Vapaus, December 23, 1927

              Petj&nia^ jonlnk. 23 ^;iiä—FrL, Dfec 23
VAPAUS
No. 173 —1927
S. C. KEB,
- . T O I M I T T A J A T « ^'
T- H. CAKL50N. ^-B. A. TENHUNEN, a. PEHKONEN.
VAFAUS (Ubmr»
' Tb« «oly etcu e( r/aaUh Vetkm ia Cuuds. PabUiM ia Ssdbstr. Out., «retr UomUy.
ihw«d«y. Wedae«Uy. Tb«x*iJ«y ««<» rnd«y. ^ j
• - i , TILAUSHLNNAT:
1 »k. tiSa, « kk- S kk- «.75 i« l kk. tl.09*. — Yl«lr»»»Uoikio J« Sooneen tOA.
1 *k- «6X0, 6 kk. 3 kk. «2X0 Ja 1 kk- S1.00.
Bsulle
- ' r ILMOTUSHi-NNAT VAPAUDESSA:
NunuilmotskM* $lXO,^<erla^ «2X0 kaksi kerUa. — A»ioU»tlooame«iofln>otok»et 50c- paUutanma. —
_aea»BBi>oilon>lok«t soi. kota. «IXO 3 kertaa. — SyntymäiJJDotakiet »1X0 kerta, « " « 3 kem». —
AHMroUmotnkae» «2X0 keru. «3.00 kaiai kertaa- — Kiito«Wakaet »1X0 keru. — Jtoolenttiulmotak-
Mt »2X0 kerta. "SOe. liaämakao kuloiliuaeelU tai »BUtOTärfyia. — Halniaaotiedot ja oKrteilmotukJel
SOe. keru. »1X0 kolme kertaa. — TiUpäiailmotuJies j« iImolaM(ealtaaneo aa. vaadittaesu, Ubetettav<
- OaotBibinU etukäteen. — TUaokaia. Joita ei Moraa talia, el talla Cbettämiäa, pauu aaiaiateMen. JoiUa
• , « • takaakaet. -,tf . v . ' •
Uhlecn «otat ilmotiUuet piUä oUa konttorUaa kello 12 ilm«tym..fliTän «aelUaeni- «rklpii.änä.
Vapaodeo toimitut Oberty Bnlldiaf,'Si Lonie Street. Pakeljn 536W.
Vapaadea konttori: Liberty Buildinc. 35 Loroo St. Pokelia 1038. Po«tioaotet. Boa 69, Sudbnry, Ont.
General adrertiai^ xatra 7Sc. per eol. inch, Mioimum ekarse for aiBjIe inäertjon 7Se. The Vapana
OM beit adrertiunx mediom amoos tl>e Fmntib People in Canada. , -j^ ^ •
J«a «tte milloin tabanaa ask" *a<uorta eosinäiaeen kir{feaeeone, kurjottakaa undelleen Ijlkkeenboiu)ao
yanocoaUiaelU nimellä: J. V.ltANNASTO. liikkeenboiUja.
Canadan työolojen tunnetnksitekeminen
Vapauden^ viime numerossa jul-
. kaistiin bifastattelu, jonka Canadan
puutavarat j^läisten teollbuusliiton
sihteerirahastonhoitaja, tov. Alf.
. Hautamäki, on antanut •Työväen­järjestöjen
Tiedonantaja"«lehdelle
Helsingissä, ollessaan pal^iumat:
kalla Neuvostoliitosta, missä hän
iiittdnsa edustajana otti osaa maa-ja
metsätyoläisliittojen kansainväli­seen
neuvottelukokoukseen, joka äs­kettäin
pidettiin Moskovassa. .
- "Kun suomalaisiakin työläisiä on
paljon Canadassa ja siirtolaisuus
sinne jatkuu", ei, haastattelija tie­tenkään
jättänyt utelematta, täkäläis­ten
työläisten oloistä. Seurasi haas­tatteluksi
kutsuttu kysely ja vastai­lu,
joka pantiin paperille,ja julkaisr
tiin 'Työväenjärjestöjen Tiedonan-tajassa
Tuosta. se . on\. myö­hemmin
voitu lainata- moniin mui
hin Suomessa ilmestyviin työväen-lehtiin,
jbten koko pienen valkoisen
Suomen riistetyt ja länsimaisen "si­vistyksen"
edustajien viimeaikai-simmilla
ja, tehokkaimmilla keinoil­la
orjuutetut työläiset "ja- työtäteke­vät
talonpojat ovat 'melkein v vii<>.
• meistä myöten, joko s^n lukemisen
talli siitä kuulemisen ' kautta, saa-
^neet: 'sen Canadan työläis-
: ten elintasosta ant^aa kuvaa. Täs-
: sä suhteessa lienee siis tarkotUs saa­vutettu:
haastatteluun sisältyneet
tiedot ovat menheet Suomen työläi­sille,
jotka epäilemättä myös niihin
luottavat^ kun antajana on oi lut työ>
väenjärjestön toimitsija ja välittä­jänä
työväenlehti. ^
Tuskin voidaan odottaa, e^tä sel­laiseen
kuin haastatteluun voitaisiin
saada;: aivan täydellistä ja yksityis^
kohtiaan myöten paikkansapitävää
kuvaa niin laajasta kysymyksestä
kuin on kysymys jonkun, maan työ­läisten
palkoista^ työpäivien pituu­desta,
elinkustannuksista, työnsaäd-.
tinfahdoUisuuksista ja >aihmatil'lises-ta
ja poliittisesta järjestyneisyydes­tä.
Se Voidaan antaa vain tarkk(y
jen tilastojen perusteella huolelli­sesti
laaditussa selostul^essa. Täl­laisia
selostuksia onkin Canadan
työoloista > 'lähetetty m,fn. Canadan
(työläisnaisten liiton toimestani Suur-britanniaanj
jossa siirtolaisuuden
. kiiholtslmiseksi > on Suurbritannian
, ja Canadan» hallituksien, 'rautatie-ja
laivayhtiöitlen y.m. laholta levi­tetty,
tietoja^ Joissa kehutaan Cana­dan
työoloja aivan äärimäisyyksiin
saakka, ja . Canadan ; työläisnaisten
liiton Sointulan -osasto valitsi, äs­kettäin
komitean laittimaan^ selos-
;tusta Canadan työläisnaisten olois­ta
Suomeen lähettämistä varten.
Luokkatietoisten työläisten ei- so­vi
vastustaa työläisten vapaata siir­tymistä
maasta toiseen, mutta kyl­läkin
heidän houkuttelemiltaan siir­tymiseen
perättömillä tiecloilla'hy­vistä
ansaitsemismahdollisutiksisia
^.n.e., jota kapitalistit omaksi eduk-
<eeen harjottavat Seka Canadassa
. ennestään oleville että Canadaan
siirtyville työläisille itselleen ja
työväenjärjestöille ^ olisi moninker­tainen
hyöty siitä, että toisten mait­ten
työläiset saataisiin tietoisiksi
täällä vallitsevista olosuhteista. Kim
ulkomaitten työläiset olisivat tietoi­sia
tämän maan oloista, eivät kapi­talistit
voisi heitä niin helposti hou­kutella
ansaan, asemaan, jossa he
siirryttyään joutuisivat olemaan työn>
antajien apuna palkkojen alenta-
, misessa,:^ työpäivien pidentämisessä
ja - työsuhteitten huonontamisessa.
Se, että he saisivat nämä tiedot
työväenjärjestöiltä, jo lähentäisi
-heitä niihin ja mahdollisesti huo­mattavasti
helpottaisi siirtolaistyö-läisten
järjestämistäkin.
Edellä jo viitattiin siihen, että
haastattelun tuskin voidaan toivoa
antavan kyllin täydellistä ja' päte­vää
kuvaa jonkun maan työoloista,
mutta kysymyksessä olevan tov.
Hautamäen haastattelun tarjoama
lienee epätaydellisempi ja epätar­kempi
kuin. moni olisi _ siltä, haas­tattelunakin,
toivonut. Siinä sano­taan,
"että ^esim. paperipuunkat-kaisijat
ansaitsevat ' urakk^yössä
keskimäärin 5 ^olla^ - päivässä ja
kuukausipalkalla n. 50 dollaria",
mutta mikäli tiedetään, Voidaan kor­keintaan
tuonlaisia palkkoja ansai­ta
ja saada vain Port Arthurin ja
Pohjois-Öntarion -alueilla, joilla
työläiset ovat järjestäytyneet, sen
sijaan, kun muilla alueilla,'esim.
keski-Ontariossa urakkaniaksut ovat
alharsemhiat ja kuukausipalkka ai­noastaan
30—40 doll., korkeimman
ollessa 45. Tukkityöläisten kuu-kau8ip£^
lkaksi mainittu 30—45 dol­laria
voi myös olla vähä liian kor­kea..
Metallikaivostyolkisten palkak­si
sanotaan 4.50^.75 dollaria
päivässä. Pohjois-Ontarion kulta­kaivoksissa
maksetaan melko . ylei­sesti
4.24—4.80 dollaria'^ päivässä,
mutta' useissa keski-Ontarioii^* nik­kelikaivoksissa
vain" 3.70-7-4.20.
Hiilikaivosmiesten päiväpalkan sa­notaan
olevans^6.85 dollaria^ Mutta
A]|)ertasta Juuri tullut ^^to kertoo,
että "nykyineS yleinen palkkataksa
on 5.40 dollaria, joskin eräissä pai­koissa
ei mak8eta'9itäkään", ia No­va
Scotiassa, maksetaan hiilenkaiva-jiUe
4.00—5.00 ja yli' päivältä;
Hiilikaivosmiesten suhteen tosin
mainittiin, että kun he tekevät vain
kaksikin päivää viikossa^ rajoituu
heidän vuosiansionsa n. 1,000 doll.
Sekatyöläisten keskiinääräinen palkn
ka ^ liioin tehne 20 dollaria vii­kossa.
^ ^ , , ;v
'Työajasta sanotaan haastattelus­sa,
etta 8-tuntinen työpäivä on md-ko
yleinen; kaivoksissa ehdbton>
mutta tehdään 9-tunti6iakin tyÖpäi-;
viäi esunl konepajoissa.' Kmtetnr
kaan esim. Nova Scotian kaivoksis­sa
ei' 8-tuntinen työpäivä ole ehdo­ton
ja/ metalliammateissa vaihtelee
lyöviikoii pituus neljästäkymmenes-tänelj
ästä viiteenkymmeneenkahdek-saan
tuntiin.' Useilla muilla aloilla
on työpäivä lOrtuntinen ja pitem­p
i k i n . - ' ,
Elinkustannu^csista ei' > mainita
muuta kuin, että yksinäisen miehen
ruoka maksaa 7 dollaria viikossa
ja ruoka ^n hyvä ja että perheen
<j-huoneinen asunttf maksaa noin, 25
dollaria, niutta paikoin ovat; vuok­rat
alhaisempiakin. Kun sitten on
viitattu siihen, että Canadassa ei
vallitse erikoista työttömyyttä, pait­si
kivihiilikaivosteollisuudessa. Jos­sa
se on hyvin supri, selitetään
haastattelussa, että yleensä ' voitai­siin
sanoa, että Canadassa nyt val­litsee
jonkunlainen "huono hyvä
aika". / ^ ,
Nekään numerot, joihin tässä kir-jotuksessa
on haastattelussa pai­koista
annettujrf verrattu, eivät ole
täydellbiä, mutta riittänevät kui­tenkin
osottamaan haastattelun nu­merot
liian korkeiksi Ja saattavat
epäilemään haastattelun" Canadan
työoloista antama^ kuvaa todelli­suutta
vastaavaa paremmaksi.
Olipa asian todellinen laita niin
tai näin, niin Canadan puutavai^a-työläisten
teollisuusliitto myös voisi
hyvällä syyllä kerätä näistä seikois­ta
päteviä numeroita ja laatia niit­ten
perusteella selostuksen, ^ Joka
voitaisiin ^.lähettää ainakin^ Suomen
työväen eri järjestöille ja sanoma­lehdille.
-
1/
Onko pikknfarmari kapitalisti
Usein kuullaan sanottavan; että.{e£ta hän saa aivan riittämättömän
korvauksen raadannastaan. Ameri­kan
maataloudessa on viime vuosi­na
tfllut tunnusmerkillistä se, että
tuo korvaus on käynyt yhä mitättö-nmmmäksi,
Tuotteet ovat kyllä, ku-larmarit
ovat kapitalisteja, koska
he omistavat farinin, maanviljelys-koneita
ja työkaluja Ja pitävät maa­taloutta
rahojen' 6ijoitus|)aikkana
saadakseen mahdollisimman kor­kean
koron. Suurfärmariin nähden
tämä pitääkin paikkansa, mutta ^ei
enää pikkufarmariin. Suurfarmarin
ja pikkufarmarin ero on jyrkkä Ja
niiden edpt ovat kokonaan vastak­kaiset
Pikkufannan <5h osa työ­väenluokasta,
kun sensijaan suur-xannari,
jolla on palka,ttua työvoi­maa,
'lukeutuu kapitalistiluokkaan.
Pikkufarmari ei ensiksikään riis­tä
toisten työntuloksia. Ellei hän
Itse tee työtä, ei,hän myöskään elä.
iVIutta .onhan pikkufarmarikin' teh­nyt'
pääomasijoituksen! On' kyllä,
mutta tuo y pääoma on niin pieni,
etta se ei mitenkään muuta hänen
yhfeiskunnallista asemaansa. Useifn-massay
tapauksessa on hänen sijoi­tuksensa
niin pieiii, että sillä hädin
tuskin on saanut farmin nimiinsä.
Hän . on sen jälkeen riippuvainen
pankista ja joutuu työllään .maksa­maan
iraskaat korot. '
"Pienfarmari sijoittaa tyCvöiman-samäatalduteen
saadakseen <'siitä
luttajille olleet hyvässä hinnassa,
mutta välikädet ovat siitä hyöty­neet
eniteiu
Edelläolevasta kuyast^ jossain
määrin pikkufarmarin yhteiskun­nallinen
asema. Ei , häntä miten­kään
voida pitää kapitalistina. Sen­sijaan
ei häntä mikään eroita työ­väenluokasta.
Kun siis farmari pyr­kii
etsimään, parannuksia asemaan-jsäi
tulee hänen ratkaista itselleen
mistä etsii hän apua. Uskomallako
kapitalistien etuja ajavien politikoit-sijoiden
iupaukslin? Se ei häntä
lainkaan hyödyttäisi, sillä ne ker­rat
eivät ole luettavissa, jolloin
farmajreita on petetty. On 'turhaa
odottaa apua viholliselta. Sensijazm
tulee fannarin liittää voimansa työ­väenliikkeeseen,
sillä siten muodos­tuu
oikea liitto, joka ajaa sen luo­kan
asiaa,' mihin pikkufatmaritkin
todellisuudessa kuuluvat.
Pikkuf äpäreiden i on siis. ensjn
itselleen selvitettävä oma yhteiskun-.
toimeentulon. Hän yksinkertaisesTi nailinen asemansa ja senjälkeen py-
Väin myy työvoimansa samoinkuin
kuka muu työmies tahansa. Asiaa
ei muuta se, että saa palkkansa
luonnontuotteista ja on; pakotettu
muuttamaan osan niistä rahaksi
voidakseen hankkia sellaiisia tarvik­keita,
joita ei itse kykiene tuotta­maan",
sanotaan eräässä tutkieL
massa. • ..'v '
Kun sitten lisäksi pikkufarmari
lähtee muuttamaan rahaksi tuottei­taan,
-huomaiakin hän, 'että .hjanen
työnsä tulolcset menevät^ halvasta ja
rittävä kohdttamaan asemaansa tosi
olojen pohjalta. 'Liittoutuminen
^öläisten kanssa on tällöin välttä­mätön
ehto. Kummallakin ryhmäl­lä
on sama vihollinen edessään ja
voimien yhdistäm!lien on ainoa kei­no,
jo;Ila sitä vastaan kyetään me­nestyksellisesti
taistelemaan.
V i " • '• r - E—n.
seikkaniEL Se varain selvästi ilmeni Itauskirjassa, tilastot-metalliteollisuu-heti
ensimSisessä yleisneuvotielussa, den palkoista, jonka mukaan kes-jolloin
valtion välitysndes €hdi)tti Mmääraiset tuntipalkat olivat viinie
neuvottelujen jatkamista heti parin vuoden lopulla: Kaupungissa nrie-
Juhlapäivän takia ilmestyy
Vapaudeii seuraava numero vasta
tiistaina.
m m
YltpuoU Yuotta^ metailityöläisteii
;'.->.Vl'^-';' iäistelua'
Seuraavassa julkaisemme Suomen Metallityönt. liiton kuu-kausilehdessä
"Metallityöläisessä" julkaistun pääartikkelin, jonka
onkirjoittannt liiton Jnonivuotinsn puheenjohtaja,, Artturi Virta.
Kirjoituksessa valaisevasti esitetään sen sankarillisen taist^elun vai­heita,
jonka alaisena Suomen "rautakourat" yli "ijuoli vuotta ovat
olleet Toim. ' . • ' . . • : . ' . •
Täsaii pt^öli Viioita on^^kulunut tä­tä
kirjoitteessa' (ma^ siitä,
ktin töhes lO^ÖOO inetalliteölHsuus-työläistä,
Suomen Möballiteollisuu-den
Työnantajaliiton m
ajettiin ulos- työpaikoistaan. Mones­sa
suhteessa on tämä taistelu ospit-tanut
työyäeninbkalle ja enne^äik-kea
su^Iussa oleville sen, miten häi-
Jnuuttamaan 1. 12 27. Äminnefors-sa
Fiskars Oy. 36 perhettä .muutta­maan
12. 27. Skurussa'PfeKars
'Öy. 8' perhettä muuttamaan l.\JL2;
27;. Fiskarsissa Fiskars Oy. 2 jter-he)
ttä muuttamaan 1. 12. 27. Pietar­saaressa
konepaja 42 periieftä muut­tamaan-
1. 12. 27. , •
Näiden mäinittuljen häätökäskyn
— Jos teollisuuden valtiaat eivät
anna työläiselle toimeentulomahdol­lisuutta
omassa maassa voivat .he
käyttää häntä lihavien voittojen saa­listamisessa
muualla,-kuten Nicara­guan,
Panaman, Haw-aiin, Filippii­nien
ja Kiinan kansojen -sortamises­sa,
tietenkin itsensä työläisen oman
hengen uhalla. Kaikissa tärkeim-käU
«mättömi^ keinoja kapitalistit a n e i d e n yhteinen lukumäärä on
käyttivät taistelussaan työväenluok­kaa
ja'Sen jäiy^estötoimiht^a vast^
Ne keihol; eivät ole olleet ainoastaan
häikäilemättömiä, vaansuorastaan
laittomia. Sitä ovat olleet/sulku-laisten
julkinen boikotti' ja ne ^ksi-tyissopimukset,
joilla kielletään työ­läisiä
kuulumasta laillisiin järjestöi­hini.
Aivan -kaikön ihmisyyden ul­kopuolella
ovat kapitalistien: altille-panemat
sulkulaisten joukkohäädöt;
Asunnoista • häätämiseen ovat työn­antajat
- liittonsa määräyksestä ^ j ^^
tyneet seuraavissa paikoissa ja ^^os-kee
kaikkia niitä sulkulaisia, .jotka
vielä asuvat työhantajain ömistamis-sa/
huoneissa: _
Helsingissä Kone- ja Siltarakennus
Oy. 30 perhettä muuttamaan 1. 12.
27. PitäjänmäelläSuomen Sähkö
Oy. kJottfr. Strömberg 11 perhettä
muuttamaan 15. 11. 27. Tfampereel-la
Pellavatehtaan konepaja 84 per­hettä
muuttamaan 1. 12. 27. Taalin-tehtaalla
Taalintehdas Oy. yli 400
perhettä muuttamaan 1. 12. 27.
HÖgforssissä Högforssintehdäs yli
300 perhettä muuttamaan 15. 11.
27. Keravalla Keravan pumppu- ja
arm. tehdas -11 perhettä muutta­maan
1. 12. 27. Värtsilässä Värt­silä
Oy. 52 perlMttä muiittamaan 1.
12. 27. ykspiUajassa Veljekset Frii­sein
konepiaja 9 perhettä muutta­maan
1. 12. 27. Karhulassa Karhu-,
lan konepaja Oy. 189 perhettä muut­tamaan
15. 11. ,27. Inha Fiskars
Oy. Inhan tehdas 59 perhettä muut­tamaan
1.; 12. 27: KeUokoski Kello­kosken
tehdas Oy. Björkboda 38 per­hettä
muuttamaan 1. 12. 27. Billnäi-sissa
Billnäisten tehd. 18 perhettä
1,289 perhettä ja käsittää noin 4-
tuhatta henkieä.
Tällaisilia toimenj^iteiHä välriiista-utuivat
työnantajat niihin neuvotte­luihin
j o i t a riitapuolten kesken val­tion
välitysmiöheri aloitteesta käy­tiin.
Jännittynein mielin seurattiin
käytyjä neuvotteluja. Odotettiin lo­pultakin
alkaneiden neuvottelujen
johtavan sovintoon. Toivot^ et­tä
vihdoinkin, kunv työnantajat pvai
suostuneet neuvotteluihin ensiker­ran,
taistelun jo kestettyä lähes puo­li
vuotta, *e suostvjisivat työläistep
puolesta esitettyihin, perin vaatimat­tomiin
sovinnonehtoihin. Mutta tässä
suhteessa käydyt neuvottelift eivät
vieläkään johtaneet sellaisiin tulok­siin,
että sovinto olisi saatu synty­mään.
Työnantajain taholta pidettiin
neuvotteluja ' a i ^ n ' ' toisarvoisena
päivän keskeytyksen jäikeem Mutta-
^ h ä n vastovat työnantajain edus^
tajat, että heidän mielestään voi­daan
siirtää'jo seuraava neuvottelu
ainakit^ viikoksi tai kahdeksi eteen­päin.
Työnantajat, käyttäen nyt h^-
-väkseen Allitsevaa vuodenaikaa ja
jatkaen entistä suuremmassa mi­tassa
sulku^isten aseman'kiristämis­tä,
katsoivat sopivaksi esiintyä nen.s
votteluissa erittäin jyrkMnä. Tun­nettua
onkin, että koko sulkuajan
bn työnantajan puolelta osoitettu i l ­meistä
haluttomuutta pyrkiä sovin­toon
neuvottelutietä- Se&sijaan he
ovat, kuten jo yUä on «anottu pyrki­neet
päämääräänsä —-työläisten nu­jertamiseen
—.. käyttäen mitä häi-käilemättömimpiä
ja laittomia toi­menpiteitä,
joilla ovat koettaneet
murtaa sulkulaisten yksimielisyy­den,
tekemällä heidän elämänsä ker­rassaan
sietän^ttömäksi. ,
. Käydyissä neuvotteluissa työnan­tajain
edustajain puolelta ilmoitet­tiin
efivan kiinteästi, l etteivät
he " tahdo neuvotella sulkulaisia
koskevista työhönpalunehdoista vaan
ainoastaan Turussa Crichton-Vulca-nin
ja Alex Sjöholmin tehtailla val­litsevien
lakkojen lopettamisehdoisr
ta. Näiden' lakkolaisten vaatimusten
johdosta ilnioittivat työnantajain e-dustajat
voivansa korkeWaan hy­väksyä
ne palkankorotukset, joita
välitysmies ennen sulun alÖhnista
esitti j a joka välitysehdotus sisälsi
"täysityökykyisille" keskimäärin 50
pennin tuntipalkan korotuksen. Lak­kolaisten
työhönottamisesta vanhoi­na
työläisinä, vetosivat työnantajain
edustajat .entiseen tapaan heidän
työsää,ntöihinsä ja senmukaan työ­suhde
olisi katsottava ilman muuta
katkenneeksi. / -
_ Kun siis ottaa huomioon 'työnanta­jain
edustajain kannanoton, niin ^ i
aivan mahdotonta saada aikaan so­vintoa.
Jo se seikka, että työnan­tajain
edustajat Meltäytyivät sul­kulaisia
koskevista kysymyksistä
neuvottelemasta, ja' vain yksinker­taisesti
senjälkeen, kun saadaan so­vinto
aikaan Turuisa olevista la­koista.
Ke julistavat sulun päätty­neeksi,
ei sovinnon teko \ työläisten
edustajain puplelta tällaisilla ehdoil­la
voinut tulla kysymykseen. Se-oli-si
tietänyt sulun pqatyttyä "sellaisen
tilanteen syntymistäj että työnanta­jat
olisivat mielivaltaisesti qttahieet
sulkulaisista takaisin työhön kenen
haluaisivat jä luonnollisesti uusina
työläisinä ^ntisillä täi ehkä vielä a-lennetuilla
palkkaehdoilla. Tämän-vuoksi
työläisten edustajat- pitivät
ehdottomana vaatimuksena, että ne
ehdot, jotka valtion välitysmiehel-le
ilttiöitettiin viime heinäkuun ' 20
p:nä, on asetettava Turun lakko­laisten
vaatimuksien ohella neuvot­telujen
pohjaksi. Erikoisesti painos­tettiin
sulkulaisten palkkojen ko­rotusta,
koska käydyissä vertailuissa
muiden alojen vastaaviin palkkoihin
voitiin todeta metallityöläisten pal­kat
olevan paljon alhaisemmat.
Tämän yhteydessä on syytä si-lisen
sahoiQalehden selostukseen'
metallityöläisten "keskimääräisistä
^tuntipalkoista." Kysymyksessä ole­van
lehden- "tilastojen" mukaani oli
ennen suluu; alkamista, siir-viime
toukokuulla metalliteollisuUstyontfei^^
kijäm keskimääräiset tuntipalkat
l^elsinkiläisissä sulkua koskevissa
tehtaissa Smk. 8.03, Tampereella
samoin Smk. 8-Ö3, ja 'muualla maas-
^ samme Smk; 7.03. Onko nämä oi­keita
keskimääräisiä tuntipalkkoja?
Ainakin eräät tosiseikat puhuvat si­tä,
vastaan. Ensiksikin tyfeantaja-liiton
edustajat jo keväällä ^käydyis­sä-
neuvotteluissa ilmoittivat m.m.
Crichton-Vulcanin työläisten keski-.;
määräisen tuntipalkan olevan Smk.
5.19. Toiseksi, viime maaliskuulla
julkaistiin valtion Sosialisessa Aika-hillä
5.42, naisilla 3-42, ja yhteensä
6;18; Maaseuduilla miehillä 3.41,
paiäiia 2,12^ jä yhteensä 3.28. Ko-maassa
kaupunkien Ja maaseutu-tehtaiden.,
työläisten keskimääräiset
tuntipalkat olivat:-- miehillä 4.^7,
naisilla 2\99, ja yhteensä 4-48. .
Jo 'nämä esimerkit selyäirti osoit­tavat,
miten tällä hetkellä;k:un on
kysymyksessä metallitypläisten ylei­nen
palkkojen korotus,. Julkisesti
valhetellaan ja täten, koetetaan
"suurelle yleisölle" esittää, ettei me­tallityöläisten
palkat muka ole ko­rottamisen
tarpeessa. Mutta esittä­mämme
viralliset numerot puhuvat
eittämättömästi palkkojen korotta­misen
yälttäinättömyydestä. Ne
osoittavat metallityöläisten elintason
olevan sangen kurjan.
Palatessamme vielä käytyihin neu-
'^tteluihin, on ineidän ainoastaan se
todettava, että ne eivät Johtaneet
tuloksiin .juuri työnantajain edus­tajain'
itsepäisen jyrkän ,kannanb-ton
vuoksi. Valtion välitysmibs ei
myöskään nähnyt mahdollisuutta
tehdä, välitysehdotusta, vaan jäi o-dottamaan
"sopivampaa hetkeä".
. Toverit, _ sulkulaiset! Puolivuotta
kestänyt taistelu' ollut raskasta.
Se pn tuottanut teille paljon karsi-my^
ksiä. E i ainoastaan taloudellisiesti,
vaan henkisestikin on teitä kiusattu.
Mutta me voimme, tällä hetkellä eri
puolilta saapuneiden tiedonantojen
mukaan , varmana • ' vakaunlukseria
lausua sen, että meidän sulkurinta-mamme
on edelleen kyllin luja kes­tämään
vieläkin siihen saakka, kun­nes
olosuhteet muuttuvaj; meiUe
dullisiksi, jolloin ^mme suinkaan e-nään
voi nykyisillä ehdoilla tehdä so­vintoa,
vaan esitämme työläisten eh­dot
uudessa muodossa. Tosiasia
•myöskin on, että mitä kauemmin
työnantajat härkäpäisesti kieltäyty­vät
sovinnonteosta jä uskoen sulku­laisten
olojen kurjistamisella voi­vansa
nujertaa työläiset, sekä hei­dän
järjestötoimintansa, on taistelu
heille tuleva yhä kalliimmaksi. -
T e i d ^ on siis edelleenkik^ jatket­tava
yksinäielisesti taistelua^ luotta­en
siihen, että koko Suomen työ­väenluokka
jat kansainvälinen- prole­tariaatti
on vbimaldcaasti tukemassa
aijaa siihen saakka,-, kunnes saavu­tamme
kunniakkaan voiton, X-listiiSen
kopla hajoittaa Työväen Ur-heilnlehti-
osakeyhtiön. Niin ikäväs­ti
ei sentään ole-käynyt Vaan oa
IJrheiluIehti-osakeyhtiö, jonka tuke­na
seisoo vasemmistolaiset työväen­järjestöt
sekä yksityiset Inokkatais^
telukannan omivat henkilöt, päät-tänyt
yhä edelleenkin kustantaa
Työväen UrheUulehti-nimistä lehteä.
Mikä lehti ensivpoden: alusta lähtien
tulee ilmestymään todeUisena työ-läiSurheilijain
äänenkannattajana.
Liittomme seuroja kehoitamije
heti ensitilassa valitsemaan lehdelle
asiamiehen. Seurojen asiamiehet
kuten yksityiset tilaajatkin voivat
jättää tilauksensa liiton sihteerifle
koska liitto itse bn päättänyt ryh^
tyä Työväen'' UrheUulehden pää,
asiamieheksi toiminta-alueellemme!
Lehden hinta liiton kautta tilattuna
on vain--2 dollaria vuosikerta. Täs­tä
mahdollinen asiamiespaUddo jää
liiton kanssaan.
, Koska siis vihdoinkin on koitta­nut
hetkin joUoinka meillä on mah­dollisuus
saada keskuuteemme oikea
työväen urheilulehti, on meidän tar­molla
ryhdyttävä Urheilulehden le-vittämistyöhön."
Täten parhaalla ta­valla
teemme työtä niin työväen ur­heiluliikkeen
kuin koko työväen liik­keen
Jiy vaksi.
Jokainen Hittomme jä*en Työväen
Urheilulehden tilaajaksi!
Urheilutervehdyksin:
C.S.T.U.L:n, - liittotoimikunta
> Puolesta:
PAUL JANSSON, sihteeri.
Ne liiton'jäsenet, jotka ovat tais­telun,
iilkopuolella, ovat velvolliset
kaikilla, käytettävissä olevilla kei­noilla
tiikemaan taistelussa olevia.
Vaikein ajankohta on esillä. Mutta
•me voitamme sen varmasti yksimieli­sellä
joukkbtoiminnalla. —- , A. .V.,
IJrlieaidehti^
Liittotoimikunnah' kokouksessa yksi-mieliseiAi
päätetty ryhtyä l o v i l t a -
maan Hitossamme Tyoraen >Urhei-
^umennen kajota erääseen, porvaril- lulehti-osakeyhtion kustantamaa
lison «ann'moiA'k;i<». ..wi>.-i:..i.^-._<q - Tyovaen Urheilulehtea^
LIITTO ITSE L E H D E L L E PÄÄ-
_ ASIAMIEHEKSI
Iskon näkökDlmasta
missä kaupungeissa kautta Yhdys­valtain,
joissa työttömyys ^ilmenee
yhä kasvavana uhkana työläisille,
käyttävät Yhdysvaltain armeijan ja
laivaston värväys^mat erikoisia il-motuksia.
Joissa työttömiä kehote­taan
liittymään merisotaväkeen "so-^
tilaspalvelukseen Nicaraguassa, Pa­namassa,
Havvaiin saarillfi seka Kii­nassa".
• •
Mekin tSssä juttelemme muuta­man
sanan joulun kunniaksi. Kansal­le
on nimittäin annettu eräänlaisia
"joululahjoja», joista sopii hiukan
mainita,
Eräs sanontatapa kulkee kansan
keskuudessa,^ että Tanskan maassa
on jotain mätää. Sama pitää paik­kansa
myöskin Canadaan nähden.
Canadalaisessakjin j^teisknhtahuus-hoUissa
on oikein eri . sopimuksella
mätää. , ' .
Edessämme on uutinen, jossa *ker-rotaan
Quebecin orpolasten kodin
palosta, jossa tuhoutui yli kaksisataa
lasta. • Palon syt{ymis«i. Kyistä kier­telee
mitä erilaisempia juretuja, jois­ta
useammat eivät ole erittäin mai­rittelevia
orpokotia hoitaneille nun­nille.
Tapaus on kaikessa järkyttä-väisyydess^
n selvääkin selvempi o-
SMtus, kuinka kapitalistinen järjes­telmä
yhteiskuntansa orpoja huoltaa.
Ensin heitä sirtlota^n sadottain jo­honkin
iänikuiseen talorähjään,- jos­sa
sitten loppujen lopuksi heidät
paistetaan, sanan varsinaisessa mer­kityksessä,
elävältä.
.Tapaus kyllä pannaan vahingon ti­liin,
mutta meillä on sellainen luja
käsitys asiasta, että hpolimattomuu-
<^lla j a edesvastuuttomuudella sii­nä
suurin' ^ on. Orpolapsille, jois­ta
suurin osa ainakin lienee työläis-lapsia,
ei anneta tässä yhteiskunnas­sa
niin suuria"^ arvoa, että heitä
viitsittäisiin edes kunnollisesti hoi-taakaan,
puhumattakaan heidän tur-vallisnudestaan.
'~
Työläisten sopii muistaa, että Ca-t
nadan kapitalistit ovat lisänneet taas
tällä teollaan ^hden lehdeh ^veriseen
historiaansa. Avatkoon myöskin ta^
mä "joulupaisti" niidenkin työläisten
silmät näkemään porvarillisen jär­jestelmän,
järjettöinyyden, jotka sitä
eivät vielä tähän mennessä ole ''huo­manneet".-
—
i . *
Ja kun nyt tänäkin jouluna, Jcu-ten
kaikkina edellisinäkin, löytyy
Yhtenä tärkeänä kysymyksenä lii­tossamme
on ollut kantamme Työ­väen
Urheilulehteeh.. Kuten : muis­tamme,-
päätti •viime kesänä pidetty.
T.U.L:n liittokokous, V j ö k a ; ensin
ncskelaisherrojen törkeän: mielival­taisuuden
tuloksena oli,, työntänyt
virdettäkymmentä edustajaa ulos
kokouksesta; ryhtyä." itsensä liiton
kustantamana Julkaisemaan myöskin
Timmins, Ont.
Menneitä huveja. iLakkolaisten
hyväksi toimi- osastoanme^ tanssit
t.k., 21^ pnäj Tilaisuudessa' myytiin
kukkiav ja omenoita. Yleinen tulos
kai nousi hyvänmatkaa toiselle sa­dalle
dollarille. Siis kansan käsi on
karttuisaa, mutta ei sitä silti liikaa
tullut. Olisi SB sentään.,tämänläatui
sissa tilaisuuksissa mulfevaa katsel­la
sivustakin päin jos otettaisiip kä­det
pois taskujen suitten edestä.
Toveri Edvin Kuiftelalle sattui
käymään huonosti, kun hänen» nuo-
Tin, poikansa sairastui keuhkokuu­meeseen,
vaan on sentään jo pa-
T^emaan^päin.. Sairaus tapahtui sel-
,laiselia aikaa jolloin Kuuselan olisi
pitänyt muuttaa South Porcupineen,
jolloin hänellä oli vielä kaikkein
kiireempi aikakin. Sai ensin tehdä
pitkän päivän raskasta työtä ja sit­ten
yöt Valvoa sairaan poikansa
vuoteen ääressä. Niin, eihän se elä­mä
ole mitään herkkua työläiselle.
Koska on kuulunut sellaisia pt)-
heita, et^ä paljon ön niitä hei^'-
löitä jotka ^eivät olleet tilaisuudessa
näkemään- "Permantopaikkaa", niin
pälJtimine sen näytellä uudestaan.
Ajasta ei vielä ole tietoa, mutta
seuratkaa lehteä niin näette siinä
ilmoituksen sen esittämispäivästä.
> Jojilpna esitetään "Volgan vene-
•miehet." Tulkaapas .joukolla katso­maan
tätä kovan arvostelun saanutta
kappaletta. Minä en mene siitä täs­sä'sanomaan
onko se niin eli näin,
kun eh ole mikään arvostelukykyi­nen.
Sen vaan voin' sanoa, että on'
siinä ainakin näkyvissä mahtava
Volga-joki. Toveri Wirta onkin maa­lauksessaan-
onnistunut kokolailla
liiton pää-äänenkannättajaa, joka
lehti sittemmin on saanut nimekseen"'saita leipäänsä. Vaikkapa se lunu-
TUL. Tällä päätöksellään tahtoi
tämä sosialidemokraattisen puolue­toimikunnan
komentama herrassosia-
•vielä sellaisiakin työläisiä, jotka
hartaina ja silmät avaruuteen koh­distettuina
veisaavat 'vanhaa virttä
"maassa rauha ja' ihmisillä hyvä
tahto", niin tahtoisimme ^heille an­taa
erään kehoituksen: Kun te tuota
fraasia toistelette, niin ajatelkaapa
siinä, sivussa heng^täessänne tar­kemmin
asiaa. Tut^skelkaa esimer­kiksi
siihen tapaan^ että ^nko todel­lakin
maassa rauha j a -vallitseeko ih­misissä
hyvä tahto? Ja toteuttavatko
käytännössä tämän i r a a ä n edellä
veisaajat, papit ja mnut...kapitalis
"tien palkkarengit tätä , rauhan aa­tetta?
Luulemme että jos tätä seSc-kaa
ajattelette, niin tulette aivan
varmaan sellaiseen tulokseen, että
narrip^Uähän se pn koko tuo musta-kaapujen
rauhasta J|ionottaminen.
Tulette' aivan samanlaiseen, tulok­seen
kuin mekin. Mekin lukea" jjx-tistimme
ennenvanhaan raamattua
ja laskettelimme rukouksia jumalalle
korkeudessa, koettaen' uskossa ja
autuudessa unhoittaa omian hädäna-^
laisen yhteiskunnallisen asemamme;
Mutta eihän "se unohtunut. Kun- ^.oli
pyhäpäivinä yhdessä kapitalistin
kanssa hymistelty virren pätkiä ju-malalle,-^
niin eikös tämä sama kapi­talisti
jo seuraavana arkipäivänä ole
Siis saapukaahan suurilukuisena
katsomaait "vehemiehiä". Se esite­tään
eteläpäässä 25 päivänä ja Tim-minsisää
26 pnä joulukuuta.
Lunta on sataa tuprutellut parisen
päivää oikeiiL poryoon mitalla. Jos
olijin tubn ylätuvan ukon kanssa
niinkuin välilöissä, niin pian pa sa­noa
tbkaisisiri; etjä lakkaahan jo
tahi muuten lapsesi vaipan alle
painuvat. Me täällä kaupungissa
•vielä jotenkin pärjäillään, vaan mie­het,
jotka metsissä työskentelevät,
eivät voi faksun lumen aikana an-riäyttääkin
niin puhtaalta, nun on­pas
siitä peijakkaasta vastuksensa-kin
/
kaikkintf pienine ja suurine pirrn-neen
niskassa, patistelemassa hänea
hyväkseen lankupkantoon y.m. maal­lisiin
hommiin.
Ja" vähitellen meistä kehittyi oi­kein
paksunahkainen kerettiläinen
— jonaisen toivon kaikista tämän^
epistolan. lukijoistakin kehittyvän,
elleivät satu Mtä aikaisemmin ole-
Emme tosin epäile, että tämän
leMen lukijoissa olisi seUaisia nen-ki^
sta alamittaiaa, jotka vielä ns-kovat
näiMn joulnnaikaisiin porva­rien
"hyvän tahdon" ilmauksiin,
niin kuitenkin tahdomme vielä ker­ran
terottaa mieKin, että joulu oir
j o k a ^ h käytettävä itsenäiseen ajat-teluuiij
eikä uskomiseen. Ajattelul­la
' ne selviää mutkaisemmatkin asi-at-
Me tosin sanotaan/että uskomme-vallankumouksen
tulemiseen tassa^
kin maassa, mutta me tarkoitamtne
sfflä, että se tulq^ ajattelun Ja en-nehkaikkea
toinpnnan tuloksena, us-koUa
ei enää> nykypäivinä knikisteta
Jerikon muureja, raskaampaa
Mstöä siihen on käytettävä- ^ _ ^
Niih että: ajatelkaapas l^^J^-
onko maassa rauha ja Ii3^'ä taJito-
Keretäläisdlä joulutervehdyksei-a
LuRpovaaran