Vapaus, February 5, 1921

              - r '
. Mf oTgm of FJnoieb Workew
te Caas^. Piibliebed in Sudbuiy,
fmfc, ey^ty Wednesday and Satuirfsy.
- — rstes 60c per «oL incb.
Pöiroaro charge for sfnile injiertion
vSffi. Dlsamst 03 etanrllQg adverUse-fseat
!!%e Vapaus is the be^ adm-
»siiig m^um. among the Finnieb
. ^eopk in Canada.
^ 60c palstatoomalta.
*- Alln^iiinta bertailmotuksesta 76c.
— Koolmanarootulcset $2.00 (njolB-Usmsssm
50c kultakin lisäksi). -
HihlaQs» ja aviol. iUnot. alin hinta
12.00; oimenmutitosiltn. (muuten kuin
: avioltittoilmotusten yhtoydessä $2.00
feerta, ~ Avioeroilm. $2.00 kerta (2
totaa W. - Syntymäilffl. ^2.00
teertä. •— Halutaan tieto- ja osoteilmo-tokset
$14)0 Icerta (3 Jcertaa $2.00)—
Kaikista ibnotuksista, joista ei ole so.
pimusta, tulee rahan seurata mukana
TILAUSHINNAT:
Canadasea $3^0 vuosikerta; $2.00
puoUv. ja $1.25 8 k L
Ifhdysvalloissa, $5.26 vuosik. $2.'
puoUv. ja $1.50 3 kk., 1 kk. 76&
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
l:i;iukautta;
' Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
Joilla on takaukset.
Vapauden iljonttori ja toimitus on
Jodouia Block Elm St. East; Eon
torin ja toimituksen puhelin 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Onf.
HENRY PUEO
tomittaja
J.V.KANNASTO
UMxenhoitaja
l^ierifltered at the Post Office Oe>
jpartnieni, 0ttaw8, as second dass
mutter.
Suliteemtn^ Suomesta tule­viin
työläisim
. ' ' Kun yihneisten kuukausien ajalla
/ on siirtolabtulva ollut Suomesta Ca-
I. ;i)3daan -inelkoisen suuri. Ja kun on
, . 9UQt ibneiftä; ^ttä sieltä tulevista ^ u
^ ; r i osa^öp ollut lahtareita, ntin aibeutt
.l}'^iaS^, S / 0 . J. Toipieenpanevan llcom
'iteaa ^, keikalla tekemien päätöiden
\^'iMv8lt osastot saa byväksyä' jäse-
' ibtäan ättömedta tulevaa, e-
;• M Jieillä ole päteviä todistuksia äiitä,
^' etteivät ole taisielleet valkoisessa ar-
^^^-^keijassi^
~ Tälliä päätös on hyvä eikä sitä vas
taa^ sylillisenään ole taliMn sanotta­vaa.''
Mutta' tämä^ päätös ei vielä yk-ai9t$
änf r^kfiise sohtaututnistamihe
' %, ketä .he ovat pistäneet, el meillä o-
; Ie oikeutta summanmutikassa tuomita
^ . Isaiklciä, Suomesta tulevia työläisiä lah
. tateiksi. Ja Icuitenldn sellaista J>n
^ tapa^^tinut^ o^mpa monia tapauksia,
\ joUois onsolceasti ja asioista tietä-
,inättä'ilman mttään tAomfttu urheasti
pnifakaarth) riveissä taistelleita ja
' voi^ieirdllä,fcttukau8ia kStuneit*a työ-
, läisi|l'Iahtareiksi: Tällaiseen ei.meil
1. E ole oikeutta ja on sitä visusti varot
V:|j^tffi^ , ... ,,
, ' Ompa vielä toinenkin £(eikka, mikä
. meidän ön otettava huoiiiiloön Suomes-
' ta tuleviin'nähden. Suomen sisäUis
..sodan,aikana'elvlit kaikki työläiset,
'valveutuneetkaan työläiset, olleet ea-jnallaisessa
asemassa siihen nähden
Etelä^Sdomessa oli^ työläisten puna
Satarti järjestynyt jo ennen sisällisso
tt&a,, joten,työläisten oli melko help­po
valata koko Etelä-Suomi haltuun-
, sa. . Pohjoisessa sitävastoin, ' eten
\Ma atelä-Pohjanmaalla yjn. oli väl
kosten tukikohta eikä työläästen asee
\ Hsista järjestöistä ollut piellä juurimi
tään jälkeä. Näin ollen melä-Suo.
' siessa ^li selvää, että kaikkien asekun
toisten työläisten oli liity^vä puna-
Icaartiin. Sitävastoin pohjoisessa jou-toivat
työläiset heti voimakkaan viho
liJBen armeijan selkäpuolelle, aseetto
nina ja paolustnskyvyttöminä. Näin
oU^ saiväi valkoiset tilaisuuden, jota
V tflaisuutta h« ntyöskin käyttivät hy
vakseen pakottaa monia työläisiä lah-tazi-
armeijaan, johon monissa tapank
, dssä oli liityttävä henkensä menettä-s
«i uhalla. Tähän voitanee sanoa, et-lv
ennen olisi pitänyt uhrata henken­sä
kuin liittyä taistelemaan työläisiä
vastaan. Iluba me tiedämme, että
^iaoas^an hjan ja vakaumuksellisen
^: luokkatietoisuuden tunkemat työläiset
voivat täten tehdä. Ja me edelleen
, tiedSinnie ettei enemmistö järjesty
ne«stä t5o\äesta vielä sitä ole, e i r
'kä se >Uttt Suomen vallankumousso­dankaan
aikana. Sitäpaitsi käy Suo-
. men sfsäliissodan vaiheista — Henki­paton
"POnaset Ja Valkoset" teoksas-
>ita — selville, .että monhi
; paikdin! rintamaa, V a l k o s t e n puolelta
: kohäistettn luotituli vihelsi punaisten
päitten- yläpuolelta heidän ohitseen.
Tällaisen'luotitulen lennättäjät olivat
ijumii noita pakolla valko-armeijaan
vietyjä tyoiäisiä, joten he täyttivät
valkoisessa aimeijaäsakin velvollisuu
tensa, ilflioteeraten sen tehokkuutta.
Näihin henkensä menettämisen u-halla
valkoiseen armeijaan joutunei­siin
työläisiin nähden meidän on suh­tauduttava
toisin kuin vapaaehtoisiin
' lahtareihin. Emme voi iieitä pitää
lookScansa pettureina, emmekä sulkea
•Iieita; ,pois työväenliikkeestä ikuisiksi
3ino3£taao se, j o ^ mt nUä^ elS^
neet, ovat joutuu^ U}0^-amel'
jaan. Silla ejailemätm aämi työläi-
Eet jotka ovat jootsns^ i Q o k t o i^
vihollisten Ie>>^> ovat^ntes^ mitä
suurimpia sielun tuskia sen &smtam
jojKlosta.
Keski^ntarion S. S. Oesstojcn e-dustajakokoHs
käsitteli tätä kyaymys.
tä, ja esitti, että s e n j i ^ l että Suo­mesta
tulevilta vaaditaan työvSenjär'
jestöjen todistus,'valitaan osastoissa
joko erikoinen tutkijakomitea tai an­netaan
tämän tutkimuksen toimeenpa
no osastojen johtokunnille, jotka otta­vat
selkoa niitten Suomesta tulevien
henkilöitten menneisyydestä, jotka
pyrkivät osastoihin. Ja oli kokous s i ­tämieltä,
että sellaisiakin henkilöitä,
jotka todistettavasti ovat joutaneet
pakollisesti liittymään valkoiseen ar­meijaan,
multa osottautuvat työväen­luokalle
uskollisiksi henkilöiksi, voi­daan
hyväksyä osastoihin jäseniksi
Kokouksessa tapahtuneessa keskus­telussa
kävi myöskin ilmi, että tällai­nen
tutkimus on välttämätöio siitäkin
sylistä, että muutamat Suomesta tu­levat
henkilöt ovat 'esittäneet osostoi-hin
pyrkiessään vSäriä todistuksiddn
ja siyytä.pelätä, että sellaista saattaa
tapahtua enemmänkin, joten on syytä
olla; vavovainen: ja ottaa selkoa todis­tusten
i^tevyydestä» jos nHhin näh­den
ilmenee jotain epäilyksen syytä.
Eeski-^tarion edustajakokous eri­koisesti
velvoitti Vapauden toimituk­sen
tuovan näqtä näkökohdat esille.
Kuitenkin jos jotkut asiaa lähemmin
tuntevat toverit huomaavat tämän nä-m
i^l&n ^ItjS<vin lamn toisen puo-ka.
VoIoilla«n eams froMeemi s s ^ s -
tavlss;^ H mikiU olmm?'huoman­neet
Outisista -^iimaiita ja onioltten
kolcoiätsista, ovat hekin noudattaneet
% tässä esitt^n^ämme nt^ettelyta-paa,
nimittäin ottaneet Suomea tu­lijat
visun tutkinnon alalEeksi ja tällai
fiesta tutkinnosta on sitten riippunut
onko heidät hyv^tsytty union jäsenik­si
tai e l
Eikä fneicgn ole'jatettävii rauhaan
niitäkään työläisiä, jotka tietämättd-myydessään
ovat vapaaehtoisesti men
neet lahtarlen imolelle ja sotineet työ­läisiä
vastaan. Ei niin, että me ryh­tyisimme
puolustamaan heidän zne-nettelyään,
päinvastoin, meidän on
tuomittava se mitä ankarammin, mut
ta ei ainoastaan tuomittava, vaan. sa­malla
oo velvollisuutemme selittöa,
kuinka suuren ja törkeän rikoksen he
ovat tehneet luokkaansa vastaan. Tie­tystikään
ei tälläis» henkilöitä ole o-tettava
sosialisti-osastoihin eikä uni-öihin
jäseniksi ennipn kum Iie ovat täy
dellisesti katuneet tekonsa ja pyytä­neet
anteeksi rikoksensa järjestyneen,
tyäväen edessä. Tällaisten onnetto­mien
ja tietämättömien työläisaines-ten
keskuudessa meidän on tehtävä yä
symätöntä työtä, ettei heitä enään
toista kertaa voitaisi käyttää luok-kaansa
Vastaan. Nämä työläi^^nekset
meidän on!voitettava puolellemme.
Paatuneisiin ammatti-Iahtareihinj
näliden meidän on sitävastoin otetta­va
jyrkkä kanta.
Naisliike Saksassammskuun voUankumoukseiY
jälkeen ^
(Toveri Rosi Wolfsteinin selostus
Kommunistisen Intemationalen eitsi-mälsessä
naiskongr^ssissa Moskovas­sa
1 elok. 1020).
Syksyllä 1918, äotilaallisen ja po­liittisen
häviön mustimpina päivinä,
koetti silloinen hallitus^ huomatessaan
menettäneensä pelin pelastautua de^
mokratisilla' tunnuksilla. Yleinen ää­nioikeus
myönnettiin - - naisillekin;
suostuttiin tasavaltaan, jotta voitai­siin
varjella isänmaata, ts. rahakirs­tu,
vallankumoukselta.
Vallankumous tuli kuitenkin pyyh
käisten ensiksti demokratian totun
naiset; m«iodot. Porvaristo lyyhistyi
tu<^sta töyttäykscstä. Ja joukkoliike,
epä^elv^läpäämäärästä ja puhtaan
proletaarisen kumouksen kustakin as
keleestai'p'4^4kyilä marraskuun työr
ja .aatajpfepne^vpatojen ulkonaisten
muotojen asteelle- njutta sisällöltään
ja-vaikutokseltaan lÄio eiv^t pimeään
vastanneet. Porvariston "peräytymi^
sen" erehdyttäminä,. satakertaisesti
scheidemaraiien pettäminä, kutsuivat
He näitä, johtoon, jättivät. Hohenzolle-rien
Mvaltiokoneison kQskemattoma&sij
selittivät yksityisomatsuud'en ja kaplr
talistien perustuslait pyihiksi ja. louk­kaamattomiksi;
ensitnäinentneuvosto-kongriea^
i hyväksyi kapsaUiskokouksen'
pikaisen kokoonkutsumisen, ja edisti
kaikella porvariston nopeata kokoon­tumista
samaan aikaan,^ kuin nämä
valmistuivathuimaaniskuQn nousevan
proletaarisen' kumouksen kommunis­tisia
etuvartijoita vastaan.
Osa köyhatlstönaisista, otika olivat
taistelleet Saksassa poliittisen tasa-arvoisuuden
puolesta uljaan Clara
Zetkinin Johdolla — sanomalehdissUj
kokouksissa ja katumielenosotukdissa
ei luonnollisestikaan hänunentynyt
ja vaiennut yleiäeA' äänioSceuderi saa­vuttamisesta.
Ensi lakoissa, joita syn
kana oli kommunistisen puolueen hy­vin
-vaikea . laivata tieE vallankumo»
ukselle. ..Alinomaisten aseellisten
taistelujen aikana oM "noskoviittien'^
tapana hävittää järjestöt, tyhjentää
toimistot,.polttaa niiden kalustot, van
gita, tahi ampua johtajat tappaa sa­nomalehdet
jne. kunnes viimein prole­tariaatin
suonta oli niin vaihvasti is­ketty
ja valkoinen sotilasmahti niini
lujittunut että kommumstinen puolue
tärkeimmissä teollisuuskeskuksissa
saattoi toimia vain maanalaisena. Laa
jat joukk eivät tiennept teitä noihin
salaisiin^ryhmiin ja kerääntyivät riip­pumattomain
puolueeseen, joka erit­täinkin
agitationissaan esiintyi mah­dollisimman
jyrkkänä, käytellen sääs
telemättä kommunistisia fraaseja.
Tarpeetonta mainita, että käytännäs:.
sä oli vallan toisin: ratkai^valla het-kejlä
hylättiin proletariaatti. MQTÖS
valveutuneet naiset, liittyivät joukoin
rii:(>EUjnattpn^iin ja vanhan.sos-al de-mdluraattisen
liikkeen kokeneet;, agi-<
ta4ttori-naiset alituisesti Vakuuttivat
oletransa t&y^iI) kommunistisen ohjel­ma^
kannalla, osottaen tuon"kommu-nistisen"
vakaumuksensa vain vähem-män
vaaranalaisten riippumattomain
rikissä, jotka hyvinkin usein eksy­vät
kommunismista harhateille^
lammelätyjrttä j a ihastusta» hih M E n
vihoHiEta vastaan käyi'8ye esn&ari-joukolle.
Berliinissä j a Muncheaissa
tervehtii-St naiset ja tytöt i^&oista
kaartia, köyhälisträ tappion Jälkeen,
hurraa-huudoin ja iiirianJiehutuksin.
PiJdsuporvariston naiset, ^otka «o-dan
seurausten •— käsityön tuhon, kai
liin ajan yjo. kautta ovat joutuneet
miltei samalle tasolle, kuin proletari­aatti,
ovat näisfä oloissa suuresti vai-ve^
uneet. VieE ovat he kuitenkin
scheidemannlen leirisisä, mutta monis­sa
tilanteissa tulivat he kaduille osot­taen
olevansa kypsiä kumoukselliseen
kin taisteluun. _
Saksan taloudellinen elämä on^sen-tähden,
että proletariaatti ef elokuus­sa
1914, enemmän kuin marraskuussa
1918:kaan ymmärtänyt historian vaa­timaa
yhteiskunnaliistuttamisen vält­tämättömyyttä,
vaan jätti kapitalis­min
hurjastelemaan — pahasti hur­meissaan
ja rappiolla. Yhä kärjisty-,
neeromät taloudelliset ja poliittiset^
kriisit seuraavat toinen toistaan. Olot
vaativat järkähtämättä kumousta ja
se tehostaa pienen kommunistijouk-komme
työtä vallan toisenlaisin mitta­suhtein
ja antaa agitatsioonille aivan
toisen kantavuuden, kuin muuten olisi
mahdollista niiden miljoonaisten työ­läisten
keskijndessa, jotka vielä jär­jestöllisesti
ovatiidotut scheideman-neihin,
näköjyrlddih riippumattomiin
ja vanhoillisiin 'ammattiyhdistykäiini
Venäjän proletariaatia sankarilli­nen
esimerkki ja suuremmoinen työ
vallan valtaamiseksi ja sen säilyttämi
seksi on Saksaitkih työläisiin tehnyt
valtavan sytyttävän vaikutuksen. Lu­kemattomat
kerrat on se osottautunut
kirjotuksissa; kokouksissa ja ilmi tais­teluissa.
;
Saksan kommunistiset naiset tietä­vät,
että kiivaita taisteluita saadaan
vielä käydä, uupumattomasta työtä
tehdä, emienkuln Sa^an proletariaat­ti
Venäjän tavoin on päässyt neuvos­tojärjestelmään.
Saksan kommunis­tiset
naiset tahtovat ja tulevat — sik­si
kunnes päämäärä on saavutettu
työskentelemään ja taistelemaan.
1
n u t ~ . -—
Wm\ ioois.
Siipirikkoineii Ranskan
Imperialismi
s. K. P}ssa oli vain verrattain pieni
joidcko proletaareja ja kerran vielä
sai; se kestää hajaantumisen kipeän
prosessin, kun eräs osa jäsenistä, on-nia^
iimt^ttoman jvallarikumouksen syn-nyttämäitv
harhayirtausteh johtama­na
hairahtui kommunismilta syndika-
Usmiin. -^Puolueen puhdistumisen Ja
yhtymisen jälkeen on nyt järjestel-mäinsen
agitatioonin kautta saatu jär
jestöverkko myös naisten keskuudesr
sa laajemmaksi ja kiinteämmäksi, Gla
ra Sfetkbiin julkaisema 'Die Kommu-nistinnen"
(Kommunisti-toyeritar)
saattoi, kiitos julkaisiji^reft' varo-yl
jo jouluk. 1918 vastalauseiksi halli r"'T'"r"'' ^Ä'T ^'^"T''''S'',. ÄT tämään miltei kaikkiin maan kolkkiin.
Erittäiii:kan^nömaine^^^^^^
pa, lentdkirJM-mpodossä k ^
Uittisia päivin ;k^^
(kannalta, on pantu, alkuun ja on liik­keelle
.suureksi hyödyksi. Joskin mo­nilla
paikkakunnilla naisten jäsen­määrä
puolueessa on suurempi .%uin
miesten ja heidän liarteillaah ;myös
^itatoorinen ja organisatooriheii työ,
i i i n on ylipäänsä kuitenkin ; hei(@n
jäs^^mää^sä, V ^ aktiivisten
j ^ t e n , huomattavasti vähäisempi.
Suhde; on yleensä sama, kuin riippu­mattomain
puolueessa.
Jos köyhälistön naiset ovat pää­asiallisesti
U. S. P;ssa (Rippamatt.)
jä -It R • Dtssa (kommuni puol.),
niin ovat porvarilliset naiset, entiset
naisten poluttisen y^^^^
esitaistelijat ja kannattajat, siirty­neet
kumouksen jälkeen eri porvaril­lisiin
leireiJ^n, jopa useat patavän-hoillistenkin
riveihin. He ovat vallan
kumouksesta oppineet ja myöntävät
avoimesti, että. Raiset saattavat olla
tavattoman yalkiitta^l^oekii^^ po­liittisessa
taistelussa, feiksipä ovat­kin
hia avann^Cet puolueisswisa ovet
selkoselälleen kaikille naisille. I ^ -
siallisin l^öty naistei^t äänioikeudeii
toteutumisesta oli juuri tuon härha^
luulon selviSinihen, että miika nais­ten
^ u t luokkiih katsomatta ovat yh­teiset,
niinkuin oli naisten ^nioilteus-asiaa
propageerattu. Parlamentin kai
kissa äänestyksissä öimt lie nyt pro­letariaatin
vastapuolella. Antbolshe-vistisessa
liigassa työskentelee jbiikr
ko naisia. Valkoiselle kaartille, joka
varsinkin alussa oli koottu nqcipeutu
;uksen
puuhille, oli naisilla merkittä\^ osan<
sa. Ja suurissa, kuumissa sotilaalli­sissa
ja poliittisissa otteluissa Sammi-j
maalissja toukokuussa ti)Id ja maa-iski
1920 olivat juuri naiet hurjim<
massa luotituiskussa,
Kosa Luxemburg, nerokas ja uljas
köyhälistön johtajatar kaatui heti en-simaisina
taistelupäivinä, salamurhat
tuna. Hänen jälkeensä ovat monet
rohkeat naiset saaneet kokea kuttiousf^
taistelun seuraukset: lääkkäyksen,
vankeuden i ja ioiritushuon^idutukseni.
Uljaasti ja ylpeästi kantoivat monet
heistä omaistensa kadottamisen. Bai-erin
ja Preussin vankiloissa viruu
vielä nytkin silloin tuomitulta. Itse
porvarillistenkin kertojainj* jotka muu­ten
parjaavat ja häväisevät; Buhrm-alueen
kokonaisliikettä, on tunnustet­tava
se urheus j&\ varma itsenäisyys,
millä sikäläiset ktiyhälistönaiset suo­rittivat
tehtäviinsä taistelujoukoissa.
Melkein kaikkialla, ndssä neuvostoja
>>li, oli niissä naisiakin, jopa perheen
emäntiä. Berliinissä kestivät he yh­deksänpäiväisen
täydellisen s^uurlakon
veden-,:valon-^ja lämmitysainepuutT
teineen, nurkumatta, vieläpä kuultiin^
miten he rohkaisivat toinen toistaan
kehottivat mieh&isä jatkamaan lak-coa,
esHntyivät kokouksissa taistelun
atkamisen puolesta ja vasta_ silloin,
nm lakko lopetettiin tarkoitusta saa­vuttamatta,
havaittiin tyytymättö­myyttä.
Mutta liyt taas, huolimatta
raskaista tappioista tuhansista kaatu­neista
ja tuomituista, huomataan juu-naisten
joukossa esiintyvän erittäin
vilkasta poliittista liarrastusta ja val-tsevan
rohkean mielialan. Sen huo­masi
varsinkin vaalikokouksissa. -
fii$(^ 60iitä]iden, että he Särimäisen'. Ensimäisen puolentoista vaocto ai- neista roiEtolsto, osottivot he eellaista
Ranskan imperialismi on, tahtoi taik
ka ei, siipirikkoutunut. Kaikki Rans­kan
kansallisen klikin sotilaalliset y-ritykset
ja polUttlset taikka diplomaat
tiset .seikkailut ovat ajaneet karille.
Kansallinen,, rojalistinen, kolmivari-tasavaltalainen
taantumus, kuten
Marx sanoo on saanut kovia kolauk­sia,
ellei kerrassaan tuhoon tuomittu.
Nyt, kuten Napoleoninkin aikana,
antaa Venäjä ratkaisevan tiyttäykr;
sen. Jos Wrangel olisi onnistunut pi­tämään
hallussaan Krimiä ja Tauriaa
sekä saamaM haltuunsa Donin alu­een
kivUiiilikaivokset ja sulatot, olisi
Ranskan hallituksen johtamalla vas­tavallankumouksella
ollut syytä ilon-purkaukseen,
blemm^ 'saaneet kuul
la, et!tä Sevastopolin seikkailu oh Rans
kan verovelvollisille maksanut miljaar
din, mikä summa on ääretön, muttia
ei olisi ollut suhdaton jos Wrangel O-Iisi
onnistunut tunkeutumaan aina
Volgalle asti. )
Hänen voittonsa näet olisi avannut
Puolan valkoisille tien Moskovaan ja
taannut Suomen valkoisille pääsyn
Pietariin. Ruraaania ja Puola olisi
sonnustettu keväällä antama: n ^ arr
moniskun neuvftstovallalle ja t.ikahut-tamaan
kansainvälisen proletariaatin
nousun. liinsimainen diplomatia oliäi
pystyttänyt kuninkuuden Pestissä jä
Munchenisisä. Itävallan tasavalta oli­si
kristillis-sosialistien avulla luovutet
tu Habsburgeille kuten Saksai^ ta^a-,
valta on annettu alttiiksi kiihkosaksa-laisten
kapssa liitossa oleville Baijerin
klerikaaleille. Vanha monarkinen jär­jestelmä,
joka vartoo hetkeään vähin
kaikkialla, olisi vierailla voimilla pa­lautettu
valtaan ja puolestaan viiväs­tyttänyt
työväenluokan vapautumisen
hetkeä.
Mutta punamen armeija murskasi
Wrangelin, eikä Kitukaasiastakaan,
missä Curzon ja Churchill ovat puno­neet
jouniaan, ole enään Englannin
E O t a v o i n i a i n asemapaikaksi. Suosiol­listen
tapausten voimistuttamat kema
lilaiset Turkissa taas ovat kylliksi vah
»yoja yllyttääkseen koko Islamin, rau­hansopimuksen
tarkistuksen aikaan­saamiseksi,
nousemaan liittoutundden
laajenevaa valtaa vastaan.
Mitä Etu-Aasiaan tuiee, toistuvat
siellä ItärEufopan tapahtumat.' Neu­vosto-
Venäjän rajamaat ovat pakote^
tut pysymään alallaan, samaan ai­kaan
kuin ranskalais-englantilaincn
paihostus läheisessä Idässä on yhtäk­kiä
tykkänään herpaantunut.
Ransk*an kansallisen klikin ulkopoli­tiikka,
joka juontaa Juurensa napoleo;
naaisibismarkilais-cle|wenaeattlai!sesta
suuruudenhulluudesta, on saanut Kri-!
min niemimaalla kuoliniskun. Näkö­jään
toisarvoinen siviikohtaus s a a vai
kutustensa -kautta mitä" suurimman
historiallisen merkityksen. Mitä sit-keimmästä
vastustuksesta huolimatta
on S>'yrian ja Kilikian tyhjentäminen
vain läivänkysymys. Neuvastovalla;i
tunnustaminen ci enään jää työ^en-vallankumouksen
pahimpain vihollis­ten
asiaksi. Ruhrin klueen miehittä­minen
käy mahdottomaksi toteuttaa,
samoin kuin erinäisten, monarkioiden­kin
valtaanpalauttaminen. Ranska-
Tiedätte, että armeijan miesluku las
ketaan miljoonissa, tiedätte myöskin,
että armeijan olemassaolon rasitus
tuntuu erittäin painostavalta koko
maassa, kun työtätekevät ovat riittä­vän
ravinnon puutteessa, omistamat­ta
vältfömättömiä tarveMteita, vaate­tusta
ja jalkineita, kun kaikki on ensi
.sijassa juovutettava armeijan hyväk­si.
Tietysti tämä ei lainkaan vielä mer
kitse sitä* että armeijamme olisi ai­na
kylläinen, kunnollisissa vaatteissa
ja jalkineissa, vaan ensimäinen saa­paspari
ja leii»annos on luonnollises­ti
annettava sotilaalle, joka on asetet­tu
vastuunalaisimmalle ja verisimmäl
Ie paikalle. Keskuskomitean johtama
sotilasjohto on asettanut lähikuukau­sien
tehtäväksi alentaa armeijanniiea
luku kahdella viidesosalla eli lähes
puoleen; Mutta tämä ei tiedä sitä, et-t£
t me heikontaisimme sotilaallista voi
maamme. Meidän armeijamme on
kasvanut ja rakentunut sotilaallisten
olosuhteitten välttämättömyydeksi.
Asianlaita ei ole sellainen, että me
valmiiksi luodulla armeijalla aloimme
sotia. Kun ilmaantui vihollinen idös-
.sä, niin me pystytimme itäisen rinta­mamme
Volgaa ja Uralia pitldn; ar­meija
taisteli ja eteni kauemmaksi i -
tää kohti. Kun ilmestyi vihollisia ve­telään
ja länteen, niin me loimme niil­lekin
tahoille rintamia, keskuksesta
vetä]|nällä niihin tarvittavia voimia ja
varustuksia. Ja kun meillä oli aina
parikin rintamaa olemassa, useimmin
neljäkin: idässä, lännessä, pohjoises­sa
ja etelässä, niin syntyi saunnatto--
man suuri armeija ja meidän tavatto­mien
etäisyyksien ja vihollisten moni­lukuisuuden
vaikutuksesta. Nyt me
olemme lyöneet viimeisen voimak­kaan
vihollisen, vastavallankumouk­sellisen
•Wrangelin. Kenties olemme
päässeet hengähtämään,'jolloin voim­me
luoda armeijamme uudelle kan­nalle
.tietoisesti, järjestemällisesti ja
suunnitelman mukaisesti. Tämä mer­kitsee,
että me pienennämme tai hävi­tämme
tyyten esikuntia ja selkäpuo­len
laitoksia, lisäämällä idillä rinta­mamiesten
lukua. Armeijan vähentä­minen
puoleen ei siten tiedä pistin- jä
sapeliluvun alenemista puoleksi. Tä­ten
me vapautamme suuren määi^
elintarveannoksia ja vaatetusta työtä­tekeville.'
Tämä on sotilasjohdon tar­koituskin
nykyään. y
Jos kysymme, voiko tällä lietkellä
täydellä ja ehdottomalla varqauudella
sanoa, että emme tule sotimaan lähi­kuukausien
aikana ja että ^ varmasti
vapautuvat suuret määräft elintarpeita
ja vaatetusta työnteon hyödyksi, eri;
voi henkilökohtaisesti 'varmasti täl­laista
taata, kun sodan ja rauhan ky­symykset
eivät riipu yksistään meis­tä;
Siten punniten maairane koko t i ­lannetta,
sen sisäistä tilaa, sen nään-tymystä,
nälkää ja vilua, on Keskus­komitea
asettanut päämääräkseen kai
kin voimin puolustaa rauhanpolitiik­kaa
hinnalla millä tahansaj suurten ja
vakavien myönnytystenkin lunnailla.'
Tällaisina myönnytyksinä on pidettä­vä
konsesaiooneja, lKlyttöoaieuksia.Ori
edullisempaa luovuttaa ulkolaisille
pääomanomistajille. joku osa aluees­tamme
niissä piireissä,;mihin emmei
'itse nykyään pääse, kuten Kamitshat-kaan,
joko sotilaallisista syistä tai ta­loudellisista
seikoista riippuen. / Vie­nan
meren seudulla on meillä tavatto­mia
metsärikkauksia, joitten vuotui*
nen kasvulisäys voi pitää puissa koko
Venäjän, mutta etäishrden ja työvoi­man
puutteessa n§ siellä mätänevät
juurilleen. Meidän on hyödyllisempää
antaa osa näistä,V metsärikkauksista
määrätyillä ehdoilla käyttöoikeuksien
muodossa europalalsille ja amerika-laiselle
pääomalle, sillä on hyödylli­sempää,
että maimtutpäaÄat sielE
ahdistelemisten ja raaihinlaskujoukkö-jen
asemasta, solmiavat;"kauppasopi-'
rmksia kanssamme. Olemme itse vfe
lä liian Keikkoja käyttääksemme hyr
väksemme pohjoisia aarteitamme. Me
luovutamme ulkolaiselle leäomalle
vuokralle vähäisen osan rikkauksis­tamme
samalla kun itse saamme vuok
rahintana kommunistiseen isänmaa­hamme
sahalaitoksia ja rautatiekisko­ja.
Toimiluvat tuottavat meille kiel­tämätöntä
taloudellista hyötyä, kun
itsetemme kykene niitä käyttämään
yleisvaltakunnallisessa määrässä. Si­täpaitsi
ovat toimiluvat yhtenä vaka­vana
takeena rauhan politiikasta. Luo-vultamalla
toimiluvan Kamtslatkaan
amerikalais. pääomalle, me sillä puo­lustamme
Kamtshatkaa Japanin impe­rialismia
sotaisilta päälletui&eutumi-silta.
Toiselta puolen^apanin impe­rialismi
pitää tarkoih sibnällä että a-merikalamen
pääoma kuljettaa - ginne
vam koneita eikä sotajoukkoja ;aiueen
f
" Canada» Dollifista
' ULHBTySKULUT OVAT SEUBAAVAT.
40e. lähetybsistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30.00-'$40.00;
60c lähetykfiiB^ $40,0l>-$60.00; 7©- lähetyksistä $60.00-$100,00. YU
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
TShän mennessä ovat kaikki välityksemme No. 4915 asti mäkse-tut,
sekä lisäksi seuraavat kaapeli lähetykset: 4942; 4947, 4952, 4954,
4959,4966 ja 4974.
VAPAUS,
Box 69, \ Sudbury,Ont.
Torontossa Ottaa rahaväfityksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Arfelaide
St. West. • ••
Tähän mennessä ovat seuraavat osastot päättäneet ottaa osaa Vapau­den-
Idrjailtamien toimeenpanoon.
SUDBURYN, MONDIN, CREIGHTON Ja TORONTON
TYöMBEmEN JOULU
on lopullisesti laskettu Canadan sensurinhoteista ja läheiämme sitä
niin nopeasti kuin mahodlliata. Syystä että osa tilaajista on jo ehti-
-nyt kieltäytymään ottamasta julkaisua vastaan on sitä vielä jälellä
siltä varalta että asiamiehet voivat ottaa uusia tilauksia.
Sensorin näin pitkäaikainen pidäty^^näyttää johtuneen siitä että
Joulä ei heitä miellyttänyt ja kun^illista-Jceinoa ei kuitenkaan ollut
sen tykkänään pidättämiseen niin koettivat sen arvon joulujulicaisuna
tehdä mitättömäksi pidättämällä sitä mahdollisimman kauan, yli kaksi
kuukautta; Tästä syystä toivomme että Canadan suomalaiset vastaa­vat
tuohon sensorin menettelyyn ^llä että hankkivat jokainen itselleen
tuon arvokkaan julkaisun. Meillä on sitä nyt kpn osa tilauksista on pe­ruutettu,
useita satoja siltä varalta että~asiamiehet voivat ottaa lisää
tilauksia.
Lopuksi pyydämme rielä huomauttaa että.Työmiehen Joulu on
sangen arvokas julkaisu ja sen kuvitus on mainio. Juuri kuvitus se
oiatin joka ensiksi täkäläisten pilckusensprien huomion asiaan kiin-nitti,
• • • •. . ^ :
Joulun hinta on 65c. lähettäkää tilauksenne nopeasti.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudburv. Ont.
SUOMEN ALMANAKKA
Box 69,
on nyt saatavissa Vapaudesta hinta 25c.
V A P A U S ,
Sudbury, Ont.
SUOMEN TYÖMIES, Suomalaisten Sosialistien pää-äänenkannat-taja
tulee Köyhälistön Kansainvälisen Juhlapäivän VAPUN kunniak­si
antamaan suuremmoisen Juhlanumeron tarkoitulcsella olla Suomen
ja Suomenheimon proletariaatin kansainvälinen tervehdyssanoma ja
tähän numeroon aijommesaada hajalla olevien: tovereiden tervehdyk­set
osottjpineen, voidaksemme olla sen avulla mahdollisimman lähei­sessä
vuorovaikutuksessa kirjevaihdon avulla kaikkialla mailmassa ole­vien
Suomalaisten toverien kesken.
Joukko ilmoituksena yhteisellä osotteella maksaa nimeltä 5 mk. ja
eri osoitteella tilan milkaan 10—20mk. sekä järjestöjen tervehdys 1/)Ö
mk. Suurempi.akin ilmotuksia otetaan mielihyvällä vastaan hinto­jemme
mukaisesti, jotka nähdään lehdestämme.
SOSIAUSTISIN TERVEHDYKSIN
SUOMEN TYÖMIES
HELSINKI, SUOML
Ilmotuksia voidaan lähettää myöskin vKapauden välityksellä
Meidän päätehtävämme on puolus­taa
rauhaa, joka takaa maan taloudel­lisen
työskentelyn ja uudestaan synty­misen.
Tämä koskee läntistäkin rin­tamaa.
Tov. Joffe solmi rauhan puo­lalaisten
kanssa suostumalla suuriin
myönnytyksiin, joita välistä sanotaan
luonnottoman suuriksi, päästäksem­me
rauhan porvarillisen Puolan kans­sa.
Etelässä me olemme saavuttaneet
luonnollisen rajan. Mustan- ja Aso-valtaamiseksi;
joten Kamtshatka jpij vanmeren rannikot, ja luotamme, et-edelleenkin
kuulumaan Neuvosto-Ve­näjälle.
Amerikassa ja Europassa ke­hittyvän
proletaarisen ^ valIaiÄ:umouk-sen
mukana —mikä tapahtuu, ellei
lähikutikausina. niin ainakin lähivuO;,
svria' ~ i jolloin kapitalistinen järjes^
telmä luhistuu, me saam. hyvin arvok-kaani^
teknihisen perinnön henkensä
heittäneeltä porvarilliselta yhteiskun-nalta.
.
tei Banskan eikä Englannin enään on­nistu
löytää uusia verdcsiä voimia,
hyökätäkseen maihinlasbijoi&oilla
kimppuumme. Rauhattomia paildcoja
ovat vielä Kaukaasia, sekä menshevis-tinen
Gruusia ja Armeenia. Viimemai
nitussa ön herrastellut da^akkien
puoluci joka nähtävästi on kukistettu
•ja sijalle astetettu-neuvostovalta, mi­kä
tieto kuitenkin kaipaa vielä vahvis
tusta. Mutta Kaukaasiassa, Gruusi­assa,
Armeeniassa ja Turkissa ovat
keskinäiset suhteet vakiintumattomia.
Sieltä käsin, voidaan mei^t saattaa
valtiollisesta tasapainosta ja vastoin
tahtoamme vetää sotaan. Näitä sil­mällä
pitäen olen sanonutkin, että
missään.tapauksessa emme voi sanoa
turvanneemmeJtseämme täydellisellä
rauhalla kaikilla "rintamilla. Lähim­män
vuoden tai" puolen Iculuessa voi­daan
sanoa vain: on saatettava kan­san
syvien rivien tietoon, että on mah
dollisuus harjottaa''-vakavaa taloudel­lista
työskentelyä, -pn saatettava tie­toon
Keskuskomitean j.-. hallituksen
päätökset, että meVtällä hetkellä koe­tamme
suurella tarmolla välttää kaik­kia
yhteentörmäyksiä, sekä myönnäm
me valtiollisia ja sotilaallisia takeita,
että naapurimme, olivatpa aition meis
tä raHiaita tai vihattavia, ovatpa sit-