Vapaus, April 19, 1930

              pr
3ivu2 ' ^ ' T ^ Lauantaina, huhtik. 19 p:nä — Sat, April 19
SJ j\ TT Q CMSMäa mumläitea tjMatSm aisa» dacnkasaatuK OnMtTT S«<i-
VAPAUS (Uberty)
I t v aah orcn of RsoUL W<>>Ue» in Caiuda. Fubluhei dtOr ct SuQmrr. OaUil*
id«i«ei«d « the Tatt Oldcu Dn>«rtm«ii, Otuw». w «ceosd C I M » » « t u » .
Tobnito*. koottori, kirj«kupf>a ^ pallia omaaaa taloaaa Elia SueetilU.
roatioaou: Vapau. Böx 69. Sulintrr. Ost.
Kapitalistien tuutilaulut työttSndlle työläi­sille
alkavat jälleen soida
Ä-^eliaett Koattori 1038. — Toimitaa 536W. — Kirjakaoppa 2387W.
5»0Bea: OrOca (jo*» • » k , a<»«CTli»«m«it«. •«<.) 103&—Editor <U6W^Bookatm« aS8TW.
>iBs8ita)jS J. W. Aktqriat.
J. W. AhViat.
Offica, Bookatora uicl Priatakop: Vapana Baildiox, Qm Street.
ftU anU to ba addxeued: Vapana, PX>. Box 69. Sailhcnr. Oat.
TILAUSHINNAT» ,
1 «IbSUEO, 6 Uc t2.S0. 9 kk. tI.7S ia 1 Ik. $IM. — TUraraltoihia )• SuaMot aaU etaa '
-Sf «UomaiHe; I >k. |6XiO, 6 kk. $3Sa ja I kk. tl.00.
OAIOTUSHINNAT VAPAUDESSA.
Kbjerailttoilmotakaet 11.00 kem. 12.00 kakai kertaa. — ArioliUtooa BenaeQla minmlohotaktei
ICc palautoaaaa. — Ninieoroualloitniölukaet 50^ kerta, JIJOO 3 kertaa. — STntymiiUnotokiet tlXK
a«Tta< $:JOO 3 kertaa. — AiuntoeiaiboutukKt |2.00 kettä. t3j00 kakai kertaa. — Kiitotilmotakaet
IM kota. KDoIematiUiDalakaet (2.00 keru. SO liiimakaa kiitoalaiueelu Ui taai*lor'it»rili. —
<^«Iataaa liejot )• Oloieilmoiukaet SOe kerta, 11.00 kolme kertaa. — TiJapäiailisetuJiea ja ilmoiv*
'Centtaorien oa, vaadiltaeMa, 'äbetettirä ilmotoibinta etokäteea.
Ceseral adTcrtiiine /atea. 7&e per col. incb. Minitiiam ckarga for aiacia fsaartloa, 7S«. Thr
/aptoa ia the bett adTertifiDf medium amonf the Fiooiali people ia Canada.
Z M ette miUoin labaoaa aan eeauasu eiidmilaeeD kirjeeaecnae, Urjottakaa HdaUaen UUtkaea
Mliaito pcraooiuniaeUa nimellai J . V . AliUirlat, liikkeeoboiuja.
Tukekaa työläisnaisten edustajiston lähettä­mistä
Neuvostoliittoon!
Innostus työläisnaisten lähetys­tön
lähettämiseksi Canadasta Neu­vostoliittoon
heinäkuun 1 päiväk­si,
kasvaa joka paikassa.
Onnistuneita kokouksia on tä­hän
mennessä pidelty Torontossa,
Montrealissa (siellä on pidetty jo
toinenkin konferenssi) Windsoris-sa,
Glace Bayssa, Timminsissä
j.n.e. Näistä paikoista on jo ni­mitetty
ehdokkaat ja nyt puuha­taan
varojen keräämiseksi.
Me pyydämme kaikkia niitä
paikkoja, joissa ei ole vielä kon­ferenssia
pidelty, pitämään viivyt-telcKiättä
ja ponnistelemaan kai­kin
keinoin osuutensa hankkimi­seksi
mahdollisimman pian.
Tänä aikana, jolloin koko ka­pitalistinen
maailma yalmistautuu
sotaan Neuvostoliittoa vastaan, kun
työväenluokan miesten ja naisten
clinclidot ovat alhaisimmillaan
kaikissa kapitalistisissa maissa, on
välttämätöntä, että Canadan työ­läisnaisilla
oh omat edustajansa
NcUYöstbHilossa, näkemässä omiri
:-'.irif:;-,-i:r-,f ,,-,([ . f - . r rf
silmin eroavaisuudet kapjlali!-ti;-fii
Canadan ja Neuvostoliiton välil­lä,
voidakseen todistaa viisivuolis-suunnilelman
cdistymistm, sosialis­tisen
rakennustyön voiinislumii^cn
ja nähdäkseen Neuvostoliiton nais­ten
uuden elämän.
Vastatkaa pappien, saiioinalcli-tien
ja polilikoitsijoi<Icn valheisiin
lähettämällä tämä työläisnaisten
lähetystö, joka sitte näkemänsä ja
kokemansa nojalla voi todistaa
kaikista Venäjän työläisten saavu-luksista
ja palaa kertomaan tosi­asiat
sellaisenaan Canadan työ­väenluokalle.
Levittäkää keräyslistoja, pankaa
loimeen iltamia, kootkaa niin pai.
jon varoja kuin suinkin voitte. Lä­hettäkää
lahjotukset osotteella:
Mrs. M. Shur, 433 Moiitrose Avc..
Toronto, Ont. •
Canadan työläisien komitea
työläisnaisten edusta jislon
lähetläniisckii Ncuvostoliit
- 'töon. \ • • •• ' • . • " • • ' j - ' ; '--i--
• ''7 rfilitii.t^,." •;*•;<?' r , i i ; ! 0 - ; ' ' / m
ta
. <Knpl(»iJI)inki.CijcJJi»i si?i jii»Mii iiiinnuniailfliin
rtrjo{,«" r « l Ä K > h«fimow'lt(t Wyiai«>'i l»«lliSiÄUi
i r n p i l a f c g v a -
l^iVgläiuiiii' ,''lyw
rahainini^leri Snow4<?n» ' yksV -Toi­sen
kansainvälisen vi "«osialislisia'
jolitötähtiäj ön «aänut» laatimansa
kuMlätviÖn joKdbSiä"Wiltä'Kaii-porvarillisilta'^
banomalehdiltä;:niin'
emämaassa, kuin':f äiäU
I^ustitnihan taantumuksellinen
Mörjimg Post oh ihiheUelevinään,
etleihän se SnoVVden ryöstänytkään
Lontoon kaupunkia, e i takav^rikoi-iiyt
Englannin pankkia eikä hcrt-liiallisia
maatiloja. Maltillisem­mat
konservatiiviset lehdet, libe­raaleista
puhumaltakaan, myöntä­vät
hänen kuluhkiarvionsa "pysy­vän
raiteilla". Mutta on porvaril­lisia
lehtiä, jotka suorastaan kehu­vat
hänen onnistuneen paremmin
ajaessaan porvarien asiaa kuin
parliaimmatkaan nyt elävistä por­varillisista
valtiomiehistä hänen
tilallaan olisivat voineet onnistua.
Niinpä kirjottaa Canadan nykyisen
hallituksen äänenkannattaja Otta-wa
Joiirnal:
"Tulee ajatelleeksi, että mitähän
ihmettä Mr, Snowdenin pitäisi teh­dä,
saadakseen jotkut niaanhehcn-sä
uskomaan, että hän on ensi si­jassa
englantilainen ja vasta sen-jälkccn
sosialisti. Hänen ensimäi-iien
kulunkiarvionsa, kiin työväen­puolue
edellisen kerran oli halli-lusohjaksissa,
oli huomattavan mal­tillinen.
Se oli totta .puhuen sen-
Uiatuinen kulunkiarvio, etlä se oli­si
sopinut Mr. Winston Churchillin
tekemäksi, niin kauhun valtaama
sosialismin vihollinen kuin tämä
onkin.
"Entä Mr. Sium-dcnin csiinlynii-nen
Haagissa. Hän puhui siellä
kuin kahdennciikymtucnciiiicn vuo­sisadan
loordi Palmcrston. Mr.
Boldivin ei olisi voinut suoriutua
jiaremmin, eikä Mr. Austen Chani-kerlain
o].q koskaan suoriutunut
niinkään hyvin; ja sen ainoan
kerran yksinpä Mr. Maxse'n Na­tional
Review tervehti luota i>ientä
raajarikkoa yorksifirclaista (Snow-dcnia)
miehenä ja veljenä.
'"Mutta ennakkoluulot ovat hi­taita
haihtumaan. Samaten pelon
ja epäluulon tunteet. ., Ji>stakiu
s}TSlä 'ihmisiin tekevät syvemmän
vaikutuksen nimet, leimat ja isku­lauseet
kuin kouraanluntuvat tosi­asiat.
Mr. Snowden sanoo itseään
sosialistiksi; eräänlaisen ajatusta­van
mukaan päätellen täytyy hä­nen
siis tehdä kaikkea sitä mitä
sosialistien oletetaan tekevän. Hä­nen
täytyy ottaa kaikki varat rik;
kailta ja antaa ne köyhille (!);
Uoiitu.nimisqnä.)
pakkoluovutlaa oiuaisuus; verottaa
pääoma^ kansallislultäa lehtaät,
kaivannot, rautatiet ja pankit.
"Todellisuudessa eivätlasiat: luis­t
a Iällä lailla. Kaikkein vähihi^
ijiin maassa sellaisessa' 'K{{in^''Eiif^-'
lannigsa,,.,P^^lip,.,Siiowfle}i^, "skoncc
iiSosialislisöcn,;:iliannevaltio,ou. Mui­lta
:häi*.';:önjj^kyllik^
ia realisti "'tietääkseen,' elia Eng-l
a r i t i ei ole valmis hänen ihanne­valtioksensa,
että se ei halua siksi
tulla, j a että oh mahdotonta sitä
saada siksi. Senpätähden hän,
järkevänä j a vastuunalaisena mie­henä
sekä uskollisena perustuslail­lisille
j a parlamentaarisille me-neltelytavoille,
tekee tarkalleen mi-lä
kuka tahansa tervejärkinen ja
kyvykäs niies niissä olosuhteissa
tekisi — huolimalta siitä, miksi
hän itsensä Icim.ia."
Parömpaa lodislusla Toiseen
kansainväliseen kuuluvain puoluei­den
täydellisestä vararikosta so­sialistisina
puolueina olisi vaikea
saada pätevämniällä taholla. To­distusta
siitä, että kapitalistien
kontrollissa olevain maiden halli­tuksissa
istuvat ns. sosialidemok­raatit
eivät olo — eivätkä voi olla
— muuta kuin oman maansa kq-pitatislien
uskollisia palvelijoita.
J a mitä vielä on jälellä heidän
edustamistaan sosdem. puolueista,
ne väkisinkin muuttuvat puhtaasti
porvarillisiksi, kapitalistisen jär­jestelmän
puolesta kiukkuisesti tap­peleviksi
puolueiksi.
Tämänkin totuuden julkilausuu
samainen lehti omalla tavallaan
tämän Sno\vdenin ylistysvirren
loppusäkeissä:
"Brittiläinen väki saattaa olla
radikaalista, voi olla liberaalisia.
Se ci ole hurjasilmäisiä sosialis­teja
eikä koinnrunisleja. Ei brit­tiläinen
työväkikään. Mikään brit­tiläinen
baUitiis, joka ei ota lu­kuun
l ä l ä seikkaa, ci pysyisi satu­lassa
kahlaloibita luutia".
Eipä kyliä — ilman vallanhu-ntnusla!
Ja se t d i s i j o lapahlunul.
ainakin olisi sitä yritrtly. j o s noi­den
"reallstictr* j a ainakin oman
etunsa hyvin vnMnärlävion työ-väoujohtajien
ei olisi onuisttiiHit
kertii loisensa perästä pcllää jouk­koja.
Mutta kun Englannin ta­loudellinen
pula nykyistä vauhti­kaan
kärjistyy, saattaa työttömyy­dessä
nälkiintynyt brittiläinen
muuttua hyvin hurjasilmäiseksi ja
vaatia monenkertaiset pettäjänsä
lopulliseen lilinselvitykseen. Tus­kinpa
oli Venäjä niinkään *VaI-mis"
uuteen tuotantojärjestelmään
Jokaiselh; tässä maassa olevalle
lyöläiselie on tämän talven aika­na
käynyt selviöksi ettei Canada-k
a a r i , niin "mahdollisuuksien
maana" kuin kapitalistit tätä loi­l
o t t a v a t k i n , ole selvinnyt sen pa-rfinmin
työttömyyskirouksesta
I k u i n ujuulkaaii kapitalistiset maat.
i Jlikkaulla ja hyvinvoinlia tässä
maansa kyllä löytyy yllin kyllin
— mutia ei työläisille. Sen ovat
.-aflatUilmnnet työttömät saaneet
koiiraantunluvasti kuluneenkin tal­ven
a i k a n a kokea.
Porvarilehdetkin ovat jo.ssain
määrin olleet pakoiletul tunnusta­maan,
että työttömyystilanne, on
v a i k e a , vaikkakaan, "sitä ei ole
t o i v o t t o m a k s i katsottava", kuten
ht: tavallisesti tapaavat sanoa. J a
o v a t p a he "Uyöskennelleetkin" työl-löniyydim
poislami.seksi. Joku ai­ka
s i l l e n oli erään hallilusherran
laholla ehdotus, että työttömyyt­tä
altfltaisiin lieventää — kutsu­malla
mitjhet sotilasharjotuksiin!
.Moinfii ehdotus ei kuitenkaan saa­nut
kannatusta edes mainitun her­r
a n ' läheisimpicn taholla.
Nyt kevään tullen ovat porvaril­l
i s e t sanomalehdet alkaneet tavan­mukaisen
luulilullalaulunsa lyöt-lömille,
tundiltaakseen nämä si­keään
uneen yhteLskunnallisisla c-
]iäkolidista. luvaten heille kahdek­san
kaunista ja yhdeksän hyvää.
Niinpä eilinen torontolainen leol-lisuusporhojen
lehti, "The Globe",
kirjoillaakin loimituspalsloillaan
lalikan, jossa luetellaan pitkä liu­ta
työpaikkoja, joita muka nyt
kevään tullen pitäisi avautua.
IJaUtateilä luvataan rakentaa 50
milj. d o l l a r i l l a , CNR:n aseman
rakennukseen Montrealissa pitäisi
käyteltämän 12 milj. dollaria, y-leisiin
rakennuksiin Ottawassa 2,5
milj., 30 milj. vcsivoimarakenuuk-x{
iih-; Abftibi-joella,- parikymmentä
]iuitjoonaa ,.^''',1^
:Queb.r^;i,ss.-jir 0iil\^'^^<^?^%
tobässaiio-Liääkirt kehiiU; ..lejili. tii-
!iev.ih %Vriila-'tftitäi ensi: kesän,: ai-^
j^a^if^^Miv^fft^^^
m i n e n maaliskuun 6 p. osoitti sel­västi
luokkatietoi^uudsG kohoami-
S3n kapitalistisen m a a i l m a a työ­läisjoukoissa.
75.000 työläistä läpi C a n a d a n seu-ehkäpä
s a t o i h i n m i l j o o n i i n d o l l a - j r a s i v a t Kommunistisen Intematio-r
e i h i n n o u s e v i e n summien edcrtä. I n a l en kutsua kansainväliseen m i e -
K i r j o i l u k s e n s a lopussa h u u d a l i t a n !^^-^°soitukseen työttömyyttä vas-i
t a a n , työläisjoukkojen nälkään
l e h t i i h a s t u n e e n a , e l i a l a m a l " t a a (^äännyttämLetä ^^^^^^^^ ^
enemmän k u i n työttömyyden pois-Ipitalistit j a s o s i a l i r e f o r m i s t i t toivo-t
a m i s t a . " S e t a r k o i t t a a , että jouk-jvat voivansa r a t k a i s t a k a p i t a l i s m in
k o miehiä, j o l k a ovat o l l e e t inu- P^^^n. Toukokuun 1 p. j a t k a a sitä
. . i . - I l - taistelua, mitä m a a l i s k u u n 6 päivän
I l i a a n a m u u t a m i a k u u k a u s i a , •' '
j ä l l e en palkkatyötä, rahaa.
S. Järjestön vndennen
alueen osastoiDe
No. 93
V - . J . \ U . - S E U E A V E S . \ X I L T A S IA
cn huhtikuun 22 p. kello 8 ip., ei­kä
niinkuin viime Soon uutisissa t u ­lin
maininneeksi, syjstä, että osasto
lei vcinut luovuttaa haalia 24 p. Käy-i
kääpä katsomassa mitä siellä urhei-
Caimdan Sooni
osastoille Ooi
^aa suuret mielencsoitukset edustivat ja
jota
löytyy kaikilta ammattien aloilta'.
Tuollaista se porvarilehli"M
työltömien työläisten lohduttami­nen
on. Sama virsi kuin lukemal-tomia
kertoja ennenkin. Paljon
on luvattu ennenkin, suuria i-nm- taistelua työpäivän pitentämistä ja
vie tämän t a i s t e l u n yhä pitemmälle.
T o u k o k u u n 1 p. edustaa P O L I I T ­T
I S T A T A I S T E L U A k a p i t a l i s t i l u o -
k a n valtiutta' vastaan. Toukokiiun
1 p. edustaa työttömyyden kautta
työväenluokan joukko-nälkiinnyttä­mistä
vastaan taistelua, edustaa
Kansainvälistä työväentön jolilaa,
vappua, vieftämään jokainen riis­t
e t t y työläinen
mi a on mainittu käytettävän n i i ­hin
ja niihin larkoiluksiin, m u l li
kun lupauksien täyttymisen aika
on tullut, niin työmaista ei o le
ollut tietoakaan. Jutut " h p ä ^ lä
ajasta" ovat aina osoittautiincel
vain porvarilehtien vississä tar-koituksesa
liikkeellelaskemiksi " a n ­koiksi".
Sama on laita nytkin. Miliiäi'
erikoisempaa ci tule tapahlunuMii.
Yleii^inaäilmallinen pulailmiö ei
ole säästänyt Canadaakaan, tikä
tule säästämäänkään, joten pnlioei
"suuri.sta mahdollisuuksista" r-nsi
kesän aikana ovat vain turhaa
Hyvät toverit.
Jos koskaan, n i i n nyt tu?evana
vappuna on m a a i l m a n köyhälistön
noustava yksimielisesti sotaan sor­t
a j a a n s a veistään. Työnantajaluokan
verisissä kynsissä huomattavan suu­r
i osa työläisiä on p a k o i t e t t u työt­tömänä
kärsimään kaikki työttö­myydestä
johtuvat tuskat. Koneet
j a äärimälsyyteen k i r i s t e t t y työn t e -
lujoukko näj-ttää ja toimit Henkis. Toveri John Latva T
tä ohjelmaa .sanovat myös olevan. • on hiljattain kotiutunut \
Painia ja vapaaliikkeitä isoUta ja i liiton matkaltaan ja vaitLT'^
pieniltä, tytöiltä ja pojilta. E n muis- ; neliä tällä kertaa olekaan^n^J
ta kaikkia kun e i ole sitä ohjelma- ; ta vierailla kaiki~-=a J ä j W^
hstaa kädessä, mutta pitkä =e oli. ' osastoissa, tekee hän k n i t f S j
Kun tulee katsomaan niin näkee. ' ' - «
P U H U J A T U L EE
jkaisen kierroksen Ontariossa.
I »ostaen tuloksia ja näk«o^
. i tuolta pitkältä matkaka. oV
nim. Jussi Latva. Kyllähän te van- jp.vydetään hänelle järjestämiä
hemmat soolaiset hänet tunnette'ja ko illan tilaisuiidcr kallaVm^
nuoremmat saatte oppia hänet tun­temaan
kun tulette haalille huhti­kuun
25 p. iltana. Niin että saapu-t
u o t a n n o n työkiihkoa vastaan, s.o.
yleensä k a p i t a l i s t i s t a r a t i o n a l i s o i n ­tia
vastaan, edustaa taistelua työn-c
s t a j a l u o k a n hyökkäystä vastaai>
työväenluokan elämäntason polke­misessa
yhä j a t k u v i l l a p a l k a n alen­n
u k s i l l a . Toukokuun 1 p. — V a p u n ­päivän
— miel?nosoitukset edusta­vat
k a i k k i e n työläisten yhtenäisyyt­tä,
työssä olevien j a t%'öttömäin po­l
i i t t i s t a l u o k k a r i n t a m a a k a p i t a l i s ­t
i s t a riistoa vastaan, k a p i t a l i s t i s ta
h a l l i t u s t a vastaan."
Tämän mielenosoituksen järjestä­miseen
nähden o n tarmokas k u r s s in
muutos välttämätön, laajojen työ-lälsjcukkojcn
vetämiseksi kaduille
Vapun-päivän mlclenosoitoksim ja
m a h d o l l i s i m m a n suurien l u o k k a t a i s.
i o l u - r e k r y y l t l j o u k k o j cn
puolueen r i v e i h i n.
lörpölyslä, j o n k a a v u l l a k a p i n a l l i - Puolueen p i i r i k o m i t e a i n j a p a i k a l -
hostus v i s k a a j o k a päivä uusia jouk- jkaapas, niin vanehmmat asukkaat
k o j a k a i k i l t a työaloilta työttömien .^-^^^ nuoremmatkin kuutemaan Jus-a
r m e i j a a n . Koneiden astuttua työn--^^^> ^^^^ ^^^^ hänellä on sanomista,
tekijöiden tilalle teollisuuteen huo- Katsokaa paikallisia ilmoituksia jois-maamme.
että työttömyyden lisään­tyessä
tuotanto moninkertaistuu ja
siksi käyviä työttömiä työläisiä
aijotaän pettää. Niiden avulla
koetetaan työläisiä saada loittone-maan
pois järjestäylymiskysymyk­sistä
ja siten valmistaa yhäti jat­kuvaa
hyvää aikaa — kapitali^loil-le.
Siihen yllämainitun kaltaisil­la
jutuilla tähdätään.
Työläisiä ei kuitenkaan tuollai­silla
keinoilla voida iankaiken pet­tää,
vaan tulevat he lopulta huo­maamaan
kapitalististen lupausten
onttouden ja viisastuneena entisis­tä
kokemuksistaan järjestäytyvät
joukkoina vallankumouksel I isien
•työläisten taislelujärjeslöihinj nii-den.
jiviiyä.,ta^$tell ^''^
iJtsevan - .yhteiskuntajärjeslelmän
inuuftattiiäeksi työläisten jaf;iaIon-poikien
hallitsemaksi lyön lasa-liskomiteatn
suunnitelmien ja oh­jeiden
lisäksi tule<5 puolueen frak-siain
joukkojärjestöissä ja eritoten
Suomalaisen järjestön osastoissa
k a p i t a l i s t i e n voitto-osingot kasvavat
satumaisen isoiksi. Siinä o n varma
todiste siitä, että tämä pulakausi ei
ole ohimenevä, vaan tulee olemaan
pysyvä j a a i n a kiristyvä.
L u o k k a t a i s t e l u o n s a a t i n u t j a yhä
edelleen vaatii veriuhreja. Satoja ja
t u l i a n s i a tällä hetkellä viruu . t y ö - '
väenluokan p a r h a i m p i a taistelijoita
p o r v a r i l l i s t e n v a l t i o i d e n v a n k i l a h e l -
veteissä. N y t j u u r i on Y h d y s v a l t a in
j a Canadan rahapösöjen yhteisesti
s u u n n i t t e l e m a S a c c o - V a n z e t t l a muis­t
u t t a v a oikeusmurha tekeUlä. Eräs
sytyttävä luokkatäistelija, Leonard
vetämiselcsi D. Doherty, aijotaan telottaa syyt­tömästi.
K a i k k i e n v a n k i l o i s s a v i r u ­v
i e n tovereidemme puolesta kaiku-koon
huiitomme vappuna.
M a a i l m a n Impsrialistinen sotati­l
a n n e k a i k k i a l l a on puhkeamispis-teessä.
K a i k k i e n k a p i t a l i s t i s t e n m a i -
sa on kellonmäärä.
S Y Y S . M A N O V E E R I T
ii-:''ir
11; I l ••
••a
f;.
r:.
YlMfi^tK''KvikÄNNfe TOIMINNAN' i l s i » '^^cimaiehtiä. ) a ; järjestämäll^,;
'• S t J t f N N A S S A •• • ••^i.'- . ^-•
On<^ syytä . önsikslkin -pitää • «»I^r
iessäittme;" että puolueemme viimeV-,
neri' • k o h v e i i t s i o n t osoitti välttäm&tr,
tömäksi ^ puolueeUemmc. että s en
tulee astua Itsenäisesti jkohtamaan
työväenluokan taisteluissa, josta
j o h t u i myöskin yleinen t a k t i i k an
muutos. Ensikädessä merkitsi se
käännettä puolueen työskentelyn
s u u n t a a m i s e k s i työmaille j a työläis­t
en jokapäiväiseen t a i s t e l u u n . S u u n -
.nan muutoksen myöntäminen puo­lueessa
edellyttää samaa joukkojär­jestöissä
j a yleisessä suhtautumises­sa
työhön.
K o m m u n i s t i s e n Internatlonalen
kirjelmässä Amerikan puolueelle
( j o k a j u l k a i s t i n myöskin Vapaudes­sa),
painostetaan viimemainittua
k u r s s i n muutosta o s u u s t o i m i n n a l l i ­s
e l l a j o u k k o r i n t a m a l l a samoin kuin
työväenyhdistys- j a k l u b i t o l m i n n a s -
s a k l n . Osuustoiminnallisen l i n j an
osolttami-sen jälkeen, sanotaan kir­jelmässä
seuraavaa:
" T i i m a merkitsee epäilemättä
käännettä Y h d y s v a l t a i n suomalais­ten
kommunistien osuustoiminta-työssä,
m u t t a välttämätöntä; n y k y i ­sen
ajan vaatimusten mukaista
käännettä. '
" S a m a l l a on heidän yhtä välttä-inätöntä
toimeenpanna vastaava
käänne myös työväenyhdistys- ja
k t u b i t o i n i i n n a s s a . Tämän kirjeen
alussa on j o k e r r o t t u sanotussa toi­m
i n n a s s a tapahtuneesta oikeisto­l
a i s t u m i s e s t a j a m u u s t a taantumi­sesta.
Nyt o n k o r k e a aika panna
s i l l e s u l k u j a o t t a a uusi suunta t o l -
n»inna.ssa.
Mitkä ovat suomalaisten toverien
päätehtäviä näissä suomenkielisen
työväen joukkojäi-jestöissä?
I) Niissä on k a s v a t e t t a v a suo­m
a l a i s i s t a työläisistä uusia, tietoi­sia,
kykeneviä j a a k t i i v i s i a k o m -
n n i n i s t e j a A m e r i k a n K o m m . P u o l u ­een
r i v e i h i n j a s en työhön.
"2) Näiden järjestöjen kautta on
t e h o k k a a s t i edistettävä suomalaisten
työläisjoukkojen m o b i l i s o i m i s t a A -
m c r i k a n työväen a k t u a a l i s i i n ; j o u k -
k o t a i s t c l u i h i n sekä vetämistä pro­l
e t a a r i s t e n luokkajärjestöjen rivei­h
i n , ennenkaikkea vaUankumouksel-l
i s i i n u n i o i h i n sekä kommunistiseen
n u o r i s o l i i t t o o n (myöskin työväen o-
.suii.^toimitaliikkcesecn).
"3) Nämä järjestöt on saatava
l i a r joit t am a a n pysyväistä innokasta
j o n k k o v a l i s t u s t a suomalaisten työ-läistrn
j a köyhäin f a r m a r i e n k e s -
kuudrs."a. levittämällä kommunis-kaikeijiad^
ta m u u t a ; s u o m e h ^ l^
v a l i s t u s t o i i i n i n t a a , Vältankumoilkselli-
'ses5a'', hengessä. I . e r i t o t e n äuomen
lähfiwten h a r j o i t t a m a n prop^andän
vöfstäpaiäofci' jä SiibiniBii vällanku-m
o u k s e l l i s e n työväenliikkeen [ t u k e ­m
i s e k s i (myöskin " p u n a - a p u " - t o I m i n -
t ä a ) , s a m o i n k u i n Sosialistisen N s u -
v o s t o l l i t o n tunnetuksi tekemiseksi
sekä Neuvostoliiton puolustamiseksi.
" J o t t a voitaisiin täyttää nämä
tärkeät tehtävät, sitä varten on
tarpeen k u r s s i n muutos suomalaisten
joukkojärjestöjen toiminnassa."
Kirjelmässä osoitetaan edelleen ne
heikkoudet, joista meidän toimin­tamme
o n v a p a u d u t t a v a , sillä yllä­esitetyin'
ohjeet iskevät n a u l a n k a n ­t
a a n meidänkin toimintaamme.
Näistä p a i n a j a i s i s t a keholttaa kirje
v a p a u t u m a a n :—
" P o i s vanha ahtaus j a k a r s i n o l -
t u m l n e n ! Ovet auki proletaa­r
i s t e n joukkojen astua sisään!
P o i s k a n s a l l i n e n k a r s i n o H u m l n e n!
P o i s p o r v a r i l l i n e n ajanvietto!
S i j a a n vallankumouksellinen valis­tus-
j a kultuurityö! . . . . P o i s vähäi­s
i n k i n vastahakoisuus suom. työvä­e
n y h d i s t y s t e n j a K o m m . Puolueen
väliltä! T o i m i t t a v a puolueen joh­d
o l l a , k o m m u n i s t i s t e n f r a k s i a i n o h ­j
a u k s e n m u k a a n !"
Tähän on t i e t e n k i n osalta Suo­malaisessa
Järjestössä toiminnassa
p y r i t t y , m u t t a el riittävän tehok­k
a a s t i , sillä on m o n t a kertaa vas­t
a k k a i s e n s u u n n a n s a l l i t t u r a t k a i s ta
käytännöllisen toiminnan suunnan
j a sisällön. Sentähden o n k u r s s in
muutos tarpeeUinen juuri nyt. Pe­r
i n p o h j a i n e n muutos saadaan a i ­k
a a n , k i m h a n vain otetaan asiaksi
j a pidetään kaikessa toiminnassa
mielessä nämä pyrkimykset. Täten
järjestömme muuttuu; Suom. Jär­jestön
osastot kehittyvät yhä sel­v
e m m i n kommunismin kouluiksi,
j o i s t a puolueeseen virtaa uusia j ä ­seniä
j a Jotka elävät työväenliik­k
e e n t a i s t e l u i h i n o s a l l i s t u m i s e n hen­gessä,
j a elävöittävät sillä krfco
j o u k k o t o i m i i m a n eri liikehtämiset, mouksellisten p y r k i m y k s i e n puolcs-kiinnittää
huomionsa seuraaville t o i - - d en k y n n e t ovat valmiiksi hiotut
m e n p i t e i l l e :— [tarratakseen tUaisuuden tullessa
(1) F r a k s i a n tulee heti a l o i t t a a j a ! N e u v o s t o l i i t o n kurkkuun. Puola ja
järjestää laajakantoinen valistus- muut Neuvostoliiton reunavaltiot jo
työ Suomalaisen Järjestön jäsenis­tön
keskuudessti, taatakseen heidän
osallistumisensa Vappu-mlelenosoi-t
u k s i i n . Tähän ei riitä kokoukset ja
s a n o m a l e h t i e n k a u t t a suoritettu v a ­l
i s t a m i n e n , mutta e r i k o i s t a huomio,
t a on kiinitettävä persoonalliseen lä.
l i e n t y m i s e e n työläisten keskuudessa,
t a l o s t a taloon, pailoruumiin, ruo­k
a l o i h i n , y.m. Tämä työ o n tehtä­vä
suunnitelman mukaisesti; sään-nöstsUcn
kunkin jäsenen tehtävät
yhtcisföiminnäila ' tyom'äar"' jäi k a t i t;
Eolujen 't^^^^
pu-iilielcnoSpifuksilii^^
agit^ciraartiiijen''e^^^
jaiscnfetöön.^ . m u t t a työläisiin ylefeh-
.«^ä." Pei-helli», p a i v c h j a t t a r i l l e r . i i i k ^"
Huvalle., työyäcstplle, j n e . , ' " j o t k a c\-
v^t 'ole jäsdhi^yilessä;' ^ 6w'^«iiatäVa
u l o t e t u k s i jmukaanVebävä valistus­työ.
(2) Piiolucoh sahomälehdlssii riä-mä
kysymykset käsitellään työväen-
Uikkcbn yleisten kysymykslöh' koko-p
a i s u i i d t in kärinältä, ^loitta^^^'^^^
§iln icsytnyks^ih .voidaan --ne'lähem--
m i n yhdistää smNXLEHTlfiNkäu^^
ta, .-iekU edeileeii'' työmaakysyhiyk-s
i l n •' työmftalehtferi kautta. Näiden
tehdasiehtifen kehittämisessä o h •• s a a •
^ y a järjestön jäseiiel; äVustäraaäii
a i h e h i s t o n • hankinnassa," jl^.m. Näis­sä
lehdissä on n y t e r i k o i s e s t i pai­n
o s t e t t a v a kaikkien työläisten osal­l
i s t u m i s t a Vapun-päivän mielenosoi­t
u k s i e n v a l m i s t e l u i h i n k i n.
(3) Osastoissa tulee ottaa esille
m i e l e n o s o i t u k s i i n osallistuminen ja
s i t e n vastaavien päätöksien m u k a i ­sesti
saatava o.sastot j a osastojen
jäsenet osallistumaan valmisteluissa,
i l m o i t t a m i s e s s a j a agiteeraamisessa.
Päätökset osallistumiseen ovat s a ­m
a n a i k a i s e s t i solidaarisuuden osoi­t
u k s i a yleensä yhteistoiminnalle
K O M M U N I S T I P U O L U E E N . KOM­M
U N I S T I S E N NUORISOLIITON
J A V A L L A N K U M O U K S E L L I S T EN
U N I O I D E N kanssa.
(4) Puolueen järjestämiin j a k o o l ­le
k u t s u m i i n työväenjärjestöjen k o n ­f
e r e n s s e i h in on osastoissa saatava
s o l i d a a r i n e n kannatus ja e d u s t a j a in
v a l i n t a . Samoin on ymmärrettävä
osaston huoneistojen ja haalin
käyttämiseen suhtautuminen. K a i ­kessa
järjestelyssä on t o i m i t t a v a y h -
t e i s t o i m i n n a l l i s e s t i .
(5) Erittäin tärkeää myöskin on
kaupungeista ja keskuspaikoista
s u u n n a t t a v a n valistustyön järjestä­minen
ympäristön maaseudun vä­estön
keskuuteen. Tämän agitatsio-n
i n tuloksena tulee olla pyrkimys
saada farmarit jotka ovat k a u p u n ­k
i a lähellä tulemaan k a u p u n k i in
V a p p u - m i e l e n o s o i t u k s i i n ja l i i t t y ­mään
työläisten kanssa k a t u k u l k u e l -
siin, jne. K a u e m p a n a olevat o n s a a ­t
a v a innostettua joukkona p a i k a l l i ­s
i i n mielenosoituksiin t a i j u h l i i n .
(6> Mielenosoituksiin o s a l l i s t u m i ­nen
/ t a r k o i t t a a myöskin tunnu-slau-s
e i l l a varustettujen lippujen k a n t a ­m
i s t a ja yleensii mielenosoituksen
s a a t t a m i s t a todelliseksi poliittiseksi
j o u k k o l i i k e h t i m i s e k s i kapitalismia
v a s t a a n j a työväenluokan s o l i d a a r i ­suuden
joukkonäytleeksi. v a l l a n k u -
avounesti varustelevat sotaa, ollen
Ijeillä tukenaan suurvallat. Kädet
i r t i Neuvostoliitosta olkoon ensi vap­p
u n a mysökln tunnuslauseemme, —
J a jos meidät pakotetaan aseihin
ryhtymään, olkaamme v a l m i i t impe­r
i a l i s t i n e n ryöstösota muuttamaan
luokkasodaksi.
T o v e r i t ! Canadan kommunistipuo­lue
o n a n t a n u t k u t s u n k a i k i l l e työ­väenjärjestöille
kokoontumaan y h ­dessä-
jiihlifhäan köyhälistön' yhteis­tä
töh1iiä:'-ä'itä" kutsu^^ o n -Äiyosklh
täinäri-"alueeti' iS. 'X'"öSäst: '^jässnieri
kuuitäva;- 'Rientakäämfiie jokaiiieh
juhiitfiäah jä'^'mafla o t e t t a k o o n ' i r i -
i.idllä''os(äajuhlle'ii • •jänfestelyirn.' O l ­koot
osastojen huöneusjot vapaasti
käytettävänä-vaplnijiilriliä • ' vafteii.
Siellä ö m i ^ e i p u o l u e t o i m i n t a a - vielä
ole, s i ^ ä o n S . J . jäsenistön velvol-l
i s u q s . Järjestää j u h l a t . ' . PÄeijiminän-kään
osaston ei pidä lyödä l a i m in
v a p p u j i i h l i a . .-
Jo5, , J o l l a km : . p a i l i ^ J k u n a l l a . te
t a a n jstpjxa,., j u h l i a ^ järisstellessä i l ­m
o i t t a j a a ' sy täaJuekor^ ..
S , . J . alue iyiideni^enialuekomitean
pUOlestfi;;.;
.. sihteeri. .
operetti näytellään S. J . O talolla
huhtik. 26 p. iltana. El ole Soon
näyttämöillä näytelty tämän arvois
ta kappaletta, se on ensiraäinen jo­ka
on niin suuren työn alla asettaa
iiäyttämölie, m.utta on siihen tehty­kin
työtä jo useampia kuukausia,
niin että kyllä sen luulisi ainakin
hyvin menevän meikäläiseltä näyttä­möltä.
Se on saksalainen kappale,
j^ssa Saksan sotajoukot ovat mano-yeraamassa
ja joutuvat tiety.sti maa­laiskylään,
jossa tulevat kosketiik-seen
kyläläisten kanssa ja syntyy
hauskoja lauluja ja muita sukkelia
kommerruksia. Tämä kappale on-cikeastaan
saksalas-itävaltalainen.
kakunnalta, allemerkittvi^
nä:
B u r r i l t : 20 p.;
Sudbury: 21 n .;
Crcig-liton M i n o : 22 p.-
Levack: 23 p.:
Long Lake: 21 p.;
Sault Ste. M a r i o : 25 p.-
Bruce Minc-s: 2'; p.;
Beaver L a k e : 27 p.
™ Osastot! Ilnv.itt:;kaa hj-,-in
" Latvan puhciilaL-aubbta.
' " I neliä on paljon sellaista ke
'vaa, jota kannattaa tulla
maan.
Toverin ii5c.--ti
John Wi,
v c i n u t .^:ekin ni!c.-,:;> h?rnicstut!;
v a i k u t t a a m a i n i U i n i n tekoon. "
M u t t a nythrin on kevät!
vaikeuksi-^^ta ra=:k:i,. talvi on
massa. HuojcnntuHa mielellä'
köyhä var.riiaan ier\-phtii tesänl
Ica. Se liyllä ei paljon tuota h/
jossa "upseerit ja sotilaat tulevat ole- r^^^^l-. " ' " ' " ^ •''-'^täähän a
mmaaaann oommiissssaa pnuuvvuuiissssaaaann.. NNäävytteellmmää,- ^-^-Imaltri josta n i i n monet t
seuramme on joutunut tekemään
näitä uusia pukuja hyvin paljon,
koska on paljon näyttelijöitäkin. Siis
joka haluaa nähdä hauskan opere­tin
niin saapukaa lauantai-iltan?
haahlle. Kyllä täällä on näytelty
muitakin operetteja, mutta ei ne ole
olleet mitään tämän rinnalla. Jos
ette tätä minun töheri-ystäni oikein
usko ja käsitä niin olkaa hyvä ja
tulkaa katsomaan, niin .siellä näet­te
olenko liikoja kirjoitellut. Ja vil­kaiskaapa
Vapaus lehteä ensi viikol­la,
niin siellä huomaatte ilmoituksen
tästä, samasta operetista.
Terve näkemiin. — Jon.
saavat kiirsiä. M. \V.
Ammatillinen lie
Albertan alueen
vos
Mariesta
O S A S T O N K O K O US
oli t.k. 14 p. jossa hyväksyttiin v i i ­s
i uutta jäsentä j a ^aman verran
jäi seuraavaan kokoukseen, koska e i ­vät
olleet saapuneet tähän koko­ukseen,
jossa olisi voitu hyväksyä.
M U I S T U T U S S. J . O. JÄSENILLE
K u n tulee kenen vuoro o l l a kaup­paamassa
etukäsitikettiä, niin' että
teette s e n ettekä jätä sitä l a i m i n.
Sillä se o n kokouksessa suuren e-nemmlstön
hyväksymä päätös, että
k a i k k i osaston jäsenet aakkosjärjes­tyksessä
neljä henkeä kerrallaan
k u u k a u d e n a j a n tulee myydä etukä-sipilettiä.
K o i t t a k a a p a s nyt toimia
sen uuden ajan menettelyllä, koska
v a n h a t o i m i n t a kävi n i i n vanhaksi.
T O I M I N T A M M E ,
on "kbyln, hiljaista. S., Järjestön .ko-koulkseVpidetään
kerta. 'kulissa' ja'^
jos ön kiireellisempiä asioita voidaan
ne päättää johtokunnan kokcukseS-"
sa. Maaliskuun kokouksessa pää-timme
osastona yhtyä piioliistusliit-"
toon. Kirjeen, vaihtajan huoleksi jäi
pyytää tarpeelliset ohjeet päämajas­ta.
Vappuna päätettiin kokoontua
haaliilc .ja toivotaan sinne jokaiselta
jotäkiii ohjeimaa s^^^ lopuksi juo-dajjh
kahvit." • '• ' ' "
Aviistuksiin sekä' sisäisiä' meripjä
vartöii koetamme kerätä varoja tans­seilla,
joista' ei kyUä paljon liikene,
mutta kuitenkin koetamme silla' ta­paa
viedä asiaa eteenpäin. Tällai­nen
huono aika tahtoo väkisinkin
lamaannuttaa toimintahalua. Se ei
kyllä ole oikein, mutta nykyisessä
yiiteiskunnassa tahtoo :^okaiseUa, o l ­koon
ken hyvänsä, olla oma elämä
clutilalla. Eikä se muutukaan ennen­kuin
yhteiksunta kokonaan uudistuu.
S . \ 1 R A U T T A K IN
on ilmennyt tääUä koko talven. Ny-,
on vähän ajan sisällä joutunut 3
henkilöä umpisuolesta leikattavaksi.
Potilaat ovat toiskielisiä.
K A N S A L A I S E M M E K U S T I SEPPÄ
joutui viime kuussa vankilaan 3 kuu­kaudeksi.
Hän oli humalassa olles­saan
uhannut ja ampunutkin jo lap­siaan,
joihin ei kuitenkiin osannut,
jotta heidän oli pakko lähteä yön
elkään. Sepältä kuoli vaimo tammi­kuussa
ja itse ollut työtönnä pitkän
aikaa huonon terveyden vuoksi. On
Workcrs Unlty Leagucn ityä
tcn yhtcnäisyysliittoj Albertan
(;cn osasto on julkaiss-jt '"nie'
c r n Mincr"-!oli.des.sä seuraavan'
t e l u k u t s i in kaivostyöläisille:
N y t k im .'^opimiis on päättjt
. .ikaivbsparpcnit ovat hj-ljäjiift
•'sangen ' pienet palkkaväatii" ''
\aatiniukFcn piiriä käsi(tä^istä|
pimukscsta. jonka alueen'
ucuvotteliikokous as-etti.'-' ovat-Hj
tumuksellisct Mine VVcrkers
v i r k a i l i j a t antaneet peniisi
pimiisvaatiniuksista ja ovat
l a a n koettamassa saada aiksaiij
l a piirien sopimuksia työoan
n a n ' kautta?
M i l l o i n kaivostyöläiset' OTaft^
k i n .saavuttaneet sovittcfflj
n a u kautta
Onko mitään ioivQ^;-ptä,J
kaivosparöonit ' .suostulsiiii 'i''
neuvGttelukokoiik.'-en .,
i l m a n taistelua, ilman lakkrati
ta näiden, välttämättömien
musten pviolestn? Varmasti
j a kumppanit eivät lähde
kaivosmiesten pi:a!esta. He
vat "vihreän veran alle"
Iriisten oikeutetut vaatimuksetj
simäisess.ä sopivassa tilaisuudss
vastustavat clidottomasti
menemistä. Heidän politiik
p e t k u t t a a kaivostyöläisiä ja
heidät työnantajien käsiin '
l u l a u t a k u n n a n kautta - ja J
j u u r i sitä tckGmäs5ä.
J u u r i tälläkcrtaa. kun to
Iäiset tässä piirissä ovat
.sä mitä suurinta kurjuutta jaj
vosparoonit ovat päättäneet J
k i n huonontaa kurjia olcr
W h e a t l y j a kumppanit osoitti
t i i y d e l l i s e s t i vararikkoisiksi
l u n hylkääminen täUä .hette«
• M — ^ ; , . ^ r 1 T r i ! ' i i i ; f p n neitiä
la
laisuudesta"
" L A P U A L A I S U U D E N " Y H T E I S K U N N A L L I S P S Y K O L O G I N E N T A U S TA
(Kirjelmä Suomesta)
.•selvää' Ikaivostyöläisten peJ
Kieltäytyminen taistelusta cB^
vostvöläistcn rintaman
ta. Aikovatko kaivostyöläiset
asioiden mennä menojaan
siirlymään kuin Englanti on nyt,
liuiHa siirtyipä vain, kun aika
tuli.
Niin kauan kun kapitalisti on
remmissä, ci tietenkään mikään
hallitus voi pysyä vallansatulassa
muuten kuin hänen armostaan.
H a l v a a n n u t t a v a n pessimistisyyden
alaslyömlsen asetamme ensimäiseka
ehdoksi j a s i i h e n - yhdistämme u u ­sien
v o i m i e n mukaan vetämisen: j a
o h j e l m i s t o n uudistamisen, sekä. r o hr
k e a n suhtautumisen työväenluokan
t a i s t e l u i h i n j a puolueen johtamien
ryntäyksien hyväksi. Käykäämme
eteenpäin kurssin muotoksccn t o -
d^Iisen vaUanknmoukscltKen hcn*
gcn mukaiseUai tannoUmndella!
V A F P U - n U E L E N O S O I T U K S I I N
V A L M I S T A U T U M I N E N JA
O S A U i l S T U M I N E N
K . - p u o l u e e n Agitprop-jaoston jul­kaisemassa
ainehistosga käsitellään
tämän Vapunpäivän merkitys to-
<o laajuudessaan. Lainaamme- tä­hän
v a i n kuudennen kohdan, jossa
m i e l e n o s o i t u k s i e n yleinen luonneh­t
i m i n e n i l m e n e e :—
"Työttömäin työläisten l i i k e h t i -
tä: työttömyyttä vastaan, imperia­l
i s t i s t a sotaa vastaan j a Neuvosto­l
i i t o n puolustamiseen mobiliseeraten
työläisten tuhatlukuiset armeijat.
T o v e r i l l i s e s t i tervehtien.
A. T. H i l l
S . J . kommunistisen f r a k s i a n s i h t e e r i.
T U N T O M E K K K I
— H a l u a i s i n tavata h r a Peippos­ta.
— K u m p a a h a n heistä, sillä heitä
cm kaksi veljestä?
— Sitä, j o l l a on L e e n a - n i m i n en
s i s a r.
Hätä c i l u e l a k i a . N i i n sanotaan.
M u t t a k i i n meille työtätekeville n y -
kj-isessä ajankohdassa luetaan vä­k
i v a l l a n fascistista " L a p u a n l a k i a"
m o n e l l a e r i t a v a l l a , n i i n tulee k y ­syneeksi:
mikä on tähän vienyt?
Eikö tässä tällä kertaa juuri hä­viöön
tuomitun k a p i t a l i s m i n k a n -
n a t t a j a i n hätä lue l a k i a ? Eipä s i l t i,
että me n y t e n s i kertaa näkisimme
j a tuntisimme tällaista l a i n luke­mista.
E i — e i ! Kyllä siihen on
totuttu. Mutta myöntää tulee, et­tä
tämä lapualaisuuden tyyli val­k
o i s t e n vainoojain j a raivostunei­den
riistäjäin lain luvussa kuvas­t
a a entistä enemmän hätääntjmeen
psykologiaa. Varmuus asemansa
säilymiseen on valkoiselta por\^a-mcrkit.
sevää ole. Vakavasti .siihen
on suhtauduttaval Asia nähkääs
on siten, että kriitillisinä hetkinä,
pulain ja pulmain pu-'<ertaessa suur­kapitalistit
pyrkivät visseillä ehdoil­la
työntämään esim fascistista ko­mentoa.
"LapuaJaisuus" on sitä. K a ­pitalistit,
antavat rintaansa löyhis-tcllcn
ymmärtää, että lapualaisuus
on voimaa näytettä. Onpa se "voi­maa"!
Kyllä se on Mtääntyneisyy-den
ja heikkouden mutta ei voiman
merkki. "Mo.^^kovaa vastaan" ns her­rat
hihkuvat kaikilla Lapuan päi­villä.
Lapua Mcskovaa vastan!
Todellakin kumma fiksiffsa. Satu
sammakosta, joka näki härän, tulee
väkisinkin mieleen.
Kun maaliskuun puolivälissä taas
valkotyömics-toivcloita. kutea •.
p n a n päivillä". ''*°^.-
set olleet meitä muita i»-
kaan. Tyhmiä olivat k u W "
s i l l o i n olimme. Olimme
jalai-<ia pikkutilallisia. .
mc lalUencclsamaDe asuuni
tamaan .^.iirtclaLsansioiUai^! ^
tilkkuamme velkojain k p ^ ^ ,
s e t t i in " l a a l a ^ ^ ' f isU M
poordisla ja se oU kaitö^
M u t t a koni r o l l ;oon on
-.aamaan -poordm ^" ^
h o l l i n pitajiik^i hullun nuecSH
k u n virkaheiton iapua ^
.lisaarnaaja-.v T^m'^ v- •
halkof,yöm;rhi:> pahan
d c n n c i n a . Ruok-Ci
eikä leivällä.. . J a V'S^'r.-i
Tilatkaa Vapaos
ristolta tyjrstin hävinnyt. E i siis ; k o k o o n t u i v a t valkoiset L a p u a n päl-ihme,
v a i k k a p a se r a i v o a a k i n . P a - j vät. n i i n s a l l i t t a n e e pieni tarkastelu,
hantekijäkin joskus, pelastuakseen
k i i k k i i n joutumasta, yrittää " p a r a n ­t
a a " asemaansa uusilla r i k o k s i l l a.
Ikäänkuin se lopullisessa tilintcos.
s a lievitystä tarjoaisi.
T a h t o i s i n sanoa, että " l a p u a l a i ­suus"
eräässä suhteessa o n hätään­t
y n e e n pahantekijän tapaista v o u -
h a h t e l u a . E i . se s i l t i vähemmän
A l u k s i muistelma lapualaisuuden se.
Iän takana. Se valaisee l a p u a l a i -
.suuden psykologisia momentteja.
Olimme nimittäin ennen doUarihcr-r
a i n "vapaassa" Amerikassa halko-kämpällä.
O l i h a n oikeita l a p u a l a i ­s
i a k i n mukana, eikä mitään l a l l i -
K o s o s i a . Ilkan-leinosia. K a r s t u l an
vararikolta, V a a s a n halmeita, T u r un
dollarimme taskuunsa ^
seen. Mitä '•nemman ^ » ^^
.si meille ^^^^^'^^^^'^^ S^^i
ja. siiä ^^^onoau^J^
puskat. Seuraus olu e « J
ki tulimme lyr.ycn aj^a^^
aivan jarj-ttorniksi-^
äpkcrätiönoerni n . a•n''"a'•'n^ a ^„vritutao «^1l
mäkin. M m ^'•'^'''y
kcnämme tapclb- N u j u ^ ^
ta kertaa toisiamr^ JJ^
tomasti. Jn ^ " i h u l m y - -
, enemmän arnetta nia=sn
nalla ja
v i jo niin ;<ri^f^^^5ne
sinyt enää t m s j B ^
kaan. kun tama JO H- ^
kattct?! - Luule^EO. e.» I
tä pelkään!" .'ne
Lcpifci ^ ^ ^ ^ ^
pelemiseen ^ ^^"t^^
seen. Ja anne^-.nn va^
namiehellemnie- ^ »
hyvin a n « ^ » 5 e m ^ '
si ajettiin aija
selvisi
että jos
istaan
ilman
oli, «ett
f tain niok
aiehetkin.
»• Koke
talonpofi
ät siinä :
sittei
että mii
tapp(
viholli
Miksi
f-^taa tod
miten
lie c
mukana,
työtä
nokkaa
.oflut aini
köyhi
^ascistiei
buuta
, anottava
vih
önnn j;