Vapaus, October 11, 1921

              niimEnwmmmummMi[mmN. lEimONAINOASTMNEAiMEiraEMEm MAIUIAVOITETTAVANA!
PAUTUS TAPAH.
ESSÄ KAUTTA!
VAIN JÄRJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAf
TIISTAINA LOKAKUUN 11 P. — SUDBURY, ONT., CAN. — TUESDAY OCTOBER M , 1921
V V U O S I K E R T A - V O L . V
jlljgg Ford haluaa tuomareil-u
Venäjällä
,nut liikkuva-kuva-
«ityiielle trustUle
ijä on antanut syn-trustille,
jonka nimi
nema Talous-trustb.
hallitus luovuttanut
cuvain" teollisuuden
ren siihen teatterien
Imeillä ja ulkomaa-iinporteeraaininen.
tiedottaa saaneensa
ivostohailituksen kan
isaarilta, Lunarchars
anoi hallituksen-.Vir*
tuneen heikoksi" iä^
liikehaaraa ja;|nun
tsoi parhaaksi anitaa
i teollisuuteen ^yksi-joka
maksaa halli-ivitun
summan kor-trusti
vuorostaan on
in luotetuille firmoil
filmien importeeraa-
1 ylläpitämisestä jne.
loilla. Kansanvalis.
marcharski ilmotti
itterit yleensä on luo
yksityisten ryhmien
ten näytelmä- ja tai-iotka
maksavat- siitä
i korvausta hallituk-n
on myöskin varat-ä
istuimia ammatti-jksen
kontrolli, teat-rajottuu
nyt näyttä-esitysten
sensuroimi-n
ota osaa ohjelman
-en tähän asti.
3 ei ole myöskään e-insanvalistuskomissa-raan
maakuntain neu
tavina, jotka vastaä-iusmenoista
kussakin
Kansanvallstusicomis-aan
avustaa heitä
itta paikallisilla tieu-jllään
valintavapaus.
-o——
le lihavat palkat
Detroit — Henry Ford antamas­saan
julistuksessa on päättänyt. ryh­tyä
ägiteeraamaan Yhdysvaltain tuo­mareille
korkeita palkkoja, jotta tuo­marit
voitaisiin asettaa «yläpuolelle
kaiken vaikutuksen». Mr Ford esit­tää
ylioikeuden tuomareille maksetta
vaksi $75,000 vuodelta ja Federaali-oikeuksien
tuomareille $25,000'vuo­delta.
Fordin ajatuksen mukaan tuomarit
täten voitaisiin ehkäistä ottamasta
rahalaiijoja. Siis aVonainen tunnus­tus,
että/tuomarit jakavat «oikeutta»
niille joilla on rahaa. Työläiset ei­vät
kuitenkaan ole lapsellisia, että
askoisivat' Fordin uuden suunnitel­man
olevan vähääkään hyödyksi kan­san
pohjakerröksiilet •'
Branting^ muodostanee
uuden hallituksen
Balkanilta päin uhataan
mailmanrauhaa
Tukholma — Vaalien tulosten joh­dosta
on Ruotsin nykyinen ministe-ristö
pyytänyt eroa toiinestaan ja us­kotaan
kuhinkaan kääntyvän oikeis­tososialistien
johtajan Brantingin
puoleen, että hän muodostaisi uuden
hallituksen. Uuden hallituksen ar­vellaan
tulevan yksinomaan sosiali-dmeokraattisen,
koska liberaalinen
puolue tuskin tulee ottamaan osaa
kokoorausministeristöön.
• — o
Brittiläinen kenraali en
nustaa uutta sotaa 5
vuoden sisällä
Belgrad — Jugo-Slavian hallituk­sen
uskotaan kutsuvan aseisiin useam
piin ikäluokkiin kuuluvat miehet.
leinen< sotilas ja armeijaesikunta on
pitänyt neuvottelua tilanteesta ja sa
nötaan sen neuvottelujen seurank-se
na olevan sen, että hallitus ryhtyy
mobilisoimaan joukkoja. Armeija
liikekannalle asettaminen johtuu ta
pahtumien kulusta Albanian rajoilla
kuin myöskin Unkarin sotajoukkojen
keskittämisestä.
Tilanne Balkanilla on taas viime
aikoina kehittynyt siihen suuntaan
että mahdollinen suurempi teurastus
voi olla odotettavissa. Kansojen liit
to! Mitä varten se on perustetta
Sen sanottiin olevan ainoan, joka pys
tyy ehkäisemään sodat ja kuitenkin
voidaan meifidtä, että sen tehtäviin
kutiluupäa^iallisesti mailtaan prol
tariaatin ja sen vahvistuvain voimain
kehittymisen vastustaminen.
'— o——• •
Italia sovittelijaksi ^iir^
genlandin jutussa
annattaa yhä
itista velko-littausta
Lontoo — «Uusi sota tulee syt­tymään
viiden vuoden sisällä, sikäli
kuin minun tajuntani sanoo minul»,
le», lausui kenraalimajuri Brancker,
ent. hallituksen ilmailu-osaston pääl­likkö,
luennoidessaan Lontoossa tors­taina.
"«Tätä sotaa ei julisteta, se
syttyy äkillisesti ilraailuhyöbkäyk-sesjä.
»
• • o •
Rooma —• Markiisi Torretta, Itali­an
nykyinen ulkoministeri läksi kes­kiviikko
iltana Veniceen tapaamaan
herra Schoberia, Itävallan kansleria
ja M. panffya, Unkarin'ent. ulkomi­nisteriä,
tarkotuksella saada aikaan
lopullinen sovinto Burgenlandin asi­assa.
Markiisi Terretta tulee toimi­maan
Itävallan ja Unkarin välillä so­vittelijana
tässä asiassa, josta on ol­lut
sodan alkaminen näiden kahden
maan välillä pelättävissä, ja osittain
rajakahakoita jo käytykin.
. ö—:—^ .
las
perustettu
edonannot Yhdysval-siihen
suuntaan että
iän hetimiten ryhty-iiin
saatavnensa suh-ika
vaatii saataviaan,
)utumaan lujille nii-a.
varsiakin kun kaup
lamaannuksissa ja
ankara työttömyys,
puhuessaan Dundees--
ismailmallista velko-
;amista (tietystikään
etteikö Venäjä olisi
amaan pörssipohatoil \
a). Professori Key-htavat
auktoriteetit
1 suurta kannatiista,
Britannia luopuisi
iiistaaa. sotakorvauk-a
että toiset liittolai-ja
anomatta et-ntaiii
liittolaisten ve-
Sylvia Pankhurstin (litäisi olla ten
kannattajia
valtiomiehet ja ' fi-rt
sitämieltä että suu
yat suurimpina estei
iisen kaupan virkoo-
•^i-'i;-:in Saksan kon-a-
'^^''rma pakottaa Sak
^•alpoja tavaroitaan
«uiden maiden mark-
'l^:äi;ten brittiläisten
käyntiä. Yhdys-
^nia.^ta syystä, ITidys
asauppa • menettäen
niarkkinansa, Ky-
«-aa esille Washing.
—0^ ^_
nykyinen
»Venäjällä
•Moskovasta neuvos-aviisia
teitä saapuneet
«•tä Santeri Nuorte-
^"t«ttu vielä silloin
etinen kierteli täällä,
ta-aperin. Hänet on
» pari riikkoa sitten
annettu entistä toin^
Lontoo :— London Times lehden
työasiain kirjeenvaihtaja,tiedottaa leh
delleen, että Sylvia Pankhurst, kuu­luisa
äänioikeustaistelija, ja viime­aikoina
kiivaana radikaalina esiinty­nyt
englantilainen nainen, joka hil­jattain
pääsi Englannin oikeusistui-men.
hänelle tuomitsemasta vankeus­rangaistuksesta
vapauteen, on ilmot-tanut,
että hän tulee jatkamaan toi­mittamansa
lehden «Workers Dread-noughtin
» ulosantamista ja tulee leh­den
palstat; käyttämään neljännen
kansainvälisen asian palvelukseen.
Äskettäin kerroimme miten. Pank­hurstin
ja"brittiiäisen-. kommunisti­puolueen
T. Komitean välillä oli ollut
erimielisyyttä lehden ulosantamisesta.
Kommunistipuolue vaati, että lehteä
olisi toimitettava ja ulosannettava
Jcommunistipuolueen- kontrollinalaise
na, vaan sen toimittaja, ediellämainit-tu
Lydia Pankhurst ei siihen suostu­nut,
vaatien lehden itsenäisenä pysyt
tämistä, josta seurauksena hänet ero­tettiin
brittiläisestä konimunistipuo-lueesta
ja hän ilmoitti, että lehden
julkaiseminen tullaan lopettamaan.
Nyt kuitenkin sanotaan, että lehteä
edelleenkin tullaan julkaisemaan, mut
ta että se tulee palvelemaan Berlii­nissä
joku päivä sitten perustetun
neljännen kansainvälisen asiaa, TuoI
lainen kansainvälinen pitäisi peruste­tunpa
kuuluu siihen jo 80 tuhatta jä­sentä.
Samoin «kertoo edelläsanottu
kirjeenvaihtaja, että perustetuksi ker
rotun Intrenationalen kannattajina
ovat m.m. Serbian ja' Bulgarian sosia-listitr-
Neljännen Intemationalen perus­tamisesta
ja siihen suuntaan puuhai­lusta
on ollut puhetta pitemmän a-jan,
mutta mitään varmuutta siitä ei
vielä ainakaan ole. Jos se nyt olisi
perustettu, olisi niittenkin" amerika-laisten
ja muitten opportunististen
sosialisteiksi itseään nimittävien työ-väenpettureiden
toivo toteutunut ja
heillekin avautaisi mahdollisuns työ­väestön
pettämiseen kansainvälises­sä
mittakaavassa.
Muhamettilaiset kiel­täytyvät
viroista
Intiassa
Lontoo — Daily Heraldin saamien
tietojen mukaan bn'Intian kansalli­sen
itsenäisyysliikkeen johtaja Ma­hatma
Gandhi antanut seuraavanlai­sen
julistuksen:
«Meidän on uudistettava Ali veljes
ten menettely ja mentävä vankiloihin
meidän tulee julistaa tuhansilta pu­hujalavoilta
että on synti kenenkään
muhamettilaisen tai hindun palvella
brittiläistä hallitusta, ei enempi sota-miehenä
kuin muissakaan viroissa.»
sanoo Herald.
Tämän julistuksen kehoittamana sa
noo Hierald suuria joukkokokouksia
pidetyn kaikkialla Intiassa. Kymme­nen
tuhatta ihmistä Gawnporessa,
jossa väkijoukko - vannoi uskollisuu­den
kokoiiksen puheenjohtajan esit-täitiälle
päätöslauselmalle, niissä mu­hamettilaisia
kielletään liittymästä
brittiläiseen armeijaan.
• • _o—: __
la»
a
Kratinin «elostiu S/9.
Venäjän kommunistisen puolueen
Pietarin järjestön aktiivisten toimit­sijain
kokouksessa tk. 5 pnä esitti
tov. Krasin Neuvosto-Venäjän talou
dellisesta ulkopolitiikasta seuraavaa:
Minä haluan/— alkoi tov. Krasin
• antaa lyhyen yleiskatsauksen ku
luneeseen ajanjaksoon ja esittää nii
ta perspektiivejä, jotka meitä odot­tavat
lähimmässä tulevaisuudessa.
Meidän kauppasuhteemme ensim­mäinen
alku Europan kanssa kuuluu
siihen aikaai; jolloin olimme lopetta
neet strdät Latviaa ja muita pikku
valtioita vastaan. Tämä alkukanp
pa ei oleellisesti kiinnittänyt mieliä,
ellemme merkitse meidän siUoin s^a-mianime
Isoja määriä lääketarpeita,
joista meillä oli tavaton puute, sak
hariinia ym., V. 1920 Viron kanssa
solmlamamme rauhan jälkeen meille
ava]it.ui ellei juuri, akkuna, niin Icuiten
kin vtUiainen rako Eurooppaan Rää
velin sataman muodosa», jonne me
saimme vapaan pääsyn. Viron kanssa
tehdyt kayppasopimukset eivät kui
enkaan olleet meille riittävän arvok
kaita. Tähän aikaan voidaan laskea
myöskin kuuluviksi>en8immäi8et yri
tykset aikaansaada kauppasopimuksia
Länsi-Europän kanssa. Liittolaisten
corkem neuvosto Parisissa päätti nä
et alkaa säännölliset kauppasuhteet
Neuvostotasavallan kanssa osuuskun­tien
Välityksellä, missä tapauksessa
Venäjän osuuskuntien keskusliiton
valtakirjalla varustettu valtuuskunta
fäsitettiin Neuvostovallan edustajak
SI.
Sopimus Ruotsin kanssa.
Ensimmäinen kauppasopimus Ruot
sin kanssa solmittiin osuuskuntien
ceskusliiton eikä Neuvostohallituksen
nimessä, koska Venäjää ei muodollises
ti entente-Iiitto .vielä ollut tunnusta^'
nut. Ruotsissa mainittuun aikaan oli
Imanala erittäin raskas, vaikka Ruot
si olikin sangen halukas solmi^maan
meidän kanssamme kauppasuhteita.
Sillä tuli valtuuskuntamme kosketjik-siin
uuden saartorenkaan — i kulta-renkaan
kanssa, joka oli yhtä raskas
kuin poistettu merisaartorengas. Neu
vostovallan kullan vastaanotto mak­suiksi
tavaroista julistettiin näefmah
dottomaksl. Kuitenkin onnistui mei­dän
pitkienneuvottelujen jälkeen sol­mita
yksityisiä sopimuksia Nyqvist-
Hoimin veturitehtaan kanssa, joka
johtaa 14 yhdistynyttä Ruotsin metal
litehdasta. Me osoitimme, että vas­taanottamalla
tilauksia, tehdas tur­vaa
itsellen edullista työtä moniksi
vuo.siksi ja aluksi me myönsimme 25
miljoonaa Ruotsin kruunua kullassa,
jonka ko.s.kemattomuude^T Ruotsin
hallitus takasf. Tämä valuuttakaup­pa
salli meidän suoriutua ja sivuut­taa
n k. kultasaartorenkaan. Näin ol­len
me paitsi saamiamme meille vält-
, . " it^m^Somiä'tavaroita, yllytimme kil-
Hoover-kehottaa Jiike^-iiä?^'^ Skandinavian
päätöksenään että kulta kuuluu Neu­vostohallitukselle
eikä ole takavari­kon
alaista.
Me kaikin voimin pyrimme herät­tämään
Englannin kauppamailman
huomiota kauppoihin meidän kans­samme.
Eun kauppasääty kieltäj-tyi,
niin me käännyimme puoli-spekulant
tisten ainesten puoleen, pyrkien saa­maan
meille tarvittavia tavaroita näit
ten kautta, solmimme essikuvallisia so
pimuksia esim. Armstrogin tykkiteh­taan
kanssa 1,500 veturin siirrosta sil
Ie korjattavaksi 5 vuoden kuluessa.
Toisen kerran selitimme Lloyd Geor­gelle
osoittaen, että Venäjän tilauk­set
tulevat vähentämään työttömien
lukumäärää. Lopuksi möidän suu-renomoinen
tilauksemme Saksassa
täytti Englannin porvariston kärsi­vällisyyden
maljan ja se pelästyi jää
vänsä ilman sopimuksia Venäjän kans
sai Ja' vaikka Kronstadtin kapina ei
ollut vielä likvidoitu, allekirjoitettiin
sopimus.'
Kiinnittäen erinäisten ryhmien huo
miota, herättäen kateutta ja kilpai­luhalua
asettamalla erinäiset toimini­met
vastakkain, me vähensimme tap­piotamme
kullan kuluttamisessa. Me
maksoimme realisoimisesta 15 pros.,
12 pros., 10 pros., kauppasopimuksen
hetkellä jo 6 pros. ja kesällä 2 pros.,
1% pros. Nykyisin Amerikan kans­sa
lastemme elintarveavustufcsesta teh
dyn sopimuksen jälkeen Hoover on
valmis ostamaan meille elintarpeita
ottamatta mitään palveluksistaan ja
meidän kultamme alkaa käydä täydes
tä arvosta. Näin ollen askel askeleel
ta seuraten tarkoitusperiämme me
lemme likvidoineet kullan saartoren­kaan.
Näinä päivinä allekirjoitetaan kaup
pasopimus Norjan kanssa ja lähim­mässä
tulevaisuudessa Italian kanssa,
Ulkomaakaupan kansankomissariaa­tin
toiminta
Ulkomailla käytävät ostot ja myyn­nit
suorittaa meidän ulkomaakaupan
csingankomissariaatti, jolla on paikal
isia valtuutettuja tuonti- j.i vienti-paikoissa
ja ulkomaisia edustajia niis­sä
maissa, joitten kanssa olemme kaup
pasopimuksia solminneet.
Sopimus Hamburg-Amerikah linjan
kanssa
Tov. Krassin selostaa seikkaperäi­sesti
neuvotteluja Hamburg-Ameri-kan
linjan kanssa, joka on suurimpia
Europan laivayhtiöitä. Sopimuksem­me
tämän linjan johdon kanssan e-dellyttää
ei ainoastaan meidän käytet
tavaksemme rikkaan teknillisen ko­neiston,
vaan turvaa meille myöskin
ylivoimaisen vaikutuksen linjan hal­lintoon,
joka on mennyt sangen mie­lellään
sopimuksieen oikein arvioiden,
että sillä kokemuksella, joka heillä
on, heidän on verrattiiin edullista olla
täin laaja poliittinon r..nrkity?. Tä­män
yhti in halliimon johdossi, joka
yhtiö käsittää Kyshtimski» kupari-valimotehtaat,
kivihiilikaivoksia ja
sinkkialueita, on ollut Leevi Urgardt,
suuri osakkeitten omistaja, jonka
Krassin tapasi Lontoossa. Tov. Kras
sin osoittaa, että neuvoteltuaan hä­nen
kanssaan, Urgardt matkusti Pa­riisiin,
jossa hii.iep tuli seikkapt^räises
ti puhua VeiJIii» velkamiestM kujs-sa,
joitten muodostaman yhtiön pu­heenjohtajana
toimii Nylans. Nykyi­sin
ön mainittu Urgardt suuri kapita­listi
ja oltuaan vielä.äskettäin Venä­jän
kiivaimpia vihollisia, oleskelee
hän nyt Mosko/pssa j.i tUmä ykäin jo
voi todistea, eUii nu'a\rotrij"*Ji konses-siooneista
ovat a3etd<.ut todelliselle
pohjalle.
Kansainvälinen iDina
Turkkibalnaapubdisbia
iboilisista
El ole taipuva neuvottelemaan raa.
hasta ennenkuin viimeinenkin
fcreifekalainen on karkotettu
Anatoliasta.
Edelleen tov. Krassin koskettelee
kysymystä kansalnvSltsestä lainasta
tavaran tai raiianmuodossa kuin
myöskin luotonannon alkamijsesta.
Tov. Krassin osoittaa, että sellaisen
kärjistyneen taloudellisen kriisin val­litessa,
jota nykyään on kaikkialla E\i
nopassa havaittavissa, hänelle tehtiin
vakavassa mielessä tarjous rakennut
taa luotolla meille välttämätön kaup
palalvasto. Tämän luoton järjesti
miseen mitä laajemmissa mittakaa<
voissa onnistui Krassinllle hänen sn
nojensa mukaan kiinnittää Lontoos­sa
lordi Cecilin Kiiomlota.
Jokaista kansainvälistä sopimusta
jonka Neuvostovalta on solminnut
me pyhästi tulemme noudattamaan ja
on Venäjän kansa satakertaisesti pai
kitseva jokaisesta lainasta. Mutta tä
mä ei tietepkääin koske tsaarin halH
tufcsen ottamia lainoja.
Tällä hetkellä, osoittaa tov, Kras
sini —.me olemme kovin lähellä suur­ta
rahalainaa ja tämän ison lainan
antaa meille ei kukaan muu kuin
Ranska, joka vain tätä tietä voi kor­jata
lukemattoniittt virheensä Neuvoa-to-
Venäjän suhteen. Ranakalolse
fllkflvaf nähdä, että erillls/yg, johon­ka
he olivat itsensä asettaneet, saat­taa
heidät epäedullisiin olosuhteisiin
ja vie toiveen häviämiseen, saada ta­kaisin
miljardinsa. Tov. Krassin o-soittaa,
että tämän yhteydessä Parii­sissa
on käynnissä seuraava puheen­parsi:
«Maksamisen velvollisuus on
kaunista, mutta Krassin (lähentelee
krasen sanaa, joka merkitsee kaunis­ta)
ei ole suostuvainen maksamaan».
Keskinäiset suhteet Ranskan kanssa
Toiveet poliittisesta tunnustami­sesta'
ja rahalainasta Ranskan taholta
perustuvat eräisiin faktillisiini tosia­sioihin.
Ei ole ollut totta kyllä välit­tömiä
neuvotteluja, mutta on ollut
«yhteisiä,tuttavia». Nämä ovat ker­toneet
meille, että Ranskan hallitus
ei enään ole Venäjän kansan yiholli-asiallisessa
kosketuksessa Veniijiin j nen. että sc käsittäii, ottä 15 vuoteen
miehiä auttamaan
Saksaa
New York Yhdysvaltain kaup
pasihteeri Hoover täällä. pitämäs­sään
puheessa painosti kuinka tär­keätä
on nyt ryhtyä työhön Euro­pan
luoton ja irahakannan normaa­liin
J)alauttamiseksi, jotta liikeelä-mä
voisi palautua ennalleen. Erikois
sesti hän kehoitti.Amerikan liikemie­hiä
avustamaan Saksan markan va-kaaflnuttamiseksi.
Seitsemän suomalaista
merimiestä hukkunut
merionnettomuu­dessa
Tukholma — Suomalainen höyry­laiva
Hanni on haaksirikkoutunut an­karan
myrskyn käsissä Ruotsin ran­nikolla.
Seitsemän laivan miehistös­tä
hukkui, viiden onnistui pidätel­lä
kallioilla, johon myrsky heidät a-jeli,
josta heidät sittemmin pelastet­tiin,
nämäkin ollen hyvin heikkoja on­nettomuuden
ja myrskyn aiheutta­man
kylmyyden käsissä.
maissa vaan myöskin: europalaisissa
toiminimissä, koska sopimuksien te­ko
Ruotsin kanssa on kiihoittanut Eu
ropan porvariston ruokahalua.
Sopimus Englannin kanssa.
Seuraavana voimakkaana avustaja­namme
oli Englanti, joka poliitlisessa
suhteessa on, Europan tärkein ja vai­kutusvaltaisin
maa. Neuvottelumme
sen' kanssa jatkuivat vuoden 1920
toukokuusta tämän vuoden maalis­kuuhun,,
Englannin hallituksen otta­ma
kanta tässä suhtepssa, --kuten
muittenkin maitten, — oli kaksinai­nen
ja vihamielinen. Loppujen lopuk
si me voitimme, saavutimme kauppa­sopimuksen
solmiamisen sen Englan­nin
kanssa, joka oli lausunut, että jo­kainen
bdlsheviki, joka joutuu sen kä
siin on hirtettävä. Kauppäsopimuks.
solmiaminen Englannin kans^ mer
kitsi meille voittoa. Allekirjoittamal
la sopimuksen Englanti tunnusti Neu
vostoHallituksen todellisen olemassa­olon.
Sopimuksessa on kyllä oleelli­sia
puutteellisuuksia. Se ei sisällä
Neuvostovalläii, Neuvostohallituksen
poliittista tunnustamista.
«Kullan saartorenkaan» mnrtO'
. ninen.
Tov. .Krasin. Icertoo sitten seikka­peräisemmin
siitä, kuinka «kullan
saartorengas» murtui Englannissakin.
Englantilainen tuomioistuin saneli
kanssa, joka ennemmin tai myöheni
min korjattuaan vaurionsa on valtaa­va
.sille kuuluvan aseman mailmas.^a.
Ulkomaakauppa — valtion mono­poliksi
Tasavallan talouden yleisessä luon
nokse.ssa ei ollenkaan ole epäilyksiä,
että ulkomaakaupan,— proletariaa­tin
diktatuurin yhden päJiperustcen
— tulee olla valtion rnononoJina. .'lo-tien
jälkeen, jolloii maa on tavatto­massa
väsymystila.ssaän, ei saa avata
Tasavallan rajoja, joitten kautta le­veänä
virtana tulisivat menemään ulos
tavaramme, seikka, joka voisi tuUa
myö.skin taloudellisen orjuuden pfru:^
taksi. Esimerkin tästä me näemni';
.Saksassa, jossa n.k. «Länteen olevan
reiän> kautta virtasi paljon arvokas­ta
voittajamaihin. Samanlainen ku-va
oli näkävissä myöskin Itävallas­sa,
joka menetti lukuLsan ' määrän
taiteellisia kalleuksiaan ja taijlujaah
museoistaan ja valtakunnan kammi
oistaan. Meidän ruplan kurssimme
rajattoma.sti laskies.sa meidät olisi.hei
posti voitu ostaa mitättömästä hin­nasta.
Konsessioonit
• Tov, Krassin osoittaa, että nykyi­sin
ovat neuvottelut päättyneet e-räitten
tehtaitten ja laitosten vuok­ralle
annosta ruot,?a'ai»ill.> yhtiöille,
joitten joukossa on Pohjoinen j»ähkö-lennätlnyhtio,
paperitehdas «Dubrov-ka
» ja joukko tulitikkutehtaita. E-nemmän
huomiota kiinnittää venä-läis-
aasialaisen yhdir.tyneen vhtiön
käytettäväksi anto, mikä seikka ei ai­noastaan
ole tärkeä tuotannollisessa
suhteessa, vaan jolla my'Iskin on erit
ei Neuvostohallitus kykene maksa­maan
eikä sittenkään ennen, jos au­tetaan
Veniijää ,sen taloudellises.sa
kehityksessä.
Minä arvelen, .sanoo Kras.sin, että
nyt, kun on selvinnyt, että me kyke­nemme
torjumaan nälän, tulee vuoro
neuvotteluillekin. Mutta me ajamme
ne käytännöllisesti perille. Jos Ve­näjän
paperi maksaa Pari.sin pör.ssis-
.sä 18 frangia, me emme käy maksa­maan
siitä, 100 frapgia; Meidän tu­lee
«rikkoa ruplan» tai kuten vieraal­la
kielellä sanotaan «^konvertoida lai­nat/..
Sitäpaitsi me esitämme vasta-vaatimuksia.
Jos ranskalainen pank­kiiri
ori joutunut kärsimään venäläi.''-
aa.sialaisen pankin kansallistuttjfmi-
.sesta, niin on kärsinyt myöskin rans­kalaisen
kranaatin Odessassa tappa
man työläisen vaimo. Ja tällfjisilla
vastaan esiteyillä , vaatimuksiilamme
meidän onnistuu huomattavasti pie­nentää
velkaamme. Mutta tilKsiikään
me emme ota itsellemme kuormaa,
velvollisuuksia,, joita emme jak-ia suo
rittaa, me pyrimme .saamaan lykk.H-ysaikaa,
sanokaamme vaikka 15 vuo
deksi.
Konstantinopoli .r--'turkin natio­nalistit
ilmottayat ettei rauhanneu,
Vottelutigreikan kansaa tule kysymyk
seenftäSn ennenkuin ! viimeinenkin
Jcreifckalainen, sotilas on karkotettu
Anatolian alueilta. .
African-Karahussar rintamalla on
kolme turkkilaista divisionaa pakot-taneet
kreikkalaiset perääntymään.
Turkkilaisten el ole kuitenkaan on.
nlstu^ut vielä vallata Aflum-Kara-hisasria.
Turtln punia on nykyisin arvol­taan
64 senttiä. Turkin rahamlnls.
ten selittää Turkin rahanamn alen­tumiseen
syyksi kreikkalaisten har­joittaman
propagandan ja fiärimäi-sen
pörsslkelnottelun. Enneii mail-man
sotaa oli TurMn puntan normoa-uarvoJJ.
i39. -
o-maanviljelysbue-
Inlernational Harvestei* yhtiö saanut
kutsun ottaa Moa^vassa oleva,
tehdas jiJ.Ueen haltuunsa.
RHha NeuvQstohnllituksen ilmo-totaan
kutsuneen International Har-vester
Co:n ottamaan jälleen Mosko<
yassä oleva maan vii jelyakonetehdaa
haltuunsa. Tätä pidetään askeleena
suurten ulkomaalaisten teollisuusyri­tysten
uudelleen alkamisen? Venäjäl­lä.
• ,
Thomas Anderson, mainitun yhtiön
europalaisten: liikkeitten yleinen pää­liikkeen
johtaja ja hänen mukanaan
Mr. McAlister, ent. Moskovan tehtaan
Lsännöitsijä ja Mr. Danner saapuvat
Rääveliin tällä viikolla, jatkaakseen
sieltä matkaansa Moskovaan. Danner
on yk.si mainitun yhtiön virkailijoita,
asuen nykyi.sin Riikassa.
Mo.skovasta saapuncitten tietojen
mukaan International Harvester yh­tiön
jättiläistchdas Moskovassa on
yksi suuria teollisuusyrityksiä, jonka
neuvostohallitus haluaa siirtää jäl-een
entisille omistajilleen. Mikäli
tiedetään on tehdas hyväs.sä kunno-s-
•sa,
Sikäli kuin tiedetään on Krassin
tehnyt mainitulle yhtiölle tarjouksen,
että yhti» oltaLsi tehtaan haltuunsa,
ehdoilla etta neuvo.stohallitus hank­kisi
työvoiman ja o.san yhtiön voitois­ta.^
Yhtiön viranomaiset matkustavat
nyt Moskovaan tarkastamaan teh­taan
nykyi.sta tilannetta, lopullinen
päätös komppanian ja neuvostohalli­tuksen
tulevien suhteiden järjestelys
tä riippuu komppanian Chicagossa
oIeya.'<ta johdosta,
_o : .•
Kristityt ratkaisevat
suuntariitojaan tap­pelulla
kirkossa
Politiikkamme
Mutta mak-saaksemme rahoj.-i, on
meidän palautettava cnn.»'.!eei vien
timme, peltomme, kuljetusvälineem­me
ja suuret tehtaamme ja tätä var­ten
on meille annettava ei kokeekiil
lOQ miljoonaa frangia, vaan todelli­nen,
hyvä, huomattava, muutamiin
miljardeihin kultarupliin nouseva lal
na. Meidän taloudellisen ulkopoli­tiikkamme
perustana on Punaisen'ar­meijan
menestyminen, joka on saanut
ulkolaiset hallitukset vakuutetuiksi,
Nev/ York •— Sunnuntaina ilta­päivällä
iski kreikkalai.s-katoolisen oi-keauskoisen
kirkkokunnan pappi kir­kossaan
erästä seurakuntalaistaan,
rikasta tehtailijaa kultaisella kyntti-
Jäjalalla päähän, niin että hänen kal­lonsa
meni puhki. Tappelun .sielun­paimenen
ja hänen lampaansa välillä
sanotaan aiheutuneen suuntariidois-ta,
joita mainitussa seurakunnassa on
käyty jo pitemmän aikaa. Seurauk-
.sena pappi Kirrilo Vafradakisin iskus
ta oli, että tehtailija Nicholas Var-zekakos
kannettiin kuolleena pois
kirkosta. Pappi ja kirkon esimies on
asetettu syytteeseen murhasta.
että heidän on odotettava vaihdosta
Venäjjällä kymmeniä vuosia ja sinä ai
kana yoleinaan käyttämättä VenäjSn
tehtejp^lM sitten tehdä sovinto Neu-vQt^
i^laji k&nsBa, joka yksin on
mai^isiMi^))^äntä.