Vapaus, September 3, 1926

              Sivu 2 Perjantaina, syysk, 3 p:nä—Friday, Sept, 3 No. 103 — i92fi
VAPAUS .
Canadan saomalaisentypväestdn ainoa aänenkanoattaja,
iliae|*yy Sirdbni^rsea, O n t , maanantina, keskiviikkona
Ja perjantaina. ' -
;S . G. N.E I L . T o i m i t t a j a t s ^ Y i - v ^ •
V VAPAUS ( U b e r t y ) ^ - ,%y'
„ The only organ o f F i n n i s h Wox&ifäixL.fiäi^a. Pnb-lisbed
i n Sudbury, Ont., eyery ••ll6nd6Ljj,. yfeäpesdaj
and Fridav.,
:-u ,. , , . ,. - . ^ , v , - 'A:_ry:7!:::z'^^.... .—
Registered at the Post Office Departmeht^ .'Ottawa,
aa seeond ifilass matter. '/,r.-
T I L A U S H I N N X t . - , ,,
; Canadaan yksi vk. $4.00, pnqU vk;'$2.85,. kolme kk. f 1.50 j a yksi kk. 75c -V- ^ ^ - k A , v i
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, ykä* v k , JJ6,60,'P»O1I, v k .
$3.00 jtf-koitte kk. $1.76. -/^j. L-Tilauksia,
joita ei seuraa raha, e» tuUa" lähettämään,
p a i t a asiamiesten jo^Ha on taklaukset.
I L M O T U S H I N N A T V A : ^ A U D E $ S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta-, $2.00 kaksi kertaa.
" Avioliittoonmeno,. ilmotnks^tv^SOc .palstatuuma.
NimenmuutosUmotnkset 60<».ker^; '$liOO 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00-. kert?,$2100; 3. kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 Jtertaa,' $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.0ajr*^rta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai m u i s t p v ä r s y j ^ . ^ " ' , ^ ' ,
' Halntaantiedot j a . osoteiIid6ttASet 50c kerta, $1.00
kolmTe il^akpeäritsaialm. ottajien j a ilmötua^enttuurien on, v a a -
Jjttaegga^ lähetettävä ilmotnyMnta ;^ukate€n..
Vapauden konttori j a t o h n i t u $ : L i b ' e i k y B l d g Lome
St. Puhelin 1038. 'Postiosote; Btfx 60, Sndbury, Ont.
" G e n e r a l advertising^ rates^ ,^<f per c o l . inch- M i -
nimnm charge f o r single insettiöjt. 76c. The Vapaus
IB ; the best. ödvertisin^ medium' ' a m o n g the Finnish
Pcople "in Canada. • .
•'.••Joä ette milloin /tahansa- saa' vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne/ kirjottakaauttdjelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä. .
J . V. KANNASrO. Liikkeenhoitaja.
Kahdestoista kansainvälinen nuori-
- sonpäiva^
on Icansainyälinett-uiipfisonpäiya? Mitä mah­taa
se. merlcita koko maailnlaft, nuQrille rtyöläisille? '
• " Historia, päivämäärineeöfjartppahtumineen, on jos-itqj
porin ifcävystyltäväS.jjf ^utta Tmei luokkamme
historia on rikas lapauksist^ *-^^n^jälke^n, kun maan-viljeiys-
ja tehdasproletajpiaalti aJkbi" kristalloitua luo-
^ f e i yhteiskunnassa,' oif'iSe ponnistellut jokapai
taisteluissa. • '
Samaten on meidän, iraörisonfiaita. Vallankumouk-seiliseii
sosialistisen nuorisoliikkeeri: nousu ja vakiintu­minen
seri varhaisimpina/(.jpSi^<iriä 'Osotti historiallista
tehtävää; tnikälankee nuärfediikkeemttie osalle prole­tariaatin'historiassa.
Alkuaskeleet
Vuonna 1907 muodo«liEttti!nv,S|MttgajEtissa sosialistis­ten
• nuoriso järjestöjeril^^^^
vallankumouksellinen järjestö — Karr Liebknecht yh-ienä
sen johtajista. Tämä oli ensimäinen tarkotuksel-taan
vallankumouksellinen^ kansainvälinen < nuorisojär­jestö.
, ' , ^ .'.V r •
' Sosialidemokraattls^ii * Jcapsdiiiyälisen takaperoiset
reforriiistiset voimat ^.pdkäsivat -nuorison ottamaa kan­taa.
He~ onnistuivat iUonin paikoin horjuttamaan tätä
järjestöä. Eipä edes-1910, jojloin;;pääoman kansain-,
väliset riidat uhkasivat työväestöä sodalla, tehty yritysr
takään työväenluokan vnuorison kansainvälisten siteiden
ja yhteyden lujittamiseksi^..
Maailmansodan sytyttyä annettiip kuitenkin merkki
nuorison voimien yhdistämiseksi. Vuoden 1915 Bernin
kansainvälisessä, nuorisokonferenssissat hyväksyttiin so­danvastainen
katita ja tiiiomittiin .kiihkoisänmaallisten
työväenjohtajienpettui;iius..Monissa maissa erosivat
. nuorisojärjestöt aikuisten puolueista ja Joivat itsenäi­siä
vallankumouksellisen, nuorison järjestöjä. Monissa
maissa loivat nuorbojärjestöt poliittisen agitatsionin
kautta pohjan tuleville kommunjstipuolueille. Bernin
konferenssi oli lähtökohtana vallankumouksellisen työ­väenluokan
nuorison järjestäytymiselle taisteluun ka­pitalistista
imperialismia ja sen huomattavimpia seu­rauksia,
sotad ja •miEKärismia vastaan. '
Ensimäinen nuoTisonpäivä
Oi
Juuri lämäri hävityksen, sodan kauhujen, reformis­tisten
työväenjohtajienvgrarikon ja imperialistisen teu­rastuksen
päivlnS"'syntyi ensimäinen kansainvälinen
työläisnuorisonpäiv^..ff Se' syntyi selvänä tarkotuksis-taan.
Se nostatti urhoollisesti ja vilpittömästi sotahuu­don
nuorison ja.sosialistisen yhteiskunnan puolesta tais­teluun
sotaa ja kapitalismia, vastaan.
Näihin. kapinQit3ijain ja mielenosoltajain pieniin
ryhmiin Ranskassa • ja Saksassa kohdistetut vainot ja
sen johdosta koetut kärsimykse: muodostavat kunniak­kaan
lehden liikkeemme historiassa.
Kansainvälinen järjestö
Marraskuun 20 päivänä 1919 muodostettiin Berlii­nissä
kommunistinen "nuorisokansainvälinen. Lenin ja
Liebknecht ;oUva't kumpikin innostuksella seuranneet
nuorison järjestäytymistä. -Liebknecht oli antimilita-ristisella
ja ammattiyhdistysten taloudellisella valisla-mis-
ja ^ärjestämistyöllääh auttanut nuorisoa. Samoin
oli Lenin tehnyt antaen apua ja neuvoa.edustajille hei­dän
lähtiessään vaaralliselle pyhiinvaellusmatkalleen
sodan jaloissa, olevassa' Eöropassa, silloin kun tehtiin
ensimäisiä yrityksiä • työväenluokan nuorison kansain­välisen
järjestön luomiseksi. _^ :
Kansainvälisen perustettua ilmeni nuorisoliikkeessä
uusi kehityskausi. Liike muodostui yhtenäisemmäksi,
kurissa pysyväksi, järjestelyksi j a tulokselliseksi kan­sainväliseksi
liikkeeksi. Nyt ei enää ollut irtonaisessa
yhteydessä j a itsenäisesti, monessa tapauksessa vastak-iaisestitoitnivia
nuorisorylimiä, vaan lujasti yhteen lii­tetty
maailmanjärjestö nuoria kommunisteja. Sitten
vuoden 1919 ön liike kasvanut yhä suuremmalla menes-jtyiiseUa.
Yli 3Ö maailman jolitavimmassa' maassa,»
kaikkialla minne kapitalismi on vaikutuksensa ulotta­nut.
Kiinassa, Afrikassa, Ranskassa ja Canadassa, on
nyt kommunistisia nuorisoliittoja, joiden. .yhteinen jä-*
senmäärä'nousee yhteen; ja puoleen miljoonaan. Nii­den
rinnalla on lasten, nuorten pioneerien liike, joka
kytkee mukaansa noin -kaksi miljoonaa lasta. Nämä
joukot ovat tehneet jo sivuutettuina päivinä ja-lekeyät
jatkuvasti edelleenkin työtä, .tehdas- ja maanviljelyspro-letariioatin
nuorison kedcuiidessa niin tahJudelHsella
kuin poliittisellakin alalla. Niiden toiminta työläisnuo­rison
valistamiseksi ja erikoisesti antimilitaristinen va­listustyö
on' kantanut tuloksia. Kapitalistmen yhteis­kunta
pelkää sitä. Siitä on todistuksena lukemattomien
kommunististen nuorisoliittojen jäsenten vangitsemiset
Ranskassa, Puolassa, Saksassa^ Englannissa, Suomessa,
Rumaniassa ja jopa täällä Amerikankin mantereella.
Käännös vasempaan
Nykyiset päivittäiset tapahtumat, kaikenlaafuiset
kansainväliset sopimukset ja toisaalla tapahtuva kil­pailu
kapitalististen maiden asestautumisessa, viittaa­vat
vääjäämättömästi uuteen suurteurastukseen maail­massa.
Kapitalistiset maat yrittävät saartaa Neuvosto­liiton
sotilaallisella^alalla. Nuoriso joutuu yhä suu­remmassa
määrässä militarismin ja kapitalistisen riis­ton
uhriksi. Canadassa on proletaarinuoriso vielä
meidän vihollistemme vaikutusvallan piirissä^ kirkouj
koulujen ja sanomalehdistön lumoissa.
Mutta maailman nuoriso kääntyy vasemmalle, he­rää,
avaa silmänsä ja. ryhtyy taisteluun. Tälnä tulee
Canadassakin yhä ilmeisemmäksi päivä päivältä.
Tänä kansainvälisen työläisnuorison päivänä me
teemme katsauksen toimintaamme, katsahdamme taiste­lukentälle,
lujitamme otetta, valmistumme uusiin teh­täviin
ja tulemme varmoiksi lopullisesta voitosta. Mei­dän
tehtävänämme on harjottaa valistus- ja järjestämis-työtä
kaupunki- ja maaseutunuorison keskuudessa; ve­tää
työläisnuorison suuret joukot kommunisniin lipun
alle. Älkäämme siinä työssä unohtako sanomalehti-ämme,
«Young Comrade», «Young Worker» ja «The
Worker». — O. R.
rakeotapa
Ranskan kommunistipuolueen
kongressissa —;
j oka äskettäin kokoontui Lillessä — keskusteltiin asi­allisesti
ja perusteellisesti puolueen asemasta ja tehtä­vistä
ja sen kuluessa huomattiin edistystä tapahtuneen
Clichyssä V. 1924 pidetyn, kongressin ja Ivryssä 1925
pidetyn kongressin jälkeen. Lillen kongresissa saavu­tettiin
yhtenäisyysTpuoluedh piirissä.
Puolueen ^johdon selonteko, josta keskusteltiin 3
päivää, osotti jäsenluvussa alentumisia 75 tuhannesta
55 tuhanteen. Vähentyminen on aiheutunut siitä, et­tä
taistelussa Marokon sotaa vastaan ovat kevyet ainek­set
värisseet pois. Toiselta puolen o^ puolueen ko­koonpano
tullut yhtenäisemmäksi proletarisuudessa:
yli 75 pros.-puolueen, jäsenistä on-suoranaisia lyöläi-sia.
Kongressi suoriutui täydellisesti .heikosta oikeistosta.
Myöskin keskustaryhmä puolueessa on heikko. Kong­ressi
erotti poliittisesta toimistosta Treintin ja Susan­ne
Giraultin poliiUisen virheen vuoksi suhtautumisessa
Ruth Fischerin ryhmään Saksassa. Huomioon ottaen
ammatillisen liikkeen tärkeyden asetettiin poliittisen
toimiston 13 jäsenen joukkoon 3 vallankumouksellisen
ammattijärjestön (CGTU) edustajaa.
Puolueen keskusjohtoa laajennettiin 80 jäseneen ja
niiden joukossa on joukko maaseutuedustajia, joiden
valinta suoritettiin erikoisesti silmälläpitäen sitä, että
saataisiin patempi yhteys maaseudun ja Pariisin välil­lä.'
Lillen kongressi vahvisti radikaalisen tien seuraa­mista,
mille puolue kaksi vuotta sitten tietoisesti suun-taantui,
poistamalla ultravasemmistovirheet. Valittu
puoluehallinto nauttii yleistä luottamusta.
Jean Jaures
Elokuun ensimäisenä päivänä tuli kuhineeksi kak­sitoista
vuotta siitäj kun Ranskan sotahullu^ porvaris­ton
' palkkarenki ampui yhden Ranskan proletariaatin
parhaimmista johtajista, Jean Jauresin.
Jaures oli saanut filosofisen sivistyksen ja tutki so­sialistisia
teorioita jo kauan, ennenkun hänestä tuli so­sialisti.
Vuonna 1893 Jaures jo tulee edustajakamarin
jäseneksi sosialistina. .Kun Ranskan sosialistit vuon­na
1905 liittyivät yhtenäiseen puolueeseen, tuli Jaures-ista
yksi sen tunnusteluimmista johtajista. Hänen huo.-
niattavimpana toimintanaan on pidettävä taistelua sotaa
vastaan. Hän esiintyi kasvavaa sodanvaaraa vastaan
kaikkialla, edustajakamarissa, sanomalehdistössä ja toi­sen
kansainvälisen kongressissa. Vielä maailmansodan
kynnyksellä vuonna 1914 neuvotteli hän toisen kan-shinvälisen
toimeenpanevassa komiteassa saksalaisten
sosialidemokraattien kanssa, kehottaen heitä ryhtymään
yhteiseen esiintymiseen sotaa vastaan.-;
'Rohkean ja pelkäämättömän toimintansa vuoksi
kaikkien maiden proletariaatin puolesta ja kapitaliste­ja
ja heidän imperialistisia sotiaan vastaan porvaristo
hänet murhaultikin.
Pilsudskin "rauhanrakkaus"
Suurten amerikalaisten lehtien kirjeenvaihtajat o-val
haastatelleet Puolan diktaattoria, Pilsudskia, joka
on lausunut heille seuraavaa: «Kaikki puheet minun
imperialismistani ovat tuulesta temmattuja. Jos Puola
voisi olla vakuuteltu siitä, että kukaan ei tule hyökkää­mään
sen päälle, niin minä olisin heti valmis laske-maan
hajalle Puolan armeijan»." ,
, «Puola,» jatkoi Pilsudski, «ei' tule kellään naapu­riltaan
yrittämäänkään vallata mitään alueita. Kuitenkin
se tulee puolustamaan viimeiseen asti jokaista kämme­nen
leveyttä maa-alaansa».
— Vapauden maanantai numero jää ilmestymättä,
laillisen juhlapäivän (Labor Day) takia.
Soäalidemokraattiset johtajat
vääristellen, selittävät Inokkatietois-;
ien työläisten ja kommunistien taisa
telun ammatillisen liikkeen eheyden
ptyilesta taisteluksi ammatillista l i i ­kettä
vastaan. He julistavat mei-:
dän tcimlntamme ammatillisessa
liikkeessä aivan' ennenkuulumatto­maksi
uutuudeksi, mika muka o>
nykypäivien kommunistien pahanil­kistä
keksintöä. Samalla he eivät
ole tietääkseeAkään siitä, että. he,
sos.-dem. Johtajat ovat hautoneet
j a valmistelleet,,. j o pa .kaikkein, häi-käilemättömiminillä
keinoilla ryhty­neet
valtaamaan käsiinsä amipatil-lista
liikettä. -
Mutta marxilaisuuden vanhat > e .
rustajat, vallankumouksellisen sosia.
lismin uranuurtajat. Marx j a E n ­gels,'
joitten )ippua sos.-dem. puolu»
vieläkin uskottelee kantavansa, ovat
j u u r i tätä taistelua, jota kommu­nistit
j a muut l u oKkatietoiset työläi­set
ammattiliikkeessä käyvät, toi­mintansa
alusta alkaen suunnitel­mallisesti
suorittaneet. J a Marxia
sekä Engelsiä vihasivat kaikki. puo­litiessä
olevat sekä epätodelliset
työväenliikkeessä aivan - samalla t a .
v a l l a kuin nyt 'vihataan kommunis­teja.
Sama kohtalo tuli Rosa L u -
xemburgiir osaksi, samoin Kautskyn-k
i n - o s a k s i , niin kauan kuin Kauts-ky-
vielä oli marxilainen sosialisti.
. M a r x j a Engels olivat aikanaan
hyviä solutt^ia. Eivätkä he - muu­ten
olisi voineetkaan toimia. Minne
he tulivatkin; oli jo joitakin jär­jestöjä,.
Työläiset olivat •— eikä t o i ­sin
olisi silloin voinut ollakaan —
joko radikaalisissa, demokraattisis­sa
yhdistyksissä, kuten .1848 Rei.
n i n seuduilla; taikka sitten olivat
työläiset pienissä määrin sällijär.
jestöissä, jotka vasta olivat sosialis­min
tien alussa. Kun M a r x j a E n ­gels
yhtyivät: Oikeamielisten liit­toon,
eivät sen Iii1;on /jäsenet vielä
läheskään, olleet sosialisteja. Ke­hittyneimmät
heistä kannattivat vie­lä
Weitlingin utopista sosialismia.
Näitten kahden vanhan mestarin
suunnitelmallisen solutyön kautta
muuttui Oikeamielisten liitto Kom<
munistien liitoksi, joka otti Kom­munistisen
manifestin ohjelmakseen
j a lipukseen. ^
Sama oli asianlaita, kun' M a r x ja
Engels Saksan: vallankumouksen
kautena 1848 riensivät Kölniin. Sil­loin
kirjotti Engels kirjeessään
tammik. 27 p:nä 1887 näin:
" K u n me keväällä 1848 palasim­me
Saksaan,yhdyimme i^ie Demok­raattiseen
. puolueeseen, ainoana
mahdollisuutena, saadaksemme työ­väenluokan
kuuntelemaan itseäm­me,
me olimme puolueen edistynein
sivusta, mutta kuitenkin sen s i ­vusta.
. . j o s me vuodesta 1864 vuo­teen
1873 olisimme tyytyneet työs^
kentelemään' ainoastaan niitten
kanssa, jotka meidän ohjelmamme
julkisesti omaksuivat-^— niiii missä
tänään seisoisimme?";
Marx itse kirjotti ^marrask; 10
p:nä 1871 mitä selvimmin:
"Trade unionit (ammatilliset l i i -
tot) täytyy teidän mistä hinnasta
hyvänsä koettaa voittaa."
Että tätä suoraa kehotusta kom.
munistiseen ryhtnä- j a . solutyöhön
myöskin - noudatettiin, käy ilmi sii­tä,
että Marxin j a Engelsin kirjeen*
vaihdon julkaisija Sorge huomaut­taa
seuraavaa:
''New Yorkin osastoni oli lähei­sissä
suhteissa ammatillisten järjes­töjen
kanssa."
Yhdysvalloissa oli englanninkieltä
puhuvan työväen keskuudessa ke­hittynyt
omituisia ammatillisia jär­jestöjä,
joilla oli kaikenlaisia salar
peräisiä piirteitä. Ne kutsuivat i t ­seään
Työn ritareiksi.' Ne kasvoivat
Pöh jois-Amerikan työväenliikkeen
nousukautena 1886 joukkojärjes-töiksi.
Kirjeessään internationalen
sihteerille Sorgelle arvostelee J E n -
gels marrask. 29 ptnä 1886 sosia­listien
taktiikkaa simerikalaisessa
työväenliikkeessä. Täms kirje ja
monet muut samansuuntaiset ovat
oikea kurssi kommunisteille ryhmä­työtä
varten ammatillisessa liik­keessä.
Engels syyttää Amerikan
saksalaisia sosialisteja siitä; etteivät
ne olleet ymmär^neet käyttää teo­riaansa
vipusimena saadakseen Ame-rikan
työläiset liikkeeseen. Monissa
kohdissa kirjettä, mutta varsinkin
niissä, missä Engels koettaa sei-vittää
välttämättömäksi tehdä teo­ria
toiminnan johdattajaksi eikä p i ­tää
sitä vain paljaana uskontunnus­tuksena,
tuntuu . kuin kuulisimme
Leninin puhuvan. -i
Kirjeessä vaatii Engels juuri sa­maa,
mitä kommunistinen puolue^
jäseniltään vaatii:
" K a i k e n sen perusteella, mitä
saan kuulla, ovat Työn ritarjt,-ni­menomaan
Uudessa Englannissa Ja
lännessä, todellinen mahti ja tuft-vat
siksi päivä päivältä yhä enem­män
kapitalistien röyhkeän v^tus.
tukssn vuoksi. Lutkien, että on mah­dollista
vaikuttaa niiden keskuude&:
sa/ muodostaa tämän vielä hyvin
joustavan joukon keskuudessa sel­laisten
-miesten ydinryhmä, jolsa
ymmärtää liikkeen . j a sen päämää-
Helmik. 9 p:nä 1887 kirjottaa
E^ngels samasta asiasta taasen:'^
" J o s saksalaiset yhtjrval siihen,
auttaaksensa, tahi kiirehtääksensa
kehitystä oikeaan -suuntaan, niin
voivat he" tehdä hyvää sekä-näytellä
siinä ratkaisevaa osaa; jos he py­syvät
poissa,-^ n i i n häviäyät he y h ­teen
uskonlahkoksi j a heidät työn­netään
syrjään niinkuin sellaiset,
j o t k a eivät ymmärrä omia periaat­teitaan."
Eikö tunnu kuin olisi tänä aika.
na puhuttua?
E i voi o l l a ihmeellistä, että silloi.
set "amsterdamilaiset" , j a reformis­t
i t samalla l a i l l a 'katkerasti tappeli­vat
Engelsiä vastaan kuin nykyään
-tapellaan kommunistien ^työtä vas­taan.
, Sorge. huomauttaakin: " H .
Georgen kannattajat pitivät valtio­t
a käsittävän kokouksen - ja~ kielsi­vät
sosialisteilta sisäänpääsyn."
. M a r x i n ja. Engelsin ryhmä- jk
solutyö-oli silloin jo tuottanut J o n -
kunverran smenestystäkin. Tosin he
joskus vallankumouksellisessa opti­mismissaan
näkivät tulokset suu­remmiksikin,
k u i n ne saattoivat olla:-
Kaikessa tapauksessa kirjottaa E n ­gels
/helmik. 22 p:nä 1888 Eng­lannista
näin: "Työ-väenluokan a i ­nes
tulee yhä enemmän... sosialis­tisen
hapatuksen läpitunkemaksi."
'Eräästä Engelsin myöhemmästä
kirjeestä näkyy, .^että nuo pienet so­l
u t ' osasivat ^ tehdä työtäkin oikein.
Hän kirjottaa kesäk. 8 p :nä 1889
Sorgelle: '•Täkäläiset tyytymättö­mät
trade' unioneissa kääntyivät
meidän - ^ o l e e m m e . . . " Niinpä n i i n:
on osattava voittaa ammatillisten
joukkojen luottamus, niin että sos.-
dem. herrain hajotuspoJ!tiikkaan ja
petospolitiikkaan .tyytymättömät
kääntyvät kommunistien j a luokka,
tietoisten toveriensa puoleen luotta,
muksella. On päästävä siihen, "että
ihmiset, olematta itse sosialisteja,
kuitenkin haluavat ainoastaan so­sialisteja
johtajikseen", kuten E n ­gels
helmik. 8 p:nä^1890. kirjottaa.
Engels, tuo vanha vallankumouk­sen
myyrä j a soluttaja ^suunnitteli:
'kirjeessään Sorgelle elok. 17 p:nä
1889 tMimöisiä " h i r m u j a " : "Suun­nitelmana
on tehdä demokraattisis­sa
j a jradikaalisissa klubeissa mei­dän
täkäläisessä värväysalueessam*
me — j a trade unioneissa agitatio.
t a 8 tunnin työpäivän puolesta ja
järjestää vappumielenosotukset
1890.".,
On vahinko, että amsterdamilai­set
eivät enää voi Engelsiä—^ erot­t
a a !
Onko ihmeellistä, että Engels
iloitsee porvarilehtien raivosta. Hari
kirjottaa 71-vuotiaana Skotlannista
syyskuun 14 p:nä. 1891:
"Newcastlen trade unionikongres-sikin
on v o i t t o i . . porvarilehdet
tunnustavat porvarillisen työväen
puolueen kärsimän tappion täydelli­s
e s t i " . . , "Olisitpas lukenut libe­raalisia
lehtiä, varsinkin -skotlanti­laisia,
mitenkä ne ruikuttivat sosia­lismiin
lan'genn€itten englantilaisten
työmiesten sekaannusta."
Tässä tuntuu selvästi menestyk­sellisen
solutta j a n , Engelsin, ilo
porvariston raivon johdosta, porva;
riston, jonka parhaimpana tukena
vielä silloin olivat trade unionit. Se
on samaa oikeutettua ylpeyttä kuin
Marxillakin, kun hän puhui siitä,
että ' Englannin porvaristo nimittää
häntä, Marxia, "punaisen terrorin
I tohtoriksi.!!
i Yhtä hyvin kuin nuo kaksi van­haa
mestaria, osasi Marxin nuorin
tytär, Tussy, Avelingin.puoliso, teh­dä
solutyötä. Hän ymmärsi, Engel­sin
kirjeellisen ilmotuksen mukaan,
että on mentävä mukaan suureen
' työväenliikkeeseen, 'j»ka' ei -vielä
ole päässyt" selvyyteen. Amerikassa
j a Englannissa' Tussy Marx toimi-kiri
siihen suuntaan. Hänelle kun­niaksi
on luettava, että hän miehi­neen
jonkun aikaa oli trade unio­nien
piireissä vihatuimpia. : ;
Mutta Tussy osasi kommunistisel­l
a solutyöllään hankkia itselleen
luottamuksen ammattitaidottomien
työläisten piireissä. Engels kirjot­taa
Sorgelle buhtik. 19 p:nä 1890:
"Kaasutyömiesten 'johtajana (kai­kessa
hiljaisuudessa) on "-Tussy ja
'unioni näyttää kaikessa tapaukses-isa
verrattomasti parhaimmalta." J a
huhtifc. afO p:nä kirjottaa Engels:
"Jos täällä Lontoossa ensi ;sun-nuntaina
tulee jättiläismielenosotus
8 tunnin päivän puolesta, niin saam­me
siitä kiittää yksinomaan Tussya
j a Avelingia. Tussy -on Silvestow-nin
työläisnaisten edustajana kaa-sutyöläisten
unioriin neuvostossa. Ja
hän on tässä neuvostossa n i i n suo­sittu,
että he ovat nimittäneet hän.
tä ainoastaan meidän äidiksi."
Engels kirjottaa edelleen huhtik.
10 ' p:nä 1891:
^-Täällä käy liike oikein hyvin.
Kaasutyöläisten unioni ottaa yhä
eneminän j a enemmän ensamäisen
sijan, kiitos nimenomaan Tussyn."
-Kylläpä olivat hyvin soluttaneet
nuo kaksi. Marxin tytär j a vävy.
-Voisi vieläkin tuoda esimerkkejä
samansuuntaisia kuin «della. Mut­t
a riittäkööt nyt. Niittenkin perusr
teellä näemme, ettei amsterdamilai­silla,,
barmat-sosialisteilla ynnä m u i l ­l
a samanlaiälla noskeilla ole yhtsin
aäetta vedota sosialismia n r a n^
tajnn, .vaan että päinvastoin ^
kommunistit j a aktiiviset luokkaa
toiset proletaarit juuri työ^enSl
lemmeMn Marxin j a Engelsin h^j,
gessa, silloin kun suunnitelaialW
t i j a t ^ ö k k a a s t i teemme tvöts
ammatillisen, liikkeen yhtenäisyyda
j a taistelukunnon puolesta. ; -
( H . Pamrigin mukaan SakEan
K p m aikakauslehdestä "Die Iriti;
nationale".)
T I M M I N S I N I L O N R A T A - J A
K E N T T Ä U R H E I L U K I L P A I L U T
E L O K . 29 P : N Ä
^ KilpaUut alkoivat kello 1 päivänä.
Sivutuuli teki juoksuille j a toisille­k
i n ' urheiluille pientä haittaa. Kei­häänheitossa
saavutti Soini uuden
liiton ennätyksen. Juoksusarjan,
johon kuului 300 j a 1,000 m., voitti
Jansson. Osanottajia juoksusarjas-sa
oli Kisasta, Jymystä, Viestistä
yksi kustakin j a Ilosta kolme. V i i ­siottelu
oli osanottajien vähyyden
takia huonompi kuin luultiin. Viesr
tistä oli 1 j a Ilosta 3' osanottajaa.
Naisten kolmiottelu muodostui vain
Ilon jäsenten keskiseks^ kilpailuksi,
sillä ei ollut saapunut kilpailuihin
kuin '6 oman seuran naista. E. T y n -
jälältä odotettiin , uutta ennätys,
tä, vaan hän ei ollut, keväällisessä
kunnossaan, että olisi ylittänyt nel­jä
metriä.
A l l e 18-vuotiaiden poikain kilt>ai-luista
ei muodostunut sitä kuin o-dotettiin,
sillä vieraspaikkakuntalai­sia
ei ollut kuin 1 Viestistä. j a 5
Ilon poikaa, j o i l l a oli isot ikä- j a
saavutusrajat.
5",000 m:n juoksu menetti kai­ken
jännittäväisyyden Janssonin
keskeyttämisen takia. Hän, juos­tuaan
y l i puolimatkan, lopetti. ja
monelle katselijalle se teki masen­tavan
vaikutuksen, kun- e i syntynyt
odotettua lujaa kilpailua. < Ehkä lie­nee
ollut syynä väsymysj sillä Jans-,
son oli juossut j a ' voittanut tätä
ennen kaksi matkaa. Jymyn miehet
olivat tasaväkiset, ollen vuoroin e-dellä,
mutta- Hellman lopussa -otti
vauhdin ja saavutti toisen tilan.
Osanottajia o l i 7.
T y t t ö j ä ' j a poikia oli kilpailuissa
paljon ja yhdeksän vuotias Helvi
H i l l juoksi 100 m. 17 sekuntissa,
joka on katsottava hänen ikäisel­leen
hjrväksi tulokseksi.
k i l p a i l u j a suosi hyvin onnistumi­nen
(pieniä virheitä lukuunottamat­t
a ) . Yleisöä oli kilpailupaikalla pal­jon.
Hyvin ikävä j a valitettava
seikka on se, että työväen urheilu­liikkeessä
on niin pahoin väkijuo-
^'ahimoon vaipuneita, että eivät voi
esiintyä selvänä illalla iltamassa.
Lieneekö heillä ollut tarkotus t u ­tustua
Timminsin koiratorppiin. U r ­heiluliike
olisi saatava siksi terveel­le
pohjalle, että tämän laatuisia i l ­miöitä
ei nähtäisi missään urheili­joitten
kesken, sillä se häpäsee ko­ko
'urheiluliikkeen.
Tulokset kilpailuista olivat seu­raavat:
• ' Miesten viisiottelutca:
1. H. Soini, Viesti, 316.19 pist.
2. K. Scneder, Ilo, 307.91 pist.
3. M. Mäkelä, Ho, 299.07 pist.
Tulokset eri lajeitta: .
Pitnushyppy:
M.^ Mäkelä 5 - m . 50 ^s. .
K. Scneder 5 m. 44 ?. v ;
H. Soini 5 m. 33 s.' ' - _
A. Salminen 4 m. 92 s.
K u u l a :
H. Soini 10 m. 59 s.'
^ K , ' Scneder 10 m. 34 s.
M. Mäkelä 9 m. 43 s.
A. Salminen 8 m. 85 s.
Keihäs:
H. Soini 48 m. 14 s.
(C. S. T , U : n uusi ennätys.)
K. Scneder 46 m. 3 s.
M. Mäkelä 41 m. 60 s.
A. Salminen 33 m. 65 s.
Korkenshypy:
M. Mäkelä 1 m. 50 s.
H. Soini 1 m. 45^s.
K ; Scneder 1 m. 40 s-
A . Salminen 1 m. 20 s.
100 m:n juoksu;
H, Soini 13:6 sek^ v
K. Scneder 14 s.
M. Mäkelä 14 s. ^
/ A Salminen 14 s.
Naisten kolm&attelu (kuuU, pituqs-hyppy
j a . 60 m:a juoksu):
1. E. Tynjälä, Ilo, 120.88 pist.
2. H. Niemi, Ilo, 113.75 pist.
3. A. Grönholm, Ho, 11*2,83 pist.
4. S. Sten, Ilo, 102.68 pist.
Tulokset eri lajeissa:
60 ,m:a juoksu:.
E. Tynjälä 9.9 sek.
H. Niemi 10 sek.
A . Grönhohn 10.1 sek.'
S. Sten 10.2 sek.
Pitnushjrppy: ^ '
E. Tynjälä 3 m. 91' s. ^
H . Niemi 3 m. 16 s.
A . Grönholm 3 m. 10 s.
S. Sten 2 m. 67 s.
Kuulantyöntö:
A . Grönholm 6 m, 90 s.
E. Tynjälä 6 m. 80 s.
H . Niemi 6 m. 68 s.
A l l e 18 V. kolmiottelu (200 m,
kuola, pituushyppy ) :
1. V. Valepius, Ho, 220.21 pist,
2. . J . Kuusisto, Ho, 205.29 pist
3. V . Sillanpää, Ho, 180.30 pist
Tulokset eri lajeU.a:
200 m.:
V. Valenius 26 sek.
J . .Kuusisto 26.5 sek.
V. Sillanpää 29 sek.
Kuula:
V . Valenius 12 m. 15 s.
j r . Kuusisto 11 m. 55 s.
V. Sillanpää 1^ m. 34 s.
. . Pituasfasrppy:
.. /V._ Valenius 5 m. 57 s-
' ( C . S. T. U : n liusi ennätys.).
•J. Kuusisto 4 m.' 9 2s.
V. Sillanpää 4 m. 55 s.
300 m:n juoksu:
P. Jansson, Kisa, 40.8. '
(C. S. T. U : n uusi ennätys.)
. H . Soini, Veisti, 41.
V . Valenius, Ilo, 41.
V. Jermilä, Ho, 41.2.
l^pOO m:n juoksu: g .
P. Jansson 2 m. 49 s.
/ , ( C . S. T. U : n uusi ennätys.)
H. Soini 2 m. 58.8 s.
l v . Jermilä 2, m. 59.8 s.
V . Valenius 3 m. 24.3 s.
Yhdistettynä 300 j a 1,000 jakaan.
tulvat palkinnot:
I . P« Jansson, Kisa.
2. H! Soini, Viesti.
3. V. Jermilä, Ho.
5,000 m:n juoksu:
1. J . Saloranta, Ilo, 17 m. 28.1 s.
2. -L. Hellman, Jymy, 18 m. 17.es.
3. Sven Saarinen, Jymy, 18 m.
25.4 sek.
Seuraava oli V . Grönholm,\ Ho,
ajalla 18.44. •
100 m:n juoksu tytöille,
alle 14 vuoden:
1. Irja Kuusela, Ilo, 16.9 sek.
2. Helvi HiU, Ilo, 17 sek.
3. Viesti Tynjälä, Ilo, 17.8 sek.
Poikain, alle 13 vuoden, 100 in:a
juoksu:
1. E. J u t i l a , Ilo, 17.1 sek.
2. F. H i l l , Ilo, 17.5 sek.
3. T. Tanner, Ilo, 17.8 sek.
K I L P A I L U S E L O S T US
feaver Laken "Jehun" jäsenten­välisissä
mestaruuskilpailuissa viime
sunnuntaina elok. 29 päivä, saavu­tettiin
seuraavia tuloksia:
Miesten viisiottelu:
Pituushyppy:
1. W. Wirtanen 5.27 m. •
2. E. Passi 5.23 m.
3. L. Kolari 5.18 m.
KoImiJloikka:
1. L . Kolari 11.61 m.
2. •N. Piispanen 10.77 m.
3. W. ;Wirtanen._ 10.62 m.
Keihäs:
1. L. K r f a r i 37.99 m.
2. N. Piisparferi 37.79 m.
3. O. Lind 35.73 m.
Kiekko:
1. 0. L i n d 29.85 m.
2. L . K o l a r i 26.73 m.
3. N. Piispanen 25.12 m. /
200 m.
juostiin ankarassa vastatuulessa; tu­lokset
sen mukfflset: ,
1. W. Wirtanen aika 28 sek.
2. N. Piispanen 28.3 sek.
3. O. Lind 28.4 sek
Lopullinen järjesty»:
1. O. L i n d 303.58 pist.
2 , , . J j ; Kolari 303.54 pist.
3. N . Piispanen 299.82 pist.
4. W. Wirtanen 286.10 pist.
5., E . Pasäi 275.19 pist.
Nabröt, alle 18 vuoden-
• Pituushyppy:
L / ^ - L , Kolari 5.18 m.
2. A. W . ' K i v i n e n 5.15 m.
3. M . Passi 5.12 m.
Kolmiloikka:
1. L. K o l a r i 11.61 m.
2. M . Pässi 11.20 ro.
3. A . W- Kivinen 110''