Vapaus, March 14, 1930

              Sivu 2 Peigantaina, maalisk, 14 p:nä — Fri,, March 14
V A P A U S VAPAUS (LltCTtf)
H M «Bly «CSB of Fiaaidi V o t t e » i n C«u<U. Publiiiua (UUT et Sudbory. OsUd*
SatialcMd «t tbc Po«« OlOc* Depsztaou. OlUw(, i a K c o o i e l i » nuiuz.
/eimuiu. fcoouon, kujal^saps» j * paico mnna calooa Elia SueetiI12.
eitt^nnttn: Vipnu. Box 69, So<lbory. Ont.
« 1 , » — ^ . Konnon 1838. - - ToUaitu» S36W. — Kirjakaoppa 23a7W. „^
-B«ofa< Orn«« Qob wOTk. «dvmiaeoiCTU. ete.) 1036—E<iHc« -M6Wy-Bootatof« 2387T.
UtoaSitaiji J . W. AUtriat.
auoMgat i. W. AhlqTiat. .
0££2ec, Bookstora aod Priaukoyi - Vapaa* Baildi««, tim Street. ^
fJ0O,0O0,000, ja jotka summat eivät olbi tulleet koskaan kiskoluksL
Mullä Youngin sopimuksen lopulliset maJcsut ovat myös huikeaL
Niitä ei voida millään muulla tavalla saada maksetuksi, kuin kiristä»
mällä Saksan työläisillä irti entistä eneminan työtä, karjistamaila'pal^>
' koja j a yleensä alentamalla elintasoa. Täten kertyvälle ylituoi^nolle,
Ijos se onnistuttaisiin saada puserretuksi työväestöjtä, on' liän^^
j ulkomaisia markkinoita, sillä mutiten syntyy liäirioila'ja taloudellisia
'{kriisejä hintojen romahduksineen.
i Sotakorvaukset tullaan osaksi suorittamaan Saksan valtion rahas-
Ilosta, osa peritään valtion rautateiden tuloista. Voittajavaltiot övät' Mestarcodet: 10 km: H. TaottUa;
C. s. TULin hiihtomes-tariiuskilpailiit
Timminsissa
1 h i u k a n taempana Kyrölä, a j o i l l a 42.-
00. j a 41.24. Hätäpikaa t u l o k s i a t a r ­katessa
huomattiin, että- kireän
j o t t k k u e k i l i K u l u n v o i t t a j a n a o l i suo­r
i u t u n u t Ilon Joukkue, ainoastaan
n o i n 40 s e k u n n i n e t u m a t k a l l a ^ Vielä
m a i n i t t a k o o n MCTiläinen. j o n k a a r -
A l i a a i l to be aiMreiaeds Vapana. P.O. Bo» 69. SttdbcJT. Oat.
TltÄUSHLV.NAT:
> ikMM, 6 kk. $2Sa. 5 kk. « . 7 5 l» .l.ik. ftJI». — YhiTtnilmbla ja SaaoMas «eU s a a
«i. t l y o a a i l U i 1 »k. »6JW. ft kk. »SJÖ: i». Ir k k tUHL. ••
ILMOTUSHLNTiAT VAPAUDESSA:
JCbjeTaibtoilmotakaet <1J>0 knta. $2Jn kakai kertaa/ —
«e yalaUttnHaa. ^ Mäacamoattoilrsotakaal 50B-knta» ,ttM
«na, J Z M - k e r t a a . AaaBU>«roiiiaott>k>etvt2.0a - ,-
Uft k M U . KaoJemaBflnwiBk»« »3.00 karta, SttUaäoaakrj. ltiito«Ia>.ae«lt* ttj »oi»to»«r»rll»
ilntaas Ueiot ja o«oteilrooiuk»« 50« k e r u , 11.00 kolme kertaa. — Tilapiiailoietujien ia itooto»
•csttaarieB on, raadituejaa. UhetettäTä Umotuibiota ctokäteeo. , TV
C«seral aa»eTtiiiDj ratea, ISe per eol. raeb. MioJmum char(« for alnjla isaatioa, 7»c. l a a
'ptof ia tfa* be«( adrertiaiog mediiira amoof the Fiooiab peopla l a Canada.
' taanneet sotakonaussummien käsittelyn erikoisen kansainvälisen' pän-
I hin perustamisella, jonka kotipaikka tulee olemaan Sveitsi, alkupää­oman
käsittäessä n. $100,000,000, m3cä muodostetaan e r i inaiäen kesktiis
pankkien keskenään sopimilla sijoituksilla. Tämä pankki ttifee näjl-
ATioiiutopn »eimein» ««"»«»"»«"k*?! ! (gjp,„gäu tärkeätä osia kansainvälisillä rahamarkkinoilla" ja amerikka-
3Ä).fca*ji k ; » ^ - . — i ^ ^ " ! ^ ! " ' ^ laisilla pankkjporhoiHa on huomattava asema pankin johdossa. ' '
Kuten tiedetään, ovat Saksan sosdemit lältouiuneel vältäpktrvariston
kanssa puolustamaan Youngin-^rjäunnitelmaa. Tä'Kfekin tavalla he sito»
20 km: E . Fräntsl; ik^niesfen 10
km. A. Reinlliainen. j a 3xM km.
jookkaemestantos: Tuntnln-sbj
no -
USEITA UUSIA U I T O N ENNÄ-f
i t o t e miUem tabusaa aaa *aalaa>(a eaaieiäiaaea
ottajta p«r»o<n>»fliaelU oi««JJÄJ J . V. Ablqriat.
C . S . T . U . - l i i t o n h i i h t o m e s t a r u u s k i l -
I v a i ilsensä p o r v a r i i u o k a h e t u i h i n j a j o u t u v a t t a i s t e l e m a a n t y ö v ä ^ g^^; t^^^^^Sai^tä^
ieiäuaea kirjecoeaaa. kiiiottakaa aedtiiaa» Uikkae»- \.'isiaan, j o k a k o c t t a a vapauluä tästä s c u h a r t i o i l l e sysätystä la^kastai. 1 set suth-kilpailut.' O s a n o t to
•irt^ikkeenhoiuja. Kapitaljstiluokka pitää nyt m a a i l m a n s o d a n k y s y m y k s e t m e l k e i n [desiä l i i t t o m m e seurasta seuraavas-ralkaJsluina.
Tvöväenluokka tietää, että tämä r a t k a i s u s e i s o o v a i n n i i n i ^ ^ - Beaver L a k e n J e h u 4; S u d b u r yn
! ; r i i s i o s o i t t a a järjestelmän v a k a v a s t i h o r i u v a n . ^ tä seurasta 10, yhteensä aUe 16 v .
l u k u u n o t t a m a t t a 28 hiihtäjää, j o u ­kossa
miltei poikkeuksesta kaikki
liittomme valiohiihtäjät. K i l p a i l u ja
suosi molempina päivinä erittäin
kaunis sää, j o k a osaltaan myöskin
vaikutti että niitä seuraamaan kc-
Konimunisliselta t a h o l t a on pätevästi t o d i s t e t t u , että imperialisti-pääntyi runsaasti yleisöä.
Länsimaakttntien luonnonrikkauksien
kontrolli
Harhaillaan käynnissä olevalla Canadan parlamentin istuntokau-a
esiintyvät länsimäakunlien luonnbhfikkäulöien kontrolli liuomio-
Imperialismin ristiriidoilla taloudellinen
pphja d e l l a e s i i h f y v , . ,
t a l e r ä l t ä v ä n ä kvsymyksgnä. N i i n k i i i n tiedetään, ovat länsniiaakunnal
a i k o i n a a n l u o v u t t a n e e t lubnnonrikkäulensa l i i t t o h a l l i t u k s e n k o n H u l l in
a i s o i n a a n i u o \ u u a i i c w i l u u i . u • i v a l l a i n väliset r i s t i r i i d a t c i v a l o l c l a n t o i s i i . , .... , . , i
a l l e V i i m e a i k o i n a o n käylv n e u v o t t e l u j a n i i d e n siirtämisestä t a k a i s i n , , . i .-• r • • • i - .• i . • - --j 4 yleiseUa j a ikämiesten 10 k i n : n Vr>>,rfaiia nii T?rantsin ia L e n a n s u h - n^moT^mlm^ onkin tehnyt s o p i m u k s i a A l b e r t a n j a ^ n i s l a ta o u d e l l . s . s t a e k i j o . s t a . E n i m p e r . a h s t . v a l t a i n j a n u d e n U e s t a n i u s h u h d o i l l a . j o l : a o l i s a m a l l , , ^ ' > ^ ^ " * ^P^"
tais^a äsiästä:' N y t t ^ m l n b n 9askat«hewanm h a l l i t u s t e h - ' » " o . e n väliset t a l o u d e l l i s t e n e t u . e n vas
! v a k a i n väliset r i s t i r i i d a t eivät o l e lähtöisin p o l i i i l i s i s t a pyyteistä, v a a n ' ^ " P ^ " " ' a l o i t e t t i i n l a u a n t a i n a k e l -
p a öU s i j o i t t a n u t l o h t e n h a n joukor
loi^upäässä, a i k a 40iC4.8. j o k a t a k a ­s
i hänelle v a n n a n 4:nnen« t i l a n , s e i :
ikämles^ReinikaisKi tufos; 4138, j o i -,
l a hän ylivoimaisesti suoriutui
ikämiesten m e t s a r i k s i . j a j o k a myös­k
i n o n u u s i ikämiesten 10 k m : n . e ru
nätys.
Sunnuntaipäivä valkeni k i r k k a a -'
n a j a a u r i n k o i s e n a , ennustaen hy
vää kilpailupäivää, joskaan ei n i ir
hyvää hhhUÄeliä k u i n edellisenä
päivänä. K u n ' f i l p a i h x t kello I al6i
t e t t i i n . o l i k i l p a U u p a i k a l l e keräänty
n y t yleisöä satamäärin.
20 k m : n m e s t a r u u s h i i h d o s t a m u '
dostui komea nähtävyys, sinä 18
miestä lähti taipaleelle. Heidän j ä l ­keensä
lähetettUn aUe 18 v. 10 k m : n
osanottajat, joita oli aincastaai
k a k s i . K u k a s u o r i u t u u m a t k a n voit
t d j a k s l ? P u h u t t i i n T u u t t i l a s t a , mut
l a m a i n i t t i i n myöskin vähän epäiil
Ien Leppää, P r a n t s i a , PUspasta Jf
Meriläistä. — Ensimälsellä 5 k m : l lf
s a a v u t t i p a r h a a n a j a n P r a n t g i , 21 m
2.5 s. LeppÄ lähes puoli mhiuuttif
h i t a a m p i j a T u u t t i l a 5 s e k u n t i a L e -
pälstä jäljessä. Meriläinen t a s a n ' 2?
m. R e i n i k a i n e n 22.15 j.n.e: — 10 k m
nyt saiiiantapai^en ' sopiinuksen kuin bdelläinainifut kaksi ndapuri-niaakuntaa.
Näissä sopimuksissa tulee liittohallitus suorittamaan maakun­nille
kör\'äuslä niistä eduista, mitä .sillä bn ollut mäakunlien luon-honi-
ikkajiksicn" konlrölliälä maakuntien niuodostamisesta saakka; sa­malla
siirtyvät luonnonrikkaudet maakuntien lainsäädännön alaiseksi.
Nämä sopimukset tulevat parlamentin vahvistettavaksi. Samalla n i i -
den voimaantulo myöskiii riippuii kunkin maakunnan lainlaatijakuii-nan
vahvistuksesta.
Kieltämäita näillä sopimuksilla tulee olemaan merkitystä maa­kunnan
vahvbtnksesta.'
Kieltämättä näillä sopimuksilla tulee olemaan merkitystä maakun­tien
finansseissa. Mutta riiuuta nfe eivät tulekaan merkitsemään, sillä
luonnonrikkauksien riistäminen jää avoimeksi yksityiskapitalisticn mo­nopoliksi,
kuten tähänkin saakka. Ero on vain siinä, että pääomayh-tymät
joutuvat nyt tekemään kauppoja maakunnan virkaherrojeii ja
hallitusmiesten kanssa valtauksista ja löinuluvisla, kun sensijaan ne
täjkäh saakka joutuivat neuvoltelemaah lilitohnlirtuläen kanssa iiäislä
erikoiseduista.
Luonnonrikkaudet liittohallituksen valvonnan alaisina ovat ojlect
yksityiskapilalisiich kei?ipltelon Välikappaleina ja tulevat niih ole-,
maan cdelleeiikin. SiitiVeiV yl6i^ tietenkään oteta lukuun;
Työväenluokalla on äivan samantekevää bvaiko Juoi^nphrikkaudet liit-tchallitukäcn
talit'hiaaktitUahallilfistclr • maai-äätn alaisJibV ^ 'MiP
sääti tapauks^^ssa jei 'niitä kuitenkaa^^
dyksi niin täiuaii kutt r tiioakimnallinen ja domiiiicin hallitusvalta on
kapitalistiliiokan käsissä; ' '-^
e t u j e n vastakohdat määräävät n o i d e n ' j o u k k u e k i l p a i l u 3x10 k m : n j o u k k u e ­mestaruudesta.
K e l i oli hyvä, jän­nitys
k o r k e a l l a j a " k a h v i - v e t o j a " l y ö -
"'. taessa lähetettin osanottajat, 19 y -
rosivovaltojeii diplomatian ja kansainvälisen politiikan suunnan.
Kapitalistiset lehdet ovat yrittäneet kieltää tämän tosiasian sekä
uskotella suurvaltojen neuvottelujen, esim. Lontoon laiva8toneuVotlelu-']eis^ssä ja 4 ikämiesten sarjassa,
jen tulosten riippuvan joistakin valtojen puhtaasti valtiollisista p y r k i -'
myksistä, joihin voitaisiin vaikuttaa harkitulta diplomaattisella esiin­tymisellä
kansainvälisissä neuvotteluissa. Tällaisessa valaistuksessa si­teerataan
tämän tahi tuon diplomaatin pyöreitä lausuntoja.
Joskus pääsee totuuskin kuitenkin julki siltäkin taholta, vaikka
dc pysynyt j o t a k u i n k i n muuttumat­t
a , m u t t a T u u t t i l a o i l jäänyt h i u ­k
a n , o l l e n n y t 50 sek. jäljessä F r a nt
s i a . Meriläinen s a i r a k o t käsiinsä ja
k e s k e y t t i . Seuraavana o l i L a i n e , o l ­l
e n 16 sek. edellä R e i n i k a i s t a . —
K o l m a n n e l l a k i e r r o k s e l l a Tuuttila
k e s k e y t t i pistoksen vuoksi. Prantsl
o l i lisännyt etumatkaa Lepirään
. ^ . . . . nähden, o l l e n jo t o i s t a m i n u u t t i a e-dellä
15 k m kohdaUa. joten k i l p ai
pää, n o , 48.035; 4) S. T a m m l s k a,
K i s a , 48.18.8.
3x10 k m j o u k k u e h i i h t o l i i t o n mes-t
a r u u d e s t a :
1) T i m m i n s i n Ilo, e d u s t a j a t l e p -
•XL, F r a n t s i j a Mäkelä, a i k a 2 t u n t ia
sek.; 2) S o u t h P o r c u p i n e n V i e s ti
i d u s t a j a t : T u u t t i l ^ , Kyrölä j a O l l i,
oka 2 t i m t i a , 1 m 28.1 s; 3> B e a -
; e r L a k e n Jehu, edustajat: P i i s p a -
i t e n , R e t o i k a i n e n j a L a t o e , a i k a Z t .
; m. 24 s.; 4) S u d b u r y n K i s a , edus-a
j a t : Meriläinen, J a n s s o n j a T a m -
aiska, a i k a 2 t. 10 m . 12.3 s.
? 20 k m l i i t o n mestaruudesta. O s a n -
^^ttajia 18:
1) E . F r a n t s i 1 t. 29 m. 38 s.; 2)
^. Leppä 1.32.51; 3) A . R e i n i k a i n en
..39.13.5; 4) M . KjTÖlä 1.40.415; 5)
1. Mäkelä 1.41.155; 6) P. Jansson
".42.10; 7) L . L a i n e 1.42515;' 8) N.
"»iispanen 1.45.17; 9) V . Grönholm 1.
•758; 10) H . F o r s s 1.48.23.
Naiset 3 k m . O s a n o t t a j i a 3:
1) E d i t h Isacson, V i e s t i 18.14; 2)
\ i m i Grönholm, Ilo, 23.10.4; 3) L a i -
n H o n k a l a , I l o , 26.06.2.
P o j a t alle 18 v . ' i a k m . O s a n o t t a -
i a 2:
D W. Vesa." V i e s t i 48495; 2) E .
^ l a . Into, R o u n d Lake 59.045.
Tytöt alle 16 v. 1 k m : O s a n o t t a j ia
tolme:
1) Essi L e h t i , Ilo, 6.22; 2) Emmi
' i o n k a l a . Ilo, 9.04; 3) M a i l e R i i h i n en
lö,- 10.445.
P o j a t alle 16 v. 3 km. O s a n o t t a -
l a 4:
1) T. T a n n e r . Ilo. 16.12.4; 2) T.
' a r k k o . Viesti, 16.57.4; 3) E . L e i n o,
n e s t i , 18.08.4.
J - i .
m a t k a l l a minuutin väliajoilla.
K u n o l i k u l u n u t a r v i o l t a 6—7 m i ­n
u u t t i a viimeisen ikämlehen lähdös­tä,
a l k o i j o läheiseltä mäennyppyläl-
No. 62
Blartm Hei
^ TuUeiden viimeisien U e t c ^l
k a a n toveri Hendrick-^ *^ ^ « -
pakko järjestää matkSg^*
i e s t a a n . Alkuperäinen « f ^ '
)U puhujan lähettämineT
paikkakunnalle missä suoi
Nyt; kuittnkin rajoitetun ai«,
teen taytjT sivuuttaa sellS'
tnattujakin paikkakuntia im^*
Frances. Finland. Homepa^
monet muut paikat. PortArti^
;änteen C . P . R . ja Sioux LO23
tätien varret kokonaan ^^"4
Toveri Hendricksonin OIM». ,
ieytykseen eivät ole v S
aiitkään temppuilut, .siijä h ä 3
tut matkalla K . puolueen W *
iianä. Häii on r-aanut kaikisa
tilaisuuksissa jakamattoi^
;.uksen ja olisi ollut itseen '
latkamaan matkaansa iov,"
'caan.
Niiden paikkakuntien tr
oussä toveri Hendricksoniiä^
viela tilaisuu.s puhua, kehZ„
tekemään voitavansa. ilmottaaS
joissa tilaisuuksista ja jos
teet myöntävät, pitemmältäkin ^
kaita tulemaan kuulemaan
M a t k a kulkrc icuraavassa
tyksessä:
I IllilliUnlmll sm
näkyä liikettä, j a t u l i j a t u n n e t t i in
usoiil vääristettynä ja virheellisillä johlopäätöksillä. Sellaisena voi- V i e s t i n T u u t t i l a k s l , joka oU kolman-
Pariisin fcd^^tm
Kuluvan maaliskuun 18 päivänä tulee kuluneeksi 59 vuotta siitä,
Icun l^fnrii^in työlä'isc\ juUsliVat bilavänsa vallan-omiin käsiinsä; ja pe­rustivat'köyhälislövaliion:
kommuunin. Tälria' o l i enäiihäisia yrityksiä
daan pitää kansainliiton taloudellisen 'ja- fiuanssijaostön johtajan Sir
Arthur Salierin lausuntoa, jossa tämä englantilaisen imperialismin
agentti selittää, että'tulevaisuuden sota ei todennäköisesti tule sytty­mään
mistään itsevaltaisten hallitsijain päähänpistoista, uskonnollista
riidoista tahi poliittisista erimielisyyksistä, vaan taloudellisista risti­riidoista,
jotka muodostavat "maailman rauhan todelliset vaarat".
Salierin johtopäätös tästä oh kokonaan harhaan johtava. Tarvi­taan
kokoelma periaatteita, jotka johtaisivat hallitusten toimintaa' ta­loudellisen
kilpailun suhteen", sanoo Salter; Ken tahansa, joka tun­tee
pöi-varillisen talousjärjestelmän alkeitakaan, tietää, ettei minkään­laisilla
periaatekokoelmilla voida johtaa maailman taloutta sopusoin­tuun.
Eilisessä kirjoituksessamme osoitimme muutamia syitä» jotka ovat
vaikuttamassa nykyiseen yleismaailmäliiisj^n^'' tälou^^ gpiilaan.
Näinä'|yyt o>ät luonteel^an 'seH^
a^outiclliset, tekijä^ johtayat^ ithperialfelieiitt/xistixiitair
i i n , talsteläiin raibudelliscsta JherrUudcsta. ' Nämä- vaikullävät myöäklH
Lontoon koriföfertssissa ja - siksi ci tUoslja '^^pyäVtqjen' kökoökkfesia
ole odotettavissa niitääh köhklreeUisia tu^oksial"
f* sv.
'• : ; ; • I . •> < M . .• t l ' • • \,T'
TarkasteUessa ,,, y}\i}}'Ci ;päfYieli
pöi-varjJiMsta sanfjinaleö^ist9ä!.'l;|^n^^
nittaä> erikpista huomiota piioleen-öa'
se kcnnenkuttluraattQiria^^. vd|^ä-kas
agitatio, millä kapitalisjtinen
maailma sanoinaleKdiötönsä väli-tyksollä
hyökkää Sosialistista Neu­vostovaltojen-
liittoa vastaan. Kai­kesta
näkee, että kysymyksessä on
suunniteltu ja määrätietoinen itoi-minta
neuvostovastaisen mielialan
muokkaamiseksi kapitalististen mai­den
väestökerrosten keskuudessa,
Pakostakin joutuu suuren kysy­myksen
eteen, ja>so on: n»istä on
loppujen lopuksi kysymys? Väs-
:c ! IL-n
yhteisten Voiraieif 'hyöklcSJrkdellä, opetti se, että ainoäslaaii valtiollisen
^TfaUan valtaamisen katitta j a lyöläisrten valion"peru^^^ työ­väenluokka
saatattaa päämääräiiää.' Se oli piöfetaarisen vallaii^
moukscn'edelläkävijä. - i
Pariisin kommuuni hukutettiin veriin, se. kukistui, koska työväen-luokaltai
vielä v. 1871 puuttui kokenut Vailanfcumouksellineh puolue,
joka Icokemukäissa karaistuneetta o\Hx 'Icyenhyt yöittahiaan. Olosuhteet
civäi Viel^ öVl(^E
Vasta vuonna 1917 n i ^ maailman köyhälistö val­lankumouksellisen
puolueen suorittavan ohnisturieen valthnkumoukscn.
S i l l o in Venäjän proletariaatti Ijolshevikipuolueen johdolla kukisti
maansa pöiH-aViölon'ja pysli^U työläis^^
Tämä köyhätistöii' VaitahkumoukseHinetr valtio käsittää tälänykyä
kuudennen osan koko maapallosta, seti Väkiluvun noustessa y l i 140
iniljobnäan. PfeuvöstövalUbit~iö^^ öyiityi myös voimakas punainen
armeija, joka |>jT5iyi teli^^^ torrumaaii ulkopuoliset hyökkäykset^
• ' T u o samainen köyhälistövaltio parhaillaan lujittaa asemaansa suun-nattomalla
taloudellisella rakennustyöllä. Koko kapitalistisen maail-
. man varustautticssä ^yökkäämään Neuvostoliittoa vastaan, käsittävät
k£nis;kien^mai5w^^^ lyöläiset ensiraäisen vcivöllisuutcnsä "ölcvair rientää
puolu^amaah tätä maailman vallankumouksen etuvaru tätä nyky-patvien
kommuunia.
^ Pariisin kommOunui valtava merkitys oli jo siiiiä, että se otti val-tioIUsen
vallata Maailman köyhälistön taistelujen his-
|i » toriäan tulevat'ikuisiksi ajoiksi piirtyniauii iiuo kcskuskohiitcan julis­tuksen
sanat maalisk. 18 päivällä 1871": **Pariisin proletaarit ovat kä­sittäneet,
keskellä hallitsevien iuökkien aikaansaamien lappiuittcn ja J<«lakkiaines (rikas talonpoi-
1-... iii-t; • 1 1 . •• n • " i 1 ikaisto). on alkanut vimmaisan tais-kavalluksien,
et aJiclfa on lyönyt, jolloin heidän on i>claslellava ase- t^^jyp -yhä voimakkaammaksi ke­inä
ottamalta yleisten asiain johto omiin käsiuisä . . . ovat käsittä­neet,
että heidän pakoiltavji velvollisuutensa ja ehdoton oikeutensa on
ryhtyä itse omia kolilaloitaan määräämään utlanialla haltuunsa valtio-valta."
Siinä kuvastuu niaailman proletariaatin historiallinen tehtävä:
valtiovallan ' ottäniincn'pmaan haltuunsa, työväen diktaluurln pr
larninen.
ncksl lähtenyt taipaleelle. T u u t t i la
sivniutti m a a l i p a i k a n (5 km> a j a l la
18.57, j o k a o n p a r e m p i l i i t o n 5 k m : r t'
ennätystä.' Toisiena saapui ensimäl-seksi
lähtenyt N . O U i Viestistä,
myöskin hyvällä a j a l l a 20.25. P i an
a l k o i k i n miehiä saapua "yhtenä ry-mynä"
j a m a i t i i t t a k o o n tässä ' m u u ­t
a m i a parhaita väliaikoja:' Leppä
Ilo, 19.20; F r a n t s i . Ilo, 13:21; M e r i ­läinen.
K i s a 19.545; W. V e s a , V i e s ti
20.30 (alle 18 v . u u s i ehhätys). J a n s ­son."
K i s a 20.30; MäkiBlä Hö 20.34;
Kyrölä;' V i e s t i 20.39; P i i s p a n e n , J e hu
20.54; L a i n e , J e h u 21.05 j . n . e.
Ikämiesten sarjassa h i i h t i A . R e i ­n
i k a i n e n , J e h u • VäUajan 2^^^ joka
on u u s i ' ikämiesten'^ 5" to : ä eiinätj^.'
EJnsimaise^ kteitroksert hi^h^ä''olttih
selvilllaj että paäkaiä^plpaitu' jöiikkuöi'
mestianiuäesta 'miiöä-östiiu ' V f e k t l i i ja
I l o n väeksi. 'Yleensä ' b l t l i h v a n h o ­j
a , että T u u t t i l a suoriutuu m a t k an
v o i t t a j a k s i . M u t t a Lepän j a F r a n t s in
tasaväkinen hiihto näytti olevan
FJi^iAkaissa . p a i n a v a n a ptmnuksena I-lön
hyväksi. Niinpä o l i l d n jännitys
k o r k e i r t u n i l l a a n k u i r miehet a l k o i v al
ia vibneiseltä, k i e r r o k s e l t a . E n -
Slmäisenä säaptil h u i m a a vauhtia
; : ^ u t t i l a , k a t k a i s t e n m a a l i v i i v a n h y -
;yp4 ä:|äUa 38 m . 33,1 k P a r i - m i -
«^....f»rn > S ^ . . » U V l « . . ^ i U ' ' / X l i i " in rii\c^w^
•rä^yät'; näkeniäänr • • u s k o n n o n A h a rp
h a i j a i r t a u t u v a t -siitä,- n i i n ei tä,--;
mä o!e millään' t a v a l l a t u o m i t t a ­v
a a . , •
Se, että_kapitalistien hyökkäys
e r i k o i s e s t i köhdis>tuu "uskonnon-
Vaino j e h " j a t a l o n p o i k a i n "ryöstö
tviiirisella-: pohiaUa- tehdääniiikyU
y(>iihakastaif:valiät))styö>ijä4r J.QS^^^ tRi/^ätliittfä^tty^^ ja F^iispa.^
i"9ppöjafe:;tämän: itvaikutaiksestor he,^^
vaiia ' ^ a j i t i l k l n jö kiirettä '"pitäen
Frantsi.» s a ä ^ ä '^jaksieert 39.32.5. S i t ­t
e n J a n s s o n 41.48.7. S e u r a a v a W . V e ­sa
» j o k a kokonsa ja tulostensa puo­l
e s t a pystyy jo miesten kanssa k i l ­p
a s i l l e , m u t t a ijältään k u u l u u vielä
i J o i k a s t e r i " s a r j a a n , t u l o k s e l l a 42.01,
jen'>-pdhjana Neuvostoliittoa Vas- Joka ön uusi alle 18 v. ennätys
taan, onkin vain teeskenneltyä j ä ^ ^ l l t e i Vesan kintereillä, ••touhusi'
muunnettua totuutta. Mistään us-i J - ^ P ^ f ; ^f^.^f» « / « ^ 39,12 joka jal
konnon vainoisU, sen enempi kuin kilpailun toiseksi parhaaksi.
talonpoikain ryöstöistäkään «i ole Vielä oltiin eptietoisla kilven
, r , - .i.,, ..^ . kolitaia-ta, — jos ei Mäkelä pian
k y s y m y s , k o s k a s e l l a i s t a e. NeU^ t^je; t e l jos Kyrölä tulee ennen
l u n tulos ensirnäiseen j a toiseen t i ­l
a a n nähden a l k o i jo o l l a selvillä.
K o l m a t t a t i l a a h o i t e l i ikämles R e i ­n
i k a i n e n seuratoverinsa L a i n e e n a h ­distaessa.
K a i k k i eivät vielä olleet palanneet
k o l m a n n e l t a kierrokselta, k u n jo
k u u l u i h u u t o j a : " F r a n t s i t u l e e ! " , ja
innostuneen yleisön puhjetessa r a i ­k
u v i i n huutoihin saapui Frantsi
m a a l U n a j a l l a 1 t. 29 m . 38 s. K u u ­t
i s e n m i n u u t t i a myöhemmin' saapui
Leppä, a i k a 1.3251. T a a s l ' ! ^ mhiutt
t i n k u l u t t u a tuli R e i n i k a i n e n , a-j
a l l a 1.39.13.5, j o k a takasi hänelle
k o l m a n n e n t i l a n . ' X.aine o l i väsäh­tänyt
viimeisellä k i e r r o l l a , j o t e n K y ­raa;
aikkerä j a Janssbri a j o i v a t a-^
j a k s a hänen e d e l l d e n . K ä i ö i i i ^ 13
Mi
' N u o r i e n ^ a r j a s s ^ ' s u o r i u t i i f '^
sa y l i v o i m a i s e n a ' Voittajana,' ^ v a n h an
k i l p a v e i k k o n s a " H . ' Nättisen' ollessa
tausta ei ole vaikea löytää, kun vostoliitossa tapahdu. Vapaaehtoi- j^^j^^j^/. ^^^^^ _ "Mäkelä tuleef"
ftnaiArLk-faicsfft ea llen en ft ii llfai Tni tnt Deft ft ial . tittttrl^an f""*^^», ' ,Pohjalla lhiäann- iirntf^o t^i^f i^T T i ' • L-;*»_ • , ^- . • . . . .
,. ^. » L • kosta. Kun maailman ikapitalisnii
Kapitalistien ^Neuvostovastaisen tätä vastaan nostaa taisteluhuudon,
hyökkäyksen kohteena on talla ne^t-työestelden
t a k i i estettynä k i l p a U u i -
l i i n osallistumasta.
Tällä ^yälin bUvät myöskin naiset
k i l p a i l l e e t 3 k m : h m a t k a l l a j a suo­r
i u t u i heistä E d i t h Isacson, South
P o r c u p i n e n Viestistä tapansa m u ­k
a i s e s t i y l i y o i i n a l s e n a ; voittajana.
; L o p u l l i s e t tutbkset "kiijiailiästaj.,
i.io k m ; l i i t o n me5taruw?pst|^:/psan.
o t t a j i a 19:..'..,
• 1) K . - T u u t t i l a , j V i e s t i , . v . S : : - P o r c U;
pine, 38.33.1; 2) N . Leppä* I l o T l m -
rains, 39.12; 3) E . Fränt?i; I l o , T i m -
mins* 39;32.5; 4) E . Meriläinen. K i s a.
Sudbury. 40.04.8; 5) N . P i l s i m h e n.
J e h u , Beaver Lake. 41.21.5; 6) M .
Kyrölä, V i e s t i , S. Porfcuplne, 41,24;
7) K; O l l i , V i e s t i S, P o r c u p i n e , 41.3i,-
8) P. Jansspn, K i s a ; Sudbury, 41.-
4iB.7; 9) M:. Mäkelä, I l o , T i m m i n s,
42.00; 10) W . V e s ^ V i e s t i . S. P o r c u ­pine,
42.01.
i O k m . ikämleliille l i i t o n mestaruu-desta.
O s a n o t t a j i a 4:
D A . R e i n i k a i n e n , Jehu, 41.38; 2)
L . Tanner. Ilo, v 44.04; 3) I. Mäen-johtuu
se siitä, että se näkee niis­sä
tuhonsa. Maailman kapitalismj
tietää, että jos NeuvostoHiton on'
rtistuu kollektivisoida miljoonia
hehtaareja käsittävä maaseutu, liit­tää'
yhteen miljoonainen talonpoi­kaisjoukko,
kehittää' raskas ja kci-vyt'
teollisuus, ovat kapitalistisen
järjestelmän päivät luetut. Että
Neuvostoliitto kykenee tämän suo­rittamaan
siitä ^ n meillä varmat
takeet. Siksi raivo, viha ja suun­nitelmallinen
sodan valmistelu Neu­vostoliiton
tuhoamiseksi kapitalis*
! kellä erikoisesti Neuvostoliitossa
parhaillaan suoritettava maatalou­den
jättiläismäinen kollektivisoimi­nen,
jonka seurauksesta yksityiset
talonpoikaistaloudet häviävät ja t i ­lalle
muodostuu -valtavia yhteista­louksia.
Tämä maaseudun- Kollek­tivisointi
saa aikaan kerrassaan
mullistuttavia muutoksia neuvosto­yhteiskunnan
taloudelliseen perus­taan.
Sen seurauksesta yksityinen
kapitalistiluokka tulee häviämään.
Tämän häviön alkusäveleet ovat al­kaneet
jo soida. Neuvostoliitossa tisten maiden Itaholta onkin viime
päivinä saanut entistään teräväin-män
sisällön.
Mitä Yqsm^ sopinu^s merkitsee Saksan
työväenluokalle
hiltyvää sosialistista taloutta vas­taan.
Kun se tässä taistelussa cl
ke.><tä, vaan tuhoutuu, päästää se
huudon johon yhtyy koko kapita­listinen
maailma. Tämä huuto kie­rii
parhaillaan kapitalistimaailman
sanomalehdistössä muokaten maa­perää
neuvostovastaista esiintymis­tä
varten. »
Mutta vielä raivokkaamman ka-l)
italistisen hyökkäyksen kohteena
kuin maatalouden kollektivisointi,
Oli Ncuvo.sitoliitossa parhaillaan ta-,
_ , -1 I . ,, , paMuva joukkojen pois silrtymi-sotakoivaussuunnilelina,
joka nytlcinmin on tullut valivis.te i nen uskonnon kahleista. Jättiläis-tuksi
Saksan valtiopäivillä, ja jota Saksan sosdemit ovat vannouluniTl kansan valtava kulttuuriheräänii-kannaUäihaan,
tiilee asettaniaau suunnattoman taakan Saksan köyhä-j jättää kirkot tyhjflcsi ja pap-^
li^lön hartioille. Saksan työväenluokka ei tule vapaulumaan tästä P'^" puheet eivät saa kuulijoita.
ta«ijastamumoin kuin Vallankumouksen kautta. Kansa ir:autuu kirkosta, papit -
ivT . I - . .. V - . 1 • .-• .. .. vicIapa piispatkin — tunnustavat
Nyt vahvistettua Youngm sotakoryaussopiuuista käytettiin melkoi- avomielisesti irtautuvansa, kirkos-
"^sra poliiltisen tcmppuilun/välincenä aina känsällisfascislicn puuhaa-j ta, koska sc on muuttunut neuvos
maan kansanäänestykseen asti, mutta lopputuloksena oli kuitenkin su-U'-'^''^'^'''scn ajritation pääpaikaksi
piinukscn h>Täksvininen niclkoisolia cueinBiislöllä, 274 äänellä 192 Talonpojat tekevät kirkoista kou-vastaan.
• pi'Jf ia muita kulttuurilaitoksia.
1 Kaikki tämä raivostuttaa kapita-neuvosto-ja^
irk-.
c • t I . f I . . . . litmci raivosruitaa
Sopimiiksen kautta on muk.a ratlvaislu sodan yhteydessä vielä|.iistejä, ja he syyttävät ne
av,oinna oleyat kys^>TOyl^.et^^ Saksa sitoutuu sopiihuksessä kiskomaan 1 valtaa uskonnon vainoista j
Kaikki meikit sodan kiertämät-tömyydestä
nousevat" uhkaavina
päiväjärjeitykseen. Työväenluokan
on kokonaisuudessaan nähtävä, et
•tä kapitalismin on pakko lähteä so­taan
Neuvostoliittoa vastaan. Muu-,
ta mahdollisuutta ei ole. Koko se
agitatio, mitä porvarillinen sano­malehdistö
tällä hetkellä suorittaa
Neuvostoliittoa vastaan, palvelee
maaperän muokkausta tätä kamp­pailua
varten
Työväenluokka! Pois fascistiset
rauhan haaveet. Tilanne on otet­tava
sellaisena kuin se on. Taiste­luun
kapitalistista sotapropagandaa
vastaan. Neuvostoliiton sosialisti­nen
rakennustyö kansainvälisen
proletariaatin tukemana voittoon!
urheilussakin!
Saksa hyväksynyt
Youngin suun­nitelman
B P U J I I J I . maalisk. 13w Sak­s
a n " p a r l a m e n t i s s a hyväksjitiin tä­nään,
Ycmfigin l t o n ? a i i J s s u u h n i t e l ^^
minkä i p u k a a n S g k ^ a l k a a sään-
«patein iä:Da»^ia.opiÄteffe>c^ ..kWm , . sr; ; ; i;;;väK™s^w|^ 2 S ^ ^
Muinaisilla kreikkalaisilla» niinä
aikoina kun tuo pienonen,. mutta
Jiarvinaisen lahjakas- kansa ansait­si
jälkiaikojen iki-ihailun, joka on
säilynyt meidän päiviirnme asti ja
säilynee niin kauan kuin tällä pal­lolla
inhimillistä sivistystä ja kun­toa
löytyy, heillä oH vallitsevana
elämän-ohjeena: "Kohtuus kaikes­s
a P* Niin kaiian kuin he^ ä s tä
säännöstä uskollisesti kiinnipitivät,
tekivät he ihmeitä niin sodan kuin
rauhan töissä, hiin kaupan ja me-
Tenkulun kuin tieteitten ja taiteit-tcnkin
alalla. Mutta kun he tuos­ta
ohjeesta hellittivät, oli heidän
suiiruutensa ja mahtinsa mennyttä,
auttamattomasti mennyttä joka
alalla: Urheilukin, joka heillä en­nen
oli tähdännyt kansalaisten jär­kiperäiseen
kehittämiseen terveiksi
ja kauniiksi, notkeiksi ja kestä­viksi,
uljaiksi ja pelottomiksi, rap­peutui
samanlaiseksi ennätysten
tavottelulrei - ja mauttomaksi het­kellisten
"mestarien" palvonnaksi
ja- sen nojalla harjotetuksl keinot­teluksi,
kuin se nykyisessä kapita­listisessa
maailmassa näkyy muo­dostuneen.
Esim. Marathon-juoksu, . niin
kreikkalaisperäisenä kuin sitä pi-dcttäneekin,
ei ollenkaan kuulunut
kreikkalaiseen urheiluun. Vanha
muistelu vain oli, että kun ateena­laiset
V. S 4 9 0 ennen meidän ajan­laskumme
alkua Marathonin la­keudella
loistavasti >-Oittivat maa­han
iiyökäineen monta vertaa hi-kuiaanunan
persialaisen sotajoukon,
juoksi eräs sotilas viemään vojtbn-sanpmaa.
.noin 40 kilometrin matf
katl kotikaupunkiinsa Ateenaan,
pnitja pbnlle päästyään jä tiedon
ilinotcttuaan kaatui kuolleena maa­han.
Tämä vain todistaa, ettei ai
nakaan sc mies ollut treenattu
kestävyysjuoksijaksi. Todennäköi­sesti
hän kuitenkin oli tai luuli
olevansa paras juoksija koko kyni-mentuhantisessa..'
kreikkalaisessa so­tilasjoukossa.
Siitä päättäen ci pit­känmatkan-
juoksu kuulunut van
hain kreikkalaisten urheiluohjel­maan.
Yleensä tähtäsi heidän ur­heilunsa
ruumiinrakennuksen, voi­man
ja kestävyyden sopusuhtaiseen,
tasapuoliseen kehitykseen, ei muok­kaamaan
ihmisistä mitään erikois­koneita
jonkun harvinaisemman
tempun suoritusta varten, johon
ei kuka hyvänsä kykenisi. Sulaa
iärjettömyyttä olisi heistä, niin­kuin
monesta nykyajankin ihrai­sesta,
ollut sellainen ihmisrääkkäys
kuin jo pari kertaa suoritettu kil­pajuoksu
poikki Amerikan mante­reen
Ainoastaan nyrkkeily lie­nee
heillä jo verii^en varhain ollut
yhtä raakamaista kuin meilläkin.
"Mens sana in corpore sano"
V "Vanhat roomalaiset myös olivat
ahkeria urheilijoita. Se oli välttä­mätöntäkin
aina sotajalalla ole­valle
kansalle. Heiltä sanotaan saa­duksi
tuo miltei jok'ikisegsä ur-heiliipuheessa
ja -kirjotuksessa
toistettu latinankielinen väJilause:
meiis sana in cbrporq sano —. ter­ve
sielu terveessä ruumiissa.
Tuo väite, niin useasti ja suu­rella
varauudefla kuin sitä hoet-
.taneekin, ei l^itenkaan aina pidä
iutiaan: yhtä usein kiain mumiil-
Jineh ja henkinen terveys asuvat
yhdessä, yhta_ usein ne majailevat
aivan eri haaroillakin.* Muistellessa
V o i t o n j u h l a s t a ei j u l k i s u u d e s s a ole
;ielä p a l j o a k a a n p u h u t t u , n i m . s i l ­sa
A r t h u r i n k a u p u n k i l a i s t e n v o i t o n -
' u h l a s t a . Sitä t a n a k a m m i n o n tehty
'ahnlstavaä työtä. Nyt k u i t e n k hi
•silaan jo selvillä mitä tuleman p i -
ää, että on a i k a jo kylällekin n i i s ­tä
toitottaa.
T o r s t a u i a 27 p. k e l l o 8.30 i l l a l la
yö j u h l i e n a l k a m i ^ e t k i . Torvien
- a i k k a a l l a törinällä julistetaan se
' u h l a v i e r a i l l e . Juhla jatkuu sitte
v a i h t e l e v a l l a o h j e l m a l l a koko i l l a n.
Välillä käydään alakerrassa naut­timassa
r a v i n t o l a n tai-joamia herk-l
u j a . K u n o l l a a n aikamme n a u t i t -
tu sekä henkisestä että r u u m i i l l i s ta
-avintoa, alkaa r u u m i i n taivuttelu
•likeaari ja vasempaan. ' J a l k o j en
tahdissa;, pysyniii^estä pitää ' h u o l en
S - - « - m ^ :nuorten"'orkesi^ri: . • ...Oikein ••''n«.,y4. t ,'•^•jior^ -
U l h t a j a a s u o r i t t i m a t k a n ' l o p p u u n ! l a l k a i J p l i i i a syhyy: k u n a^iättelee-si-
. ? ' : - ' : ä ; ^ t u l ^ a tanssia. ;sltä^^^
,>aä i ahiäj.k.eUo' ;3:Cen ^
P e r j a n t a i . i l t a n a . j a t k e t a a n tanssia,,
i oitä ' v o i s i m m e nimittää "väriloisto-'
t a n s s e i k s i " . Soittajina esiintyvät
nuorten Orkesteri j ä H i l t u s e n A a p e -
1. ei^ y h f a l k a a , m u t t a vuoroon. O r ­kesteri
nähkääs s o i t t a a käikennäkpi.
:l^lä kojeiJUa j a / A a p e l i "sermaht-
- j l i a u a n t a i n a v Z f l ; pu; m a ^ l l f i k u u t a , ojiji
Jltte - tta ' l o l s t a j ^ t i ; ; Jpppfi.taJaisjJuhlat.,
dfaikka^..ma, itt^;>,sanpn;; , n ^ Jppä'
idellä 'tulee olema» .yaihtel^ya,: jä;
wvdkas ohjelma. J o s k u k a hyvän-;
=ä h a l u a a saada n o i n n i i n k u i n t a r -
'cemmaii tiedon ohjelmasta eiineh
näkemäänsä j a kuulemaansa, tekee
Viisaasti l i a h k l t l m a U a itselleen k a i i -
o u n k i l a i s t e n j u h l a j u l k a i s u n " V o i t o n -
Viestini". H m t a b n h a l p a , ahioastäan
10 senttiä, se maksaa. Sitä sopii t i -
a t a vieraspayikkakuritaiaistenkin.
M u u t a m a sänä " V o i t o n V i e s t i n " s i -
jällöstä. K i r j o t u k s i a sihiä on n o in
'cymmenen sivua, stis s e n t t i J a s i v u.
amoitukset kaupantekijäisiksi. H -
n o t u k s l s l a on sd hyöty, e t t ä - j u h l a ­vieraat
saavat juUri niistä kaupoJs-
Nolalu lauant. ja .sum,. 15 ja
Port William, maanantaina v,]
Niplgon. tiistaina " ' J*
Viimeinen tällä alueella.
Sudbury, torstaina
S. J . Port Ar(!iui-in aluckoaitaj
A- Kari, sihtcerll
t a sopivimmat .iulilatarpcensa.
J u l k a i s u n sisällöstä ovat
nämä meidän omat kynäilijää,
huolen. K a i k k i kirjotukset ovst 1
kuperäisiä, joten ei tarvitse „
pelätä saavansa varastettua ta^^l
J o yksistään Miettisen Taavetin q.|
no k a n n a t t a a ottaa ja hankkia jij
k a s u n itselleen. Voiton Vieäjjl
myöskin näkee senkin puolen, k
k a paljon on varattava smlttil
m u k a a n juhlille tullessa.
T i l a t k a a siis ajoissa, viimastii;!
j u h l a v i i k o n alkupuoliskolla
j a samalla sopii tilata pääsylipa(|
T i l a u k s e t saa lähettää 316 Bay i |
P p r t ' • ; A r t h u r , Ont. Nimenä js
.käyttää v a i k k a U; T.vnjälä. r
j i a g ä : o j i j f i t k a a n eivät voi nyi s
•tää ! :umpi;.v Jteitä, sillä' 15 f
P i ^ u i o i n c n .lumiaura ou jo 'yiö
k a u p a l l a , aukonut teitä.
V i l l e A i r o l a n Jij-väksi lähet«{)it
jräysliStat olisi jo aika lähettää J
kasin.- Niitä ori tullut 30
t a y a s t i sisälle, mutta vielä on 1
i l m a l l a y l i 20 listaa. — - I -l ^
Ihmiskunnan historian huomatta­vampia
henkilöitä, joista jotakin
tiedämme, täytyy ihmetellä, kuinka
•nonet; «riv alojeii kaikkein etevim-nistä
hengristä ovat joutuneet oles-keleriiaah
heikoissa, sairaissa ja
viallisissa ruumiissa. Toisaalta taas
läemme joka päivä tcrveruumiisia
la vankkaraajaisia olentoja, joiden
henkinen elämä on niin alkeellista,
että siinä tuskin on kehittymisen
Tiahdollisuutta.
Kuinka eivät vanhat roomalaiset
•)lisi näitä niin ilmeisiä tosiasioita
huomanneet? Eiväthän he, mikäli
'leitä tunnemme, yleensä olleet mi­tään
Sokeita intoilijoita, vaan kyl-aiän
todellisuuden pohjalta asioi­ta
harkitsevia, joskus mielestäm-bae
liiankin kuivakiskoisia.
Vika ei ole roomalaisissa. Hei­dän
ei tiedetä koskaan käyttäneen
noita sanoja siinä mielessä kuin
niitä nyt käytetään.
Sanat on otettu roomalaisen r u -
loilijan Juvenaliksen satiireista.
Tuvenaliksen aikana oli vanha roo-malaiskunto
jo pahasti alaspäin me­nossa.
Hänen kirjallisen tuotan­tonsa
tarkotuksena oli räikeällä
Ivalla ruoskia roomalaisten y^ellis-^
tä, turmeltunutta j ä siveetöntä elä-uää
kaikkine rikoksiheen, j a kur-uuksineeh.
'Sc bn' 'johtavana aat-teeha
hänen kuudessajtoista riinos-saan
-—-pitkänlaisiartihoelmia, jot­ka
hän julkasi viitenä kirjana. J u ­venaliksen
10 :nnen satiirin 356.s
värssy kuuluu: "Örandum ut sit
mehs sana in con)öi-e sano" —
oka sanalleen suomennettuna mer­kitsee:
On rqkoiltaTa. että olisi terve
sielu terveciBsä ruumiissa,'cli sä-keen
ajatusta j a runoUista muo-
»a \-iela paremmin vastaavalle
harmänkielelle kääniaettynä kuului­si:
qilappa terree,^ raavo.»
myo» aielaldii t«rves!
Runoilijan^ tarkotuksena on sa
noa, että-eihän tässä olisi hätää­kään,
jos henkinen terveys ja ruu-
'f Oi^astomme ; näyttämöllä
esittämään kappale Järjestäjäni
14:sta, neljässä näytöksessä.
le on yksi parhaimpia työväs"
telmiä, kuvaus lakkotaistelusta j*|
lakin tämän mantereen ter
la. Kappaleessa kuvataan
työnantajaluokka lakkoti
alkaa järjestämään provokafi
tekijöitä lakkolaisten kesk
voidakseen' sillä tavalla saada
töitä, väkivaltaisuuksia, joten
olisi parempi tilaisuus iskeä laög
laisia polUsiensa ja sotilaittaiaM
vulla. Kappale esitetään 23 p M g
lalla. Joten jokaisen tulisi
mä mielessä. Ja nyt kuin
m i i l l i n e n terveys kulkisivat
m a t k o i s s a . Hänen käsityksensar"
k a a n siis niillä c i ole mitään b
k i n a i s t a yhteyttä, niin
k u i r i hän t o i v o i s i k i n asian o l^
t o i s i n .
L e i k k a a m a l l a lauseen
p o i s o n k o k o ajatus
päinvastaiseksi kuin mita { « ^
l i s t a r k o t t i sanoa Niin
s a a t u v o i m i s t e l i j a i n ja
v a l i o l a u s e , jonka sitte ^
o l e v a n vanhaa roomalaista
T o t i s e s t i on tässä tehty
väärennys mitä voi tehdä,
väärennys on tehty ja kn
on tehnyt, sitä ininä cn
enkä v i i t s i ryhtyä tutkimaaa^
n a k i n o n se n i i n vanha,
v o i syyttää nykyisiä urhein
E n mene väittämään, että
n y s o l i s i a l u n p e r i n tapahtn
t a h a l l i s e s t i ja tarkot
O n v o i n u t käydä niinkin, ettaj
" k i r j a n o p p i n u t : ' aikoinaan ouj
r a s t i lukenut Juvenaliksen '
j a jättänyt huomioonota
t a i k k a jälkeenpäin sitä ran
s a a n u n h o t t a n u t .sen osan
ta, jota k i e l i o p i l l i s e s ti
päälauseeksi; muistiin on
ainoastaan loppusanat, J
venaliksen säkeessä muodff
sivulauseen. Myöhemmcta^
iskulauseen käyttäjistä va» ^
harvat ovat tienneet n u t a^
Juvenaliksesta ja hänen aUtC"
sestä säkeestään, vaan ovai^
la luulleet vanhain roon*
jättäneen jälkeensä tuon
koska sitä aina latinankielet
teilaan, ja latinaahan ne
roomalaiset puhuivat.
Jonkunlaista voimu^tdaa ^
heilua lienee barjotetttt jo
kunnan lapsuuden ajou»
Pamia, väkikapulan- Ja ^
kun-v«toa, kiekonlyöntiaJj»^
moisia mnita urheiluja
alkeellisissa muodoissaan
kaikkialla iiahvaankin kes