Vapaus, February 9, 1926

              TJistaiiia. Jiefanik. 9 p:nä — Tue&yFeb. 9, lft26
VAPAUS
K^ : W a Ä S r ^ ^ o k » tat»». tonrtai>^lai««itaL
/Toimittajat:
/ . - - . VAPAUS (IJberty) ^
1^1 i VThe önly d*«an of Firinish TVorkers fn Canada. Pub-
I K i i d « SndbSry, Out, every Tueaday^ Thowday an^
Äii "^^S^&red at the Pbst Office Department, Ottawa.
iiii:'^ , TILAUSHINNAT:
. ^ p l Canadaan ykrf »k. $4.00. puoB vk.%2.25, kolme kk.
^ ^ ' ^ ^ ' ^ » S Ä i h i i j^aaomeen. ykri 16.60. puoli vk
pifÄII 13.00 ja kolme kk. $1,76. , - , , « «i.-»*a«aa„ vwi$?^m iTMankda, joita ei jvuna jnha, ei tofla lähettämä^
ä^iSifeS paitsi asiamiesten jpilla.on takaokaet.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimaflmotnkset $:.00 kerta, »2.00 kaksi körtäa:
Avioluttoonmenoilmotukset 50c pa|»*»Jauma.^ K-Nimenmuntosflmotukset
60c kerta, $1.00v3 kertaa,
Syntymäilmotukset ?1.00 kerta, fZ.OO . 3 . 1 c ^ ;
AVioiroilmotukset $2.00 kerta. $3.Öp kaksi Jcertoa
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c «samakso
«Btoslanseelta tai malfltovärssylti. J''-i^iiii
Halataantiedot Ja osoteilmotukset 60e kerta, f l.OP
V UlapSisilmottajien ja flmotosakenttnnrien on, vaa-
•i.sr-ii.,ki:._fi, ajttagssa, iähetettävä Umotoshinta etukäteen.
,
Tiiiitafn lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont-
U - TiiJrtafn aijot•u t lehteen tiistaina ja lauantain
b-t!.\.;> torissa lauantaina, torstain
lehteen torstaina kello 8.
iHiiiS. : Genera" advertising rates 76e per eoljinch. M^
nlmumcfaarge for alnsrle insertion 75c. The Vapauf
la the best advertisinir medium aroonsr the Finntsl)
People in Canada. ,
Jos ette mir*fn tahansa saa va'8tausta ensimäiseev
i l g i i S «^jeeseenne, kirjoittakaa- uudelleen liikkeenhoitaja
t'?f,lä'-> •:;a6r*ooo»l>l8eIla/.nin>«Ilä.
teiii ^ . ^ j. V. KXA NfT^STO. Liikkeenhoitaja.
Johtajaimme hengessä
Kaksi, -vtiotta^nkulimu työväenluokan
jpkuljpatya
'\ 7-vuolispäivä, kahden persoonallisuuden, jotka ei aino-
^ ^ ^ f asiaan taksani vaan.koko niaailman tyihraenluokka on
" säilyttävä kiitollisessa muistossaan. Nämä kolme edus-mutta
myös valistuksen ja tie>
;lämäntekonsä oli kamppailua Toisessa
m^ir^ Iniernatioiialessa jo ennen i?olaa ilmennyttä poliittisä^
g^^jj^ lonnelusla vastaan, Icdnottetua vastaan työväenluokan
M^^iiÄ^linltysyniyfaiUäi^:
fel ' Itanssa. Nuo kolme omistivat koko elämänsä osot-
SSiÄ^felM^^ proletariaaUlle, että vallanku
SBSIÄ Saksassa'on vielä.ratkaiseva taistelu suorittamatta.
^ valtava työväenluokan cdelläkäyjjä ja kasval-
'tejia'tenin oli ajatelkaa vain minkälaisissa «losuh-tei$
sa hän johti Venäjän veljespuoluetta monivuotisessa
maanpaossaalti ja pt&olaiselämän kuvaamattomissa vai­keuksissa
— selviää ehkä parhaiten siitä tosiasiasta, että
'einäjäo 1 veljespuolue:on'selviytynyt ja ratkaissut.kaikki
e jältipulmat, mitä sillä oli edessään vallan valtauk-
MkT «o» aikana ja sen jälkeeif. Kuink;i monta kertaa meistä
" ' ^ ' ' ^ toivottiin' johtavan hajaantumisen kurimoon.
taa ovatkaan sosialidemokraattiset johtajat ja porvarit
parin perästä tapahtuvan IKI-Kuinka
suurta:nautintoa tuottir
äjän kommunistikongressi, minkä
Ja kui^
tenkin. mbrldtsi rtämä kongressi Vain^ että Venäjän vel­jespuolue
lähti; uusista ^kokemuksista rikkaampana; ja
atkaisemaan edessä olevia tehtäviään,
ueväittely likvidoitiin 'Leninin henges-taipuneet
ylivoimaisen enennniston te-
. :kenuin;päätoksiin ja T^tävät yksimielisinä toteuttamaan
kiihkeydessa lausuttiin kentiesi kovia
»ngressivähemmistön eturivin nueh^
sumissa sanoissa, että me tarvitsemme kaikki voimat
, , ^ puolueen tehtävien vratkaisemiseksij helkähtänyt sama
I I^inin hengen ymmärtämys! Venäjän, Kommunisti-
Ili^^V; - puolue on k(^o-, teo.ssaan, eikä vähimmän-sisäisine ja
IVi ^ 5 ulkonaisine murroskailsineenf paras todistus Lenin teon
vertaamattomasta suuruudesta. Sosialidemc^raattiset
s johtajat ja porvarit kiikukoot vain äänensä käheiksi
siitä, että kehitys Venäjällä kulkee kapitalismia kohti
gj}^>" — tyoväenjoukoille sanoo pelkkä vaist9kin, että tämä
( f l i f ' " ole mitään muuta kuin yritys kääntää joukkojen huo- HHll' mio heidän omista petoksistaan. Työläiset toteavat
'^=^;>V' puolestaan, että Neuvosto-Venäjää vastaan taistellaan
' juuri sillä taholla, missä oltaisiin erittäin tyytyväisiä,
Pl^tS';; jos kehi^s siellä kulWsi kapitalismin suuntaan, ja lop,
M„ ' ^ pupäätosta tästä ei suinkaan ole vaikea vetää.
^Jl]i: Saksassa taas on kehitys myös tehnyt Liebknechtille
• ja Rosa Luxemburgille oikeutta. Mitä on jälellä mää-räysvallasta,
min^ taistelivat siellä itselleen
vuoden 1918 lopussa?. Missä on nykypäiväin Saksan
r - ' ; demokr^
istuivat seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit ja va-semmistososialistit,
mutta ketkä nyt? Taantumus on
vahvistumistaan vahvistunut vuodesta 1919 lähtien. So-
"sialidemokraatit eivät ainoastaan ole olleet estämättä
tätä kdbitystä, vaan, sen pahempi, tehneet kaildcensa
ifej^;;%?'i;//-ry-^8en:-.joaduttamiseksi.:: Tämä alkoi sillä, että eräät sos.-
demu^ johtajat olivat mukana Liebknechtin ja Rosa Lu-
Jp|i0;;; järjestämisessä ja jatkui työväen-
^^Ipv; muriiissa Keski-Saksassa keväällä 1919, Baierin neu-maan
tuhansien, saksalaisten työläisten elämän ja; rai-vaamaan
tien taantumuksen voitolle., Sen vuoksi pais­telivat
he soisialideniokraattisia johtajia vastaan ja
hoitivat työläisiä kestävyyteen ja vallankumouksen no-peiddidiveniskujen
aikana täydellisesti toteuttamaan
työväenvallan ja puolustamaan sitä. He'saivat hengel­lään
maksaa tämän rohkeuden.
Konnat saattoivat riistää heidän elämänsä, mutta ;ei
hddäh edustamaansa henkeä^^^^T^
j^ialdcaampana kuin koskaan ennen Saksan Kommunisti­puolueessa.
Tällä on tosin ollut voitettavanaan tuhan­sia
vaikeuksia, jotka ovat «Ileet 8 ^ sisäistä että ulkois­ta
luonnetta, tosin on sen tarvinnut vallottaa jokainen
tuuman ala maata herkeämättömällä taistelulla^mitäal-habinta
ja sosialidemdcraattisten johtajien ilmianto-vimmaa
vastaan; Ja tosin on sillä vielä monia vaikeuk­sia
voitettavanaan, mutta tosiasiaksi jää yhtäkaikki, et­tä
Saksan veljespuolue on tällä hetkellä tekijä Saksan,
ellemme sanoisi, keski-curopalaisessa politiikassa, mitä
tosiasiaa eivät enempää sosdenut kuin muut)(aan voi
tehdovtyhjäksi. Tämä on viimeksi ilmennyt siinä, että
Saksan sosialidemokratian nytr; kauan käytyään rai­voisaa
taistelua sitä kommunistien vaatimusta vastaan,
että kysymys ent. ruhtinasten omaisuudesta jätettäisiin
kansan äänestyksen varaan, on täytynyt itse omaksua
tämä kanta. Yleiseen asemaan katsoen on tälläkin ky­symyksellä
suuri merkityksensä. Taistelun, vallanku
mottksellisen tahdon henki elää saksalaisessa veljes­puolueessamme.
Leninin, Liebknechtin ja Rosa Luxem'
burgin henki.
- Mutta muidenkin maiden kommunistien on teossa
osotettava, että ovat suurten opettajiensa ja edelläkävi
'öidensä aito seuraajia. Paljastakaamme säälimättä pe­tokset
työväenluokkaa' vastaan, tutustukaamme koko
nielullamme leniniläis]jryteen, hanlddaksemme siten asei­ta
^tulevien taistelujen varalta.^; Mutta mei^
ikään ymmärrettävä, ettei työväenluokan vallanvaltaus-ta'
suoriteta huudolla taruilla ja kujilla taildca omahy­väisellä
eristymisellä työväenluokasta, vaan että se vaa-ii
vuosikausien pitkällistä, vaivalloista ja ennenkaikkea
järjtötelmällistä työtä taistelun onnellisen ratkaisun
ensiedellytyksenl proletariaatin johtaja-aseman luomi-
^ksi. Oletame tosin kapitalismin sdbteellisessa lujittu-miskaudessa,
mutta vain kesken uupuneet ja ncf jotka,
työväenluokan vapaustaistelussa näkevät vain keinon
omien ietujensa ajamiseksi, saattavat pitää tätä todistuk-lena'.
sosialismin mahdottomuudesta^. Toimiessamme
Leninin hengessä, näemme me siinä todistuksen siitä,
»;ttä meidän ön entistä paremmin varustauduttava vas­taisiin
taistelujen varalta, ettäcimeidän on kok
liitaiiduttavakonmiunistisen liikkeen iCTittänrise^
velukseen^r'
Täyttäkäämme velvollisuutemme!
**Veriorgia" ja «ankara hallinta"
^candinaviaimsen toVerilehden pddnoitsijan silmään
<on pistänyt eräässä porvarislehdessä ollut Ikirjotus Un­karin
häväistysjutusta.; «Ei voida saada oik
siitä, mitä >tap<dituu Unkarissa», kirjottaa mainittu leh­ti,
«palauttamatta mieleen, miten maa on typistelty
rauhanteossa- Sitten vyöryii yli maan - Bela Kunin ja
hänen hengenheimölaistensa mielettömät veriorgiat Tä­män
jälkeen on m£^ata painanut Horthyn ankara hallin­ta;
Ankara rangaistus, mikä kohtasi levottomuuksien
ja kumousyrityksen' todellisia taikka- väitettyjä alkuun­panijoita^
on uskottavasti ollut välttämätön paha. Kat­soen
villiintymiseni joka seurasi-sodan, ja mullistusten
jäljissä, ei ollut mitään tilaa maltille» ei aikaa esiintyä
varoen.»
Pankaapa merkille^ sanoo lainaamme pakinoitsija
vuorostaan; miten porvarislehden kirjottaja puhuu Bela
Kunin «veriorgioista» ja Horthyn «ankarasta hallin­nasta
»; Ei ollut mitään aikaa esiintyä varoen. Mutta,
nuo nyljetyt, sorretutj petetyt, he eivät saa rangaista
kiusanhenkiään. ^ He harj ottaisivat tällöin veriorgioita.
Onnettomuadeksi ovat monet työläiset vielä tämän por-värillisen
käsityksen lumoissa- .Orjan kehnous on juut­tunut
heidän veriinsä. Muutoinhan heidän pitäisi ym­märtää,
että juuri heidän \ oikeutenaan ja velvollisuute-'
:naan on harjottaa mitä ankarinta kurinpitoa, että heillä
on maksettavanaan vuosbatojen väkivalta korkoineen
korolle^ lausuu toveripakinoitsija.' ^ •
li
Keltasien uusin vaalivärkaus
* Amalgamated Clothing" Workers* Union jäsenet To­rontossa
ovat sotajalalla. Paikallisen oikean siiven ko­neistoon
on ilmaantunut halkeama^ Eräs «pojista» on
vuotanut ja selittänyt, että viime heinäkuussa toimite^
tuissa union toimitsijan (business manager) vaaleissa,
joissa Rosenbloom näennäisesti voitti vasemman siiven
ehdokkaan Blugermanin, harjotettiin häpeällistä var­kautta.
Hän on itse tunnustanut järjestön pääkortteeris-sa.
olevalle Schlossbei^gille, että hän väärensi satoja ää-ncsllyslippuja
Rosenbloomin hyväksi.
Rosenbloomin väiteltiin saaneen yli kuusisataa ääntä
ja Blugermanin ainoastaan 175.. - Osuutensa varkauteen
tunu^utaneen Jaffen mukaan, oli asian laita todella si­ten,
et^ä Blugerman todella voitti vaaleissa 18 äänellä-
Tämä on yksi häpeällisimmistä' tämänlaatuisista mä-dännäisyyttä
osottavista tapauksista, mitä koskaan on
sattunut huomiomme kohteeksi. ,
RnofsidaiiieD koiBiDiiffisfi rao#^^
ValkosaoBiaI«st«n b»rba«r«eii auuraoimi^eit ja laittein. tySvaenvaltaä
^ ' - vastaan
Tukholma, 19/1. — Eilisessä lähe-tekeskuHteluasa
Bnojtsin valtiopäivil­lä
kosketteli- kommunistiedustaja
Viktor Herou ankarasti arvostellen
sosdemien politiikkaa ylipäänsä ja
heidäp hallituspolitiikkaansa erito-ten;
Hän «ta aluksi, että
sosialidemokraatit ovat itsekin myön­täneet,
että: heidän (ja porvarillis-^
ten paolueiden)rintama kulkee "Lunt-mäkarekadun'^
vartta ("Politikenin"
toimitalo). Kommunistit eivät odo­takaan^,
että hallitus voisi toteuttaa
ihanteita^: joiden puolesta sen jäse­net
vielä '10-4l5' vuotta sitten, taisr
telivat. Mutta; sen olisi kuitenkin
tehtävä yhteiskunnan sorrettujen hy­väksi
edes sen'verran, minkä muo-todemokratia;
sallii, joskohta hiesty-tettyjen
asema voi huomattavammas­sa
määrin parantua vasta taloudelli.
sen '; valtabalanssin mullistuksen
kautta.
Puhuja'^ kosketteli sitten Locamor
sopimusta; ; 'Kapitalistinen tuotento-aifarkia
ja yhteiskunnklliset refor-mit
eivät enää menesty yhdellä ja
^malla 'tiellä. 'Samaan - aikaan, kun'
Locamoa henkeä kutsutaani rauhan-opiksi,
x)sottavat kaikki merkit te­hostettua
luokkataistelua. Jos ra­kastetaan
järjestystä j a sopua, niin
ei riitä ajojahti "levottomuusainek-:
sia" vastaan, ei-kanteet, vankilat ja
terrori, vaan .lähtee .apu järjellises­tä
yhteistoiminnan- j a keskinäisyy-den
yhteiskunnasta. Jo Saksan ta-!
lonpoikaissodan uskonnollinen - joh^
taja Msmzer 'lausui olevan suurin
häpeä maan' päällä, ettei kukaan'
tahtonut- ottaakseen ajaa köyhien
asiaa, j a että jkoyhien herrat olivat
koronkiskureja, varkaita ja ryovär
rejä, jotka, nyt kiusaavat kaikkia ih­misiä
: köyhää talonpoikaa, käsityö­läistä
Ja kaikkia, jotka elävät ja
hengittävät. .Edustaja Herou osotti
<Mynzerin«anatVkaikille niille/jotka
puhuvat rauhasta ja sovituksesta.
Ja hän viittasi tilanteeseen työmark­kinoilla,
mikä sekin osottaa luoldca-taistelun
kärjistyneisyyttä. Kalma­rin
;työtaistelu - oli tässä suhteessa'
valaiseva esimerkki. . '"Tyoväenhalli-i
tus" e i puoltanu;^ hiestytet^jä työ^
Iäisiä, vaan päinvastoin:, salli, että
rikkurit saivat iBseenkanto-oikeudeny
mitä ei edes^ mikään porvarillinen
hallitus ole aikaisemmin , sallinut.
Hallitus ei myöskään taipunut myön-;
tämään : amnestiaa raskaita luokka,
tuomioita saaneille kalmarilaisille
tyoläisiUe. Oliko'tämä sovituksen
henkeä luoldcain -kesken*
• 'Kaaaeraivo
Sama henki ihneneiksen muilla­kin
aloilla, jatkoi puhuja.. Kaikki
demokraatit j a sosdemit ovat' aikai­semmin
4 olleet kiven kovaan sitä
mieltä, että painovapaus oli yksi de­mokratian
kulmakivistä. Mutta nyt­temmin
ovat he luopuneet tästä kä­sityskannastaan,
minkä saattaa hyvin
havaita painokanneäjojahdista "Po-litikeniä"
ja muita koinmunistileh-tiä
vastaan "tervehdyksen" johdos-:
te sen järjestelmän edustajille, joka
työläisiin nähden' Pohjanlahden mo^
lemmin puolin merkitsi barbariaa ja
mitä työläiset eivät halunneet Ruot­sin
pääministerin tavoin ihannoida;
Ehraässä- sosialidemokraattisessa leh.
dessä sanottiin, että kommunistien''
-ktelenkäyttö oli tässä tapauksessa
ollut siivotonta jä hampnusimaista
("Konna on konna"), mutta tod-asiassa
on Ruotsin työväenlehdissS^
kuten muissakin lehdissä, aikaisem­min
käytetty aivan samanlaisia H-maisutepoja
joistakin henkilöistä.
Itse eräät sosialidemokraattiset hai-litusherratkin
ovat tehneet itaensä
syypääksi samaan "sjmtiin" kuin
kommunistilehdisto Relander-jutussa.
Sosialiministeri esim. käjirtti joitakin
vuosia sitten sellaista puhetapaa var
naamielisistä, että valtiopäiväin pu­heenjohtajan
oli häntä muistutetta­va,
minkä johdosta nykyinen sosia-tä
suuttumusta^ silla se johtaa aja«
tukset hänen hallintaansa". Kirjot­taja
kutsuu tsaaria pyöveliksi j a n i ­mittää
hänen saapumistaan Ruotsiin
häpeäksi, mitä vastaan sosialidemo­kraatit
protesteerasivat. ——Mutta
silloinen taantnmushallitus ei. nosta^
nnt mitään kannetta tämän kirjotuk-sen
johdosta, kun sen sijaan halli­tus,
missä mainitun kirjotnksen r laa­tija
nyt itse istun, nostattaa kan
teen "Politikeniä" vastaan, kun tä­mä
hänen nnorukaisajän tapaansa
tervehtii sellaisen valtion edustajaa,
missä
pyöveli järjestelmä on murliaiurat
40,000 työlaista vähemmässä kuin
kolmen vaoden aji
• Nyt paukahti puhemiehen .naija,
j a hän .varotti puhujaa puuttumasta
vieraiden maiden olosuhteihin. Pu­huja
huomautti,^: että hänellä oli
omat käsityksensä sallitan rajoista,
minkä; vuoksi puhemiehen nuijan oli
suoritettava rajapyykin virkaa- j Mut­ta
hän katsoi kuitenkin itsellään ole
van oikeuden huomauttaa, että ny­kyinen
sotaministeri, sosialidemor
kraattl Hansson -oli. v. 1925 lausu
massa tervetulleeksi sellaista henki­löä,
minkälaisen vastaanottamista
hän v. 190& piti polttavana häpeänä.
vNiin, onpa tämä samainen sote-ministeri
— jatkoi puhuja — jopa
selittänyt olevan «valmis
Valko-Suomen'ja muiden terrori,
maiden puolella, Icay maan sotaa val­tiota
vastaan, missa työläiset ovat
halliUevana luokkana. ^
Mutta rohkenen sanoa, etteivät
Ruotsin työläiset j a talonpojat tah­do
seurata' häntä^ tällä tiellä edes
Kansainliiton käskystä.
Sillä mikä on oikeastaan Kan­sainliitto,
mikä Locamon;henki? Lo-camo
merkitsee; :että voimakkain
liiton imperialistinen voima; ; Eng­lanti,
von yhteisymmärryksessä; Ame­rikan
kanssa saanut aikaan yhteis­toiminnan
keskinäisen sodan käymi­seksi
Neuvosto-Venäjää ' vastaan,
minkä pelldcä olemassaolo on maa-ilmankapitalismin
uhkana. Tämän
yhteistoiminnan tuloksena pitäisi
myöskin olla Europan ja siirtemai-den
proletariaatin elintason polkemi­nen
entisestään.,' Ruotein sosialide­mokraatit
ja Englannin taantumuk-selliset
lyövät rumpua ]Locamon so­pimuksen
rauhanhengestä, kun sen
sijaan Englannin sosialidemokraatit
kutsuvat sitä kuolinsopimukseksi!
Englannin sanomalehdet kirjottivat
taannoin avoimesti, ^että ^
. Salcsa satsi Eng^lannista lainan, kun­han
vain suostuisi Englannin; sota-snnnnitehnaen
Neuvosto-Venajäa:
vastaan.
Mutta ajankohta ei > ollut - sopiva;;
Imperialistisilla : valtioilla on ;yielä
kylliksi omissa .huolissaan, ne' e i ­vät
voineet vielä valmistaa itselleen
sellaista hengenvaaraa, että olisivat
ryhtyneet sotaan taikka edes saar­toon.
Imperialistien on täjrtynyt lykä­tä
sotasuunnitelmiaan/ mutta ne ei­vät
saata liioin odottaa kovin kauan,
sillä ne tietä-vät,vettä vallankumouk­selliset
voimat/ Europassa kasvavat
niin nopeasti, 'että näistä muodostuu
haitta, niiden sotasuunnitelmille^
"Times" esim. kirjotti ^ viime kesä­nä,
että "sota taikka sotavaara oli
lähempänä kuin yleensä uskottiin,
niin, itsepä Kansainliitto on yhty­mä
sodan käsrmiseksi; -kun on kysy­myksessä
eräiden kansainvälisten
oikeussääntöjen pysj^täminen»" Nä­mä
oikeussäännöt ei'Vät taas olleet
mitään . muuta kuin imperialistien
oikeutta järjestää rosvosotia. siirtp^
maissa: taikka puolisiirtomaissa,;ku­ten
Marokossa, Mesopotamiassa, -Kii­nassa
y.m.
Sosialidemokraatit - kannattavat,
joitakin poikkeuksia lukuunottamat,
ta, tätä imperialistista mellastusta
.Iäistenjatalonpoikain . vjatkuvan
tuen. Valkoinen terrori on porväris-vallan
'viimeinen : epätoivonkeino;
Näennäinen 'demokratia oli aikai­sempi
väline. Kun v a l l a ^ o l i j a t ei-;
vät nyt, kuten eivät koskaan aikm-semminkaan,'
ole halukkaita IuopU'r
tnaan>;' nylkemiserikoisoikenksistaan^
käy vielä tänäkin päivänä täydesK,
nutäMynzerailonnaan'lausui: "Tei­dän
on-oltava kapinallisiar* / K o m ­munisteja
voidaan vainota j a :teilata,
mtitto heidän ihannettaan ei-voida
tehdä -^hjäbn. -On sanotto,. että
kommunisteja vastaan voidaan toi&f
täiseksi taistells reformeiHa. Tnr-vaudutaankonyttenroriin
sen vuok­si;
että reformit on unohdettu? ky­syi
puhuja^
Naistemme tämänpäi­väisistä
pyrldmyk-sistä
Lokakuun 15 päivän 1925, Va­paudessa
:olleessa -naisille omister
tussa u knrjotuksessa sanottiin, .että
Canadan; Kommunistipuolueen nel­jäs
konferenssi teteäl sen seikan;
siirtomaissa, j a miUöin johtajat ovat
joukkojen .painostuksesta pakotetut-tuomitsemaan
ne, turvautavat h^
liministeri huomautti/että oli aina f^'*i^a"teen, ja selittävät siirtomaa-pitänyt
tapanaan kutsua kissaa kis­saksi
ja lurjusta j a luigukseksi. Ja
mitä kirjotti nykyinen sos..dem. so­taministeri
1909? "Tsaari saapuu.
'levottomuudet" neuvostovallan a i ­heuttamiseksi.
Puhuja taomitsi niin ankarasti i m ­perialististen
valtain,; siirtomaapiel-
Japaliinte asiassa on se, että järjestön pääkortteeri mielisen vallan edustajaa ja kunin-yrittää
pamaa asian Villasella. Me väitämme, että oi-j kaanlinna Tukholmassa eristetään.
Ruotsin pääkaupunki somistautau i^^*'*'^*"» «ttä valtiopäiväin sos.-
otteakseen juhlallisesti vastaan Ve-' ^f"^^ Puhemies katsoi asiakseen
näjän veri- ja väkivaltäjärjestelmän käyttää nuijaansa j a kehottaa puhu-pääedustajan.
Ruotsin porvarit _ Ja» "Py^raaään asäassa'\
taantamukseUiset, konservatiivit ja Maailman kaksi sn,;,». valtaryhmSa
hberaaht — tervehtivät ystävällis-
Pnhuja lisäsij että kuten nähdään.
että vallankumous.:ei- ole yksinään
miesten tehtävä;
Moni voi sanoa; että^.onhan nii­tä
naisi^ aina ohut mukana osas-;
toissa,' ainakin 'suomalaisissa. On­han
niitä ollut, vmutte niiden toi-
.-•! -jf^ f>n kestetty: enimmäkseen sel­laiseksi
aputyöksL Ovathan olleet
hyviä rahan hankinnassa, nimittäin
hnvitoimikunnissa . ja näytelmäsen-*
roissa y.m. Mutta sellaisissa teh­tävissä,
mitkä kysyvät tietoisuutta,
aimkuin edustajakokouksissa j a toi
meenpanevassa komiteassa ei ole
naisia montakaan ollut. Eikä tämä
seikka: ole herättänyt suurtakaan
huolta, että olisi tarmokkaammin
alettu toimimaan naisten tietomää­rän
laajentamiseksi. : On ehkä aja­teltu^
ettei se vaikuta suuriakaan
puoleen eikä toiseen^ mitä ne nai­set
ajattelevat, kunhan^vaan miehet
äaadaan tietoiseksi.
Mutta viimeinen maailman: sota
vaikutti siten, että tänäpäivänä näh­dään
tämä kysymys aivan uudessa
'valossa.' Sodan aikana, miesten jou­duttua
rmtamalle, naiset astuivat
useilla aloilla- miestentilalle, ja--kun
koneteollisuudessa ei .kysytä 'niin­kään
suurta voimaa kuin sukkeluut­ta,
niin menestyivät. naiset teolli­suudessa;
erittäin hyvin; ja nainen
huonommin palkattuna oli erittäin
tervetallut. kapitalistiselle tuotanto'^
järjestelmälle.. Siis naiset ovat val-lottaneet
pysyväisen sijan teoUisuU'^
aessa normaalioloihin ;pailattua;
.Toverittaressa :. mainitaan^ että
Yhdysvalloissa on nyt kahdeksan ja
puolimiljoonaa naista' teollisuudes^
sa;: Ennen sotaa oli 'Vielä tietois­tenkin
työläisten mielipide; että kyl­lä
tästä maailmasta tulee hyvää,
kunhan sitä vähän korjailee j a paik­kailee;
Parlamenttien^, kautta , lain-iaadinnallista
tietä saavuttaa kair
kezilaisia parannuksia. Mutta -maa­ilman
sodanv ajalla sattuneet luok­kasodat
ääyttivät^ sen, että aseet
0'vat vastassa, jos työläiset todella
pääsevät ^enemmistöksi..^ Se opetti
seui ebei tämän järjestelmän: sisäl­le
voi rakentaa mitään, 'vaan tämä
järjestelmä on kumottava- j a taistelu
tulee olemaan , elämästä jai kuole­masta
ja. tässä taistelussa ei voi
köyhälistö suoriutua Uman naisen
apua. 'Naisen on; oltava , tietoisena
mukana ja on löydettävä . keinoja,
kuinka parhaiten voi naisen saada
tietoiseksi. * '
Tätä varten on perustetu nais­jaostoja
j a naisten lehtiä. Taaskin
olen kuullut usealta taholta: Mik­si
ei ne voi yhdessä miesten kanssa
mennä eteenpäin? Mutta kun nai­selle
on 'vuosisatoja saarnattu että
nainen vaietkoon seurakunnassa",
eikä naisella .ole 'vielä tähän asti
ollut paljoakaan sanomista yhteis­kunnallisiin
'asioihin, vaan on työ­läisnainen
ollut orjan • asemassa.
Kaikki lait ja asetukset ovat nai-kean
siiven sihteeri Ström ja Rosenbloom, jbka purjeh- jotta tyranni tuntisi itsensä levol-' tamaa.
tii petoksen lipun alla, ovat kumpikin sdcaantuneet j H^®'*^':'' Ruotsin sosisdidemokraat-iyhmittyy
on maailmassa kohoamassa kaksi rin
Imperialismin rintamaan
Kansainliitto, Amerika; II
^||ö«|; I semme nyt vai^ tunn^uinnnat tapahtu^t- Liebknecht
P-j,,^. j jo ennakolta
^p;j,^^^:p^ selvillä.:; varsin; selvillä sosialidemokratian
että huijaus työväenluokan edutl-it::.
, la, mika oH aikaisemmin käynnissä, tulisi ms^-sz-asiaan
Jaffen tunnustuksen perusteella. Työläiset vaa-' ^^P»»sin myötätunto on Ve- Internationalen pamJtaC kaikkien
»^11- . . 4 1 - . o. • T» 1 , . i najän vapausliikkeen v puolella, näi< :maiden porvaristo. Toisen rintaman
: » a t perusteellista tutkimusta Stromm, Rosenbloomin | de„ Sankarillisten, urheiden ja itae- muodostavat Neuvostoliitto, Komin-ja
muiden viipymätöntä eroamista tehtävistään, samoin ohraavain kansanvapauden esitaiste- tem ja ne työläiset, jotka eivät seu-k
u i n uujiien vaalien pitämistä. • „ . .. Ujain puolella, joiden uroteot ovat Taa n Intemationalen johtajia. Kun
Se Augiaan talli, jollaiseksi Amalgamäted-järjestö täyttäneet meidän ilo^a ja ihailulla,; otetaan tämä lukuun, ymmärretää
on muodostunut näiden häikäilemättömien keltasten voi-1 ^ vainot heitä kohtaan ovat • vanan hyvin, fnuksi porvaristo on
yniä^n ^,»Uiw^w,^^ «CV...... •4— uj- . — • .~ 'herättäneet rinnoissamme snuttu. niin - halukas - nujertamaan eri mai.
^uTasella "uu^^^^^^^^ puhdistettaman jäsenistön ^^^j^, .u^3p^^y„ vierana Tukhol-. den kommunistipuolutet. jotka uh
massa 1» vain omiaan BsäämäSnta-jScaavat riistää ^'imperia]i5feilta'tyo-selle
epäedulliset, j a .nainen on , i t ­sekin
kas'vattanut iteelleen sen luu­lon,
että hän olisi henkisesti ala-mitta^
empi miestä. .
Nämä seikat tekevät naisen niin
araksi, että- eivät uskalla miesten
keskuudessa tuoda ajatuksiaan jul­ki;:
vaan on vällttämätöntä, että he
bmas^ j-keskuudessään voiyat: har-jotella
ja silloin, kuin ei toinen ole
paljon tietoisempi toistaan, täytyy
turvaantua tiedonlähteisiin. ' On a-lettava
opiskelemaan j a • silloin nai­set
huomaavat, että ole <'ollut
muussa vika kuin siinä, ettei ole
ttillut otettua selvää asioista.
, Naiset tarviteevat myös^oman leh­tensä
siksi, että he ensiksi eivät
v o i s i . päästä alkuun tavallisia pno-luelehtiä
lukemalla._Ne ehkä osal­le
olisi 'vaikeatajuisia, 'vaan nais­ten
omassa lehdessä voi asiat tuo^
da helpommassa muodossa esille,
j a kosketella- juuri n i i ^ puolia, jot­ka
parhaimmin liikuttavat, ja'siten
herättää mielenkiintoa todelliseen
luokkataisteluun. . .: „ ;
Suomalaisten naisten lietoisuuden
kasvattamisessa' on Toverittarella
ollut suuremmoinen tehtävä, j a on
se siinä onnistunut. ' Kun ' vertailee
Tovoittairen enfrnnSisjä. vnoajkerto-j
a nykyisiin' niin, huomaa kuinka' •.
se on vähitellen kasv^tannt lukija­kuntansa::
ymmärtämään 'asioita $el-^ ~
vassä luokkataistelun > hengessä.'
Puolueen kokot^eUdö ovat jo mo­nena
-vuotena antaneet dDe" täy­den,
tunnustuksen. .'Toveritar on '
kasvattanut monesta ' päikkalauman
kirjeenvaihtajasta,' joka enan hy-
-vin .arasti pis^ lehteen paikkakun­tansa
jokapäiväisiä asioita, hyvän
kynäu/.käyttäjän,> jokatnaai- kiijot-'
taa asiasta: > selvässä -kommnnistiBes-sa
-hengessä,''ja täten on Toverit- '
taresta' muodostunut 1am^''mante^^'^^^
reen tiefeisten työläisnaisten sydän. '
Sillä on kirjeenvaihtajansa y l i maan,
ja^ sen palstoilla kuvastuu r ee kova
kohtalo, mikä painaa^ ty51äisnai&.
ta, niin: perheen;äitiä kuin palveli- : \
jatarta. j a muuta : työntekijää.
Ajatuksen aiheen tähän- sepus­tukseeni
sain siitä, kun näin, r että !:
Canadaanldn : on^ perustettu englan-- .
ninkielinen v^öläisnaisten: ,lehti ni-. 5
meitä "The Working Wbman", ja n
halnsin'tässä: niinkuin tervehtiä tä^^^
tä ttiiokasta. -
Mikäli olen lehdistä päässjrt sel­ville,
niin ..englanninkielisiä:: naisia
on .vähemmän työläisten .riveissä ja ;
suurin osa heistä siis : on vielä por-värillisten'
lehtien vaikutuksen alai-sena
ja delta siis ammentavat elä- '
män ohjeensa;: -jotka •ei'vät sisällä
työläisnaiselle: paljoakaani - varteen
otettavaa. Turhaa 'muotimaailman'
matkimista, joka on työläisnaiselle
turmioksi, uskontoa. visänmaalli--'v
suutta ja kaikkea m'ikä on kapitalis­teille
" edullista. : Siispä ei muuta
kun: ilolla^ ^ ter'vehtiä tätä uutta ta-lokasta
ja ryhtyä meidän: suoma­laistenkin
naisten sitä tukemaan ja'
turvaamaan, että se- vaan ei kuo-
Iisi; vaan vaurastuisi ja väh'vistuisi
niinkuin meidän: - omakin lehtemme,
joka ei meiltä, muuta vaadi kuia
vaan sitä, että tilaamme ja muis­tamme.
kirjotuksellmame.
Sitten, kun englanninkieliset nai­set
pääsevät "alkuun j a : tutustuvat
siihen, niin kyllä:: ne sitte siitä huo­len:
pitävät.: Mutta jos emme saa
heitä mukaan ja tietoiseksi yhtei­sestä
asiastamme, .niin turhat ovat
meidän siirtolaisten pyrkunykset.
Kapitalistinen maailman 'kehitys
kulkee joutuin .eteenpäin. Työläis­ten
olot yhä; 'vaan kiristyvät; työt-töinyys
lisääntyy, suuressa määräs­sä
niin miehille kuin naisillekin. .
Naiset: joutuvat suuremmassa mää­rässä
pois kodeistaan samaan leipä- .
taisteluun ^ ; m i e s t e n
kanssa; Siksipä oh "myös kiire saa­da,
järkeä, j a tietoa naisenkin pää-
M n , että eivät olisi esteenä mies­ten
'. järjestymiselle, vaan alkaisi­vat
" järjestäytymään yhdessä^ yh- •
teistä vihollista: vastaan. Kommu­nistipuolueen
riveihin;'?—
KANSAIN VÄLISjBTv URHEILU­KISAT
-
•Punasen Urheilu-Internationalen
ja-^ Aserbeidshanin. neuvosto-tasaval­lan
ruumiillisen kasvatoksen kor­keimman
neuvoston päätöksien mu.
kaisesti tullaan Bakuun järjestä­mään
suuret itämaisten kansojen
urheilukisat huhtikuun 28 ja touko­kuun
2 päivän välisenä aikana. Näi­tä
kisoja kutsutaan nimellä: ensi-mäisetspartakuskisat
—' spartakiaa-di.
, -
Osanottajia tulee Turkista, Afga­nistanista,
Persiasta, Palestiinasta,
Marokosta, Kiinasta, Aserbeidshanis-ta
y-m. Kilpailujen älknsattan
yhteen Aserbeishanin'neuvosto-tasa­vallan
kuudennen vuosipäivän;.kera,
mutta loistokohtana näille kilpailuil-le
tulee olemaan vyapunpäi'vä, kan­sainvälisen
proletariaatin juhla.
C. S. TYÖLÄISTEN URHEILULII­TON
SEUROILllE
Lxittoveron sporittaminen-
Seuraavat liittoon kuulu'vat seu­rat
eivät vielä - ole maksaneet liitto-veroa
viime: vuodelta: Creighton
Yritys, Soon Vesa, Port Arthurin
Isku ja Toronton Yritys.: Sanottu
vero ön 25 senttiä jokaista 18 v.
jäsentä kohti. Kehotamme.' viipy­mättä
suorittamaan .^anotun veron
liiton'sihteerille. • - '
Tilaston keruu
Näinä päivinä on kaikille seuroille
lähetetty , tilastolomakkeet, jotka
pyydämme täyttämään ja palautta­maan
sihteeriUe. Jos joku seura ei
ole, lomaketta saanut.' niin ilmottan
koon siitä' sihteerille. :
.^^onkkuehiihtoldertopalldnto
. Sudburylainen kelloseppä A^ ,Heis-kanen
on lahjottanut liitollemme kil";
ven kiertopalkinnoksi: liittomme vuo­tuisiin
mestaruuskilpailuihin joukkue-hiihdossa
(S/miestä,' 10 km. .Smkin)»
Kiertopalkinnon säännöt jdlkasemme
myöhemmin.
' Sanotut kilpaUut .pidetään ön»
talvena Beaver Lakella Bikaläisen
''Jehun" toimeenpanemina 21 P^i'
vä helmikuata.