Vapaus, August 8, 1927

              Sivu 2 Maanantaina, elok. 8 p:nä — Monday, Ang, 8 No. 91 — 1927
VAPAUS Yleisamerikalainen työväen
imperialismi
Yleisamerikalaisen työväenliiton viidÄ edustajako
Cazuulao snomftlafseB työväestdn ainoa älsenkacnattaja,;
Ilmestyy Sadboryssa, Ont., maanantaiBa. keskiviikkoBa
Ia i>eriaDtaina.
S. G. N E I L . T.X°CARLSON.'*' E. P E H K O N E X . j oli äskeUäio"koolla, Amerikan lyöväenl^on pre-
- , . ' ' • ' . . sidentti Greenin toimiessa puheenjohtajana- Xleisame-
Begistered at the Post Office Department, Ottava, | ^jj^gjgjg^ tvöväenliiton perustajana o l i Samuel Gom-
M seeond class matter- _| . ' . ^ » -i - «
V A P A U S (Liberty) ' ' pers ja sen perustaminen tapahtui aikana, jona A m e n -
The only organ
Uched in Sudbury,
aad Friday.
CANADAN KAIVOSMIESTEN UMO JA
O. B. U. VASTAKKAIN
Itaampaan jäsenryntäykseen jnyt he­ti
j a perustamaan osastoja k a i k i l le
Jcaivossenduille, olisi sen toimintaa
autettava. Siten vältyttäisiin siitä
itunnioIlLsesta tilanteesta, joka syn­t
y y kahden union keskinäisen tais­telun
johdosta. — T . N . C .
^ ^ h ' m ^ in Canada. Pub. i-P-ialhmi taryitsi yhl5 asioimistoa lisää latina- ^^^^ PobjoU-OntaHo. ^ n ^ e . Yhden AlthoriD lllltisia
Ont-, every Monday. Wednesday laisen Amerikan kansojen pitämiseksi samalla hnjai!^ Suarea Union LontrolUn al*i»«k«i. — M i t i tehtävi? |H » v « *"
Wali-kadun politiikan kanssa. Yleisamerikalainen työr
väenliitto on tarkoteUu pitämään Keski- ja Etclä-Aroe-rrkan
viralliset työväenliikkeet poissa Ammattiliittojen
punaisen kansainvälisen ja vieläpä Amsterdaminkin
T I L A U S H I N N A T ;
Ca-adaan yksi vk. $4.00, pooli vk. »2.25, kolme kk.
I L E O j a yksi kk. 75c . ,
Yftdj-svaltoihin j a Suomeen, yksi vk. »5.50, pnoh vk,
I3.CJ j a kolme kk. $1.75.
nettua, .että kaivostyöläiset tässä
kansainvälisen vaikutusvallan alaisuudesta. Amerikan maassa ovat verrattain heikosti jär-
Jokaiselle työväenliikettä seuran­neelle
henkilölle on yleisesti tun-
Tilauksia. j o i t a ei « u r a a raJ^ työväenliitto pelaa siinä ison isännän osaa, toteuttaen ji^sty^eet. Etenkin Pohjois-Ontarion
paitsi asiamiesten, j o i l l a on takaukset. J » —_i—
General advertising; ratea 75c per eol. inch. M
nimom charge for single insertion 75c. The Vapaus
to the best sdvertising medium among the Finnish
Peo^e in Canada.
Maanantain lehteen aiottujen {Imotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torataina kallo 12 päivällä.
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 L o m e Street.
Puhelin 1038.
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin 536W.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ontario, Canada.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensSmäiseen
tnjeeseenne, kirjottakaa oudelleen liikkeenhoitajan per<
•oonallikella nimellä.
J. V. K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.
Kommunistipuolue järjestämisra­hastonsa
kartuttamisesta
Canadan kommunistipuoIue«i toimeenpaneva kes-kuskomite<
i on kääntynyt puolueen yksikköjen, jäsenten
ja kannattajien puoleen seuraavansisällöisellä vctoo-muLsella:
Canadan kommunistipuolueen äskettäin pidetyssä
viidennessä kansallisessa edustajakokouksessa päätet-liiHj
et;ä puolue tulee todenteolla yrittämään ylläpitää
järjestäjiä neljällä tai viidellä maan kaikkein tärleini-roistä
alueista.
Tätä tarketusta varten tullaan määrätty osa kansal­lisen
viraston keräämistä jäscnverotuloista siirtämään
erikoiseen järjestämisrahastoon. Tämä rahasto pullaan
jakamaan suhteellisesti niiden piirien ke^en, joihin
järjesläjiä a<;etctaan. Piirikomiteoitlen tai yksikköjen
on koottava loppu järjestäjien ylläpitämiseen tarvitta­vasta
rahasta. '
Veikka tämä tulee hyvin raskaaksi puolueen jäse­nistölle
näissä piireissä, hiin edustajakokous oli vakuu­tettu,
eitä cnsiraäiset kuusi kuukautta tulisivat olemaan
pahimmat tässä suhteessa ja että järjestöllinen hyöty,
jäsenmäärän lisääntyminen ja yleisen puoluetoiminnan
tason kohoaminen, joka olisi tuloksena, merkitsisi tä­män
taakan tasaista keventymistä.
Käsittäen kuitenkin, että piirien avustamista varten
xnäärätty ja se raha, minkä piirit voivat koota suoraan
juscnistöiItään, ei tule riittämään mainittuun tarkotuk-seen,
vetoamme me yleisellä vetoomuksella tovereihin
ja kannattajiin. Samoin kuin on olemassa yksikköjä,
jotka voivat suorittaa osuutensa piirinsä keräyksessä ja
vielä ottaa huomioon yleisen keräyksen ja lahjottua sii­hen,
samaten on useita yksityisiä tovereita, jotka voivat
lahjo!taa tähän rahastoon. Lisäksi on paljo puoluee­seen
kuulumattpjnia tovereita, joita ei pyydetä, kuten
puolueen jäseniä, säännöllisesti rahastamaan puoluetyö-tä.
Me erikoisesti vetoamme näihin tovereihin ja kan­nattajiin,
pyytäen heitä tulemaan avuksemme tässä suh­teessa.
• •
Monet näistä sympatiseeraajista voivat tehdä tämän
ilman suurempaa uhrausta. Ja he voivat olla varmoja
siitä, että he tähän rahastoon lahjottaessaan tekevät
arvokkaan palveluksen vallankumoukselliselle liik­keelle
Canadassa.
Canadassa'on puute työväenkirjallisuudesta, joka
erikoisesti koskettelbi canadalaisia oloja ja kysymyksiä.
Melkein kaikki Canadassa myyty työväenkirjallisuus on
muista maista tuotettua. Ei ole olemassa mitään cana­dalaisia
aikakausjulkaisua, joka käsittelisi vallankumo­uksellisen
teorian ja kä>-tännön laajoja periaatteita.
Edustajakokous jätti puolueen tehtäväksi painiske1u:i
tämän kysymyksen kanssa.
Me olemme vakuutetuja siitä, että me voimme teh­dä
tällaisen kirjallisuuden julkaisemisesta tosiasian, jos
meidän toverimme ja ystävämme avustavat meitä rahan
kokoamisessa painatukseen y. m. Mc; niin ollen yh­distämme
tämän tähän vetoomukseen puolueen järjestä-
-jiä koskevan kysyinyksen kanssa.
Viides kansallinen edustajakokous asetti puolueelle
useita perin vakavia ja määriteltyjä tehtäviä. Mutta
päätöslauselmat eivät yksistään ratkaise kysymyksiä.
Tämä vaatii kaikkien vilpittömien vallankumouksellb-ten
uskollisuutta ja yhteistoimintaa^
Imperialistisen sodan pilvet ovat taasen nousemassa.
Valmisteluja tdidään keskitettyä hyökkäystä varten
Neuvostoliittoa ja niin ollen koko vallaitkumouksellista
lyövien luokkaliikettä vastaan. Kommunistipuolue on
paällänyt käyttää syyskuun tehoisaan sotavastaiseen
kamppailuun. Lentolehtisiä täytyy julkaista tässä yh­teydessä.
Kaikki'tämä vaatii aikaa,-tarmoa, intoa ja
— eikä suinkaan vähimmän — rahaa. Kaikilla tove­reilla
ei ole rahaa, mistä antaisivat, monet taasen voi­vat
antaa vähän ja hyvin useat voivat antaa runsaskäti-rsesti.::
Antdioa näin ollen mitä voitte! Minään aikana
puolueemme historiassa ei sitä ole kipeämmin tarvittu.
Lähettäkää lahj otdcsenne heti Canadan kommunbti-puoläeen
sihteerille, osotteella: J. MacDonald, Room
301, Tyrrell B l ^ 95 King Street, East, Toronto 2,
Ontario.
C4NADAN KOMMIJNISTIPUOLUEEN TOIMEEN­PANEVA
KESKUSKOMITEA
käytännössä isomman isännän, joka on Amerikan hal­litus,
politiikkaa.
Kuvitteleeko kukaan, että Yleisamerikalainen työ-väenliitto
olisi olemassa Amerikan imperialismin vas­tustamiseksi?
Mikä vaikutus olisi sen äänellä Yhdys­valtain
hallituksen heikompia latinalaisen Amerikan
maita vastaan kohdistaman hyökkä}'ksen estämisessä?
Mitä le}ii Yleisamerikalainen työväenliitto Yhdysvaltain
merisotilaitten tunkeutuessa Nicaraguaan? Exlustaja-kokouksessa
selitti Green «surkuttelevansa» sitä onne­tonta
tilannetta, mikä on «synnytetty Nicaraguassa».
Hän on seurannut asiain kehiltymistä «syvällä huolestu-neisuildella
» j . n. e. Mutta kertaakaan ei hän ole ko­rottanut
ääntänsä ja työväenluokan näkökannalta tuo­minnut
maansa hallituksen imperialismia.
l a a j a hopean- j a kullantuotanto alue
on melkein kokonaan vailla amma­tillisia
j a teollisuusunioita. Kaivos-paroonit
ovat valtiaiha tuolla alu­eella,
seka teollisuudessa että po­litiikassa,
kuten entisen ajan feo-dalimhtinaat.
^ Työläisten palkat
ovat korkeisiin elinkustannuksiin
katsoen tavattoman alhaiset. Elin­taso
yleensä alhainen kaivostyöläis­ten
keskuudessa. Siitä johtuneena
on vallitsemassa yleinen lamaanntis,
innostuksen puute luokkataisteluun
j a työväen omiin luokka v o i m in luot-tamattomuus.
Ainoastaan pienemmissä joukois­sa
on havaittavissa elonmerkkejä.
T o i m i v a t . ainekset ovat kantamassa
raskasta kuormaa, vieden eteenpäin
Tähän kysymykseen vastaaminen j K e n t t i j n U a t , jotka toimeenpani
ei ole läheskään niin helppoa, käy- Fort "VVilliamin solir 2, onnistuivat
tännöliiset seikat huomioon ottaen.
Tähän Yleisamerikalaisen työväenliiton rakkausjuh-laan,
joksi edustajakokous muodostui, heitti eräs töy- pooluetoimmtaa ja edes jollain ta-
, . ... , 1 i j . I • - vom yrittäen ilmaista vastenmieli-kea
siirtomaalainen päätöslauselmaehdotuksen, missa
kiitettävästi, yleisöäkin oli kokoontu-k
u i n ehkä pelkän teorian kannalta? nut ihmeteltävän paljon vaikka paik-voitaisiin
olettaa. Huomioon o t - ; k a olikin n i i n kaukana kaupungista
taen sen, että O B U on ollut vii-j että jokaisen piti nvennä a u t o l l a . t a -
me vuoäna vastustavalla kannaUa veneellä, mutta mahdoUisesti j u u -
yleensä vallankumoukselliseen työ- ri paikka olikin se viehätys joka
väenliikkeeseen nähden, sekä kan- ^eti joukot sinne niinkin runsaslu-sallisissta
että Jtansainvälisissä puit- kuisesti.
teissä, emme voi tuota uniota en-| Mitään henkistä ohjelmaa ei e s i -
kesän ajan paremmin hfljaiE*- n
tamatldn muodostuneet enemrrv-?^'
tanssi-atamiksi, sillä nävcIi^äiÄ!
ei ole kuumaksi kesä ajak^' iiijJ
' t e t t y . Kuitenkin vaikka r ~ ^
ei ole näyttänyt paljoa, en
tenkin oltu toimessa
• _ , , _ , ' -"•'^ ^-enkin
naytelmaseura on harjoitellut fcj'
jälleen yhtämittaisesti. v-;-V-- *"
taase syksyllä esittää s u J r ^ ^S
k a p p a l e i t a , - k u t e n "Ajan k ^ l j - vi-si
huomataimpia näytelniäkappaier
ta, mitä näyttämöillämme
Toisena tulee olemaan kaurl" ^
teiskunnailinen näytelrr.a -ll-arau'
Ien M o r s i a n " , molemmat kanc^a^e^
t u l l a a n esittämään syysrär-i-.->'.,
den alkupuoMfa. -N'uor:cc.;;as:o
tulee esittämään kauniin
pyydettiin edustajakokousta tuomitsemaan yhdysval­talainen
sekaantuminen Nicaraguassa. Hän itse oli e-dustaja
tuosta maasta, ja oli juuri saapunut uutinen,
kertoen, että yhdysvaltalaiset merisotilaat olivat tap­paneet
kolmesataa hänen maanroiestään.
«Minä olen useita vuosia ollut kosketuksissa», lau­sui
hän, «Nicaraguan kansan sisäisen tunteen ja mie­lialan
kanssa ja haluan sanoa, että elleivät merisotilaat
lähde Nicaraguasta, niin niiden on hävitettävä koko
maan asujamisto. Tämä on Nicaraguan työläisasuja-miston
vakaumus.»
Mitä tapahtui? Amerikan työväenliiton puheen­johtaja
Green ja hänen orjamainen luutnanttinsa, mek­sikolainen
«työväenjohtaja» Morones tekivät kaikkensa
ja saivatkin enemmän keskustelun Nicaraguan kysymyk­sestä
lykättyä. Näin tuli keskustelu päätöslauselmaeh­dotuksen
johdosta kiellettyä. Sitten asettui edustajdco-kous
rauhallisesti kuuntelemaan Greenin typeryyksiä
a kommunistien ja Neuvostoliiton tuomitsemista Mo-.
ronesin taholta.
syyttä vallassa olevaa luokkaa koh­taan.
Mutta pienen joukon ääni
ei kanna kauaksi. Kaivattaisiin k i ­peästi
laajojeh järjectynuLttoniien
kaivoatyolmistea joakkojärjestön
•yntymistJL
Pohjois-Ontarion kaivosalueella
työskentelee nykyään noin 13—14,-
000 järjestymätöntä työläistä. Kai­vosmiesten
unioon kuuluu ainoasi
taan vaille pari sataa jäsentä. Paik-
Laivastorajotusneuvottelut —
Neuvostoliiton voitto
Kolmen suur\'a]lan, Elnglannin, Yhdysvaltain ja Ja-lanin
keskeiset Genevessä toimitetut laivästorajoitus-
'^euvottelut ovat päättyneet Neuvostoliiton täydellisellä
voitolla. Näin päättelee eräs porvarilehti ja meillä on
syytä kiinnittää huomiotamme miten mainitut-laivasto-rajoitusneuvottclut,
jotka päättyivät uusien laivojen ra-cennusneuvotteluihin,
päättyivät Neuvostoliiton voit­toon.
Neuvotteluissa esille tulleitten kolmen vallan välisten
erimielisyyksien muodossa olivat neuvottelut neuvosto-allan
voitto. Mainitut vallat ovat kiven kovaan väi*-
täneet, että Neuvostoliiton toimitsijain antamat selityk­set
suurvaltain keskeisistä erimielisyyksistä olisiva:
iaikkea perää vailla. Myöskin sen kautta kun Neuvos­toliiton
taholta on väitetty, että suurvallat eivät todella
lalua laivasto- ja aserajoituksia, vaikkakin pitävät sel-aista
juttua yllä pimittääkseen työtätekevää väestöä ja
löyhempää osaa maansa porvaristosta. Geneven kon-erenssi
on nyt paljastanut ei ainoastaan kapitalisri-maiden
keskeisen kahnauksen, mutta samalla kertaa
myöskin sen, että suurvallat ovat lyöneet tuhkaa kan­san
silmille pitäessään yllä juttua laivasto- ja aserajoi­tuksista.
Nyt lisätään laivastoja oikein tuntuvasti, joka
tapahtuu valtojen välisen virallisen sopimuksen perus­teella^
Todellakin, Neuvostoliitto on siis jälleen voittanut ja
oitto on saavutettu sen kautta, että on osattu aikanaan
työläisille paljastaa kapitalististen hallitusten metkut
ja sotaan valmistautumiskiihko. Seuraava ja tärkein
voitto Neiivostoliitolte kuitenkin on se kun kapitalisti­set
maat hyökkäävät sotavarustuksilleen toistensa kimp­puun
ja höyhentävät toisiaan kunn^ tulee vallanku­mous
ja sanoo: Jo riittää!
Työväen kuristuslaki Palestiinassa
Englannin työväenpuolueen äänenkannattaia Daily
Herald kertoo, että Palestiinallakin on oma työvaen-kurbtuslakinsa.
Se kieltää yksin lakkovartioinninkin.
Kukaan lakkolainen tai muu henkilö ei saa lähestyä
henkilöitä, jotka ovat lakonalaisissa töissä^ Tällaisen
lakitekeleen johdosta, joka noin törkeästi loukkaa työ-
Iäisten etuja ja oikeuksia, on Palestiinan juutalabten
työläisten ammattijärjestö esittänyt hallitukselle vas­talauseen.
Siinä sanotaan m.m.: «Sellabten säädösten
nojalla — — — voidaan jokaista lakkoalueen tai työn­antajan
asunnon läheisyy dessäkin liikkuvaa lakkolaista
ankarasti rangaista.» Tämä ammattijärjestön vastalau­se
oli kuitenkin aivan tulokseton. Ja niinpä ovatkin
Palestiinan työläiset joutimeet täydellisen yirk^mies-vallan
alabiksi. Uuden lakimääräyksen mukaan voi­daan
siis rangaista lakkovahteja ja lakkolaisia ja työ-
Iäisiä yleensä lakkoalueen tahi riistäjäin asumusten lä-hbtöUäkin
liikkumisesta suurilla sakoilla tai kolmen
kuukauden vankeudella. Tällaista on länsimainen kan­sanvalta.
.
kakunnalla toiminut Canadan Kai­vosmiesten
Unio on ollut tähän asti
voimaton suorittamaan laajempaa
j a voimaperäisempää järjestämistyö-tä.
Tämä johtuu juuri yllä mai­n
i t u i s t a syistä ja varsinkin siksi,,
että englanninkielinen aines ei t u ­le
araksi unioita rakentamaan.
Tämän tilanteen tuntien, on One
B i g Union taholta ryhdytty suun­nitelmallisiin
toimenpiteisiin, jalan­sijan
saamiseksi Pohjois-Ontariossa.
J o aikaisin viime kevännä kier­t
e l i O B U :n edustajia tällä alueella,
ottamassa selvyyttä niistä mahdol­lisuuksista,
että yleiseen järjestä-misryntäykseen
sen taholta voidaan
ryhtyä. Hyt ovat nuo suunnitel­mat
kehittyneet asteelle, että käy­tännöllinen
työ on jo parhaillaan
käynnissä. Viimeisten viikkojen
aikana on useampia O B U : n edusta­jia
kierrellyt eri paikkakunnilla, y-rittäen
perustaa osastoja kaivos­miesten
keskuuteen. Näiden edus­tajien
joukossa on ollut itse union
päävirkailijatkin. Mutta sikäli kun
tulokset ovat kyseessä, ei tietääk­semme
ole vielä unio-osastoa saatu
syntymään muualle kun Kirkland
Lakelle. Osastoon sanotaan liitty­neen
12 jäsentä. Siis verrattain
laiha tulos.
K u n tällainen tilanne on olemassa,
on luonnollista, että meidän tulee
merkitä suhteemme puoleen tai
toiseen. Hyväksymmekö OBU:n
ottaman kannan vai emmekö?
sinkään sylit avoinna tervehtiä.
Toisaalta emme myöskään voi k a n ­nattaa
samanlaisten tapausten uu­distumista,
j o t k a V. 1923, N o v a S^o-tiassa
näyttelivät surullista osaa.
Sinne O B U ryntäsi niinikään suu­r
e l l a tohinalla, aikana, j o l l o i n työ­väki
oli kiihkeän taistelun kannal­la.
OBU meni -— kuvannollisesti
sanoen — niittämään- valmiiksi k y l ­vettyä
viljaa. Mutta loppujen lo­puksi
. o l i seurauksena se, että sii­nä
taistelussa, j o t a siellä käytiin
kahden union kesken, saatiin aikaan
sellainen tilanne, että siitä on kär­sinyt
j a kärsii edelleen koko työ­väenliike.
Nyt on kyseessä olosuhteisiin kat­soen
toisenlainen tilanne. Mutta
millaiset seuraukset tule^vat olemaan
tuonnempana, jos kaksois-unionis-mi
saa jalansijan Pohjois-Ontarios­sa?
Saattaa käydä siten, että O B U
ei myöskään voi saada suuria jouk­k
o j a mukaansa ja silloin jää toi­mimaan
vain sen pienet ryhmät.
Nekään eivät tule olemaan kykene­viä
muuhun, . k u n kehumaan omaa
järjestönsä paremmuutta ja kalva­maan
toista samalla alueella toimi­vaa
uniotä. ^ '
Tällaista - surkuteltavaa tilannet­ta
me emme millään 'muotoa h a l u a i ­si-.-
J a meidän olisi paljoa helpompi
tilanteeseen suhtautua, jos jompi
kumpi unio kykenisi saamaan suu­ret
joukot puöIeUeen. Silloin ^e
voisimme hyvällä syyllä sanoa: me
toimimme siellä, missä joakot ovat.
M u t t a kun O B U : n menettelytavat
näyttävät • olevan sellaiset, että se
p y r k i i kosiskelemaan etupäässä jo
järjestyneitä Canadan Kommunisti­puolueen
jäseniä avukseen osasto­jensa
perustamisessa, niin meillä on
täysi syy varoittaa tovereita sellai­seen
toimintaan ryhtymisestä.
Me haluamme puoluetovereille
muistuttaa, että O B U järjestäjiltä
voidaan vaatia sitä, että heidän
tulisi ensikädessä kääntyä varsinai­sen
englanninkielisen työväen puo­leen.
Innostaa heitä j a vetää hei­dät
mukaan luokkataisteluun kapi­talismia
vastaan. Ellei O B U siihen
halua tai ei siihen kykene, niin
silloin sen toiminnalla ei ole Poh­jois-
Ontariossa mitään kantavuutta.
Sen toiminta tulee silloin jäämään
vain suuriin sanoihin ja järjesty­mättömät
työläiset jäävät järjestä­mättä.
Jos Canadan Kaivosmiesten Unio
olisi kykenevä ryhtymään voimak-tetty
kentällä, ainoastaan oli ur­heiluja
sekä kilpailuja joissa jou­kot
.kuluttivat aikansa. Uintikil­pailu,
joka oli myös järjestetty, ei
onnistunut siinä määrin mitä oli ^ ja
teltu, sillä kova aallokko, j o k a nou­si
päiväksi, esti u i n t i k i l p a i l u n siinä
määrin kuin ensin toimikunta sen
oli järjestänyt. Ei inuuta k u i n t o i ­meenpanijoille
kiitos.
L e i p u r i t järjeilyvEt. Jo lähes
kaksi viikkoa sitten pitivät paikal­liset
leipurityöläiset kokouksen ja
päättivät perustaa leipurityöläisten
osaston. Kokouksessa valittiin jo
eri toimikunnat, jotka alkaa toi­mintaa
eteenpäin viemään. Tällä
kertaa ei kokoukseen osanottajien
keskuudessa ollut vielä muita . k u i n
suomalaisia ,mutta he vakuuttavat
että muiden kielisten leipurityöläis­ten
keskuudessa on hyvä maaperä
union toiminnalle, että ei ole pit­kää
aikaa kuin he saavat kaikki täl­lä
alalla olevat työläiset järjestet­tyä.
Osuusleipomon työläiset o-vat
jo kaikki järjestössä sekä sa­moin
osa jo muista yksityisistä
liikkeistä.
Osauskanpan vnosikokons. Port
A r t h u r i n ja Fort W i l l i a m i n osuus­kauppojen
yhteinen vuosikokous oli
kutsuttu kokqon Port A r t h u r i n o-saston
talolle t.k. 2 päivän i l l a k s i,
mutta ilmoitusajan lyhyyden takia
ei voitu kokousta^ pitää, sillä sään-telmän
Velho vuorella, joten koko­naan
toimettomana ei olla.
Sanomalehti-asiamiesten kokoni
K a i k k i a paikallisia sanomaickti-kirjallisuusasiamiehiä
kehoitetaau
saapumaan yhteiseen neuvotteluko­koukseen
t.k. 16 päivä, kelle T-.3')
i l l a l l a . Myöskin muita asiaan in­nostuneita
pyydetään saapumaan ta-hän
kokoukseen. Kokous pidetään
osaston haalilla -pukuhuoneessa.
J.
J n paikkakmmilta
INTÖLA, ONT.
Me yhdymme täydellisesti -toveri
Feidiakseen, joka Työmiehessä kir­joittaa
näyttämöillämme esiintyvistä
"työväennäytelmistä". Yhdymme ja
sanomme että on tosiaankin jo a i ­ka
ryhtyä siltäkin puolen hiukan
puhdistusta harjoittamaan. Muussa
tapauksessa pian saadaan nähdä
sekin ihme, että joku valkoinen
pääkallokirjailija julistetaan prole-taarikirjailijaksL
Jä tietysti hänen
tuotteensa työväenkirjaUisuudeksL
Siihen suuntaan muuten pn jo oi­r
e i t a käymässä. E i tosin tietääk­semme
täällä ,mntta Suomessa kyl­lä.
•
Muistaako kukaan l u k i j o i s i a esi­merkiksi
Lauri Hfiarlaa?
Hänestä kun n y k y i s i n on kehit­tynyt
Suomessa oikea "työväenkir-j
a i U j a " . Ja monesta muusta.
Kansalaissodan aikana ja sen
jälkeisenäkin ajanjaksona hän oli
valkoinen. (Emme sano häntä l a h -
t a r i l s i , koska hänestä kuuluu tul­leen
"luokkataistelija"). Mutta
sitten kuuluu mies muuttuneen. On
k i r j o i t e l l u t oikein proletaarisia näy­telmiä,
niinkuin \^*Synnin", "Lera^
min pojan" ja " V e l i s u r m a a j a " , ja
avustellut ahkerasti *työväenlehtiä",
niinkuin Suomen ^Sosialidemokraat­tia,
Uutta Suomea, Helsingin Sano­mia
ja monia muita,, m u t t a ei va­hingossakaan
"yövi^iäiabiäS^*. T.
Tiedonantajaa, tätä Vapautta, eikä
Moskovan Pravdaa. Niin on j y r ­kästi
mies tehnyt "pesäeron" enti­sistä
aseveljistään. Puskee vain
kuulema näsrtelmissään kommunis­mia
kansalle, porvarien teräväksi
h i o t tu puukko kurkulla. Kova»
' ' v a i n o n " j a " t e r r o r i n " alaisena.
J a kansa, luurankote-htailla laih­tunut
j a ilmakalorioita n i e l l j i : kan­sa
on antanut hänelle täydellisesti
anteeksi hänen pienet pahattckor.sa
siltä kansalaissodan ajalta. Mitäpä
niistä mitättömistä j a toisarvoisista
seikoista muisteleekaan. Eihäb
H a a r l a mikään peto silloin ollut­kaan.
Vain tuhannen työläisen
päätä halusi kostoksi erään r u n o i l i ­j
a n kuolemasta, jonka kuolemaan
eivät olleet työläiset edes syjrpäitä.
Oli kuollut omaa huonouttaan, työ­läisten
edes sormellakaan häneen
koskematta. Sellainen mies tämä
H a a r l a on. Työväen mies, vai m i ­tä?
Emme - vielä, kovin vähän aikaa
k o n t r i l l a olleena -ole kuusalla, m i -
nöissä määrättän ilmoitus ajaksi vä­hintään
10 päivää ennen kokousta,
j o t a ei ollut nyt. Johtokunta se­losti
että ilmoitus oli kyllä lähetetty
ajallaan lehteen, mutta että se o li
j o s t a k in syystä lehtitoimistossa myö-hästjmyt.
Kokous päätti nyt k u i ­tenkin
että kokous tullaan pitä­mään
t.k. 23 päivän i l l a l l a kello 8.
Muistakaa nyt jokainen osuuskau­pan
osakkeen omistaja sekä kannat­t
a j a saapua silloin osuuskaupan
puolivuosikokoukseen, sillä siellä
voimme keskustella uusista toimin­noista
osuusliikkeemme hyväksi se­kä
tehdä mahdollisia korjauksia mis­sä
on ollut epäjohdonmukaisuutta,
osuuskaupan vuosi- ja puolivuosi-kokoukset
ovat niitä paikkoja, jois­sa
näitä voidaan keskustella.
Naisjaoston iltamat. Nais-jaosto
tulee järjestä.mään iltamat North
Branchin talolle t.k. 13 päivän i l ­laksi.
Ohjelmassa tulee olemaan
näytöskappale, sekä paljon muuta
ohjelmaa, sekä lopuksi tanssia. K u ­kapa
olisi pois tästä tilaisuudesta,
sillä hauskempaa tilaisuutta meillä
on harvoin mitä naiset lupaa tän­ne
järjestää.
Osaston toiminta. Toiminta ' on
montakaan näyttämöä, joita " v o i si
sanoa proletaarisiksi. Vaikka ovat­kin
kortteeria työväentaloilla. Siel-lä"^
on kehittynyt työväennäyttämöil-le
erikoinen kasti, taikka oikeam­min
kasvannainen, joka ei ota ero-takseen
työväenliikkeen ruumiista
ilveellä eikä millään. Järjestöjen
kassat juoksevat kuiviin näitä kas­vannaisia
elättäessään ja kaupan­tekijäisiksi
saavat johtokuntien uk->
ko-pahat kuulla vielä hävytöntä
haukkumista, kuinka muka näyttö-möä
ja suuripalkkaisia * j o h t a j i a ,
näyttelijöitä j a näyttelijättäriä sor­retaan.
Kun ei aivan ; mielinmää-rin
anneta heidän rellestää.
L u k i j a s t a " varmaankin tuntuu,
kuin me puhuisimme l i i a n paksusti
näistä näyttämöiden kasvannaisista.'
N i i n ei kuitenkaan satu asianlaita
olemaan. Olemme käsitelleet heitä
näihin asti liiankin hellävaroen.
Tutustumalla Suomen näj^ttämötai-teilijoihin
— tarkoitamme työväen-näyttämöillä
— löytyy sieltä mitä
paatuneimpia porvareita. Melkein
järjestään. On kyllä poikkeuksia-
Osunslcaupan puolivnostkokotu pi­d
e t t i in 24 p. heinäk. Luettiin liik-keen
tilikertomus ja hyväksyttiin.
L a a j a n keskustelun synnytti tilipää-töksessä
ilmenevät tilisaatavat
Vuosikokouksessaan päätettiir. että
a i n a k i n kolmasosa tilisaatavis+a pi­tää
olla sisällä tähänpuclivuosiko-koukseen,
mutta velalliset eivät ol­leet
pitäneet huolta ollenkaan o-sainsa
lyhentämisestä. Näyttää sil­tä
kuin pitäisimme osuuskauppaam­me
vain hätävarana, että säästym­me
yksityisille tekemästä velkaa.
Otetaanpa nyt; yksirnielTsesti kaikki
asiasta k i i n n i j a maksetaan veikam­me
osuuskaupallemme. Kaupallam­me
on hjrvät laajentumisen mahdol­lisuudet,
jos Vaan kaupan jäsenistö
etupäässä suorittaa velkansa. Ei­hän
liikkeeseen halua enää kukaan
liittyä, jonka omaisuudesta kolme
neljättä osaa ilmenee saatavina.
Kauppa on ollut k y l l i n kärsivällinen,
ei ole vielä keneltäkään yrittänyt
pakkokeinoin hakea saataviaan.
On vaan liiottanut jäsenistönää so­lidaarisuuteen.
Kuka yksityinen
l i i k e olisi antanut teille monen sa­dan
dollarin velan ja antanut sei­soa
vuosia, koettamatta kaikkia kei­noja
velan sisäänsaamiseksi? Ei
kukaan. - On jäseniä, jotka rehel­lisesti
j a ' muriseniatta siitä itselleen
ostoksensa säännöllisesti osuus­kaupasta,
saamatta siitä itselleen
minkäänlaista hyvitystä, siilä heille,
kuuluva h y y i t ^ , seisoo tilisaatavis-sa.
Käyttäytykää kuin miehet omaa
rliikettähne kohtaan.
Oranstoimintajahlat, naisjaoston
toimesta vietetään 14 p. t. k. Into-lan
pikku h a a l i l l a . Akat cvat .oh­jelman
kanssa kovassa tohinassa,
että kai siitä hyvä tulee. Pide-täänpä
mielessä.
Postilaatikot, tästä pidettiin ko«
kous 28 p. j a päätettiin anoa halli­tukselta
kierto-ajopostia koima ker­taa
viikossa. Waressa pn vuoden
ajan toiminut komitea asisn eteen­päin
viemiseksi ja nyt kai ollaan
n i i n pitkällä/^että tulemme saamaan
kin, mutta niitä saa hakea snmren-nuslasin
kanssa. Täysi haaralainen
työväenhenki" siellä vallitsee.
J a tämä työväennäyttamöiden
kermakerros se .on, j o k a on teh-t
e n porvarillisiksi täällä ovat nämät nyt Haarlastakin "työväenkirjaili-työväennäyttämöt
kehittyneet. Nie- j a n " . Vuosikaupalla ovat he ser-lettääkö
ne työväellä järjestään veeranneet hyväuskoiselle rahvaalle
k a i k k i roskat
Toveri Feidias on sitä mieltä, et­tä
nä3,^Imiä pitäisi joskus arvos­t
e l l a k i n . Sitä mieltä mekin olem­me.-
Siihen olisi jo korkea aika­kin.
Seuraapa minkä paikkakun­nan
" r i e n t o j a tahansa, sieltä lähe­tettyjä
uutisia näytelmistä, joita
siellä esitetään, luulisi niitä lukies­saan,
ettei koko mantereella löydy­kään^
muita kun työväennäytelmiä.
K a i k k i ovat tavattoman hyviä ja
i h a n prikulleen työväennäyttämöfl-l
e sopivia.
Feidias ei ole varmaankaan oIJui
p i t k i i n ^ ö i h m Suomessa. — SIc
olemme äskettäin olleet. — J " *
hän siellä olisi oUut, voisi hän
samantein toteta, että ellei paran­nusta
saada aikaan, mennään tääl-
^'työväennäytrfminä", hänen näytelmiään, kehuen; jotta
iPlä siinä c h t ^ o . , nämä ne vasta ovat sita oikeata
proletaarista taidetta^ J a moni bn
alkanut, alussa vähän kakisteltnaan^
vai ovatko vielä siinä suhteessa
"emämaastaan". Suomesta jälessä.
Toveri * Feidiaksen kirjoituksesta
päättäen ollaan kumminkin sinne
samaan menossa k u i n Suomessakin.
Siellä ei tosiasiallisesti, ole enää
uskomaan, että taitaapa kehno olla­kin
sitä oikeata. J a n i i n on H a a r ­lasta
tehty oikea proletaari.
läkin pian haarlalaisuuderi ihailuun. ^
L a h t a r i e n konnantöiden tunnustaHU- •
seen oikentetuiksi j a ties mihin lop­p
u j e n lopuksi. - l i -
S i i s arvosteltakoon, mutta asialli­s
e s t i : Näyttämöt täytyy säilyttää ,
^ralistavina laitoksina, eikä psinvas- |
t o i n antaa niiden painua sille ta­solle,
että ne vahingoittavat Inot-kataisteluHikettä^
imettämällä ite»»
arvostelua työväestön tajuntaan ^
iomaöe v ^ I ö m ^ - e e B e en
j a vahingoittavia aatteita ja
teitä". . ^
H a a r l a n kaltaisiUe miehiHe ^f*
antaa tilaisuutta hengentuotteid^ ;
j u l k i t u o n t i i n työväennnäyttao^
la, olipa ne sitten niinkäIa-Ä3_^
hansa. Hänen ja työväen v a i^
o n sovmto sula mahdottoms^s, ^
ta sovintoa ei hän edes ole ^
nutkaan. Eikä työväestön cie
hen kättään ojennettava.
Luppovaaraa Uko-