Vapaus, February 28, 1927

              » J S : . ; / ? - . , ; i. • j
HP??'-*"?-: --^s-'
.-r-v.- -
' K B
p i i
S M
r * Ml
m H
mmm
mt n
^ J li-' m
' 1
- M
Maanantaina, helmik. 28 prnä-—Monday, Feb, 28 Nö. 24~~ 1927
p i i
1 -
fcf
ff •Ti'' '•
1
, 1
VAPAUS
CSnsdaa eaontalaisen tySvaestdn ainoa äänenkannattaja.
ibiieiAyy SuiibaryBsa, Ont^ maanantaina, keskiviikkona
j a perjantuna.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ABVO VAARA.
Eegistered at the Post Olfice Department, Ottawa,
•a eeeond class matter. -,
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Wörkera in Canada. Pab-lidied
in Sadbory, Ont., every Monday, Wedne8day
«lia Friday. .... . • .. - • •
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotokset $1.00 kerta, (2.00 Itaksi kertaa.
Ariöliittoonmeno flmotokset 50c palstataoma.
Kimenmnatosilmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotokset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KHtosilmotukBet $1.00 kerta.
Knolemanihnotuksit $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fditoalajoseeiCa tai muistovärsyltä. '
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 50e kerta, $1.00
kohne kertaa.
TiIapäisilmottajiei> ja ilmotusakenttunrien on, vaa-jittaessa,
läheteijttävä ilmo^aahinta etukäteen.
General advertising rates 75c p«r col. inch. Mi-bimum
cbarge for ain^e insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium among tbe Finnish
People in Canada.
TttJVUSHINNAT:
Cfinadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
•1.50 ja yksi kk. 76c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
$ 3 1 ^ j a kolme kk. $1.75.
Tllaoksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
:^tBia>iamiestcnjojjUa on takaukset.
^ Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lonie
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
^^^^^ M aiottujen ilmotnsten pitää oU^
kontlorissa lanantabia. keskiviikoo lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
' J^^^ ette milloin tahansa saa vastausta ehsimäiseen
khrje^eenne, kirjo'ttakaa uudelleen liiSkeenhoitajan per-
•ooDallibella nimellä. .
• "J. V . KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
saantulot, että heidän ei tarvitse maksaa enempää kuin
$100 kukin.' ' '
«Mutta tosiasia tietenkin on, ^tä. maanviljelijät jo
maksavat paljoa enemmän kuin kohtuullisen osansa
Canadan - liittohallituksen rahastoon välillbinä veroi­na,
mitkä peritään maanviljelyskoneista ja välttämät*
tömistä elintarpeista.:»
Niin teemme me työläisetkin. /
Leninin lauselmia
Vähän ajattelemisen aihetta juhliemme
epäkohdista
Omahyväinen, itsensä ja toisten
arvostelua väittelevä ihminen on
miltei täydelleen sulkenut kehityk­sen
portit. Hän voi yli-inhimillisil-lä
ponnistuksilla^ jossakin määrin
kehittyä edelleenkin, mutta häntä
llcalvaa aiinomaan pelko virheittensä
Valtio on luokkavastafcohtien sovittamattomuuden ja heikkouksiensa paljastumisesta,
tuote ja ilmeneminen. Valtio syntyy siellä, silloin ja Se vuorostaan johtaa edellisten vir-sikäli,
missä, milloin ja mikäli luokkavastakohdat ob- heitten vilpilliseenkin peittelemiseen
jektiivisesti eivät voi tulla sovitetuiksi. ja raivaa tietä uusille. Samojen la-iVfe
kanhatamme demokraattUta tasavaltaa köjhälis- alaiseim ovat järjestöt. Kaik-
. . . „ , , I.- ^ I I- • 11. kien toimmlojen ja edesottamisien
tolle parhaimpana valtiomuotona fcapitahsmm y^i^^'Liistiminen vailla järMperäisi^ kas-tessa,
mutta meillä ei ole oikeuUa unohtaa sitä, etta |vatta%aa arvostelua on vaara, josta
palkkaorj uus on kansan kohtalo demokraattisimmassa- kehityslgrkyisen liikkeen on pikai-kin
porvarillisessa tasavallassa. UeBti vapauduttava. Sosialidemo-
Porvariston vallan kukistaminen on mahdollinen ai-) ^»attinen liike on vaipunut oma-noastaan
köyhälistön taholta, sellaisen luokan taholta, ^ ^ ^ ^ ^ ^ " ^ ' ^ " ' " ^ ^ " " j / ^ '^Kommu*
jonka taloudelliset olemassaolon ehd6t valmistavat sitä r'^^!^^^^ l i i k e ^ ^ p ^ itsearvosteTuä
tähän kukistamiseen, antavat sille mahdollisuuden ja Udistyksensä ehtona. Mutta kom-voiman
sen toteuttamiseksi. jmunistisellakin liikkeellä on-l)aljon
Valtava enemmistö talonpoikaisväestöstä jokaisessr. j tekijöitä,, jotka vaikeuttavat itse-kapitalislisessa
maassa, missä vain on talonpoikaisväes. U'^''°stelua, tekevätpä sen joillakin
töä (ja tällaisia maita on enemmistö), kärsii hallituk 1 mahdotto-sen
sortoa ja odottaa sen kukistumista, odottaa «hal­paa
» hallitusta. Tämän voi toteuttaa ainoastaan kÖy-| että suomalainen kommunistinen
hälistö, ja toteuttaen tämän se samalla suorittaa asice-1 iHke on koettanut itsearvostelua to
leen valtion sosialistista' uudestaan rakentamista kohti. 1 tenttaa. Toimintamme ja ajatte-
Täytyy ymmärtää — ja vallankumouksellinen luokka M"*"™^ on monasti pantu vaakalau-oppii
oman katkeran kokemuksensa avulla ymmärtä-l*^*"^- ^^^^ on tapahtunut varsin-maksikin.
Hyvällä omallatunnolla voi sanoa.
KapHalistieh taistein tuloveron
ppistainisel^
: Kapitalistinen sanomalehdistö, suuret yhtiöt ja kaup-
'pdcaxoafh tekevät parasl'aikaia rajuja ja toinen toistaan
seuraavia hyökkayks^^^ sisäantuloveron, poistamiseksi;
kif jollaa kpmmunistipuolueemme pää äänenkannattaja.
King äskettäin vieraili Torontossa,
käytti Ontarion kauppakamareitten yhdistys ,tilaisuuttQ
' -; • •h hyy^v äkseen painostaakseen hänelle tämän vveerroonn ppooisisttaa *
nusta. Eräs kapteeni Intics, Canadan jällednmyynt
•' kauppatöimiston «lainsäädännölliheh ohjaajax», kiertää
yJTT:•^•';'maata.propagee^ate^^Mmaan Buimtaan. V
' ; ' . Sen tosiasian, että suuret yhtiöt, rahamiehet ja hei-
' ' ' dän sanomalehtensä ovat niin kärkkäitä vaatimaan ve-ron
poistamista, tulisi riittää varottamaan työläisiä ja
} maanviljelijöitä siitä, 'että sisääntuloveroa tulisi korot-
Si-
• • ' 'säantulojen verottaminen sattuu olemaan sellainen ve>
l^l^uätia^ jonka! painoa «uuriet yhtiöt eivät •voi siirtää
3;-^^?/::^ Ja siten päästä mduamasta sitä.
~ Kdcsi.eri kapitaltstilehteä, nim.-The Montreal Gazct'
• • te ja Calgary Albertan, ov«t julkaisseet hyökkäyskirjo
/ ' " , tuksia sisäantuloveron alentamista vastustavia maanvil-
-y., / ' jeUjoita vastaan.
i|fViime yuOT^ Oazette^>«k»konaistulo si-saänttilovöroista^
pii $56,000,(M)0. Tästä summasta Mont­realin-
kaupungin veronmaksajat maksoivat $16,400,*
TV^dittton vero
kaupungissa j^täsi^
Iliif^vyeTO imainittu vero
|^||?iwb^ Missä on tämän verotuksen tasa
puolisuus?. kuten Mr. Innes sattuvasti kysyi. Manito
. Sadcatchewänin ja Albertan maakunnissa kerät-
««^uv: ti vuonna sisääntuloveroa vain • $5,741,459 ja
f V . ' täsftä summasta saatiin Winnipegin kansalaisilta $2,371,
f: 362 ja Calgaryn kansaiaisilta $1,189^610. Lähsi-Cana-dan
maanviljelijät maksoivat noin kaksi prosenttia Ca­nadan'
sisääntuloveroista.» '
Hyökäten Albertan yhdistyneitten maanviljelijäin
''J-:': \edustajakokouksen tästä asiasta' tekemän päätöksen
V ;.v lumppuun, kirjottaa Calgary Albertan samassa ääni-
>' laeissa:
Viime aikoina on kuitenkin eräs'
toimintahaaramme jäänyt vaille ar­vostelua.
Ja se on juhliemme jär­jestely
ja -sisältö. On osaksi vai-f^
«Selostus sisääntuloverojen perimisestä tilivaodelta
1925—26 heittää kirkkaan"^ valon tämän päätöslausel-
I m a n takana oleviin motiiveihin. 215,277 sisääntulove-onsa
tuoltai ajalta maksaneesta canadalaisesta oli vai
iitä, joista 943 astiu Albertassa.
Il '.. i ^^ynsa luoiia
^ , - .^,643 maanvilj
r;^; ' «Si^äntuloveroa kerättiin tuona vuonna kaikkiaan
s;, $55,571,961. Canadan maanviljelijät.maksoivat $237,-
I ^ ' '499, lopun jäädessä asujajnistonmuun^ osan, pääasiassa
k' kaupuhkilmsten maksattavaksi. 943 albertalaista felj^j verotettiin yh-
^' teensä $99,553. Muut albe^
lp : 61^,^ Kölmdkymmentayhdeksän a l ^ tehtailijaa
maksoivat lähes $2,000 mieheen, samalla kun r 943
iS»^;;rm
«Albertan yhdistyiieitten maanviljelijäin päätöslau-
' selma uhkuu luokkaitsiskkyyttä.»
On hauskaa kuulla kapitalistil^distön syyttävän
J - mma ahvilj^ijöitä itsekkyydfö^ lausuu kbmmunistipuo
lueen pääräänetdkannattaja e^^ On tiettyä, että
^'^uunmniatS tehte^^^ rahaedut ovat keskittyneet
|! - Montrealiin ja Torontoon. Onko ^itten mikään ihme
Ip-y-^y «e, että suurin osa sisääiituloveroista myös tulee näistä
||ii;-ifcibäesla ^ keskuksesta? Se tosiasia, että niin vähä si-
' ' j f säantuloveroä kerätään työläisihä ja maanviljelijöiltä,
% antaa synkän heijastuksen heidän taloudellisesta ase--
^p:S;mastaa eivät saa niin paljoa, että heidän sisään
ma..a..n —. .ett..,e. i. . vo•i v.o,_i.t .t. aa, .o..p.p^i. m atta oi.kfe i•n h1 'y okkaa-IiLk t-ia nr- ic.nei„imil.lpä.i n.aa .l ojiall a!,j ozhjTotia tva.i mop"nm ap. idetty
maan ja oikem perääntymään.
Poliittisen puolueen suhtautuminen virheisiinsä on
yksi tärkeimmistä ja varmimmista koetuskivistä, joka
todistaa miten vakavasti tämä puolue/ottaa asiat ja
miten se itse te^sa täyttää velvollisuutensa luokkaansa IVuttu^liiallis^enk^^^ 7T-ja
työtätekeviä joukkoja kohtaan. Virheen avoin tun-J vostelun tasoittamatta sitä. Arvos-nustamihen,
sen syiden paljastaminen, virheen aiheut-(telua on vältetty mahdollisesti sel-taneen
tilant^n analysoiminen, huolellinen Iceinojen M^^s®" pelon vallassa, että arvostel-harkinta
korjatakseen virheensä — kai tästä tunnetaan toiseksi siksi-vakava
puolue, tämä todistaa sen täyttävän velvolli- , , / " " ! " ^ ^^
" ,. ^ ' . , - y-. ^ . .. EdelJJsessa tapauksessa on joudut-suutensa,
taU yoi sanoa luojcan ja sen kauUa myös L q olemaan vilpillisiä arvosteltaviUe.
joukkojen kasvatukseksi. ... Jälkimäisessä tapauksessa ovat vi-
Proletariaatin diktatuurin aikana on kasvatettava iholliset, johiaheet meidän ajatuk-miljoonat
talonpojat ja pikkuisännät, sadattuhannet 1 sia*""»© ja onnistuneet heikentä-palveiushenkilöt,
virkamiehet, porvarilliset intelligentit p^^^ itsearvostelun tärkeätä i toteu-uusiksi
ihmisiksii alistettava heidät proletaarisen v a l - r " ^ ^ ^ * _ , . „
, , . . , j , . . / . . L . I Järjestömme alueiden jarjestaxnät
tion j a proletanaatm johdon alaisiksi, voitettava hei- L^urjuhlat sisältävät vaUankumouk-nauttii
työtätekevien ja riistettyjen joukkojen myötä-jseUisen tarkoituksen. Ne ovat tär-kasvatettava
itse proletaaritkin proletariaatin diktatuu-{ keitä osia liikkeemme vaikutuksen
rin p(9»hjalla pitkällisessä taistelussa uusiksi ihn^isiksf, iaajentamistyöskentelystä. Työläis-sillä
hekään eivät yhtäHciä vapaudu pikkuporvarilli- p^J^kojen keskuudessa on vallalla
sista ennakkoluuloistaan, eivät ihmeen kautta eivätkä f!'"^^ kunnioitus ja arvonanto juh-
, — j . » ' . j Iliamme kohtaan. . Mutta silloin
jumalanäidin armosta, eivat kumoustunnuksen eivatka | w,„x<.v:w \rJ^:^^^4-«„^ \,^u^^
j V . „ . . -u- i i - _ . n i » t ä mypskm odotetaan paljon,
dekreelm vpim^lla,^ vaan amoastaan pitkällisessä ja laskemme niissä voimiamme,
vaikussa joiikkojeh taistelussa pikkuporvarillista jouk-| Mutta ei vain osanottajien luku-kovaikutusta
vastaan.' '['-'^ {määrässä ja rahallisissa tuloissa.
Proletariaatin diktatuuri on lailla rajottamatonta vään myöskin joukiotoimmtänime
proletariaatin herruutta porvariston yli, herruutta,' joka ^»«»'^»sä kykeneväisyydessä. Juh- nmi>i,y>>a^>.n Ja .riU,e*.yje„HuHoie„- myötä-tuntoa
ja tukea. juhlaa edellisiin. Jos juhlat ovat
Sorrettujen luokkien kaikkien liikkeiden kokemus, I edellisiä paremmat, niin ne jättä-sosialistisen
maailmanliikkeen kokemus opettaa meille, 1 >^t juhlijoihin ja toimeenpanijoihin
että vain proletarii^iin tehtäväksi oh annettu liittää vaikutelman, että koko liikkeemme
yhteen ja vetää'mUkaarisä työtätekevän ja riistetyn ^^ä- M»» ''«^'"S^^ä, voh^ ja y-estöii
hajanaiset ja takapajuiset . jJeensä eteenpäinmenevää.
Juhlillamme on molemmissa edel-lämainituissa
suhteissa myöskin
taisteiuluonteensa välittömästi. Lu-kumäärävoima,
.rahalliset tulot ja
Val,l,a nk, umouksen «k, ansai. nvälisyyI s» ^ei yle1e nsä- m e r -I Lsiv^i^s tykselli^ne^n .^e te^vä^m-^i^n.y^y s ^v^e^r^r^a^-
kitSe sitä, että se tapahtuisi eri maissa samanaikaisesti g^^^.„jjgij„; samoilla aloilla.' Kun
ja samana päivänä. Vallankumouksen kansainvälisyys j me olemme voitolla, niin suurien
on siinä, että kapitalistinen maailma on kokonaisuu-1 työläisjoukkojen luottainus liikkeem-dessaan
joutunut sellaiseen omien vastakohtaisuuksien-1 «»e voitonmahdpUisuuksim yleisesti
sa verkkoon,-ctlä se Ön alkanut hiorjua, että sen vallan- laajenee ja varmenee.
kumouksellinen kukistuminen pJ, tullut kiertämättö- ^ . / ' ' ^ ^ ^ " ^ . ^ ^^
. ... L j 11 1 1 11- •• —11 I ta kimnittaa huomiota joihinkin
maksi, etta yhden vallankumouk^llisen vyöryn jälkeen ^ii^i^ epäkohtiin, jotka monenkin
tulee toisia, olkoonpakin, että niiden väliaika voi kes- toverin mielessä ovat olleet hau­taa
vuosiakin. ~" j tPontumassa, mutta ? joista ei aina-
Kansainvälisen vallankumouksen «samanaikaisuus» j kaan lähimenneinä vitosina ole laa-merkitsi
aikaisemmin sen yleisiä muotoja kuvatessa si- h^^**» ^o^on^^empaa ajattelua. Ne
tä, ettei tuo «Samanaikaisuus» merkitse «amaa päivää, J^j-^g^^^"^^^^ ja hyödyttö-
Tämä osoittaa muotoihin kivet-tyneisyyttä
ja totunnaistapoihin
orjamaista alistuneisuutta. Tällä
alaUa onkin sangen suuret rajoi­tukset
uutuuksille. Mutta allekir­joittanut
liskop, että yhteisillä pon­nistuksilla
voitaisiin ainakin jota­kin
saada aikaan. Uutuuksien eP
siminen ja niiden käytäntöön pane­minen
täytyy loppujen lopuksi jää­dä
juhlien järjestäjien kyvystä ja
mahdollisuuliäista riippuvaiseksL
Kaikessa tapauksessa tekisi hy­vän
vaikutuksen juhlien järjestäjiin
ja juhlayleisöön, jos mahdollisim­man
paljon uutta "voitaisiin löytää
juhlien muotoon ja sisältöön..
—-rsk— (Eteenpäissä).
Pikkn juttuja
Kokoillut Filius Nollius
kuin täällä. Yhdysvaltani keski-tioiden
keskusosuusknnnalta ovat­kin
sadburylaiset odottaneet ai-.'
kuimpanevaa hiivaa, koska ovat joi-•
lakin tavalla saaneet tietää, että
sikäläisten osuuskauppain valistus­työn
johtaja tulee näinä päivinä
vierailemaan Ontarioon. Vaikka
mainitun johtajan saapuminen On­tarioon
on yhtä varma, asia kuin
senaatin tuomio, niin ei hänelle ole
voitu_ järjestää kokousta ainakaan
Sudburyyn, koska ei tiedetä var­muudella
milloin hän tänne saapuu.
Mutta varustautukaamme kaiken
varalta — ellei hän saavu tänne a i ­kaisemmin
kuin tämä julkaistaan—
ja napataan mies kiinni sekä vie­dään
muitta mutkitta selittämään
keskiontariölaisille mitä käytännöl­lisiä
toimenpiteitä on ensiksi otet­tava
osuuskaupan pystyyn saami­seksi.
Nö. 24 — 1927
Muuan brittiläinen finanssiasiain
tuntija, nimeltään A. Emil Davies,
on vast'ikään kirjottanut kirjan,
"Ulkomaiset sijotukset", jossa hän.
käsittelee Britannian valtakunnan
sijotusalueen .— siis koko maailman
— edulliset je epäedulliset puolet.
Canada on Daviesin puntarissa jou­tunut
epäedullisten sijotusmaiden
joukkoon, koska se on nopeaan
muuttumassa Yhdysvaltain talouden .
liitteeksi, koska sillä on tavattoman
suuri sotavelka hartioillaan j a kos­ka
se ei ole ollut — lukuunotta-
Mntatlua pidettaTuL hureja allui-neen
viikoa ajalla:
Työläisnaisten liiton suomalaisen
osaston toimeenpanemat laskiais-tanssit
maaliskuun 1 päivä, tiistai-illalla,
osaston talolla. Hyvä soit­to'
ja ravintolassa makeat-laskiais-leivokset.
Saapukaa joukolla.
VaUaiikuinouksen kaiisainv^^
destä ja ^hdenaikaisuudesta''
matta hallitukselle ja kunnille an­nettuja
lainoja —- erittäin edulli-
^nen paikka brittiläisille sijottajille,
jotka ovat menettäneet miljoonia
dollarilta kiinteimistöarvojen nou­suissa
ja laskuissa.
l * *
Kaikkein edullisimman ja suu­rimman
sijotuspaikan seuraavan vii­denkymmenen
vuoden aikana kertoo
Davies olevan Neuvostolasavaltain
liiton. Tämä seikka tuntuu kum­malliselta
ensi kuulemalta, mutta
kun asiaan syventyy ja sitä harkit­see,
niin vähällä vaivalla huomaa,
että onhan Neuvostotasavaltain liit­to
vapaa esim. sotaveloista, jotka
myllynkivenä painavat kapitalistis­ten
maiden — siis Canadankin -
teollisuutta ja joista vapaudutaan
vain vallankumouksen Jcautta. Mui­na
edullisina sijotuspaikkoina mai­nitsee
Davies Bolivian, Hollannin
itä-Intian, Porto Ricon, Paraguayn,
Colombian, Uhkarhi ja Salvadorin.
tuntia tai vuottakaan. Tätä «samanaikaisuutta» tuiki- Olkoon vielä sanottu, että seu-
..u.vjaan voitaisiin verottaa. -
'< Albeiian yhdistyneitten maanviljelijäin äänenkan-nattaja.
The U. F. A., aivan oikein huomattaakin, että
P> //«vannaankaan ei maanviljelijöitä vast9«n voi olla mi-
\ Iraan räsiluokJcainep väite se, että kolmellakyimnenellä-yhdeksällä
tehtailijalla on niin suuret sisääntulot, että
• 'heistä kukin joutuu maksamaan ?2,000 sisäänluloveroa,
iv:|^:^;;^öainalla Jcuh 943 albertalaisella maanviljelijällä, jotka
^ maksavat. tuota, veroa, on suhteellisesti niin pienet si-taan
nyt aikakauden, suuren historiallisen aikakauden I raavilla ajatteluilla ei ole tarkoi-samanaifcaisuutena,
jonka virran voima ja vuolaus muo- tettu initään erikoista juhlaamme,
dostuu kokonaisesta erilaisten yleismaailmallisen val-/b'kä, ketään yksilöä, ryhmää tai jär-lankhmouksen
kanavien järjestelmästä ja kehityskulun nestöyksikköä. Allekirjoittanut pi-käynnistä.
Se muodostuu proletaarisen vaUankumouk- rL^^^^" ^vostelun ^kohteena sa-
• ~ 1 1 .. . . manalailla, kuin multakin juhliem-sen
Aoi^oisla ja työväenluokan osittaisista .tappioista, ^ L„e eteen hyvässä tarkoituksessa
käsittää itämaiVet vällankumoiHKCt ja ensimäiset ^myön- uuras^ Jos taas tämä ,vä-leiset
sosialismin rakennusyritykset, se käsittää känsal- häinen arvostelu aynhyttää aiheen
lisvallankumoukset vapaussodat ja siirtomaakanspjen Misäkirjoitteluihin V toisien" taholta,
kapihnt. Jniin lienevät ji^amme siksi suuret
Kmi ihmiskunta käy lävitse kehityskulkunsa, «^kity^eltääj^ et^^^
kI, ai' kUk. -i alllia-. voi•m istuu voitok» as ti yo- v-a «il/u oktkj a, m^ m vas- kannattaa-keskusteUakm.\v- ^
ta silloin voidaan sanoa, että suuri historiallinen ym-j JohHemme niuotokiTettynei»yy«
pyrä on kä>'ty läpi ja yhteenliitetty, että kansainväli- Kun lukee A-aikkapa viimeisen
nen proletariaatti on saattanut työnsä loppuun saakka. | neljän N^uoden ajalta juhliemme oh-
Tällä tavoin meidän oh luonnehdittava kuva esittä-jjelmailmoituksia, niin tarvitsee tus-mässämme
kys>Tnyksessä yleismaailmallisella pohjalla.
Eii;=voi olla joko kapitalismin stabilisatsionia (vakiin­tumista)
tai maailmanvallankumousta — vaan voi olla
osittaist£( stabilisatsionia ja, reaalisesti k^itlyvä maa-ilmanvallankimious,
joka säännöllisesti syö kapitalis­tisen
stabilisatsionin juuria'.
Tällaisesta maailman tilanteen arvioimisesta, tällai­sesta
kapitalismin stabilisoimisen ja kansainvälisen vai--
lankuraouksen ymmärtämisestä ja siitä riippuen mei­dän
käsitylcstelämme sosialismin rakentamisesta yhdes­sä
maassa, siitä johtuu aivan erikoinen iherkitys mei. menty."' Hy>in vähän harkintaa
dän osuudestamme ja tehtävistämme maailmanvallan-j juhliemme uusiin muotoihin lienee^
kumouksen kehityskulussa. (Tov. Buharin puheesta.) j kin kiinnitetty.
kin Tukea muuta kuin yhden, kun
toiset jo osaa ulkoa. Aivan sama
järjestys, pieniä poi^euksia l u ­kuunottamatta,
sama ohjelma, vie­läpä
niitä esittämässä miltei samat
henkilötkin. Ilmoituksien lukemi­sessa
voi mennä vieläkin'pitemmälle,
aina sosialistipuolueen aikoihin saak­ka
ja samaa löytyy. Kuka hyvän­sä
siis vertaa vallalla olevia juhlia
edellisiin, hänen täytyy vetää joh­topäätös,
että eteenpäin ei ole
Suomen eduskunnassa on ollut
esillä hallituksen esittämä amnestia-kysymys.
Asiasta käytti ensimäi-sen
puhevuoron suomettarelainen
pappi Ingman, ihmetellen miten mi­tättömään
amnestiaan spsialidemo^
kraatit nyt tyytyvät, kun ovat itse
hallituksessa; Aikaiseinmin oli e-sim.
nykyinen pääministeri Tanner
vaatinut kaikkien v 191S asioista
tuomittujen armahtamista. Myö­hemmin
olivat välikysymyksissä sa­maa
yiaatineet sekä Paasivuori että
Leino. Ingman totesi, että sos.-
dem. eivät nyt vaadi läheskään niin
laajaa armahdusta kuin oppositsio-hissa
ollessaan ovat porvarilliselta
hallitukselta vaatineet. Mutta sil­loin
onkin vain vaadittu propagan-datarkotuksessa,
nyt kun ollaan val­lassa,
piidätytään.
* • • * " .
Eikä pappimme suotta ihmettele.
"T^öväenhallitukken" armahdusesi-tys
koskee vain niitten vuoden 19l8
kansalaissotaan osaaottaneiden kan-salaisoikeulraien
palauttamista, jot­ka
nykyään ovat ehdonalaisessa va­paudessa.
Tästä amnestiasta puut-cuu
ei vain vuöaen 1918 ja sen-jälkeisistä
poliittisista asioista van­kiloihin
tuomitut, vaan myös' maan­paossa
olevat henkilöt. Viimeksimai­nittuja,
joissa on useita sosialidemo­kraatteja,
odottaa kymmenien vuo­sien
kuritushuonetuomiot, jos he
palaavat henkiheimolaistensa kont­rolloimaan
maahan. "Työväenhal­litusta"
ei siis liikuta edes omien
aate veljiensä kohtalo. Sille on tär­keämpää
äjäa kapitalistien etuja.
Kulutta jäin osuusliike on Cana-
'dassa vielä lapsenkengissä. Maan
vanhimmat ja vauraimmat työväen
•psiiuskaupat sijaitsevat äärimmäi­sessä
lännessä. ja äärimmäisessä
idässä; tarkotämnie suomalaisten
kontrolloimaa Sointulan osuuskaup­paa
British Cfolumbiassa ja eng­lanninkielisten
työläisten kontrol­loimaa
osuuskauppaa Nova Scotias-sa.
NSitteii- kauppain väliinaalle,
mikä suorana viivana mennenkin
tekee muutamia tuhansia maileja,
on äskettäin noussut pari uutta o-suuskauppaa,
nim. Port Arthuriin
ja Timminsiin, Ontariossa- Sudbu-ryssa
keski-Ontariossa kaivattaisiin
osuuskauppaa myös huutavasti. JÄ
maaperä olisi epäilemättä hedelmäl­linen.
On vain saatava kokoon a l -
kuunpaneva voimaa ' *
Yhdysvaltain puolella, varsinkin
keskivaltioissa, on osuusliike saa­nut
ja. paljon paremman jalansijan
Voimistelu- ja urheiluseura Yri­tyksen
kuutamotanssit osaston huo
neustolla keskiviikkoillalla, maalis­kuun
2 päivä. Tanssit ovat aina
mahtavat silloin, kun Yritys ne toi­meenpanee,
joten tanssia haluava
yleisö ottakoon tämän tarkoin huo­mioon
ja saapukoon osaston huo-neustolle^
keskiviikkoillalla, siellä
neustolle keskiviikkoillalla. Siellä
tamossa.
r
Työväenpuolueen keskushallinnon
järjestämä -konsertti Labor temppe­lissä
maaliskuun 4, päivä, perjantai-illalla.
alkaen 8.30, arvokkaalla oh­jelmalla.
Ohjelman suorittajina e-siintyy
useampien eri kansallisuuk­sien
kuoroja ja prkestereja. Kon­sertti
pidetään temppelin toisessa
kerroksessa sijaitsevassa juhlasalissa,
jonka useat auomalaisetj jo ennestään
tietävät. Olkaamme monilukuiesti
läsnä avustaaksemme työväenpuo­lueen
ahdasta taloudellista tilanne^
ta, joka siitijresti vaikeuttaa puolueen
agitatsionityötä tiFÖläijlj'oukkojen yh­teisrintamaa
; muodostaessa.
Canadan kommunistisen nuoriso­järjestön
sttoipjalaisen osastpii ilta^
ma lauahtai-iliaila, maaliskuun 5
päivä osaston 'huoneustplla arvok­kaalla
ohjelmalla, . johon kuuluu
soittoa, laulua, runonlausuntpa, haus­ka
huvinäytelmä, kuva^lih^' ja lo­puksi
tanssia.^ Täyttäkäämme sali
viimeistä tilaa ^myöten koska nuo­riso
toimii osaston rahavarojen
kartuttamiseksi ja*^ samalla illan tu­loista
saa kymmenen prosenttia työ;-
läisnuorison canadalainen .lehti
"Young Worker".
Suomalaiaten puoluejäsenten yh­teinen
kokous pidetään'osaston huo-neustolla
maahskuun 6 päivä, sun-huhtai-
illalla, alkaen 7.30. Käsi­teltävänä
useita tärkeitä asioita, jot­ka
vaativat mahdollisemman usean
puoluejäsenen olemaan läsnä. Nä­mä
ova kokouksia^ joissa monissa
eri menettelytapakysymyksissä sel­viää
monelle monta epäselvää koh­taa
yhteisesti keskustellen, joten
puoluejäsenten velvollisuus on olla
niissä läsnä.
Suomalaisen osaston kokouksessa
helmikuun 20 päivä käsiteltiin seu­raavat
asiat: Tilintarkatajat antoi­vat
.lausuntonsa eri alaosastojen t i ­leistä,
joita ei vuosikokoukseen men­nessä,
ehditty tarkastaa. TUit t i ­lintarkastajien
lausunnon perusteel
la hyväksy^Äin. . ;
"Tuulten pyörteissä**, knuhiisa
virolainen ^öväenäytelmä esitetääa
osa5ton räyttämöllämaalisk. 5ninea
päivän Ulalla. Kappaleen jnoni i o i .
kee kokonaisuudessaan virolaJBen
talonpoikaisten keskuudessa, tulki­ten
niitä väärjryksiä, -mitä -rirolai-nen
talonp^ikaisto on saanut kär­siä
suurien . maaisäntiensä iaotta.
Tulinen ja kuuma rakkausjnoni, jo­ka
kulkee läpi kappaleen, antaa
kappaleelle kauniin! jännittäväisyy.
den. Kappdle loppuu Viron työ­läisten
vapaudentaistelan pyörtei­siin.
Jaanin eräs lause sopii hy­vin
tähän: "Minä lähden, tulen
takaisin, ja kun maa, meri ja tä-
Tilintarkastajien kehotuksesta, vel-votettim
johtokunta huolehtimaan,
^että alaosastojen tilikirjat tule\^t
kunnollisesti hoidettua^ tulot j a me­no.
ymmärrettävässä muodossa nii­hin
merkittjrä. ^
Vuosikokouksessa johtokunnalle
palautettu toimintakertomus hyväk­syttiin
niillä korjauksilla^ jotka joh­tokunnan
puolesta kertomukseen oli
t i e h t y . , ^ ;
Tilintarkastajiksi tälle vuodelle
valittiin toverit J . W. Ahlqvist ja
W. Säilä varsinaisiksi sekä varalle
K. O. Jokela j a EmU Wilen. ^
Ravintolatoimikuntaan valittiin
Inga Suominen,, Aili Hämäläinen,
Helmi Latva ja O. W. Grundstein.
Järjestymieheksi John Hauvinen.
Osaston voimistelu- ja urheila-seura
Yritys pyysi osaston huonens-toa
huhtikuun 15 jk 16 päiväksi
silloin pidettäviä Canadan suom.
työl. urheiluliiton koko maata kä­sittäviä,
painimestaruuskilpailujä
varten. Huoneusto päätettiin luo­vuttaa
sanottuina päivinä. Lopulli­nen
määrittely vuokrasta — jos
.kannetaan 70 tai 60 dollaria yh­teensä
-näiltä kahdelta päivältä —
jätettiin johtokunnan huoIeksL—J.
mä mäki punaisena leimuaa, sil­loin,
tyttö, pidän sinun kansasi
punaisia häitä".
Kenenkään ei sOvi unohtaa tätä
iltaa.
Puolueen jäsenten yleinen kokous
pidettiin! osaston haalilla belmikuim
20 päivä. Kokouksessa oli saapo-;-'
villa lähes 'sata. jäsentä, jonka voi
pitää tyydyttävänä. Kokouksen yh­deksi
tärkeämmäksi aaiakEi sukeu­tui
kysjTnys, mitenkä voimme el­vyttää
nuorisotoiminnan vilkkaam­maksi
kuin 'mitä se* vielä on näinä
päivinä sekä samalla i n i t c t ^ voi­taisiin
saada nuorisotoiminta laa­dultaan
enempi kasvatukaelhseksi.
Useat puheenvuoron käyttäjät se­lostivat,
että nuorisoliiton toimin­nan
-pitäisi muodostaa enempi kas-vatukselKseksi-
puoluetoiminnaksi se­kä
enempi kiinni puolueen toimin­taan.
Toiset taasen puolestaan se­lostivat,
että nuorille on hoetettava
saada heille sopivaa-hUvia ja urhei­lua
sekä muita sopivia leikkejä, ja
niiden mukana aina'"^ehdä myöskin
kasvatustyötä. Myös tuotiin esille
että tämän * maan -nuoriso ei oJe
ihan samassa suhteessa kuin Euro-pananaiden
nuoriso, e i etenkään suo­malainen
tässä maassa syntynyt
nuoriso. Päätöksessä kehotettiin
jokaisen solun ; valitsemaan jäse­niä
myös nuoriso-osas'tbon, ei sin­ne
isänniksi ja määrääjiksi, vaan
päinvastoin opastamaan; nuorison
toimifttaa.
Toisena tärkeänä • keskusteluir ai­heena
oii kysymys yhden nhioriso-psastolaisen
lähettämisestä Superio-r
i i n nuorisokursseille;' tästä aibeu-tuvatjuilut
tulisi hankkimaan puo­lueen
jäsenet Arthurissa. Asia pää­tettiin
viedä puolueen kaksoisikau-punkienT
keskuskomitealle lopullises­ti
ratkaistavaksi. ^
: Kokouksessa'käsiteltiin vielä i i -
seita muita puolueen jiäseniä koske­via
asioita, kokous kestäen lähelle
kahtatoista yöllä. .Toivottavasti, a-gitatsfonikomitea
tulee järjestä­mään
toistekin tälläisi^ tilaisuuk­sia.
• '
S. j . osaston jäsenille. Osaston
johtokunta viinie kokouksessa päätti
siirtää osaston kokouksen pidon
maaliskuun 6 päivän illasta viikon
eteenpäin eli maalisku un 13 jpäih
vän illaksi, joten jokaisen tulee
nyt pitää tämä mielessään. Koko­uksen
siirto tehtiin sen takia, kup
Union edustajakokous alkaa 5 päi­vä,
niin- kuudennen päivän illaksi,
jos kokous'loppuu, tullaap jfirjestä-mään
ohjelmäiltama, jossa koko­uksen
edustajatkin voivat lausua
tervehdyksiään omilta paikkakunnil*
taan. — J.
£n
KIRfCLANO L A K E , ONT.
Näytelmä -'Kellojen soidessa" esi­tettiin
osaston talolla\t.k. 20 p., voi
sahöa täydelle*huoneelle, sillä talon
pipnuudesta huolimatta oh tilaisuu­dessa
läsnä hyvän matkaa kolmatta­sataa
aikuista ja lapset,lisäksi; niis­tä
joku määrä muunkin kiehsiä.
Näjrtelmä on kokoonpanoltaan
lauluineen y.m. vaibteluineen kau­nis.
.Luokkahenki ilmenee voimak­kaana
läpi näytelmän. jäJoppaosa
kuvaa Suomen luokkäsPdan alku­vaiheita.'
:
Näytelmän esityksen yPi sanoa
onnistuneen yli toiveiÖeni Todiste
vain siitä, että ihnoUcaalla yrittä­misellä
voidaan pieniillSkih paikka­kunnilla
suuriakin saada aikaan.
Niiden nuorten tyttöjen, jotka esiin-tjrivät
tämän„jiäytelmän: vaikeissa
osissa ja onnistuivat, voi sanoa
omaavan harrasta opiskeluhalua.
Sitä riittäköön ja tarttukoon sellai­sena
toisiinkin! '
Näyttämötyö onkin vilkkaassa
menossa. Virran Jussi pn rakenta­nut
näyttämöä, joten jseldnalkas
olla ^auttavassa kunnossa- Samalla
oä antanut auttavaa "kättä" näy-tehriiea
ylöspanossa. Suurten näy-i
;elmien onnistuminen on siitä todis­teena.
Mainitsen jo näin aikaiseen,
että lähitulevaisuudessa tullaan
esittämääntuo harvinainen näytel­mä
"Hinkeman'*.- Saapukaa silloin .
ähipaikkaisetkin ^ iatsomsan • tätä
•!r:-}J'lr':\'-
) Canadan pollar
LÄHETYSKULUTr
40e lähetyksistä alle $20.00,
betyksistä $20.00—$49.99,
ibetyfaustä $5Ö.00-r$79.99 :
( lähetyksistä $80.00—$100.(
26c ^ joluusc^ seuraavalta i
sadalta dollarilta.
Silik5sanom«]ihetylcsisl&
hetyskulut $3.50 IfihetyksUl
I Kfukid sähkSlihettykBet
suoraan Sadborysta Helshi
^ mana pSiväna _kain saapa
I pauden konttoriin.
Sudboryssa ja ymparistSlli
I voivat käydä Vapauden ko:
[ tiedostamassa erikoiskarssia
LAIVAPILETTEJX MYYDJ
TIEDUSTAKAA PILETTIÄ
Tehkää lähetykset osotti
VAPAUS,
Bos «9. SUbBURY. OI
Vapaudelle ottavat rahavi
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCfil OFE
816 Bay Street,/
Port Artfinr, Ontarii
DAVID HELIN
•ripaikkakunnllla Pohj.-Ont
A. T . HILL.
(ToiontP, Ont. — T a v a ^ v i
ain 957 Bro«dview Avie., ja
Boom 304,-95 King St., E .
uranutaftajanäytehnää. Siläk
renunnfe ^ U ä , kun maaUi
sen on sinirsodan aatossa,
M a » E ^ <6 p. pidetään n
Kset ittaroalt Suomen kommu
vsaGiMttJInn avustamiscks
monkseliisen työväestön 1
Suomessa on raskasta. Sitä
tetaar^ yalkoterrorin kaikiH
dolUa.-' trhratkaamme niukoi
«Mstamme heille sen kuin i
T . ' k . : i 9 p . haudattiin L A
kaivoBDOssa loukkaantunut j
bcncnnn sairaalassa kuollut
tasa !<englanninkielinen),
MKjnrariseuran rituaalien i
Tantoi varsin naurettavalt
tooBäisissa porvarien »cttrois
käroi työläinenkin, jonka 1
Ijysjraffleen täytyy teMä 2
Ja OTTBrallista kaivaiitotyööi
Iraomaa canad.alainenkin fa
mies, missä on hänen oikea
kansa. Vasta silloin k u n ha»
Canadan kaivostyöläisl
tossa. Tiedämme vähän y li
tuota ja muistakin salasc
mtrtta "Ben tiedämme, että T
vaTHteevan riistpjärjestelmäT
Vapaamuurarien seura vai
ti J i S u aika sitten miljoonar
ria maksavan filmin, jonka
tuifcsena on -hämätä katsojans
näkemään bolshevismissa s
sen Ja työ^^Ätönkin hyvlw
vihoTliBen. Samainen seiira c
tantanut. samaa tarkotusta ]
via M i ^ s i a hupmattavan nräJ
Fikkn nylkyri. Eräällä tää
vaDa Tcatvannolla touhuava
[ lainen tomtrahtori on lisännyi
kisääätcSnrjansa numeroita
parillasadalla dollarilla. . Tnoi
i maa .kSn niisti hänellä työa
den m l e ^ n palkoista.
I SSiS Imolimatta ^ ei näillä
I jillä ole subpoakaan uhrata
kun on kyseessä varojen ht
järjestötoimintojen edistän
Ollaan «aka vielä "järjestj
työläidä. Kaiken Usäksi yiel
misteHaaa «kiljua*', joskin
muka poiksön hraltaista. Oi
tarkistaa minkälaiset intress
laisia aineksia pitää, järjesty
työläisten mukana. — Kyösti,
Painimatto on vihdoinkih
valmiiksi. Ja pojat ovat muij
käydä ahkerasti harjptuksissa
ran jäsenten.väliset>paini^ ja'j
kilpailHt on päätetty järjestä;
maaliskuut^ ;Pamin»teen":%'^^te^
kolmessa satjaasä. Osanottajia
olemaan toistakjrmmehtä. ^äz
kaa että niistä muoidoBtuu
misen -arvoiset. Höyhensarja
dostuu alottelijoista, jossa tul
pahtumaan;: näppäriä liikkeitä
äyppyihin tulee useita osa
jia, ja tämä k i l p ^ u tulee ra1
maan sen kuka pääsee edust
I/evackiin sisämestarauskilpai
Lausun seuran pu<"'-"sta Idi
tov.R, Lindforsille .ä, kui
vutti urheilijoiden käytett
(harjotuksienjällce3- ) saum
olevan suihkun. .
Rientäkää • sank ' • joukoin
somaan seuramme , limaisia
ia hyppykilpailnja ^.letaän tj
leen kello 8. Paini- " i punnit.
pahtnu kaksi tuntia ennen ki]
ja. — N:o 2.