Vapaus, August 10, 1929

              l i
-•1
•iMi
H i
Lauantaina, elokmm 10 pina—Sat, Aug. 10 No. 188 — l&2ft
VAPAUS •kb
8. C. KEIU A. VAAR>
T O I M I T T A J A T t
B- TENHUNEN, U. POHJASSALO. A. PAnnö.
TILACSHINNATt . _ „
1 >k. SLS0. « tt. t3,S«. t kk. fl.7S I. 1 kk, « j » -jnjaj^nltoSki. !• S«»»«» « k £ « a . 1 1*
( • ^ j 1 «SÄ. « kk. «sja. » kk, «ijoo 1» I kk. «lao; ^ • • • •
OMOTUSHINNAT VAFAC0ESSA; ^^-.k-, SOc
• M M , U l i c t c t t i * ! nir.oniriiiirt» «takiUca. ' ^ •
VAu^ .icui^ na»t»««i p i U l e n . koKncri- krUo 4 n»e«»y»i»pii'^-» rfelU^ «xHpilrtoi.
to ttTbo* ««»»«fti»!»* medium «moof the rumlrf 'eopU l<r <Ua«U- . •
The Vavat
tm c (U «nioto u i « i « « . « « . o * . « « ; « i U e « . k«te«-«n».. kiri»tuk« Mudcbeen mkktmb^U»
JlniiiiiTTTiiTIi iiTiiir^tT J . V. KANNASTO. liiUuieahfciu;*. • '
T.p«KS<a t o i « i t « : Hao»««te 307. K « k e , B»ndi«^ 4 Darfua St. ^_
T i « Z ko,mori. mm, B . l M i n ^ S7 I ^ . e . S.. P-i^U» 1038. Po-UKjotes B o . 69. S.ab«7. O t .
•asudes peloo f- i . . . - . ^ . f i W . B« 1 M : B « . 87 U m x St. Puhella » 7 W .
Pasifistiset naamiot hyljätään ja avoimesti
hyökätään Neuvostoliittoa vastaan
Britannian "tyoväen^'-hallitus, joka muutamia päiviä sitten oli ko-rotlaraassa
ääntään kansainvälisessä pasifistisessa ulkokultaisuuden kuo-
- rossa, yrittäen narrata työläiset toimettomuuteen kansainvälisenä punai­sena
päivänä imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustami­seksi,
on luopunut pasifistisesta naamiostaan ja tavataan nyt mita ha-peämäUÖmämmällä
tavalla panettelemassa työläisten jä talonpoikam
hallitusta, kirjottaa Daily Worker toiÄituspalstallaan ja jatkaa:
Työväenpettäjä MacDonaldin hallitus ei uskaltanut keskeyttää kes­kusteluja
Neuvostoliiton edustajan kanssa diplomaattisten ja kaupallisten
suhteiden palauttamiskysymyksessä ennen punaisen päivän mielenosoluk-sia,
mutta heti elokuun toisena päivänä, kahdenkymmenenneljän tunnin
sisällä maailmanlaajuisista mielenosotuksista, se esti keskustelujen jat­kamisen
tekemällä loukkaavia ja ärsyttäviä vaatimuksia siitä, että Neu­vostoliitto
lopettaa kommunistisen äatteenlevityksen Britanniassa ja suos­tuu
suorittamaan tsaaristiset velat brittiläisille imperialisteille, ennen­kuin
keskusteluja jatketaan. »
Välittömässä yhteydessä imperialismin macdonaldilaisten kätyrien
Neuvostoliittoa vastaan tekemään hyökkäykseen on kiinalaisen rosvohal-lituksen
kasvava julkeus, sen kieltäytyessä palauttamasta asemaa ennal­leen
Itä-Kiinan rautatiellä, siitä käytävien; neuvottelujen valmistelutoi-menpiteenä.
Nämä kaksi tapahtumaa, suhteiden palauttamisesta käytyjen kes­kustelujen
keskeyttäminen Britannian toimesta ja imperialismin tshang-kaishekiläisten
palkkakätyrien hävyttömyys, otti ' Yhdysvaltain hallitus
vastaan ei vain pelkällä hyväksymisellä, vaan öli näiden toimenpitei­den
toimeliaana tukijana. Yksi MacDonaldin hallituksen ensimäisistä
teoista virkaan astuttuaan oli viipymättömästä suhteiden. palauttamisesta
Neuvostoliiton kanssa antamansa vaalilupauksen kiertäminen ja ryhty­minen
keskusteluihin lähettiläs Dawesin kanssa yhteisestä toiminnasta
Neuvostoliittoa vastaan. Ärsytykset Mantshurian rajalla ovat tahallisia
yrityksiä yllyttää imperialistiseen hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vas­taan,
yritys ve.tää Neuvostoliiton sotavoimat läntisiltä rajoilta Siperian
rajoillej jotta Suomen, Puolan ja Rumänian rajoille kootut sota-armeijat
voisivat hyökätä Neuvostoliiton alueelle talla rintamalla.
Maailman, kommunistipuolueiäen. .jcjhtitn^ä. kahsainvälih^n piroletaa-rijoukkojen-^
mielenosotu» «lokuun -«nsimäisenä i päivänä oli, -kiiten Mos;'
kovan Pravda lausui, 'Uulevai?uudeEj j ,^ koe", "to­disti,
eitä tärkeä osa työväenluokasta.'kääitti eodanvaaran" ja "merkitr
see, että kommunistipuoluet sotajoukkojen- liikekannalle asettamisen het­kellä
nousevat täysin aseistettuina vastaamaan kapitalistiseen sodanju-listukseen".
..
Elokuun ensimäinen päivä ei ollut tämän liikkeen huippu|cohta,
•'vaan tärkeä aste taistelussa imperialistista sotaa vastaan. Elokuun ensi-mäisestä
päivästä täytyy meidän työntyä eteenpäin entisiä suurempiin
taisteluihin imperialisteja ja niiden sosialidemokraattisia lakeijoita vas­taan.
" .
GastmffiiD joton mmmma saa petUui
Se seikka, että tuomari Bamhill on
Joutunut kumou]cseIIisen työväenliik­keen
voimakkaasta painostuksesta siir<
tämään Gastonian luokkataistelun uh­rien
Jutun Gastoniasta Charlotteen
Ja samalla siirtämään Jutun käsittelyn
aliiavaks! elokuun 26 päivä sekä teke­mään
syyttäjäin tah<^ta sellaisia
my&inytykslä, kuten muuttamaan
naistoverien, Amy Schecterin, - Vera
Buchin Ja Sophie Melvin ensiluokan
murhasyjrtökset toisen luokan myrha-syytölaiksi.
ei saa vähääkään pettää
Amerikan työväenluokkaa. Nämä ovat
pelkkiä manööverejä, JoDla yritetään
uskottaa, että kapitalistit ovat taipui­sia
antamaan "puolueettoman" kuu-iiiftelim
näille luokkataistelun uhreil­le-
;
Niinpä asian oikean laidan selittä-n:
Unen Amerikan työväenluokalle en­tistä
painokkaammassa muodossa täy­tyy
Jatkua. Ja International Labor
Defence tuleekin sen tekemään. Mut­ta
sen on saatava tSssä työssä kaik'
klen todellisten työväenjärjestöjen
kannatus, niin moraalisesti kuin a l -
lausuntoja viranomaisten "puolueetto-muudesta"
tuomaria siirtäessä Jutun
käsittelyn toiseen fcauntiin.. Raivaaja
menee niin pitkälle, että kieltää työ­läisiä
lahjoittamasta "kommunisöen-keräämään
avustukseen, lietsomalla
siihen nähden ei^LIuuloa, tarkoittamal­la
"kommunisteilla" International L a ­bor
Defence-Järjestöä, Joka lakkolais­ten
puolustusasiaa ajaa.
Mutta suomalaiset työläiset tietävät
jO ennestään että Raivaaja vastustaa
luokkataistelua Ja että sen kanta työ­väen
taistelukysymyksiin nähden on
aina vastustava, varsinkin milloin se
pelkää kommunistien, jotka ovat näis­sä
taisteluissa etumaisina, saavan
toiminnastaan työväenluokan hyväksi
icrediittiä. Ja tietäen tämän, l o m a ­laiset
työläiset tulevat edelleen anta­maan
kannatuksensa Gastonian luok­kataistelun
uhrien puolustukselle kuki
myösldn avustamaian lakkolaisia.
Gastonian oikeusjutun Ja lakkotais-l^
mm URHEILU {
Kilpailuselostus
Border Cities f.- ja a.-seura V i ­san
kansainvälisissä urheilukilpai­luissa
eiok. 4 p. oli osanottajia kaik­kiaan
29, nimittäin Ironwoodin
Myrskystä 1, Brooklynin Kisatove­reista
1, Detroitin Voimasta 10,
Detroit, \2551:SS^^fM^ YisatBordei
Cities, 2548.54^ pist.
leOChrm; viesönJBoksn '^(800, 400,
200, 200): Yritys, -Toronto, aika
4 min.. 1 6 sek.. Visa, Border -Citiea,
aika 4 min. :18.5^sek. '?
Ylityksen joukkue f Penttilä, Mau­nu,
Tarvainen j a Klemola.
Visan joukkue: Rintamäki, Laak­so,
Hamlin ja Laaksonen.
K I L P A I L U K U T SU
Ainoastaan täten —kutsumme
kaikkia G. TUX*:n kuuluvia seuro-
Toronton Yrityksestä 4, Monessen ja jäsentensä kautta'osaaottamaan
telim merkitys on tavattoman suuri
Amerikan työväenliikkeelle. Gastonian
taistelu on avain etelän miljoonien
neellisestildn. Kyseessä on työläisten {alhaisesti palkattujen ja kurjissa olois-paclastasolkecs
järjestysolkeuislcnsa sa elävien Järjestymiselle. Toista viik-puolesta
pyssyhoUaln aseelllsfa hyök­käyksiä
vastaan. Nämä syytetyt työA
Iäiset puolustivat unionsa päämajaa
ja avustuskeskustaa poliisien Ja pys-syhurttain
asefellista hyökkäystä vas­taan.
Ja siksi heitä syytetään. Ete­län
kutomoparoonit Ja heitä palvele­vat
viranomaiset alkoivat asevoimin
murskata työläisten järjestymisen Ja
karkottaa väkivaltaisesti union orga-riseeraajat
Ja aktiiviset union työ­läiset
pois i»ikkakunnalta Ja valtios­ta.
Mutta Järjestyneet työläiset asettui­vat
puolustamaan järjestymisoikeut-taan,
union päämajaa Ja avustuskes-'
kustaa. Ja tämä on heidän "rikok­sensa".
Mutta työväenluokka puolus­taa
näitä oikeuksia. Ja siksi^ se puo­lustaa
Gastonian luokkataistelun uh­reja
viimeiseen saakka,
Porvarilehdet Ja 60Sialidemokraat->
tiset Johtajat ovat tehneet suuren Ju-koa
sitten pidettiin Bessemer Cityssä
etelän^ kutomotyöläisten ensimäinen
Joukko-konferenssL Tässä konferens-^
sissa oli 250 edustajaa. Icaikista etelän
kutomokeskuksista Ja mieliala oli mitä
innostunein etelän kutojien järjesty­miselle
uuteen kutojain unioon. Tä­mä
koniferenssi ryhtyi valmistelemaan
Io!<akuun 12 päivä Charlottessa, North
Carolinassa pidettävää monin verroin
laajempaa kutojien konferenssia. Char->
lotte konferenssikutsu asiettaa kuto-i
jien taloudelliset vaatimukset, se on,
8-tunnin työpäivävaatimuksen Ja elin-suhteita
vastaavan, palkan puolesta,
näihki luonnomsesti liittyen työläisten
järjestyminen uuteen kutojain unioon.
Gastonian Juttu ei siis ole luonteel-^
taan paikallinen, sUIä on koko etelän
työväenliikkeelle tavattoman suuri
merkitys, eikä ainoastaan etelän, vaan
se tulee aniuiuian myöskin Uuden
tun siitä, miten Gastonian uhreille | sysäyksen Uuden Englannin kutojien
tullaan antamaan puolueeton kuulus-j Järjestymiselle, Jota on nyt Jo rinnah
telu. Civil Liberties Union (liberaalls- Gastonian esimerkin Innostamana, a-soslalistinen
puolust^järjestö) on an-ljettava entistä voJmaperäisemmin.
tanut porvarilehtien tapaan ylistäviä' . SKT;
i Gara Zetkin komoaa ' l ^ ^
Sosialidemokraattisen ja kommunistisen
pml^een eroavaisuuksista
' Kommunistisen kansainvälisen kuudennelle maailmankongressille
tehdyssä toimeenpanevan komitean toimintaselostuksessa esitetään sosia­lidemokraattisen
ja kommunistisen puolueen tärkeimmistä eroavaisuuk­sista
seuraavaa:
Kaikkein tärkeimpiä sosialidemokraattisen menneisyyden jätteitä,
joista kommunististen puolueiden on päästävä hinnalla millä tahansa,
ovat seuraavat: 1)Sosialististen puolueiden perustustyö tapahtuu työ­paikkojen
ulkopuolella; kommunististen puolueiden taas on rakennut­tava
työpaikkojen perustalle (työpaikkasolut). 2) Sosialististen puolu­eiden
työ seisahtuu kokonaan suurien kamppailujen väliaikoina ja teh­dään
sitä ennenkaikkea parlamenttiiraalien yhteydessä^ Kommunististen
puolueiden täytyy rakentua jokapäiväisen sitkeän joukkotyön * pohjalle,
joukkojen vetämiseen taisteluun osittaisvaatimusten ja proletariaatin dik­tatuurin
puolesta. : 3) Sosialistisissa puolueissa on liikkeellepanevana
voimana vain johtava huippu —- parlamenttiryhmä, sanomalehtien toi­mitukset,
puoluetoimikunta, yksityiset johtajat; jäsenjoukko taas on
passiivinen ja esiintyy ainoastaan erilaisissa juhlallisissa tapauksissa,
näytellen statistin osaa, - (vaalit y.m.); kommunistisissa puolueissa sitä­vastoin
perustuu koko työ puolueen jäsen joukkojen aktiivisuuteen ja
. toimeliaisuuteen. 4) Sosialistisissa puolueissa ei ole: lujaa sisäistä ku­ria;
sitävastoin on kommunistisissa puolueissa pidettävä yllä rautaista
kuria. 5) Sosialistiset puolueet ovat erilaisten vapautta rakastavien kat­santokantojen
vapaaehtoisia yhtymiä; kommunististen puolueiden on
taas oltava ehdottomasti yhtenäisiä järjestöjä, joissa ei säa sallia m i n ­käänlaisia
epäkommunbtisia katsantotapoja. Tähän on lisättävä vielä
kaksi sosialidemokraattien menettelytapaa, jotka hy\'in selvästi pantiin
merkille kuudennen kongressin keskustelussa tp. k:n toimintaselotstuksen
johdosta: 1) Sosialistiset puolueet eivät ole tehneet lyötä ammattiliitois­sa,
ollen sitä mieltä, että sos.-dem. puolueiden tehtävänä on Icäydä poliit­tista
taistelua ja ammattiliittojen tehtävänä on taistelu työväenluokan
jokapäiväisten taloudellisten etujen puolesta. Kommunistiset puolueet,
pysyen uskollisina bolshevismin perinnölle, lähtevät siitä, että proleta­riaatin
poliittis;ta ja taloudellista taistelua ei voi eikä saa erottaa toi­sistaan
ja että taloudellisen taistelun edut on alistettava proletariaatin
yleisen taistelun eduille kapitalismin kukistamiseksi. Tämän vUoksi
kommunisUset puolueet harjottavat "tarmokasta työtä ammattiliittojen
sisällä, ryhmien avulla. 2) Kaikilla sos.-dem. puolueilla on laillisen toi-minnan
perintö, kymmeniä vuosia kestänyt tottumus toimimiseen esi­vallan
säätämien lakien pohjalla. Sensijaan nykyisissä oloissa* jolloin
pääoma ja valtio hyökkäävät kommunistisia puolueita ja muita vallah-kumouksellisia
proletaarisia järjestöjä vastaan, ovat lailliset toiminta-njjiodol
kommunistisille puolueille aivan riittämätlömäL
(Sen. Johdosta, että Saksan sos.-
dem. lehti "Vorw&rts" on Julkaissut
vääristeltyjä Ja v^äellisia tietoja
»v^ritar Zetkinih Ja Kominternin vä­lisistä
siihteista. Ja koska, samoja
JutJiuJa on levittänyt mxa. Lovesto-nen
ryhmä Amerikassa, on tov. Zet­kin.
antanut Kominternin .virallisessa
jijUcaisiissa allaolevan Julistuksen. —
Toim.)
'Heinäkuun 4 p:hä Julkaisi " V o r -
wärts" etusivullaan minua • koskevan
tiedon, yarustettima otsikolla. Joka
ei jOllut .mikään uutuus, "Socialfas-*
clst, C i ^ a Zetkin". Tarkoituksella
saada,. Juttu näyttämään paremmin
todenmukaiselta,-^ on se esitetty muka
Jäljehxiöksenä Jostain, Saksan- Kom-!
munisUpuolueen keskuskomitean sa­laiseksi
- kh-Jeeksi väitetystä asiakir­jasta,
jokia olisi laadittu-,- tarkoituk­sella
"antaa piirisihteereille erikoisia
ohjeita Clara Zetklnta Jutussa".
Aikomukseni oli Jättää vastaamat­ta
tähän, yhtä vähän kuin muihhi-'
kaan Vorwärtsin Ja sosialidemo­kraattisen
uutistoimiston levittämiin
Juttuihin, jotka toimivat ahkerasti
käsi kädessä valkokaartilaisten R n l -
lehden kanssa. Mutta tämä kysymys
pakoittaa poikkeamaan tavanmukal-sesta
vaikenemisesta. On itsestään
selvää, että tuon kirjoituksen tar­koituksena
on panetella-Kommunis­tista
Internationalea, herättää epä­luottamusta
Neuvostoliiton poliitti­seen
tilanteeseen, synnyttää käsittei­den
sekaannusta ja lietsoa keskenäi
siä riitoja. NUn ollen minä annan
seuraavan ' lausunnon, kumotakseni
Vonvärtsin esittämän raportin:
Meillä ei oUut "tulista väittelyä
Kominternin nykyisten johtajain ja
minun välilläni, Moskovasta lähtöni
edellä tai menneiden kuukausien a-l^
lla." .
' Minua el ole kehoitettu "allekir­joittamaan
julistusta," jossa lupau­tuisin
"olemaan erossa puolueesta e-roitetun
Brandlerin ryhmän kanssa
Saksassa Ja alistxiisln* toimimaan to­veri
Thalmannin Johdon alaisena, suo-rittaessani
pQlUttista työtä." Kaiken
aikaa minkä olen ollut kykenevä
csalllstumaan Kominternin johdon
istiinnoihin ja päätöksien tekoon, ei
kukaan ole antshut vihjautsakaan
siitä, että en voisi vapaasti puheissa
jf. äänestyksissä tuoda ilmi omia mie­lipiteitäni
Saksfin puolueen asioissa
Ja monissa muissa kysymyksissä. Nä­mä
mielipiteitteni ilmaisut ovat olleet
ehdottomasti itsenäisiä ajatuksia. M i -
nim toimintaani Kominternin keskus­komiteassa
on ollut rajoittamassa vain
yksi tekijä, joka samalla rajoittaa
minun poliittista aktiivisuutta ja
se on: jninun terveyteni heikkeni-menen.
On tarpeetonta ollenkaan selittää
eitä en ole koskaan uneksinutkaan
sellaista uhkausta, että "vaikeuksien
sattuessa olisin hankkinut itselleni
apua Saksan konsulilta Moskovassa."
Minulla ei ole ollut pienempiäkään
vaikeuksia Moskovasta lähdettyäni
Päinvastoin minim matkani Saksaan
oli, huomioon ottaen heikon tervey­dellisen
tilani, avustettu kaikella vel­jellisellä
huolenpidolla Ja avustuksella
k a / ovat kahden viime'isen vuoden
.ajan . seuranneet toimintaani, puhei^
deii'; Ja .kirjoituksien Icautta, sairau-.
teni yhä pahentuessa: he voivat lau­sua,
olenko minä vain "raihnainen
vanhus, ilman omaa tahtoa:"
Selitys, • että m "lyöttäy­tynyt
Brandlerin kanssa soslaUfas-cistien
Joukkoon", on ~ minä luotan
että Brandler ei tätä kieUä — sel-väUä.
kielellä lausuttuna, nihi kiro-^
tun järjetöntä, että se kumoaa itse
itsensä. .
• Puheet siitä, että olisin "paläutu--
nut . salaisesti sosialidemokraattiseen
ideologiaan takaisin viimeisten vuo­sien
aikana," voivat olla lähtöisin
vain sellaisten Juorukellojen huulilta
Joilla ei ole minkään vertaa kommu­nististen
aatteiden tuntemusta, yhtä
vähän kuin sosdem. _ aatteistakaan;
juorukellojen, jotka eivät väUtä vä­hääkään
minun suorittamastani elä­mäntyöstä
ja toiminpsisto, joka on
kaikkina aikoina ollut Ja on edelleen
yksinkertaisesti ja horjumattomasti
kohdistunut yhden ainoan päämää-ä
rän: köyhälistön yhteiskimnallisen
vallankumouksen hyväksi.
Minut eroittaa sosialidemokraateis­ta,
ei ainoastaan se suuri ihmlsveren
virta, jonka sotaakäyvien maiden työ­väenluokka
.uhrasi , w^ 1914—18, se
verivirta, joka edelleen paisui val­lankumouksellisten
työläisten veres­tä,
jonka vuodattamisen aiheutti so­sialidemokraattien
petturuus, jotta
I porvariston ' luokkavalta ,noitiin säi­lyttää
ja yhdistää. SosiaUdemokra-tian
ja minun välillä pn olemassa
seinä. Joka kasvaa entistä korkeam­maksi
päivä päivältä; se on luokka-rauhan
ja porvariston, kanssa muo­dostettavan
liittoutumisen rikollinen
politiikka. Joka edustaa häV3^män
sanojen ja käsitteiden väärennyksen,
sikäli kun vallankumouksellinen mar-xil^
uus on kysymyksessä.
Minä lujasti luotan siihen, että se
päivä on lähestymäissä, jolloin niiden
työläisten ,suuri enemmjstö, jotka vie­lä
kulkevat ^sosialidemokratian mu­kana,
tiilee repimään alas tuon sei­nän
Ja Tnftrs.«;tTqftan ynVlitnlniiTiniilrfipT-llsten'
veljiensä Ja siskojensa rin­nalla.
Saksan Kommunistipuolueen ri­veissä.
Kommunistisen Intemationa-len
lipun jmurellaj luokkavihollistam-me
Ja sen reformistisia suojelijoita
vastaan.
Berlin, heinäkuun 7 prhä, 1929. —
Clara Zetkin. -
Kiistosta 2 ja Visasta 11. Kilpailut
alotettiih kuulantyönnöllä, josta
muodosihi luja kilpailu visalaisten
Ahon, Rintamäen ja Jokimäen vä­lillä.
Tuntui aivan uskomattomalta,
että Jokimäki työntäisi saman mat­kan
kuin tuollaiset voimamiehet ku­ten
Aho, mutta siinä nähtiinkin, et­tä
tarvitaan vaan se "niksi" että
saa kuulan lentämään. Muuten hy­vin
tasaväkinen kilpailu, siUä neljän
ensimäisen työntöjen välillä ei ollut
kuin 5 sm. eroa.
Korkeushjrpyssä • oli samaten ää­rimmäisen
tasaväkinen kilpailu ja
oli valuilla tulla leivotuksi uusi l i i ­ton
ennätys, mutta taisi se jäädä
ponnistuspaikan tilille, ettei siitä tul­lut
tällä kertaa mitään-
Kiekonheitossa haittasi kova vas­tatuuli
tuloksiin huomattavasti. Sii-iÖL
huolimatta sai Aho tuloksen 34.-
48, jota on pidettävä olosuhteisiin
verraten kohtalaisena.
100 m. juoksussa suoriutui M.
Rintamäki voittajana ajalla 12.1/-
joka sekään kovassa vastatuulessa
j a hjuonolla radalla ei ole huono. A .
Sotka Ironwoodin Myrskystä seu­raava
12.3.
Pituushypyssä isännöi myöskin
Rintamäki ylivoimaisesti tuloksella
5.96, 9. Mack Voimasta ollen seu­raava.'^
Keihäänheitossa haittasi vinha
vastatuuli myöskin tuloksiin huo­mattavasti.
Sqtka suoriutui voitta­jana,
seuraavana ollen H. Mack,
josta taasen', Visan Jokimäki jäi
ainoastaan 1 sm. jälkeen.
Kolmiloikassa oli Rintamäki yli­voimainen
tuloksella 12.46. Seu­raavana
H. Mack ja L. Jokimäki.
Mielenkiintoinen kilpailu, 'sillä odo­tettiin
H. Mackin antavan Rinta­mäelle
lujemmankin vastuksen ku­ten
korkeushypyssäkin. Mack , pn
vielä nuori nousukas ja todennäköi­sesti
kehittyy huippuluokan moni­ottelijaksi,
kunhan vaan pitää pääl­le
harjoituksia kuten tähänkin asti.
800 m. juoksussa olivat Voiman
pojat ^ ylivoimaisia, anastaen kaksi
«nsi tilaa, joka ratkaisi Visan ja
Voiman välisen pokaalin kohtalon
ensi kevääsen saakka. Voima voit­taen,
sen 2551.88 pisteellä Visan
2548.54 pistettä vastaan. ,
1600 ' m . viestin voitti Toronton
Yrityksen joukkue ajalla 4 min.
19.08^ sek. Visan joukkue päättyen
toisena ajalla 4' min. 22.04 sek.
Toronton Yritys -voitti lopullisesti
Visan j a Yrityksen välisen pokaalin
omakseen.
Palkintojen jako suoritettiin heti
kilpailujen päätyttyä snomalaiselld
haalilla, jonka ^'aikeen hajaannuttiin
kukin "omalle maalleen".
Sepeteus. '
j|eisurheilu3^ilpailuihiny .jotka . asi­anomaisella
luvalla järjestämme elo­kuun
25 pnä 1929, Timminsissa, a l ­kaen
kello 1 ip. Toivoen xunsas
osanottoa, aina valmiina vastavie­railuun
vointimme mukaan, merkit­semme
työläisurheilutervehdyksin
Timminsin v.- ja u,-seura. Ilo.
A. Lepistö, - .O.' Rönkkö,"
puheen j . sihteeri.
Kilpailuohjelma:-/ Miehille pika-juoksusarja
(60, 100 ja 200 m.).
hyppysarja (pitnush-, koricensh. ja
koImSoikkä), heittosarja (kunlanh.
kiekonh- j a keihaänh.) raskasheitto^
sarja (moukari j a paino) sekä 1000
m. juoksu. Naisille '4-otteIu (60 ja
150 m. j . , p i t u u ^ , keihääni, ja
kuulantyöntö), pojille alle Ift-v. 3-
ottelu (60 j a 100 m. j . j a pituush.)
tytöille alle 16 v. 2-ottelu (60 m. j !
j a pituush.). Viestinjuoksu sear&l
jen välinen 800, 400, 200, 200.
Alokassarja 3-ottelu (100 nu j . , kie^
konh. j a korkensh.). Ajokkaaksi kat-somine
sellaisen jota e l ole palkittu
3 paremmalla palkinnolla (ikäraja-kilpailuja
ei oteta huomioon).
Määräyksiä: Voimassa olevia kil­pailusääntöjä
noudatetaan. Palkin­toja
jaetaan 3 kussakin lajissa paitsi
1000 m. j . 4. Osanottoilmoitukset
on tehtävä elok. 22 p-.ään mennes­sä
os.: Olavi Rönkkö, Box IO35
Timmins, Ont. Määräaikaan ilmoit­tautuneille
vieraspaikkakuntalaisille
varaamme vapaan asunnon.
L Huom.! Ilmoituksissa on ehdotto­masti
mainittava missä lajissa kil­paillaan.
-
Osuustoimintaliike ja luokkataistelu
Kulottajien^ osmist<ämiiitaliikJkeen
tehtyä työväenlnokan
: '^^taistdofssa
Viiihieaikalset teollisuustalstelut kal­kissa"'
maJssa 'ovat osoittaneet, että -^n
välti^jnätöntä mobiUsoida k^kki ty^
väestän ^oinrat taisteluuni Juokkamme
viholi£äa vastaan. Kulnttiajien iusuus-kunnat
tuleyat;;^^ilemättä, näyttele­mään
huomattavaa osaa työväestön
taistelussa oikeuksiensa puidestai riis-täjlään
ja sortajiaan vastaan. Jo .19
vuotta sitten Lenin osoitti Kööpenha­minassa
pidetyssä kansainvälisessä so-sialistikongressissa
mistä, merkitykes-t&
ouustotmintaMike työtätekevän luo­kan-
taistelussa on. Hän Mainitsi et­tä
osuustoimintaliike voi olla hy­vin
suuresta merkityksestä työläisten
taloudellisissa Ja valtiollisissa taiste­luissa
avustamalla heitä lakkojen,
työnsulkujen j a poliittisen vainon .'ai­kana.
Sitten Kööpienhamihan kongres­sin
kuluttajien osttuistolmihtaliike on
laajentanut toimintaansa huomatta­vasti.
Mainittakoon Iässä vain että
Kansainväliseen Osuustoimihtaliittoon
kuuluu nykyään noin 50 miljoonaa Jär^
sentä, joista suurin osa kuuluu köy­hälistöön.
Kuluttajien osuustoiminta*
liikettä, johon kuuluu noin /paljon
työläisiä, voidaan Ja täytyy käyttää
tulevissa teollisuustaisteluissa työtäte­kevän
luokan apuna.
, Miltta saidalla., täytyy ipanna: mer­kille
"sen seikan- että tähän asti on
Vorwärtsin kirjöfcelman muut osat
minä jätän niiden arvosteltavaksi Jot-
MAAILMAN MAANTIET
Kansainvälisen kauppakamsurin
maantieliikennekomitean kertomus
sisältää mielenkiintoisia tietoja
maantieliikenteen kehityksestä^
Kertomuksessa mainitaan, että ny­kyisin
on 31 miljoonaa autoa 62
maassa ja 9 % miljoonaa kilometriä
moottoriteitä 61 maassa. Vuosittain
käytetään 2,400 miljoonaa dollaria
uusien maanteitten rakentamiseen ja
vanhojen kunnossa pitämiseen. Au­tojen
verotuksen vuotuinen tulo­arvio
27 maassa nousee nykyisin yh­teensä
1,135 miljoonaan dollariin.
Erilaisista maantiehallintojärjestel.
mistä on julkaisussa myöskin mielen­kiintoinen
selostus." *
Tttloluet
100 m. juoksu: 1) M. Rintamäki,
Visa, 12.1, 2) A. Sotka, Myrsky,
12.3, 3) R. Nevala, Voima, 12.4,
4) H. Mäki, -Voima, 12.5, 5) T.
Koti, Voima, 12.5.
iPituushyppy: 1) M. Rintamäki,
Visa, 5.96, 2) H. ^ Mäki, .Voima,
5.48, 3) A. Sotka, Myrsky, 5.42,
4) O. Myllymäki, Voima, 5.39, 5)
I. Aho, Visa, 5.30.
Kuulantyöntö: 1) L. Jokimäki,
Visa, 10.72, 2) L Aho, Visa, 10.72,
3) M. Rintamäki, Visa, 10.71, 4)
H. Mäki, Voima, 10.67, 5) W.
Kuosmanen,^ Kiisto, 10.18.
Korkeushjrppy: 1) H. Mäki, Voi­ma,
1.65,1) M. Rintamäki, Visa,
I. 65, 3) L. Kuosmanen, Kiisto,
I. 60, a) L, Jokimäki, Visa, 1.60,
3) V. Väisänen^ Voima, 1.60 3)
H. Williams, Yoima, 1.60.
Kiekonheitto:. ,1) L Aho, Visa,
34.48, 2) i l . Rintamäki, Visa, 30.-
83, 3) L. Jokimäki, Visa, 29.70, 4)
W. Kuosmanen, Kiisto, 29.60, 5)
E. Tuhkunen, Visa, 28.35.
Kolmiloikka: 1) M. Rintamäki,
Visa, 12.46, 2) H. Mäki, Voima,
I I . 87, 3) L. Kuosmanen, Kiisto,
11.75, 4) A. Sotka, Myrsky, 11.68,
5) R. Nevala, Voima, 11.39.
Keihäänheitto: 1) A. Sotka,
Myrsky, 43.45, 2) H. Mäki, Voima,
42.64, 3) L. Jokimäki, Visa, 42.63,
4) L. Kuosmanen, Kiisto, 41.42, 5)
M. Rintamäki, Visa, 40.79.
800 m. juoksu: 1) R. Nevala,
Voima, 2.17.3, 2) A. Välimaa, Voi­ma,
2.22.7, 3) M. Rintamäki, Visa,
2.24.3, 4) A. Sotka, Myrsky, 2.27.0,
5) A . Kuparinen, Vouna, 2.33.7. "
8-otteIu: 1) M Rintamäki, Visa,
566.45 pist., 2) H. Mäki, Voima,
538.49, 3) R. Nevala, Voima, 529.-
47,-4) A. Sotka, Myrsky, 527.01,
5) L Aho, Visa, 515.81, 6) L. Joki­mäki,
Visa, 499.18, 7) L. Kuosma­nen,
Kiisto, 485.28, 8) L Pihlaja,
Visa, 452.13, 9) E. Tuhkunen, Visa,
447.78.
Juoksusarja: 1) R. Neva, Vouna,
148.70 pist. Lähinnä M . Rintamäki,
Visa, 144.70 pisL
Hyppysarja: 1) M. Rintamäki,
Visa, 234.88 pist. Lähinnä H . Mäki,
Voima, 225.19 pist.
Heittoshrja: l)^ L . Jokimäki, V i ­sa,
187.30 pist. Lähinnä M . Rinta­mäki,
Visa, 186.57 pist. j a L Aho.
Visa, 186.37 pist."
tehty hyvin vähän osuustoimlnf»aliitc-keen
vetämiseksi taisteluihin Ja sen
tekemisekid osaksi ylelsestö työväen­liikkeestä.
Vaikka tästä kysymykses­tä,
on keskusteltu useissakin luokkar
taistelun k i i n a l l a olevien työläisten
kokouksissa, jopa on tehty tiukkoja
päätöksiäkhi. ei tähiLn asti ole teht)'
paljon mitään näiden päätöksien käy-täntöönsovelluttamiseksL
Esim, am-mattiunioiden
taholta ei ole tehty pal­jon
mitään osuustoimintaliikkeen vetä­miseksi
käytännölliseen luokkataiste­luun
Ja yhteisen rintaman muodosta­miseksi
osuustoimintaväen ja muun
työväestön osan kanssa yhteistä v i ­hollista
vastaan. Mutta siitä huoli­matta
muodostaa osuustoimintaliike
voiman Joka täytyy työväestön ottaa
huomioon taistellessaan oikeuksiensa
ja elinehtojensa puolesta, Monissa
Europan maissa osuusfoimintaUike
kontrolleeraa useita isuuria teollisiius-ja
tuotantoaloja ja ennenkaikkea ku­luttajien
osuustoimintaliikkeellä on
moiflssa maissa hyvin järjestetty ko­neisto
tuotteiden Jakoa varten. Mutta
tähän mennesisä ei luokkataistelun
kannalla oleva työväki ole osuustoi­mintaliikkeeseen
kiinnittänyt /suurta­kaan
huomiota.* Osuustoimintaliike on
saanut miltei kalkissa maissa fcqhittyä
omaa latuaan reformististen johtajien
Johdolla.' Ltiokkatietölnen työväestö ei
ole ymmärtänSrt käyttää sitä'hyväk­seen,
eikä osannut vetää osuustoi-mlntaväkeä
lähemmäksi luokkataiste­lua.
Missä ; hyvänsä työväestö n o i ^
taisteluun oikeuksiensa puolesta, tai
joutuu sellaisen kuin työnsulun uh4
riksi, on osuustolmintaväki saatava
näitä taisteluja. avusttunaan. Mikä­li
Jäsenistö on kysymyksessä niin
se tavallisesti onkin aulis antamaan
taistelevalle työväestölle avustustaan,
mutta sen sijaan reformitsiset Johta­jat
sitä hyvinkin usein yrittävät es­tää.
Joissaidn tapauksissa johtajatkin
näennäisesti kannattavat lakosKi, ole­vien
avustamista, muttia vississä tar­koituksessa.
Niinpä kun Saksassa,
Ruhrin alueella, olivat teoIUsuustyö-i
Iäiset lakösia, osuuskunnat johtajien­sa
suostumuksella aviistivat lakkolai­sia,
inutta avustaminen supistettiin
yksinomaan osuuskuntien' Jäseniin,
mutta sitä käyttivät johtajaa valtti­naan,
väittäen olevansa lakkolaisten
takana heidän taistelussaan.
- ' Luokkataistelun kanaalia olevan
työväestön ei kuitenkaan tule antaa
pettää itseään isiihen nähden, että
mitenkä reformistiset Johtajat suhtu-vat.
luokkataisteluun. Aina ja kaIk->
kialla missä siihen on suinkin tilai­suus
ovat edellämatoitut Johtajat val­miit
muodostamaan yhteisen rinta­man
niiden l&nssa jotka talstäevat
työväestön etuja vastaan. Luokka­taistelun
kannalla olevan osan osuus-^
kuntien jäsenistä tulee paljastaa tä­män
reformistisien johtajien . veh­keilyn
ja osoittaa että^he eivät tais­tele
työväen etujen pUolesta.
Kasvatustyötä osuuskunnissa tulee
tehdä luokkataisteluhengessä. Osuus­kuntien
jäsenistö on saatava Ymmär­tämään
että kuluttajien osuustoimin­taliike
on osa yleisestä .työväenliik­keestä
ja että sillohi kun työväestö
tai joku osa nousee taisteluun riistä­jiä
ja riistoj^rjestelmää vastaan, on
Dsuustoimintaväen oltava .tässä taiste­lussa
mukana Ja tuettava sitä kaikil-i
la käytettävissään oleville keinoilla.
M. S,
Farmilaki ja vehnän hinta
Maatalous ei muodosta-itsenäistä .>a
määräysvaltaista teollisuuden haaraa
kapitalistisen maailmantalouden si­sälle,
vaan maatalouteen,-maatalous­tuotteiden
, markkinahintojen määrää­miseen,
siementen, ma^viljelyskoneit-ten
ja tarvikkeid«?n Jne! hintasuhtei­den
teollisuustuotteisiin veriraten, mää­räävässä
asemassa oh keskittynyt r a -
hapääoma, Jota tavallisessa puheessa
nimitetään finanssikapitalismiksi. Kun
tulee kysymykseen paljon puhuttu
"farmarien aYUstustpiminta" taikka
sien sijainen, uusi maataloustuotteiden
markkinoimislaki, ja sen käytäntöön
p&neminen, niin, johtavaa roolia näis­sä
esittää Wall-kad'un irahapääoma
Katsotaampa vennän hintaan. Uuden
lain mukaan tullaan perustamaan vH-janmyyntikorporatsioni,
johon käyttö­varoja
kerätään myöskm farmareit-ten
yhdistyksiltä, maatalousosuuskun-nilta
jne-, mutta Jossa johtajana py­syy
rahapääoma. Joko suoranaisesti,
taikka sen kontrolloiman ludlituksen
kautta Ja kumpaakin keinoa käyttä-^
en. k u n rahapääoma kontroUoi, niin
se merkitsee sitä että farmarieii osuus
farmituotteiden mj^tihinnasta pysyy
verrattain pienenä «iihen osuuteen
verraten minkä pankipkääoma tästä
ka.hmaisee. lämä saavutetaan hin­noittelujen
säännöstelemlseim, vaihte­luilla
Ja tullitariffien kautta, vaikut­taen
niiden tarvikkeiden suhteellisiin
hintoihin, joita farmari Jatkuvasti os­taa
avoimilta markkinoilta. Rahapää-oman
vaikutusta esim. vehnän hinnan
kutus _farmarin osuuteen vehnänhin-noittelussa
ei suinkaan tule työtä­tekevän
farmarin hyväksi, vaan poo­liin
sijoitetun pääoman hyväksL Ca-nadalaisen
vehnän hinta on pysytrflyt
alhaisena tämän vuoden alusta läh­tien
ollen touko- Ja kesäkuun vaih­teessa
$1.05, sensijaan että edellisen
vuoden vastaavana aikana se dli $1.40
—$1.55 bushelilta. Hinta pysyttelee
yhtä alh^sena siksi kunnes farma-rieh
vilja on kerätty poolin varastoi­hin.
Vehnän' kylvöala Canadassa on
lisääntynyt 168,000 eekerillä edelli-määrittelyyn
voitaneen valaista esi-2
merkillä Canadasta, Näet Canadassa
o -1- „ olemassa keskitetty viljanmyvntl-
Seuranvaiinen 8-otteIu: Voima, kneisto, vehnäpooli, mutta J S ^ -
seen vuoteen verraten, mutta kuivuu­den.
Vaikutuksesta'-''satoisuus arvioi­daan
vain 47 pros, normaalista^- —
dysvalloissa myös arvioidaan vehnä­sato
pienemmäksi, hiinkä tulid
vaikuttaa vehnän hinnan kohoami'
seen, mutta näin ei ole asian laita.
Pääoman etu vaatii alhaisen Unnan
pysjrttämistä siksi kunnes vehnä on
rahapääoman kontrollcdmien välittä­jien
ja kehiottelijolden haitassa Ja
farmarille maksettu alhaisen hinta­tason
mukaan. Katsoen sadon niuk­kuuteen
niin tämän jälkeen korotetta<
neen vehnän hintaa Ja suuriHäoma
korjaa tul9kset sadosta. — Kuluttajat
kylläkin saavat maksiui torkehnman
taksan mukaan. —-Muuten ei keinot­telijat,
se oa'rahapääoma. voittoilelsl
niin kuin se tapaa voittoillä. — Näem­me
siis että maatalous on kyOcetty
enöstä lujenunin i^äoman otte^een.
Työtätekevän farmarin vapautuminen
pääoman ikeestä M y vasta työtäteke­vien
vallan perusteihisen kautta. U i ­tossa
taistelevan työväen kanssa^ ^
TSöm.