Vapaus, May 25, 1948

              fa
le. American Afr:
»päätä Praaiiur.
limnie tallustele-chEbert
Strsssea
aan,oUut toinen
Kävehamje tä-
Jän saakka, mut-aoatakaan
eheätä
'ta rakennusta,
cqnaisesti täysin:
me koko kaupuh.
rt StrasseUa em-utta
Siellä täällä
kerrosta oli saa.
Alikerrokiis3a oli
neita, : joissa oli
»massa määrässä
otta Sitten
itoja nayteikku.
larissa "tavarata.
Hämmastyjmme
Mertatsm niistä
lavat::
O pfennigiä <i
itlenn.aikäriä 20
PU vehnäjauhot
'. 50 pf. ja mar..
a kilo. Lihaa en
iset miesten nah-
23—29 markkaa
;gät 18—28 mark."
Jisesta kankaasta
.leninki kantoi
kaa./Kaikki-mai,
iääiinöstelyhinto-etaan
kuulemma
ä Suomessa niin
Ijon -kaikenlaista-ostaa,
vapaaisti.'.
tavien tavaroiden
it...-Esim., kehnot-akset
.— maksoi- .
J75 markkaa: Mi-leteoksia
eiräky.
kiesineitä sen Si­ionissa
kaupoissa,
.rahaksi vanho-.
ostaa välttämä-
;ato,verini oli kuin
sa ja selosti sen
ssa vanhaa kau-icirkko
oh pystys.
ta oll-luhistunut,
ssesta,jossa kuu--
laliruhtinaat va-
;n valtakunnan
osa seinistä pys-- '
kuitenkin nähdä;
ut.tavallaan tai-i.
mahtavine sei-,
jr Römer on mai.
V.-. 1322^ Hieman .
:ennuksesta •"Lö-vähnt
1342" (en-
342). Jätteet to-rkitehtuurista
ja
Ratskeller'istä oli
a Pauls-Plaizilla
liseen rakennuk. •
iregische Ausstcl- ;
nähdä havain-:.
sta. ennen natsi-'
suorittamia ha- •
akennuksen saa-t
ovat järjestä- .
dollisimman va- :
ianapropagandaa .
ilutta kuvat pu-:v-
;ä kieltään. Sak-saljon.
katselivat
liteliaita. Useim-.: -.
lasentunut ilme. ...
nahoissaan, mir
liekkaan tarttuv ..
vanhassa Frank-.
>ota hävntaa sa-riallisia
arvoja,
Hilloinkaan. Sei- .•
useimmissa E u - . -
i perusteellisim-..
ia sitten Saksas-latkatoverini
ei, :,
auttamatta, että ; ,
ssa hän muuten -
Iin — oh Gustaf -
ottanut Saksan
cää- — eivät sen- %
i kellarilta, kos-,
iu lähtee arvat-autuvista
raken-n
pysähtyy het-n,
saattaa kuulla,
liinasta rapsah-ella
bivulia)
Kaikkein ih-k
i i n a n kommu-
K i i n a n kansaa
hanlaista demo-, -
.ikassa. Se olisi
imassa. Multa
ylpeilevät demo-,
lia antaa kuna-itse
hyväkspat
;en. Amerikka-
> Amerikan de-nerikassa
mutta
c huono. Por-
1 toteuttaminen
ulkomaalaisen '
llisuuksia.
illan syntymisen
taisteltu. Uuä.
Vapaata Kiinaa
la. Uusi Kiina
listynyttä Japa-
[igin hyökkäystä
.iinan armeijat
liitävät entistä
n kansan nousu ^
vittumaan vain -
e Aasian orjuu- '
islm .^alkusoittoa
on päättymistä, ,
tkaise\a vaifcuv_i -^1
— Uoti.
piTER KATAISEN MUISTOLLE |
' \.: • t^Ua Alco-säiraalassa
Pj^-3*nrn halvaukseen. Hänen
3sn53 €i tullut äkkiarvaamatta
hä-" o*i huonovoinUnen pltemr
VTulg Kän oli syntynyt Suor.
"Lap:!-->.hdella helmik. 1 p:nä,
c"en^ iuöilcssaan 70 vuoden ja
^,j:V-uukauden ikäinen,
^ ^ k o u l u n käytyään ja slttöJ
L ^ c ..artuuuaan hän kävi kaksi-;
%ez leollisuuskoulun Kuopiossa.
"h.vvä: arvolauseet tutkinnon
L.e:twan Sen jälkeen hän t>'ös-:
W< ioV-c-n aikaa Suomen valtion
Lle^aKennuksilla. • Niihin aikoi-jvallitsi
Suomessa Bobrlkoffin,sor-varsin'<
in asevelvolllsuusiässä
L,j,£\,i-ori]]a 'miehillä, joten tällai-
"tiiant^-en jatkuessa alkoi hän.
liiteila Amerikan . matkalle läh-
Käh toteuttikin tämän suunni-can^^
vksyllä 1902, matkustaessaan
kvsvaltoihi.i Wyomingin valtioon;
kenoi työskennelleensä enBiai-kaivannoissa.
EdeUeen hän
Roi. että kun hän oh saanut vähäri
«:toja meni har. sitten Valparaison
koon ja otti siellä kuuden kuu-fcden
kurssin englanninkielessä. Ah-;
Blla itseopiskelulla; - hän pääsikin
eteenpäin joten hän hallitsi eng-
_nkieltä verrattain, pitkälle.. : ....
anadan puolelle hän tuU-190» aset-asumaah
Port Arthuriin.- Siellä
imeni vähän m.vöhemmin aviolilt-
; Alma-Raunon kanssa ja. sinne he
ien rakensivat oman: kodin... Heille
jtji avioliitossa kaksi poikaa, mutta
^empi poika Aarne kuoli hyvlri
irena. Hänen vaimonsa on myös-
1 ollut kuolleena jo pitemmän alkaa.-
«ter Katainen kuului jäsenenä jär-
Ivneiden työläisten riveihin monet
nenet vuodet ja otti aktiivisesti
järjestötoimintaan. .Niihin, ai-'
tiin kun hän saapui Port Arthuriin
tai- pikapuolin tuU suunnitelman
seksi Tjökänsa-lehden perustami-
Silloin Jos koskaan oli työtä ja
bua'sillä pienellä toveri joukolla jo-
I iiskaltautui niin suurisuuntaiseen
(tykseen kum sanomalehden perus-piseen:
Työkansa oli tienraivaaja
ranuurtaja Canadan Suomalaisten,
kuudessa, vaikkakin pulakausi jota
rasi ensimmäinen maailmansota,
ti T}'ökansankin taloudelliseen ah-
Ikotilaan joka pakotti, sen lakkaut-hiseen.
binen suun ja uhraavaisUutta ky­lä
tyo alkoi vähän myöhemmin
Dkansan perustamisen nimittäin
Arthurm Työntemppelin -rakeri-nen.
Naihin kaikkiin Peter K a -
jnenkm otti osaa nuoruuden innolla
itarmolla; Han oli tiedonhaluinen
s, han hankki itselleen ison j a ar-kkaan
kirjaston, josta hän 'sitten
fileen tiedon jyväsiä kokoili; , .
työskenteli pitkät ajat Cana-sa
ollessaan sanomalehti-ja osuus-keen
liikkeenhoitajana ja myöskin
fennustoissä. •
1932 han meni Neuvosto-KarJa­vaan
terveydellisistä.syistä hän
SI siellä Ganadaan 1936; Vaikka
tamau joutui tekemään niin mi-jin
vast.a-agitatiota hän ei . tehnyt
järjestelmää vastaan joka siellä
.Monet sanomalehtiarUkkelit joi-
|han kirjoitteli, jälkeenpäin, totesi-jt.
etta se^jarje-stelmä joka siellä on,
te maailman työläisten keskuudessa
^maan.lämpimän vastaanoton,
aanen viimeinen työmaaiisa oli
tia. Joka lelulta herpaannutti koko
hänen systeeminsä.. Se. oli erinomai­nen
asia. että Tcät olla tääl^ läbei-sempien
sukulaistesi parissa viimeiset
elinpälväsL yoimasi vähenivät ja hc
hiipuivat ktiin hiillos,.Josta polttoaine
loppuu. Sinulla oli Arvo poikasi Neu­vostoliitossa,
etkä sinut häneltä pit^
kiin aikoihin mitään tietoja. XJseit
puhuit, että mahdolHsesti on Arvolle
käynyt niinkuin monille miljoonille
sodan jaloissa olleille, jotka natsipe-dotovat
mitä raaimmin kiduttaneet jai
tappaneet. Sitten kuitenkin pari kmi-kautta...
ennen kuolemaasi sait Arvo
pojaltasi kirjeen ja sait varmuuden
että hän elää. Se sai niin syvällisen
ilon ja lohdutuksen aikaan sinussa,
että sen vain tuntee isä^ joka "poi­kaansa
rakastaa.
Monen monet ovat edesmenneet to-:
verit ja ystävät, joille olet jäähyväis-sänat
sanohut sekä myöskin lohdutuk­sen
sanat heidän rakkalmmilleen, jot­ka
ovat ennen.sinua menneet sinne
josta ei kukaan takaisin tule.
Port Arthurin tovereille sydämeUi-set
kiitokset viimeisestä, tervehdyk­sestä
jonka lähetitte Peter Kataiselle.
Lähinnä häntä kaipauksella muistelee
poikansa Arvo, yksi sisko ja yksi veli
perheineen täällä, Suomessa kaksi sis­koa
ja yksi veli perheineen sekä laaja-sukulais-
Ja tuttavarapiiri Suomessa
ja täällä Canadassa. Hautajaistilai­suus
oli SJ:n Websters Cornersin
osaston haalilla, joime sukulaiset ja
ystävät olivat saapuneet sanomaan
viimeiset jäähyväiset päivätyönsä
päättäneelle matkamiehelle. Paljon
oli kauniita kukkalaitteita jotka kau­nistivat
arkun. Ohjelman suorituk­sen
Jälkeen lähdettiin Maple Bidgen
hautausmaalle jonne laskettiin viime
untaan uinumaan päivätyönsä päättä­nyt
matkamies. Haudalta palattiin
vielä haalille jonne oli järjestetty kah-vitarjoilu,
Keveät mullat haudallesi. — Veljesi
Vilho.
Farmarieil
Päiväpalsta
Utarefiileliiiukseri köhtrdllöiminen
lypsykarjassa
Hanurikonsertti Kirk-land
LakeUa tk. 28 pnä
Kiriiland Lake. — SJ.n osaston
haalilla on ensi perjantai-iltana sud-burylaisten
nuorten taiteilijain soitto­ja
, laulukonsertti, alkaen klo 8. Tilal-,
suuteen katmattaa tulla läheltä ja
kaukaa. Toivon, että annamme hyvän
kannatuksen nuorille, sillä tilaisuus
Oli arvokas ja meillä on harvoin t i ­laisuus
kuulla sellaista.
Lausumme parhat onnittelumme
Toini ja Geo. Nummelalle sen johdos­ta,
kun haikara lennätti heille tytön
tylleröisen. Äiti ja lapsi voivat hyvin.
Lahjayoitot on jaettu ja ensimmäi­sen
sai Matti Poutanen. :.
Jymyn kevätkonsertti onnistui erit-täih
hyvin. Ohjelma oli erittäin hy­vä,
mutta yleisöä olisi saanut olla
enemmän.
Talkoot pidetään joka surmuntai
Kenogamilla; Toivottavasti ilmat
meitä suosivat, että saadaan kaikki
kuntoon liittojuhlaa varten. — O. R.
Arlhuri.ssa .sodan aikana lento-:
netehiaalla: Hän arveli, että a l u -
Bnin pöly jota, oli ilma aivan sakeani
jsnna tehtaassa missä,hän työsken'-
mahdoMisesti vaikutti hänenkin
nisioonsa S i i n a määriri,että hän
liitellen alkoi tuntea huonoa voin-
Porkkälati väylä
avataan jälleen?
Helsinki. — Vielä ei ole selvää, kuin­ka
järjestetään laivaliikenne Porkka­lan
väylän kautta. Meidän merenkul-kuviranomaisemme
ovat.tehneet venär
Iäisille viranomaisille ehdotuksen ja
joskaan vastausta ei vielä ole saatu,
on toivoa, että kysymys ratkaistaan
tyydyttävällä ; tavalla, lausui* meren­kulkuhallituksen
)}ää johtaja Eero R a -
hola häneltä asiaa tiedusteltaessa:
KANSAN PUOLUSTAJA...
Se on enemmän kuin liike­laitos...
edistyksen voima
. . . THE WORKERS' CÖ-OP.
MiUVYJÄ
(Gtmmmm fevyjii)
VIISI KAKSIPUOLISTA ÄÄNILEVYJÄ
HINTA # / , ^ ( ^ KAPPALt ynnä lähetyslculut
-^101..\ Rantakoivun alla,
'>r<ilssi
-^lyllymäen jenkka
2l'J2-\ Sulle muistoksi laulu
tää, valssi
Htatähti, lango
2103- A Kohti etelää
Säkkijätven polkka,
polkka
2104- A:\niistoja Suomesta ,1
Muistoja Suomesta II
2106-A Syysiltana, Joxtrol
Evan polkka, polkka
Kiirehlikää tilaustanne, «tti M
namat kuuluisan liarinonikkämettärin. ONNI LAIHA-öEN
soittamat levyt.
• Tilaajan on liitettävä mak^ Utooksen mukaan .ynnä lähetysknlat,
wn^a ovat seuraavat Ontariossa lähetettynä: /
i / S / ' .....25c 4 levyltä 35c
•^^ i........39c 5 levyltä 40c
Muihin maakuntiin lähetettynä on lähetysknlat enemmän.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUKISHING CO. LIMITED
^5 SUDBUBY, ONT,
Erään asiantuntijan arvelun mu­kaan
25 pros. Amerikassa olevista leh-nusta
sairastaa utaretulehdusta siinä
määrin, että se aiheuttaa maitotuo-tannon
vähenemisen 20 prosentilla —
joka on hyvin vakava menetys, var­sinkin
kun otetaan huomioon nykyi­set
maidon hinnat.
Syyt ja parannusmenetelmat ;
1. Lehmät ovat nykyisin kokonsa
puolesta huomattavasti suurempia
kuin 1'uosia sitten j a kytkimet ja
parret useimmissa navetoissa ovat
l i i an lyhyitä j a ; kapeita. Sen seu­rauksena
lehmät joutuvat makaa­maan
asennossa, jossa niiden uta­reet
roikkuvat lantaojan päällä, jon­ka
seurauksena ne loukkaavat nisänsä
Ja utareensa, josta sitten saa uta­retulehdus
alkunsa. .Yksi: tärkeimpiä
tehtäviä utaretulehduksen torjumi­sessa
on parsien ja kytkinten uudel­leenjärjestely
siten, että lehmillä on
riittävästi tilaa. On tultu huomaa-,
maan,.että jos lehmät pidetään kar­sinoissa,
joissa ne saavat olla omissa
oloissaan, niin nisien ja utareiden
loukkaantumista ei tapahdu juuri
ollenkaan.
2. Jos lattialla el ole riittävästi kui­viketta,
joutuvat lehmän utareet ole­maan
kylmää lattiata vasten. Josta ne
saavat tartunnan liassa olevista bak­teereista.
Pitäkää lehmillä riittäväs­ti
kuiviketta Ja deslnflsoikaa lattia
aika-ajottaln sekoituksella, jossa ori
yksi kannuUlnen llpeäklveä 13 yeslv
gallonaa kohti.
3. Kuraiset navettapihat. Joissa leh­mät
joutuvat kulkemaan, nisät rapaa
vetäen, ovat vaarallisia, sillä ravasta
ja liasta saavat lehmät nisiinsä t a u -
dinbasllleja. . K o r k e a kynnys; Johon
nisät koskettavat, on vaarallinen.
4. Likaiset lypsykoneet Ja koneiden
vialliset laitteet j a myöskin huolimat­tomasti
käytetyt lypsykoneet aiheut­tavat
utaretulehduksen, kehittymistä;
Tärkeätä on järjestää navetassa leh­mät
siten; että ne. Joissa on utaretu-r
lehdusta, lypsetään viimeksi. Jos T S -
kavastl aairastunut lehmä lypsetään
ensiksi Jäsen jälkeen terveet lehmät,
leviää tauti nopeasti.
Lypsykoneen Jättäminen nissiin
kiinni kauemmaksi kuin tarpeellista;
on vaarallista hommaa. Suurin osa
lehmistä voidaanlypsää kolmessa tai.
viidessä minuutissa. Noudattakaa
tehtaan antamia ohjeita lypsykoneen
puhdistuksessa. j a käyttämisessä. ;
' 5. Nissien peseminen likaisella rä-syllä,
j o k a on kasteltu likaisessa ve­dessä,
. saattaa levittää utaretautla.
Hyvä tapa on pyyhkiä Jokaisen: leh­män
nisät puhtaalla vaatteella, joka
on kasteltu kloriinisekoitukscssa, en­nen
lypsyä.
6. Jos lehmiä ostetaan karjasta,
jossa on utaretulehdusta, tuodaan
tauti usein karjafarmille. Kun ostat^
te lehmiä, vaatikaa ensiksi :]ääkärin-tarkastus.
Parhain tapa myydyn
lehmän tilan 4.äyttämlseksi on kas­vattaa
itse hieho..
7. K u n kasvatatte vasikoita, älkää
antaka. niiden imeä toisiaan.
8. Huomattava määrä todistiiksiä
on olemassa: siltä, että perinnöllisyys,
della on osuutensa utaretulehdukseen
j a että eräissä lehmäperhelssä leh­mät
saattavat olla jo synnynnälsestl
alttiita tälle taudille.
. 9. Joitakin uusia, parannustapoja
on keksitty utaretulehdukselle. M a i -
tofarmarit lausuvat ne tervetulleiksi
Ja eräissä tapauksslsa on n i i h in suh­tauduttu-
Ulaksi optimistisesti. Tämä
sanottakoon silmällä pitäen sitä tosi.
seikkaa; että , vakavasti sairastunut
lehmä, vaikka se on parantunutkin
utaretaudista, ei milloinkaan ; enää
tuota maltoa niin hyvin kuin ennen,
sillä tauti on. pilannut sen tarekudok.^
set. Sen lisäksi teuti.voi uudelleen
tarttua lehmään. Uudet lääkkeet siis
ovat vain yksiä aseita. Joilla voidaan
taistella tätä tuhoisaa tautia vas­taan,
mutta ei luottaa täydellisesti,
sillä nc' eivät voi ottaa: taudin ehkäi­syohjelman
paikkaa.
Tarkastaminen
. .Eläinlääkärin toimittama tarkastus
toteaa; onko lehmissä utaretulehdus­ta.
Tähän; tarkistukseen sisältyy
utareiden fyysillinen tarkastus. .Mai­to
: voidaan tarkastaa laboratoriossa, :
Jokainen turvonnut^ utare on vaa­rallinen
merkki; Maitofarmari voi
itse ottaa maitonäytteen ja testata
sen ns. bromothymol sinitestin avulla.
- Mutta nykjdsin on jokaisessa val­tiossa
laboratorioita. Joissa testi suor
rttetaan drapaastl. . Kannattaa kään­tyä
niiden puoleen, jos epäilee karr
jassaan olevan utaretulehduksen Il­miöltä.
Vasikkain sarvien
poistaminen
Vasikkain sarvien poistaminen on
epämieluinen tehtävä ja mitä van­hempi
eläin cn, sitä vaikeampi on
tehtävä vasikalle ja sen omistajalle..
- Mutta se voidaan tehdä tehokkaas­t
i j a vähällä kärsimyksellä jos käy­tetään
syövyttävää poUskaa Acaustic
potash) muutaman päivän kuluttua
vasikan syntymästä. Panemalla pie­ni
määrä tätä syövytysametta, joko
salvan tai puikon muodossa sarvi-nystyrän
päälle, saadaan työ tehdyksi
ilman ILsähuolenpitoa. Tarpeettoman
levenemisen ja; nahan palamisen, es­tämiseksi
sarvennystyräin ympäristö
pitäisi voidella joko vaseliinilla tai
•rasvalla ennen syövytysaineen käyt­töä.
Tämä sarvien poistamismenetelma
ei ole käytännöllinen vain pikkutiloil­la;
vaan sitä, on käytetty tiloilla mlssa
syntyy satoja vasikoita joka kevät.
Tomaatin kasvatuksesta
Tomaatit istutetaan tavallisesti kas­vimaahan
toukokuun viimeisellä tai
kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Jos
taimet on kasvatettu siemenistä, ne
olisi pitänyt uudelleen istuttaa laa­tikkoihin
tai "laudalle" noin 2—6 tuu­man
etäisyyteen toisistaan. Nämä
•taimet olisi pantava ulkoilmaan vii­koksi
t a i kymmenenksi päiväksija
peitetään vain hallan uhatessa) selit­tää
Ottawan keskuskoefarmln kasvi-
Jaoston edustaja Wm. Fergason;
Taimia ostettaessa . on valittava
Voimakkaita; terveitä, hyvin karaistu­j
a ja laadultaan sopivia. .
Kasvitarha tai pelto olisi kultivoi­tava
5-^7 päivää ennen Istutusta.
Jos mahdollista, valitkaa rikas ja
lämmin multamaa, mikä on hyvin
ojitettu tai kuivattu. Maaolisi hyvin
muokattava j a lannoke—2-12rl0 se­osta
— olisi hyvin seattava maahan,
1,000 paunaa eekkerlnalaa, cli 3 unsr
sianeliöjaardla kohti. ,
.Istuttaessa olisi tehtävä niin .syvät;
kuonat, että' taimet voidaan Istuttaa
1 t?il 2 tuumaa syvemmälle, missä ne
ovat kasvaneet. Kaatakaa '/a paln-tia
"aloit?taJaa" eU lannokcscosta
kuoppaan; Pankaa taimi kuoppaan
huolehtien s i l l a , että juurien mukana
seuraa hyvä määrä alkuperäistä maa­ta
j a että juuria loukataan mahdoin.;
slmman vähän. Kallistakaa tainta
vähän vallitsevaa tuulta; kohti.,Täyt­täkää
kuoppa Ja pankaa maa tiukas­t
i Juuriin. 'VAloittaJaa" eli lannokcr
liuosta voidaan valmistaa tata tarkoi­tusta
varten siten, että käytetään
4-12-6 seosta j a sitä sulatetaan 8 pau­naa
50 gallonaan vettä (2 unssia 1
gallonaan vettä).
Tainten välimatkat riippuvat hoi­tomenetelmistä.
Pellolla kasvatet­tuna
ne voidaan istuttaa 4^6 jalan
etäisyyteen • toisistaan tai 6 jalan
päässä toisistaan "oleviin penkkeihin.
aina 2—3 j a l an etäisyyteen toisistaan
kussakin rivis-sa. Josrtaimct sidotaan
fcsipäisim, s i l l o i n . penkkien tai rivien
pitäisi olla 4 jalan päässä .toi-sistaan
ja vain 2 j a l an välimatkat riveissä.
K u n tomaatteja: kasvatetaan, sei-pä.
tsiin sidottuina, n i in sillom nc har-vennetaan
joko yhdeksi tai useam­maksi
korreksi*, Pian Lvtutukscn jäl­keen
sidotaan yksi tai kaksi kortta
seipääseen käyttäen pemeätä rihmaa.
Näihin korsiin kasvavia lehtiä ja kuk..
kuterttuja ei pida poistaa. Mutta:
kaikki myöhemmin lehtien juuriin
kehittyvät uudet korret pitäisi nipis-^
tää pois.
Tama kasvatusmenetelmä tuottaa
tavallisesti. hyvin kehittyneitä, puh­taita
j a sileitä tomaatteja j a ne val­mistuvat
myös nopeammin kuin
maassa makaavat tomaatit. -
ton cdu.staja W. G. Mätthevman.
Tämä kaalitoukka voidaan kontrol­loida
hyvin tehokkaasti syövyttävällä
sublimaatiUa . (corrosive sublimate),
valkoisella pulverilla mitä saadaan
miltei kaikista siemenkaupoista j a s i ­tä
pannaan 1 unssr kymmeneen gal­lonaan
vettä. Sulattakaa tämä pul­veri
cnsm vahassa määrässä kuumaa
vettä ja .suten vasta lisätkää kylmää
vettä kunnes seos tulee määrätyn
voimakkaaksi. ^ y ö v y t tä v ä sub-
. limaatti menettää paljon voimastaan
joutuc£.saan kosketuksiin metallin
kanssa ja siksi sitä olisi seattava puu-,
lasi- taj saviruukku-astioissa. Tämä
on hyvin tärkeä seikka; Syövyttävä
subllmaattl on kuolettavaa myrkkyä
ja sik.si 011 oltava hyvin.huolellinen
sen käytössä. •
Pankaa : yllämainittua seosta 1/3
tai li: kuppia tainta kohti. Kun kaa­l
in taimet istutetaan 18—30 tuuman
päähän toisistaan,, niin tätä .seosta
tarvitaan noin 200 gallonaa eekkerin-alaa
kohti. Tavallisesti on tarpeel­lista
antaa yksi tai kaksi "lisävoite-l
u a " noin viikon kuluttua, sillä yksi
"voitelu" el , anna tyydyttävää tulos­ta.
Kaatakaa tämä aine maah.in
taimen juurelle siten, että taimen
korsi kastuu hyvin. Vasta istutetta­vat
taimet olisi '•vbideltava".3-'4 päi­vän,
kuluttua Istutuksen jälkeen, sillä
menestyksellinen kontrolli riippuu
paljon aikaisesta hoidosta.
Tiistaina, toukokuun 25 p. Tii^day^l&jr^^
Farmien omistajia ja
vuokraviljelijöitä
.Vlnneisinimän, vUöden l£4l sensuk-sen
mukaan, Canadassa oli 732,715
farmia, joista kolme neljännestä eli
75.1 pro-senttia oli omistajien käytän­nössä.
11.6 prosenttia oli .sellaisia
farminomistajia jotka vuokrasivat
oman maansa lisäksi lisämaata. Väin
12.7 pro.senttia .Canadan farmeista oh
vuokraviljelijäin hoidettavana. ' '
Maaohjelma, johon kuuluu ilmai­sen
maan: antaminen uudisasukkaille
LänsirCanadassa, on lisännyt farmien
•omi-stusta. Mutta viimcksikuliirieiden
vuosien aikana on ilmennyt selvää
: taipumusta vuokraviljelyk.sch ILsään-t^
mi.secn Lan.si-Canada.ssa.
.•Omistajien-, viljclemiä färmimaita
on Lansl-Canada-siTa suhteellisesti vä­hemmän
kuin Canadan muissa maa-kunnls.
sa.
PUHUU SUOM.\LAISILLE
TORONTON DON-HAALILLA
LPP:n maakuntajohtaja A. A: Mc-
Leod puhuu maanantaina tk. 31
pnä Toronton suomalaisille Don-haalllla.
pidettä\-ässä,. Toronton
suomalaisten naisten kerhon Jär­jestämässä
yleisessä puhetilaisuu­dessa
Ja illanvietossa, joka alkaa
klo 8 illalla. Tilaisuudessa puhuu
myöskin entinen liittoparlameniin
jäsen mrs. Dorise Nielsen. Kalkii-
Ic tarjotaan vapaat kahvit. Kaikki
ovat tervctulleet.
Matkahavaintoja
Saksasta . . .
Laitumista puute
• Uuden Seelannin. laminaslarmUcol-i
L s u u s : mcncUiiii miljoonia paunoja
vuosittain .scllai.slen eläinten laidun­tamisen,
vuoksi kuin kaniinit; piinäl-
•sctja muut, peurat, vuohet jne. Uu-de.
ssa' Seelanni.s.sa tapetaan vuosittain
21 milj. kaniinia, yksr kolmannes ko-konalsmäära.
stä. ja^ ne tarvitsevat yh-
1a paljon laidunmaata kuin yli mil­joona
lammasta. Vuonna 1940 ta­peltiin.
Uudessa Seelannissa 73,000
vuohta, 3.500 peuraa, .5,000 sikaa ja
•1.000 . villilammasta. .; ,- . •.
: — Welshilälsei asuivat Brittein saa­rilla
ennenkuin englantil»j.%et tulivat
maahan.
Kauppasopimus tehty
Britannian ja
Brasilian kesken
. Lontoo. - ^ B r i t a n n i a n ja Bra.sllian
välillä on . allekirjoitctt,u kauppa.sopi-muH,-
jonka mukaan naiden maiden
V a l l i l a tehdään tämän vuoden aikana
6f}-,500,000 punnan arvosta kauppaa.
Britannian on .soplmuk.sen mukai-
K c s u yietava Brasiliaan 500,000 tonnia
kivihblta;, 3,000 tonnia tinapcllla, IjOOO
tunnia tinaa, 100,000 tonnia .sementtiä,
peiroleumituotteila: seka myöskin- ern:
naisia soodatuottcita.
Kaalitoukkien kontrolli
Kasvlsvlljelljäln pltäLsi: juuri nyt
suojata kaalinsa: j a kukkakaalinsa
•kaalitoukkaa, vastaan, jos taimet on
jo Istulettu, pellolle. Alkuiset tuho-hydritelset,
jotka ovat parlsllplsiä kär-päseä,
munivat munansa taimen run-gon
vllrecn maan rajan. Ensimmäi­set
näistä, mimista löydetään tavalli-sesti
aikana jolloin luumupuut rupea-:
vat kukkimaan.-Munlmiskausl on
jo alkanut j a : se jatkuu;: j os sääsuh-teet
py.syvät suotuisina, touko- jä ke-
Sakuun ajan, selittää liittohallituksen
maatalousdepartmentin hyöntelsösas-sisiiiiiiiili^^
Työväen edustajat
selostavat vaali-taisteluasioita
Toronto. — Ontarion maakunta-va,'
ilitaistclu on alkanut ja sen joh­dosta
ovat LPP:n-edustajiksi lain-laatijakuntaan
j a Toronton valtuus­toon
valitut miehet ryhtyneet selosta-;
ma»n valitsijoille mistä vaaleissa on
todella ky.symys. Tämän puhesarjan
nimi on "The; Inside Stx>ry". : Nämä
tyoväenmiehet puhuvat kymmenen
minuutin erissä "CKEYraseman fDlal
5&0). kautta seuraavina: aikoina:•
Tqukok 25 — 8.35 lp, A. A. McLeod
Toukok.; 26 8;40 lp. J . - B ; Sal.sberg'
Toukok. 27 — 8.15 ip. A. A. McLeod
7oukok. 28 — 8.15 ip. J . B. Salsberg
Toukok. 31 — 10.45 ip. J . B. Salsberg
K I I T O S
K i i t o s Toronton t o v e r e i l l e hauskasta i l l a s t a , jonka y h ­dessä
vietimme Suomimatkal]^ lähtiessämme.
K i i t o s lahjoista j a ' kahvipöydästä j o t k a toitte tulles­sanne,
K i i t o l l i - s u u d c l l a,
HILJA JA KALLE SALONEN
Toronto, Ont. M a i k a l l a Suomeen. m
i:v^-:':{:Ay'-rVi:i-;''-:i'^^^ '&::";'.-;S*:;;;;:f;.•v.:~:5.vv.:v:^i-ft^--v^
: (Jatkoa toiselta sivulta) . ,
duksla. Putoaa tulikivi tai ruukla Ja
hienoa pölyä lentää Ilmaan. Sodan
kaameat jäljetkln häviävät vähitel­len.
Rauniot rapautuvat. Vasta tämän
toteamuksen jälkeen käsitän saksa-;
laisten likaisuuden. Saippua: on tiu­kalla
ja kaupungeissa on pölyä kaik­kialla.
Puhdasta j a pöly vapaata cl
voi lulla esiin kUln maan alta.
Olosuhteet ovat kerta kaikkiaan
sellaiset; että puhtaus el ole helppoa.
Ja kun kaikesta päättäen masoulunut
mieliala on vallitseva, el likaisuus ole
Ihme. t Itllf
Ehkäpä mielialojen masentuneisuus
selittää senkin, että monilla kaduilla
cl ole edes aloitettu luhlstuml.själtci-rien
poistamista katukäytäviltä j a ka-;
dullia. On kuin pommitus olisi t a ­pahtunut
aivan äskettäin.
Frankfurtin' kaduilla oli paljon
kansaa, : joutilaita, jotka odottivat
vuoroaan elgkuvatcattcnlippulhln tai
vetelehtivät muuten vain. Näytti siltä
kuin suurin osa sak.salalsLsta olLsi vain
tappanut aikaa. Luonnollisesti suurin
cisa tekee työtä, mutta kun maakuo­pissa
j a kellareissa el tietenkään k u ­kaan
viihdy, keräännytään kaduille.*
Jonkun lankkuaidan edessä lucskcl-laah
'•EllanÄClgen:iUi,.tcksattuJa i l ­moituksia;
joissa tarjotaan tai halu­taan
melkein mitä tahansa. Yksinpä
naimahaluiset .esiintyvät taitelllsinei
piirroksineen; Miehitysviranomaisten
luvalla harjoittavat 'jotkut, tällaista,
ilmoitusten välitystä,, .sillä paperin-puutteen
takia, .sanomalehtiä el ole
Illaksi. Vaih siellä, täällä .saattaa .saa­da
: .sellaisen käsiinsä. Pääasemalta
eraa&tä kio.sklsta allckii joittanulklh
yritti ostaa lehtiä, multa kun cl ollut
Saksan rahaa ja muu valuutta 'A kel-vahnul,
oli vähällä jäädä ilman lukc-.
mlsla. Pahoittelin a.semaani. Silloin
kirka.stui klo-sklmichen kal.se ja hän
ky.syi amerikkalaisia savukkeita;
Vaikka en olekaan tupakkamle.s, o.s-tan
tavallisesti amerikkalaisia .savuk­keita
tuliaisiksi tovereille. - Multa las-..
kas.säni en .sellaisia:nytkään kanta­nut,.
.Kioskimyyjä pyysi hakemaan;
kuri ilmoitin matkalaukussani olevan
Camelia. Hain pakkauk.scn ja palasin
asemalle; Kioskimlcs: kysyi: hintaa. En
o.sannut sanoa muuta kuin, että har;
• luan lehtiä; Mies tarjosi haluamani
lehdet ja 20 sak.sanmarkkaa. jolloin
viläiitettlin 60 markkaa, jolloin .kio.s-kimicskin
otti, esiin 50 .markkasen.
Nyt näytettiin vieressä satalappusta.
Huutokauppa ollst jatkunut, mutta
annoin savukkeet-kioskimlehelle. Sa­hoin,
ctU-n rahalla tee muuta kuiri
ostan lukemista; Sain mm. voic Welt-,
buhncri", jota Carl von 0,ssietzkyri
.sanottiin ;toimittaneen. . : ,
Rahan suhde elintarvikkeisiin . j a ;
amerikkalaiseen tupakkaan tuntui kä-
Ai Itämättömältä. ; Savukepakkauksella
— 20 savuketta — olisi siis ostanut
.«äkillisen vehnäjauhoja hlnixan puo­lesta.
Kun sitten kysyin American Airr:
way,sin toimistoa sisustaneilta puuse­piltä
heidän palkkaansa, sain kuulla
parhaan ammattimiehen aasaitsevan
l .saksanmarkkaa tunnilta. Apumies­ten
palkka oli alhaisempi.-Muut am­mattilaiset
^^äJl.saitsivat kuulemma;
suurinllleen samanlaisia : .palkkoja,;
Tehtai.s.sa oli vasta ilmestyneen " W l r -
t.schafizeltunVin mukaan, tuntipalkka
50—6.5 pferinlglä ja ilmaistiin tyyty-;
mättömyys sen johdosta; eltä:Neuvo5-
tollitoh: miehitysvyöhykkeellä, oli ko-^
rotettu naisten palkka tehtaissa sa-'
maksi kuin samoissa töissä miestenkin
eli 65 pf. -tunnilta. Ammatlityölälset
(.«saattavat .siis saada kuukausipalkal­laan
kijrkeintaan kaksi amerikkalais­ta
Bävökcpakkusta. Timtuu Ihmeelli--
scltä, kuka o.staa sellaista tupakkaa
Ja saadaanko rahaa muullakin taval-;
la kuin -työllä. Siihen.en saanut seivi-ty.
stä.
Pääase.man lähellä tarkkasin erään
saksalaisiavarten varatun ravintolan
hintoja: Huomioni: k i i n t y i kahteen
a teriatyyppiin. Yksi oli kortion:; päl;
vänkeitto. Buolaperunoita ja jälkiruo-.
ka .sekä hinta 65 pf. Toinen kä.slttl
paSvänkeiton lisäksi lihartfoan ja. vel­lin,
joista vaadittiin 5 rasvakuponkia
C L U B
Donway*s Working
Week-End Jurie 6th
' Last Week was the lasi Satarday
nlcht dance for this teim-at the
halL Next^eek Tarmola Is offi-cially
openinr and most of the kids
triti be spendlne their. «reek-ends
. Ihere. Apparently some . of oar
more enersetic members have been
out on Sundays helpini; to get ibie
Old placc into shape again for the
summer actlvities... was it the
work or the tan you were after,.
Elsie?
By the way. Club Donway*s first
«'eek-end to work iflll be on June
fith and this ycar we will be irorfc-ing
every fifth week. instead of
cvery fourth as lasi year. I iniesa
everybody is glad to hcar this.
. Instead of the Wallr Newspapcr,
the editorial staff has obtained an
incxpensive; duplicator with whlch
they .ire printing: a five pa^e news'-
papcr. This is only an experimeht
and \ve ali hope it is a success.
I hearthat Toronto is sendin; up
a play. on the 30th of May to Sud-bury.
We ali wish the performers
the bcst of luck and hope you piit
on. as Kood a show as the two plays
wc have seeii from Sudbury.
We are ali Klad to see that the
Samia Sparks Club is coming alonc
SO well. \Ve wish them the best of
succcssi and of course, we'll be seer
ln«: thcm at the liittojuhla. V. A.
ja 100 vlljaplstettä sekä hintaa 90 pf.;
Olisin mc^inyt kokeilemaan kortitonta,
ateriaa, mutta ruotsalainen matkato.
verlnl kieltäyty l . , jyrkästi tulemasta
sisään kuppilaan. Nltn jäi saksalai­nen
kansanravlntola kokeilematta.
Kello 19 menimme sitten tanskalain
sen i.säntämmc,kanssa amerikkalais­ten
klubille,: joka sijaitsi entisessä
hienossa hotellissa tai sen raunioissa
— alakerrassa. Nimeä en pannut
muistiin. Siellä oli kaikkea hyvää
vaikka kuinka paljon. Hyvä ateria
miehltysvaluutalla maksoi 75 sentis­tä
dollariin ja yli. Söimme erinomai­sesti,
ja nälkäisiä, olimmekin, koko
päivänä emme olleet onnistuneet saa-i
maan ruokaa. Tanskalaisen lentoyh-'
tiön virkailija selitti, etteivät klubin
saksalaiset tarjoilijat ja palvelijat
.saa syödä siellä. Amerikkalaisia oli
paljon. Pääasiassa sotilaita j a heidän
hienoja naisiaan, pääasiassa amerik­kalaisia,
mutta oli Joukossa kuulem-;
ma saksalaisiakin. Myös amertkkalaU
sai liikemiehiä j a virkailijoita siviili-puvuissa
oli paljon. He vaikuttivat
kuin matkailijoilla. Tulivat ja odot­tivat
Ilmeisesti lähtöä milloin hyvän­sä.
Amerikkalaisia varten oli paljon
ravintoloita Ja tavallisia .sotilaita var­ten
kanttiincita. Samoin oli muuta­mia
teattereita ja_f elokuvia. Mutta
niihin oli saksalaisilta pääsy kiellet­ty.
Naiset näkyivät päässeen sisälle
amerikkalaisten mukana. Saksalaiset
näyttivät olevan toisen luokan Ihml-
.slh.
Kun hcrrakansa.sta putoa sellaiseen
asemaan,, niin voi ymmärtää saksa­laisten
synkkäkatclsuuden.'.
Kun sitten illalla myöhään nousim­me
Nord Express! i i n, oli va t sen nl -
mikkeen kaikki vaunut täynnä. Pää-
.slmme kuitenkin -mlehity.sjoukkojen
erlkolsvaunuun ja kohteliaat englan­tilaiset,
Joille vaunu oli varattu, an­toivat
koko o.saston allekirjoittaneen
Ja ruotsalaisen : käyictläväksl; ko.ska
.siihen osa.stoon vasta Hanovcrlssatuv
l l s l englantilaisia. Vaunufi.sa oli' myö.s
amerikkalaisia. K u n sitten tuli kon­duktööri
ja tarjosimme hänelle tans­kalaiselta
saamiamme matkalippuja,
kumarsi konduktööri nöyrästi, hymyi­li;
Ja selitti; ettei matkalipulla ollut
väliä eikä hän niitä myöskään; otta­nut.
Ko.skaan ennen eiVjSaksalalnen
virkamies ole csiintyny^/niln alistu­vaisesti.
Hän on aina ennen ollut
virkanyrkkl.: Mutta mlehitysvyöhyk-kecn
komento on ottanut saksalaisista
"luulot pois". Tämä antaa paljonkin
ajattelemisen aihetta,
.Olen erinomaisen hyvilläni siltä
lentomatkaani kohdanneesta vastoin­käymisestä,
joka pysäytti matkan
Frankfurtiin: ja pidätti vuorokaucLen
rauniokaupunglssa. Saksakin näyttää
maasta kokonaan toiselta kuin "puus­ta".
— Foinikialaiset kulkivat Afrikan
ympäri en-slmmäisen kerran v;; 600
e.Kr..
Cömets AÄietessHabe:
Strong CoksiiioHön
This is the Comets reportliig. Evcrj".:"'"'Sli
tlme that I have wrttten in the l a s t L ^ l ^ ?^
four weeks I have made mention ot:;
the - weather,. The weather seems. io^:
be: against us this .year. :Twö^eelcs
ago the' snow went away and .we '.
were waltlng forthe .track to^dryvui^,
Then on that Saturday when ;we were",
to do our first tralning of the year,
we had a six inch änowfali. Dld this <
dlshearten.us?,; Ko. Lastrweek, as
:were. waitlng: for the track to dry"
again, we had a föur Inch snow-faU.'
Did this dlshearten us?: WcU, no.-
This Week. when we saw: the sun
shlnlng SOhrlghtly; we weresure that''
fInally we would be able ^'to go out to''';
practlse. Blit on Wednesday the s k y i
began to grow dark and we have.had .
Intermlttent snow and raln showers.
ever slnce. Butdoes this dlshearten'
us? WeU, hmmm!
Now tuming tO; a llghter vein, .I",
would llke to know what Is going to . .
be done about thIs subject of: club . .
swe3ters. 1 know that It has »been: ;
brewing in everyone's mind for;weeks'
but I haven't heardany constructivc
Ideas from anyone yet. And whatf
about this softball team that has
been dlscussed. (Taklngthls w<5ather
Into account. I sec why the softbair
team hn.sat made much headway.) ;: -
Now,herc is a red-hot potato.for
you to digest. I have leamed from
different sources that the govemment
has selaslde a large amount of money
to be Bhared by ali the munlcipalitle»
for;physical educatlon purposes; This
money is supposed to be used to help
along any and all athletlo clubs imder
thelr jurlsdlctioni and in -Uie-city.,
llmlts. What has happened tothU
money? Have you other clubs re-celved
any help? ; I suggest rwe look;
Into the matter more deeply, This Is
all I have to say this wcek, so tili ^
later this Is the Comets saylng. "Oood^
Huntlng". — Leonard Boström,
•...•,-3
' -il
•1
'M
i i
m
Peter and Alice
Married in Beäutifnl
DouUe Ring Ceremony
ThiB is the Alerts A; C. reportlnff
again: Wedding belb nng im
^unday for iwo of our top' mem^ ;
-bers,? Peter Pirskanen and- Alice ;
jSJeva. A Church full of frlettds
iurned out to see them speak their
: vowB. It waa a beautiful, double.
Tlng ceremony and Alice made»-
very pretty brlde. We wlsh:; you ;
the best of luck kids!
Quite a few of the Toronto
VSneexe: Mob"; camc; up: for the;
. wcddinc. ' We had^ of fun and;;
I for one hated to see them go.
Anytimeyou'drlike to come.agala'
just. let us know and we'll Jay out'
the Welcome mat for ybo!
1 can't seem to think of any-thing
else to report, my mind is
stiU on the weddlng so I thlnk I'd
better cat this short. Bye for now!
— M. H.
i i
•..•;;-.!j,-j\v I
-1 ^'4
•.;'ia: '.f J55
m
mm
Of AB
htl'
f « „4<
. A JEWEL OF WI8DOM
Worry 16 llke a rocklng chalr. .It .
wlll glvc you something to do b U t i t i c^
won't get you anywhere, •
"He Might Hear You
"What did you teli that man jtcf*
now?"
"I told him to hurry."
"What right have you to teli him'
to hurry?"
"I pay him to hurry."
"How much do you pay him?" > .
"Tcn dollars a day."
' "Where do youget the money?" ; : •
"I Rcll Products."
"Who makes the products?"
"Hc does."
"Howmany dollars worthdoes he •
make a day?" «
"He makes $40 worth, dlscountlng ,
for costs."
• "Then instead of-you-paying- him '.-:
$10 a day, he, Is paylng you $30 a day : '
to stand around :and teli : htm to:
hurry."
' "But I own the machlnes."
"How did you get the machlnes?'; •
"I sold products and bought them.'*' ••
"Who made the products?"
"Shuf up! Hc might hear you!"
I
1 mi
UM
mr
E D E s T A K A^I s IA LAIVA- JA LENTOMATKOJA
8UOMEEN — TANSKAAN — NOBJAAN — BUOTSIIN T . Bf.
(MO Bi«k><!lialt l i p p o ) ' . i<»bilutli tvAU» wkel«l«Mi«« Ctniiliin..- Ht«k<»Bit p««iit U •
Tiiiamit. PjjtiUU UbMspia tietoja.
•• '-•;.;•'; v - ; ' - y ^.JV^;.^-;-'^-.'.:.;:..-'.-^';;..'^^ \^;V^.v'W:^v;: .'»'^^jv.-^
U» ttlUimm. k.lk4iMtU V A K U U X U K 8 I;A TarlaM r<«4M m'*(<<*«*'.
O. K. J O H N S O N & CO.
51 Gerrard St. W. {Bay*n lähellä. '
Taknoti»^ Ja aiatkaUatolBilsta,
WA. 1M3 Toronto 2, Önt.
ir JÄLLEEN SAATAVANA .MEILTÄ LAAJA SUOMALAINEN
Täydellinen UNI-JA ENNVSTVSKf^A
jossa tuhansien unien seUtyBtenUsäksi:'onrunsaln:;knTiniseI^^
korteista ennustamisesu ja senrapcjektä.LUttäfcäaliUak8e^
kaau $2.00—jolloin toimitamme kirjan postivapaastL
•A^Samoin meille on saapunut suomalainen lääkärikiiJ»:BAKKAUl^:;M
ELAMifN TIENVIITAT. IlinU $3.00. -^..llaoäL. MeUlä^ön..paljon',
suomalaista kirjallisuutta Jpten kikykää tatustomasss. , \ ^
• KALEVA BOOK COMPANY;* I
121 EA.ST 126 STHEET NEW,YORK CITY 35,.S.Y.\^
l i i ' i^
- - '3\SW'.