Vapaus, April 2, 1929

              Ntt. 78 —1929
WRtt5W KOMMVVNIA MUJimLLESSÄ 7-
AikorVfu^US seisoo vakavana^ oftui vuolaem, virran
' SyrähSllä,
kaisoo ^atJcaisuuteen hartahana, kiunka kiireheUä,
•i i-ldihtyväliä
eikäkaudet unhoon vaeltavat; tekijät ja teot ""^
'"' '"'sukelt4tvat
muiiväj0uien meren syvyyksiin — — —
Almas' ompi Ajan-virran nielu — Hetken
^a^örittyäänraiaamiUa;
kytm&^ kutsun nioni tulisielu vastaanottaa ^
- -^J^kfdhon katsem^ /^.;> j
Pu^U^in jaäpi paljon . työtä, paljon tefu^m l^.,
' ois ennen'yötä'— .
Toiset tuskin suunttui ymmärtää
Mutta kiroits^ on kirottava, kaadettava Mnnal ,
kaik/dnensOf • " ' _
sor:ojärjestelmä sidottava omiin kahleisiinsa,
huovinensa!
—-Jotta päivä jälleen helottaisi, clonvirran rannat
kukoistaisi,. '
onnen tenhon tunlis työläinen.
Orjatyönne nosti mahtavaksi riistäjäinne. synkin
sortomUiuin,
tehliää työtä myös sen tuKonnaksi, lyökää riisto
numhan perinjuurin!
e. verellänne, hiillänne siskojanne, luokka-veljiänne^.
Vifaat teot toki jälkeen jäivät aikain tulevainkin
kaunisteiksi!
Uudet raatajat, ja uudet päivät, valmistaa ne
Särtidtufuirrästuksin tehty teko kasvaa, kuten .
'^•''•''•'—-Muurahaisten keko, '
vc^^kt^^ertäjat v<dhttatkin, - , *
Vtaktuu yksilöt ja vaihtuu vuodet, kaikki laho- •
kaatuu aikanaqn.
Vanhain vaivuttua 'nousee 'nuoret työlle kunniata
•..tkantanuuml
TySUe,' foka orjuus'ikeen alla vielä ryömii '
' -maassa matalalla,
tuskansa jö sentään tuntien
ivirran iki-äyrähillä uhmaia seisoo sorron
f linnakkeet -—
Oi:join verellä ja kyynelillä ovat virran vedet
'•., .,u värjänneet —
Orjahefra riisti; lihim, veren — haut, vain saaliilzs"
i';-' jäivät unhon mereen,
ihmiskuntaa kalvoi kirous — —
orjuudesta vapaaks'' ostakaa!
Tehkää työtä innoin, alttijiina» työläisvapahduksen
ihanteissa, -
jotta työläiskodit kaunihina kerran kohtais aamun
autereissa- —
Jotta mägilipdn,. kaunan laveuteen, ilman
kuulflkf^of^
/aikuis vapauden iatiiä
Ranskan,Kommunaardein siemen, jalo, ei saa
.kiiiyettua kivikkoihin!
Maailman kumoukeh: pyhä palo käyköön
häUqhpesiin, räijnesoihin; : - .
niistä silloin löytyy musta nudtä: Työläis-
, yhteiskunji^n vii jakulta :
tähkäpiiihin suuriin puhkeaa!
Maailman: Kommuunille tehkää työtä, kootkaa
•köyhälistön joukkovoima!
Reipas työläisryhtif tiedon myÖtä, työn ja
kärsimyksai aateleima,
Voima, Usko,- Into ohjatkaamme omaa, suurta,
pyhää asiaamme ~.
punaviirein voitt^jon saattamaan!
ppelf M^^pstiin, jätt&v&t jumalat tS alkaen 1929. tyngsie selitti ta««. et-
£• ^ ^ siijnti^yvt^ «mTSömlesl^tpn
J«tiprt roiiva työläis-
40UUC0 ei kysy kidcctta ei pahcdaiseltä
^ac& laiita. 6e luettaa vain om^aQ i t ­seensä.
Minä tiedänr mitä naiset te-
Jcevät sellaisissa t^^umksissa ja sen
tietävät myöskin sairashuoneet, jot­ka
saavat paikkailla nmneltuja näis-ruumiita.
Ja nj^cyisissä ruttopesissä,
parakigissa. näkee äiti isien l a poikien
väkivalloin häväisevän tytärtään. K a i ­ken
tuoa tietä^nätviranotnaiset, set)
titetävät papit,; J» laulut nxyäskin,
mutta professori Knudsen ei\ sitä tie­dä,
sillä hänen erikoisalansa ei 'ole
elämä^vaan silkkisukat -
Mainittuaan Öiat«ä?tl; - e ^ lap­sirajoitus
on |y(jtiy4en kapina,, lo,
petu rouva Je^sim jp^tönsa.lAukais-t
^ v a s t u s t a j a i ^ )§^|i^Bayla^^ ilkpy-
Kun olin lukenyi ^pudsenin kir­jan,
suututti minu% TSdn se. että "Hai­kara"
oU sellaista kuin Knudsen, jaos­kaan
tuonut ihmisten ilmoille.
RoirjTi teki, kuten selostuksesta sel­viää,
kysymyksestä sosiaalisen. ktw
sen sijaan professori teki siitä rotu-
Iqrsymyksen. • Työläis^oaisetkin voivat
miettiä, kumpi t^nä kysymys on: ön.
ko se rotukysymys vai yhteiskunnalli­nen
kysymys?
oäa:^t6t .--velvollisia avustamaan piiri-silÖEÖiäÖih"
kautta v kassastaan - pyy-dfettäeäää.
Jätettiin jokaisen ryhmäsih-teerin
h^leksi asian atidte paröminen
ja -'viäaifnen kctomkselle.
VöÄJen'hankkiminen joko Iltamien
e l i ' jäsenmiaiksujen mooäossa, miten
kullikin'paikkakomiana sopu parhai-iStUtitöksia
vaiijhuiideh ^
O n ^ ennemmin viety lAhor P n ^ n
kdkvent^ohiin ja selsdatan vaatäiuk.
seÄtaiana, joka bn : 60 Truotiaill«?j40.
kmikaUsiavustusC ijeskSen isvustuir ^
ja 1 a ^ > 1 0 ! X » . : , . . .
^«orisjjbpet&jakuresä . Sihteeristö-on
.io. jättänyt a^a^i piiritc>imikunnal-ie'ja^,
asia «m .mennyt jpfirikonyentsiö-nöjt,
Jäii^ j, että ntix^^ituleB järjestettäväksi,
Vi^3l^t^)to nttisljltot katsonm pe-ih
»^ e&^iipifi^ jä
O d i ^ t a ^ hy|:': iinlten piiritoimikunta
on . ne järjestänyt. Jätettiin sih-teerätön,
huoleksi y a h ^ asiaa. . •
^KesäkämpiÄyksestä: Uyt kun nämä
kurssit saadaan aikaan, niin katsot-tafcopn.
ettö sinne .lähetetään oppilaita
suurempia, sellaiäa jotka kykenevät'
semaamaan' mukana ja nuoreiiipia
mySs^ktn.: :Mutta että opettaja oltaisi
hi^tä:4eikeissä Ja nrhelhissa, ettädro-p^
jbKvidisi hauskempaa, elläl muodos.
tij^yteipuoliseksija iMVSks^ j a iettä
el.uop<;!tettaisi lapsille .puolueellisuutta
toisiaaa'..kohtaan, va«n tositoveruutta:
-(vKaisten kuuluminen pfuolueen kes-kusfcomiteaaxx:
Sointtdan edustaja tie­dotti
» että heillä on nyt päästy, siihen
et(^.:PR>jO edustaja keskuskomiteassa.
SfMDiu;^.':yancouver-saaren. edustajat
j^^i^ä&y tiedottivat. Vancouverissa ei
jpifhvS^^nalGj^ edustajaa, ainoastaan
englanninkielinen. Kesikusteltiin Ja o l -
^ > : ^ c ! 0 ^ . «ttä jokaisesta littto-b^
Qsto^^oUsi oltava edustaja keskns-
OmiiJinxSointuIan edustaja toi esille
MvniSksen että .oUsikp :t9rpeelli£^
tön huoletaä. Palvelijatarkodin perus-tamin
§n*.on-vielä toteuttatn|i;tta ja.syyt
on jokaisella tiedossa. Koskapa pal­veli
jataryhdistys jm lopettanut toimin­tansa.:
luin ei r^i;. katsottu voitavan
tehdä mitään sen suhteen ennenkuin,
palvelustytöt- itee liuomaayat., asiansa
-Isättömän äiU", jonka esittivät Van­couverin
näytelmäseuranjäi»enet. K a p -
Pialö ori liyvä sisältöinen ja esitys oH
xiiin lutmnollii^ että sai katsojani
Bllmäit kyyneliin.
Kokooiksen valitsema raportteiL
Suomei^ äätähialakon
seumul(M|t Tans­kassa
.erOcoinen..Irtisai^ta tehoten^Jois
miöistuin selittää sen sppimusyi
Edoi. j a . mt<Äe voi tuila sakjb^
rikkoo tuc^nloistuimen miel^Kstä
tpon nähden yhä voimassa pljevflia l^tA'
musta. T&ssä t«^uksessa tfd fis^ftmä-vä
toista tietä: :koetettav|isM^ am­mattijärjestökin
, sanon^MnjJ^ syys-kuiin'sQpimuit;
en. ' i
Lyn^slen tarkoituksia ei pUuV ko­ko,
sopimuksen kt>mfwroinen irtisaho-misell^
vaan saada sen. eräftK Icfl^dat
mmm mm
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
"Äitiyden p^hä
. kapina"
Eräs mielenkiintoinen väittely: ^ - Ttoo-va,
professori ja luilkara'*.
va^ta£iy)imien sihteeristöön useampia
k i i ^ flffit; laODddiK}.^ usein sattuu
^0Bä^:f9sifAta, jotka cdisl teettävä
e90K»^!yleislä kokousta, niin Jos bei-t&
rniUsi «seampi, niin heillä olisi pää-tösvBHa<
asioissa. Katsottiin, että. jo.:
Ic^löen mttp^osasto saa itse päättää
n u m t ^ Jäsentä luulevat tarvitsevan­sa
siltfeeristöön, yhden eli useampia
jos tarvis vaatiL •
Vajauden aluenumeron arvostdu:
Katsottiin että se oli onnistunut kai­kin
puolin hyviii, ja että 9:nnen piirin
sihteeristä oU tehnyt kiitettävän r a -
paitlsr:i^fsten toiminnasta.
Vapäöden arvostelu: katsottiin hy­vin
Ja mielenkiintoisesti toim^etuksL
. Woman Worker: ,ÖWin
tc^itiitukseen.
tärkeyden ja koettavat järjestäytyä.
Vancouveitn nalEHitpn naiset ovat. kyl­lä
koettaneet saada heitä mukaan
kaikin keinoin, penistamalla muun
inuassa voimisteluseuran, että saisivat
heitä innostamaan ja huomaamaan
asiansa tärkeyden. EnglanninkieUnen
toveritar Andre . toi tervehdyksensä
Vancouverin CTgianninidelJseltä ..jtyS-läisnaistenliltblta
ja ehdotti, että ei­kö
näitä neuvottelukokouksia voitai­si
pitää yhdessä hei.dän kanssaan, kos.
kapa kerran työskentelemme sanucn
asian hyväksi. M^tta me suomäte^t
kielent^tamattomina el voida silloin
niin hyräi seurata kokouksen kulkua,
joten tämä Jäi ennalleen. Annamme
vain seuraavana vuonna heille kyllin
ajoissa tietoa, että voivat lähettää c-dustajanra.
Samoin hän toivoi että
naistenpäivää ensi vuonna vietettäisiin
yhdessä ja pyysi nyt ettäVksi meidän
naisista tulisi nyt puhumaan heidän
Järjestämässään naistenpäivänjtihlas-sa.
maalisk. 10 pöä Koyal-teatterissa.
Toveritär'Taava" Maurius lupautui sii­hen
tehtöväfin. Toveritar Andre; lupa­si
puhua meidän iltamassamme sama­na
iltana.
Puhe- jä kokoontumisvapaus.'Pää­tettiin
lähettää protesti kokouksen
puolesta toveri Arvo Vaaran- vangit­semisen
ja puhe- ja kokoontumisvapa­utta'k(
»kevan vainon johdosta. '
Uitto-osastot toimittavat aina itse
alustukset jotk«i he >aluav{it seh yuo-dexi
lidbor P^rtyn konventsipniln.
Neuvottdukokouksieh pito jäi eriual-,
leen, samoin edustajien lähettäminen.
^Ja pidetään kokous samaan' aikaan
Labor P a r ^ k o n v e r ^^
Jokainen llitto-osastp;
lähettämään edus^jaiiia yhtepstä a-sieista
i^jjfftTn^n,.: iBhm^neuvottelu- ..-tm. , . sijban rotiva^on va^äcaista
auJiöl«wi.«OT)to sijö-mieltä.^ ;'::-^fi
että ne ovat tarpreUisia ja ^kehittä-) professori aloitti väittelyn j a ianoi?
TOt toveruutta. ' että koko maailma ja eritoten'Tanska
Syntyväisyys Ja. sen rajoittunels-uos
pn pohdittavana^^ikklalla Bu<xaijital-sia
jöinnostäa iällä kertaa nrikoäsosti
senvuöksi. että Suomessa laaditami
pariialltean avioliittolakia, jolla jär­jestellään
miehen ja zxaisen suhdetta
,tolsUnsa„ milloin^ saavat -. a^tua.. .avlo-säätyyn^
mitä siinä on otettava var­teen.
Siis "aktuelli" kysymys. Samaj»
aikaan on sanomalehdissä pohdittava-,
na se porvaria erikoisesti huolestutta­va
ilmiö, että Suomessa ei toissa vuon-»-
na syntyneiden ' liiku tuott£tnut - riittä-
-vän suurta summaa, vaan oli laskemi­sen
puolella Tässä oli sUs kygyuiys
lapsiluyim . rajoititamisesta,-. joka tie­tää
sitä, että Jos-fiyntyneisyys vähenee,
niin "kansakmita on tuomittu kuole­maan.*''
'' ••• •
Lapsiluvun rajoittamiskysymys on
muuallakin saanut huomiota ja ker­romme'seuraavassa
eräästö; Tanskassa
sattuneesta tapa.uksesta - parisen- -viik-ko3'
sitten.- -r,
Tenskal. professori ' Wieth-Knudsen
on kirjoittanut kirjan, jolle on anta;^
nut nimen "Fieminisml", jonka vai-sinune
kääntää «"naiselUsUudek^". Sa­moihin
aikoihin on tanskalainen rpur
va Stih Jensen kirjoittanut kirjan,
jonka nimi on "Storken" eli. suraieki^i
."Haikara". Näille kirjailijoiile var^ttUn
Köpenhaminassa -tilaisuus julkiseen
väittelyyn. Jollainen aitte^ |^|Jcin y l l -
opistoyhdistyksen vhuoneiu^j^il. °
fessori on kirj(tfttanut.klrjai^^^;]|i|«ä<^^
luvim rajoittamista vastaan.
Sihteeristön valinta: Entinen sihtee­ristö
ehdotti, että vaUttaislin nusi
siJiteeristö.nyt muualta,. siUä; he ^ -
vat nyt niin ylenmäärin rasittuneita
työllä, että he eivät voi.sitä nyt ot­taa
vastaan. J a k im Vancouverin n ^ -
ten toiminta pn njlcyään niin kovin
hiljaista, niin he toivoivat, he
saavat heidän toimintansa- elpymään,
jos heillä el ole sihteeristpn tehtäviä.
Asiasta käytettiin «seita puheenvuo­roja
puoleen Ja toiseen. Tosiasia on
että Vancouver ,on keskus'ja niin p i -
len £ihteeristökin pitäisi vaUta sieltä,
arvostelu: katsottiin, I Mutta koskapa nyt tuU aihi pulmalU-että
tämä h ^ t e n oma lehti on aina
tuÖMit.yhä mielenkiintoisemmaksi ^si­sältönsä
'.putdesta, ollen jatkuvia ker-ttteuki^
TUseita viime vup*^
Qairtaah. aluezuunein^ mibpgfmfx ^
l^:.iS^u^nr 9 pnä hiJibtik.. J&eitPlte^
vaBfaai^aah kirj^nvaihtajat kyllin a-j^
ss3.ettg: siltä t i i i s i sisältQrIkas.
vKeskusteltliia klrjoltu^kerhojen tar-pöSiBsaM^
a^'^^ katsottiin.
» / V o i ^ ^ kehittäviä Ja 2 te|qoeemsla
töj^jfpna^'. ' ' "
T ^ P P u M i e n vietto: Esitettiin, että
vietettäisiin yhteiset väK»ujuhlat r y h -
mieh l i ^ n . J^äspite^ naisliittojen
täniestajyte^ Kommunistl-puäuieen
samoin Suomalaisen järjes-t
r a kokouksiltt: Kesäjuhlien järjestely
jätgtUin sihteeristön huoleksi, j<^
yHlelsten eU paikallisten:
-Kesköijäanelden asioiden käsittely.
Sl^illay^ljittolakipykälä. oU hankittu
j a ^ öh^öSr kaikille liltto-osastojll^.
Z^neiin^jen alennus yksinäisiltä
n a i s i l t a . o Q u t ttinut vielä vasta­usta
j a jätettiin edelleenkin siiiteezis.
nen kysymys, että ei saatu sitä sinne.
-niin^moBien; vilkkaiden - puheenvuoro­jen
jälkeen.valii^ sihteeristö Van­couverin
.i.«%areU&, sihteerirahastpnr.
hoitajaksirtullenaioveritar Elina Lind too päästä
apulaisiksi toverittaret Hulda Sillan­pää
ja i.Taftya JBiumus,. Varcouverin
tovertttaretai.^P9sivat taafe- vuoden
on tuhon oma. jos tilannl| jatkuu. To^
dellista tasä-arvoisuutta ei miehensä
naisen välillä voi oUa, koska jiaista
sitod^s.i^ivun jatkaminen. . Professori
m a o ^ iiirvittäviä kuvia n j ^ j an
ihmisistä ja sanoi toveriUlttoJen ta''*
koittäv^ taitoa välttää lasten saa^
mistä. Hän vetosi Babylöoniin ja kuiii-
;ka se tuhoutui irstaan elämän vuoksi
k u n pjroifessorillie annetut suosionosoi­tukset
olivat vaiennet, astui lavaUe
rpuva Jensen. liitä rouva sanoi sä-yiää.
seuraavasta.
Minä olen tullut, sanoi tpuva. te­kemisiin
äärimmäisten lyhytjärkisten
kanssa tahtoessani asettaa "Haikaralr
le!': sensuurin. Eivätkö tuhanjpB^ J9.
taasen tullannet 8iklökark0tiiU^j^ «a^
laise yhteiskunnalle eti& rxf^laiffi^'^ '
Tanskan työnantajat halusivat alen­taa
v. 1899 huikeasti palkkoja. Siitä
tuli ankaria kiistoja. Työnantajat
järjestivät vihdoin toukokuulla sulun,
joka oli suurempi kuin mikään sitä
ennen toimeenpantu. He eivät saa­neet
sillä nujerretuksi tySläiiää arvioi­massaan
ajassa, mikä oli 6 viikkoa.
Heidän omista liikkeistään joutui yhä
useampi pulaan^ Näin kävi varsinkin
pienempien. ' NUden oriÄstaJat piti­vät
jo pahaa porua. Monet sovitteluy­ritykset
meiUvät faiäEkaan. Vasta syys.
kuulla hyväksyivät/ riätapuolet, lafiJan
yleissopimuksen,-jg^Rssa oH 13 eri koh­taa,
ja vielä väliaikaisia määräyksiä.
Työläisten iiuolella oH allekirjoittajina
rakennuspuuseppien.' - ammattiyhdistjrs
Ja\Tanskan.8minatti^e!^.
: Tuota sopimusta Tnyettiln sanomaan
"syyskuun soplmiftseksl"- S» on vielä
voimassa. Sen.miikaan, perusteella Ja
määräämissä rajoissa on tehty paljon
erikoissoplrouksia, - Sm t^kia on sitä
sanottu myOs työehtosopimusten pe-rustuslaiksL
Tanskan l^römieslilStp ,on my^ tuon
sopimuksen alamen.J|$jn>;.t^
ryhtyi-'-Jäljestämään'i^lsAvpJen-''saartoa,
jotka käyttivät -rikkurityötä" Suomen
satamissa, niiii kek^T^t Tanskan
työnantajat, että he ehkä voivat eh­käistä
tuon saarron '^yäniun sopi­muksen"
nojalla. Tanskassa on erityi­nen
tuomioistuin. Joka käsittelee vis­sejä
työehtosopimusten rikkomisia. S i i ­nä
pn puhe«iijphtaja Ja>3 työnantaji­en
ja- 3 työläisten Järjestöjöi valitse­maa
jäsentä. Tällaisena ^ s m e n ä oli
sitoa .myös TyömieslUton.puheenjoh­toja
Lyngsie^ Hän oli'tovereineen s i ­tä
mieltä, että ^ tanskalaiset sopimi&-
set sallivat panna toimeen, mainitun
saaripn. mutta tuomioistuimen enem­mistö
Julisti, että se saarto on sopi.
musrikos. T%mä päätös oli lain mu­kaan.
IppulUnen. Sitä ei saanut edes
vedota mihinkään "korkeampaan" oi­keuteen.
.
Lyngsie piti päätöstä v ä ä r ^ jn o-sotti
sitä vastaan sitenkin mieltään
että erosi, tuomipistuiih^n Jäsenen t o i ­mesta.
Kuitenkin oli hän sitä mieltä,
että Työmieslllton oli noudatettava
tuomiota. Samoin ajatteliHiton toimi­kunta.
Mainittu saartohoinma jäi kes-
' / I t y t o ^ ^ t o n toimikun^ oli sanonut
f'jm«fci^ Se oU vo::
löftfa^-l&ä, * i m ' o t e t ^ huomioon,
^ Bdi^w''^W^ibib käytännössä sU'
loin: jb:lutes ! ^ Mutta tuo
muutetuiksi j a myun o b ^ yvsinkin
saariö-bikeus UitnOe ttinnuistetukEi.
: Kokous hyv&I^^lkin meikein ykdV
mielisesti sien sutihtaisen ehdoti^n,
joka elä hltontolmttMnnart ^ttämä.
Siinä mainitaan ~ sopimuksen-' kohdat.
Jotka tahdottani ;.muutettayik^ Muu.-
tiosten aikaansaai^iseksi on koetettava
päästä yhteisyöhön «nunattijärjestfip
ja miiidäi' järjestöjen kanssa- Pää­töksen
viimfeiisessä kohdals^ lausuu
kongressi erikoisesti, että työläisten
oikeus kansainvmisten velvoitusten
täyttämiseen «jk, turvattava..
Tämän asian U M ^ y oli kokoJMt-sessa
mieliä jännlttftyä. Päätöksen Ju­listettua
paukutettUn ihfm käsiä.
Erikotoen laosonto SiMmen
Suomen satamataistelua selosti suu-rto
piirteto vielä kuljetust 6kftndlna<^
vlalaisen federatslon sihteeri 0«s|^
Erikson. Köpienhaminan ajurien puo­lesta
esitettita jÄätöslausunto:
Hyväksyen selostuksen - Suomen kuU
jetustyöläisten lakosta lausuu edusta­jakokous
täyden tutmustuksnsa siitä',
työstä. nUnkä Uiton pääjohto on teh-xiyt
auttaakseen ja tukeakseen suoma­laisia
tPvereitamme heidän jättiläis­mäisessä
tateteiussaan sen maan pöyh­keitä
työn, ostajia vastaan.
Edustajakokous lausuu erityisen Ja
sydämellisen kiitoksen liiton puheen-.
Johtajalle Lyngslelle slltö suuresta ja
epältsäckäästä työstä, mtokä hän on
tehnyt täsisä vakavassa asiassa, Ja se­littää,
että edustajakokous asettuu
kaikessa Lyngsien tekojen ja toimen^
Ji^^i^^ll^^^adan Suomalalsleii
KBy^HUVIMATKALLE
tmiatetmlla valtemerilmiralfa i:.
SS ' ^ C A 9 H'' Halifaxtsta huhtil^ 2 p.{
(Oslon t a i Köppenhaminan kautta)
J l r . Clias. H&yrinen Sauli Ste. Maricsta ja Mr. E . Jäisls^i^^Beiv]
Sndburysta, tulevat yhteisesti johtamaan tämän huvimatkan Sam-]
roe«n agafcka. Katsinkertainen johto takaa matkustajille Itaiaiaaj
i « turvallisen matkan. Uatkustiajat lähtevät Montrealista Caa.]
Nat. tietä huhtik. 20 p. Ulalla Holifaxiin.
KaMcjki nylgraikaiset matkustiismukairi
III Juob. piletti Sttoaseea $108.50 — CdÄstakainen piTettä
. (Vero $5.00 lisäksi)
H A L P A RAUTATIEPnUETTI HALIFAXIIN SAADAAN UUrjl-|
PILETIN YHTEYDESSX
Pilettejä myyvät, paikkatilaulcsia ottavat: vastaan j^a k a i U i n l MA-\
^aa koskeviin tied.asteluibin ja kyselyihin vastaavat himma^fciail
johtajat, kaikki pkik^llisasiamiehemme ja allekirjoittaneet, 31
suullisesti taikka kirjeellisesti:
päästä^ twtässtaant,kun saavat nyt vä-häjj
hu<!iahfcaa....jx
/ N ^ i i i ^ päivän ja neuvottdu-kokouksen
yhteydessä^^^pide^Tä - i lr
tama onnistui kaUäs^ piJibUn liyvia
Ohjelma ollen eda^bajUtft-ja Vancou­verin
toverittarilta. Puheitakto oli nai­silta
kolme, j ^ oli ilahduttama näh­dä,
että ei ole hukkaan mennyt työ
j(mka 'eteen on ti^mittu. Sian oh­jelmaa
UahdutU lukku Helga Järvi
viehkeillä tanssiesi^ksiUään j a sai y-leisön
ihastuneet suosionosoitukset o-sakseeh.
Htamassa luettiin, vielä pror
testi Arvo Vaaran j a puhe. j a JcPr
tamayleisö .
Lisäksi oU
yksimiRlt«stt hsrvgksyi.^
2-näytpksInen kappate
"kutsumuksestaai^^;^
laanko, että rangalstukslUa v > ^^
estää kapinaa. Valtio cn täibäniasti
katsellut äitiyttä lapsitehtailun kan­nata.
Hänen ruumiinsa "pn ollut a i -
neeni?ankkijakoneena. kun valtb pn
tapattanut hänen poikiaan talstelu-kaitillä.
Ketä siis ihmetyttää, että
.äidin s i e l t ^ on viimeinkto runmui
viiia Ja suuttumus. : / '.
Kvn rouva sanoi; että professOTin
kirja sisältää järjetöntä huUuttelt^
sukupuoliasioilla, nousir salissa md-koinen
metelL "Miehillä on jo pit­kät
ajat ollut tiedossa ehkäisykeino­jen
käyttäminen, lausui rouva mutta
yksikään Pal^i el noussut niitä vas­taan.
Jos mies tekee niin maanantal-jtk^-
a^jODko se synti. Jos naiset te-koontumisvapauden
puolesta, jonktfiil-JJ^&vätnim torstaina? kysyi rouva. Vuo^
Elsaiain<m-hirvittävä yilkuohnlttts cm
ajanut luovan Ju«inon^ pakösaltö. -Bänr
nustl sitä e i r t l i ^ - '
~- Nämä^^it'iselc^ttiin tietysti Työ-m
l e s ^ i ^ > e ^ ^ Siel­lä
ttOl hiistä toimintaselostuista käsi­teltäessä,
laaja keskustelu; Kommunis­tit,
joita oli k<^uksessa vato muuta,
mia, vilkastuttivat sitä ffiiki^illa mie­lipiteillään-
Liiton t^S^ lau­suttiin,
olisi nj;>it^(»yt p a i ^ se laivo­jen,
saarto toimen)» ^Slia^: ti^mlols-tuin
piikin eväna^ 1 ^ - « S i h ^ suun­taan
käyneet by^däiifiDset näyttivät
tulistuttaneen a^dtatifttt < Lyngsietä.
8anomalehtiseIq#iksesta päättäen an­toi
hän kiivaat vastaukset. Ne sisälsi.
piteiden taa Ja työntää syrjään suut­tuneena
kaikki ne hyökkäykset, joita
on sen Johdpsta tehty, sUlä ne pvat
olleet aivah ep^oUceutettiija <
Edustajakokous ilmaisee' hainttvansä
Ja toivovansa, että Suomen työläisten
taistelu päättyy voitolla, se eelittää,
että Tanskan työmiehet tulen^t teke­mään
mitä voidaan tehdä auttaakseen
suomalaisia tovereltamme järisemään
veätdDe. '
Köpenhamlnan varastotyölälsten pu­heenjohtaja
Jensen, Joka oU käynyjt
Työmlesliltdn puolesta Suomessa tut^
käsnassa oloja, selitti kokoukselle, että
k&Vski se'mitä Lyngsie oli puhunut
ja kirjoittanut Suomen taistelusta, oli
oQut täysto totta
Kpkous hyväksyi sitten tuon ajurien
esiJU^män jäätöslausunnon. Vain' 2
ääiiestl sitä vastaan-
Siinä; ' päätöslaustmnossa ilmaistu
-suuttumus'^ j a 'paheksuminen kohdistuu
myös Suomen lähettilästä Setälää Ja
kaQdda niitä suomalaisia Sanomalehtiä
vastaan. Jotka taistelun aikana Ja
Lyngsien touhutessa sille mitä tar-mokk^
lmmto {avustusta hyöl^käsivät
hänen, kimppuunsa. /
Saarrosta tehtiin vielä erikoinen
päätös viimeaikaista toimintaa., pohdit­taessa.
Kongressi lausui, että saarto-toimissa
pn kiinnitettävä kaikki mah­dollinen
huomio Tanskan t^ömieslil-ton
Jäseiiiin, siten että niihin työn-antajUn
nähden. Jotka käyttävät yh­teiskunnan
auttajia (siis rikkurelta)
ja meriväkeä niiden tavaroiden tai l a i ­vojen
lastaamiseen ja purkaznlseen,
jotka on pantu saartoon, ryhdytään
heU toimenpiteisito, jotta saataisiin
järjestetyksi asianomaisten työnanta­jien
töiden seisauttaminen laillisella
tavalla. «
Tämä päätös voitanee spveUuttaa
käytäntöön vasta sitten, kun Työmies-lUtto
p n päässyt irti syyskuun sopi­muksesta
tai saanut sen muutetuksi
tai tulkituksi oikealla tayalla.
Selostuksemme osoittaa, että liiton
Johto Ja edustajakokous ovat koetta­neet
järjestää niin. että. rikkurityötä
^rttäneitä laivoja voitaisito päästä
aaarl^unaan Tanskan satamissa mah-
^fhlftn^nr^Tnflr» pian.
HUOM.! — ^kalMmpi kvUraTUoramme
HAL|FAXiSTA
SS "UNITED STATES" ^ HiihtilL S « LI
1410 Stanley St Bbntnsa]^
Sc«B<UMnuk>AaM»i«cui Untb. 461 Main St,-Winnipess Mfan^
Sc«adiiuiTtaa>AaMfficaa Umä, 1321 Fourth Avo., Seattle^
J. y . Kannasto» Box 69^ ä^db1Br3^
Columbia Corn soittokappaleet si
nykyään V
HIENO KOKOUS OULUSSA
Oululainen toverilehU "Pphjan Voi-m&"
kerioip, että vJc 5:hnen i^vän i l ­laksi
oli Oulun poryarilehdissä kuu­lutettu
Oulun palokunnanteloUe kool­le
rikkurijärjestön. -perustava kpkous.
Tilaisuuteen olikto saapunut jonkun
verran väk^ Ja samoin suurpääoman-
22055
22063
22050
12055
12069
12045
12060
12019
12014
12072
12067
12068
12057
12064
12063
12061
12060
12040
12048
12033
12028
12023
Colambia C>rkcst«r!n aoUtyiinU:
» • • ;>)•' '
Vanha Sihteeri valssL Auringon Säteet, polkka.
Carohina-Hsihbo; Pikku-iYidda j a Miiiä. Fox Trot.
Avesta-kosken Pauhn. Biemujuhla, sotiisi. >
Nuoret Neitoset, mlssL Carollina, sotiini. .
Käki, valssL Elonkofjuu. valssi.
Kaiku, mararkka. Kodin Terveiset.
Ldytölapsi, vab». Metsän kaikuja, valssi.
.Pyhä Imcas. Aoriakoni.
KuIteinen^TalsaL,Venyjän Kaunotar.
Ucula VeailElMn Orfceaterin •oitUrata .
Kevät, yalssL Orvokit, valssi.
Kotimaan I k i v S , marssi. Port Arthurin marssi. •'('
MustalaisvabsL Volgan valssL •
Muiirtoja Blveralta, valssi. Etelän Laineet, masuri
Kesäyö, valssL SoQJa. valssi.
Tummat Sllraät, valosi. Volgan Lauttamiehet.
Rannalla. Tonavan Aallot.
Suutele Minua, valssL Luna (Kuu), valssi. >
Kosova, valssL R vnoUijan Näky, valssi.
Iloinen LeskL Ckd^en S y l ^ , valssi.
Mylly SyhkiasS'Mctsfissä. Naurava Vihcitöjii.
Carlotta; valssL Sari, valssi.
MetftKn Varjossa; Näköala Hautatiellä.
RUOTSALAISIA LEVY/ A . SOITTOKAPPALEITA
E. Jdhrlla Uuti Kvintettr
r Aki
•f'
1
- i l * l
omistajain rikkurijärjestön asiaa aja-
'Vät. etteivät hyökkääjät tiedä, mitä maan eräs vanha työväenjärjestöjen
imhijvat, etteivät ne välitä liiton j ar lluluoonpiioo.. Hän.; yritti, toista tuntia kes-työlälisten
eduista, sillä tuomlolstultnen täneess^ jutustelussaan parhaansa
päätöksen rikkomisesta, mikä olisi teh-ty
laivojen saarrolla, olisi-röltu nos­taa
uusia käräjä juttu ja ja: tuinnita
liitto maksamaan sakkoja j a korvauk-'
sia niin, että sen rahastot olisivat
tyhjenneet. Ja sellaiseen -/leikkiin' «
tietenkään voinut lähteä'edesvastUul^
linen liiton mies..
Lyngsien tämä kanta tuli hyväksy­tyksi
Kun syyskuun sopimuksen oli alle-iSrJolttanut
ammattijärjestö-jä se s i ­ten
liittänyt myös TyömieslUton sU-hen,
seurasi siitä oikeuskysymys, voL.
miikaan.piiolustella. isäntiensä asiaa
mutta tökeryydessään epäonnistui sii­nä
niin, ettäijtsekln varmasti sitä hä-iieäisl,
ellei häh olisi t&vyp^- Jo a i ­koja
sitten syönji tai muulla tavalla
tnenei^nsi. ''juWteiun:^^ J di
miäkkoneh pak^ antamaan kuull-joilIeki|
Ei puheenvuoron, ja k<ri{Oukselle
vaUttili» tohnltsljat. TäUöin päätti ko­kous
heti yksimielisesti, että niltään
rikkurijärjestöä el, Ouluun perusteta.
Tämän jälkeen koetti "Järjestäjä"
sasDda kokouksessa hulinan aikaan,
ryhtyen parpattamaan ilman, että oli
ko ammattijärjestöstä eronnut Työ- edes puheenvuoroa saanut. Mies saa-mlesliitto
erota omalla irtisanomisel-^tiln sentään, pian jälleen. rauhottu-laan
tuosta sopimuksestakin. Sen saisi' maan ja- kokous* päätti yksimielisesti
viime asteella ratkaista edellämainittu kelienkään asettamatta edes vastalau-tuomioistuln.
Siltä varalta, ettei se! seitaan,; setiraavaa:
hyväksyisi syyäuiun sopimtib^ sitra' .Eibkom l a u ^ Am.
irtisanomista, ehdotettiin jyrkemmältä ni^Järjestö on tässä znaassa ainoa
taholta, että TyÖmiesliitto kattiisi ole-.' työläisten t^uodellisla etuja ajava
vansa erossa sutä inaallsk. r pälväs-|JäirJe?tö,
22083 Vintergtan L Sjundo Hinlen Vals. T
22082F Potpourri over Svenska. Julpolskor-Gangratan
22080F Sot Ute, Soi Inne Vala. Horgalaten fran Hanebo.
22076F Nyars-hambo. Signe Vals.
22076P Ann-BIaries fSrsta baL Flygar^ Valsen. . - '
22067P Frianmlsen. Spelmansvalsen. V
22a66F. Köfitervalsen. Mianen ur Finlartds Dalar.
2206dF Bättre och bättre dag fordagg. Gut vet, vem som.^cya&eT «m nm.
220{(1F Docklissa.: Graabackavalsen.
22060P Vai^lSdje. Hfm tm Jnstina. \ •.
22060F Hammarforsen bms Vals. Skorde-fest-Polka. ' '•
22060F Avestaforsens brus-Vals. Jubiliums Bcbottisch.: '
22J044F Inga Vals. När n o r varu ong.
22041F Vals AUra bäst. Vals ombOrd.
22038F Livet I Finnskogama. Gdkävalsen.
Lähettäkää tilauksenne j a hankkikaa itsellenne ynalaefedtxA C^BCT*
bia levyt. f • <
im st jVntoineSt
Samalla lausuu kokous v a n n i l ^ ^i-f
kaumuksenaan, etfö tyjfflUsift ei- voida
työnantajain palkkaaoiien "Jäijestä-jäm"
kautta, saada hajaBe, dkä se
tule antamaan minkäänlaista kan­natusta
keinotek(dsesU muodostetuille
n.8. riippmattomflle ammatillisille Jär­jestöille,
vaan tuomStGee mitä jyzklm-mln
kaikki rllppnmattomnuddla rat-
AVUSTUKSET HAAiEAMlES.
ÖPPILAITOKSIUtE
kastavat työväen vlhollMkri Ja
kehoittaa kaikkia rehelUäa/tySlälsiä
liittymään omaan ammattl^Lries-töönsä.
Kokous päätettiin fäixän Jälkeen
yksimlelisestt lopettaa Ja laulettUn
"Kansainvälinen^ Lopuksi koholet- 17.170,702 markkaa ja
Kuluvan vuoden yllnfiSrasEsa
narvioon on .varattu 4 milfoalBB&i
kan suuruinen määrärabs
lainoiksi ja avustuksiksi,;
U t i l l e nu^ltaIousoppiIaItdQ^^
Maatalousministeriö on
jakanut määrärahan sjte^VfäS.
kennuslainolksl on myOtiMUy 3 S :
Joonaa markkaa j a avuabdEzäloä
000 nurkkaa.
Avustukslia saavat eri nUmUa^
mies- Ja karjanhoitokonlat cö;
.maata. Haettu »ii lafainjii j a j ^ j g .
tiln voimakas- eläkSSh-inxatb^konnfni*
nismille.
teensä 3,718,055'mk.,
949.747 markkaa.
e S k a i k k iH