Vapaus, August 30, 1926

              Sini2 Maanantaina, elok, 30 p;na—-Monday, Ang: 30 No. 101 ^ ia2fi
VAPAUS - .
Canadan suomalaisen työväestön ainoa aaneniannattaja»
Ömestyy Sudburyssa, Onfc, maanantama, keskivakkona
i a perjantaina.
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
VAPAUS (Uberty) / ^*
" of Finnish Workers in Capada. Pub-lisbed'
in Sodbury; Ont, every Monday, Wedne8day
and Friday. 1 ==———-—===
Registerfed at the Post Office Department, Ottawa,
as 8eeond\clas3matter.
Maan^ P^*^
konttorissa lauantaina, keskiviikon leljteen. tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. ____
proletaari, kommunisti, Toi sanottavansa eanoa knu>
IiivUIe.
Diglastilaisen Uberaalilebden clllanchester Guar­dianin
» kirjeenvaihtaja kirjoit] Ididelleen Rakosin ja
hänen tovereitten^ esiintymisestä itt.m. seuraavaa:
cRabanvaärentajäin juttuun verrattuna on Rakosia
ja han«n kymmenien toveriensa juttu huima sankari*
runoelma kurjan farssin rinnalla . . . Unkarissa ei ole
raitaan lausunto- ja kokoontumisvapautta, vapaata sa- . . .
ei ole lairf«a„ ole^as.^ « « n , ^ k. in y}>V^ ^^^tL^^T
fmitaanpoliittista vapautta. Vain pouittisissa ja puoli-^
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan ykri vk. $4.00, puoU vk. ?2.25, kolme kk.
Yhiysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, i^uoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76. . „ —
- Tilauksia; joifa ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
päitai äsiamiest^^ takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
' .NaiBoaihnotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa,
'^violiittoonmeno ilmotukset 60c palstatunma.
•Nimenmuutot 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
.-SyntymfiUmotukset $1.00 kertai $2.00 3 kertaa.
' Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.-
• -AKiioIemanilmotukset $2.00 \kerta, $60c hsamaksn
iiitoslauscelta tai muistovärsyltä. ,^ , _^ ^«
V fHalntaahtiedot jaasoteilmotukset 50e kerta, $1.00
kölmekertaa.
, TiUpäisilmottajien j a arootttsakenttannen on, vaa-dfttiipsaa.
lähetettävä ilmotnshhita etukäteen.
General advertising rates 76c per col. inch. M i -
himnm chargc for single insertion 75c The Vapaus
Is the' hfest advertising medium among the Fiimisb
^People in Canada.
^^^^^^^^^^^ j ^ ^^
Idrxeeseenne^ khrjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
BoohalliseUa nimellä.'
J . V. KANNASTO.' Liikkeenhoitaja.
.'-rv Työläisten ja maanviljelijäm
hallitus
MaailmansodaiE v u o ^ ä
On knlunot 12 vuotta siitä, kun
kansainvälinen imperialisnu alkoi
yhden historian kaikkein kauheim­mista
rikoksista •— maailmansodan.
Maailmansodan - yhteyteen l i i t^
'Canadan työläiset ja maanviljelijät ovat tänäpäi-vanä
tuotannon, vaihdon j a jaon välineet, omistavan
j a kontrolloivin kapitalbtiluokan diktätuuria«..a]aisik8i
alistetut; Kommunistipuolue julistaa, etta ainoa pysy-i^
a' 'i'adcai$u niille kysymykselle, jotka ovat työläisten
jä maanviljelijäin edessä, on kapitalistisen järjestelmän
hävittämisessä ja sosialistisen yhteiskunnan perustami­s
e t ; Yhtenä, joskin osittaisena, toimenpiteenä tähän
suuntaan kommiunistrpuolue vaatii kaivoksien ja rau­tateiden
-.kansallistuttamista korvauksitta. Besco on
läa'^en herran» kääntänyt yleisen huomion puoleensa va-rarikkoisuud^
llaan} ja pyynnöillään saada lisää valtio­avustusta
ja yhä parempaa tuUisuojelusta. Nova Sco-lian.
ja Albertan kaivostyöläiset eivät tule saamaan min-
>4aänbi8ta helpottis
sallbtietuSlur j a voittoilijat ja loiset häädetyiksi pois
kaivostuotannosta. Aivan samaten on Canadan rauta-
' tdden saaminen vakavaraiselle pohjalle mahdolli^a
vain sen ^kautta, että C N. R :n arvo arvioidaan uudel­leen
ja pi^ f?. P. R. kansallistutetaan j a yhdistetään
hä]htuksen>ja< omistaman TJärjestelnian kanssa, v^^^
poistettaisiin C. N . R :n tappiot, siellä, missä kaksi ra­tani
on rinnan lähellä toisiaan, käytettäisiin vain yhtä,
ra^latietyoläisten työpäivää voitaisiin lyhentää, rahdin-kul<^
u^ntoja voitaisiin myös lalentaa,^ 8
palkkatx^ovoit^siin, kapitalistisen parasilism
toiluifi*oislainiMn kautta, pysyttää enlisellära j a saada
nousemaan.
Vain teollisuuden yhteiskunnallistuttamisen kautta
on' tnahdöllista pysyvän iielpotuksen saaminen maan-viljelysväestoHe,
samaten kuin työläisillekin. Maan-'
viljelijäin riistäntäkiinteimistopääoman taholta on
tunnettua; -Sellaise^ kuin Hudson-lahden rautatie voi­vat
tuottaa 'vähä huojennusta, mutta sekin on vain
tilapäistä. Ja lopuksi> maanviljelijät edelleen jäävät
kiinieimistökeinottelijaih, maanviljelyskonetehtailijain,
pankkielujeny.m. armoille. V^^ työläisten ja* maan­viljelijäin
hallitus voisi tässä maassa laatia sellaisia
luiliohjeliriia, joista työläiset Ja-maanviljelijät hyötyisi-väL
yhtäläisesti. Kysyipys tulleista, sellaisena kuin ka­pitalistiset
puolueet ovat sen nostattaneet, on epäto­dellinen;
Kumpikaan vanha piiolue ei tule tuntuvasti
kohdttdmaaii eikä laskemaan tullitaksoja. Molemmat
käyttävät tulleja työväenluokan j a maanviljelijäin riis-tännän
avustamiseen.
Viime ; parlamentin >linj|ikana herra Woodsworth
usein puhui ja kirjolti niin kutsutusta «yhteisestä hal-litiiksesta
» vaihtoehtona nykyiselle hallitusmuodolle,
jossa hallituksen muodostaa voimakkain puolue. Kom­munistipuolue
Varottaa omaksumasta tätä- käsitystä,
/ s i l l a se ei ole mitään muuta kuin verho kokooraushalli-lukselle
ja luokkayhteistoiminnalle parlamenldarisella
alalla. Myönnytyfoet työläisille täytyy kiristää kapi-tälisiiluokalta
parlamentaarisella painostuksella, sa­malla
säilyttäen täydellisen xiippumattomuuden
poliittisissa jutuissa kuuluttavat S3rytet3rt'taikka'puolus­tajat
poliittisia ihanteita, ja vain Unkarin oikeushuo-neustoissa
saattavat ajatukset ja käsitykset töt-mätä toi­siaan,
vastaan. . . - -
«Ensi kerran vastavallankumouksen voiton jälkeen
on nyt kommunisteilla ja jyrkillä sosialisteilla esiinty,-
mistilaisuus Unkarissa,^ sillä oikeusjnttn Rak9sia ja
hänen tovereitaan vastaan on muodoltaan siivo' oikeu'
denkäynti. Syytettyjen lausunnot julkaistaan sinänsä
eräissä lehdissä, joista työläisillä on tilaisuus lukea ne.
Näma~selityk8et tekevät voimakkaan vaikutuksen ei sk-,
sinomaan sen vuoksi, että ne sisärtavät sosialististen va­kaumusten
yksinkertaisen ja selvän esityksen, vaan
myös tavan pohjalla, millä ne tuodaan j u l k i . Rakosi
on tehnyt" syvän vaikuttdcsen. Hän puhuu sävyllä, joka
ilmaisee koiieinta ylenkatsetta. Hän tlintuu täysin häi-riintymattömältä
ja mraettelee, ikäänkuin tdusi suurep
palveluksen vastaamalla hänelle tehtyihin l^symyksiin.
' «Oikeuden puheenjohtaja ärtyy monesti hänen esiin­tymistapansa
johdosta ja kehottaa häntä välttämään
julkeatta ja ottamaan kätensä housujen taskuista. Ra­kosi
noudattaa kehotusta, mutta tcicee sen tavalla, millä
hän saa aikaan vaikutuksen, että hän vobi yhtä hjrvin
olla tekemättäkin sen.' Kun hän esittää poliittisia mie­lipiteitä,
tekee hän sen mitä taitavimmin, voimalla ja
vdcaumuksella. Yksinpä syyttäjänkin on ihailtava
hänen miehuuttaan!
«Vaikutus, "minkä Rakosi ja monet hänen yhta vii­saat
toverinsa ovat saaneet aikaan tuomarikaiteen ää­ressä
työläisissä, jotka Hela Kunin kukistumisen jäl-ke^
eivät ole tunteneet mitään «muuta sosialismia kuin
pölkurimaisen j a vanhoillisen (sos.-dem. pää-äänenkan-nattajän)
«Napzevan» saarnaaman — tämä vaikutus
Oli erittäin syvä. Olipa asia oikein taikka väärin, niin
on Rakosista monen silmissä ,'tullut sankari, ja hänen
nimensä mainitaan usein jonkin uuden ja huomattavan
aikaansaajana, mainitaan tehtaissa, verstaissa ja kai­v
o k s i s s a — e i tosin ääneen, vaan kuiskaten.»
Taisteleva tiedemies
Scopes-jutun aikana erikoisesti tuli esille kysymys
siitä, miten oppin^sto, tieden^i^het, julkisuudessa suh­tautuvat
siihen taikauskon ja typeryyden rynnäkköön,
mikä mainitun jutun takana oli. Oppineisto kapjtar
listisessa ihaailmassa- mieluummin omaa mukavuuttaan
rakastaen asettuu sovinnaiselle! kannalle. JSihän sitä
tarvitse ridikasta, ei asettua 'aktiivisesti taikauskoa
vastaan. Tiede on tiedettä. Se on etupäässä vallitse­valle
luokalle. Antaa kansanjoukkojen tietämättömyy­den
rauhan olla häiritsemättä. Jotenkin tähän tapaan
se ajatus niillä enimmäkseen kulkee.
On kuitaikin olemassa poikkeuksia. Amerikassa
oli Luther Burbank.
Professori Ernest Haeckel, saksalainen luonnontut­kija,
maailmankuulu tiedemies o l i tässä suhteessa huo­mattavasti
toista maata sellaisiin omaa mukavuuttaan
rdcastaviin tiedemiehiinkin verrattuna. Hän oli tais­telija
viimeiseen asti. Niinpä käy se selville hänen
seuraavastakin lausunnostaan: ,;
«Lukijat, jotka tuntevat mieflenkiintoa kehitysopin
kiistaan, kuten minä sitä tässä kuvailen, voivat, löytää
aikaisemmista teoksistani peVusteellisen käsittelyn nii­hin,
käsityskantoihin nähden, joita olen tässä ylimalkai­sesti
esittänyt. Minä en kuulu rakastettavaan «komp-romisoivain
miesten» ryhmään, minulla on tapana i l ­maista
suoraan ja mutkattomasti ne vakaumukset, mit­kä
puoli vuosisataa kestänyt vakava ja uuttera työ on
minut johtanut muodostamaan. Jos minä näytän tah­dittomalla
ja kursailemattomalta taistelijalta, pyydän
teitä muistamaan, että «kiista on kaikkien asioitten
isä» ja että puhtaan järjen voittoa vallitsevan taika­uskon
yli ei saavuteta ilman suunnhtcMita kamppailua.»
Tämän lausunnon antoi_tiedemies elämänsä ehtoo­puolella,
kun hänet oli kutsuttu Berliinissä pitämään
kansantajuisia luentoja kehitysopista.
Englannin kommunistipuolue
kasvaa nopeasti
Viimeiset Englai^nin kommunistipuolueeq sihteerin
antamat tiedot osottavat, että Englannin kommunisti-kista;
yhteisistä järjestelyistä, konikaupoista,, kapitalis-jpyjyj^g jjg^^ nopeasti; Sihteerin selostuksen mu­tisten
puolueiden kanssa. Ainoa vaihtoehto kapitalis- «lyhyen ajan sisällä liittynyt puolueeseen
tiselle hallitukselle on työlakien ja maanviljelijäin 2^QQQ ^mj^ jg^^n^g
hallitus. Eikä tällainen hallitus varmaankaan olisi^saa- »T . — i . n . . . i L L J . irr. ,
en maiden' sosialidemokraattisten
puolueiden useimmat johtajat jul­keasti
kavalsivat työväenliikkeen,
ryhtyen omien maittensa imperialis­tien
rengeiksi. Tässä ominaisuudes­sa
he yllyttivät johtamansa puolu­eet
ja yleensä työläiset sosiaali-shovinismiin,
' kiihko-isänmaallisuu­teen.
Työläisjoukot sosialidemok­raattien
avulla pakotettiin taistele­maan
«ri rintamilla toinen toiaaan
vastaan, moka maan puolustuksen,
^pauden j ^ kansanvaltaisuuden n i -
jne8sä»f>Sak«an.rspheidemannit..aset-tuivat
- keisar^idensa.. kätsoreikd' sa-mälla
tavalla kuin Belgian vander-veldet.
Englannin thomasit, Bans.
kan renandelit. Venäjän plehanovit.
Sosialidemokraatit avustivat herro-jaan,
niiden yrittäessä ratkaista sitä
ristiriitaa, mihin imperialismi oli
ajautunut yrittäessään uudelleen ja­kaa
maapallon : riistettävänään ole.
vat alueet.',
Sota, jonka • sanottiin kestävän
korkeintaan muutamia : kuukausia,
kesti y)i neljä pitkää,'veristä vuot^
ta. Sfllä^ ajalla' 'ennätettiin ihmis-neron
kaikkeiii. pimllisim^ia kekdn-töjä
hyväksi käyttäen :tenrastaa;
noin '12 milj. henkieä, haavöl^-
neista ja sodan^ johdosta' nälkään
y.m^ kuolleista puhumattakaan. ,
Tämä verinen ^teurastus päättyi
Versaillesissa 19191 solmittuun "rau-bansopii&
ukseen", jonku~ muka tuu
ratkaista kaikki imperialisntnin riita­kysymykset
ja taata rachia ikuisiksi,
ajoiksi. Sotaan syyllisiksi julistet­tiin
hävinneet keskusvallat, Saksa
etupäässä, voittaneiden liittolaisten
julistaessa pelastaneensa maailman
raakafaisuudelta. V
\ Kuitenkin: minä päivänä tahansa
^ t t a a uusi^ j a entistä verisempi
sota ' alkaa. ^ Kaikki kapitalistiset
maat varustautuvat mitä suiirim-
"malla kiihkolla. IJusia' 'murha-asei­ta
keksitään ja vanhoja paranne­taan.
Aseissa < on nyt Versaillesin
"rauhansopimuksesta" huolimatta
suuremmat joukot knm ennen maa.
ilmansotaa.' 'Samaan aikaan käy
Ranska mitä hillittömimtä sotaa
Syyriassa, Englanti vehkeilee Per-siassa-
r j a Palestiinassa sekä Egyp­tissä,
Puolassa saattaa kansalaissota
uudelleen puhjeta minä hetkenä ta­hansa.
Ja,Kiinassa on Jo vnosikatix
palla käyty verisiä taisteluja K i i .
nan kansailliseh itseiiäisyydien ja
työtätekevien : joukkojen puolusta­jan,
kansanarmeian ja vastavallän-kumouksellisten
joukkojen välillä,
joista.Vviimeksi .mainitni avoimesti
ajavat imperialistien etuja. Kaikki­alla
imperialistien vallassa olevissa
maissa on rauhatontai kaikkialla
sorto sekä taloudellinen että kan­sallinen
esiintyy, entistä .räikeämpä-nä.
Nämä ovat maailmansodan jäl-kimainingeita
sekä tulevan maail­masodan
enteitä. °
V e r s a i l l e s rauha, ei siis poista'
nntkaan ^imperialistien 'väliriä risti­riitoja,
sillä ei maailmaa uudelleen
lopullisesti jaettukaan,; vaan/^ entista
räikeämpinä^ «siintyvät' ristiriitaisuu­det
imperialistien 'leireissä, joissa
uutta, ihmisteurastusta valmistel.
laan. _
• Y k s i , valopilkkn.^ maailmansodan
jälkeen j a Osaksi sen aihenttainana
on historian näjrttämölle i^mestynirt.
Se on Neuvostoliiton' työläisten ja
talonpoikain valta^ Vaikka maail­mansotaa
seuranneet vallankumouk.
set kukistivat useita kymmeniä
kmunupäitä, ei se kaikesta huoli­matta
kyennyt länsimaissa^ nosta­maan
työläisiä ratkaisevaan t^ste.
luun kapitalismia vastaan. Jia niis­säkin
maissa, joissa työläiset vallan
ottivat, se verisissä tai«eluissa niil­tä
riistettiin, j a kaikki tämä tapah­tui
imperialismin kätyrien, sosiali­demokraattien
avulla ja osaksi myös
johdolla.
Maailmansota ja sen jälkiseurauk­set'
ovat kuitenkin olleet omiaan
avaamaan yhä laajempien työläis­joukkojen
silra^. Yhä laajemmat
joukot ovat liittyneet ja jatkuvasti
liittyvSt kommunistisiin puolueisiin,
joiden avulla taistelu kussakin
- maassa sekä kapitalistisia / herroja
itseään että heidän apureitaan vas­taan
kärjisty]^ Tästä on viimeise­nä
suurimpana «esimerkkinä Eng­lannin
yleis- la hiililakko. Ne ovat
myöskin merkkejä siitä, että kun
Jmperialismi seuraavan kerran us.
kaltautun yhtä veriseen leikkiin
kuin 12 vuotta sitten, tulee myöslqn
työläisten, valtä-ialue laajenemaan.
Sen seurauksena tulee ehdottomasti
•olemaan valliahkuiubuksia myöskin
länsimaissa, joissa kommunististen
puolueiden johdolla syntyy neuvos,
tovaltoja. Se onkin ainoa vakuus ja
turva fflitä, että "ne ristiriitaisuudet,
mitkä eri maiden välillä ovat val­linneet
j a vallitsevat,'poistuvat. Se
on ainoa -tae maailman, rauhalle,
jota kapitalistit eivät kaikista rau­hansopimuksistaan,
konferensseis.
taan, kansainliitoistaan j a sopimuk­sistaan
huolimatta kykene hankki­maan.
— V. A.
•Samaan aikaan, kun suuret teol-liäuuslaitokset,
kuten esim. Generai
Motors-yhtiö jakaa 50 pros. voiton
osakkeenomistajilleen ja toisetkin
yhtiöt jakavat osakkeilleen miltei
yhtä' suuria voittoja, niin yhftdkai-sesti
tehostetaan työnsuorituksen
nopeistnttanjistä j a siten kohotetaan
voittojen määrää. Federated Pres­sin
toimittaja Leeland Olds on tar-kaillut
teollisuuden^ ^tuotantongpeut-ta
hallituksen työviras:on julkaise-mien
tilastojen perusteella ja kir-jottamassaan
artikkelissa lausuu
m.m. .seuraavaa: Uusi teollinen val­lankumous
on se nimitys, jota työ-virasto
käyttää esittäessään sarjan
tutkimuksia amerikalaisen työväes­tön
työn tuottavaisuuden suunnatto­masta
lisääntymisestä. Työdepar-tementti.
sanoo, että tämä uusi.teol­linen
vallankumous "saattaa olla
paljoa suuremmasta taloudellisesta
merkityksestä kuin vanhempi teolli­nen
vjillankumous, jonka keksinnöt
saivat aikaan Ehjgla.nnissa' kahdek­sannentoista
vuosisadan viimeisellä
neljänneksellä ja joka vihddin ko-konaan
uudelleen jpnuodosti Englan.
nin teollisen, poliittisen ja yhteis,
kunnallisen elämän." .
' "Nykyaikana me olemme koke­massa",
sanoo työdepartementti,
jotain sellaista, joka ehkä osottau-
, . a . . « u » . . . . ^ » . « » c ——y:- V""" " , . . , / . Nykyään keskustellaan puolueen lehden, Workers „„kityks^Ilisi^^äksi edistys-vuttamalloniissa,
jos työläiset ja maanvUjelijal »"«yi-vWeeklyn, muodostaifaisesta jokapäiväiseksi. Katsotaan, I askeleeksi tuotannollisessa tehoisuu.
sivät yhteiseen poliittiseen toimintaan. Suuri maara ^^j^g ^^j^ ^ ^ ^ j j ^ saadaan nopeistettuä puolueen työtä' dessf uudenaikaisen teoUisuusjäfjes-valistustyötä
täytyy tehdä tähän suuntaan ja suurempi j^^^, sisäänpäin. Weeklyn tilaajamaärä on nyt 70,-! t«lmän historiassa. AutomoM^^^^
määrä luokkataistelukokcmusta on välttämättä saatava, QQQ j^^v^^ gjjjy^gg^j „ousemassa. Tämä antaa j^g." -"^-='='-*--
ennenkuh tällainen hallitus saavutetaan. Kuitenkin
vain se kykenee antamaan tehokkaan uhkahaasleen ka­pitalistiselle
valtiolle, mikä käytettävissään olevilla voi- ^[gn rajojen sisällä.
makeinoilla ja kontrollillaan yleisen mielipiteen yli |
puolustaa kapitalistista järjestelmää. Kommunistipuo­lue
näin ollen nostattaa tunnuksen työläisten ja maan­viljelijäin
hali itukiesla koko vaalitaistelun sosialisti-selöi
pääkysymykseksi.
sityksen, että jokapäiväinen lehti olisi tervetullut ja
että sellaisen kustantaminen on kaikkien mahdoliisuuk-
Yhdysvaltain sotaliitto Panaman
kanssa
"Sankarirunoelma kurjan farssin
rinnalla'*
• Unkarilaisten kommunistien uljiis esiintyminen oi-keuslaitokisessa
sai porvariJlehtienkin kirjeenvaihtajat
ihmettelyn j a ihailun valtaan. Onhan siinäkin «oikeus-v^
tiossa» oikeussali amoa paikka, missä taisteleva
Ylidysvaltain ja Panaman välillä on tehty solaliitlo-
; sopimus, jonka mukaan molemmat raaat tulevat mah­dollisten
- sotien puhjetessa toimimaan yhtenäisesti.
Vain sopimusmaiden joukoilla on oikeus tulla jomman-
,kuraman maan alueelle. Kaikki:Panaman radioasemat
joutuvat sodan puhjetessa Yhdysvaltain kontrollin
alaisiksi.
Sanomalehtien tietojen mukaan Yhdysvallat on ensi
kerran tehnyt mainitunlaisen sopimuksen.
lisuudessa oli työläisten tuotemäärä
vuotena 1925 kolme _ kertaa niin
suuri kuin vuotena 1924; melkein
käsittämättömältä tuntuva tuotta­vaisuuden
lisäys teollisuudessa, joka
jo ennen jmotta 1914 oli saavutta­nut
korkean tehoisuustason."
Samalla ajalla ösottaa työdepar­tementti
tuotemäärän työläistä koh­ti
lisääntyneen melkein 50 prosent.
Tuottavaisuutta 'ösottayia tilasto­ja
kootessaan on työdepartementti
ottanut huomioon kaikki muutok­set;
työviikon tuntien lukumäärässä
eri teollisuuksissa jälkeen vuodeh
1914. Näihin muutoksiin sisältyy
kaksitoista-tuntisen työpäivän pois­taminen
terästeollisuudessa vuotena
1923,' työviikon lyhentäminen 54:s-tä
50:een automobiiliteoUisuudessa
vuosien 1914 ja 1919 välillä, lyhen
nystä 55 :stä 52 :een kenkäteollisuu.
dessa ja 58 1-2 *tunnista 52 tun­tiini
paperi- .ja inassateöllisuudessa.
Vuodesta vuoteen - tapahtuneet
muutokset tuotemäärän lisääntymi­sessä
työläistä kohti automobiili, j a
irauta- ja terästeollisuudessa osote-taan
seuraavassa taulukossa, jossa
vuoden 1914 tuottavaisuus on otet­tu
sadaksi prosentiksi.
Eauta Automo-
1914
1916
1917
1918
1919
1920
192J
1922
1923
1924
1925
ja teräs
. . 100
. . 1 2 3
. . 1 0 .4
. . 96
. . 1 1 2
. . 93
. . 130
. . 1 3 1
. . 128
149
biili
100
171
168
107
141
133
215\
264-
2915
289
310
V o g l r ^ T T i ä a T O ä n laskee '^ödeparte-mentti;
että 25 prosentin Uäys tyll^
Iäisten taottavaisuudessa. olisi ehkä
koiitnuilinen näiden vuorien välisel­lä
ajalla.
-Työdepartementti näkee saman­laatuista
liioittelua automobiiliteol.
lisuuden 210 prosentin tuottavai-suuslisäyksessä.
, Ottaen perustakri
'Tiyvinvointivuoden" 1916, sen si­jaan
kuin lämaannnsvnoden 1914,
se havaitsee; että-vuoteen IQ05
memiessä työn tuottavai^aus t ä ^
teollisuudessa oU lisääntynyt^
prosentilla. Eaporässa saT-otaan -
"Dmeisesti on seurauksena taotan'
toprosessien standardisoimisesta, oa-fiienj
koneiden keksimisestä j a liiki
keei^ johdon parantamisesta tässä
teoDisundesM^ ollut vuosikyinnieaen
ajalla- merkilhsen suuri lisäys työn
tuottavaisnndesea." '
MaailiiKUi tabuden asema
Neuvostoliiton valtion vsnunnitel-makomiteassa
tehtiin sen äskeisessä
istunnossa, selostus maailman talou­dellisesta
tilanteesta tämäiv. vuoden
kuuden ensimäisen kuukauden ajal­ta.
Selostaja Eventov huomautti, .,et.
tä yhtenä tärkeimmistä tapauksista
maailman valuuttamarkkinoilla ku­luneen
puolivuotiskauden. aikana oli
Englannin punnan aseman lujittu­minen.
Edelleen valunttamarkki.
nain tapauksista mainittakoon epä­onnistunut
vanutan vakiinnuttaiöis-yritys
Belgiassa ja Italiassa sekä
valuutan jyrkkä laskeminen kaikis­sa
latinalaisissa maissa, samoin kuin
myöskin Puolan kultakannan uhkaa­va
huononeminen. Kultavarastojen
jakautumisessa ei yleensä kuiten­kaan
tapahtunut huomattavampia
muutoksia.
Hintojen suhteen kulunut puoli­vuotiskausi
osotti alennussuuntaa
suurimmassa osassa maailman mai­ta,
niiden joukossa roi^ois-Amerl-kan
Yhdysvallatkin. Amerikan hin.
nat • jonkun verran lähenivät man­nermaan
hintoja. Samaan "aikaan"
on ollut huomattavissa voimakas
ilmaus ulkomaalaisten ja^ venäläis-ten
hintojen yhtenäistymiseen.
' Maailman kauppavaihto itntoi mai­nittuna
aikana edellisen vuoden vas­taavaan
aikaan jirerraten 7f3 pros.
vähennyksen. Jyrkimmih läaski ui-'
komaankauppa Aasian maissa, Aus-,
traliassa, Afrikassa ja sen Jälkeen
Europassa, samalla kun kauppa­vaihto
Amerikassa suureni. Ame-rika
säilytti edelleen ensimäiajn t i ­lan
maailmassa pääomien sijottaja-na
ulkomaille. Edelliseen- vuoteen
verraten- tämä pääomien, uloslasku
suureni Amerikassa 50'l>rosentilla.-laajentamista tai ainakin pitämistä
Pääoman uloslasku Englannissa te­kee
vain imolet Amerikan kaup.
paan laskemista, pääomista. Saksan
talouspula ja taloudeUinen bitaas
muissa Europan maissa vapautti
huomattavia pääoma-eriä, mikä joh-ti
jyrkkäin diskontto-koron alene­miseen
Saksassa. On odotettavissa
Amerikan j a jEutppan diskonttoko-ron
yhtenäistymistä, mikä merkitsee
Satkttvaa amerikalaisella pääonsalla
tapahtuvaa Europan Tahottarojsta.
Maailmaiy kaupan viljavarastot
yleensä ovat suunnilleen samat
kuin viune vuonna, jonka ohessa
niitä on Europassa vähä vähemmän
j a Amerikassa vähävenemmän. Veh-nästä
voidaan odottaa viimevuotista
suurempaa; satoa, mutta ruissat»
sen sijaan tulee viimevuotista pje.
nemmäksi. Maailman viljamarkkj-nain
kpnjunktuurit tulevat Neuvos-toliitoUe
muodostumaan edullisem­miksi
rukiin : ulosvientiä varten ja
vähemmän edullisiksi vehnän ulos­vientiä
varten.
Maailman naftamarkkinoilla on
huomattavissa naftan tuotannon vä­heneminen
Meksikossa ja Pohjois-
Amerikan "Slidysvalloissa, kun sen.
sijaai^ tuotanto on suurentunut
Neuvostotasavaltojen liitossa, Ve-netsuelassa
ja Rumaniassa. Nafta-tuotteiden
käyttö suurenee ja nii­den
hinnat kohoavat. Niissä mais­sa,
joihin tuodaan ulkoa naftatuot-teita,
on huomattavissa pyrkimyää
valtion naftamönopoolin muodosta,
miseen. ^
; Odlotettavissa oleva hyvä pnuvil-lasato
tulee vaikuttamaan puuvillan
hintojen alenemiseen. Vaikkakin
pellavan . yiljelysala on supistunut,
niin hyvä sato edellyttää tuotannon
entisellä tasolla.
Siellä kouiuutetaan Kiinan icansalluvalUnkumoukselliMn armeiaa
.. apseereja
Kiinan kansallisvallankumöuksel-lisiin
joukkoihin kuuluu melkein 8
armeiakuntaa, joista jokainen divi-siona
sisältää 3 rykmenttiä. Se te­kee
yhteensä yli 240,000j sotilasta.
Kansallisvallankumouksetllset joukot
eivät ole ainoastaan kehittyneitä ja
harjotettuja, ajanmukaisesti ases-tettuja,
mutta hö myöskin tietävät
kuka on heidän vihollisensa j a ketä
vastaan ja kenen puolestas he tais­televat.
Useat kerrat he ovat saa­neet
otella englantilaisten lakeijoina
palvelevia kiinalaisia armeiapääili-köitä
vastSan ja! jiäiiiä ottelut ovat
aina päättyneet kansallisvallankumo-uksellisten
joukkojen voitolla. Sen
kautta on Kantonissa oleva vallan-kumoukseUisten
pääm^"a kyennyt
puolustautumaan ja varustautumaan
vihollisiaan ^vastaan. '
Kaikialla, jonne kansallisvallanku-moukselliset
joukot sijottuvat, ovat
he yhteistyössä "-työläisten j a talon­poikien
kanssa. Heidän . tunnuslau­seensa
kuuluu: "VallankumoukseT.
liset työläiset ja talonpojjat , yhty­kää!"
Vallankumoukselliset joukot
kuuluvat kuömintangpuolueeseen.
Upseerit ovat samalla pupluekomi-
"siaareja armeiassa. Kaikki sotilaat ja
upseerit, korkeinimatkin, ovat puo-luesääntöjen
alaisia jä tottelevat j i i i -
•tä. Ylipäällikkö kenraali Tsanghoi-she
itse ,sanoo: "Vallankumoukselli­set
sotilaat eivät saa eristäytyä val­lankumouksellisesta
puolueesta: hei­dän
Icaikkien tulee seurata puo^ueien^
lippua ja heidän tehtävänsä on to-
Työdepartementti lausuu käsityjc-senään;
että koska vuosi 1914 oli
lamaannusvuosi, niin siitä syystä
saattaa viidenkymmenen prosentin
lisäys : terästeoUisudden työläisen
tuotenqäärässä olla ehkä liioiteltu.
Se sanoo: 'Teollisuudessa, joka on
niin' herkästi hyvät ja -huonot"ajat
tunteva kuin oh rauta- ja teräs­teollisuus,
vaaditaan varovaisuutta
vertailujen teossa lamaannusvuosiön
ja vilkkaiden teoUisuUsvuosien vä­lillä,
sillä näissä nunaeroissa ei ole'
tenttaa Sunjatsenin opetuksia, mu- myöskin kiinalaisen kansallisen v,
1 . . ,T_, ia„]t„n^oQtsen luja linnotus.
tia r^uta- ja terästeollisuudessa, 17 T"^. sovittdua^^liike-prosenttia
kenkäteollisuudessa ja 34 . "^'^f/" tilanteiden ^^aiheuttaman
prosenttia paDeril ja puumassateol-' Ti'?*!!"? miestunmn:tuote-lisuudessa.
Samalla kiinnitetään
huomiota siihen, että nämä nume* 1 Vuoden 1919 alennuksessa ku-rot,
niin hämmästylitävän suuri i vastuu terästyöläisten lakon vaiku.
kautua puolueen päätöksiin. Val­lankumoukselliset
eivät missään ta­pauksessa
soo antautua kansainvä­lisille
•imperialisteille. Heidän tu­lee
aina taistella niitä vastaan, puo­lueen,
lipun alla". Nämä sanat o-sottavat,
että vallankumoukselliset
sotilaat ovat; todellisia puoluesoti-laita
aivan kuin Venäjän punaisen
armefän sotilaat.^ ^
Silmänräpäyksessä puolueen mää­räyksien
mukaan kansallisvallahku-moukselliset
joukot marssivat- poh­joiseen'
taistellakseen imperialistien'
lakeijaa Upeifuta vastaan. Kansal-li&
yäUankumoukselliiaen ' armeia
kuin, niiden bsottama työn tuotta­vaisuuden
lisäys Onidn, käsittävät
ainoastaan noin vuosikymmenen
ajan., . . • ' ,.•
tus ja vuoden , 1921 alenntiksessa
ankara tuotannollinen lamaannus.
Vertaillen -vuosien 1924^ ja 1925
keskimäärää vuosien 1914 ja 1916
^Montreal.—-Tässä maassa on vie­raillut,
rautatievaunujen asiantunti­j
a inshiööriVandergulnt if
tusasiain. kansankomisaTiaatin edus­taja
B^önsky tutkimassa Viidentu­hannen
• rautatievaunun tästä, maas­ta
tilaamisena mahdollisuuksia.
iisyäiianmimoui^eiimen armeia on ^. ^T^.^!^' 5^ • p Ä kokoon samanlaisista ainek-i ««vaunujen korjauspajojen
,^sta kmn mnntkin Kiinan ionkot— netelmiä j a erikoisesti t^^^^Jt^^gj
jen automaattisten Jarr^Jen kay«
• Tämän.koulun perusti Sunjatsen
v. 19i24 kuomintangpuolucen ena-mäisen
puoluekokouksen jälkeen,
j o l l o in kenraali Tsjangkaishe, joka
syksyllä v. 1923 matkusti Venäjäl­le
tutkiakseen .punaista armeiaa,
sai; tehtäväkseen järjestää kelvolli­sen...
puoluekoulun. Aluksi sinne «•
t e t t i in 600 oppilasta kaikilta Kiinan
kulmilta, jotka siellä saivat sotilaal­l
i s ta j a poliittista opetusta.
Toisessa kuomintangin puolueko­kouksessa
päätettin koulu järjestää
uudestaan.- Tämä tehtävä uskottiin
kenraali Jandadengille, Joka viime
syksynä kävi qpintomatkalla Sak.
•sassa j a Venäjällä. Koulu sai nyt
nimekseen ''Keskussotakoulu". Op­pilaitten
lukumäärä on kohonnut
3,000. Opetusta annetaan suunni­telmien
mukaisesti viidessä aineessa:
jalkaväelle, tykkiväelle ja sapööreil..
le tarpeellisissa tiedoissa sekä poli­tiikkaa
ja hallitustaitoa. Ensimäi­sen
puolen vuotta kasvatetaan oppi­l
a i t a käytäririöUisissä sotilaal lisissä
harjotuksissa. Toisen puolen vuot­t
a he nauttivat teoreettista opetus­t
a itse valitsemissaan aineissa. Sen
jälkeen he ovat kelvollisia armeir
aan. Keskus-sotakoulU' nauttii sel­laista
luottamusta Kiinassa, että €-
dellisen lukuvuoden alussa tarjou­t
u i ' sinne 20,000 oppilasta kaikista
K i i n a n osista. Tuhansittain pyrki­viä
täytyy käännyttää vanhaan ylio-pistdon.
Wampoon sotakoulu ei ole
ainoastaan kansallisvallankumouk.
sellisten sotilasten sydän, vaan
Rautatievaunuja Neu-
' vostoliittoon
sista- kuin muutkin ^ Kiinan j o u k o t -
talonpojista ja maankiertäjistä. Mut-,
ta miksi'^'on -tämä armeia parempi
kuin'muut? Syy on se, että useim-mat
sen upseerit ja puoluekoini-saarit.
ovat saaneet kasvatuksensa
Wampooh puolnekoulnssa.
j a korjaamista. Asiantuntijat vait
tävät, että Canadalla on
mahdoUisuudet' saada vndentute»^
nen tavaravaunun tilaus Nea.osto-liitosta.
m