Vapaus, January 14, 1929

              "1
Maanantaina, tammfe. 14 p:nä—Mon., Jan. 14 No. 11—1929
VAPAUS C u r n d t b « b o n i u a a t r M o t t e c t M U s M k B a s m j . . i l M t n teot»
r r i u . O u x r i o . hifcfciit.. paixA i « n n « m i i . ia BäZtfttTuii f a U v i M a i .
VA4BA.
T O I M I T T A J A T :
B. A. TENHONEK. R. P E H K O S EN
Kt^tund Ml tU» P o « O t a » Dep«run«a, OCUMC. U Meoed e l M . n u u e r , ^
VAPAUS iUt-caj}
Tfce onlr O l t u of rmslih fforte. in Cuuda. Pobiitiied d»Uy «» 3o4tiaT. Chtuxio.
1 » » . « J C . 6 k k - $2-50. S k k . » I . 7S J a - i - k k l V Ä T - y k d T . T , : t « h i . J . S o o B - t P - k . i r , a . l>
•«ffcOTtitilir; I »k. $6X0 6 kk. U J O , 3 k k . 1 2 0 0 U 1 k k . n.Oa
I L U O T U S H I N T i A T V A P A U D E S S A;
tUoBMilmotaiMet f 1 X 0 k a u . $2M k*l^ k«ru». - A T i o U i u o c n a i o o i l f f l c t i i k K i P * ^ " ' " ° ^ _
0lmeBmnuttoihm.Hik3et 50c. k e m . » I J » J k e n . . . — S m t y n i i l a o t t t k ^ t » I J » k « t . , *t ,iLn^»!^ak
A»io«roitootnk.et »24l0 k o u . »3.(w k . k u k«TU«. - Ktito«;ia«»»k.ef « J » k«rt«. - ^^o^^^Z^^.
M t2A. kext.. SOe. iiOnux,, kutoJ. M » e l U u i taHMMtinrui. - IUJut«aUe<Jat i » r ^ r t e i t o ^ » ^»
»Ss. Uat. j i J » k o t e c k c r t . . . — T i U p i U U a o t U j i c D )• UiMttM.»eonimrieD oa, . M d i t u e » » . u n e c o M r.
a« « t M J i m U - e t n U t e « . . - Ta. a k . U . j o i u ei - u n , « l u . ttU. U k e t t i i o i i n . p . J U . « ^ » « » « n . $oUU
M U C a u e t . ;• . ^ ,. -
U t i « < . . i o r c l iIn.otak«rt p i . i i o i U k o o K o r i » . kello 4 l p . i ! o e r t y P . « p i W i n e d « l l i « n » « V i y i » ' ! » !.
V . p M d e n tor<citu.: Hacneo.H, 207. S U e k e r BaildiDe. • D o r b . » St. ^'^'^J^Z:'-,..^
»jgMOd^ k o o M o r i : L i l « « . Baiiam,, S5 L o n i . S t . P u b e l i j 1038. P o t d o ^ : Bo» Saibuj. Oat
. d T ^ U i v , ISc. r « c o l . Incb. rf.nimaa, «lurpi for . I t u J . l ~ « t I o » 75e: T h . V . p « .
0 CB» b « « «dTertiiioe medium maont tli F i n n l i h PcopU la C a t d . . •
« , e B,-;H..iD l . h . n . . r^uu.tu M . . B » i « « *.r,e«eeD»e. k i r j o t u k . . . a d c U e » U . k k e « « b o l u j«
ll..r:i» i j i n r l l . . J V K A N N A S T O . U i k k e e n b J i U ; . . '
The Workerin seitsenvttotispäivän numero
Canadan kommunistisen puolueen
pää-äänenkannattaja, The Worker-lehti,
tulee seitsemän vuoden ikäi­seksi
tulevan maaliskuun toisena
päivänä. Tämän nierkkitapahtu-man
kehottaa Workerin liikkeen-dän
vastauksemme täytyy olla, voi­makkaampi
kommunistinen puolue
ja sille voimakkaampi sanomaleh­distö.
Meidän täytyy saada lisää
tilaajia {porkerille. Meidän pitää
saada suurempia sekä useampia
ryhmätilauksia lehdellemme, Mei-
KomiDterDin kQQdeDDeD^^^ koDgressin teesit ja
kansalfiväliseir sodanvastaisen kamppailun^^^
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
kansalllsvallankumoukselllset sodat nistinen puolue teki joukon törkeitä
33. Siirtomaiden Ja puolsilrtomäiden; 34. Mutta tällöin Kiinan kommu- sen tsarismia vastaan, oli toinen kuin
V . 1870, Saksan sodassa Napoleoi.
TTT vastaan. Kiinan kommunistit
täydellä syyllä solmivat pohjoisen ret­ken
aikana väliaikaisen liiton demo­kraattisen
porvariston kanssa ja kul-kiVat
sen kanssa yhdessä niin kauan
kun se taisteli imperialismin kätj-rei-tä
vastaan ja mikäli kommunisteilla
Imperialismia vastaan, joiden laajassa virheitä, joista kaikkien sorrettujen
mittakaavassa kehittymisen vattft-, kansojen kommunisteilla^ on paljon
mättömj^destä Lenin puhui jo v. 1916, opittavaa. Tässä sodassa Kiinan kom-
07at muutaman viime vuoden kuluessa munistisen puolueen velvollisuutena o-muuttuneet
teoriasta historialliseksi usi ollut käyttää siUoin vallinnutta
tosiasJaksL Esimerkkeinä tällaisista kumouksellista tilannetta oman pro­sodista
ovat: sota Marokossa Rans- letaarisen luokka-armeijansa luomi-kan
ja Espanjan Iniperlallsmlavas- seksi, taistelujärjestönsä laajentami-taan;
kapinat Syrlassa, sodat Meksi- seksi, työläisten ja talonpoikain val-r
kossa ja Nicaraguassa Amerikan Im- niistämiseksi, edistääkseen työväestön
hojlaia ottamaan kaikkien pualue- - , . ,
yk. sikrl köj.c n hI uomi•o onsa, lvauhliefättrar,m'^a] l- , on m^y/ Lö.s,k,i,n. . . saI .a_t_a„v_a. . . ,v. „o unTa k-lä
onnentoivotuksensa ja tervehdyk­sensä
seitsenvuotiaalle taistelijalle
sekä hankkimaan sille uusia tilaa­jia
ja lukijoita. Han kirjottaa:
Maaliskuun loisena päivänä To­rontossa
ilmestyvä IForÄer-lehtem-seitsemän
vuotta vanha.
kaampaa rahallista kannatusta. Ly
hyeäti, meidän on työskenneltävä
ahkerammin ja tarmokkaammin kuin
milloinkaan ennen lehtemme hy­väksi-
Puolueemme jokaisen jä­senen
on heti lähetettävä terveh­dyksensä
Workerin syntymäpäiväl-tr"
1""" '"T'n«a"«VJI Ie, samalla kehottaen ystäviänsä te-
T. äi ä lyhyel , a ole-m assa- o1lo, nsa-1 ,1 ajal-1 ke'm a..a..n samalla tavalla\,
a on JForÄer a i n a j a kaikkialla
esiintynyt eturintamalla jokaisessa
Canadan työläisten taistelussa.
Worker on päättäväisesti ja tin­kimättömästi
puolustanut jokaista
työlakkoa, jonka työläiset ovat
työnantajiansa vastaan tehneet.
JForhcr taisteli Saccon ja Vanzet-
' tin puolesta, se on taistellut jär-jestymättömäin
järjestämisen puo­lesta,
se on taistellut ulkomaalai­sen
työvä^tön puolesta kun sitä on
vainottu ja se on taistellut Neuvos­toliiton
ja sen tunnustamisen puo­lesta.
Nykyään taistelee IForfeer,
etupäässä, tarkotuksella nostaa laa­jat
massat imperialistien sodanvaa-raa
vastaan sekä Neuvostoliiton
puolustam puolesta.
Worher on aina kuumimmassa
taistelun tuoksinassa herättääkseen
suuret joukot toimintaan. Seitsen­vuotisen
ilraestyinisensä ajalla
Wörker ei ole vielä kertaakaan
horjunut missään tärkeässä kansal­lisessa
taikka kansainvälisessä ky­symyksessä;
Työväestön viholliset,
työväeniiikkeeri byrokraatit ja työ­väenliikkeen
taantumukselliset ai­nekset
vihaavat ja halveksivat JTor-keriä.
Luokkatieioiset työläiset sen­sijaan
tunnustavat ja kannattavat
: .^orA^cr/a-ja ovat tehneet sen seit-
; senyuotisen ilmestymisen mahdolli-
..: seksi.'','
Lehtemme seitsenvuotisena synty­mäpäivänä
me lausumme kiitokseiÄ-me
jä tunnustuksemme kaikille to­vereille
ja syinpatiseeraajillemme
kaikesta siitä irtiitä he ovat tehneet
ja edelleen tekevät lehtemme hy­väksi.
Nykyään puolueltamhie ja
puolueemme, lehdistöä vastaan hyök­kää
koko taantumuksen voimako-neisto,
valtiovallan tukemana. Mei-
Erikoinen, laajennettu, syntymä-päivänumero
tullaan julkaisemaan
ja jokaisen yksikön on lisättävä
joukkotilaustansa, sillä tämän syn­tymäpäivän
erikoisnumeron painos
tulee olemaan viisitoistatuhatta kap­paletta.
Jokaisen kaupunkikomitean on
järjestettävä jättiläiskokouksia JFor-kerin
syntymäpäivän ' muistolle.
Näissä kokouksissa on tehtävä voi­makkaasti
työtä Workerin tilaaja-määrän
kohottamisen hyväksi.
Yksi tärkeimmistä tehtävistä juu­ri
nyt. on syntymäpäivän onnittelu-ilmotusten
kerääminen. Lähettäkää
onnittelunne Workeriin sen seitsen­vuotisena
syntymäpäivänä. Yksi­tyiset
onnittelut ovat 50 senttiä n i ­meltä.
Yhden tuuma^ alan hinta
on S2,00, kahden tuuman alan hin­ta
$4.00 j.n.e. Kaikki toivotukset
tullaan julkaisemaan tässä erikois­numerossa;
Olkaa hyvä ja järjes­täkää
siten, että jokaisen onnittelun
matkassa seuraa raha. Me tarvit­semme
jokaisen dollarin, voidak­semme
jatkaa tarmokkaasti työtäm­me.
Milloinkaan ennen ei ole ol­lut
suurempaa tarvetta saada voi­makkaampi
Worker, joka raivaa
tietä jä saavuttaa uusia tilaajia.
Meidän on pakko taistella taantu­musta
vastaan. ^orÄer on meidän
yhteinen järjestäjämme ja seri täy­tyy
saada jokaisen puolueemme jä­senen
yksimielisen ja jakamattoman
kannatuksen. Toverit! Kaikki yh­teen!
Juhlikaamme fForkerin syn-symäpäivää!
Kauan eläköön Wor-ker!
Toverillisesti teidän
ANNIE S. BVLLER,
liikkeenhoitaja.
perialismia vastaan, vallankumouksel­lisen
Kantonin_sDdBt Honkongla vas­taan
vuonna 1925,* ja vihdoin poh­joinen
sotaretki Kiinassa 1926—21.
KansalUs-vallankumoukselllset sodat
näyttelevät tärkeätä osaa nykjdsenä
maailmanvallankumouksen kautena.
Senvuoksi proletariaatin on omistetta­va
paljon huomiota näiden sotien ko­kemuksille
ja opetuksille, varsinkin
Tohjolsen sotaretken (1926—^27) ope-tuksIUe.
Tämän sotaretken aikana Kiinan
proletariaatti täydellä syyllä tukf Ete­lä-
Kiinan sotaa PohJois-KUnan mili­taristeja
ja niiden selän takana ole­via
Imperialisteja vastaan, vaikka Joh­tavaa
osaa siinä näytteli porvaristo.
Se el ainoastaan toivonut ja edistä­nyt
PohJoIs-KUnan vastavallankumo­uksellisen
hallituksen tappiota, vaan
esiintyi samalla horjuvaa porvaristoa,
sen sovfttelupolitilkkaia ja sittemmin
tekemää petosta ^yastaan, vallanku­mouksellisen
sodan käymisen puolesta,
ja taisteli proletariaatin Johtavasta
vaikutuksesta, tässä sodassa. Tämä
yleinen suimta, jonka Kominterni
ehdotti Kiinan kommunisteille, vastasi
Marxin ja Engelsin kantaa viime vuo­sisadan
kansallisiin sotiin nähden ja
oli sopusoinnussa Leninin opin kans-taistelua
vallankumouksen johdosta.
Mutta siitä huolimatta, että tilanne
pohjoisen sotaretken aikana oli suo­tuisa
kommunistiselle puolueelle, se
osottui käsrtännössä kykenemättömäksi
käyttämää^ hyväkseen Kuomlntangii:
sotilaallista ja poliittista koneistoa
oman työnsä tekemiseen armeijassa,
eikä koettanut luoda omaa aseellista
armeijaansa. Kommunistinen puolue
omisti kaiken huomionsa taktikoimi-seUe
ylemmän upseeriston keskuu­dessa
eikä- tehnyt keskeiseksi tehtä­väkseen
valistustyötä sotilasjoukkojen
keskuudessa, niiden järjestämistä sekä
työlälsteii ja talonpoikien joukottain
vetämistä armeijaan sen luonteen
muuttamiseksi. Se ei tajunnut työ­läis-
, j a talonpoikaisjoukkojen aseis­tamisen
vallankumouksellista merkitys­tä
eikä omistanut riittävää huomiota
talonpoikain valmistamiselle sissiso­taan
Ja tällaisen sodan johtamiselle.
35. Kannattaen kansallisvallanku-mouksellista
sotaa, proletariaatin on
samalla noudatettava siinä erilaista
menettelytapaa, joka on määrättävissä
vain kyssmayksessäolevan kansallisval-lankumoukselUsen
sodan, siihen osaa­ottavien
luokkien näyttelemän osan
ym. seikkojen tarkan erittelyn pohjal­la.
Niin esim. Marxin taktiikka v.
1848, Jolloin hän esitti sodan tunnuk-o!
i mahdollisuutta härjottaa paljas­tavaa
agitationiaan kansallis-vallan-kumouksellisessa
leirissä. Mutta Sak­san
kommunistien menettelytapa v.
1923, Jolloin oli päiväjärjestyksessä
kysymys kansallisesta puolustuksesta
Ranskan imperialismin maahantun-keufumista
vastaan, olisi pitänyt olla
toinen. Kommunistien olisi pitänyt
yhtä rinnan maan puolustuksen kans­sa
taistella Saksan porvariston ku­kistamiseksi.
Joka oli kynemätön näjrt-telemään
vallankumouksellista osaa.
Samaan tapaan on Kiinan kommu­nistien
nyt asetettava kysymys kansal­lisesta
taistelusta Japanin aseellista
sekaantumista vastaan. Heidän oq
yjitärinnan maan vallankumoukselll-seh
puolustamisen kanssa taisteltava
Tshangkaishekin ja kuomintang-pör-variston
kukistamiseksi, työläisten Ja
talonpoikain vällankumouksellis-de-mokraattlsen
diktatuurin toteuttami­seksi.
ukselUsten sotien tyyppi, joissa vain
proletariaatti voi näytellä johtavaa
osaa. Häxoä koskee myöskin Etelä-
Amerikan inaiden kansallis-yallanku-mouksellisia
sotia Pohjois-Atderikan
KOaiMITNISTIPUOLUEEN SUOMA.
LAISEN EDUSTAJAN TOV.
S. G. NEILIN MATKA­OHJELMA
Muutoksi^ aikaisemmin
julkaisun ohjel­maan
Esiin tulleiden syiden- takia on
jouduttu tekemään muutoksia ai-
YMysvaltain Imperialismia vastaan, kaisemmin julkaistuun toveri Nei-
Kansallls-vallankumoukselUsten sotien Iin- matkaohjelmaan. British Colum-
Ja kapinain muuttuminen proletari- bian alueelle suunniteltu ja ilmoi-aatin
johtamiksi demokraattisiksi tettu matka on täytynyt tykkänään
vallankumouksiksi, mistä Lenin puhui sivuuttaa. Toveri Neil tulee kui.
jo vuonna 1916. on käynyt yhä II- tenkin vielä kiertämään Albertan
meisemmäksl. osastoissa seuraavan matkaohjelman
36. Ktm Versaillesin rauhansopi­muksen
mukaan uudelleenjärjestellys-sä
Europassa on useissa valtioissa ole­massa
suuri määrä sonrettuja kan.*
salHsuuksla ja kansallisia vähemmis­töjä,
tulee kysjmiys kansallis-vallanku­mouksellisesta
sodasta näsrttelemään
huomattavaa osaa EPropassakin, var­sinkin
imperialistisen sodan muuttues-sa
kansalaissodaksL Ei vain Puolassa
ja Rumaniassa, joissa julman väki­valtaisesti
scöretaan rajaseuduilla asu­vaa,
neuvostoisänmaataan kaipaavaa,
valkovenäläistä, ukrainalaista ja bes-sarablalalsta
väestöä, el vain Tshekko­slovakiassa
Ja Balkanin maissa, vaan
myöskin Italiassa, Ranskassa, Espan­jassa,
Belgiassa ja Suur-Britannias­sa
(Irlannissa) on kommunististen
puolueiden kannatettava sorrettujen
kansojen ja kansallisten vähemmis­töjen
vapautusliikettä, johdettava nil-mukaan:
Tammikuulla:
den vallankvunouksellista taistelua
On kuitenkin otettava huomioon, et- imperialismia vastaan ja horjumatta
puolustettava niiden itsemääräämis­oikeutta
täydelliseen riippumattomuu­teen
saakka. Noudattaen johdonmu-»
kaisestl tällaista politiikkaa, on kom­munistien
valmistauduttava ja valmis­tettava
kansallisen sorron alaisia
tä ne kansallls-vallankumoukselliset
sodat, joissa imperialismia vastaan,
taisteleva proletariaatti voi väliaikai­sesti
kulkea yhdessä demokraattisen
porvariston kanssa, käyvät harvem­miksi,
sillä son-ettujen kansojen por­varisto
työläis- ja talonpoikais-val­lankumouksen
puolesta muuttuu taan­tumukselliseksi
ja antautuu Imperia­lismin
lahjottavaksi. Yhä ilmeisem'
maksi käy uusi kansallis-vallankumo'
Joukkoja kapinan tahi sodan Järjestä­miseen
imperialistista porvaristoa vas­taan,
sen julistaessa imperialistisen ja
neuvostovastaisen, sodan.
(Jatk.)
Canmore, 16 ja 17 p.
Sylvan Lake, 19 ja 20 p,
Eckville, 21 ja 22 p.
Eocky Mountain House, 23 ja 24
Thorhild, 25 ja 26 p.
War8pite ja S. L . , 27 p.
Trochu, 28 p.
Dunblane, 30 ja 31 p.
Helmikuulla;
. Cateau Hill, 1 ja 2 p.
Tov. Neil on juuri palannut matkal-
Toronton uutisia
s. osaston uuden ta­lon
hanke
Nettvostoliiton sanomalehdistö ja hallituksen
vaihdos Suomessa
Käsitellessään Suomen hallituspu-laa
jä uuden hallituksen muodosla-niisfai
huomauttaa Neuvostoliiton sa­nomalehdistö,
että moisen hallitus­pulan
ratkaisu herättää virallisissa
neuvostopiireissä mitä vakavinta
huolestumista Neuvosto-Venäjän ja
Suomen välien vastaisen kehityk­sen
suhteen. "Isvestija" kirjottaa:
Viime aikoina on huomattavissa e-rhiäistcn
ulkoisten voimien työsken­telyn-
lisääntyminen Neuvosto-Venä­jän
n£»äpurivaltojen saattamiseksi
osalliseksi neuvostovastaiseen yhty­mään.
Tässä työssä annetaan huo­mattava
sija Suomelle, jolla on
Baltian valtioiden k^kuudessa mi­tä
tervejärkisin ja varovaisin kan­ta.
On todettava, että pyrkimyk­sillä
Suomen ulkopolitiikan muut­tumiseksi
on ollut jonkinlainen me­nestys,
mitä todistavat kuluvan vuo­den
jälkipuoliskolla syntynyt lä­heinen
kosketus Suomen sotilaspii­rien
ja Puolan ja Rumanian yleis-esikimtien
välillä. Puolan sotilas-valtuuskunnan
käynti Suomessa ja
suomalais-venäläisen rajan tarkas­tus.
Suomen sanomalehdistön nos­tama
hälyytys Neuvosto-Venäjän
luulotelluista ja Suomea uhkaavis­ta
sotavalmistuksista sekä lopuksi
joukko tatapahtumia, jotka ' ovat
synkentäneet Suomen ja Venäjän
välisiä suhteita. Kuitenkin ovat tä­hän
saakka ulkonaiset voimat, jot*
ka koettavat saada Suomea Venä­jää
kohtaan vihamielisen politiikan
tielle, voineet toimia ainoastaan e-pävirallisten
aktiiHstipiirien avulla.
Mutta Mantereen ministeristÖn muo­dostamisen
mukana pääsevät val­taan
seikkailupolitiikan avoimet
kannattajat, jotka yrittävät käyttää
hyväkseen hallituksessa oloaan
suunnitelmiensa toteuttamiseksi.
"Pravda" huomauttaa, että edis­tysmieliset
personoivat sen politii­kan,
jonka tarkotuksena ^,on saat­taa
Suomi osalliseksi erilaisiin neu­vostovastaisiin
poliittisiin kombina-tioihin,
sekä korostaa, että edistys­mieliset
i.ovat aina olleet puolalai-
Jo useita kuukausia on osaston
valitsema komitea yhdessä, osaston
johtokunnan kanssa, tehnyt suunnit-
•teluja uiiden toimintahuoneuston ai­kaansaamiseksi
kaupungin keskuk­seen,
sille kohdalle. missä eniten
suomalaista väestöä asustaa lähim­mässä
ympäristössä.
Uudenvuoden päivän oli komitea
valinnut päiväksi, jolloin oli järjes­tetty
vapaa ohjelmatilaisuus, jossa
tilaisuudessa useiden puhujien kaut­ta
tehtiin selväksi syyt mitkä ovat
johtaneet osaston uuden talon suun-nitteluihin.
Pirttinen avauspuhees­saan
selosti tilaisuuden merkitystä,
sekä nykyisen huoneuston sille pai-källe
rakentamista missä se nykyään
sijaitsee, ollen silloin tekijänä syyt:
ensinhä maan kalleus sekä varojen
vähyys, kuin myöskin se, että paik­kakunnalla
kymmenen vuotta sitten
ei ollut suomalaista väestöä edes
puolta siitä mitä tänäpäivänä kerro­taan
olevan. Ja kaupungin silloinen
väestö ikäänkuin Icaipasi puhtaam­paan
ja parempi-ilmaiseen paikkaan
osastonsa hUoneustoa. Mutta tilan­teen
muututtua ja suomalaisten siir­tolaisten
suurin joukoin asettuessa
sissamme läsnä, kuten soiton, lau­lun,
urheilun ja voimistelun edistä­misessä.
Ja yleensä voitaisiin osas­ton
huoneuston alhaalla kaupungilla
ollen varata I vapaat luku. ja seurus­teluhuoneet
niille sadoille suomalai­sille,,
jotka tämän huoneuston puut­teessa
käyvät työläisille sopimatto­missa
paikoissa ja siten vieraantu­vat
pois siitä kulttuuri- ja kasvatus­työstä,
jonka osastomme heille voisi
tarjota, jos toimintahuoneustomme
olisi niin lähellä tätä joukkoa, ettei
tarvitse käyttää katuvaunua eikä
muita kulkuvälineitä, vaan jalan
käyden voisivat saapua jokaiseen
toimeenpantuun tilaisuuteen. Tä­män
huoneuston, aikaansaamisen
kautta " pitäisi saada järjes­tön
yhteyteen ne useat sa­dat
suomalaiset, jotka tänäänkin
ovat kaupungissa, mutta eivät kui­tenkaan
ole järjestötoimintamme yh­teydessä.
Lisäksi voidaan monin
verroin paremmin palvella järjes­tömme
lehteä. Vapautta, muoddsta-malla
aijottuun "huoneustoon Vapau­den
konttori, jossa kaikki lehden lii­ke
on edustettuna. Puhuja lausui
lopuksi toivomuksen, että aloittees-sa
voitaisiin kulkea niin nopeasti,
että j o vuoden kuluttua olisimme
tekemässä työtä asiamme edistämi­seksi
sanotussa- keskuksessa.
Tov. Salin esitti, numerollisen e-lostuksen
yrityksen kannattavaisuU-desta,
suunnittelujen muodon aijo-tusta
rakennuksesta, johon tällä ker­taa
rakennettaisiin väin kellariker-
, • , , , 4. 11 1. "• i ros, johon tulisi yleinen ravintola,
kaupungin keskukseen, on tullut pai- ^j,^^-«^^j^ neljälle sadalle syöjälle
van polttavaksi kysymykseksi _paasta^^k^ kerrokseen tanssthaal
heidän keskuuteensa tekemään sita kuudelle sadalle tanssijalle,
kasvatus- ja valistustyötä, mita var- g^^^j^ j^^^^ lukuhuoneet,' miehille
ten osastomme on syntynytkin. ja naisille tarvittavat puhuhupneet
Vapauden toimittaja, tov. B. Ten-1 ja Vapauden liikettä varten koht-hunen,
puhui myöskin tilaisuudessa, | torihuoneusto, ollen rakennus poh-korostaen
miten suuri ja voimakas' Jaltaan tehty niin vahvaksi, että
kasvatustyön teossa onkaan sano- tanssihaalin päälle tulevaisuudessa
malehti ja tällä kertaa päivän polt- voisi rakentaa juhlasalin sekä näyt­tävämpänä
kysymyksenä taantumuk-, tämön, joka rakennettaisiin sitten
sellisiUa ameksilla on alotettu hyök. kun osaston nykyinen huoneusto oli-käys
lehteämme Vapautta vastaan, j si myyty. Rakennus kellarin ja tans-jonka
johdosta suomalaisen työväes- sihaalin sekä tarvittavien huoneiden
tön on noustava valvomaan oikeuk-I kanssa tulisi maksamaan 40—50 tu-siaan,
huolehtimaan suta, että nai-j hanteen dollariin. Rakennustonttia
den taantumuksellisten ainesten on | ei komitea ole vielä ottanut. Suun-peräännyttävä
alottamassaan ; hyök-j nitteluna on saada tarvittavat varat
kayksessa. Sillä jos he onnistuvat | ensin tietoon, ollen silloin varma
hyökkäyksellään saattamaan vaurio-j että rakennuspuuhasta tulee tosi.
ta lehdellemme, vahingoittavat he Rakennuksen kannattavaisuus, puhu.
suuresti silloin myös sitä kasvatus­työtä
jota järjestömme osastot ja
lehdemme Vapaus lakkaamatta yllä-jan
selostuksen mukaan, komitean
tarkkojen laskelmien tuloksena on,
että rakennus valmiiksi tultuaan tu­ta
päivässä, josta asiantuntijain lau-suiinon
mukaan pitäisi jäädä aina­kin,
15 pros. voitto. Näiden laskel­mien
mukaan ei ollenkaan ole ras­kasta
osaston ottaa tätä uuden ta­lon
alotetta harteilleen, jos se vaan
saa toverien yksityisten ja osasto­jen
kannatuksen alkuun päästäkseen.
Myös tiedotti puhuja, että töimi-kuntai
jonka huolena ori. ollut tie­dustella
lainaksi. raiiaa paikkakun­nalta,
ei vielä ole läheskään "kaik­kia
paikallisia asian kannattajia pu­hutelleet,
mutta siitä huolimatta on
toimikunta saanut jo, neljättä tu­hatta
lupausta lainan saamiseen tar­vittaessa.
Puhuja toivorikkain mie.
Iin kehoitti saapuvilla ollutta ylei­söä
ottamaan aloitteen omakseen,
siten tehden parhaan palveluksen
suomalaisen paikallisen työväestön
yhteispjrrintöjen edistämisessä ja
samalla antaa tämä talon hanke
voimakkaan sysäyksen , suomalaisen
valistustyön teossa kaupungin asuk­kaiden
kesken ja ollen sen kautta
hyötynä koko maan työväen yhteis-pyrinnöille.
Tilaisuudessa jaettiin kirjeitä,
joissa oli lippu johon sai jokainen
merkitä kuinka suuren summan ha­luaa
lahjoittaa uuden talon raken­nusrahastoon.
Noin puolet yleisösr
tä oli heti valmiit jättämään lah-joituslippunsa,
joista kerääntyi sum­ma
$235.00. Tämä oli siis ensi-mäinen
tilaisuus, joka toimittiin
tuon uuden huoneuston suunnitte­lujen
tunnetuksi tekemiseksi ja sa­malla
puuhaa rahastettiin. Saapu­villa
oli noin kaksisataa henkeä kä­sittävä
yleisö, joka ilolla tervehti
eri puhujien selostuksia uuden huo-neustoii
aikaansaantimahdoUisuuksis-ta,
joten siitä voi päättää, että paik­kakunnan
järjestynyt työväestö yh­tenä
kokonaisuutena, yhdistynein
voimin tulee asettumaan tämän toi­menpiteen
taakse, joka toimikun­nalle
antaa rohkeutta ja intoa viedä
kysjrmystä eteenpäin, sekä samalla
vakuuttavalla tavalla voivat paik­kakunnan
väestön yksimielisenä aja­tuksena
tulkita tämän hankkeen
niille yksityisille ja osastoille ulko­puolella,
joiden apuun toimikunnan
on käännyttävä, päästäkseen toteut­tamaan
tärhän suuryrityksen mah­dollisemman
pian. Siis jokainen
paikkakunnan suomalainen, joka r a ­haansa
tallettaa säästöpankissa, ot­takaa
se ja lainatkaa tähän talo­hankkeeseen.
Saatte rahastanne kuu-si
pros. korkoa ja varmat takeet,
soittamaan, joskin vaan yksi voit­tajaksi
pääsee. Mutta sitä ei tiedä
koettamatta kuka on se onnen poi­ka.
•
MUISTETTAVA
Leninin muistojuhla Standard-teatterissa
tiistai-illalla, 22 päivä
tammikuuta arvpkkaalla ohjelmalla.
Tilaisuus alkaa kello kahdeksan.
Tungoksen välttämiseksi suomalai­nen-
yleisö saapukaa ajoissa, saadak­senne
myös hyvän paikan voidaksen­ne
nauttia illan juhlasta.
TÄRKEÄ- KOKOUS
Suomalaisten k.-puolueeseen kuu­luvien,
jäsenten yhteinen kokous qti
suomalaisen osaston huoneustolla
sunnuntaina iltapäivällä, alkaen klo
kolme. Muistakaapa tätä tärkeää ti-laisuutta
j a saapukaa joukolla.
Paikallisen suomalaisen agit.-
pi*op.-komitean kirjallisuusasiamie-het
pyytää huomauttaa "nusien kir­jojen
ostajille, että kääntji^^ät kir­joja
tarvitessaan heidän puoleensa,
ollen tov. Järvis Don-haalilla ja tov.
Hyppönen Labor Lyceumilla, siellä
pidettävissä tansseissa. Kaikki kir­joista
saatu prosentti lankeaa agi-tatsionikomitean
käsitettäväksi, jo­ten
senkin kautta turvaamme . valis.
tuksen edistämistä. — J .
taan Neuvostoliitosta, Jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta,-
jana ' Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa). Ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta siirty-neitten
työläisten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neli selostelemaan täinän
vallankumouksellisen proletariaatin
maaliman kongressin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys Ihnenee siitä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
IntcmatJcnalen ohjelma, kä­siteltiin
sntavastalnen työskenteily,
slirtomaasuhteet Ja Imperialismin Ja
sen aseenkantajain nykyinen asema
Ja merkitys,' sekä perinpohjha selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
ja tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen jäseniUe ja työläis^e y-leensä
on tärkeää tutustua tov.Nell'-
In selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakunnilla tulee siis järjestää
tilaisuudet ja ilmoittaa ne mahdolli­simman
hjniru Myöskin toivotaan po­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin,
Kp.. keskustolmeenpanevan komlteaii
puolesta,
A. T. H I L I i . sihteeri.
pitää Canadan suomalaisen työväes- jee .itse maksamaan itsensä lyhyessä osaston nykyinen omaisuus on
ton keskuudessa. Sellainen ei saa | ajassa. Todistiiksena siitä mainitsi!^** hyvän matkan kolmattakymmen-taiJahtua.
Pois esteet edistyksen; puhuja, että yhdeksän kniukauden I * ^ —
CANADAN TYÖLÄISNAISTEN m-
TON PORT ARTHURIN OSAS­TON
TOIMINNASTA
Koska nyt ollaan taasen vuoden
alussa, niin on paikallaan tehdä vä­hän
selvää naisosaston viime vuoden
loppuosan toiminnasta. NJj. osaston
kokoukset on ruvettu pitämään ensl-mäinen
jä viimeinen tiistai kuukau­dessa
kello 8 illalla. Kokouksissa on
pohdittu ja keskusteltu kaikista esll-letuoduista
asioista. On valittu edus­tajat
ploneerikoulun johtokimtaan.
Tämä johtokunta järjestää ja suun­nittelee
ploneerikoulun opetusaineista
Ja valvoo yleensä koulua koskevaa toi­mintaa.
,
tieltä! — on valveutuneen työväes- ajan on osastomme vuokrannut
tön tunnuslause. ^ tanssihaaliä alhaalta kaupungilta.
Toimikunnan toinen puhuja, tov. i maksaen $33.00 vuokraa kerralta,
Nurmiaho, puheessaan selosti miten I joka summa tekee yli kolmen tuhan-tärkeäksi
ja aivan välttämättömäksi: nen dollarin vuodessa, jolla sum-1 Unden huoneuston rahastuskomi-
On pidetty iltamat puolustusliiton
hyväksi, joista tulot olivat $15.25. Sa­moin
OntarlQn metsämiesten lakon
hyväksi. Tulot olivat $21.85.
Käsityömyyjäiset pidettiin joulun
aikana. Myyjäisistä ylelstulot oli $80.-
95, josta kiitos yleisölle jotka antoivat
aineellisen kannatuksensa, ja tulivat
suurilukuisena." nnaaiisstteenn myyjäisiin.
Naisten ohjelma- j a keskustelukoko-uksia
on ruvettu pitämään joka kuu­kauden
ensimälsenä maanantaina kel­lo
8 Illsdla. Keskusteluaiheena on ollut
meille on käynjt tämä uuden huo-; maila maksettaisiin rakennukseen j tea toimii arv7k^aän iU;rTau;;täi: S ^ S ^ ^^ÄenjSStö^^^ViiiS^^^
ARVOKAS OHJELMA-, NÄYTÖS-JA
TANSSI-n.TA
ka tekee agitatsionityötä palvelijatta­rien
keskuudessa ja koettaa saada
heidät järjestäytymään. Alku on jo
Järjestöllä ja pieni summa rahaakin
koolla, mutta silti ei se näy Jaksavan
kasvaa. Palvelijoilla pitää olla itsel­lään
innostusta tähän asiaan Ja pyr­kiä
järjestäytymään, sillä täälläkin
Port Arthurissa qn niin iEOhalset pal­kat
palvelijoilla ja muuta, keinoa el
ole saada palkkoja nousemaan kun
järjestäytymällä,
Oplskelukerho on jperustettq nals-slhteerlstön
toimesta. Kerhossa on jo
8 Jäsentä. Kokoukset ruvetaan pi­tämään
tästä lähtien joka toinen
torstai. Oppikirjoja on saatu 8 kap­paletta.
Nämä kirjat sisältävät hy­vää
ja tarpeellista tietoa, että kun
on vain alkaa ja Innostusta lukea näitä
kirjoja, niin meiUe selviää paljon näi­tä
yhteiskunnallisia asioita, joista on
oUut vielä hämärät tiedot.
Sairautta on ollut paikkakunnalla
paljon. Yskää ja se kulkutauti fluu
on raivonnut täälläkin taas tänä tal­vena.
Toivotan vaan taistelutarmoa
tälle vuodelle koko työväenluokalle.
O. A—nen.
Ihmisiän jatkamisen
mahdollisuuksista
New York. — Tiedemiehet voivat
tehdä paljon ihmisiän jatkamiseksi
seii ikärajan takapuolelle, joka ny­kyajan
ihmiset harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta kaataa multaan la
samalla Juurimaan käsitteen, ett&
kunkin ihmisen elonmitta olisi mää­rätty
ennakolta. Sellainen on ainakin
toht. Eugene L. Piskin, alallansa tun-nustetxm
tiedemiehen^nielipide. Jon­ka
hän toi julki Amerikan tiedemies­ten
kokouksessa New Yorkissa.
Toht. Pisk selosti vanhuutta ja
kuolemaa tieteen mukaisesti. Hän
•sanbl molempain aiheutuvan sairau­desta.
. Ihmisen ikä ei lopu määrä­tyllä
keUonlyÖnnillä siksi, että se hetki
on koittanut, että oUsi jossakin se
jokin, joka elämän suonista ja lihak­sista
katkaisee juuri sillä määrätyllä
hetkellä. Toht. Rskin ihieliplteen
mukaan saa tällainen käsite pysyä i h ­misissä
sikäli kim se johtuu uskonnol­listen
mielipiteitteii omaksumisesta,
mutta tieteen tutkimiikset .sen ku­moavat
luonnonlaeille vastaisena.
, Kunhmi tiede ^ l l i n kauan työsken­telee
tutkimustensa ääressä, päästään
siihen tulokseen, että ikää voidaan
komiteakin naisosaston puolesta. Jo-jse on ny^äSn."
jatkaa varsin huomattavasti, tehdä
"eläminen ja lEuolem&ien csiempi Ih­misen
määräämisvallan alalsäcsl itää