Vapaus, August 16, 1926

              IJo>95—1926 Maananiama» clofc lg:.p;nä-r-Monday» Aiigust^l6
UKKEENHOnfAJAN OSASTO
'Laaaen • AnriBsoB^ Alla?,
kirj.^elini MattsoiL, , ..
Kaunokirjalliset teokset ovat ha­lutuinta
kirJalUsnxittaivBiitä lukevat
kaikki sQkupuoleen ja puolueisim
katsomatta: Etenkin tässä' xnaassa
kustannetut teokset kuten; Pakolai­sena
ja monet muut ovat menneet
kaupaksi kuin lumi kanmllle kiville.
Kyt juuri ilmestynyt ldr4a "Lännen
Auringon Alla'* "kuuluu myöskin nii­den
kirjojen luokkaan joiden lenr
tyksessä ei asiamiehillämme ole
suurta vaivat^^v kun-, ijvaan V, 1^
tilata ja tarjota lukijoille, niin ne
varmasti tekevät kauppansa. "Eäx-jan
on k^jottanut naiskirjalijamme
jonka kynän tuotteita novelli- ja
romäani^Ua tuon tuostakin olem­me
saaneet lukea Toverittaren, ja
muiden lehtien palstoilla.
Kirja on sisältdnsä puolesta kau­nis
ja viehättävä' kuten sopii odot­taakin
silloin kun kertomuksen koh­taukset
ja Mahtumat loihditaan
esiin' ruusujen Iceskeltä. lännen au-
Tingon -alla, jossa rikkaitten loisto
on nhkein, mutta" luokkavastakohdat
sitäkin räikeS^mät. ,
Kirja ei ole liian ibitka eikä liian
lyhyt^ siinä on yli.ipo sivua ja ta-
.pahtnmat. on kerrottu ~ taidolla jous­tavasti,
joten se. . tempaa . lukijad
mukaansa heti ensi rivillä. ^
Tällä kirjalla ei ole ollut aiko­mus;
rikastua, 'on vaiavtahidotta tyy-dj^
ttää lukijain lukuhalua ja sen
vuoksiv on hintaldn asetettu perin
alhainen, ainoaäta^ 35 senttiä.
Kiirehtikää tilanksianne sillä painos
ei ole erikoisen suuri ja voi käydä
niin,rettä ei kaikille riitäkään.
Aslamiehille tavallinen alennus.
Vapauden Kirjakauppa,
Box .69. . Sudbury, Ont.
toimeenpaneva komitea. Lakon puh­jetessa
yritti vahemmistoliike räir-tää
lakon poliittisille raiteille, jär-j
jesti toimintakomiteoita, taistelu,
joukkoja lakonrikkureita vastaan ja
itsepuolustusta varten, varotti jouk­koja
johtajien kulissientakaisista
neuvotteluista ja tässä tilanteessa
mahdollisesta petturuudesta, heitti
tunnuksen, että joukkojen pitää kon­trolloida
-netivottelu ja, esiintyi i jyr­kästi
i>äänenvoston antautumista
vastaan ja antoi työläisille kehotuk­sen,
etteivät "jättäisi vuorityöläisiä,
kieltäytyisivät häpeällisestä kau­panteosta
ja kieltäytyisivät palaa­masta
työhön"; vahemmistoliike
heitti silloin joukoista suurta suo*
siota saavuttaneen . tunnussanan:
"Kutsuttava koolle lakkokomiteain
ja tounintakomiteain ylimäärien
konferenssi", jotta johtajat pakotet­taisiin
jatkamaan taistelua. Päät­tävällä
taktiikallaan veti,vähemmtb-töliike
jo puolelleen osan niistä työ­läisistä,
jotka aik»semmin olivat
kulkeneet n.s. "vasemmistolaisten"
tereen ptoletariaatissa,: että Keu.
vostovaltojen liitto avaisi laajat
markkinansa Englannin sosialistisel­le
teollisuudelle, että yleensä useis­sa
maissa, jotka nyt epätoivoisesti
tappelevat Englannin imperialismia
vastaan, Englannin proletariaatti
saisi' liittolaisia ja auttajia Englan­nin
taloudellisessa elvyttämisessä
sosialismin pohjalla. (Jatkuu)'
Port ArOnrin Dotisia
johtajien" perässä.
m) Englannin . kommunistinen
puolue «n ylee?isä kestänyt poliit­tisen
kypsyyskokeen.Minkäänlais­ta
arvostelua eivät kestä ne-yrit-teet^
cjotka tahtovat syrätä Englan-*
nin kommunistipuolueen ^^vallanku-mouksen
jarrujen^ arsenaalnn. IL
i :n tpk. oli aivan oikeassa: ykäaie-lisesti
hyväksyessään Englannin
kommunistipuolueen Kannan. ^ Eng­lannin
kommunistipuolue ennusti
taistelua kohden,. alunpitäen työnsi
ennusti taistelun tulevan ja ohjasi
joukkoja suurlakkooii, asetti vaati-^
muksen "kaikki valta '^Sneavostol-le'V
osotti vuorityöväen eristämisen
suuren vaaran, .-vaati siirtymään
puolustuksesta xhyökkäyksseen, jo
alussa heitti tnnnnssamm '*%sinta-listeja
puolustavan Baldw3nin hal­lituksen"
kukistamisesta, tunnussa­nan
vallan siirtämisestä paikkakun­nilla
toimintakomiteoille. Aivan oi­kein
arvosteli kommunistipuolue la­kon
likvideerauksen "suurimmaksi
rikokseksi", löi räikeästi "vasem­mistolaisia",
kehotti jatkamaan lak­koa
pääneuvoston määräyksestä
piittaamatta. j.n.e. Samoin olivat
aivan oikeat sellaiset lunnnssanat
kuin kaivosten kansallistuttaminen-ilman
korvausta, palkka • I l o p ä i v i l ­tä,
kapiCalistien lehtien lakkautta­minen,
itsepuolustusjoukkojen jär­jestäminen
j.n.e. Nykyoloissa pitää
Englannin kommunistipuolueen edel­leen
tukea vuorityöläisiä, paljastaa
johtajien petturuus, kaikin tavoin
auttaa vähemmistöliikettä Ja pon­nistaa
Icaikki voimansa tehdäkseen
puolueesta': Englannin ^kommunisti­sen
proletariaatin jouKkopuolueen,
yhä lujittaen 'asemiaan ammattilii­toissa
ja värväten yhä uusia puolus-taja-
kaadereita. Kommunistipuolue
oli ainoa johdonmukainen vallanka-mouksellinen
voima;, joka antoi oi­kean
linjan. Johtajien petturuus
ja afvojen suuri uudelleen arvioin­ti
luovat pohjan Englannin ' korar
munistisen joukkopuolueen kehittä-^
miselle.
n) Suurlakko vei Englannin pro­letariaatin
valtakysymyksen eteen T
se vei proletariaatin sen välttämät­tömyyden
eteen,- että kapitalismin
metodien vastapainoksi täytyy aset­taa
vallankumoukselliset keinot, jot­ta
-kapitalistisesta kaaoksesta pääs.
täisiin pois. Kapitalismi koettaa pe-lastaa
olemassaolonsa tuhoamalla
sodissa ja polkemalla työttömyyteen
miljoonittain ihmisiä, järjestelmälli­sesti
-alentamalla työväenluokan
elintasoa j.nle. Englannin kommu­nistipuolueen
pitää tehdä ohjelman­sa
tunnetuksi. Sen pitää osottaa
englantilaiselle työläiselle, että ai­noa
keino päästä ;ulos .nykyisestä
umpikujasta on työväenluokan voit­to.
Sen'~pitää osottaa, että kun. Eng­lannin;
työväki taistelee vallasta ja
kun se «n vallan vallottannt, on
rillä oleva vankka sell^puoli man-
Osaston lauliueara tulee teke­mään
matkan Intolan osaston ta'
loUe t k. 22 päivän illalla. Kaunis
elokuun kuutamoilta tulee varmaan
vetämään jokaisen silloin liikkeel-
Ie maotoinlda ja samalla voi silloin
pistäytyä Intolan osaston talolle
Icuuntelemaan Arthurin .osaston lau­lukuoron
esityksiä. Sunnuntaina e-lok.
22 päivä ollaan sitten kaikin
siellä. >
*'ICarjaIaD kaniiaksella". Varto-fcaa
koska näette ilmotuksen, että
näytellään kaunis laulunäytelmä
Karjalan kannaksella. Kappale on
kolminäytöksinen. Jokainen, silloin
zientää..haalille, sillä, mitään kappa­letta
ei nyt ole ollutkaan muuta­maan
aikaan, vaan on kaikkien an­nettu
vähän levähtää.
Lasten koulu. Naisjaoston järjes­tämä
lasten koulu on jo ollut taa­sen
ja mennyt. Koulu ei onnistu­nut
niin hyvii^ kuin olisi ollut toi­vottava,
sillä oppilasmäärä koulus­sa
olisi saanut olla suurempi. Mut­ta
kun ottaa huomioon, että nseamri
mat vanhemmat koettavat saada ke­säaikana
lapsiaan jonnekin maaUB
vähäksi aikaa virkistymään 'koulun-lomarajalla,
niin ei voi sitä kovin­kaan
paheksua, vaikka ei suurempaa
joukkoa ollutkaan. Koulu joka^ta^
pauksessa oli hyvä ja toivottavasti
tuottaa tuloksia ja lisää innostusta
ja oppia taasen ensi talveksi kun
aletaan säännöllitfen toiminta uu^
destaan. Oppilasmäärä, mikä kou­lussa
oli, seurasi säännöllisesti ko­ko
ajan ja tyytyväisesti koulua, jo­ka
olikin ilahuttava puolL
Suuret, ohjelmailtamat tullaan pa-.
nemaan toimeen t. k.- 29 päivä o-saston
talolla. Iltamat tulee jär­jestämään
lasten osasto sekä osas­ton
valitsema komitea. Iltamissa
tullaan etupäässä selostamaan Suo­men
työväenlehtien asemaa sekä
samassa tilaisuudessa 'kootaan ko-'
lehti. Suomen työväenlehtien avus­tamiseksi.
Pitäkääpä jokainen mie­lessänne.
Kuollut. William Jussila, joka
on asunut talossa n :o 201 Secord
St., kuoli St. Maryn sairaalassa t.
k. 10 päivä. Jussila oli 39 vuoden
vanha.
Katnvaunu tappoi lapsen.- Port
Arthurin katuvavtou ajoi lapsen
päälle Ford ja Brook katujen kul­massa
Williamissa." Lapset olivat
leikkineet BYancis-kaduUa olevalla
leikkikentällä ja lähteneet kotiin.
Päästyään ' katnvaunntielle olivat he
seisoneet päästääkseen 'katuvaunun
sivutse. Kun vaunu oli sivuuttanut,
oli joukossa ollut Oliver McKenaien
kuusivuotias poika lähtensrt liik­keelle/
ollenkaan huomaamatta että
toinen vaunu tuli toisaalta päin.
Vaunu sai-lyödä lasta niin pahoin,
että kuolema oli heti seurauksena.
Asiasta tullaan pitämään poliisikuu­lustelu.
"V
' Putosi kolmekjrninaentä jalkaa.
Majakkavahti Lewi Whipplc, "Rock
of V Age"-saarelta - putosi alas
kovalle sementtilattialle kolmekym­mentä,
jalkaa korkealta. -Hän oli
ollut laittamassa lamppuja ja sieltä
jollakin tavalla horjahtanut. Pu­donnut
tuotiin Arthurin sairaalaan.
Hänet löydettiin tunnottomassa t i ­lassa
lattialta kuin majakkavafatien
päällystö sunnuntaina meni' tavaili-s^
e kiertomatkalleen. He ottivat
loukkaantuneen heti; Ja^knlettivat
neUäk^rmmentä mailia pitkän mat­kan
täydellä voimalla ; kulkevalla
pienellä völjyv^n.eeUS, kaupunkiin.^
HnUniL v Norman Misiyo Williamin
puolelta; meni -tnverinsa kanssa ui­maan
-Mosqnite €reek*iin^ Kun han
oli noin 2Cf jalkaa rannasta, kuuli
hänenT toverinsa ..avunhnutoa^^j^^
kääntyi . heti paikalla . auttamaan,
mutta Norman' painui T pohjaan en-i
neukuin hän ehti ^paikalle. > Ruumis
saatiin ylös noin puolen tunnin ku­luttua.
Samasta ; perheestä :toinen>< poika
tuli'ammutuksi viime syksjrnä Hy-merissa,
joten vajaan vuoden aika­na
on kaksi menn3^ tapaturmaisesti
samasta perheestä. — J.^ > :
METSXTYÖL&ISTEN HUOMIOONI
Kaikkien Port Arthurin ympäristöl­lä
työskenteleväin V. metsätyöläisten,'
jotka kuuluvat joko L W. W:liit-toon
T. Um 120, tai L. W. L U:n
of C. järjestöihin (tai ovat niille
myötätuntoisia), kehotamme pitä­mään
kämpillä, missä työskentelet-tej
kokouksia ja valitsemaan .edns-tajanne
täällä Port Arthurissa pi­dettävään
yhteiseen paikalliseen
met^työläisfen edustajakokoukseen
(edustajiksi valittujen tulee olla L.
W. L U:n of Cänadaan tai L W. W.
T. U:n 120 jäsen).
Kokous tullaan pitämään tulevan
syyskuun 5 p:nä kello 10 a. p. 314
Bay St. (ylä salissa). Asiat ovat
tärkeät, sillä. on kysymyksessä yh­teiset
elinkysymykset, joten keho­tamme
ripeään toimintaan ja toi­vomme
runsasta osanottoa kokouk­seen.:
Yhtenäisen luokkataistelun*
puolesta:
Metsaiyomiehille
Ontariossa
"Olemme jiiuri/ainä ajankohdassa,
jolloin työntarjonta antaa oivan ti­laisuuden
kysyä parempia ^öehtoja.
Niitten toteuttamiseen tarvitaan en-neiji
kaikkea- yhteistoimintaa, ja t i ­lanteen
oikeaa: arviointia.
Siksi on tuotava ^metsämiehen tie­toon
ne näkökohdat, mitkä ovat
meille; eduksi.
Ensiksi olemme siellä täällä jär­jestäneet
kokouksia, joissa on ase­tuttu.
kiinteästi • vaatimaan alinta-palkkaa.
Niitä ~ vaatimuksia- kun
emme unohda 'työmailla, niin /Cilloin
saamme i kourafuatuntuvan hyödyn;
ja myös intoa uusiin yrityksiin jat­kuvasti.
.
Jokaiselttt metsämiehellä on tuo­reessa
muistissa se< alennustila, mis­sä
on sai^tu olla, »siksi useat koet­taa
pysyä - pois- työmailta, kunnes
palkat nousevat.^.
Siihen on tällä kertaa edelly­tyksiä.
Elonkorjuu alkaa. Samoin Que­becin
> rakennustyöt lisääntyvät tä­män
syksyn kuluessa.
Nämä .on seikkoja; jotka voim^
me laskea eduksemme. . Siis. roh­keasti
eteenpäin.On esimerkkejä
olemassa menneeltä 'ajalta, joista
tiedämme, ettei kysymättä mitään
saada.
Tuleva toiminta'vaatii alotekykyä
ja rohkeutta; päästäksemme paUtka-xason
kohottamiseen. Samalla me
voimme lujittaa järjestömme toi­mintaa,
kehittää itseämme paho­jen
päjvien varalta;
Ei T i i t ä että : kysymme palkkaa.
^ siiiPiii^^M
MENO VWP^NIPEGIIN
\ $15.00 tähän lisäksi eteenpäin .'mentäessä %
\ centtiä mailUta ^ i U e paikkakunnUle ,M&nito^
> V hassa, Saskatchevranissa . j a Albertassa, -^kuuluen
\ siihen Edmonton, Calgary ja BlacLeod. ^ [
Tiketit ovat hyiiä elökami, 18 j ^ :
192C» ja elokuun 31 i^:l^f;
TCaikilta asemilta iUgoma Diätrikista, Sudburireia'r,'^
j a sen^ itSftuolelta-^sekä asemiKa SfaetHerista Sttd-'^^ ;
lisätietoja saadaksenne, kysykää keiieltä tahansa Can* Pae»
As:entilta«
MATKUSTAKAA CANADIAN PACIPiCIA
L. O. TREMBLAY^
r Dictrict Passanger Agenl^ l^orth Bay^ Ont
"m
vaan meidän' -o^^^^^^ torjumaan
kaikki 'huonbä^m^^
aina • ovai' • täiy Sil^i tarvitsem­me
yhteistyötä, järjestömme L. W.
L W. W. T. U:n 120 ja L. W. L Um I. u . of Canadan luomiseksi sellai­seksi,
että metsä- ja sekatyömies
tuntee s^pmaicMTO
lä vaikeul»ia,vy
esteitä ei ole. ; jokainen kohdaltaaii
asiaamme ajamfum.:^ ";
of (Kanadaan
yhteinen keskuskomitea.
CANMORE, ALTA.
Taalta Canmoresta ei ole näky­nyt
uutisia pitkään: aikaan sanoma
lehtien palstoUla. Mutta ehkä sii­hen
on ollut syynä sekin ainakin
nyt viime aScoina, että on käytetty
meitä liian ahkeraan- töissä, joka
on harvinaista näillä hiilikämpillä.
Mutta nyt näyttää jo taas siltä,
että ruvetaan saamaan enempi ai­kaa,
koska jo tämä viikko tuli nel­jän
päivän työllä valmiiksi.
Sanotaan, että äärimäinen ponnis­tus
"väsyttää henkisestikin" ja luu­len
sen; pitävän paikkansa, - ainakin
siitä päättäen, että meidän yhteis­toiminta
on ollut viime aikoina lai-meampaa,
kuin mitä se on ollut
pitkään aikaan. Mutta ehkä se sii^
tä taas- virkistyy, kun saadaan e-nempi
lepoa .ga aikaa.
Äkaiiiaen kuolema rvieraili paikka^
kunnallamme, 'vieden yhden tove-
*xeistamme ja aivan odottamatta,
nim. Gusti Paavolan. Hän kuoli
nukkuessaan sydänhalvaukseen ko­tonaan
28 p. heinäk. kenenkään
huomaamatta^ Hän. oli tavallisuu­den
mukaan ollut yön työssä - ja
työstä palattuaan mennyt nukku­maan
aamulla yhdeksän tienoissa.
Jilutta kun hän ei herännyt samaan
aikaan kuin oli ollut hänellä tajui­na,
niin hänen vaimonsa alkoi pit­kästymään
ja meni yläkertaan, jos­sa
Paavola nukkui, katsomaan. Mut­ta
vaimon suureksi hämmästyksek­si
Gusti oli nukkunut iäksL
Hautaus toimitettiin 31 p. heinä­kuuta
lukuisan joukon saattamana.
Niin se loppuu raatajan elämä.
Kuolla joutaa, mutta ei sairastaa,
joka on poikkeiis luonnonlaista,
mutta ei meidän: nykyisen yhteis­kuntamme
laeista. Raatajan on
jakisaa. Mutta kun loppuu voimasi,
pakko ponnistaa niin kauan kuin
niin sUloin sinun on. kuoltava. Si­nun
terveyttäsi harvoin haetaan ul­komailta
lukuisien lääkärien saat­tamana
erikoisilla laivoilla. Mutta
Maanviljelyskommuna
Työn tiedonantoja
-. Pitkän.'' Vaitiolon' jälkeen huomaur
teta«n M. V. K. Työn jäsenille,
että nyt vasta edustajamme pääsee
matkalle' elokuun 11 päivä 1926.
Vastauksen viipyminen on aiheut­tanut
tämän viivytyksen. Mutta yl­lämainitusta
päivästä lukieh kaksi­kymmentä
vuorokautta, voitte ru­veta
seuraamaan tietoja mitä mei­dän
oh tehtävä. Ja tämän ajan si­sällä
toivomme jokaisen, joka cn
valmiina matkalle, milloin vaan il-mottamaan
tänne kirjfcclläi että täfil-lä
tiedetään paljonko jäseniämme
op^ valmiina asioittensa puolesta.
Myöskin on meidät^ saatava seU
ville onko jäsenissä minkäänlaisia
taiteilijoita! Kaikkien, jotka osaa­vat
soittaa soitin^, on siitä ilmotetr
tava toimeenpanevan komitean jä­senelle,
Ade Laatikais^le osotteel-la:
620 Belgium Ave. Montreal,
Westmont, Canada^ Kun saatujen
tiedotusten perusteella on.saatu 8el<
vyys jäsentemme soittoharrastuksista
ja siitä, minkälaisia soittimia heUlä
heillä on^ tullaan heidät järjestä­mään
tarpeen mukaan, että saadaan
tarkotustaan vastaavaksi ja muo­dostetuksi
yhteen sopivaksi. JOB jä­senet
omaavat soittimia, niitä ei ole
mukava hävittää, sillä niitä vaihte
lemalla saadaan muodostumaan ko­konaisuus,
joka vastaa meille tar­koitustaan.
kierrellen,' loppui pituudestaan huo4
limatta iltaan; ja pihdoin «li kello
yhdeksän kulmilla, jolloin voin, läh­teä
tyttöäni tapaamaan.
Kierreltyäni hetken komeaa tar
loa, jossa kaviaari; samppanja ja
kultani olivat, ja tultuani siihen
käsitykseen, että väki oli poissa,
koputtelin kyökin ovelle Ja sain
hymyilevän tyttölapsen aukaise­maan,
joka selitti; että kaikki
hyvin: väki on poissa Ja me olem­me
kahden. Hän vei minut huonee­seensa;
jossa aloin rauhattomana
katsella Jcaikenkielisiä keittokirjoja
Ja tarkastella ympäristSäni, mtasä
näkyisi kaviaaritarjotin ja välkkyvä
samppanjapullo. Mutta' niitä ei nä-kypyt,
eikä kultani ollut > tietääk-seenkään
illan pääohjelmasta; her»
kuista, vaan jo kautta rantain huo-.
mauttii että olemi^e kahden koko
talossa. Itsesäilytysvaistoni esti mi­nua
: paljastamasta uteliaisuuttani
kysymällä, etkö aio tarjotakaan mi­nulle
mitä lupasit. Mutta kun hän
Jopulta kysyi olenko sairas; vai mi­kä
minua vaivaa, niin änkytin: se
Tulkoon tässä mainituksi, että i5aviaari ja samppanja. Aivan oi-edustajamme
vie jäsenluettelon mu
kanaan; Mutta vielä jätetään jä^
seneksi pääsy : avonaiseksi. Että
jos on pyrkijöitä^ voivat pyytää
jäsenhakemuskaavaketta ; ja sen
kautta liittyä jäseneksi talouteem
me..
Kirjeenvaihto tulee tapahtua osot-teella:
M. V. K, Työ.
1S4 Liverpool St.,''Jamaica, L. I.,
New Yorki
KAVIAARI JA SAMPPANJA
Kirj. Ertcki
olet kai kuullut, että eräänlaisia
ihmisiä kuljetetaan yllämainitulla
tavalla. — G. M.
CONMEE, ONT.
Erittäin harvinainen tilaisuus tar­joutuu
meille, kun North BrancVin
toverit tulevat vierailemaan Con-meen
haalille lauantaina elok. 21
päivänä. (Katso ilmotusta tästä
lehdestä.)
Tämä bn ensi kertaa kun edellä­mainitun
osaston toverit vierailevat
tällä paikkakunnalla, ja siksi olem­mekin
varmoja, etteivät he tuie
"tyhjin käsin" ensi kertaa kylään.
Mikäli olen: saanut tietooni, on oh­jelma
ISrittäin arvokas ja erittätn
valikoitu,^oten menemme jokainen
kuulemaan ja näkemäin mitä heillä
on tarjottavaa.
^ Siis elokuun 21 päivänä Conmeen
haalille jokainen ken kynnelle ky­kenee.
— Saku.
Istoisuae eräänä kauniina iltana,
kultaseni ja minä, erään, puiston
penkillä katsellen puiston k i e l lä
pallojen kanssa hääriviä ihmisiä.
Aurinko oli vielä - siksi' korkealla,
että puiden latvat kyl]^wit sen kul­taisessa
valossa, ja vaikka varjot
olivatkin Jo pitkiä, / niin kumminkin
oli HU» valoisa puhua lemmestä,
ja siksi- kulutimmekih 4;yttöni ja
minä aikaamme juttelemalla minkä
mistäkin, joutavista pikku seikoista.
Kaitaseni, joka, kutein ^ l l ä hyvä
tapa vaatii, palveli piikana, kertoili
liika paljosta työstä ja kovasta kii­reestä,
ja minä, jaaka jfiäasialli-simpana
tehtävänä tm <tyhjäntoimit-
^tanuneo, valittelin työttömyyttäni
ja aikani pituutta. Onnittelin ar­mastani
kiireestä, sillä siitä on aina
pennin toivo. Mutta hän sanoi sen
olevan - vastenmielistä, kun aina saa
juosta tukka putkella kyökin ja
ruokasafin väliä. Sano! eilen illalla­kin
olleen jotkut pidot, jolloin sai
kantaa' samppanjaa, kaviaaria ja
muita herkkuja kantamasta pääs­tyäänkin.
—
Vaikka kuuntelinkin puoliksi ha*
'jamielisenä noita -minulle outoja
kyökkipaolen asioita,' niin heräsin
heti kun kuulin mainittavan jotain
samppanjasta ja kaviaarista. Ky­syin
hiukan- ällistyneenä, että syö­vätkö
ne kaviaaria ja juovat päälle
samppanjaa?
oikein rikkaat ihmiset? Isä antoi
ulos tietonsa ja selitti, että.' rikkai­den
parasta ruokaa on kaviaari ja
heidän paras juomansa samppanja.
Kysyimme josko isä' on niitä kos­kaan'
saanut, johon pappa vastasi,
ettei ole saanut, mutta on nähnyt
nuorramiessä erään merimiehen, jo­ka
oli maistanut molempia. Tähän
loppui isän .tiedot noista' merkilli­sistä
aineista, ja lopun kehittäminen
jäi oman mielikuvituksen tehtäväk­si,
joka muodosteli kaviaarista ih-meitätekevän
ruuan kuin pantentti-lääkärien
lääkkeet Ja samppanjas­ta
jonkinlaisen taikajuoman^ jota
juodaan vain silloin, kun keisarit
tarjoavat ja kuninkaat ovat vie-jaana.
..
Syvälle näihin muistoihin olla va­jonnut,
kun -vierustoverini pukkasi
kylkeeni, katsoi pitkään . ikäänkuin
moittien miksi hänet unohdin ja
kysyi, "että mikä sinut sai uneksi­maan,
sekö samppanja Ja kaviaari?"
• — Se, vastasin huokaisten.
— Etkö sinä ole niitä koskaan
maistanut?
— Minäkö, minäkö itse?
— Niin juuri/ sinä, sinä.
— Olen joskus lukenut romaa-kein;'
sanoi kultaseni, olin Jo aivan
unohtanut. Varto hetkinen, niin
haen kellarista.
.Huokaisin.helpotukselta,; Ja.^sar
noin kaikkein suloisimmalla äänellä:
hae kultani, hae. Lämpenin vielä
niin paljon, että halasin matka­eväiksi
kellariin menijää.
Vedettyäni ^ l^ermojen rauhotuk-seksi
pari sätkää, tuli tao herttai­nen
olento, kellarista kädessään lau­tanen.
Jossa oli Jotain merkillistä
ainetta,. Jonka arvasin kaviaariksi
JB lasi täynnä hurmaavan iiäkö^tä
helmeilevää nestettä; Joka varmasti
oli sitä toista. Hän laski ne pöy­dälle
eteeni j a sanoi lakoonisesti:
tuoQsapa olisi.
Vaikka tapoihini kuului koettaa
olla kohtelias, niin en muistanut
,edeB kiittää, niin paljon olin pois
radaltani. .Kiersin vielä yhden sät­kän
Ja koetin ahmia ensin silmillä­ni
niin paljon kuin suinkin noista
Jumalanviljan huippusaavutuksista,
j a tunsin';yht'äkkiäplevani tavat-,
toman pitkällä maailmassa. Muistin
isäfaarid, Joka oli vain xerran näh­nyt
miehen. Joka on syönyt noita,
kuten minäkin hetken perästä; tulen
tekemään. Koetin valmistaa itseäni
tilannetta- vastaavaan henkiseen vi­reeseen,
kpten uskovainen. Joka rip­piä
ottaa; Ja mietin otanko ensin
syötävän vai. juotavan ja tulin sii­hen
päätökseen, tttä syön ensin ja
juon päälle. Tunsin itseni mui­naiseksi
Luculliikeek^i, joka vierai­lee
toisen Luculluksen luona. Sil*
suoittiiii
Kurssi Ssomen Hartiraa
'.li-
•«''•1:"
Canadan DoUarista ^
UUflBTYSKIILtlTt
40e l&hetykBlaU alle «80.00* 60e
lähetyksistä «SO.0O-~$69.99, 76o
lähetyksistä «60.p0-~99.9e Ja «1.00
kaikilta «100.00-^fkld sitä suurem­milta
l&hetyfcsfltfi.;
SUi&a«aMmanUi«tylttUIe OB kolot
18.60.
Sttdburysaa ja ympUrlstSlli asuvat
voivat' käydä ^ Vapatfden : konttöriis»^
tehdUa
-M
m
sooraaa SndbiuTBta
asua pltvinä' nin saapavat ,Viii-paadea
kontforlin.
LAIVAPILBTTEJX MYYOAXN. ,
TIEDUSTAKAA PILETTMSIOITA
* «TfeliU&metFkiet otbtirälla
VAPAUS, j
Boa «9» SUDBURYr ONT. '3
*8e ei mennytkään pSydäOe, vaan
suvaitsi pudota lattialle,. pit|len hiv-(
veää melua. Saxnassa aUcoivat' äa* \
keiset: adceleet arveluttavalla vavli^^^i
dilla lähetfr ovea, JöUoSn 4ainntaid
neovoi minoa .ottsmaaa hat^pi' J a ;
rientämään pois, Silmänrfipäykses- 1
sä olin hattuinen!' «vonaisella ifo <:
kanalla. Josta iilos, tai oikeaoni^
alas. Mennessäni kerkesin vajhi heiSU
tämään JäähyväissilmSyksen p^sääl^
lä helmeUevään lasiin, .lattiiOIa > - '
päftviin lautasen palasiin .JA nildeii
seassa olevaan herklraun, Jonka JSI-l(
c^en putosimme, hattu edellä' Ja
minä perässä hattuni päälle Johon­kin''
piikkiseen pensaaseen.. . S i i ^ .
'mahdollisimman - - pian v -'narkaBtaökse '
Ja kadolle, Jossa vasta ehdin teke>
mään ensimätset havaintoni, Jotka ^
olivat: uusi korppuhattuni oli HU
teä, polveani pakotti Ja minun täy­tyi
nilkuttaa. Lähdin nitkottamaan
kdhti * lähintä katovaunopysäkkiä.
En voinut panna hattuvainajaa pää-häni,
vaan pidin sitä kainalossani*
Ja koetin näyttää fltakävelyllä ole­valta
herrasmiefaeltä. Kilkutin to-sin^
Joka vähensi arvokkuuttani*'
mutta lohdutin Itseäni sillä, että on­han
niitä ntlkkujakin herrasmiehiä.
mm
mmm
'mmmm'
iieista, että semmbisia on, selitin
ja huokaus tuh' taasen. -
' — No kuules, tule meille huo-o.....,,*.-..,-
». Tietysti?' v^*si \llalla kun väki lähtee pi^i- ;uure'n siirrönrVbJentää^Mn, kun
piikaseni, silfä hehän ovat rikasta l " ' " ; / " " . yk«|n kotona ja jär-väkeä.
loin tyttöni herätti minut, kysyen Ja kaikki meni hyvin, kuftnfeserääs-:
hyvin arkipäiväisellä tavalla; mikä rsä kadunkulmassa seisoi poliisi^; Jo-S sinulla taasen on ja katsoi ikään» j_ka heti sieltä. 3^^^
kuin tahtoisi sanoa, että olisihan mänsä? minun kovaa kokeneeseen
tässä muutakin tekemistä, mutta l i - olemukseeni. Kohotin ryhtiäni i a
säsi vain, että kello on jo puoliyksi- koetinpa huolettomasti vihellelläkih^
toista? I mutta esivalta katsoi vain' Ja kun
En voinut laskeutua niin arki- \ «eurasin katseen suuntaa, niirt hoo-päiväiselle
tasolle, että / olisin sei-' «»a»'*» «en »pysähtyvän pakottavaan
laiseen kysymykseen Vastannut, i Poiveeni. Jrf nyt-vasta äkkäsin, et-vaan
otin lautasen suurella varovai- ^ housuni polvi oli halki. Parhaat
suudella käteeni, aikoen tehdä tuon hoosuni olivat pilalla. Tämä olisi
m
i i i i i
jestän sinulle niitä molempia, kos­ka
sinä niistä mainittaessa noin
haaveisiin joudut, sanoi kultaseni
leikin välke silmäkulmassaan. .
Sinäkin olet siis nähnyt samp­panjaa
ja kaviaaria, kysyin tove­reiltani,
katellen kuin näkisin hä­net
ensi kertaa? - Minä en kyennyt sanomaan mi-
-• Kultaseni on katsonut minuun; tään, katsoin vain hetken, tuohon
monella tavall^, mutta silloin hän suuren lupauksen tekijään jä pai-katsoi
minuun ikäänkuin olisi epäil-| noin sitten . hänen huulilleen kuu-lyt
henkistä tilaani ja hetken kuluttua . man suudelman, kuumemman kuin
vastasi painavasti: "Tietysti olen näh- f silloin kun rakkauteni tunnustin,
nyt ja maistanutkin molempia," I Puistoon oli siihen mennessä eh-talon
edestä kuului aqton surina,
i*Jolloin tyttöni hypähti pystyyn ja
säikähtäen kysyi: joko ne nyt tulevat?
vienyt viimeisenkin ryhtini, mutta
kun ihminen kokee suoria petty-,
myksiä ja kolauksia^ Ja monta pe-'
T ä l l i n , niin lopulta /^äy kaikki"
Sainppanjaa Ja kaviaaria, mu-i ti nyt pimeä. Pallonpelaajat olivat j kuin tulisilla hiilillä, sillä emme
Jäimme odottamaan asian kehi- yhdentekeväksi. Niinpä minullekin,
tystä, minulla lautanen vapisevassa j Siiioin tuntui yhdentekevältä Josko
kädessä. Ja aivan oikein, vierei-1 «»»valta otti tai Jätti. Ja esivalta
sen huoneen ulko-övi avautui ja' J^ttl rauhaan,? A
kuulimme naisen askeleita, jotka' "««n. Joka vei väsyneen matkamie-pysähtyivät
ftvemme taakse halliin,^en kotiin. Jossa uni piti huolen lo-luultavasti
päällysvaatteita riisu-; posta. Nukuin kuin tukki Ja näin
maan. "Rouva," kuiskasi kauhistu- samppanjasta Ja kaviaarista,
nut kultani ja molemmat olimme Seuraavana päivänä kysyin: pu-tisin
itsekkeni. Ja toverini kyseli vaeltaneet poi*, -puiston keskus Ja! odottaneet talonväkeä kotiin ennen-, J»®^"»®"» rakkaaltani, kuiiAa hän
jotain, että'mitä merkilUstä siinä j käytävät olivat tyhjänä, ainoastaan (kuin myöhään yöllä. Muistin että ; ^® vastasi: mitä
on, mutta en enää kuullut jhänen j.penkeillä puiden siimeksessä istui j kello on pian yksitoista Ja vielä
isanojaan, sillä olin vaipunut kauas j hiljaisia pareja, joilla kaikilla. oH) muistin nuo kauheat kertomukset.
: se si­nuun
kuulua, ja löi pnbelimen kitn-'
nl. Ymmärsin että olin saanut
merkillinen halu istua ipahSollisim- 1 joita minulle kerrottiin kun tulin j P"^*J«it ^ ^ a a l t a ^
man lähellä toisiaan. Meillekin, ar-' vanhasta maasta. Niissä kerrottiin * huokaista, huokaista
maalleni ja minulle, ilmaantui sil-i mitä seuraa tytölle fa pojalle, jotka t , \ ' ^
temmeltäessä tuli mieleeni, että mi-hoin muuta paljon tärkeämpää po-J tavataan kymmenen Jälkeen kahden } Ykri hyvä puoli'i Jutussa oU^^n^
tä syövät ja juovat rikkaat ihmiset, 1 huttavaa, ja tehtävää kuin kaiken keeken epäilyttävissä oloAihteiHsa^ 'mittäinijos joskus saan j^^^^
muistojen ma^le! Muistin kuinka
ennen paitaressuna velipulikoiden
kanssa köyhän kyläsuntarin mökissä
sellaiset, joilla on oikein paljon ra-' maailmafi samppanjat ja kaviaarit
haa? Arvailimme nenät -vastakkain
tätä probleemia, kntetf kaikilla puo-linälkäisillä
paitaressuilla on t^ana
arvailla. Ja kun, omat tietomme
eivät ylettyneet niin pitkälle, niin
'käännyimme isämme puoleen kysy­myksellä:
Mitä syövät ja Juovat
yhteensä. Mutta yöllä, heti kun olin
ottanut jäähyväiset kyöklnoven • ta-
Omatuntoni ilmotti minulle, että lao. Ja herra siunaa < meille löpsia,
nykyiset olosuhteet ovat epäilyttä-1 Ja ne kysjrvät minulta, mit^' on
viltä tuoksahtavia, ja henkisten sii­kana,
muistui taasen - mieleeni nuo mäini : edezpä, alkoi vilahdella' po-merkilliset
aineet, joita iiesin seu­raavana
iltana saavani, r'
Seuraava päivä, Jonka pituutta
kulutin pallohuoneiBsa Ja katoja
liisejä,; tuomareita, pappi ja pakol­linen
avioliitto. Käteni alkoi Vä- „
pistä entistä enemmän ja kun ^yri-rta eri kerro enempää, en sitte* mil-tin
laskea laatasta pöydälle, niin lään. . ^w ' ^u'f
samppanja Ja kaviaari,'Itiin'voin 1 he
heille kuvajUa J9 sanoa,^ että ' m«k, '
lemmat ovat kerran fileet muutat , ,
ro an tuoman päässä nenästl^tii, mxU ,
m