Vapaus, July 14, 1930

              Maanantafeav Heinlk. 14 p:nä — Mon., July 14
mtamallaei
flntään natta t « 5 Vapauden kirjakaup-
' Asiamiehet ja yksityiset l_a-
^täi tilauksianne talle maail-fSmmän
levinneelle kirjalle.
postnapaastj kaikkxal-
Cansdassa. Hinta $1-^5.
tua sala» maasta, mutta Salmin r a .
j a vartiosto pidätti hänet rajalla
Masssilassa.
1 Polstuttuaan Uuksulta ryhtyi O i ­nonen
kommunistisen nuorisotoimin­nan
johtajaksi, perusteli ympäri
maata nuorisojärjestöjä, oli Neuvos-kylässä-
ennallaan järjestystä v a l ­vomassa.
.
Lokakuun vallankumouksen puh­jettua
alkoi taistelu myös" p i i r i m -
me alueella. Se oli niin">sanottua
sissitaistelua, ja vasta v. 1920,'
muodostuivat piirimme alueella
mättävän suuren vauhdin. Hznao
mitään patoostustoimeniÄteltä. op
to-Venäjän konsulaatin palvelukses- ensi kerran neuvostot, vallanku-sa
Viipurissa, toimi Helsingissä «Työ- mouskomiteat. Tällöin oli piirim-väenjärjestöjen
Tiedonantajan" toi- me väestöstä suuri osa mennyt y l i
mittajana sekä antairtui sitten va- rajan Suomeen, Karjalan kauppi-paaksi
kirjailijaksL Hän on julkals-käsittelee
asiakirjain perus-
1 »Länsirintamalta ei r i i t a an
*„ jjirjassa ki^vatun verileikin
Lähetetään postivapaasti
aUe. Hinta ?l-25.
fpden Kirjakanppa
69.
Sudbury, Ont.
AHAA
S U O M E EN
si Suomen M:kka?
3925
Canadan Dollarist»
Lähetyskulut:
|«e lähetyksistä -»Ve $20 00. 60.
Ilhetrksistä $20.DO—?49.99, 80*
I l l h E t ä ?50.00—$79.99 ja
KSetyksistä ? 8 0 . 0 0 - $ 1 0 0 . 0 li
EekSSQc jokaiselta seuraavalta ai-
Ikivalta sadalta dollarilta.
I LihelrkMl $500.00 ja »utä ylol
|JJ.pO, huolimatta «ummao »uuruu-liaStaii.
b k5••«« noinaliihetyk»i«"l a ova»t . lÄi a
istyskulut $3.50 lähetykseltä.
Sipinen rahaa o«tetMn. Kurs»
|(2.4& sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteells:
VAPAUS,
Boi 69. SUDBURY; Ont
LaivapileUejä myydään.
Tiedustakaa pileUiaaioUa
V«p«udelle ottavat rabavälitya
|«i vastaat! myöskin:
\rmVS MONTREAL BRANCB
1196 St Antoine St.,
Montreal, Que.
VAPAVS
¥ORT ARTHUR BRANCB
316 Kay Street,
Vart Arthur, OntarK,
sut kommunistisessa lehdistössä kau-nokirjalljisia
tuotteitaan ja suomen­noksia
Venäjän bolshevikikirjailijain
tuotteista. Huomattava oli hänen
viime joulun edellä painosta ilmesty,
nyt romaaninsa "Tienhaarassa", jon­ka
johdosta kommunistinen arvos­telu
antoi hänelle mainesanan "Suo­men
ensimäinen proletaarikirjadlija".
Nykyisin on Oinosella ollut työn a l ­la
mm. kommunistien illegaalista
toimintaa käsittelevä näytelmäkap-pale
ja erään venäläisen bolshevi-kinäjrtelmän
suomennos.
Otto Oinosen poistuttua edellä-mainittuna
aikana rajaseudulta on
hänen järjestämänsä etappireitti ol­lut
edelleen käytännössä, joskin toi­minta
on välillä ollut pitempiä a i ­koja
seisauksissa.
Saatuaan nyttemmin jiitun tut-kim
ukset loppuunsuoritetuiksi, on
etsivä keskuspoliisi lähettänyt laa­jat
kuulustelupöytäkirjat Viipurin
hovioikeuden kanneviskaalinviras
toUe.
aitten ja Suomen lahtarien y l l y t ­tämänä.
Suomen verenhimoinen
kapitalisti yhdessä hännytt^jiensä,
K a r j a l a n kauppiaitten kanssa teki
jatkuvaa provokatsioonia rajan täl­lä
paolella j a heitti julistuksiaan:
"Suomi suureksi, Vien§ vapaaksi",
tarkoitujcsella saada haltuunsa
K a r j a l a n luonnonrikkaudet j a ^ r i i s -
tettäväkseen Karjalan työtäteke­vän
väestön.
Lahtari-Suomi ei tietysti tj-yty-nyt
pelkkiin 'aikomuksiin, provo-katsioniin.
Suur-Suomen saavutta­misessa,
Vienan "vapauttamisessa",
vaan se ryhtyi tosi toimiin. Aseis­ti
rajan taakse viekottelemansa
K a r j a l a n väestön. Asetti niiden
komentajaksi parhaimmat suojelus-kuntaupseerit
ja uskollisimmat
|)alvelijansa. Karjalan kauppiaat ja
V . 1921 hyökkäsi rauhallisen Kar­jalan
työtätekevän väestön kimp­puun.
Antoi Karjalan rajaseutu-rahvaalle
"lisä-avustuksen", jonka
tsaarin hallitus oli jättänyt anta-
1
P I E N I O I K A I SU
Sudburyn naisosaston kokousse-lostuksessa
on "painovirhepaholai­nen"
muuttanut yhden sanan sel­laiseksi,
että se pilaa ajatuksen.
Siellä on lause: Etkö näe, kuinka |
matta. Nimittäin hävitti kaiken
karjan, poltti poroksi kodit j a kon.-
nut, mobilisoi riveihinsä kaikki
Saatavissa olevat talonpojat, raa-kamaisella
tavalla murhasi kylän
opettajia, talonpoikia, jotka us­kalsivat
julkilausua ajatuksensa
työväenluokan vapauttamisesta.
Raakamaisella tavalla kidutti
eloon jääneitä murhattujen perhei­tä,
teki kaiken raakamaisuutensa,
kuten verenhimoinen nälkäinen
peto. Näin tuli riistettyä ja rau­nioiksi
hävitettiin piirimme raja­seutu.
— . . j mMuuitctaa ttyy öoliisiiissiissttaä jj aa ?r«s<lopnnppoojjiissttaa
miehiämme ajetaan kuin koneita I järjestetty mahtava Punainen A r -
kaikenlaisiin surmanloukkoihin, pe
loitellen, että Venäjällä on paljo
miehiä, jo4:ka menevät, jos et sinä
mene. Tämä tietysti pitäisi olla,
että — veräjällä (portilla) on pal­jo
miehiä j.n.e. Myöskin S i i r i W i r -
ran osotteessa on kadun numero
väärin. Se pitäisi o l l a : 450 Melvin
Ave.
AARO KIVINEN
Eirldand Lake. Ont.
JOHN VUORI
Sontii Porcupine, On .
:GHN fFIRTA,
157 BToavicw Ave., Toronto, Pnt
CHARLES HAAPANEN,
OtouBkauppa, Timmins. Ont.
DAVID HELIN,
Itn paikkakunnilla Keski-OntarioBfc
UIMAMATKALLA HUK­KUNEITA
Juhannuspäivänä hukkui Paimi-
|0D Sukselassa nuorukainen Eino
JMiettinen ollessaan uimassa Paimi-
[onjoessa.
I Samana päivänä hukkui Naanta-jjaa
lähellä Luonnonmaan laut-
Itaa Hyvinkäältä kotoisin oleva Ot-jto
Irmari Sandberg uimassa olles-j^
Vi.-; Hän oli Naantalissa vain
jöymassä erään seurueen ipuka-na.
ItUSU "VALTIOPETOS"JUTTU3A
MääU Suomen fäscistinen uutis-
ItoMsta ilmoittaa, on touko- . ja ke-
IZ^"" ajan etsivän keskuspoliisin ISf'^'^" alaosasto toimittanut iS""^'^ Neuvosto-Venäjältä
lu^ Pitkärannan kautta k u l -
l i E f e i kommunistien salaisen etap- Ifol" "-'^"lisäämiseksi. Nämä tut-johtaneet
useiden
|WöWok3-lLseen toimintaan se-l
^ e i d e n henkilöiden jäljille.
IS johdosta on pidätetty 7 hen- Ifert"'"- P'^"alcirjailija j a tuomit-
P punaupseeri otto Oinonen, joka
1^ ""^^ Piensjärveltä ja asunut 2 r^"^"' Helsingissä sekä v i i -
I S i -'^''^ä sähkötyömies ffil pinjan
IKtkä ^yomie.s Mikko Tikka USS"''-'' puuseppä Ivan
? S ä n •^'^'"-^^'^ jälkeen VUpu-l
^ ^ f ; ^ ' ' " ' ' ^ ^ ^ odottamaan a-
ItirmT^i-^ iiovioikeudessa. Toi-
0.^ -'^P^^^e jalaUe. I&ti mr''''^^' saapunut Venä­jä
tSn^"'"" 1 ^ o -
kankaasta va-h&
t~S ^•"'"""e. jossa oles-
Is^Un H^'.'^"^^ Järjestäen etap-
Venäjältä suo-
|*3Kiä^ 7 , ' ' ^ vanännyt useita hen-
N i a " ^ ' ' * ' ' toiminuan. johta-
[ ^ t a l v ' - ' ^ ° " * toimintaa
Oihosen apa.
[«eajt ^°Ii^t ja toisia
^^^öskin sähkS-I
Ah^^i Orjatsalo yritti pjrfs-
Mitä antoi maaseu­dulle
Neiivostö-Ka^-
jalan kymmenvuo-tiheh
bkma^säolo
V. Nikitin Punaisessa Karjalassa.
Kiestingin p i i r i on yksi K a r j a l an
tasavallan pohj'oisemroista piireis­tä.
Se -on Suomen rajan lähellä
vaikeasti kuljettavien, tiettömien
taivalten takana. Tsaarivallan a i ­kana
tätä syrjäseutua ei tiedetty
eikä tunnettu muulloin, kuin kapi­talistien
riistosotien aikana, j o l l o in
kapitalistit tarvitsivat pääomiensa
saamiseksi ja riistoalueitten val­taamiseksi
aseellisia ~ voimia. Täl­löin
ne löysivät maaseudun syr-jäisemmätkin
kolkat, joista mobili­soivat
kaiken työtätekevän väes­tön
ase kädessä taistelemaan^kapi-talistisen
järjestelmän puolesta.
Myöskin muistettiin talonpoikia
sUloin kun piti koota veroa ja
riistää työtätekevältä väestöltä v i i ­meiset
kopeekat j a ruplat j a jos ei
r u p l i a riittänyt, niin ottaa lehmät
j a lampaat. Mutta kun työtäteke­vä
väestö lausui toivomuksensa
koulujen perustamisesta tai liiken­neolojen-
parantamisesta ei sitä
otettu huomioon, aivan kuin ei o l i ­si
tiedetty väestöä asuvankaan
näillä seuduilla. Koulujen ase­masta
kylläkin rakensivat Icirkkoja,
ja' niiss^ pappien avulla yhä voi­makkaammin
verhosivat pimey­teen
työtätekevää väestöä.
Piirimme väestön elinkeinona oli
pääasiassa metsästys, kala-stus ja
pienessä määrin metsätyöt. Suurin
osa väestöstä failki kalastuksessa
Vienanmerellä ja Norjassa. Sieltä
ansaitsivat niukan toimeentulonsa,
perheensä elältämisejtsi. Naisväki
taasen raatoi kotiseutunsa ympä­rillä,
kynti j a kylvi omistamaansa
pientä maatilkkua, hoiti karjaansa,
n i i t t i heinää - 20—30 km. päässä
asuinpaikalta olevista luonnon n i i -
tyiatä (soista) ja samanaikaisesti
se kalasteli. Ne elintarpeet, jau-hohituinen,
— minkä työtätekevä
väestö kykeni ostamaan, oli kulje­tettava
Vienanmeren rannältia
100—150 kiloinetrin päästä, kan­tamalla
selkrepussa, käyttäen .tällä
välimatkalla olevissa järvissä sou­tuveneitä.
Tällaisissa kurjissa olois­sa
asui Karjalan työtätekevä vä­estö
tsaarinvallan aikana.
Huolimatta siitä, piirimme raa-tajarahvas
oli kasvanut saloilla l u ­kutaidottomana,
niin aina sen r i n ­nassa
sykki vapauden henki, hyviq
tunsi riistäjänsä, poliisin, santar­min,
kylän kauppiaan, jölla se or­j
a n a raatoi yötä j a päivää saamat­ta
hetkenkään levähdystä.
Saapui tietoja helmikuun vallan-kumöusliikkeiestä.
Hman mitään
a ^ t a a i t o r e i t a työtätekevä väestö
osallistui vallankumousliikkeeseen,
riisuen aseista santarmit j a poliisit,
y r i t t i myös lypdä alas kylän kaiup-piaat,
mutta nämä olivatkin ovelia,
astuivat maaseudulle vallankmno-nsliikettä
johtamaan, asettuivat
n i i n sanottuihin väiiaikaisHn nen*
vostoihib. Muodostui Kerenskin
hallitus. H e t i olivat entiset poliisit','
meija helmikuussa v. 1922, lopul­lisesti
vapautti piirimme työtäteke­vän
väestön lahtarien kynsistä ja
antoi lopullisen iskun rajan takaa
hyökänneille lahtarihurtille.
Nyt viettäessämme Karjalan 10-
vuotisjuhlaa luomme katsauksen
mitä olemme saaneet aikaan pii­rimme
alueella kulttuurisessa ja
taloudellisessa rakennustyössä. T a r -
kistamme saavutuksia j a puutteel­lisuuksia
työläisten, talonpoikain
j a työläis-talonpoikaisnaisten yh­teisissä
joukkokokouksissa.
Maatalouden nousu
Joskin piirimme talonpoikain t a ­loudellinen
asema oli sortunut ää­rettömän
kurjaan tilaan, viimeis­ten
Suomen lahtarirosvojen hyök­käyksien
tuloksesta, niin kommu­nistisen,
puolueen oikealla-johdol-j
a j a Karjalan hallituksen toimen­piteiden
avulla on nyt jo sivuu­tettu
maatalouden alalla sodan
edellinen taso, saatu parannettua
ne haavat, jotka lahtari-Suomi iski
piirimme työtätekevään väestöön.
Niin"" lypsykarjan kuin työkarjan-kin
lukumäärässä on sivuutettu
sodan edellinen taso. Viljelysmaan
pinta-ala myös vuosi vuodelta laa­jenee.
Viljelysalan laajeneminen
tapahtuu etupäässä maänparannus-osuuskunnissa
ja kollektiivisissa
talouksissa. Piirimme alueella oli
kylvö pinta-ala v. 1929 507 heh­taaria,
siitä yksityistalouksilla 436
hehtaaria eli 87.8 pros., maanpa-rannusosuuskunnilla
61 hehtaaria
eli 12.2 pros. Kylvöala edelliseen
vyoteen verraten lisääntyi 13.8
pros., josta lisääntymisestä tulee
suoviljelykselle 12,5 pros. j a kui­van
maan viljelykselle 1.3 pros.
Kuluvana keväänä (v.l930) osoit­taa
kylvöalan laajeneminen seu­raavaa:
yhteinen pinta-ala 590
hehtaaria, siitä kollektiivisilla t a ­louksilla
322.4 ha eli 56.2 pros.,
maanparannusosuuskunnilla 16.5
hehtaaria eli 2.8 pros. ja yksityis­talouksilla
241.25 ha eli 41 pros.
Numerot selvästi todistavat, että
piirimme maataloudessa on kollek­tiivinen
sektori saanut huomatta­van
suuren saavutuksen viime* a i ­koina.
Tämä todistaa, että piirim­me
köyhät ja keskivarakkaat ta­lonpojat
ovat tulleet näkemään,
mikä hyöty on kollektiivisesta
työstä maati^loudessa.
Piirimme maatalous ei kohdistu
viljatalouteen, yaan pääasiallisesti
karja- ja maitotalouteen. Senpä
vuoksi onkin viime aikoina huomio
kohdistunut vihannesrehun, heinän
j a juurikasvien viljelykseen.
Talonpoika iston varustaminen
maanviljelysköneilla ja kalustolla on
vuosi vuodelta voimakkaasti paran­tunut
piirimme alueella. K u n otam­me
sodan edellisen tason <v. 1912—
1914>, niin- silloin talonpoikaistalou-dessa,
ei nähty edes rautavälttiä ja
karhia paitsi muutamilla kauppiail­la.
Jotka omasivat jousikarhin ja
puhdiFtuskoneen, joitten avulla alis­tivat
köyhän talonpojan riistonsa a-laiseksi.
Sitävastoin tällä hetkellä maata-louskaluston
virtaus piirimme -alu­eelle
osoittaa huoihattavaa hotmia.
Raskaampien maanviljelyskoneiden
ohella V . 1929 piirimme luottt>-ostius-kassan
kautta levitettiin talonpojil­le
maanvilejyskalustoa; treeseriau-iröja
322 kappaletta, erilaisia äkeitä
38, lajittelijoita 2 kpL V. 1930 ke­vätkylvöä
varten jaxrt«ltlin viskuu­koneita
10, lajittelukoneita 13, äkei­tä
188, rivikylyökcmelta 5, heinän
talonpoikaisto omasta tahdostaan
muodostanut 6 ktdlektiivlsta talout­ta,
joissa on talonpoikaistalouksia
161, jäseniä 864. NämS. kollektiiviset
taloudet jakaantuvat seuraavasti:
yhteisviljelysyhdistyksiä 1, maatalo-usartteieita
4. maatalouskcHnmuu-neita
1. Kaikkiaan on piirimme ta-lonpoikaistalouksista
kollektivisoitu
Kutep ylläesitetyt numerot osoit-ta^-
at. on maatalouden kollektiyJsol-misessa
huomattavia saavutuksi^
Sen edelleen kehittyminen j a Jo ole­vien
kollektiivisten talouksien vpl-
'nllstuminen riippuu siitä, miten kye­tään
liikettä ohjaamai=. järjestä-jriiään
. köllekUivisten talouksien si­säinen
työn jako, luomaan hjrvä; e-heä
sisäinen järjestj-s, että jokai­nen
talouden jäsen, tietää oikeuten­sa
ja velvollisiiutensa.
Puutteellisuutena on se, että el
ole riittävästi agronoomisia voimia.
Piirimme alueella on ainoastaan 1
agronoomi. Tämä puute on suurena
vaikeutena käytännöllisessä työssä;
Mutta ei tämä saa tulla esteeksi
kollektiivisten talouksien työssä. Me
emme voi jäädä /odottamaan sitä,
milloin tulee riittävästi agronoomi-voimia.
Meillä on jo nyt huomatta­van
paljon suomenkielistä maatalo-uskirjalllsuutta.
Jokaisen talonpojan,
kollektiivisen talouden jäsenen*- on
hankittava itselleen näitä kisjeja jja
niiden avulla kasvatettava itsestään,
oman taloutensa agronoome^a.
PaikalUstalcndellinen rakennus-
I tohn^ta
HaUinnollLsen piiriljaon ! suoritet­tua,
alkoi piirimme alueella kehittyä*
myös taloudellinen rakennustoimin­ta.
Viime vuotena rakennettiin kaksi
I asteen koulurakennusta j a ssdraa-lan
ambulatorio, sekä uusi neuvosto-tala.
Kuluvana vuotena on parhail­laan
rakenteilla kaksi uutta koulua,
yksi kylän valistustalo, lukutupa, ja-myös
aletaan valistustalon raken­nustyöt
piirin keskuksessa. E l K a r ­jalan
hallitus ole myöskään imohta-nut
Vladimir Iljintshin neuvoja
maaseudun sähkölstäm![3estä. Par­haillaan
on rakenteilla 80 hevosvoi­mainen
sähköasema, joka saadaan
valmiiksi lokakuuhun mennessä. Sen
yhteydessä rakeniietsian metalli- ja
puusepän verstas, yksiraamlnen sa­ha,
sekä katkaisusirkkeli j a mylly.
Tämä kombinaatti tulee olemaan e-rittän
suuresta merkityksestä piirim­me
rakennustyön edelleen kehittä­misessä.
Myös on rakennettu paikal­lista
tarvetta varten tiilitehdas. Jo­ka
kuluvan kesän aikana valmistaa
250 tuhatta tUltä. Toinen tiilitehdas
tullaan rakentamaan Pääjärven ran­nalle.
Samoin on parhaillaan raken­teilla
metsätyöläisten uusi asutusky-,
lä, jonka rakentamiseen kuluvan ke­sän
aikana tullaan käyttämään,yli
200 tuhatta ruplaa. Metsätyöläisten
asutuskylän lähelle on perustettu
neuvosbotila. Neuvostoillan maan­muokkaukseen
Ja rakennustyöhön'
kuluvan kesSn aikana tullaan käyt­tämään
varoja lähes Vi miljoonaa
ruplaa.
Nämä kaikki edellämainitut toi­menpiteet
todistavat, että Neuvosto-
K a r j a l a n hallitus on kiinnittänyt e-rikoista
huomiota piirimme talou­dellisen
rakennustyön nostattami­seen.
Myös vuosi vuodelta on noussut
huimaavaa vauhtia metsänhakkuu-työt,
joka on saanut . talonpoikais-väestölle
riittävät ansiomahdolli­suudet
ja nostanut talonpojan hy­vinvointia.
liSkenne
I Liikenneolojen parantamisessa ei
tosin vielä ole saatu suuria aikaan,
mutta on todettava, että tälläkin a-lalla
saadaan parannuksia aikaan
joka vuosi. Erikoisemmin vesiliiken­teessä.
Piirimme suurimpina sisäisinä
vesistöinä on nimittäin Tuoppa- ja
Pääjärvi. Tuoppajärvi on 90 kilo­metriä
pitkä Ja 40 kilometriä leveä.
Näitä järviä viime vuoteen saakka
kuljettiin ainoastaan . soutuveneillä,
ei ollut minkäänlaista koneellista
kulkuvälinettä. Pääjärvellä oli tuk­kilauttojen
"hinausta varten laiva.
Viime vuotena rakennettiin kum­mallekin
järvelle - moottorialukset,
jotka välittävät postiyhteyttä ja
matkustajaliikennettä. Kuluvana ke­sänä
tulee lilkennetlÄ ylläpitämään
kahdella mainitulla järvellä kolme
moottorivenettä, jotka palvelevat
viirsinaisesti postiyhteyttä ja mat-kiistuslikenhettä.
Puutavaran kulje­tuksessa
tulee toimimaan kaksi hi­naajaa,
ja yksi varppaLsraoottori, jo­tenka
liikenneolojen pärantamises-sa
on myös saatu huomattavia saavu­tuksia;
Karjalan Neuvostovallan 10-vuoti-sena
oloaikana sosialistinen raken­nustyö
ei ole kohdistunut ja voi­mistunut
ainoastaan keskuspaikois­sa,
vaan se on ylettynj^ maaseudun
syrjäisemmillekin kolkille.
siementen kylvökoneita 10. peltojy-riä
5, valtteja 8a. y.m. maataloiiska-lustoa.
Maatalouden kollektivisoimisliike
on viime kuukausina saanut piirim­me
talonpoikälTton keskuudessa huo-
Taikatemppujen
historiaa
K i r j . Robert Nelson.
Taikatemppuja tunnettiin ennen
nimellä salainen tiede- Kun tut­kimme
t a & alaa niin näemme mi­ten
toi-sessa osag.sa maapalloa tai­katemppuja
pidettiin uskonnon y h ­teydessä,
kun. taas toisissa maissa
ne olivat aivan jokapäiväisiä ih-mLselämäs.;
ä. Tolsissa. mäis<5a nä­emme
sen perhe- ja huvitilaisuuk­sissa
näyttelevän ihmeellistä osaa.
' R a j a t u s s a kerrotaan monesta i h ­meellisestä
tempusta.. Egyptiläiset
olivat ^nsimäisiä, jotka osa.si%'at ja
tie<nvät ihmetempuLsta ja samalla
kertaa olivat *'taitavia" tähdistä
ennustajia. Enin osa vanhan ajan
taikureista ovat kotoisin Egyptis­tä.
Babyloniasta, Persiasta ja In-ti:
i>ta. Vanhan ajan kansalla oli
ajatus, että henkilö joka näitä
temppuja esitti, oli noita. Tänä
piavänäkin on henkilöitä jotka
lijattelevat että se oli silmänkään-t
Jtcnippu. Historia kertoo Krei-k.-
n kansasta, miten he palvelivat
epäjumalia, j o i l l a piti olla jotakin
yliiuonnollista tekemistä ihmisten
kanssa.
Sadoista eri kertomuksista ker­ron
yhden: Cirge oli kaunis nai-r<
n. joka osasi lumota miehet tai­kuudellaan.
Kuka hyvänsä häntii
k;itsoli joutui lumouksen alle.
H.innaaval!a lumoudellaan hän vei
••raaliinsa linnoitukseen ja siellä
nuiutti saaliinsa sioiksi. Tätä nais­ta
silloinen Kreikan kansa palveli
jumalanaan. Tämä on ainoastaan
yksi monista kertomuksista taikuu­desta.
Siirrymme uuden ajan taika­temppuihin,
noin v. 300. "Epä-jumalisuus"
poistui vähän kerras-
.^aan ja kristityt saivat enemmän
jalansijaa Roomassa. Kirkkoja
«ilettiin rakentamaan ja niissä r u ­koiltiin
pahojen honkien poistumi­seksi.
Tästä ajasta lähtien ihmi­set
oppivat tuntemaan taikutemp-puja.
ei minkäänlaisina pahoina-henkinä,
vaan yksinomaan temp­puina.
Taikatemppuja ei moni silloin
osannut tehdä ja ne, jotka taisi­vat,
eivät niitä salaisuuksia ulo.s
antaneet. Jokaisessa maas.sa ja
kaikkina aikoina on ollut " n o i t i a"
ja taikureita. Sieltä ja täältä löy­dämme
kirjoituksia siitä ja siitä
maasta silloin j a sinä vuonna elä­neestä
kuuluisasta "noidasta".
Kerrotaan kuningas Machelhas-ta,
joka oli siihen aikaan Skotlan­nin
kuningas, että hänen ylhäisyy­tensä
harjoitteli taikatemppuja se­kä
kaukonäköisyyttä. Meillä Suo­men
kansalla on tuhansia eri- ker­tomuksia
noidista. Suomen kan­salla
on ollut hyvin paljon kaiken­laisia
poppamiehiä. Hyvin kuului­sa
tietäjä oli Suomessa Samuli
Posti, joka asui Keuruulla, Ruo­veden
puolella. Samuli Posti oli
tunnettu taitavaksi taiitien paran­tajaksi.
Samalla paikkakunnalla
asui myös toinenkin kuuluisa pop­pamies
Nuijan Taipaleen isäntä.
Hun ei ainoastaan osannut paran­taa
kaikkia lajeja tauteja, vaaTi
sen lisäksi vielä selittää paljon
muitakin salaperäisiä asioita. Jos
esimerkiksi sattui niin, että jolta­kin
varastettiin, osasi hän noitua
varkaan sillä tavalla, että tämä toi
vara.stamansa tavaran takaisin, t ai
jollei varsin näin tarkoin tietänyt,
niin ainakin osasi .selittää kuka tuo
varas oli. Näin kertovat meidän
suomalaiset tarut. Onhan meille
jokaiselle myös tunnetut "1001
yötä" (itämaalaiset sadut), joissa
läerrotaan Aladinin ihmeellisestä
lampusta. Tämä on vain satu v i i ­denneltätoista
vuosisadalta, mutta
tästä huomaa miten silloin jo pu­h
u t t i i n ja kirjoitettiin ihmetem-pöista.
Nykyaikainen "magia" on
pitkä hyppäys vanhan ajan "ma­giasta".
Me emme enää katsele
sitä mustana ja yliluonnollisena
alana, vaan eräänlaisena taiteena,
joka on kulkenut ajan mukana,
huvittavana taiteena, ja kutsumme
njitä tässä kertomuksesisa "Tieteel­lisinä
ihmetemppuina".
Kuka oli ensimäinen tieteellinen
ihmetemppujen tekijä? Roger B a ­con
oli ensimäinen. Hän ei ko.s-kaan
uskottanut kellekään, että
temput olivat yliluonnollisia. Hän
oli taikatemppuilija, mutta tieteel­linen.
Hän opetteli ja luki tiedet­tä
j a samalla rakasti taikatemppu­j
a tieteelliseltä näkökannalta kat­sottuna.
Vieläpä vanhaan aikaan
oli kaksi eroavaa o.sastoa taika-tempuis.
sa, ja ne olivat: ennusta­minen
ja velhoustaito. Vieläpä i h ­miset
seurustelivat henkimaailmas­sa.
Jotkut uskoivat, että oli sil­mänkääntäjiä.
Ne henkilöt, jotka
uskoivat silifiänkääntäjiin, luulivat
että näillä taikureilla oli yliluon­nollisia
temppuja. Nykyajan ih­miset
eivät enää usko volhotai-toon,
silmänkääntäjiin tai yliluon­nollisiin
temppuihin. Otan it.se.s-täni
esimerkin.
/ Mui.stah noin 19 vuotta taakse­päin
kun kuljin Amerika.s.sa näyt­telemässä.
.Satuin kerran suurelle
suomalaiselle maanviljely.salueelle
Minnesotan valtio.ssa. Pidin ilta­mat
suomalaisella haalilla noin
kaksikymmentä mailia rautatiestä.
Näyttelin kaikenlaisia taikatemp-p^
uja noin tunnin ajan. .Sitten seu­rasi
kahdenkymmenen minuutin
väliaika. Menin nauttimaan raiti.s-ita
ilmaa ja kun pääsin haalin u i -
^kopuölelle, jo8.sa oli suuri väenpal-
JQU-s, joku huomautti minulle:
"Kuuleppas nuori mie.s, ne temput
mitä sinä teit eivät voineet olla
muuta kuin silmänkääntötemppu-j
a . " Kysyin miten niin ja että
enhän minä voi kenenkään silmiä
kääntää. "Jaa, jaa, mutta muuten
sinä et olisi voinut ;syödä tuninaa
silmäneuloja ja kappaletta lankaa,
j o k a oli viisitoista jalkaa pitkä, ja
öitten vetää ne suusta UIOK kaikki
neulat jä lanka neulan .silmiltä
lapj,' Se täytyi olla ÄilmänkäUntö-temppii",
huomautti puhuttelija.
K o n väliaika oli ohi ja minun
taas täytyi jatkaa ohjelmaa, huo­mautin
yleisölle, että ei ole ole-Äiassa
mitään yliluonnolli.sta eikä
niitään silmänkääntäjiä, v^an
temppu on temppu oli «e mikä hy-
Jiyvänsä. Temppu on hyvin yk-sin-
Icertainen kun sen taitaa ja tie­tää,
- j o k a i n e n meistä voi oppia
yhtä hyvin kuin minä jos henkilö
vaan haluaa. Riippuu siltä miten
itinostunut on a.siaan j a onko hen-
Icildllä tarpeek.ei tahdon lujuutta.
•^^^Toisfct temput ottavat pitemmän
a i k a a harjoitella kuin toiset ja
siinä tarvitaan käsivällisyyttä, tah­don
lujuutta, harjoittelemista ja
ennen kaikkia näyttcleiniskykyä.
Henkilö, joka ajattelee, että en
minä sitä opi j a siinä s a a koko elä-
I mänsu harjoitella, ei myös kos­kaan
opi, j a ilman harjoittelemista
ei myös työ näytä tuloksia.
Mitä tulee silmänkääntäjiin, niin
sellaisia ei ole, eikä myöskään s i l -
mänkääntötemppuja. Myös mitään
yliluonnollista ei ole olemassa.
K a i k i l l a täytyy olla alkunsa ja
syntynsä. On ihmisiä, jotka mieli­kuvituksissaan
luulevat näkeviinsä
toista mitä he luonnollisesti näke­vät.
JIuistan tapauk.sen kerran
eräässä toisessa paikassa, Pohjois-
Canadassa. Minut pantiin suureen
maitokannuun ja kansi suljettiin
kuudella eri patenttilukolla j a jon­kun
minuutin kuluttua o l i n vapaa.
' J u u r i silloin kun menin kannuun,
eräs .vanha mummo yleisön puo-i
lelta sanoi: ".\lkää ihmiset usko­k
o , että S O poika on kannus.sa, vaan
se on kannun vieressä. Se vain
kääntiiii meidän silmämme." Vaik­ka
niinä tosiaan olin jo kannun
sisällä. Näillii mummon sanoilla
jotkut nauroivat.
Tällainen 011 mielikuvitusta, jo­ka
voi ihmisen ..saada uukemäiin
asian toisessa valossa kuin initii
se todellisuudessa on. Minulla oli­si
tällaisia hau.^kuja kertomuksia
vaikka kuinka paljon, mutta jätivr
ne toiseen kertaan.
Taikatempjnija vanhaan aikaan
pidettiin hyvin salas.sa.' Niitä kut­suttiin
"Musta taika". Suomalai­sille
on ehkä tuttu ".Musta raanml-t
u " . Musta taika ja Musta raa­mattu
ovat jo aikoja sitten kadot­taneet
ja'ansijan. Kuuluisimmat
"Mustan raamatun" tutkijat olivat
italialaiset Jonas Amlroletti j a -An­tonio
Carlotti. He osasivat ih­meellisiä
temppuja. Kukaan ei ole
piiiissyt tietämäiin miten niimä
kaksi italialaista tekivät temjipun-sa,
sillä he pitivät kaikki hyvin sa­lassa
ja vartioivat aarteitaan.
Vuodelta 1793 on ensiniäisel
painetut sanat tästä "salaisesta tie­teestä"
ja taidosta. Kirjan, joka
ilmestyi Pariisis.sa, kirjoittaja oli
])rofessc)ri M. Decremp. Hän kir­j
o i t t i vielä toisenkin kirjan samal­ta
alalta. V. 1 8 4 0 saksalainen lää­ketieteen
professori Dabler näyt­teli
sukkeluustenippuja, joiksi hiin
niitä nimitti, ja tästä lähtien taika­temput
safvat uuden käänteen ja
siitä asti ovat ihmiset saaneet toi­senlaisen
käsityksen kuin mitä oli
"Mustan taian" aikana. Kahdek­sannentoista
vuosisadan alkuajoil­la
kuuluisimmat taikatemppujen
tekijät olivat Viljalba, Frikell,
Herman Bautier de Rolta j a J .
E. Robert Houdin.
Keskiajalla .spiri.stismiä kutsut­tiin
Necromancy. Silloin ihmiset
olettivat, että oli haamu tai joku
näkymätön^ olento, j o k a meni hen­kilön
.sisään ja tämä henkilö .siten
pää.v kosketuksiin kuolleitten kans­sa.
Nykyään meillä on toi.senlaineTi
käsit.vs spiritismistä. Nykyajan
spiriti.stit käyttiivät Mediumia eli
henkien välittäjää. Nykyäänkin
au.straalialalsten alkuasukkaiden
keskuudeK.su on luulo, että on ole­massa
tällaisia haamuja ja noitia,
jotka voivat tehdä mitä tahtovat,
j)ahaa tai hyvää. He uskovat että
noidat kulkevat varu.stottuina suu­rella
ihmeellisellä voimalla jota
kutsutaan heidän kielelliiän Boyl-ya.
He uskovat, että tämä kulkee
j a ajaa läpi ilman näkymättömä­nä.
Boyl-ya menee mie.sten sekä
naisten ruumiiseen ja alkuasukas
tuntee kipua kun se tulee ruumii-
.secn ja .silloin on hänen kuole­mansa
lähellä, Ile, samoin kuin
muutkin alkuasukkaat, eivät usko
että ihminen kuolee luonnollisesti
ilman murhaa tai näkymätöntä l u ­mousta.
Jos alkuasukas kuolee
luonnollisesti, niin toiset .seuraj]
jäsenet uskovat, ettJl kuolema tuli
jonku.n noidan kautta.
Taikatemppujen hi.storiassa on
monta kehil.vsa.stetta, aina Van-i
hasta Testamentista meidiin j)äi-
! viimmo asti. Taikatemj)pujen his-j
toria.^-la voisi kirjoittaa monta pak-
I sua kirjaa. Taikau.sko vielä tänä-
1 k in päivänä näyttelee .suurta osaa
ihmisten ke.skuudcKsa. Jokainen
mei.stä on vähän taikauskoinen j o l ­lakin
tavalla. Sanotaan, että cn-nustu.
s ])olveutuu taikauskoon.
Taikau:-koa on monenlaiKta, eri
kajsalli.suuk.silla erilaista. Van-haa;
i aikaan jo:s jotain tapahtui,
pantiin se taikurin niskoille, On
joitakin kansaitivällsiä taikauskoja:
e.^im. ulvova koira jonkun talon
edustalla tietää kuolemaa .siinä t a -
3o,v;a, .selitetään eriiässäkin taika-
; usko.s.sa. Meillii suomalaiiiilia on
I yk.':i hyvin tunnettu taikausko, joka
; pannaan käytäntöön aina uuden­vuoden
yönä, jä Ka on tinan vala­minen.
IhmiskunTiaila on rnyös o l ­la
t joitakin yhteisiä taikau.skoja,
joita on vieläkin tänä päivänä. K s i -
merkik.si .suolan kaatajninen ruoka­pöydässä,
jonka muka pitäisi en­nustaman
riitaa. Kansainvälinen
taikausko on myös numero i^i ja
i etenkin jos se sattuu tulemaan per-
• jantaipäivän päälle. U,-;east^Ke tie-
' t;iä huonoa onnea, sanotaan. Näir-j
lä oli,«i lukematon määrä.
• Ihmetemput ovat näytelleet
osaansa kaikissa olo.suhtei.ssa ja
kaikis.sa kohdi.-^sa, .semminkin us­konnossa
aivan meidän päiviimme
asti- Ennen aikaan; kun pakanat
palvelivat taivaankappaleita, kuuta,
tähtiä ja anrinkoa, he u.skoivat s a -
1 laperäisiin tietäjiin xekä taikurei-j
h i n , noitiin j.n.e. ViHikansoilla on
I ornat uskontonsa ja jokaisella h e i -
1 molla oma poppamiehensä, joka
j noituu j a parantaa omaa heimoan-
.sa. samalla näytellen temppuja,
joista toiset heimolaiHCt eivät tie­dä
mitään*
Muinainen Rooma palveli epä­jumalia
ja . heidän ylimmäiset pap-pinsa
harjoittivat kaikenlaisia tai­kuuksia
j a siis olivat ensimäisiä t a i -
kakonstiii tekijöitä, jotka sitä har­joittivat
uskonnon kannalta kat­soen.
Silloin syntyi valkoinen ja
hiusta taikuus, joka onnistui ker-ras-
«aan ihmeellisellä tavalla. Val­koista
taikuutta käyttivät tohtorit,
joka onnistuikin lääketieteessä erit­täin
hyvin. Muistamme, miten
Samuli Rosti Suomessaparanteli
sairaita ihme-lääkkeillä. Kiinalai­silla
oli kftsvi, joka oli hyvä sai­raille,
yläosa kasvista paransi ylä­osan
ruumiista, keskiosa keskiosan
ja kasvin juuret paransivat jalat.
Kiinalaiset kutsuivat näitä kasve­ja
taikakasveiksi. Taikatemput eli
sukkeluuskonstit ovat niiytelleet
osaan.sa siis myös luiiketieteessä,
kaupassa ja kaikkialla. Se ci ole
sivuuttanut mitään, missä ihni||^ea
on ollut mukana. . ^;
Se on kulkenut maailman muka-'
na tähän päivään astL Sen ma*
kaan kuin kehitys kulkee eteen­päin,
kehittyy myös sukkeluustem*-
v>ut.- -
Halutaan Ostaa
P O O R T I T A L O , TÄI A N N O S -!
R U O K A L A
hyvältä liikepaikalta. Selostus j4
hinta osote: ~ -
K. TÖRMXLX.
Turbine, Ont.
Erinäisten työväenjärjestöjen o^ottc^a
c.\NAn.\.N KOMMiiMsrii'roi.ui;i;N stiiTEe.
ms OSOTE
'Ki>nitiiuni.i;|.ii.>hirrlle Iili<-trtlä»)i iiir)eTiihto
•11 i»s»ii<-inua uUa^tlrvall.! i»>i»tirrlla: Mr. Tini
Uu.V. Hoiim 13, lO.C.i Cbui.h Sl., Toronto 2,
Onl.
M r j \ N M : \ IMUUN . M . I U I O I M I K U N N . ^ N «Ih.
i r t - m i o K i i c : lii.i CV, .Siuiljuty, Out.
c. rs. LuroN .siDnntvN O S A S T O N K O K O -
1 ! K S I ; T I . M . I . M . . kertaa kuuf-a. J..ka
At<iint:ii koko iikkuitta 7.;iU. T«iinci) Ivökukoui,
t<tittin nlij.-Iiir.)ki'k(tii4. Kirj(;i'nvaililu-ofute:
B>>v - V I , i^uill-ijry, Oul.
L. \V. I. II. ..f CANADAN. Polijoii-Ootarlon
n l u r k o i i i i t c i l l c luina kirjcrnvaihtn, y D f t ä muut
U l u : ) k . , t <iu\a: K. Salo, lloi 519. So.
UKAVr.It 1 . A K I ; N « . t.^.T«li.ii k..k<iuk«ct J n k » kuun
ciiFii K u i i m i r i t j i kf-IIit 1 pliivulla oiiavloii talolla.
0»a»tiin iimii;: 1)..» U7, XVorlliitielon, On». —
Vuiiuikicluhcura Jcliuti otote. va aatuft.
CANADAN StJOMAt.AlSI.N JAHJI-.STON, laUli».
tnun, »iliici-rin ii».ii<i oii: John Wirla, 957
HrndiUit:vf .\\c., Toronto, Out.
CANADAN St'(»MAI AISTI-N TYOI.AISTKN UH-JIKILLT.
IITK). Liiiioioiiiiikutinari kotipaikka
on SudJmiy, Ont. Liiton ailttrcrJ oa i*. IfuU'
honrn, os. Uot bO, SuJliury, Ont.
COUAI.TI.N •. a. oaattnu uaole oni Box 810,
i:oli,ill, Ont.
S. J. Clti:i(;irn)N M I M N O S A S T O N kokoukael
ov;it Jnku kuuk.iutlen tt<hu*ii Runiiutila), kcUo 3
ip. Kirji-vailitii.o.iiic on: ti. S. U*alti>, Ooi
92, Crcii;liton Mitir, Out.
S. J. KOUr WII.I.IA.MIN o.a.l«n lyökofcoukaft
oMU jirkaiVrn kuun cnatiiiltiiirn ja kotni.ia atjfi*
Dunlat kt-lto It illalla, i..liloktinnnn kokoukart
nlcllittiiä lii.l.iioii, oiiiall.1 liuoncuituIU 211
Itolictliou Sl„ loit Williiiui, Ont,
CANADAN KO.\IMIJNI.STII-tIOU)r.i:N NUMMO-l.
AN oi.iitoit tyokokoMkff''t |ii<lctaij(i knrran
kuu.rtj, vjiiiifinrti aiitinuiital. k<:llc* 1 i.p^p.
Oaolc: tlox bliauiiavu», Saak., Can.
.S. J. NIi'I(;ON ota>ton lyökokoukael plilctfiän
Joka kuun :::u Ja 4:i aunnunlai. ],'!rjcyaibl»-
oiiole on: ii. J . Ouato, 1. Netala, Uux 51,
Nililfnn, Ont.
.S. J. l.AKK COrCAU OM.Ion No, 11 kokoiiktet
liidftlian o..intoi) b a a l i l l n ^ Joka kuun loinen |
aunnutilal k<'Ilo I |:i.'ii\'allä, r o i l l o B o l t i I I,
Ijukkaufi}, Ilo% Jv, DntiManc. Su»k.
i. S. LARYSMrnilN oM«ion kukuukarl piHtfiiD
joka kuui ncl).i« aunnunlai, alkaen kello 7
litfllo. Kirjovaihto-niotoi Sox 153, L.a(lyaia!tb,
B. C.
!j. J. I.ONC I.AKKN uanalun kIrJeenVaihto-oante!
Victor lliioninrn, Ithcuult, "via äudhury, Ont.
Koktiukurt uu Jokaine» 1 :uen auiinuntal kuuata
kello 1 I ; ..
M J . M D I K W' 0 I : K I ; I I S INnU.Srit/AL UNION OF
CANADA.N i t ä i n e n |rifri. Kirjevaililo-oa/tte no
AU. Iloulainllki, :iUi .S.;<orJ .St., I'ort Arthui
Ont. HaliaUliclykaet on tebtavii ylliiulcvalU
uiullccIM.
S . ;. KIHKLANI) r-AKEN «taatuD oiota oo:
Iloa 240. Kitkland /jikc. Onl.
9-, J. LKVACKIN aasiloQ No. 33 kokoukaet pl-
(ifiuin Joka Lunkauileo toinen auDnuald Siti-li-
rrid o«ot«) Jloi 41. I.evDrk. Obt.
! l . J. NOt.ALI)N oaaiioti knkimkaet on JokslMa
kntikiuilcn :.':nrn auoaantai kello 2 i p . Klr(«'
vaibio-oaole: Frank Nurmi. NUUIB. P , A . U ..
Ont.
S. J. MO.NTnrAMN OSASTON työkokookMt
|nMi't:ian ( i K i i l o n buonruntnlla KIS Notre Datat
^^1. VVcat, jokalurn kuun rntimäineo •unnBotat
kiito 3 illa|>äitä1Iä. Jobinkunnan kokoukMt
•aniaiia [läitanä kcllo 2 illapaiviillii, KIrJeca*
v,iilito-osfie: S. J. Montrealia Ouito. lUi
Noiro Daiiie Sl. Wcat, Monlrcal, QueLM
I-OIIJOISONr.VIIION NAIS.SIIITKEIUSTÖN «M».
Ir on: Hilma 1'ii'tila, i(ux 817. KllkUoi] VA*.
Ont.
S. J. I-OUT A R T I U i n i N OSASTON koVoakMl
Joka kuukauden cn»imiiinen aunuuBtal.' Jobto«
kunnan kokoukset Jok* kuukauJrn. lolDen ]•
«iioicinin iiuianantai, njytelinitcuraa kokoukMt
Ji-ka toinrn keikiviikko, nalajaotto kukoonloa
Joka rnalniäincn Ja kolinaa tiUtaj kuukaadctta.
Kaikkien kokounlcn aika on kello 8 ilUtJt. Klf.
jci-ntailttooaotc 316 Btf St., Port Arthur. Oat.
S. 1. rOTTSVlLLKN oaaato No. 14, P o r c a p l M.
Ont.
S. }. ItOSK GIUIVCN oaaaloD kakoukiel plda<
titun Joka kuukauden tolnrn (unnaotal kclio 9
).p.|>. — Kirjccn»aihl«-o»oio: T. K o U o a o i.
Ilosn Grove, V.O. Ontario
S. SAUr.T STK. MAUIF.N O S A S T O N K O . S
tyi^kokituknei piilelilHn Jok* toineo oiUMBUli
nikarn krlln li J.p.p. omalla h a a l l l l * . Oaolai
l:'0 'lliuuit'i,un St., Sauli Sle. Uarle, Oat.
.S. J . SOLTJI J'Or,CUI'lNEN ouatoa lyfikokook-ii't
pideiUäii Jok* kuukauden kolmantena tua»
uunialoa. kellu 2 lp Oaolei Uux K»> '
SOI.NTIJI.VN O.-jASTO (CanadaB Suomalait»» •
Ji<rjr«iiiii Otanio 5(i) kokuuntii^. onujla batUt»
jaan Joka kuukauden cuiimiilttMii tnfloaBlaiU
kello 1 paivjllit. Oaute: SoIoluU, B. t..
JSUDIUIltYN OSASTON NO. 16 kIr)eeDralhl«.
oaolo on: S, Oaaato, Uox 2fi. SuiU>urr« Oat.
S. }. TIMMINSIN oaanlon kokouktel p i d f t f la
Jiika toinen aunnunlai. Osaiton klrleraÄltv
- » o l e : S. O.a»to, IJox 1090, Tjmmln», OaU
rnikkakunnalli un «di>lyroäi>ä ) 3 t J n l i l } ( J t i ( a ta
kaivanto. Ju mctiiltyiiliililco JärjcattMio,
S. S. TOItONTON maaton lyiikokouktet pIdetlXa
Toronton Suomalaliicn Seuran buoneuatnllt. K 7
IIfoadvicw Ave, Jokaiacn kuukauden enaltuSInea
Ja kolinaa aunnunlat-ilt*, alkaen k«tlo ~ 6.00,
Ulijrinia- Ja kcakuitelukukoMkact plJetkio JO'
kaiirn kuukauden toinen Ja neljiii auDnunu<*
lila, alkaen kello 0.00, Oaulei K. S. O t a t : .,
957 Ilrnadvicir Ave.
S. J , VDIJSTCIfS COnNKIUN o u i l o a kokooktat
pldeläiin enaimUinen «unitutitil kuntaa. Ktr«
jcenvuilitu-otate I O. Salmi. W a i x X r ' a Corumt,
D, C.
S. J . WANU1'|N oaanton kuukoi»lkokoaktet ptda>
tään Joka kuukauden 3:i aunnunlai kalli» }
J.p.p. 1'oatluaotes <juarti, Out. '
S. J. VANC.OtlVKKIN OSASTON NO. 5S kokoni
oti Jokniten • kuukauden • loiaena k e t k l T l i k k o Bl
kello 7..-IU Ula!!* Ciinlno boallllt, 2605 Patidar
Street Kaal
V.- ja U . . S i : r i t A JYMYN ototei Bdt 240,
Kiikland Lake, Ual.
AMi;t?IKAN WOnKEnSI'UOLUEKN SunnuUt*«a
'loiniiiiton, Suomalainlen T)^uviirnrbdl(t7ileii
Kciikukacii Ja NilyltäniSHIIon oaolleet orat;
KInn/ib Federation, 35 Ka«« ISStli St« New
York, N. Y. Kalkki klfJeenTaibio Ja nba»
labeiykact un Ubetelliivä rlliimalnitaUa
re«.ll*.
niAUKSU TYÖVÄENLEHDIUI
V A L I T T A A -
VAPAUDEN KONTTORI
Afiiamiestemme ei tarvitse olla aeiamichiä k a i k i l l e eriklellaill»,
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamieBvaltuukBillanune oi*
t a a tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille Ja lähettää kont-'
toriimme maksun seurateBsa mukan»».
VäHtnmme tilaukaia seuraaville tyoväenlehdUIei
T H E WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont,, vk, $2.00, U v. $1.00
T H E YOUNG W O R K E R , Toronto, Ont,, vuosikerta ............ BO •
T H E YOUNG C O M R A D E , Toronto, Ont., vk. M
D . « L I L Y W 0 R K E R , Työväenpuolueen päivälehti. TllauBhints
vuosikerta $6.00< Vo vuosik; $3.50, 3 kk. 2.00
Y O U N G W 0 R K E R , Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Cftljca-gosHä
ilmestyvä julkaisu, vuosikerta 1.00 >
T H E YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, C b i -
cajjossa, TilauRhinta vuosikerralta „. 4S0
T H E C A N A D I A N L A B O R M O N T H L Y , kuukausijulkaisu, To-r
o n t o , Ont., ., 25 s. kpL, 1 vk. 2.S0 '
L A B O R D E F J < : N D E R , kuukausijuIkaiHU ...,„. 1.00
I N T E R N . P R E . S S C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00, »k. 3.B0
P O H J A N VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. $10.00, i / ^ vk. 0.00
TYÖN JiÄNJ, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, 1/4 v. 3JB0
»AVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, i4 y.. •
T I E D O N A N T A J A , Helsinki, päivälehti, vuosik. $10.00; 1/^ r . 0.0»
L I E K K I , Helsinki, viikkolehti, vuosik. $3.00; l/n V. I.7S
TYÖVÄEN L E H T L Tampere, S k. viikossa, 1 vk. $6.00; i ^ ' v; $3.Stt
UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lehti, ilmestyy New '
YorkiJisa. Tilaushinta vuosikerralta ,„.. 6.00^
N Y T I D , Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy C h i -
Baronpa. Tilaushinta vuoF-ikerralta ..„..,. 2^0
TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$2.00, puoli vuotta • 1.25
N O R R S K E N . S F L A M M A N , ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $ 1 2 . 0 0 , puoli vuotta «.00
ITÄ J A L Ä N . S I , 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti ' '
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, l ^ v . : $2.00'
TULSKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa 16-sivuiscna. Tilaushinta vuosik. $2.50, 1/^ v« IJNI'
K O M M U N I S T I , L e n i n ^ a d .vuosik. $4.00, li, vk. 2.0O ^
TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Kerta, kUM- •
Ha. Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa 1.00
N O U . S i : V A V O I M A , Työv. urheilupoikain lehti, H e l s i n k i , 1 vk. t.2S
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere, 1 vk. 2.00
P U . N A N E N K A P . J A L A , Pctrozovodsh, Russia; G kertaa vii- '
kossa; vuosikerran hinta $9.00,.puolivuosik 4.50
VAPAU.S, Leningrad, C kertaa viiko.ssa Ivk. $6.00, vk.
R E V O N T U L E T , Oulu vuosik 34)0
P U N A L I P P U , Helsinki, vuosik -2. 00
TYölHES, päivälehti, Superior, Wis., 1 Vk. $6.00, 1^ vk. 3.25
TOVERI^ päivälehti, A8tor«3, Ore„ 1 vk. $6.00, % 3.25
ETEENPÄIN, päivälehti, vVorcester, Mass., 1 vk. $7.00
puoli vuosikertaa '3.75
P U N I K K I , pilalehti, Superior/ Wis., 1 vk. $1.75, 1^ v i . 1.0S
V I E S T I , teoreettistieteellinen kuukausilehti, 1 vk. $2.5C,
vk, i , ;i .'. J.40
METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijnikai'su,'"'i^^^^ Arthur, O n t •
yksityJBnumerot 15 senttiä, l ^ vk. 75c., 1 vk. ................ I4fl>
" C O M M U N I S T I N T E R N A T I O N A L " , Koniinterpin englanninkjeK-nen
virallinen lehti, ilmestyy kuukauBiliain, vk. $2.50
puoli vuosikertaa
iTYÖLÄIS- J A T A L O N P O I K A I S N A I S T E N LEHTI, keiran ,
kiaukaudessa, 1 vuosik- 2.<|0
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiami«uuue palkkiota, yxnfik
iakaan mutaan. ^
VAPAUS, Box 60, Sudliniy, Päti