajalla;
Öli luota,va uusi armeija, köyhälistön
aseistettu iuokkamahti. Se luotiin
Punainen armeija alkoi sodan ulkonai­sia
ja sisäisiä vihollisia vastaan. Sa­manaikaisesti
oli maan taloudellinen
elämä elvytettävä, luotava uusi yh­teiskunta,
niin taloudellisesti, poliitti­sesti
"kuin valistuksellisestikin. Sitä
historian suurinta luomistyötä on Ve­näjän
proletariaatti siitä asti tehnyt
taistellen toisessa kädessä kivääri, jol­la
karkoitetaan työläisten viholliset
olkoot ne sitten kotoisia tai vieraita
ja toisessa "kädessä työase, jolla ra­kennetaan
sosialistisen yhteiskunnan
perusteita, luodaan sosialistista ta­loutta.
Raskaat olivat Venäjän proletariaa­tille
sotakommuiman vuodet.' Suuria
uhrauksia ja aatteilleen uskolHsuutta
vaadittiin jokaiselta yksilöltäkin. Mut­ta
tuona aikana voitettiin. Ulkolaiset
ja säisäiset viholliset lyötiin ja sota-kommuimista
voitiin siirtyä suurem­piin
sisällislin uudistustöihin. Sosia­listinen
rakennustyö saatiin nopeam­paan
tempoon jä kasvatustyö'! in muo­dostettiin
johdonmukaisesti sosialisti­seksi.
Sosialismin rakennustyön taloudelli­sella
rintamalla on tähän lasti men­ty
tavattomasti eteenpäin. Rappioitu­neen
teollisuuden tilalle on noussut
uusi, sosialismin periaateille raken­tuva
valtava teollisuus, joka ylittää
tuotaxmon etmen sotaa. Samalla on
teollisuus yhteiskunnalllstutettu. Tuo­tantoa
harjoitetaan vain kulutuista sil­mällä
pitäen. Kysyniiän laki on tuo­tannossa
määräävänä, eikä voitonhi­mo,
kuten kapitalistisessa tuotannos­sa.'^
Michel F^bman, englantilainen
sosdem lehden edustajakin, antaa erit­täin
ylistävän kuvauksen Neuvosto­liiton
sosialistisen talouden valtavuu­desta:
"näin ihmiset kuumeisen aktii-visna
rakentamaan uutta yhteskun-teiskunnissa
ja valtioissa; on ehkä
helpompaa kuin suorittaa vallanku­mous
ihmisaivoissa, jokaisen yksilön
ajattelussa. Se an teko, jonka suo­rittamiseen
vaaditaan enemmän kuin
ylloppilasIakkL
Neuvostoliiton nouriso, samalla kuin
se on ottanut kaikilla voimillaan osaa
taloudellisella rintamalla sosialismin
rakennustyöhön on luonut uuden kult­tuurin,
kasvattanut itsensä sen mu­kaan
ja levittää nyt tätä kulttuuria
kaikkiaUe.
Tunnettu ruotsalainen sanomalehti­mies
K. Stubbendorff kuvauksessaan
Neuvostoliiton nuorisosta sanoo, "että
nuoriso siellä tahtoo tietää voidakseen
rakentaa." He hankkivat tietoja ja
taitoja, joita tarvitaan sosialismin ra­kennustyössä.
Siinä he ovatkin on­nistuneet
j a luoneet uuden sivistyksen
ja kulttuuritekijät, jotka eivät palve­le
enää yksilöitä vaan yhteisöä, sosia­listista
yhteiskuntaa, Neuvostoliittoa.
Neuvostoliiton nuori kaarti on teh­nyt
suuren työn koko maailman työ­väenluokalle.
Se on esimerkillisesti
jokapäiväisessä työssä osoittanut mitä
sosialismin toteuttamisen aikakausi
vaatii nuorisolta, mihin suuntaan ke­hitys
on johdettava silloin, kun on
kasvatettava työntekijöitä sosialismin
palvelukseen.
Nuorison osanotto ei koskaan ole
ollut niin suurlmerkityksellinen tais­telun
kulkuun ja tulokseen kiiin tässä
munistipuolueen paikkakunnan toi- koitan niitä, joiden palkkaorjia me
meenpanevakcmitea on järjestänyt' nyt olemme. Usein vielä kuulee ylä-
Huoneusto oU täynnä yleisöä, toisten I luokan puolelta sanottavan, ettei työn
täytyi palata ovelta takaisin, kim eijteko kuulu niille "jotka eivät ole sii-ollut
tilaa seinien sisäpuolella.^ Eikäjhen tottuneet", että heidän luus-oUsi
jnitenkään uskonut sitä' tilai-jtonsa ja jänteensä ovat liian hienot
suutta niin''tarkoitustaan vastaavaksi | työläisten sitävastoin ovat hartiat ja
kuin mitä sa ohjelmisiDnsa puolesta lihakset voimakkaat, ovat muka työtä
todella oli. Siinne takafonttön, niin­kuin
sitä kutsutaan meidän suoma­laisten
keskuudessa, oli kiinnitetty
neulain kanssa punanen paperi, että
ei muuta näkynyt kuin ainoastaan
vallankumous-symboolL Arvaa, miten
se vaikuttaa, varsinkin 12: toista muis­tojuhlana;
sitä en voi milloinkaan
varten syntyneet.
Porvaristolla on siis monenlaisia
unhoittaa. Mitä ohjelmaa siellä kaik­kea
oli, en voi mitenkään tässä lue­tella,
ainoastaan osan. Näyttämölle
tuU ensin ukrainalainen kuoro jouhi-orkesterineen
— vaikea on sanoa sen
henki;^'{?mnan ^uku^, vaan lavan
täyteinen se oli, enempikin kai olisi
ollut" laulajia kuorossa, mutta lavalle
ei enempää yhdellä kertaa mahtunut.
Laulut olivat hyvin harjoitettu ja va­littu,
tarkoitustaan vastaavat. Puhu­jina
esiintyi Becky Buhay, nalstove-rimme
ja innostvmut vallankumous­taistelijamme
Torontosta. Hänen sil­mänsä
säihkyi tulta, j a , , innostusta
tuntui aivan sillä hetkellä että oli
kalkki esteet tieltämme voitettu kun
hän kuvasi olot Venäjällä. Mutta sitten
puheensa lopussa muuttuikin kuulija­kunnan
mielet murheelliseksi, kun tul­kitsi
hän, että miten paljon me to­della
ollaan jälessä näissä porvarilli­sissa
sivistysmaissa, kuten sitä sano­taan.
(Mikä on porvarillinen sivistys?
"KnrjQus ja .vankilai." Venäjällä:
Hyvinvointi ja vapaus. Siinä ero.)
tapauksessa. Puhujamme kehoitti järjestä3i;ymään
Neuvostoliiton nuoriso on erinomai-^a taistelemaan parempien olojen saa-sestl
oivaltanut tilanteen sille aset­tamat
tehtävät. Se on kaatuneitten
soturien tilalle nostanut keskuudes­taan
uudet taistelijat ja johtajat tais­telua
jatkamaan. Se on luonut uuden,
sosialistisen kasvatus- ja sivistysperus-tan
ja sillä pohjalla seisten tekee mul­listavaa
työtä vanhojen, arvottomien
tekijöiden poistamiseksi. Se on näy­tellyt
tuotannossa niin tärkeätä ja
ratkaisevaa osaa, että koskaan ennen
ei ole nuoriso niin ratkaisevasti luok­kataisteluun
vaikuttanut.
Suuret, jättiläissuuret tehtävät on
Neuvoistoliiton nuoriso suorittanut ko­ko
maailman proletariluokan hjn^äksi
Se on pystsmsi; yhdistämään nuorten
sydänten ja sielujen intohimoon so­sialistisen
luokkatalstelijan selvän* te­rävän
äljm ja^ siirtymään kuolevaJn
sukupolvien vallankumouksellisesta
tahdosta luovaan, muovailevaan työ­hön.
He eivät ole tyytynet vain hank­kimaan
kommunistista maailmankatso­musta
j a t ä t ä varten tarpeellisia tie­toja,
vaan he ovat, menneet pidem­mälle.
He ovat samalla kasvattaneet
nuorison pystyväksi rakentamaan uut­ta,
kommunistista yhteiskuntaa.
12 vuotta on sosialista rakennustyö­tä
vasta tehty, mutta, jo tälläkin ajal­la
olemme - tulleet vakuutetuksi siltä
että Neuvostoliiton prt)letariaatin tais­telu
on suoranaista taistelua • sosialis­min
puolesta imperialismia vastaan.
Mitä lujemmaksi; NeuvostolUtto, so­sialismin
linnake saadaan, sitä tu­loksellisemmin
voidaan ;käydä taiste­lua
imperialismia vastaan. Jokaisen
työläisen olkoonpa hän. .sitten missä
maassa tahansa, on velvollisuus luok­kansa
jäsenenä tehdä kaikkensa so­sialismin
toteuttamiseksi ja päättä­västi
käydä taistelua jo saavutetun
suuren voiton, Neuvostoliiton puolesr
ta. Nuorien tovereiden velvollisuus on
olla tässä taistelussa ensimäisenä.
Neuvostoliiton nuorten komniuhistien
esimerkkiä seuraten on heidän revit­tävä
alas vanhat ennakkoluulot ja
juurrutettava kaikkiin luokkamme j ä ­seniin
uusi oppi sosialismin toteutta­misesta,
pitäen esimerkkinä Neuvosto­liiton
nuorten kommunistien taiste­lua.
Imperialismia vastaan — neuvosto­liiton
puolesta!
salakavalia vehkeitä ja juonia eksyt­tääkseen
meitä tällä hetkellä, hekellä,,
jolloin koko rriaailman työläiset ovat
heräämistilassa itse omia, heille kuu­luvia
asioita hoitamaan. •
Porvaristo uskottelee meille että
nyt on ikuinen rauha, taattu, on muka
sodan jumala tapettu ja ovat kaik­kien
maiden rauhan jumalat alle­kirjoittaneet
Geneven rauhan sopi­muksen.
Mutta älkää ummistako sil­miänne
porvariston pettäviin rauhan
kuvitelmiin. Olkaa valveilla! Sodan
^aara on vakava. Imperialistit voi­vat
minä hetkenä alkaa hyökkäyk­sensä
Neuvostovallan kimppuun tu­hotakseen
sen ja muuttaakseen rau­nioiksi
vuosia kestäneen rakennustyön
tulokset, ja samalla he tahtovat iskeä
maahan koko maailman työväenliik­keen.
Kansainvälinen velvollisuus on
työläisillä ja farmareilla rientää estä­mään
sitä tuhoa, joka koskee meitä
kaikkia työn raskaan raatajia.V—
Yksi kaikkien 'ja kaikki yhden puo­lesta,
se olkoon tunnuss£uiamme.
H. Rr- k k a.
No. 2^
Häviäyä kaupunki
Colialt edelleen alaspäin menassa
COBALT, marrask. 13. — Veroitta-jan
antama tilasto Codaltin nykyises­t
ä tilanteesta antaa hyvin huonon k u ­van.
Kaupungin asukasluku on viime ai­koina
lakkaamatta vähentynyt, ollen
asukasluku viime vuoden veroituksen
aikana 4,203. niistä 21—60 vuoden i -
käisiä 1,013. Tämän vuoden veroituk­sen
aikana on väkiluku 3,548 j a 21—60
ikävuoden välillä 784 oUen vähennys
655 henkilöä sekä 21—60 ikäluokkien
vähennys 229 henkilöä.
Tuloverovähennys on y l i $16,000. K o -
konaisveroitus ollen tänä vuotena $ l . -
420,939. Kun katselee yllämerkittyjä
numeroita, niin niissä on huimaavan
suuret vähennykset kaupungin suu­ruuteen
katsoen. Saadakseen kaupun­gin
tuloarvion pysymään tasassa, i l ­moittaa
veroittaja osalta kohottaneen­sa
talojen arvoa, vaan tuloksena on
talojen alas purkamisia ja kaupun­gista
ulos muuttamista suuressa mää­rässä.
Tilanne oii_ siis varsin epätoi­voinen.
Edellämainitut muutokset ovat var­sin
tavallisia kaivoäcylissä tahi kau­pungeissa
niin pian, kim ksdvaimot on
tyhjiin , käytetty, joutuvat työläiset-siirtymään
toisille paikkalnumille ja
heidän, perässään liikemiehet, jotka o-vat
riippuvaisia työläisjoukoista. Tä­mä
vaara uhkaa Cobaltia.
vuttamiseksi ja taistelemaan niin lop­puun
asti kuin Venäjänkin työläiset:
Se kyllä kysyy uhrautuvaisuutta sen
me tiedämme; —r meillä ei ole muuta
menetettävänä kuin kahleet ja jota
iimokkammin toimimme sitä pikem­min
olemme vapaat. Ohjelmistossa
seurasi runoja ja puheita ukrainian-kielellä,
Detroitista oli nuopsoliiton
järjestä, englanninkielinen; hän se­losti
nuorisosta, miten heidän palkat
pn alas poljettu kauttaaltaan ja siis
järjestäytymisen tärkeydestä nuori­somme
keskuudessa jne. Sitten esitet­tiin
kuvaelma, ja puolankielellä puhe
y.m. Suomalaista ohjelmaa ei suo­ritettu.
Kommunistipuolueen jäsenjl-tä
emme voi enempää juuri nykyolois­sa
vaatia, mutta mitä tuleviin huvei-hin
ja mielenosoituksiin, tulee, tul­laan
kyllä ottamaan osaa., Ensimäi-nen
ryntäys järjestetään Leninin juh­liin
tammikuussa. 21 päivä on oi­keastaan
muistopäivä, mutta juhlat
tullaan järjestämään sitä päivää lä­hinnä
olevaksi sutmuntaiksi. Joten sil­loin
ei riitä enää pikku huoneistoi,
kun näin ajoissa aletaan homiin.
vaan on mentävä keskelle suur Wind-soria,
että saadaan tarkotustaan vas­taava
huoneisto; Tästä lähemmin tuon­nempana.
Nä3rtä sinäkin silloin soli­daarisuuttasi,
tee sinäkin tehtäväsi
Leninin muistolle. Ei mikään teh­tävä
ole lilan suuri eikä mikään liian
pieni. Heitettäköön "kaikki perhe ja
kllkkikemut vanhanaikaslksl, tulkaam­me
omaksi itseksemme. Nyt alkaa
aika paikkakuimallamme, jolloin ei
työtkään paljon ahdista, koska Ge­neral
Moottorin ' pajasta on miehet
pantu joululomalle, Fordin pajan pi­täisi
sulkea ovet kokonaan, Chrysler
ön kai tehnsrt vararikon. Mikä meitä
seuraa seuraavien kuuden kuukauden
aikana. Kysyn aljotko maata talven
ja Imeä kämmentä, vai tuletko ja
toimit toverisi rinnalla .— Kynä.
HeuYostöMenteri
Sault Ste. Marien uutisia
taa, jota el millään tavalla voida rin­nastaa
länsimaisen ka;?ltallsmikäsityk-sen
kanssa • uudelleen rakenta­mista
toteutetaan päättäväisyydellä,
luodaan uusia j a vain yhtciskumuOU-sia
ja taloudellisia arvoja." Edelleen
kuvailee Parbman sitä tarmoa ja päät-tävl
vjolla* Neuvostoliiton prole-mmk
.taisteluissa porvarillista ajattelutapaa. Heille selitetään, etta työväestön
taisteluista saamat kokemdcset eivät ole minkään arvoisia. Selitetään,
etta työläiset ovat ymmärtäihättömiä j.n.e.
Vi Kun teoriassa tunnustetaan esimerkiksi työväen kansainvälinen' yh-
^tenäisjrys tärkeäksi luokkataistelun menestymiselle, niin tämän ohjeen
noudattamatta jättäminen käytännössä ei suiiduian ole omiansa lisaä-
^' halua tutustua vallankumoukselliseen teoriaan, joka
kaitakin oi» työväen voitollisai luokkataistelun perusedellytyksiä.
tariaatti käy tmsteluansa ja rakentaa
sosialismia. Kertojan erikoista mie­lenkiintoa
on herättänyt se seikka, et­tä
Neuvostoliiton nuoriso on kaikki­nensa
mukana tässä rakennustyö;^!
Kertojan mielestä nuoret ovat omak­suneet
sosialistisen rakennustyön, e-räänlaiseksi
palvonnan kohteeksL Tue
tunnustus tulleena niiden taholta, iot-ka
aina ovat uskotelleet NeuvostolU-ton
kulkevan kohti kapitalismia, on is­ku
W t ä itseään, ja kaikkia Neuvos­toliiton
sosialistista rakennustyötä e-pälleviä
vastaan. •
Jos NeuvostolUton nuorisolla on hy­vä
osuus sosialistisessa rakennustyös­sä
yleensä, niin poliittisella ja si­vistyksellisellä
alalla se on suoras­taan
jättiläismäinen. Neuvostoliiton
kommxmistlnen nuoriso on suoritta­nut
työn. joka historian lehdillä tul­laan
mainitsemaan yhdeksi suurim­mista.
Tehdä vallankumouksia yh-
KaunUta ja lämpöisiä' Ilmoja pn
ollut tämä syksynnä täällä Soossa a i ­van
näihin päiviin asti, joka kyliä
onkin köyhemmälle väelle hyvä, ette?
tar\'itse lämmitykseföh käyttää niukasti
tienattuja varoja, kun tuo paikkakun-riah
suurin työmaa tai tehrästehdas
ei käy muuta kuin puolta aikaa ja
suuri osa ei saa sitäkään tehtä.
J. osaston kokous oU t.k. II p:v,
jossa oli paljon hyvinkin tärkeitä a-slolta
käsiteltävänä Siirrettiin seu-ravaan
Kokoukseen että jäsenillä on
alkaa paremmin tutustua niihin.
Lanantainna t.k. 16 p. iltanna on
haalil^a täysi kuun kiiutamotanssit,
josta ei kukaan pois oUa voL
Sndburilaiset tolevat Soohnn
Sunnuntaina t k . 17 illalla S. J . haa-lllla
tulee vierailemaan aluekomitean
vierailu joukkue runsaalla ohjelmalla
josta mainittakoon: taistelulauluja:
lausuntoa, kupletteja, hanuritalturi,
notkeusvDimistelua Ja kolmli^ytöksl-nen
työväen näytämä "Vapauden
sortoa" yjn. Se siis tulee olemaan
sellainen tilaisuus jo&ta ei kenenkään
sopisi olla pois. varsinkin kun~tähän
Canmore, Alta.
tilaisuuteen sisää;ipaasy on' vapaa.
Jn.
Täällä I jaksetaan paksusti, ainakin
nilnkauan kuin saadaan luottoa kaup­papuodista,
sillä eihän täällä aina­kaan
työllä meitä rasiteta. Viimeisenä
kolmepa viikkona el kaivanto ole
työntänyt kuin yksi ja kaksi päivää
viikossa. ,
Tuonen viikatemies on tänä syksyni
usein vleraDlut keskuudessamme, m,
m. joku vUkko sitten kuoli tämän
kotikylän unlon esimies E. Mallabone
Hänessä menetimme parhaan eturivin
miehen, kauan eläköön muistosi kes­kuudessamme.
^rjesiötoiminta on ollut täällä. Ikä­vä
kyllä, perin,laimeaa nykyään; jä­senistö
aina vaan pienenee kuin pyj
mailman lopulla. Siis täällä menee
kehitys alespäin, päinvastoin pitäisi
jäsen määrän kohota näin jääenryn-täys
kuun aikana. Miksi el silmät
avaudu? Miksi esllimymme aina edel­leenkin
porvariston kannattajajouk­kona,
vaikka näemme jokapäiväisessä
elämässämme, että el vallassaoleva
luokka halua ajaa meidän työläisten
etuja. He kyllä vaalien edellä tun­keutuvat
keskuuteemme ja lupaavat
yhdeksän hyvää ja kahdeksan kai*
nista.
Täällä Canadassa, samoin kuin miiis<
sakin 'maissa, perustetaan uusia refor-mistipuolueita
iyöväenpuolueen nimei
lä ja ovat Vkaunisohjelmaisla, vaan
Niinkuin yleensä tiedetään, päätet­tiin
Neuvostoliitossa' jokin aika sitten
siirtyä viisipäiväiseen viikkoon ja kes­keytymättömään
tuotantoon. Koska
lukijoillemme on varmaankin mieluista
tutustua lähemmin tähän sangen mie­lenkiintoiseen
uudistuksseri, niin jul­kaisemme
seuraavassa P. Dubnerln si­tä
valaisevan kirjoituksen.
Elokuun 26 p:nä t.v. Neuvostoliiton
kansankomlsaarien neuvosto teki pää­töksen,
että Neuvostoliiton teollisuus­laitoksissa
ja virastoissa aletaan siir­tyminen
keskeytymättömään tuotan­toon.
Se suuremmolnen taloudellinen
etevämmyys, mikä tällaisella tuotan­nolla
on, on johtanut siihen, ettei
Neuvostoliitossa tällä hetkellä ole yh­tään
kulmakuntaa, missä el jatkuvaan
tuotantoon silrt3^mlsen tunnuslauseen
perusteet olisi selvillä: Ihminen voi ja
hänen täytyy levätä, mutta koneen on
työskermeltävä. Työläisille keskeyty­mätön
tuotanto antaa mahdollisuuden
mukavampaan ja useammin toistuvaan
lepoon, avaa suurenmoiset uudet mah­dollisuudet
kulttuurin, tieteitten ja
taiteitten kehittämiseen, kohottaa työ­läisten
ammatti-, kulttuuri- ja ter­veydellistä
tasoa.
Ensialuksi koko proletaarisen luovan
ajatuksen huomio oU kohdistettu nii­hin
teknillisiin vaikeuksiin, jolta ai­heuttaa
keskeytymättömän tuotannor
järjestely: mlteh voi järjestää liuku­van
työvuorojen vaihdon? Miten tuo­tannon
voi yhtämittaisesti turvata
ammattitaitoisella työvoimalla ja in-slnöörl-
teknlillsellä henkilökunnalla?
Miten voidaan ja oriko tarpeellista
siirtyä keske3rt3miättömään työviikkoon
kosteuden haihduttamisessa? Kuinka
voi suorittaa tämän sllrtsmilsen, niin,
ettei alenneta — e l ainoastaan mää­rällisiä
vaan myöskin laadullisia eks-ponetteja
(osoittimia).
Mutta suureimmolnen tuotantotapa-järjestelmän
murros tuo ehdottomast:'
mukanaan myös kalkkien kltejrtjmelt-ten
tottumusten ja elämisenehtojen
murroksen, j a sikäli kuin voidaan löy­tää
ratkaisu järjestely-teknillisiin val­keuksiin,
joita on kullakin tuotantolai­toksella,
työläisajatus entistä Itsepin-täisemtmln
palaa yhä uudelleen totea­miseen,
että on välttämättömästi
muutettava totutut elämänmuodot ja
erikoisesti pyrittävä ajan säästämiseen
Nousi kysymys uudesta kaleiiterlsta.
Viisipäiväisen ^övllkon (neljä työpäi­vää,
vUdes leoppälvä) säätäminen an­toi
korvaamattoman Iskun,, vanhalle
kalenterille. '
Ktm me pakoitlmme ajan palvele­maan
meitä paremmin ja teholsam-ihln,
me jouduimme ristiriitaan tämän
uuden, entistä nopeamman ajan ja
Missä määrin on kelvollinen, nykyinen
kirkkokalenterimme?
Seitsenpäiväinen vUkko on ylenmää­rin
pitkä, minkä vuoksi se aiheuttaa
tuotantoväsymyksen kertymistä, mikä
puolestaan alentaa työn tuottavaisuut-ta,
lisää suuresti viikon viimeisinä
p:nä tapaturnilen lukumäärää (tuo­tannollinen
reumatismi), lisää hylky-tavaraln
määrää, huonontaa tuotteiden
laatua. Kalenteripäivien luku kuu­kaudessa
on vaihdellen 28, 29, 30 ja 31.
Vielä enemmän, vaihtele© työpäivien
luku eri kuukausina. 22—23:sta se
vaihtelee 26—27: ään, eikä tämä vaih­telu
toistu tasaisesti vuodesta vuo­teen.
Tässä el ole "moottorin isku­jen"
täsmällisyyttä, vaan pikemminkin
käsiteollisuuden horjuvaisuutta. Tämä
vastaamattomuus nykyaikaiseen teh-dastuotaimon
vaatimaan täsmällisyy­den
ja ontuvan kirkkokalenterin vä­lillä
aiheuttaa kärjekkäitä vaikeuksia
ajan järjestelyn kysymyksissä. Viisi­päiväisen
työviikon säätäminen, nämä
puutteellisuudet, tämän teollisuuden
epäsäännöllisen kulun poistaa todel­lisuudessa,
mutta se j ä ä klrkkokalen-terlln,
mutkistaen ja sekoittaen työn­suoritusta'.
Kysyiqys uudesta kalenterista ei ole
likikään nnsL
Kapitalistien etujoukko, erikoisesti
amerikalaisten, on useampaan-kertaan
asettanut kysymyksen kalenterin
muuttamisesta, törmäten kuitenkin
aina vastakkain papillisten henkilöit­ten
kanssa, jotka näsrttelevät huomat­tavaa
osaa kalkissa "johtavissa" kapi­talistisissa,
maissa. Eipä suotta ole
Pohjois-Amerlkan' Yhdysvalloille an­nettu
"apinajuttujen maan" nimeä.
Näinollen kaikki yritykset , uudistaa
kalenteri, sortuivat välttämättömyy­teen
noudattaa "raamatullista" seit­senpäiväistä
työviikkoa. Kuitenkin
täälläkin on tehty esitys 13-kuukau-tiseköl
kalenteriksi, missä jokaisessa
kuukaudessa tulisi olemaan neljä seit­senpäiväistä
viikkoa. Tämän , kalen­terin
mukaan tapahtuvaan tilastolli­seen
järjestelyyn olisivat, kuten on
osoitettu, taipuvaisia muutamat yh­teen
kietoutuneet yhtymät. Samanlai­nen
ehdotus on tehty kansainliitos­sa.
/ ,
Koska Neuvostoliitossa eivät ole
esteenä uskonnolliset perinnäistavat
vielä enemmän: koska
täällä taist^laan viimeisiäkin uskon­nollisten
mldialojen jäiteitä vastaan,
entisten ajanlaskun muotojen kanssa.
Todellakin, me olemme .p^cpittaneet
itsemme kulkemaan kiinteään
sosialismiin.
Border Gity, Ont.
Venäjän vaUanknmonksen muisto
johlaa. juhlittUn 10 -p. marrask. Re-get
teatttoissa.' Se. oli jksi onnistua
litiinniist»^ tilaisuuksista mitä kom*
käytäntö on osoittanut että ne pet­tävät
t y ö l ä i n lainsäädäntötyössään
Jos kalkki maailman työläiset ymmär­täisivät
-afeeman eli tilanteen, mihin
porvaristo on vuosisatojen aikana
käyttäryrt ja edelleen tuhlaavat ne
kovalla raadannalla ansaitut miljoo-hlen
pääomat, meidän työläisten työn
tulokset, jos.me todella oivaltaöimme
kuinka väärin käytetään ne luodut
arvot, nihx me kaikki työläiset yh-tiesvoimln
liittoutumisen kautta voi­simme
repiä hajalle tämän nurinku-risai
yhteiskunnan j a rakentaa tilalle
sellainen yhteiskunta, missä olisi kai­killa
kuolevaisilla mahdollisuus elää.
Vaan oiiko meidäö työläisten jou­kossa
vielä 20:Ilä vuosisadalla sellai­nen'
harha käsite, kuten näyttää, että
Jokainen tuotantovuosi antaa 72 uutta
työpäivää. Kas nämä imivät ne juuri
eivät mahdukaan vanhahr kalenterin
puitteisiin. Työläiselle, Joka on silr-t3m3rt
keskeytymättömään tuotantoon
eivät vanhat kalenteBset muodot auta
orjentoltuessa ajan mukaan, eivät o-soltiEL,
milloin voi levätä ja mUlöin on
lähdettävä työhön. Vielä enemmänkin
ne häntä vain sekoittavat. Työläi­sen
ajankuvausta, jota edellyttää. työ­vuoron
vaihtuminen täsmällisesti jo­ka
viiden vuorokauden kuluttua, el
vanhassa kalenterissa lainkaan ole.
Jotta voitaisiin auttaa työläisiä ajan
järjestelyssä, jotta voitaisiin ehkäistä
sekaannukset'Ja työstä poisjäämiset
muutamat tehtaat ovat julkaisseet eri-koiskalentereja.
Niinpä esim. Kostro-mln
yhdistsmeet pellavatehtaat ovat
Julkaisseet Jokaisen vuoron ^ I ä i s i l le
eri väriselle paperille painetun kalen­terin
— valkoiselle, ptunalselle. vihe­riälle
Jne. Koko työlälsryhmäUä. Jolla
on lepoi^lvä samana l e v ä n ä , on sa­manvärinen
kalenteri, missä lepopäi­vä
on llm^stu punaisella merkillä.
J a samoin kaikissa viidenlaisissa ka­lentereissa,
jokaista viittä työUUsryh-mää
varten. Kuitenkaan el tSmäkäan
tjrön r^tamlnen kuuluu yksin omaan ,
tar-1 kaudesta kuukauteen.
toimenpide ratkaise vaikeuksia lopul-
: iisesti, sSBä lepoi^ilvä muuttuu kuu-on
kohonnut kysymys kalenterista a i ­van
toisissa, periaatteellisesti erikois­laatuisissa
olosuhteissa. Viisipäiväinen
viikko antaa entistä rationaUstisem-man
ratkaisun ky^nnykseen ikuisen
kalenterin muodostamisesta, missä voi­daan
ajamnäärittelyyn soveUuttaa mil­tei
kymmenlukujärjistelmää. .
• Uuden kalenterin' tulee vastata tuo­tannollista
viikkoa. Sen täytyy muo­dostaa
mukava mahdollisuus ajanlas­kuun
j a tilastotieteeseen ja Jakaa vuo­si
täsmällisiin aikoihin (kuukausiin
viikkoihin Ja päiviin). Sitäpaitsi on
tolvottaivaa, että päivien m ä ä r ä i s et
— maanantai, tiistai, keskiviikko jne
-—joutuisivat kaikissa kuukausissa sa­malle
päivälle, s.e. että-kalenteri oU-sl
ikuinen. •RLmän voi toteuttaa, vii- •
sipäiväisen viikon valUtessa, kun ote­taan
kalenterista vUsi päivää vallan-kumousjubllksi.
Jotka vietetään ilman'
päivämääränlmitystä Jokaisen vastaa­van
kuukauden Icolmannenkymmen
päivän Jälkeen (Mehdelejevin ehdo­tus).
'
Näin ollen 5-'päivaisen viilron valli­tessa
kalenterivuosi muodostuu 12 :sta
kuukaudesta, Joissa kussakin on 30
päivää Ja 6 viil&aa. Koko VKOdessa
on 72 viikkoa, min ollen se jakaa
vuoden yhtä suuriin puolikkaisiin, kol^
mannekfrtjn Jne. Yhtä mukava on
kuulgaudehkin Jako, se kun jakautuu
puolikkaisiin, kolmanneksiin Ja viik­koihin.
Samoin kuin j u h l a i ^ v ä t . vie­tetään
kerran neljässä vuodessa il­man
päivämMrSIukuä myös karkaus­vuotena
helmik. 29». On Joukko eh­dotuksia
muodiciK^taa se erikoiseksi te-oinisoimlsoi
pfitvSksi — ulkoiNioIella
Jonia
joten ti«t
Vapai
Inecn vuot
an erittäir
tmitensa j<
ettS myöt]
Kalenteri
panden pa
paScallUUt
kalenterin
laisella ka)
lastojärjest
takin etuis
on kslente
t^ee tai
kale
Toisena
kainen vii
ajalla ja 1
man päivä:
uuden k alt
sen yhteyd
jättävä my
ta. Tämän
sen kalenti
ei missään
lisen "Kril
maiseksi v
1917, siis
uksen vuc
myös päivi
muuttamlse
myönteisesi
oletamme,
rittaa, mutf
Täytyykö
käytäntöön
I vat seuraa
nossa tusk
lenteriin . •v
prosentin
kalenterin
talonpoikal
pitäen on
tion kustai
kalenterista
myös se, et
monimutka
1930 kalenfc
dittu, vaan
teristä, jot
4 miljoona
väitteitä n:
sekasorto, j
denlalsen 1
Kaikista
me pitäisin:
män kauhe
jo vanhasti
tymisessä.
koko Turkl
päiviä, vas
määritellääi
turk" ja "8
män aiheul
nasta ja p i
siirtyminen,
heuttalsl s(
reissä, ca
kaiseen asi
ainoastaan
vaan myois
jos vuosilu
syntymästä,
lenterista.
proletaarise
silloin on
kalenterin :
pia ovat mi
kea taloud<
nen kalent
tenkaan ei
pitää voitti
tyy ryhtyä'
tävät uuden
läls- ja tal£
kalenterivuc
väkst teoll
»larraskuun
siihen men
tava tehdä
^Bnen fcaikl
toUUon &
kai
lukien ajan]
Viii
Maanantai'
Tiistai .......
ieskivifldco
^orstai
Juntat i ,
Maanantai
Tiistai .......
Keskivi&ko
Torstai
Ferjantai ..
Maanantai
Tii«tai .......
^eskivi&ko
Torstai .....
Perjantai ..
Maanantai
Tiistai
y^T^^*^ • •••••••
Keskiviikko
Torstai
^erjaiitai