Vapaus, May 6, 1930

              ParbaiDta kaiktia
leipomisia varten
Tiistaina, toukok 6 p:nä^-~ Tues., May 6
}.ALllOt>TA
MiSTETTf
KEEKl
'oritf jaiihoja
j nun]<-vi 375
ulin ajjn. tai
ne* luJee iuIUn
i uutta ruril;
o-öhjetirjaa. 2U) .
700 lokriltui
otkut oticu va-kuv2ttuja.
U i ­milla
tahaiiM
, 30c.
^'Kuinka opin tekemään vanhan
ajan maukasta keekiä'*
"KT-rJcItJ a.'(JilIe" ÄrLislosU
" M u " £ i a ! L o kun T j i i Alire tapasi lähettää
'ni'-;Il»r kcekia slHoin k-jn x j l in virlii pirni tyt­tönen,
ja k u x k a pitkästyin, odottaessani pos­tit
jallua. sUiH oli utta\Iiiaaa uiln kauai*
3 > k J 3 . Niin Ä t i , minäkin olen oppinut irkc*
inälin taia vanban .ajan keekia.
Viime keskiviikkona klubinune piti kokouk-
«.(•n ja luns>^:n j j l k e c n Mrs. Dee kertoi meille
Hiilen tcbtläau tätä kerkiä. Hän s a n o i : T e h -
ti«^^anne lätj keekia. teidän luiisi käyttää jiar.
ha!ta ahie.-ta. Käytiin aina parhainta voitl
tekä P U H I T Y jauhoja tiliä n i l i i i n voi luottaa.
Tletyt^tl, ou luonnojlisra, että taikina tulee
h y v i n solketukbi. saadakseen i^^en h i e n o n vai-iiii>
tt''eu. mitä t ä ^ ^ keekissä tarvitaan. Alyös-k
i a täyiyy paibtaa kobtuulliscu lämpimässä
iit'.n;ssa. Lähetän laatikuUI&en tätä keekläni
e : t a sioii i>ä saatte sitä maistaa. En uskö e l l ^
jiijnä olin ainoa joka piti niin paljon Täti
A l e e n keckiVlä?"
Teidän rakas Bettv.
' jauhoja myyvät Co-operative Trading Association of
Limited, ja Finnish Co-operative M«rchants LimiteÖ,
:arie, Ont. , •
heitä ikasvattaa/toisin. Minä pelkään,
että tytöstämme tulee Samanlainen
miehensä orja kuin olen minä ollut
kaikki nämä vuodet. Minä olen ollut
todella kuuliainen vaimo, ja välttä­nyt
kaiken sanomisen, mutta siksi­pä
juuri minä tunnen että tuo mies
on tappanut minussa ihmisen. Minä
olen vain tahdoton kone, jonka puo-;
Iestä hän puhuu j a toimii. Näin o-petti
pappi minulle pienenä tyttönä
olemaan kuuliainen tulevalle miehel­leni
(nämä ovat katolilaisia — k i r ­joittaja)
ja minä olen hänen käs-kynsä
täyttänyt.
"Mutta hyvänen aika, tehän olet­te
mitä onnellisin pariäcunta: hänhän
n i i n kovin i u o l e h t i i teistä j a tuhlaa
rahaa teidän hyväksenne'^ sanoin
minä hämillänj tuosta puheesta.
., "Yes, hän kovin suree rillnun sat-raiiteni
tähden, sillä jos niinä, kuo­len,
hän menettää nöyrän o r j f i i,
sievän, vaikkapa vain vanhan l e i k k i ­kalun,
joka ei koskaan'vaadi m l -
tääii, yahingoiikorvausta tunteiden
loukkaamisesta. Rahaa hän tuhlaa
minim tähteni, j a sitä hänellä kyllä
en "siihen.' " M i i t t a ' sTUölir' gun minä
oli nuori j a minä halusin kouluuttaa
itseäni .Jääkäriksi, hän sanoi tulevan­sa
köyihä ja sanoi, että l i e t i . jjättä^
minut; jos minä alan jäi-keilemäätt!;
Sanoi nä.ytitävän kovin pahalta, jos
nainen ajattelee muuta kun lasten
sjmnyttäimistä,:, talouden ^ hoitoa , ja
niuciiibioita".
"Hm. Vai on se muotikysymys t e i l ­le
ollut ristinä" hymähdin minä.
"Ön, ja raskaana ristinä se onkin
ollut. On paljon naisia kun nautti-»
vat siitä j a joille se on sydämen a -
sia, päivän tärkein kysymys, mutta
sitä se ei ole koskaan ollut minulle.
Minä halusin olla naislääkäri, m i ­nulla
on ääretön vetovoima siihen
ja luulen, että luonteeni soveltuisi
sille alalle mainiosti, mutta hän pn
nauranut talpumulcsilleni ja tehnyt
minusta nuken. (Hukkaan on mennyt
elämäni. Oi, minä olen kärsinyt!
Tämä on todisteena siitä". J a hän
viittasi terveellä kädellään vasem­paan
puoleen rutmiistaan, joka on
halvattu. Suuret kyjmeleet valuivat
ripsien alta ja putoilivat hienon a a ­mutakin
rinnalle.
Kummallista, siinä edessäni istui
58-vuotias harmaapäinen halvattu,
rikas nainen, joka el ollut lainkaan,
niiden muiden rikkaiden kaltainen, I
joil-3 me tapaamme joka i^tvä. Huo­limatta
koitkeasta iästään, oli hän
vielä kaunis. Sen huomasin vasta
nyt, kun koetin lukea hänen kasvo­jen
ilmeistä hänen tunteitaan.. Hän
aikoi jotain sanoa minulle, miittft
kyyneleet estivät sen^ Pelkäsin, että
hän hermostuu j a koetin haihduttaa
hänen synkkää mielialaansa.
Mutta hän p3^hki kjryneleet sil­mistään:
"Minä olen oiiut kuin taitava näyt­telijätär
kokonaista 38 vuotta, eikä
sitä o!e tiennyt kukaan, e l edes yksi­kään
sukulaisistani. Te olette ensl-mäinen
jolle suruni uskon."
Rauhoittukaa, puhelin, Irfidutta.
iin kun hieroin, niin
m palkakseni kun suo-jessa
voi saada vasta
;n käynnin paikkana,
omalainen on tottunut
n ja näiden kanssa on
No niin, minä kävin
1 ja pariskunta o l i orit­ien
työhöni, jo^pa ami­inikin.
Sairas alkoi v i r ­isi
entisen velttoutensa
elämänhalua. Me jut-enlaisia
asioita . a i na
kun palvelija toi m e i l -
avaa. Tuo oli erittäin
riskunta, eikä s^ o n -
mitään tehtyä tai i h i -
1 keksittyä, ajattelin
kaikki kolme jiittelim-;
lista ja puhe kpski -Ve^
Sanoin, < että ihailen
\ mielelläni ^ l i s i siellä.;
En» ehtinyt paljoakaan
, kun herran..käsi.,..jo-okiippia.
alkoi; JMtaa&ti
juomatta:: juomaansa
lika virittääkseen. meilr
nen sitä vastoin kuun-
!sta- palavin - silmin i l -
aisa'asiasta.•••• i ' - - - ' -v
tänne'ja kuiintele' h i i s -
naisista, he ovat k e l ­litä.
He tekevät työtä
laila ja miestensä r i h -
lakeja, joista sitten I t i
Eikä ne ole ~^ntä raa--
ättömiä naisia, joista
li&eneet ja. . i , ."
esille niinkuin tulipa-notte,
että venäläinen
isellinen? Sitä häii ei
pian kun nainen alkaa
jotain suurta tai kcet-aiestä
jossain, kadot-naisellisuutensa
ja on
i jonnekin sivuim. N a i -
i kodissa ja kun n a i -
iaskareet tai edes kät­ensä
perään, on siinä
voimilleen".
)a hänen aivoissaan
ajatus, joku aate, eikö
iettu yhtä hjrvin käyt-siansa
ja paljastamaan
naan niiden vaatpius-iä!
Minä toistan teli­ttä
nainen on luotu
Iita varten?"
i tiedätte s e n . . . k un on
ja makua ajan muo-li
tehdä miehensä onl
t a . . . . " .
iällä naisilla oli ajatus
eikä muodista, silloin
ivat päästä miestensä
i laatimaan. He tah-a-
arvolsia ihmisiä, e i -
|ta me tapaamme tääL
!ta asieleella, maalat-iaina
ja tyhjäsieluisi-dätte
venäläisistä n a i -
lerra.
it".
uutisia mistä sattuu , sUiä itseänne että olette
'sentään onnellinen ettette tarvitse
nähdä fyyslHistä nälkää jos henki­nen
nälkä kiusaakin teitä."
" M u t t a miksikä ne Venäjän naiset
eivät taistele henkistä nälkää vas­taan
myös. j a jos he taistelevat, niin
miksikä he eivät kutsu samaan tais-loinen
hymy huulillaan j a boetti v i - I m
helleUä jotain, mutta minä näin sel­västi,
että hän o l i kiihdyksissä. Rou­va
myöskin hymyili herttaisesti sa-noen:
"Minä voin joka kerta niin hyvin
kun saan puhua Mrs. S : n kanssa
j a . . . . "
"Jaa, mutta minä en pidä naises­ta,
joka käsrttää aivoja", tuli äkkiä
kuin salamanisku herran suusta. Hän
ojensi minulle palkkani ja antoi sie­vän
summan juomarahaa j a kiirehti
ovelle päin. Minä ymmärsin kaiken
ja jäin tahallisesti vielä hetkeksi
rouvan luo. joka katsoi minuun hä­tääntyneenä
j a näytti siltä, että hän
halusi sanoa: voi älkää jättäkö m i ­nua.
Minä piuTstin hänen kättään
ja toivottaen hyvää vointia,' läksin.
Herra avasi oven kumartaen hymyil­len
ja sanoi:
Minä sitten annan tiedon koska
tulette ensikerran.
Aavistin, että sita tietoa ei tule ja
olin oikeassa. Hän " e i pidä naisesta
joka käyttää aivoja". Meidän via­ton
keskustelu, joka ei sisältänyt
tuon enempää kuin yllä toin esille,
johti sellaiseen, että menetin työ­palkkani
siinä talossa.
Klaudie Sivak.
roilauksia maailmalta
Laestadiolaiset
murhaajat
(Venäläisestä lehd. Klaudie Sivak.)
Berditshevskissä on koko joukko
kaikenlaisia laihkoseuroja. joista on
paikkakuntakin tullut kuuluisaksi.
Siellä on baptisteja, evangelisteja,
malevantseja, laestadiolalsla y.m.
Käffcki muut paitsi malevantslt ja
laestadiolaiset toimivat vallan avoi­mesti.
Viimeisten julmuuden uhriksi
joutui eräs nuori talonpöikasnalnen
Berdeejevskissa, Lybarskln maakun­nassa.
Naisen nimi oli Feodora Kvas.
Jotenkin hänen miehensä joutui
kerran la^tadiolaisten kokoukseen
ja siltä saakka alkoi käymään siellä
niiden "seuroissa". Ne h^tailut, jol­ta
laestadiolaiset harjoittivat "seu­roissa",
olivat mieleen vaimon mie­helle,
Fomille, ja nlhi lahkolaiset
saivat hänet valtaansa. Foma yritti
nyt vetää vaimonsa myös "seuroi­hin",
mutta tämä jjTkästl kieltäytyi
menemästä siime. Tämän johdosta
aikoi pariskunnan välillä olla riitaa
ja Pcma alkoi pieksää vaimoaan.
liopuUa hän tykkänään ajoi vaimon­sa
pois, mutta vaimo päätti puolus­taa
bikeiikslaah:" Enäin hän kääntyi
Jahkblalsten joHtomiesteh" puoleen,
mutta' häineltä kiellettiin mlnkään-l
a h i e h ' i s t a a n sekääntumlheh. Siiloin
aiäri' kääntyi' äitinsä "ipuoleien, tietär
mättä ollenkaan, että' hänen äitinsä
oli yksi hmökkalmmlsta seuran Jäse­nistä.
Ältt neuvoi Feodoraa yhty­mään'
seörääh, Mkä ^astu-steUa mies
tään. Feodora ' kieltäytyi ja Umottl
kääntyvänsä oikeuden puoleen. < • -
V i i n a n e n : — No, kuinkas veli
v i e t t i vapun, et kai sotkeutunut
punaisten miolenosoitukselle?
Naukkunen: —• V a i mielenosoi­tukselle
! Aamupäivän ryypiskelin
koiratorpassa ja i l l a l l a tanssittiin
kukkafarmilla. Paasi meinasi a n ­taa
aikalapun kouraan, kun o l in
poissa töistä, mutta kun sanoin
olleeni juopottelemassa, niin itaput-ti
olalle j a sanoi: 'Sine olla yks
para.s kansalainen. Sine pääse paa­si,
kun niine kuole'.
AMMATTIMIES
Merimieslakon aikana eruassa
suomalaisessa satamassa.
Kapteeni: — Olette siis, koska
sanoitte olevanne ammattimies, oi- j - ^
SOPI HYVINKIN
^ Vuokralamatami: — Se on nyt
sillä tavall:i, että maisterilla on
niin paljon ruoka- j a vuokravel-kaa,
otiä se olisi maksettava koi-) leisHn.
menu päivänä, niin että kuinko
mai.-ttriUe nyt sopii? Muuten täy­tyy
. . .
Ikuinen ylioppilas: — Se sopi"
vallan mainiosti. Sanotaan nyt,
että tnsiinäinen tuollainen puivii
olisi juhannu-s toinen joulupäivä
j a kolmas pitkäperjantai.
kln suhteellisen harvinaisia. Alvan
ratkaisevasti useammat kuuloelinten
vahii^iUöum^statJaukset ovat joh-tuneet
kolinasta, paukkeesta ja tä­rinästä,
ja nämä ovat siltäkin syys­tä
- pahempia tapauksia kun ne a i ­heuttavat
jatkuvan muutoksen, jota
el voida parantaa. Ennen kaikkea
juuri tällaisten tapausten eJikälse-niiseksl
olisi ryhdyttävä toimcnpi-
SÖRKÄSTÄ
Tassu yliteyde.ssä tulkoon myu::
mainituksi, että on histoloRisestl
(kudosopillise3t.i) todistettu jatku­van
paukkinan ja tärinän aiheut­tavan
degeneratiivlsia (rappeutuvia)
muutoksia slsäkor\'as.sa ja kuuloher­mossa
(ncr\'us acusticus). Asianlai­ta
on nimittäin siU?n. että on jo
pitkät ajat kiistetty siitä, vahin-igoittaako
ainoastaan paukkina k u u -
— Icelimiä, tai onko myöskin tiidnäs.
T.>^iikaa koulupoikii! tä. t.s. akustisesti erottamattonias-
— Kn niä ole kuullu, et koulu , ta paukkeiden sarjasta samanlaiset
poikis.
lut ennenkin lämmittäjänä.
Työnhaluinen: — Olen, herra
kapteeni.
Kapteeni: — Minkä nimisessä
iaivas.sa, j a suomalaisessako?
Työnhaluinen: — Suomalaisessa,
mutta saunassa.
; seuraukset. Viimeisinä aikoina on
, kokeellisesti osoitettu, ettii myös
jatkuva tärinäkin saattaa aiheut­taa
samanlaisen rappeuttavan ilmi­ön
kuin pankkinakin. Itsestään on
selvää, ettelviit nämä muutokset
koske ainoastaan sisäkorvan arem-pla
uänlelinilä. vaan ulkolsempiakln
osia. Seurauksena on paitsi kuulon
heikkenemistä ja suhinaa usein
myö.skln pyörtymyskohtauksla. Eräs
venäläinen lääkäri, joka on .suorit­tanut
tällä alalla laajakantoisia,
tutkimuksia, on johtunut sellaiseen
tulokseen, että 85 pros. pannusepistä
kärsii valkeasta kuuroudesta ja 20
pros. pyörtymisestä ja hulmauk-scsta.
On selvää, että juuri metallityöläi­set
ja ennenkaikkea pannusepät o-
HIENO HUOMAÖTUS
Tukkukauppias (palkankoroitus-ta
pyytävälle konttoristilleen): —
Täytyy oppia elämään säästäväise.s-ti,
nuori mies. Katsokaahan, mi­hin
niinä olen päässyt tämän oh­jeen
avulla, j a ajatelkaahan, että
kun alotin alunperin toimintani, ei
minulla o!lut edes kenkiä jalas.sa.
K o n t t o r i s t i : — N i i n , en »ninä-kitän
ole .syntynyt kengät jalassa.
......jj:im
Työtön kulkija filo.sofeeraa: •— y^t näille vaaroille alttiina.
Kun oikein ajattelee tätä yhteis­kuntaa,
niin eipä totisesti tule
muuhun tulokseen kuin, että jokai­nen
F)orvari olisi kaikltein sopivin
variksenpelättimeksi, silloin heistä
olisi edes jotain hyötyä yhteiskun­nalle.
SANA SANASTA
mä seikka määräsi hänen kohtalon­sa.
"''^ .
liahkoläJset'' SälVähtivät, peljäten,
että heidän" likaiset työnsä tulevat
i l m i . He kääntyivät.seuran' "Neitsyt
iiid.ln" puoleen, j o k a ' b l l Äiina. B o n -
dartehuk.' Tämä antoi määräyksen
' ^ i s i a a " ' ' Feodoran' polsi tieltä. Tä-män
maäräykseii v ^ v l ^ t i Peodoran
äiti Ilmoittaen, että; seiirän parasta
katsoen on välttämätöntä mmrhata
Feodora.
Jonkun ajan perästä hävisi Feo­dora.
Naapurien kyselyihin Foma
vastasi, että Mnen vaimonsa
on mennyt pois, mutta kylällä kuis­k
i t t i i n , että Feodora oli tapettu, l a h ­kolaiset
olivat hänet murhanneet,
peljäten paljastimia. J a todellakin,
jonkun ajan kuluttua kyläläiset löy­sivät
Feodoran ruumiin "hyljätystä
•kaivosta." Tämä tapaus sai kyläläis­ten
mielet kovin kuohuksUn j a he
vaativat, että lahkolaiset tulisivat
ankarasti rangaistuksi j a että seu­ra
hajoltettaisiln.
Täällä Torontossa tuon tuostakin
saa kuulla» että kalkki ne, jotika eU
vät käy kirkoissa, ovat jumalan pilk­kaajia,
mutta tämä vasta kauheaa
jimialan lasten" jumalan pilkkaa
on. — (Suom. huomautus).
Kaksi Sudburyn poryaria: r —
P—leen kommunistit, kun veivät
vappumielenosoituksellaan huvitte-lutuulenkin
moneksi viikoksi. Ja
vielä ne häpeämättömät kehtaavat
huutaa, että työmies se yksin saa
kurjuutta kärsiä. Poliiseja j a palo­kuntaa
on vahvistettava.
Ennen vanhaan Suomen kaartin
aikoina sen upseereita helsinkiläi­nen
kansa, ties mistä syystä, n i ­mitti
"perunoiksi"'. Muudan vanha
mummo kulkiessaan kaartin ka.sar-min
ohi sattui, vanhuuttaan köm-pelöjalkainen
kun o l i , kompastu-n?
aan, jolloin pari upseeria, jotka
ricn.sivät paikalle j a huomattuaan,
ettei tässä pahemminkaan ollut
käynyt, ky.syivät nousua tekevältä
lllil^^^^Mitilte itiiti nyt löysi?
.— Löysinpähän, pari-'perunaa;
vastasi mummo, jonka kieli j a sia-navulmius
olivat yhtä notkeat kuin
jalkansa jäykät;
IISALMEN MARKKINOILLA
L- Hyvuntekojnen hevonen, mut
AäieiSnJL j a liljan k e v y t . ..
— Joo muttei mm kuitenkaa oo
k( ppee, ettei moankamaralla py-
Patlkkina ja tärinä ai-fteiititäa
kuulovikoja
'r^ ja kuuroutta
EääkSrl Viktor Bolvlen laasunto
as?asta
MILLÄ MITALLA?
Lääkäri: — Luulenpa teillä ole-van
kuumetta, j a se meidän täytyy
mitata.
Jahvetti (huutaa sairasvuoteel­taan
keittiöön) : — Kuulehan, L i i ­sa,
tuohan tälle tohtorille tuumas-t
u k k i , se on siellä . . .
Lääkäri: — Eihän sitä metreissä
mitata.
J a h v e t t i : —• L i i s a hoi! Anna
tuuma-stukin olla j a tuo l i t r a n mit­ta.
Sosialifascistien toimet Suomen järjestyneitä
maa-ja metsätyöiäisiä vastaan
Luonani käy nyvin usein nuoria
metallityöläisiä, jotka etsivät apua
amniättlkuurouteensa ja — nämä
ovat erikoisalani traaglllislmpia t a ­pahtumia
— minun on pakko sa­noa,
ettei Ifuuroudelle voida m i ­tään,
vaan on ehdottomasti muu­teltava
ammattia voidakseen sääs­tyä
täydelliseltä kuuroudelta. Usein
on kuitenkin asianlaita niin, ettei
potilas voi eikä tahdokaan ammat­tiaan
vaihtaa.
Sellaistenkin työläisten kuuloeli­met
vahingoittuvat toisinaan, jotka
käsittelevät paljon sellaisia aineita
kuin lyijy, rikkivety, rikkihllll, ar.sc.
niikkl, elohopea sekä aromaattisia
amldo- ja nltroniyhdlstyksiä. Mut­ta
tällaiset tapaukset ovat kulten-
Saksassa on tämän ky.iymyksen
järjestyminen kelilttynyt jo melko
pitkälle;. Reichtswirtschaftsrat (val­takunnan
talousneuvosto), jonka
tehtävänä on soslallstcn vakuutusla­kien
uudistaminen, on yksimielisesti
asettunut sille kannalle, että on
säädettävä korvaasvel"olllsuus me­talliteollisuudesta
aiilicutuvan ahi-mattlkuurouden
varalta. Täten pa­kotettaisiin
niin työnantajat kuin
työläisetkin suurempaan varovaisuu­teen.
Varovalsuustolmenpiteilltt voi­daan
nimittäin .saada paljon ai­kaan.
Ennen kaikkea: on vähennet­tävä
paukklnaäl VllmeLslmplnä a i ­koina
on keksitty ja valmistettu
Joukko työvälineitä, jotka ovat c-rinomaisia.
mutta el ole otettu vä­himmässäkään
määräs.$ä huomioon
sen paukkinan j a kolinan valmenta­mista,
minkä ne aiheuttavat. Niin.
pä ^neumaaitLsten (Ilma) vasaraln
paukkina kuuluu pitkien matkojen
päähän. Jos saadaan aikaan pak­ko,
niin kohta keksitään, joskaan
el aivan äänettömiä, niin alnakl»
huomattavassa määrässä "hiljaisem­pia"
koneita kuin nyt on asianlaita.
Toisek.5i tulee sellaisten työläLsten,
jotka työskentelevät mainituissa
ammatcLssa, kuuloelinten olla aivan
terveet; niitä on säännöIlLsestl tut­kittava
niin että heidät voidaan
heti enslmälson kuulovian llmaan-tues,
sa määrätä muuttamaan pois
väarälllsecta amniatlsta; alkava rap-peutumlrien
saadaan nimittäin pa­rannetuksi,
multa myöhemmin on
se mahdotonta. Edelleen ori niiden,
jotka joutuvat työskentelemään^
paukkuvien ja kolisevien e.slnelden
kan-ssa myrkyinse.ssä Ilmassa, työs­kentely
järjestettävä siten, että he
joutuvat oleskelemaan paukklnassa
vain lyhyitä jak.soja, esim. neljän­nes-
tai puolituntisen kerrallaan, ei­kä
yhtämlttaLsestl aamusta Iltaan
ja vuodesta - vuoteen, kuten nykyi­sin
on asianlaita. Sopivat korva-
.suojukset, joista ykslnkertalshnmat
ovat vaseliinilla tai öljyllä kostu­tetut
puuvillatukot, suojaavat aina­kin
osittain, kun vaan huolehditaan
siitä, että niitä todella käytetään.
Vihdoin.on ympäröivän huoneen laa­dulla
.Mjuri merkitys. Tärinä näytte­lee,
kuten Jo alkal.semmln on huo­mautettu,
erittäin tärkeätä osaa, ja '
niin on luonnollisesti asian laita
myöskin kaikupohjaan nähden.
Juuri tästä syystä ovat pannusepät
suurelle vaaralle alttiita. Saksalai­set
ovat tavanmukaisella parlnpoh^
370 Main St.
VVInniprft
100 PIndcr Block
.Suskatoon
401 Lancatter B I d a .
Calftary
tOOSJJaiper Ate.
Edmonton
622 \V. IlsatinftaSt
Vancouver
36 Wflllnaton St.
WMt
Toronto
21 St. Sacrament
Street
Montreal
Vanhin Höyrylaivalinja
Canadaah
1840 - 1930
Nyt on fcopiva aika JäcJestU
omaistenne tuloa Cantidaan.
Cunard Linjan laivat ovat. tul»
leet kuuluisiksi tarjoatnanta inai» '
nion ruuan Ja erinomaisen fialve*
luksen kautta sekä nopeutensa Ja
edullisten pt^ottihintoiensa vuoV
sL
Meillä on Euroopan kaikissa
maissa konttoreita, Jotlca auttavat
omaisianne Ja yBtäTianne.. Ltthe'
tämme myös rahanne Eurooppaait
haivimmalla tavalla.
Jos kotimatkaa varten tarvitset­te
passia tahi taliaislntulo-todis*
tusta, niin autamme Teittt niiden
hankkimisessa.
Klrkoittakan meille Suomen kie«
leiiä lisätietoja Ja avustusta varten.
'Coijadian Service
Urheilnväen huomioon otettavaa!
Meillä on kaksi arvokasta kirjaa» jotka
myymme pois huomattavalla
alennuksella
Ensimmäiset Työväen Olympialaiset 1925
H y v i i n kanaiin tidottutia, ent. h i n t a $1.2S, nyt ÄOe.
Työväen Urheilulehti ?. 1928
Sidottuna Iiyviin koviin kansiin, ent. Jhlnta $2.50, il|rt, $1*75.
Ensimmäiaet Työväen OlympialaisefVtcos on mieletlUin-
-loinen ja hyödyllinen kenelle tahansa muillekin paita! urh^lH-joil'.
o. Onhan se tavallaan historiaa työväen. kansainvälisestä
urheiluliikkeestil. Meillä on vain pienempi mitiirä näitä teok­sia
julellä. Hankkikaa ne ajoissa itsellenno. Teokset övafViiyös
arvokkaita lainakirjastoihin.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA •
BOX 69, - SODBUIl]^,;b?iT.
jaif;uudella tutkineet näitä seikkoja
ja laiikenect tärlnäsuhteet sekä ää-nenjohtokyvyn
y,m. katosta pohja­veteen
asti, hiin että nykyään t l e -
därtime vaniln hyvin, miten olosuh­teiden
pitäisi olla järjestetyt, mut­ta
.sehän ei ole samaa kuin saada
a,slat järjestetyksi niin. Mutta hel­posti
pltäLsl kuitenkin patista edes
.illhcn, ettei samaan huoneeseen s i ­joiteta
liian paljon ääntUpltävIä ko­neita
ja ettei useampaa työläistä
kuin mikä on väittämätön koneeh
lioitami-seen, panna työskentelemään
koneen läheisyyteen sekä että hen­kilökunta
varustetaan tärinän v a i .
mentamlsksl kumpipohjabllla jolkl-nellla
ja mahdolll.sestl myöskin pak-
.'vullla kumihaaylkkallla.
Lopuksi viitattakoon vielä erää-
,seen tiirkeään seikkaan joka on p i ­dettävä
mulsti.ssa, ettei enää pa-liennettakl
jo vahingoittuneita kuu­lohermoja,
nimittäin siihen, että e-rlnätset
aineet vaikuttavat aivan e-rlkoisen
vahlngolttava.stI kuuloher­moihin.
Niistä tavalilslmmat: k lL
m
aina saatavana aterioittain tai
viikottain. s?
• 4 Adel^ Mäki
Pulielin 1826 f '
126 Xavier St., Sudbarjr. O n t . ;
Tyttö halutaan talouatyötii, var-i
ten samaan paikkaan) Lähefnpial
tietoja saa käymällä tai; soitta-"
mulla ylläolevaan paikkaan.
VAPAUS!
KIRJELMÄ SUOMESTA
vääristyä ennenkuin
le saatte. Jospa osai-
^jää itse. niin var-tte
tietämään kuinka
be ovat".
ole ollut onnea iuias-aeleen
tai kansaan",
pahinta välttääkseni
olevani suomalainen).
1. rouva jäi hätäänty-
^laao minuun peljäten
teluun kaikkia naisia, koko maailman
naisia, j a silloin minäkin olisin yksi
heidän joukossaan j a k u n "
, , - — I ''Mutta, rouvaseni. Venäjän naiset
m loukkaantuisL S i t - taistelevat kaikkea orjuutta vastaan
f uuli miehensä mene- i j a myöhin kutsuvat kaikkia naisia
' *^"iskasi hän minuL | yhteiseen taisteluun. Vaan aniharvat
»porvärin^iset huianaa.Ta:t, että he o-vat
miestensä orjia, j a että he ovat
työläisnaisten ^^sisaria",
"Minä äitiäkin tahtoisin olla"
"Teidän ja työläisnaisten välillä
emmäksi, mutta sul-
>-ren ja istuuduin. Hän
tne olemroe olleet nai- on syvä kuilu niin kauan kun te pj-ta.
eikä meillä ole'sytte asemassanne ja nautitte rik-
^if^ riitoja. Meillä kauksistanne. jolta miehenne kasai-
^ iastavin. Jo niiden lee liikkeestään ja joita liikkeöeen-
^^'"^^^ vallan jne kasaavat työläiset hiellä Ja verel-
2 emme koskaan rii- la. Mutta kuitenkin te voitte...."
i a n 7 ? ^ ^ ° ^ ' " En ehtmyt lopettaa lausettani,
n liennyt eikä tiedä sillä säpsähdin, kun kaulin yläker.
« nuna ajattelin rasta askeleita. Herra tuU sieltä su-
Kuten Jokaiselle työväen amma­tillista
toimintaa seuranneelle työ­läiselle
on tunnettua^, ovat Suomen
sosialidemokraattien johtajat viime
vuosina jyrkästi vastustaneet maa-ja
metsätyöläisten järjestäytymis­tä.
Tämä vastustus osaksi johtu.
nee sUtäkin, että Suomen sosdem
puolueen .vaikutusvaltaisilla pal­koilla
määräilevät rikkaat mlljoo-nanUehet,
kapltalistiyhtymien osak­kaat,
virkamiehet j a joukossa useita
tilanomistajiakin, mutta todellisena
.syynä tähän vastaan haraamiseen
on se yleinen rooli, mitä porvarilli­set
sosdem puolueet nykyään k aL
kissa maissa kapitalistin j a kartano-herraln
hjrväksi harjoittavat. Yh­tenä
niiden puolueiden—päätehtävä­nä
on taistelevan työväen, järjestö-rivien
hajoittaminen. Tällä hetkellä
ne ovat asettuneet fascistien kanssa
avoimeen yhteisrintamaan.
Joulukuun 5 päivän numerossa
kertoi "Suomen JSOsialidemokraat-t
l " . että Suomen Maa-, Metsä- ja
Uittotyöväen liitto on jäänyt tuuli­ajolle,
koska se on erotettu refor-snistlen)
kansainvälisestä liitosta.
Muistiin merkittävää on, että "B.
8." sanoo tämän erottamlsiiäätök-sen
tehdyn vasta 21 p:nä marras­kuuta,
vaikka eräiden Europan
maiden reformistisissa lehdissä
eröittamisesta kerrottiin jo 16 prnä
jnarrääkluuta. Täxasilsiix osaltaan
toteaa sen muutenkin tunnetun to-sjasian,
että erottamisesityksen
ECFXä kongressista lähtien on liitto
' solralnnut suhteet Ruotsin ja Lat­vian
pienten reformististen liittojen
kanssa, mutta samaan aikaan ön
;yi kadottanut yhteytensä erään
.suurimman liittonsa, Englannin
maatyöväen Hiton kanssa. Samalla
myös Ranskan Hiton kanssa. Nyt
Kan-sainvälLselle Maatyöväen liitol­.
se itse fascistLseen tapaan katkaisi
le teki rikkurikorpraaU Louhikon '.nuhteensa Suomeen. Nykyään k u u -
kopla. Uutinen reformistilehdille jiuvat siihen maatyöväen liitot seu-annettiin
heti tämän ehdotuksen j,aavista maista: Sak-sa, Itävalta,
perille tultua, vaikka päätös aslas-j Tshekko-Slovakia, Skotlanti, Puola,
ta tehtiinkin vasta myöhemmin. ; Hollanti, Ruotsi, Tan.ska j a Latvia.
Tämä Maatyöväen liittomme vä-'siis kalkki Europasta ja vansln r a -
kivaltainen erottaminen osottaa, • joitetulta alueelta. Tästä näemme,
kyllä sitä, että sosialidemokraatit U r i t e l liitolla ole oikeutta yleen.sä
työskentelevät entistä haikailemat-| nimittää itseään intemationaleksi.
tömämmin maatyöväenkln taiste-j sit-i el voida nimittää edes yleis-
Im-ivien hajoittamiseksi. Li-säksi se jf-ijropalaiseksl intemationaleksi. s i ­täpä,
millä erottaminen tapahtui,; takaan suuremmalla syyllä, kun yli
eritoten huomioon ottaen ilkeän ; puolet sen jä.<5enLstä kuuluu Saksan
provokaattoriset ' ja valheelliset rjiaatyöväen liittoon. Eräissä edel-maininnat
"klinteä.stä Moskovan j i-;, mainituissakin maissa on sitä pait-yhteydestä"
ja "Moskovaan pcuu-1 sj Jiittoja. jotka eivät tähän järjes-lumlsesta"
osottavat, että sosiali-itöön kuulu.
f aseistit meillä ja muualla suorit- i Kansainvälisessä Maatyöväen Hi- lasketaan noin 150 miljoonak.sl.
notaan, että tässä lilLo.ssa on 37
tuhatta jäsentä. Itseasiassa siinä
el ole jäseniä yli 2 tuhannen, tämä
näkyy selvästi liiton tilikertomuk-sesta.
Tämä liitto on' näet maksa­nut
jäsenmaksuja 121 Saksan mark­kaa
.samaan aikaan kun Tshekko­slovakian
saksalainen maatyöväen-
Hitto tältä ajalta maksoi 147 mk.
ja sen jäKcfimUäiä saman kertomuk-
-sen mukaan on kaikkiaan vain 3
tuhatta.
Latvian Hitto, jos-sa on noin 4
tuhatta jäsentä, ei ole maatyöväen,
vaan . talonpoikatejärje.stö. Kerto­muksessa
avoimesti sanotaan, että
70 pros. mainitun Hiton jäf>eni.stä
kuuluu omistaviin.
Kansalnväli?e.<jsä Hitossa ' ei .siis
ole tuskin 300/300 Jäsentä. Tämä
luku on aivan mitätön verrattae;.sa
.sitä vaikkapa vain Europan maa­työläisten
lukumäärään. 27 niiljoo.
naan ja aivan vähäpätöinen verra­tessa
sitä koko maailman maata-lou.
sproletarlaatln määrään, mikä
nan juuri, pajuhappo. ja tupakka.
On tavallista, että «cllaistenkln hen­kilöiden,
joiden kuuloelimet ovat a i ­kaisemmin
olleet ailvan terveet, k u u-
Mutta tämä Kansainvälisen
Maatyöväen liiton voimattomuus ei
pIteLslin laajan kansainvälisen k o n -
fjresKln kocllekutsumlseksl yhtenäi­sen,
luokkataistelun pohjalla seiso-van
maa- ja metsätyöläisten Inter-nationalen
luomlsek.sl."
Samalla Suomen Hiton edustaja
ilmoitti, että Suomen maatyöläis­ten
edu-stajat, jotka oHvat Mosko-va;-:
rja marra.skuulla v. 1927, va­kuuttautuivat
esitetyistä asiakir­joista,
että .syyllinen m.m. Neuvos­toliiton
Maatyöväen Hiton jäämi-
.'ccn kansainvälisen liiton ulko­puolelle
ja siis myöskin maa- j a
met.sätyöläisttn ammatillisen liik­keen
liajaantumiseen on yksin­omaan
Utmä reformistien kan.saln-välinen
liitto. Hän o.soIttl, elUf,
Norjan, Suomen ja NeuvostoUlton
maa- ja metsätyöväen Hitot ovat
järjestäneet maa- j a metsätyöläis­ten
yhtenäisyys- ja ystävyyskoml-tean.
Esitti sen ystävyys- j a y h -
teistyörsopimuksen pääsisällön, mU
kä nyt vuo.sien jälestä mainitaan
erottamisen aiheeksi. Silloin el
.siinä olevia ajatuksia vastaan o l ­lut
mitään asiallista sanomista.
Edelleen esitti liittomme edus­taja:
"Tämä järjestö el todelll-lo
heikkenee, nautittuaan ehslnöiftl-nlttua
ainetta suhteellisen i^6ai&.^
kln annoksia, ja säännöUlsesU pa<]
ranee taas, kun henkilö jättää »en:
nauttimisen, muita Ulan pttkäalkal-*
nen käyttö on vaaraUIsta, erittäin-;
kln Jos kuulo on jo aikaisemmin ?
ollut huono. , -
tavat suurella julkeudella kätyrin-: tassa oli y l i 2 miljoonaa jäsentä,
o.saansa. Mutta "tuuliajolle" jou-jv. 1926 oli .sen jäsenmäärä laske-tumistahan
täTnä hajoittajain kata-jnut 365,000:een. Liiton toimeenpa, ollenkaan kiu.saa .sen johtajia. Täl-luus
ei osoita. Maaliman maa- izlvnvan komitean Ilmoltuls-sen mu-j läkin Sucmen Hiton crottamLsella jguujj^p^a. ole Internationale, jos
-metsätyölälsistä kuuluu vain vä-I j-aan on sen jäsenmäärä nyt noin jne palja.stuvat yhtenäisyyden pa-jNeuvostoHlton maatyöväen lUtto.
häinen murto-osa reformistien ; 300/)ÖO. Mutta tämäkin on vain himmiksi vlhollisik-si. jos-sa on 1,300.000 (1 |I2 mllj.) Jä-kansainväliseen
liittoon. | viraHinen numero. TodelJisuudes-
Mikä j a minkälainen järjestö tä- on tämä luku huomattavasti
mä "kan.?ainväUsefc5i" itseään ni- pienempi Kaikkein eniten on me-mittävä
reformistinen Hitto todella inettäayt iäseniä kansainvälisen Hi-cn?
Esitämme sUtä seuraavia tie- I ton suurin j a vakavin lutto. Saksan '
toja. I liitto. Vuosina 1927—2a E6 kadotti j hajaannuksen.
Kansainvälisen Maatyöväen lUton yli 33 tuhatta jäsentä. Tämän jäsen-i kuin kan.sainvä
vHdes kongressi oli syy.skuulla 1928
Pragissa. Suomen lUtto oU siellä
edustettuna. Siellä esitetyistä tie­doista,
näemme, että liiton vaiku­tusala
on jatkuvasti supistunut ja
sen jäsenmäärä pienentynyt. EdeUi-määrän
tavattoman la.skun peitte- vassa, mikä. vaHltsee ammatlUises-lemiseksi
suurensivat kan.>ainvälisen t i . järjestyneiden maa- j a met-liiton
reformistiset johtajat kerto-j-sätyöläisten riveissä, velvoittaa k a n -
muksessaan huomattavasti Tshekko- sainvällsen Maatyöväen Hiton V
Slovakian maatyöväenHlton todelUs- kongressi toimeenpanevan :comi-ta
-Jäsenmäärää. Kertomuk-^essa ca- jtean ryhtymään kalkkiin toimen-
Llltton.sa nimes.sä e;;itti .Suomen c,entä. jolla on 8 sanomalehteä ja
Maatyöväen liiton edustaja edellä-,2-3 miljoonan vuosibudjetti j a muut
vallankumoukselliset maa. j a met­sätyöväen
liitot ovat kansainväli­sen
liiton ulkopuolella."
Suomen Hiton edustajan rehti ja
oikea yhtenäisyysehdotus aiheutti
iiämminkiä kongressin reformistis­ten
edustajain keskuudessa. K a n -
sainväHsen HiUm sihteeri Schmidt
y r i t t i puolustautua hyökkäämällä
Neuvostollitonf. Järjestöjen kimp­puun.
Kuitenkaan eivät reformls-malnltulle
kongressiHe Pragis.sa
.seuraavan ehdotuk.'»n:
"Ottaen huomioon »en suuren
n i i n kansalHisessa
kansafnväHse.5.säkln mittakaa-tlt
rohjenneet suoraan hylätä tä.t&
yhtenäisyysehdotusta. He hyväk­syivät
päätöksen "Jättää ehdotus;
Hiton toimeenpanevan komitean
päätettäväksi Amsterdamin Ja Wle-'
nln kongressin hengessä", T - ,p8ä-;
tö3 tosiasiassa merkitsi elidotuksen
hylkäämistä. 8Utä el ole Jtiiiuituiut
mitään, kunnes nyt llmeatyy, nos-;
kclehtiin provokatoorlsllla oibränoL '
misletkauksUia höystetty uutinen
Suomen Hiton erottamisesta.
Näin paljastavat reformistit jrhft;
selvemmin oikean karvansa. -TA-k
män jälkeen voivat maailman m a a - i i pg
ja metsätyöi^lset ^Vfistl .näluUk H
että maa- ja metsätyöläisten kän» v:
sain välisen liikkeen hajoittajina toL:^
mlvat reformistiset Johtajat. Kaii-::
sainvällsen liiton jäsenJbukö^ eivät;
toki tahdo kieltäytyä todella k«n-%
sahivällsestä yhtel^dstä.
Edelläolevasta ilmenee, että K - ; :
formistlsen Uiton Johtobern^en toi-':
meenpanema siuhteltten katlcaisemL
nen «i sinänsä merkitset mitään 1
"tuuliaJoHe Joutumista"., Mutta |
mustaa sosiallfascisUsta sisua se
merkitsee. Maa- Ja metsätyöläl-sUlä
el ole syytä latmlstua. TalS' §
telua kansallisen Ja kansainyällsen.
eheyden ja yhtenäisyyden jtuoles-';
ta on tehostettava. Suurille JpuU i
koille on tehtävä selväksi moistea^^/
noskelalspomojen Smjöitustekojeii '
todellinen luonne. HetfcelUi^, J<rt-S
loin pääoma hyökkää Ja Haöaat:
raivoavat työväenluokkaa vastaan,.. f
muodostuu tällaiset hajotfajalri J l - : '
kokset moninkertaiäfcsL
•Slitenäisin rivein tiabfitiä^ tte-;' :
taan. Kotona Ja lumsa^xikUMiiiMMM
"Eyöntekomme iyht^n&isyydea poo^^B
iestä, monihkertatstotettavs^ Sttp^
vastauksemme