Vapaus, February 14, 1927

              Sisu 2 Maanantaina, faelmik 14 pinä-^onday, Feb. 14 No. 18 —
VAPAUS
Canadan suomalaisen. työväestSn ^ainoa äänenlumsattaja,
i l m e s t y y SudborysBa, Ont^^ maasantama, keifldvnkkona
Ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO V A A R A .
Eegistered at the Post O f f i c e Department, Ottawa,
ma eecond clasa matter.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada. P u b -
lizhed i n Sudbntry, Ont., c v e r y Monday, Wedne8day
and F r i d a y . —,
keinoja j a lupauksia, joita valtaluokat käyttivät sota-kiihkoa
nostattaakseen, lausui hän sitte m.jn. seuraavaa
Missä on tuo kSnsoille suurisuisesti lupaamanne
•cvapaus>? Onko se samaa k u i n vapaus nähdä, nälkää
mässäilevän rajattoman ylellisyyden keskellä?
Missä on tuo «oikeus»? Onko se samaa kuin «vai
vaishoitolakinne» ja/«vaivaistalojenne» suoma oikeus?
Missä ovat takeet ihmisyyden suojeldcsesta? OiJco
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 60c palstatunma.
Nimenmuutosilmotukset 60c k&rta, f1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotukset ?i. 0 0 kerta, $2.00 3 kertaa.
' Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Euolemanilmotiikset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
kiitoslauseelta t a i muistovärsyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c k e r t a , $1,00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a ilmotnsakenttnurien on, vaa-,
dittaessa, lähetettävä jlmgtushinta etukäteen.
General advertising ratcs 75c per c o l . i n c h . M i -
omium charge f o r single insertion 75e. The Vapaus
IB the best advertising medium among the F i n n i sh
Peopie i n C a n a d a .. ^
Jos ette m i l l o i n tahansa saa vastausta ehsimSiseen
kirjeeseenne, k i r / o t t a k a a uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
.!. V . KANNASTÖ. L i i k k e e n h o i t a l a.
KommimistH ja kunnaltispolitiildc^
Winnipe£rissa
..Kommunistipuolueen jäsenen valitseminen Icaupun-ginvaltaustoon
Winnipegi6sä on. herättänyt huomatta
vaa'Mielenkiintoa ei vain Winnipegin, vaan koko maan
työläisien keskuudessa, kirjotta^ toveri Leslie Morris
Winnipcgistä.' Hän ssnoö, eitä puolueelle oi'» alun-
.pitäen selviönä, että kommunistisen valtuusmiehcn olisi
Otettava itsenäinen kanta j a että hänen ei saisi sekaan­tua
mihinkään poliittiseen kuherteluun itsenäisen työ­väenpuolueen
listalla valittujen viiden yaltuusmiehen
kanssa, vaan että Canadan työväenpuolueen periaatteita
tulisi noudattaa. Työläisiä j a heidän etujaan koskevis­sa
kysymyksissä tulee toveri Kolisnyk tietenkin äänes:
tämään tämän ryhmän kanssa, samalla kertaa antaen
kqnfuniinistiscn tulldnnan keskustelunalaisille kysy-
•myksille. . '.•.•.i^ • .
. .-Morris .arvostelee itsclnäisen tyoväenpuoljieen val-
•'tuU^iesryhmää hajanaisiiudesla, mikä samäilla meikit-
•'slfeö heikkouita. Vjxäen valtuiiston ensimäisessä koko-tiksessa,
missä valittiin tarvittavat komiteat, jo selvisi,
,c1tä porvarilliset valtuusmiehet himoitsivat verta, lau^
suu hän. He eivät luovuttaneet työväenrjhmän jäse-n
i i l e ylilään puheenj<Jitajanpaikkaa näissä eri komite­oissa,
minkä johdosta itsenäisen- työväenpuolueen v a l -
tuusmicsryhmän jäsenet Flye j a Blumberg. protesteera-sivat
puolustelevalla tavalla. Ryhmän jäsenten puhesis-^
}a äänestystavoista selvisi, että he eivät olleet kes-,
' kenään sbpincet yhtenäiscöta esiint>rmi|^
^riTnfect'kaiken sattuman *^Äaa^^
tus ryhmän heikkoudesta. Meidän toverimme .valittiin
useihin komiteoihin, niihin kuuluen työttömien häta-apukomitca.:
Näissä komiteoissa suotitetaankin suurin
osa valtuuston työstä./ ,
Tähän mennessä ei VailttiU6t<^sa ole öUut esillä i h i -
laän erikoisen tärkeästä merkityksestä olevaa asiaa,
kertoo' toveri Morris edelleen. Se seikka, että Winni-pegissä
ei ole nyt vaikeata työttömyyskriisiä, mikä on
ollut tavanmukainen talvikuukjausina, ön aiheuttanut
-sen, että ei ole pohjaa sille valistus- ja järjestämistyön
määrälle, mikä on suoritettu edellisinä vuosina. Työ­läisten
tyytymättömyys bn tähän saakka ilmennyt vain
yksilöllisissä protesteissa. X ^ ^ n mennessä on toveri
Kolisnykin huomioon tullut noin seitsemänkymmratä
lyötlÖmyystapaustaK joiisa on tarvittu avustusta. Jär­jestäytymisen
tarpeellisuutta painostetaat työttömille
sikäli kuin siihen on mahdollisuutta. Tänä talvena
eivät virahomaisel ole antaneet yksinäisille työttömille
miehille minkäänlaista avustusta eikä minkäänlaista
hätäa]pukoneistoa ole pystytetty. Kolisnyk tulee teke-mälin
voitavansa nostattaakseen vaatimuksen tämän
epäkohdan korjaamiseksi, vaikka työläisten keskuudes­sa
vallitsee äärimäinen hiljaisuus sen suhteen.
Rahastokomiteassa on Kolisnyk vastustanut tavan­mukaisten
apurahojen luovuttamista porvarillisille ur­heilujärjestöille
ja onnistunut tähän saakka pitämään
asian keskeneräisenä. Tässä asioissa olivat itsenäisen
työväenpuolueen listalla valitut valtuusmiehet pakote­tut
kannattamaan häntä, vaikka jotkut heistä olivat
apurahomäärien pienentämisen eikä täydellisen kieltä­misen
kannalla. Hän vaati myös kaiken painotyön
teettämistä järjestyneitä työläisiä palkkaavissa painois­sa,
mutta hänen esityksensä hyljättiin.* /
Läheisessä tulevaisuudessa tulee Kolisnyk otLamaan
tarpeelliset askeleet puolueen kunnallisen ohjelman
esittämtseksi. Sen tärkeimpänä kohtana on kysymys
vuoden 1919 «orjasopimuksen» kumoamisesta. Mai­nittu
«orjasopimus» kieltää kaupungintyöläisiltä o i ­keuden
liittyä työväenjärjestöihin. Niinikään vaadi­taan
ohjelmassa kaupungintyöläisten palkkojen korot­tamista.
Tämä kaikki osottaa mitä Icoimmunisti voi
tehdä kapitalistisen luolum htdlintolaitpksessa j a ku­se
sitä, mikä on osanaan kodittomilla j a onnettomilla?
Missä on hyvinvointi? Onko se sitä samaa «hyvin
vointiaz» kuin ryysykerjäläisten ääretön kurjuus?
Missä on rauha? Onko se sama kuin kuoleman
«rauha»?
Sillä nythän taas on teillä vielä kerta valmistella
satovuodet, aidot^ «leikkuutalkoot» kuolonviikatteella
— Mielipuolisuudessanne valmistatte vieläpä entistä
kamalampia tuhovälineitä. — Äärettömässä »häijyydes­sänne
panette kevytmielisesti kansojen o m a i s u u ^ tu
houtumiselle alttiiksi. — Sokeudessaime aiotte te jäi
Icen upottaa petturuutenne viattomain vereen. — P a ­huuksissanne
täytätte taivaat tuhoatuottayilla lentoko-nelaumoillanne^
jotka ykskaks kietovat nukkuvat kau­pungit
myrkkykaasupilvillä. — Hävittävät yhdessä ai­noassa
yössä sen, minkä rakentamiseen vuosisatoja on
käytetty, — Pudottelevat yläilmoista räjähdyspomme-jaan
toajaväkisiin .ahtaihin jtyoväen asuntokasarmeihin
joissa palkkaorjanne asustavat. — Ruiskuttelevat maa­seudut
myrkkykaasuja täyteen. — Tukahduttavat hä-kämyrkyillään
taajaväkiset yhdyskunnat.
Kylmäkiskoisen kyynillisesti, säälimättömyydellä ja
tiarkinnaJla, jolka kohottavat teidät maailmi.». kaikkien
iikakausien rikoksentekijäin päämestareiksi, laaditte
te suunnitelmia kansojen kohtäloiota.
Hävitystyönne suunnittelette te laajuudeltaan niin
käsittäväksi, että se järkyttää mielet yksistään j o idioot-imaisuudelloan.
.
Ketä j a mitä miehiään olette te, jotka teette näitä
tekoja? Mistä kummasta olette saaneet oikeuden half
i l a j a vallita rajattomasti kaikkea? Eikö ennakko­aavistus
tulevasta, teidät yllättävästä vihanmyrskystä
ole tilkanut jo järkyttää mielenrauhaanne?
Vai arveletteko kansoilla riittävän kärsivällisyyttä
aivan loppumattomiin?
''Suurbritannian tulisi rikkoa ysta
välliset välit Neuvostoliiton
kanssJf^
«On vaikeata ymmärtää, miksi Sinirbritannian tulisi
ratkaa minkäänraisten, edes osittainkaan ystävällisten,
suhteitten ylläpitämistä Neuvostoliiton fcanssa, kun Jieu-vostoliittolaisen
sekaantumisen j a takavarikoimisen vaa­ra
alinomaa uhkaa brittiläisten etuja j a omaisuutta»,
raivoaa «liberaalinen» Toronto €lobe-lehti äskeisessä
toimituskirjotuksessaan. «Sille olisi paljoa parempi
o l l a avoimissa "vihollföunssti^^ kuin 8feiriaisisslr"^ä-leissä,
joissa se on aina vaarassa joutua kärsimään.»
Lehden mielestä on Neuvostoliitto antanut Suurbri-tanniallc
riittävästi; «varotuksia» siitä, että se e i tule
pitämään Sanaansa tai lupauksiaan. ' «Neuvostoliitto
on julkeasti yrittänyt hävittää Suurbritanniän taloiideU
lista elämää, se käy salaista sotaa Sfiurbjritanniaa vaso­taan
Intiassa Ja Aasiassa j a on avoimessay^taistelussa
sitä vastaan Kiinassav Kuji' näin syvälle juurtunutta
vastakohtmsuutta ilmenee muualla, niin kuinka sitten
voitaisiin odottaa, että brittiläinen pääoma olisi tur­vassa
itsessään Neuvostoliitossa», ihmettelee lehti. Sitä
sapettaa se, että Neuvostoliitto ei äiina brittiläselle,
paremmin kuin muullekaan, ulkomaiselle' pääomalle
sellaisia rajattomia riistomahdollisuuksia kuin mitkä
sillä on imperialismin rautakoron alaisissa siirto- ja
puolbiirtoraaissa, kuin myös se, että se on saattanut
Suurbritanniän j a muut imperialistiset vallat huonoon
valoon peruuttamalla ne epäsuhtaiset rosvpsopimukset,
i o i l l a Venäjän entinen tsaaristinen hallitus oli hank­kinut
Itselleen etuoikeuksia Kiinassa. Todellisena työ­läisten
hallituksena ei neuvostohallitus kuitenkaan olisi
voinut eikä voi toisin menetellä.
Neuvostoliiton pelkkä olemassaolo on vakavana vaa­rana
maailman imperialismin j a kapitalismin riisto- j a
sortovallan säilymiselle j a siksi valmistellaan hyök­käystä
sen kukistamiseksi, ennenkun se saa liiltolaisek-seen
jonkun muun tahi useampiakin maita, s.o. ennen­kun
se on myöhäistä, i Por\arisIehdistön hyökkäyskir-jolukset
ovat tärkeänä osana tämän yleisen hyökkäyk­sen
valmistelussa, sillä sen tehtävänähän on «yleisen
mielipiteen» muokkaaminen.
BrittOäisen imperialismin aurinko
laskemassa
L W. W:n Pori; Arthurin ^ranchr
järjestämässä rikkureita
otsikko' tuntua ehkä monesta
l i i a n räikeältä, mutta pitää se k u i ­t
e n k i n kutinsa.
Tässä joku aika taaksepäin t o i ­m
i t t i v a t Jotkut L . W. I - U - o f . C a ­nadan
jäsenet t—saavuttuaan erääl­le
kämpälle, missä työskenteli jouk­ko
Winnipegistä lakon aikana tuo­t
u j a r i k k u r e i t a — asiat siihen k u n ­toon,
että näiden oli poistuttava
kämpältä. Mainittakoon että tähän
saakka rikkurit olivat saaneet ollä
aivan rauhassa, vieläpä oli heille
lämmitelty saunaa, ehkäpä pesty
selkäkin Ja k a i k k i täm^ tapah.
t u i kämpällä, misää o l i i.w.w:läinen
kämppäkoinltea (ainoa laatuaan k o ­ko
alueella) j a yleensä heikäläisten
k o n t r o l l i .
K u n nyt mainitut r i k k u r i t jou­tuivat
tulemaan kämpältä kaupun­k
i i n , poikkesi ainakin osa näistä,
5—MJ miestäfj W. W : n k o n t t o r i i n ,
j o s s a heistä tehtiin ibnan pitem­mittä,
m u t k i t t a " t e o l l i s en yhteiskun­n
a n - r a k e n t a j i a " . Punainen I. W.
.W m kortti työnnettiin karvaiseen
r i k k u r i n poveen j a taas o l i l e i v o t tu
u u s i a taiäteljjoita I, W . W : n rinta­maan.
Mainittakoon että kämpällä ' o l i ­vat
samaiset rikkurit ilmottaneet
halunsa järjestyä s i l l o i n , k u n vaadit­t
i i n heidän poistamistaan kämpältä,
koska eivät olisi halulla lähteneet.
Tällöin kuitenkin katsoivat kämpän
miehet, että se o l i s i yhteisen asian
kavaltamista, koska yleisenä y m ­märryksenä
on BO, ettei mikään y k ­s
i t y i n en kämppä voi ketään rikku­ria
armahtaa, vaan ratkaistaan täm­möiset
kysymykset yleieista edasta-
JuJcokonkaisaa.
Tästä'^uolimatta kirjotetaan I.
W. W : n branchista näille karvaja-oille
punainen k o r t t i , vastoin jouk-cojen
. päätöksiä j a samalla ajalla
c i l j u t ^ n maailmalle,-< k u i n k a heillä
oukot johtavat. Eikö olekin suu­renmoista!
V e r t a i l u n vuoksi mainittakoon L .
Wörkerin menettelystä samanlaises­sa
kjraymyksissä, "^joiden ratkaisus­sa
— I . W . W m j o h t a j a i n väittei­den
miikaah -— L . W o r k e r i n jäse­nillä
e i "ole" mitään aanahVailtäa.
Eräs rikkurina -toiminut joukko
e s i t t i edustajakokoukselle, joka
peelliseksi huomauttaa asiasta, j o t -
rta tässä suhteessa saataisiin käy^
täntöön paras menettelytapa.
' Y l e e n s ä katsotaan kaikkien u r ­heilujärjestöjen
keskuudessa riittä­vän
seurojen puolesta tehdyn jotjkr
koilmottautumisen.
Canedan icotamQnistipaol
Seuran virkai-de"«*'«f«<»*«P««^5ä vietetä^
l i j a t ilmottaesEaan jäsenensä kflpai-j r a r h a a l i l l a , 450 Spadire
l u i h i n , takaavat sen, että ilmotetut
k i l p a i l i j a t ovat kaikki ehdot täyt­tävät,
kuten esim- että. ovat seu­ransa
jäseniä j a täyttävät^ tarpeel-
'ednsti y l i 20 e r i kämppää, anteeksi­pyynnön.
' Kokous pitkän harkinnan
jälkieen päätti suosittaa anteeksi­antoa
siinä tapauksessa, jos j o k a i ­nen
nimellisestr pyytää sitä sano­malehdissä;
asia kuitenkin jätettiin
kämppien ^uudelleen ratkaistavaksi, j liset ikä- j a muut mahdoUiset mää-
' Jräykset. Hiljan tapahtui siten, e t -
T o v e r i t metsStyöläiset! Kuulut-tepa
t e L W- W : h e n tai L . W . 1.
nnioon, onko • teillä mitään sano­m
i s t a tähän, v a i oletteko te v a l m i i t
h y v ä k s y m i n * karvajalat omaan
joukkoonne ilman mitään- ehtoja?
A j a t e l k a a I. W. W : n jäsenet, voi­daanko
I. W . W : n k o r t t i a tämän
jälkeen pitää minään luotettavai-suustodistuksena,
kun näitä jaetaan
tietoisesti sellaisille henkilöille, jo1>
k a ovat toimineet taistelumme sär­kijöinä.
Taioinhan I. W . W : n k o r ­t
i n takana voi piikillä mitä p i r u l l i ­sin
skääppi.
Näyttää s i l t i että I. W. W : n joh^
t a j a k l i k k i Port Arthurissa e i kam­moksu
mitään k€inoj.a^ yrittäessään
j a t k a a hajotustyötä metsämiesten
keskuudessa. Rahaa tarvitaan j a
sitä pitää saada, keinoista v i i s ' m i ­tä
ne ovat. Jäsenmäärä kuivaa k a ­saan,
joUain sitä pitää lisätä.
Jos näin j a t k u u , on nimittäin e n ­nenkin
kerrottu saraan suuntaisista
konttoriarmahdukaista, niin pian I.
W. W:ssä ei ole kuin johtajat ja
r i k k u r i t jälellä, sillä rehelliselle työ­läiselle
on häpeäksi moinen järjes­tö.
T o v e r i t , i.w.w rläiset, heittäkää en­nakkoluulot
sivuun j a katsokaa suo­r
a a n järjestönne sisään j a s i l l o in
näette te v a i n mätää.
Tämä vuosi tulee mahdollisesti
olemaan suurien taistelujen vuosi,
j a silloin tarvitsemme me tervettä
j a voimakasta järjestöä.
L . W. I . unio on Canadan metsä-työläisten
oma järjestö.. Se o n v o i -
mäklcain tämän alan järjestö C a -
nadassa. Liittymällä L. W . I . U .
of Canadaan tuemme parhaiten
omaa tSaisteluamme.
Kämppäjätkä.
tä ikämiesten hiihtoon osallistuneet
eivät saattaneet hankkia minkään­l
a i s t a ikätodistusta, jonkalaista vaa­d
i t t i i n , sillä he o l i v a t 10-vuotisen
tässä maassa oleskelunsa aikana h u ­kanneet
passinsa j a k u n he eivät
olleet maan kansa»isi&, eivätkä j ä ­senenä
seurakunnassa, minkä kir­k
o n k i r j o i h i n heidän nimensä olis:
merkitty, niin eivät he saaneet iäs­tään
mitää todistusta- Jos olisivat
olleet a r k o j a poikia, n i i n eivät olisi
lainkaan ilmottautuneet kilpailui­h
i n . . -
Mieskohtaisesti kilpailuihin- ilmot-tautuneilta
voidaan vaatia tarpeelli­seksi
havaitut todisteet, jos h a l u ­taan,
mutta sitä ei k a i v a t a seuran­sa
puolesta k i l p a i l u i h i n . i f m o t e t u i l t a.
SihteerL
antaina, helmikuun 26 pnjs
käen kello 8.00 ip. Tilaia
t u l l a a n esittämään hyvä
nen ohjelma j a puheita jj-u
s e i l l a e r i kielillä. Kommim^
lueen pää-äänentannattajai»
W o r k e r i n , toimittaja Manriee
t o r puhuu puolueen kant
jeston puolesta. SL^^ään?
sua peritään 33 senttiik
j a 15 lapsirta.
Eri
ta
SOINTULA, B. C.
S . j . ooaBtOD. kokoaksecsa t. k.
päivän i l l a l l & ^ o l i esillä paljon asioi­ta.
Suurin osa niistä oli haalin-pyyntöjä
eri osaston, alaseurojen
toimintaa varten, joille jokaiselle
k o e t e t t i in sovittaa haali parhaan
ymmärryksen jälkeen. Myöskin c-s
i t e t t i in haalinpyyntö L . W.- L U -
KirjccnvalhCajan toimetta.
nyt ensin pakinortsifin Iästä
jeen%-aihtajan toimesta ja
vaatimuksiEta mitä se saoritt,
asettaa. Kirjeenvaihtajari talia
ta antaa kaikista pcikkakur.iiaa
pahtumiEta, j a ennen k::iikea E "
pyrkimyksistä mitkä koskevat
Iäisten yhteispyrinnöitä, oikean
van j a ehdottomasti pysyä
deesa. E i saisi l i i k a a ylistää,
k u i t e n k i n huomata mikä va
milläkin asialla j a tapahtumalla
yleiseen työväenliikkeesi-eji ?
Pitäisi myös huomata nekin
j o i l l a on vahingolliset vaikc
mutta ei tätä tehdessä tak
persoonallisuuteen. Ja kun
jottanut kerran, niin tcriastaa
a j a t e l l a tarkoin onko kaikki
t c t t u edistävässä henged?ä,
. - ^ , ...... ... ei s i l t i luopua ajamasta asiaa
nion o f Canadan itäisen p i i rm kon- ^ oikeaksi, vaikk:. ei
KUULUMISIA LHT-TOPARLAMEN-TISTA
• in
K i m l i i t t o p a r l a m e n t i n : jstUnnot ar
otettiin joululoman jälkeen viime
v i i k o l l a , suoriuduttiin ylimääräisis-menoiarvioista
yhdessä päivässä.
' nimääräisiin menoaryioihin' sisäl­t
y y useioita erilaatuisia kulunkeja,
otka piisi: pitänyt käsitellä j o , v i i ­me
vuonna, mutta joita parlamen­t
i n äkillisen hajotuksen takia e i ole
aikaisemmin, voitu ottaa käsiteltä-yälcsi.
Näistä menoarvioista keskus­teltaessa
on jokaisella edustajalla
oikeus tehdä kysymyksiä itsekunkin
departementin ministerille - j a esit­tää
hallitukselle muistutuksia j a se-ityksiä.
Yleisten kulunkien yhtey­dessä
oh mainittava eräs hämäräpe­räinen
piirre. Miltei yleisestL h y ­väksyttynä
periaatteena on näet kä­sitys,
että yleisiinTculunkeihin lUetel-ut
menoerät käytetään suuremmas­sa
t a i pienemmässä määrässä puo-uesnosion
mukaan. Etenkih yleis­ten
töitten departementin suhteen
itää tuo käsitys paikkansa. Siksi­pä
länteläiset ovatkin vastahakoisia
uskomaan, että Quebeciin j a meren-rantamaakuntiin
on v o i tu rakentaa
n i i n monta l a i t u r i a kuin luetteloissa
menee.
Puhuessamme poliittisesta suosios-minkäänlaista
yhteyttä. Emme lain­kaan
epäile etteikö hän k y k e n i s '
kuvernöörintointa täyttämään. Mut­t
a siitä huolimatta oyat useat alka­neet
vakavasti harkitsemaan sitä.
että onko' miehellä, joka-ikäänkuin
ostaa itselleen toimen, k y l l i n kor­keat
moraaliset käsitteet kuvernöö­rinä
olemiseen; -Jos näet työmies
lahjoo, työnantajaa saadakseen • hä­neltä
työn, n i i n e l tämmöisen työ
miehen moraalista kaliiberia pidetä
varsin' korkeanB.' Pitäisikö nyt sit­t
e n ylhäisöön kohdistaa. lievemmän
mittapuun kuin työmieheen? A l ­haison
jäsenet tietenkin saavat syyt­tää
itseen 8ii£ä, jos h e eivät ole
n i i n kovin ylevän mallikelpoisia j a
jos heillä on t a v a l l i s t a äUiä nijjkan-la^
sesti. '
Täällä kiertelee • k i i n t o i n e n j u t tu
eräästä lahtelaisesta edustajasta, jo­k
a on äskettäin ryhtynjrt tupakoi­maan.
Hänellä kerrotaan olevan
v a r s i n kunnianhimoisen vaimon, j o ­ka
arvelee miehensä kykenevän m i ­h
i n toimeen hyvänsä. Tämä uskol­l
i n e n j a kaukonäköinen vaimo on
houkutellut miehensä tupakoimaan,
että hän omaisi k a i k k i edellytykset
ministerintuolia varten. Sama pa­r
i s k u n t a harjottelee ahkei:aan eräi­tä
tanssilajeja j a todennäköisesti
s i k s i , että pysyisivät sen uuden y m ­päristön
tasolla, mihin viimeisten
vuosien kuluessa, ovat joutuneet.
Ylhäisön seuraelämällä on epäile­mättä
yleensä h y v i n suuri vetovoima
ta, johtuu mieleemme eräs .seikka,, täällä Ottawassa. Siitä pieni e s i
vehtsionin pitoa varten, joka ilmo-t
c t t i i n alkavan maaliskuun 5 päivä.
H a a l i myönnettiin mainittua koko­usta
varten ilman korvausta.
Uuden haalin rakennuskysymys
nostettiin myös esille," sillä joJiaises-sa
tilaisuudessa tulee haalimme a h ­taus
esteeksi toiminnalle. Kysy­mys
antoikin aiheen vilkkaalle kes­kustelulle.
,. J o k a i n e n puheenvucrr*
käyttäjä oli sitä mieltä, että' n y ­k
y i n e n rakennuksemme on l i i a n pie-_
n i , selostaen että toimintamme kär­sii
paljon tilanahtauden vuoksi.
Muutamat esittivät, että taasen, o l i si
käännyttävä Labor Temppelin o-mistavalta
jdukolta tiedustamaan
olisivatko sen jäsenet nyt j o ; suo­peampia
yhteistoiinintaän ktiin oli­vat
pairi kolme vuotta sitten. T o j -
set taasen selittivät mi^en "monta
yhteistoimintatarjousta Labbr, Temp­pelin
omistavalle joukolle on j o
lähetetty j a a i n a saatu jyrkkä.'
kieltävä vastaus, joten uusien kir­j
e l m i e n lähettäminen olisi turhaa.
K u i t e n k i n o l i y l e i n en jonmärrys sel­lainen,
että yhtebtoiminta olisi t e r
vetullut, j o s se v o i s i tapahtua en­nenkuin
uutta taloa ruvetaan r a ­kentamaan.
Keskustelun tuloksena valittiin
5-henkinen komitea, jonkaa huo­leksi
jäi ' uuden haalin tonttimaan
tiedustaminen, sillä ymmärrys o l i;
että uusi tonttimaa tulisi ostaa tä­män
kevään aikana. Myöskin tulee"^
saman komitean alkaa katselemaan
juhlakentän paikkaa ensi kesän f a -
j a k s i , sillä joka kesä on ollut pula
kunnollisesta juhlakentästä.
Voi.si sitä hyväksyäkään.
Näin ajatellen tuntuu tämS t
a i n a k i n minun kyvyilleni liian
kealta. Ofen elätiyt j o nelj—
vuosisataa kaukana suuresta
maata; aina seuraten vain sa
paikkakunnan- pyrkimykKiä; sil^
edessä siintäin aii\^ vain samat
mipeitteiset vuoret; joka-aanra'
askereensa alottaen- samalla
lypsää lehmiä, ruokkia kjuioja,
tää, piestä, paikata, y.m. E i mi
vaihtelua.. Ne pienet huvitil-det,
mitä o n , s^at. olla itse nro
valmistamassa. Niin saa siinä ^
kenneliä pitääkseen henkisen
mänsä j virkeänä j a • vähänKään
-märtääkseen maailman yleistä
kua. Ainoastaan paljon . liike-avullä
se o n yähänkääh mph
nen.. Täytyy lukea kaikenlaista
j a l l i e n n t t a , seurata, tarkasti k
ettei aivan t y l s i s t y i s i.
Lapsi kalttaantunut, kuolema seu­rauksena.
Pietro Franchin pien;
lapsi kaatui t. k . 5 päivän aamu­na
kiehuvaan vesiastiaan, minkä
hänen, äitinsä p i i jättänyt lattialle
mennessään ottamaan kylmää vetta^
j o l l a aik^i jäähdyttää kiehuvan ve­den
parhaltaiseksi lattian
varten.
Jos tämä olisi ainoastaan
h i s t o r i a n i ; n i i n *ei g t ä kanna
mainita- Mutta se on ~ tuha
farmis^^duiUa elävien tyoläir
t e n historia. Farmareilla usein
paljon lapsia. Niitä kasvattaissa
kaikissa töissä miestensä rin-rehkiessään
• täytyy löytyä ta
että jaksaa seurata aikaansa,
ole siis, ihme, jos naisten he~
nen tietoisuuteen onkin hid
M u t t a kun silmäilee - Tove
n i i n huomaa, että käikldalla oso
vat farmiseutujenkin naiset
mistä, kertoellen tuskistaan ja
teistään lehden palstoilla: ja
lähentäen kaupunkilais- j a ms
n a i s i a yhteen luokkatai.-^lun ti
Kaupunkilaiset ovat aina kätso'
y l e n maalaisia n i i t t e n vähemmän
vistyneisyyden tähden. Vaan
k u n kummatkin tapaavat toh
lehtensä välityksellä, niin tul
he huomaamaan että sama ka'
listisen yhteiskunnan kirous se
naä molempia, että yhdessä sitä
P^^l taisteltava j a ojennettava an"
Tällöm o h - l a t t i a l l a l e i k k i - kätensä toisilleen.
mässä ollut lapsi ottanut muutamia
Brittiläisen imperialismin aurinko on laskemassa.
Tämä tapahtuu ^Kiinassa, tänään j a Intiassa, Egyptissä
ja Mesopotamiassa hiiomennä. SiirtomaaJcansojen tun­nuslauseena
on: «Brittiläisten, on lähdettävä.!» Tais­telua
käydääii itsenäisyydestä j a itsemääräämisoikeu­desta,
ulkoinaisen riistäjän j a sortajan vallan kukista- ^ . , . ..... .
V . . •! I L - x ^ - i " - . tapojen mukaan pohtukan pitäisi oi-miseks,.
Mutla.samaan arkaan, kun bntulaisen impe- ^ puhtaampaa kuin tiseis^ muissa
mistä canadalaisissa lehdissä Von äs-cettäin
ollut puhetta. Tarkotamme
mahdollisuutta - t i t t e l i e n , aryonimien:
jälleen \ p i n i a a n saattamisesta. Tä­tä
hanketta vastaan on kylläkin
r y h d y t t y voimaperäisiin toimiin, e:
vain siksi, että arvonimSlä tahdo­taan
pitää yllä luokkaeroavaisuuk-sia,
mutta koska niiden a v u l l a edel­leen
voitaisiin pialkita puoIuep'alve-.
l u k s i a . Viimeksimainitusta seikas-m
e r k k i . Eräässä aamulehdessä huo-l^^^^-^^^^^^** J« kaatunut kiehu-ta
on. selviä . t o d i s t u k ^ . .
Suurbritahnis^srä,*^ imis^^^yrperi^ä^
vaa työläisten järjestöjen k^kisen poliittisen yhtehai- ndismirialuriiAo^laskee, samaan aikaan nousee britti-syyden
välttämättömyyttä, lausuu kirjottaja; Itsenäisen' työväenluokan aurinko, kirjottaa kommunisti-työväenpuolueen
miehet ovat aariinäiseh horjuvia j a ; P«o*«««» pää-äänenkannattaja^ Kiinan kansallisval-tahdittomia.
Puoluejärjestö on myÖs harkitsemassa lankumoukselliset eivät halua ystavyyssuht^ bald-maissa.
vapaita
Me piemme tästä paheesta
ainakin tSUä erää.
Mutta täällä on käytaiinossä toi-keiijkoja,
ajoilla Winnipegin^yöläisille voitaisiin tarjota4^'*"^^ chamberlainien, vaan brittiläisen työväestön s£a, yhtä turineltuneite tapoja:
oikeita tietoja tapahtumisU kunnallispoliUikan alalla, ^^»»^8. Valkoihoinen työläinen j a keltaihoinen työläi-, Käymme tässä sem-sillä
porvarislehtien tiedotukset ovat suurelta osalta
väärisleltyjä j a harhaanjohtavia. Tällaisina keinoina
-on ajateltu joukkokdcouksia j a pientä Idtiteä. .
Syyttävä sorJDii
' Englannin parlamentin jäsen E. D . Morel oh pitänyt
puheetr -sodasta, puheen, mikä on syyttävänä sormena
ojentimut yaltaluokkia j a imäen hallituksia vastaan.
Kuvaihuaan ensin viime maailmansod^ kauheuksia.
nensvorvat t u l l a kumppanuksiksi j a t o y e r d j s i k s i k<*o Yleisölle olisi v a r sm mie-maailman
käsittävässä-sosialisoidussa yhteisössä. Suur- >^^^'
1 - ' n L\ • . • • t r . . maakuntam ktivernoonntoimet
b n t a n m a n t y o v a ^ v o i t o l l a ^ l e i s t o , m » m i ^ ^ J ^ ^ Täällä^p^rtämeSttiraken.
työväestön kanssa s a m o i l l a e h d o i l l a k m n ^ e u v o ^ o l i i . ' n u k s e t t käytävillä on k^
t o n työväestö on j a nämä ehdot ovat tasa-arvoisuus,' semnMisia kuiskeita, että i n^
yhteistoiminta j a veljeys. Jos v a l k o i h o i n e n työväestö henkilö l a h j o t t i 50,000 d o l l a r i a pno-kusittäisi
tämän, l a u s u u , l e h t i edelleen, h i i n se e i tun­nustaisi,
e t t ä ' o n plemassa «keltainen vaara», «vaiara»,
minkä k a p i t a l i s t i t j a heidän diplomiaattinsa ovat l o i h ­tineet
esiin pitääkseen kansainvälisen työväenluokan
j o t k a lankesivat kansojen osaksi j a k u v a i h u a a n niitä j v o i m a t hajanaisina.
masimme seuraavanlaisen ilmotuk-sen:
"Vasta saapuneita! Oivalli­nen
kokoelma kuuliiisia (naisten)
iltapukuja, mitkä me olemme eri-koisesti
Pariisista tilanneet niin hy­vissä
ajoin, että ne ehtivät parlar
mentin avajaisiin ja vierashuone'
j u h l i i n ."
Eikö olekin kummallTsta, että
työläisten j a f a r m a r i e n edustajat
vaan veteen.
PaikaUe kutsuttiin heti lääkäri.
Häh t o i m i t t i lai>sen sairaalaan, mis­sä
tämä kuoli tämän kuun 8 päi­vän
aamuna.
P i e t r o F r a h c h asun talossa 215
Secord St.
Kalastuksesta ja turkisteii
dystamisestä." (Tämä meidän
kakunta e i o le farmipaikka s
täydessä merkityksessä (vaikka
I i n e r i s t e t t y ) . Vain ani harva
lä elää yksinomaan maanvilje"-.
lä. Näillä senduHla kasvaa
metsiä. Maan raivaaminen
rempaa maanviljelystä vartea
melkein mahdoton yhdessä
iässä (käsipelillä. Suurin oss^
t u s t a täytyy hankkia: muilla kein
P i k k u farinausta; toimitaan
^ m ^ £ S ; t^l^e J^ol^on^isuudessaan k o k o o n t u - ! " ^ ^ .y^i»f" automaattisesti . „_..., __ . — I M i e h e t ovat kalastuksessa.
Vaativat Iisaa fuJklcaa. Fort W i l -
l i a m i n palokunnassa palvelevat mie­het
ovat jättäneet • yhdistyksensä
Jtölden- pitäisi valitsijainsa puolesta f " " ^ palkankorotusvaatimuksen
huolehtia maan '• « s i R i n hoMn^fc, kaupunginvaKuustoUe, Valtuusto
huomaavat itsensä
h e i t e t y n moiseen s e u r a p i i r i i n!
suinkaan osu harhaan jos sanoo-heidän
on^-7nuutettava seurajpiiria,
t a i niuuten seurapiiri tulee muutta^
maan heidät. .
J - S. Wpodsworth.
luerahastoon viizne vaalien aikana
j a että tämä henkilö on nyttemmin
nimitetty erään maakunnan kuver­nööriksi.
Olisikohan hänen ante­liaisuudellaan
puoluetta kohtaan^ jä
nimityksellään kuv^möörintoimeen
TYUVIQEN URHEILU
KILPAILUUN ILMOTTAUTU-MINEN
Kuntäkäläisten seurojen j a u r -
heOijain keskuudessa . vallitsee y-leensä
monia M l p a i l u i h i n pampttba
v a i k e u t t a v i a tapoja j a määräyksiä,
n i i n on a l l e k i r j o t t a n u t katsonut t a r -
^ j maan j a päättämään asiasta. Palo­kuntalaiset
vaaUvat 5 E;entin koro­tusta
tfäntia päälle. .
Y r i t t i kantta. Josef M y s k a^
J o n k a m ^ k u j i i ^ i o l i i s i vangitsi k n n
löysi ^riinakanniih hänen xoatkalau-kiistaan,
ihyppäsi pois liikkeellä, ole­vasta
junasta, millä p o l i i s i häiatS k u -
Ifctti feupänkiin. Poliisi lähti juok­semaan
k a r k u r i n . jälkeen. ' S u u r en
lumenpaUouden: l i ^ d e A koetta kum­p
i k i n juosta voimamsa mukaan.
M u t t a k u n Myskai»; lähti metsääa:
ampui poliisi kolinie kertaa, jonka
jälkeen k a r k u u n lähtenyt ^^n^ kä­tensä
ylös j a a n l a m TJ^IiisiÖe.^^^^
Oikeudessa t n o m^
le sakkoa v i i n a n l n ^ ja:laff-k
a n s y r i t y l ^ s t a yhteensä' Beljäsataa
d o l l a r i a . — - J ^
töissä" j a t a l v e l l a osa turkiseläin^
pyynnissä, m i t k ä ovat varsin
elinkeinoja.
V i i m e viaosien kuluessa
oi» näyttänyt muodostuvan
k e i n o k s i ; tukkityöläisiä ei ole
k u i n nimeksL Taiä ajaDa
o l e n täällä iasurait-on kalastus
lä B. C a s a i&ehit^rnyt sun
määrässä. Kalafceittimöjen ja
l a s t a j a i n l u k u ron; lisääntynyt,
neet keittimöillä tulleet nopeir
s i j a ihmisQrötä säästävämmiksi-heet
j o pericaavat j a .panevat
h u n n k a l a t ; v a i n jonkun verran
n a i s i a k i n <yii^ä ikannuamassa,
s a a t u l l a k a l a a i j a i k k a ^ u i n k s P
kyllä kcittimöt h e saavat .läpi-_
nen ^ v a s t o i n sattui hyvinä
lavuosina^ etteivät kannattimöt