Vapaus, May 8, 1948

              25-35.0OD heniiioi s
1- O!kei5'.on . ' u h l a s j , .,
•2-3.Ö00. ei^a
011 ja;jrs:e'.iy.
o k r a s i ; : ^el.uV.a-^ 5^1
la a . s a ; i i . - c s^^ l^^l
^ujuh:::n. ^
puhun^asta -vapaani
oir:eMo puhuu, k^^,
n oman. -halunsa'--.-.j
sena fca\\na ohvau^l
i / .kaii^är.demokrdar7
ja tosiasiasn väärj-^l
Iti hyökä I t i i n vo_^'
d-:osIova;-:ian cdt^l
.n. aivan ^ama&n'•ä-.Tj,|
a \asiaa!) riimui »j!!
kin . hiH:tymmin,-niiiti,!
jelmaa la .mpenaLa;!
ia" kornmunisminvasx
ISSa. • • Oir:tiSlOSOSi5l!K.|
a ta. eiia \lecnsa soscJ
t ;tj-öla;sei', tuomiUi^j
hajo)i.!a\aii esiiRtja.
oli sus työväen yhteni'.}
nielcHilmaus. joka o>:i',.|
: a, m aa JH mt työtäiekerjl
.seikansa miile, jo;>i|
,. Tehtäväkseen d
amaji najoitiamiser. .i
perusvoiman- hei!ctr.!i.|
ijakänsan terve-luokkij
•oJsuu-S' ohjaavat sen oi-f
an. Tama suunta cc|
!n -taistelu voidaan viasI
tekevien voimin.;
ulki maumme tyoväe-jl
iv tunnuk-sineen. na»|
eämman leivän ja c^l
•ustalle rakentuvan-ras-j
puolesta. Suomen
n esitti.vakanh-tahioal
ia.s.sa mua.s.saaii!,
i ,Haastel!aanp3'5rij
)ista. Huhtikuun 25pä:-[
ali juhla kerho ••SuoEffil
viime,' rtirjeessarii&l
si», ...Olihan, sitä kanaij
an • talo - laysi. mMl
lii.*;! voinut-olla. JOS via|
t muistaheei ;.;-Eaapu
äiv pienelläkin- jouioii|
joka kaionjo lähtftii
kiitos'vaiii kaikillehj-l
i 6 ä n t a \ . i e l k ' Jli kaiieJ
ijuiva't nopeasti ja'päi-|
esäloman.
impinen piti viime.te-l
liilan kodi.s.saiin,vap
j-Qlikih.viinieiheriieffi
I nuorilla kekkerit K&l
; En; ol!ut;.:'niilkana,>^
iistä-kertoa, mu;uä:{!E-l
in oman• kii-jeenvamta-l
itaa: heidän Homniiaffil
n; ^etiä^ jöiikiin-polyi c^'
sormi oli,, nyrjahianvtl
upuheisiin .v.oi,: luotiail
ä; kovasti'.iirh?ikiin;'-l
us on tilannut Ca.-J-I
ita-kaikk!äan-.S30#:|
rahan! ;Summaa!itiv5:|
ik^tiiiatikset;
set katippaHikkeet:;: ••
••Vuqiini ;käynyt.int*i
dustajisio osM S13,öiX''l
inäjauhoja»; apuisn#l
sta seka rautatieur.-!
a- • • rätna t iekaiusujah^ I
» t a . -'
it6n\'taipue'ssa'7Sfö-|
:ivihcil!:!ieirvka"^'.*l
n pela.=-i:. vaan
...vensiJ£ta;aaMa!2:^j
, u v a t pn:i.==c-: alu«£*l
• -yain-.pääkphtiä-.^?!^!
ta'tulevaisuuden. M T
öinen ennujtus.
U l i s t e n .niukafn, '.-^'^l
uplelta sen nirr-ja
Suomer.
jolloinkin unelx-ci^-f
1 pei;y:va-..önn-.i:^-'l
:n:o laa-:e ^'-f''^J_
n.?toia j a '.oi:?:^
an;aikaT:a;Va?i2%'
sotaa ka^ke-.ats-'-----!
loutua ->::n.e scc-^^l
t ova: ni:n
isi oien-.aan '^je K---1
tierra NYno-^^-
dalis c!: tsika;f-^
ä caaaaan ---"1
heiaan j a i j -^
haluava; ra-ii-^as-^l
nempaa ku"^- ^ \
a. Rauha on
: äilla seulana « ^
ä ä n kai^safeun^:
asiaa p-aranaft.^ I
[eneile kirkonkellot soivatf
Kirj^ Veikko Vainikainen
.-r. m a l m i k\nhahtelee
'-^Äninf-i-i.^umu k a i k u u y li
matalien ja r a i h n a i s -
ja h ä v i ä a ' k a u a s
'.•u'j;2vs.=5an sen tuntevat to-
"l.r cuVr.ai.iairauhan sielussaan.
7!",,r ha-.lpvat kellojen musiik-
'ygX-' ..i:.i,;:<v=aan e i ole s i j a a us-
•^^V:^.,"-;,, r u n n e l m i l l e . Sunnuntai
r.^C^u^^^r^ru-nllle. h e i s t ä vain het-
•Vp="."'«':5'-a I k u i s e n raatami--
hiestä .'.''r ivasta.- , , .
pukeutuvat p a r h a i m p i i n -
a- kirkkoon. U s e a t . h e i s tä
-n-n-:;;: kiiruhtavat.. sinne vain
'in"^^'-'"^*» täi «omaistensa mielik-
,.-ku"eh-ia '..htoo sillä m i e l l y t t ää
^va!-*a tvöriantajäansa.- Vaikeata
jöpu!''"'5M s:'.noa. moniko tuntee
ii«a!^r. •".-irlhsta tarvetta astua
•neliin pvhän sanan ä ä r e e n . Ja
mnji-n m.flrrn ei edes j u o l a h da
I ia a^^tele
kuus:,
nna-.Jint)e,,"; ... .,' ;
hou''C'i'tf-li' tavallisen ' ihmisen
-kävelvll-' Haa on kuullut k i r k o n -
'-ipn •loinnuv y m p ä r i l l ä ä n , - m u t t a
o]r o-^uiitia hänen p y h ä r a u -
irsi HaiK'!! sielussaan, ei ole sen
[^spaä kilin .^ppvhaincn tunnelma,,
iiä .Alek'=!s Kivi on luonnehtinut"
joi-»3m?. 1.1a: Oli nyt ihana rauha
ulkona ctta sisalla torpan .sun-.
i'.ai!akeas.=ia tuvassa, j a lehdltettyr
läatiia hvmysi. . O l i r a u h a ja h i l -
aihoa.^^faan tuolloin, tällöin
karjankcllon kaukainen fcilah-koivui.
splia mäeltä,
fyiva^jan kiflelliv se merkitsee.:- t ä ­in
sunnunrriina. ei tehdä työtä, el
ä.nfta vfToja eika vaimo tarvitse
J-arahaa .Se antaa ihmiselle, j o n -
Iai'=cn vapamumisen tunteen a r k i ­päivän:
puri.stuk.sesta. ,
b.vall"nfn ihminen - p y s ä h t y y , k i r -
lu'>. ihailee .sen vanhaa arki-luriri
ja hy.vinliDidettuja i s t u t u k -
iviscn semamuunn vieressä. H än
jatkaa matkaansa, mutta k i r ­iä
kantautuva musiikki py.sähdyt-
Hänet' lupkioksi..',-'- ;
rndfllakin: Kirkkoon on vapaa p ä ä -
sicllä on tarjolla.jotakin. -Mutta
in el kumminkaan ole h ä n t ä , var-
Papin sananjulLstus e i - k i i n n o s ta
iiä eikä han — toden sanoakseen;
jitä edes ymmärräkään. O n h a n h än
tus radion unohtuessa auki kirkon-.
wjcn alkaessa- todennut, ettei pa-vaikcatajninen,
kielellisesti kan-'
puhe. jo.ssa hänen m i e l e s t ä ä n ei
ialkua cika loi:)pua. ole m i l l ä ä n ta-;
osunut hänen tuntoonsa. - K i r k o n
näkee ympärillään aivan toisen^
En maailman kuin h ä n , t a v a l l i n en
inen ja työn ra.skaan raataja;
ikapa ha n voisi nyt uteliaisuudes-pistaytya'
kirkkoon, jossa ei.ole.
|ui kavdvksi kuin joskus nuoruus­ina
kaukana kotopitäjä-ssä, mutta.
torjuu tuon hetkellisen ajatuksen,
hänelle yhdentekevää, n ä k e v ä t -
ft.votov.rrit tai -tuttavat h ä n e n . m e -
n kirkkoon. . H e i s t ä h ä n ei v ä l i t ä,
han voi aina..selittää: asian. jo.S
|tuhsi tyojjnikaila puheeksi.- Mutta
iotak!.n:ni!nita.,' S''-•••
Iirkkon.se o n ajanut tavallisen i h -'
?n liiotaan pois. Juuri papisto on
con. nimi.s.sa tehnyt l i i t o n h ä n en
illist en luokka vihollistensa kanssa,
[a tiiannnra jiahcntaa v i e l ä se. e t t ä'
kko n.>e^J:a]kclla. arvovallallaan
i.nci n ä m ä tosiseikat. K i r k k o nä-;-
,;yoIav.,e.5.sa ja hänen edistyksclli-
J"-a maailnrankat.somuk.sessaanvhä-käipuur-
xsaan parempaan - j a - o i -
pnmukaiscmpaan maalliseen y h -
ikuntamuotoon vam pahuutta, j o ta
M-m papL-^ton on taisteltava. Eikä:
ivi tahrin kuunnella t y ö l ä i s e n ä ä n -
! mutaan lahf•^tymi.sestä puhumat-aan
t'a. OIP'TV;, nähneet pappia joskus
pf-ntalnjia:» Olotteko n ä h n e e t pap-
Uopar-:k?kokouksis.sanne? Olet-l'
"a'n>'-' pppin k i r j o i t u s t a j a k u -
;;.ö-.acn'f-hde.s5a? Oletteko n ä h -:
pappia, työväen.'vappukulkuees-
. Ajatelkaapa, kuinka oUto näky
f; •>^r^siJukuincn pappi t y ö p u k u i s -
' .':-oiaiMfti ko.^kuude.ssa. Minun
•:':"-iMtuk--rni tekee f e n ä n.
«•*''-nno.tumi-^e<-.a elämän erilai-siin
^V^ytsun ha'.ait,semmc k a i k k i a l la
s a m a n r i n t a m a l i n j a n kapitallsmiUe
m y ö n t e i s e n j a k a p i t a l i s m i l l e kielteisen
a j a t t e l u n v ä l i l l ä . T ä m ä l i n j a kulkee
yli kansallisten j a v a l t i o l l i s t e n rajojen,
j o p a y l i perhesiteidenkini Se on ha­v
a i t t a v i s s a ' m i l l o i n heikompana, m i l ­l
o i n s e l v e m p ä n ä , m u t t a a i n a se o n ole­massa.
Jokaisessa todellisuustajuises-s
a maailmankatsomuksessa m ä ä r ä y -
t>-y joko m y ö n t e i n e n tai kielteinen
s u h t a u t u m i n e n kapitalistiseen: talous­j
ä r j e s t e l m ä ä n . Puolesta tai vastaan.
Emme v o i . t e h d ä edes ajatuskokeita­k
a a n m i s t ä ä n sovittavasta v ä l i m u o ­dosta,
kolmannesta t i e s t ä , t ä s s ä a i ­kamme
k i p e i m m ä s s ä kysymyksessä.
K a p i t a l i s m l n v a s t a l n e n maailman­katsomus
o n v a r s i n a i s e l l a t y ö v ä e n l u o ­k
a l l a , n i i n k o m m u n i s t e i l l a , sosialisteil­la
kuin v a i l l a m ä ä r ä t t y ä poliittista
puoluekantaa olevilla työläisilläkin.
L i s ä k s i se on suurella osalla p i e n v i l -
j e l t j ö i t ä , ' e d i s t y k s e l l i s e l l ä sivistyneis­t
ö l l ä j a melkoisella osalla keskiluok-!
k a a . Heidän k a i k k i e n maailmanku­vaa
hallitsee sama klelteisyj's: k a p i t a ­l
i s m i i n n ä h d e n j a he vaativat samanr
l a i s t a k i e l t e i s y y t t ä k a i k e l t a s i l t ä hen­g
e n v i l j e l y l t ä , j o n k a he katsovat omak­seen
j a k y v ä k s y v ä t . Heidän korvan­sa
on h y v i n h e r k k ä eroittamaan k a p i ­t
a l i s t i s e n propagandan ä ä n e n . :
K u i n k a k i r k k o o n asennoitunut t ä ­h
ä n nykyajan perusongelmaan n ä h -
^den? • - . . -v
Se pn varauksetta asettunut sille
puolelle r i n t a m a l i n j a a , jossa ovat k a ­p
i t a l i s t i s e n t a l o u s j ä r j e s t e l m ä n puo­lustajat.
Sieltä' k ä s i n se taistelee
vuorineuvoksien, p a n k k i i r i e n , suurrlk-:
k a i t t e n , koronkiskurien, p ä ä o m a n o -
m i s t a j i e n ja tukkukauppiaitten rin­n
a l l a kansan s u u r t a e n e m m i s t ö ä vas­t
a a n raatajien; leskien, orpojen Ja ras­k
a u t e t t u j e n asiaa vastaan.
M i t e n usein, k u n pappi: nousee saar­n
a s t u o l i i n tai h ä n e n ä ä n e n s ä kaikuu'
radiosta, mahtaneekaan kuuntelijan
mieleen tulla — el l ä m m i n h e n k i n en
p a r a n t a j a e i k ä h y v ä paimen, ei n ö y rä
J u m a l a n palvelija, vaan kokoomus­puolueen
p o l i t l i k k o , h ä i k ä i l e m ä t ö n fa­s
i s m i n matkasaarnaaja, v a l t i o n tyly
virkamies, p o l i i t t i s e n ja ammatillisen
t y ö v ä e n l i i k k e e n vannoutunut v i h o l l i ­nen.
Ja kuinka irvokasta, ettei t ä s tä
m a a l l i s p e r ä i s e s t ä asiasta sallita edes
J u l k i s t a keskustelua. Muistettaneen
h y v i n , kuinka pappi veti tavallisen
i h m i s e n m a a l l i s e n oikeuden eteen, k un
l a v a Uinen i h m i n e n arveli k u u n t e l i J ä in
sulkevan radionsa t ä m ä n oikeistopoli-t
i i k a s s a j a fasistisessa propagandassa'
ansioituneen p a p i n ruvetessa s a a m a a i,
maan. T ä m ä t a p a h t u i 1930-luvun Suo­messa,
j o n k a p i t i olla- k u l t t u u r i v a l t i o.
K i r k k o on : k a n s a k u n n a n e l ä m ä s sä
h y v i n suuri t e k i j ä Tuorein esimerkki
saadaan h i l j a t t a i n p i d e t y i s t ä I t a l i an
vaaleista. Mutta k i r k k o ei ole m i k ä än
kansakuntaa rakentava j a kokoava te­k
i j ä , vaan r e p i v ä j a hajoittava. Sen­kin
Italian vaalit osoittivat. Uskon
monen t y ö l ä i s e n , a i v a n p o l i i t t i s e en v a .
semmistoonkin kuuluvan, toivovan
h a r t a a s t i / e t t ä asia olisi toisin. Mut­ta
m i t ä ä n : e i ole t e h t ä v i s s ä , k u n k i r k ­ko
on erkaantunut l i i a n kauas kansan
e n e m m i s t ö s t ä ja l ä h t e n y t omille t e i l ­leen;
e i k ä edes k ä r s i arvostelua j a va­paata
mielipiteiden vaihtoa; Noita­vainot
e i v ä t suotta muodosta e r ä s t ä'
l u k u a sen historiassa.
T a v a l l i n e n i h m i n e n e n i n t ä ä n ihailee'
k i r k o n k e l l o j e n melodiaa, k i r k k o r a k e n ­nuksen
a r k t i t e h t u u r i a ja istutuksia
j y k e v ä n kivisen s e l n ä m u u r i n vieressä.
H ä n e l l e eivät t ä n ä ä n kirkonkellot
£oi. — H e l s i n k i 2. 5. 48.
Moskovan Dynamo
Brysseliin
Moskova — Dynamon jalkapallo­joukkue
Oli h y v ä k s y n y t tarjouksen Ja
tulee matkustamaan B r y s s e l i i n touko­kuussa.
T ä m ä kuuluisa moskovalainen ja 1 -
kapallojoukkue viime syksyllä Ruot­sissa
vieraillessaan aiheutti e n n e n n ä ­k
e m ä t t ö m ä n yleisön suosion ja sai
kutsun saapua ••:Brysseliin: pelaamaan
belgialaista Union St. G i l l o s i n Jouk­k
u e t t a vastaan.
Länsi-Ontarion alueen
Umhi-, urheilu- ja osuustoimintajoukon
Suuret
Lahjavoittotanssit
Toukokuun 12 p:näy
a l k a e n keUo 9 iUaUa
^'S.l:n Port Arthurin osaston haalilla
316 B a y St., P o r t A r t h u r O nt
Tl'
im.^uudnssa jaetaan monta arvokasta ovipalkintoa.
Liput etukäteen 25^ ja ovella 35^
Victor Blazinan orkesteri soUtaa.
"Laivaston |)ik|(u-motsian"
esitetään
torontolaisille
Toronto. — " L a i v a s t o n pikkumor-s
i a n " on sen n ä y t e l m ä n nimi. mikä
e s i : e t ä ä n D o n - h a a l i n n ä y t t ä m ö l t ä tk.
16 p n ä k e v ä t k a u d e n v i i m e i s e n ä n ä y ­t
e l m ä n ä . Lauluineen ja unsseineen
a n t a a t ä m ä n ä y t e l m ä katsomolle to­d
e l l a n a u t i n t ö r i k k a a n i l l a n . •
N ä y t e l m ä n - ohjaus on o l l u t " T j ko
V i r t a s e n taidokkaissa k ä s i s s ä Ja sen
t a p a h t u m a p a i k k a n a "Neljä ilman-s
u u n t a a " - n l m l s c n merimlcsravintola,
jossa vanha merimies K a a p r o K a n ­t
o l a hoitaa i s ä n n y j - t t ä j a — salaka-pakkaa.
T ä m ä osa on O t t o H a u t a l an
luotettavissa k ä s i s s ä — monine suk-keluuksineen
j a letkauksineen:
H e r t t a i n e n T h o r a Neil esiin-tyy h ä ­nen
t j - t t ä r e n s ä osassa ja K a r o l i i na
K a r l s o n . ( H u l d a Virtanen) on ikä­n
e i t o - p a l v e l i j a t t a r e n a , suurine p e r i n ­t
ö : oi veineen, edellä m a i n i t u s s a r a v i n -
tolassa* josta merimies K a l l e Laiho
(Tj-ko: V i r t a n e n ) l ö y t ä ä h ä n e t — j»
n i i n he sitten r y h t y v ä t y h d e s s ä pur­j
e h t i m a a n e l ä m ä n m e r e l l ä ..
A a r t o L a t v a l a e s i t t ä ä , m i e h e k k ä än
kapteeni H j e l t i n osan ja h ä n e n : t y t ­t
ä r e n s ä osassa, on Aino. H e i k k i n e n,
j o n k a e n s i m m ä i n e n p e r ä m i e s ( K u l ­lervo
V i r t a n e n ) loppujen lopuksi sou­t
a a a v i o l i i t t o n onnelliseen satamaan.
J u n t u n e n (jonka hienompi nimi on
P l l v l l i n n a n h e l m o ) on Ijaiken maail­man
kelju, vara.s j a h u i j a r i . T ä m än
osan e s i t t ä ä E i n o T a r v a i n e n , k ä s i t e l -
osan e s i t t ä ä E i n o T a r v a i n e n , k ä s i t e l -
K a i k e n : l i s ä k s i esiintyy n ä y t e l m ä s sä
j o u k k o nuoria lauluineen j a tanssei-neen.
Erikoisosista mainittakoon vie­l
ä H a r r y Tulorien. .nuori Helsingin
saksllaispoika ja Olavi Numminen
nimismieriCn osassa.
N ä y t e l m ä n tanssien ohjauksesta on
h u o l e h t i n u t E l l i L a t v a ja s ä e s t y s on
A n n i k k i Nummisen käsissä.
Sii.s k a i k k i torontolaiset Don-haa-l
i l l e tk. 16 p n ä katsomaan Ja ilaut-t
i m a a n hupaisesta l a u l u n ä y t e l m ä s s ä,
j o - s a yksinlaulujen lisäksi on meri^
miestansseja j a j o u k k o l a u l u j a — luo­den
lisää iloa ja h i l p e y t t ä n ä y t e l ­m
ä n esitykseen.
E t t e i v ä t valoisat k e v ä t i l l a t olLsl h a i ­taksi
esitykselle j a e t t ä T a r m o l a n t a l -
k o o v ä k i k l n ehtisi ajoLssa h a a l i l l c , on
n ä y t t ä m ö k o m i t e a p ä ä t t ä n y t , e t t ä esi.
tys alkaa vasta kello 6 i l l a l l a . •
S i i s sunnuntaina.tk; 16 p n ä klo 6 t a ­vataan
D o n - h a a l i l l a . Komitean puo­lesta:'
A . .
» • • • • • » • • • • • ' « • ! I •
Sergei Eisenstein
Kirj. Harry Lewing
POIMITTUA
U S K O T A A N T U M U K S E EN
NÄYTTÄÄ H O R J U V A N,
" . . ; T o i s a a l t a (Suomen) vaaleihin
on aikaa v a i n v ä h ä n kolmatta kuu-r
k a u t t a Ja j o t a k i n r e p ä i s e v ä ä pitäisi
t e h d ä , e t t ä S K P : n horjuva asema var-.
m l s t u i s i . Tosin S K D L : n osakkeet t ä ­m
ä n sopimuksen ja viime viikkoina
sosialidemokraattier/ kanssa tapahtu-.
neen pyykinpesun aikana ovat jo.ssa-kin
m ä ä r i n nousseet Ja jos t ä l l ä ä n j a t ­kuu,
n i i n k o m m u n i s t i e n tappio tuskin
tulee n i i n suureksi k u i n on odotettu.
E r i t t ä i n paha on. t ä s s ä suhteessa ollut
SOS. dem. puolueen Johdon saama ko-l
a h d u s s a r j a a r v o v a l l a l l e e n ; . . " — To.^
ronton Vapaan Sanan tarlna.^ta;
• • •
S Y Y U S K O N V O I M AN
H E I K K E N E M I S E E N
" T ä n ä ä n (huhtik.. 17 p.) kokoontuu
H e l s i n g i s s ä S K P n . puolueneuvosto.
E d e l l i s e s t ä puolueneuvoston kokouk­sesta
on kulunut vuosi. .Tänä v ä l i a i ­kana
on puolueemme kasvanut voi­m
a k k a a s t i . . . j ä r j e s t ö l l i n e n kasvu on
o l l u t 85,87o Ja j ä s e n m ä ä r ä l l l n e n kas­vu
33,9%. T ä m ä voimakas nousu osoit­taa;
e t t ä t y ö t ä t e k e v i e n laajat jou'.-ot
ovat antaneet luottamuksensa puolu­eemme
toteuttamalle ohjelmalle
— Helsingin T j ' ö k a n s a n . S a n o m a t,
• • •
S U O M E S S A K I N ON
• A M E R I K A N P U O L U E"
" ; . . H a l u a i s i n v i i t a t a siihen . . . et­t
ä asiaa" s i l l o i n k ä s i t e l t ä e s s ä esitettiin
nimenomaan s o s i a 1 i d c m o k r a ä t t l s e n
r y h m ä n t a h o l t a s e l l a i n e n kysymys, et­t
ä onko t ä m ä n kysymyksen f y s t ä v y y sl
. sopimus) johdosta tehty tiedusteluja
m u i l l e u l k o v a l l o i l l e . . I ^ a a s a n c d u s -
t a j a H e r t t a Kuusinen-
• • - •
B O L S H E V I K I S T A .
P R O P A G A N D A A
"Tuotannassa 32 pros. nou.su j a h i n ­noissa
46 prosentin lasku e n s i m m ä i s e l ­lä
:'vuosinelJännek6ellä USSR:.ssa*' -r
S T T : n Moskovan uutisen otsikko.
Sherritt Gordon-yhtiön
voitot kaksinkertaiset
vuoteen 1946 verrattuna
, Toronto, i— S h e r r i t t G o r d o n Mines
L i m i t e d i n , viime vuoden puhdas voit­to,
öli «1 249 307 ; eli'^ e n e m m ä n kuin
koskaan ennen y h t i ö n historiassa, ja
ollen . m i l t e i kaksinkertainen v. 1946
voittoon verrattuna; joka o l i $682,374,
Y h t i ö n - p r e s i d e n t t i A i d o n L . B r o wn
sanoi voittojen l i s ä ä n t j T i e e n huomat­tavasti
sen Johdosat, e t t ä - y h t i ön
k u p a r i m y y t i i n viime vuoden lopulla
v a l l i n n e i d e n korkeiden hintojen val-
Utessa.
Y h t i ö n voitot on käyteUy viime
vtjonna pidetyn; y h t i ö k o k o u k s e n - p ä ä ­t
ö k s e n mukaisesti L y n n L a k e n uusien
m i f l e r a a l i v a l t a u s t e n ke h i t t ä m l s e e n.
S h e r r i d o n i s s a siJainnuC rikastetehdas
(pikJt m i l l ) on s i i r r e t t y k o k d l u t a r -
k o i i » i k ^ varten X y n n L a k e l l e ..
Moskovassa kuoli helmikuun 12
p ä i v ä n ä ' Neuvostoliiton huomatuin
elokuvaohjaaja Sergei Michailovits
Eisenstein. H ä n on saavuttanut lois­tavaa
k a n s a i n v ä l i s t ä mainetta usei­den
k a i k k i a l l a maailmassa tunnustet­t
u j e n neuvostolaisten . e l o k u v i e n luo­j
a n a . . -
A i k a n a J o l l o i n elokuva nousi t a i t e i ­den
joukkoon o l i sen parissa t y ö s k e n ­t
e l e v ä n y k s i l ö n o s u u s . m e r k i t y k s e l t ä än
ratkaiseva. T a i s t e l u k a u p a l l i s t a f i l m i -
l i n j a a ' v a s t a a n , usko elokuvan t a i t e e l ­l
i s i i n m a h d o l l i s u u k s i i n Ja v ä s y m ä t ön
tarmo oli tunnuksena n i i l l e harvoille
m i e h i l l e , jotka 20-luvulla uhrasivat
t y ö n s ä i t s e n ä i s e n f i l m i t a l t e e n . l u o m i -;
seksi. Näiden, v o i m i l t a a n ja uskol­t
a a n J ä t t i l ä i s m ä i s t e n pioneerien t i e n ­n
ä y t t ä j ä n ä kulki neuvostolainen oh­j
a a j a Sergei Eisenstein.
. F i l m i t a i t e e n u r a n u u r t a j i e n joukassa
e i , o l e toista ohjaaja, j o n k a asuus koko
elokuvataiteen k e h i t y k s e s s ä olisi niiri
s u u r i ja laadultaan ratkaiseva kuin
E i s c n s t e i n i n työ.
E n s i m m ä i s e n maailmansodan aika­na
h ä n jo j o u t u i kosketukseen cloku-v
a t y ö n kanssa; v a i k k a . h ä n vallanku­mouksen
j ä l k e e n r y h t y i k i n ohjaajaksi
P r o l e t k u l t - t e a t t e r l i n . Hän h e r ä t ti
huomiota rohkeana kokeilijana, teat­t
e r i n . u u d i s t a j a n a . K l a s s i l l i s i a draa­moja
h ä n ohjasi k u p i s t i s i n a sovituk­s
i n a , ja n ä y t e l m i e n sisällöstä, h än
löysi a i v a n uusia p i i r t e i t ä . Lyhyenä
a i k a n a , jonka t y ö s k e n t e l i teatterissa,
E i s e n s t e i n Joutui h y v i n l ä h e i s e e n kos­ketukseen
vallankumouksellisen teat­t
e r i n s u u r i i n , j o h t a j i i n , : M e y c r h o l d i in
j a Stanislavskyyn, lukeutuen n ä i d en
o p p i l a i s i i n . E i s c n s t e i n i a kiinnosti suu­resti
k a i k k i n e u u d e t j a taiteen k e h i ­tykselle
suuntaa antavat omaisuudet,
j o t k a s y n t y i v ä t j u u r i vallankumouk-sellises-
sa IcatterLssa. Tarkoin hän
.seurasi k a i k k i a t a i d e v i r t a u k s i a j a tut­ki
niiden mahdollisuuksia kertovissa
taiteissa. «•:•:-...
E i s e n s t e i n j ä t t i k u i t e n k i n aktiivisen
t y ö n teatterissa j a s i i r t y i vuonna 1924
elokuvan p a r i i n luodakseen s i i t ä t a i ­teen.
Hänen y m p ä r i l l e e n ryhmittyi
J o u k k o . n u o r i m p i a " f i l m i m i e h l ä " Ja:Jo
samana vuonna v a l m i s t u u h e i d ä n en­s
i m m ä i n e n elokuvansa; K a k s i vuotta
i h y ö h e m m i n h ä m m ä s t y t t ä ä mailmaa
elokuva ; n i m e l t ä ä n •'Panssarilaiva
Pot.cmkin". j a samalla on luotu muoto
j a osoitettu se l i n j a , jolle elokuvatai­teen
tulee suuntautua. Sen?ei .Eisen­s
t e in on t a l l a : o l o k u v a l l a n n rntkaiissut
kysymyksen filmitaiteen olemassa­olosta.
-
"Pan-ssanlaiva Potemkin". josta tu­lee
koko elokuvataiteen lähtöviiva
osoittaa elokuvakerronnan mahdolli­suudet
ja voiman. Mutta se el ole
v a i n muotokysymyksen • ratkaisija,
vaan samalla e n s i m m ä i n e n aatcJilmi.
Se kertoo e r ä ä n tapahtuman vuodelta
1905. kansannousun ajalta, jolloin
Mu.stanmeren laiva.st:Oon kuuluvan
r i s t e i h j ä n m i e h i s t ö nou.si kapinaan ja
vaati l n h i m i l l i . s c m p ä ä kohtelua j a i h ­misoikeuksia:
Filmi on kuvaannolli­nen,
siinä on suuren vallankumouk­sen
alkuvoimaa; p ä ä t ö k s e e n saatta­v
a a varmuutta ja joukkojen rytmiä,
joka vastustamattomnriB etenee lapi
estojen. Tämä elokuvataiteen mer­k
i t t ä v i n filmi o h muodoltaan itscnäLs-t
ä taidetta. Sen kuvat ovat p u h t a i n ta
f i l m i ä ja jokainen p i e n i n k i n osa l i i t ­tyy
t e r ä k s e n lujaan kokonaisuuteen,
joka v ä i s t ä m ä t t ö m ä n ä voimana etenee
kohtauksesta toiseen: Eisenstein yh-,
•disti ajatuksen ja kuvakielen i t s c n ä i -
seicsi filmikielck.si.
Han oli l ö y t ä n y t ratkaisun filmin
muodok.si. ja pian oli havaittavis.sa
"Pan.s.sarilaiva P o l c m k i n i n " . vaikutus
koko elokuvataitcr.ssa. Eurooppalai­sen
ja amerikkalaisen filmitaiteen
parhaissa saavutuksLvia hallitsee sa­ma
kuvakieli, joka e n s i m m ä i s e n ker­r
a n e s i i n t y i juuri "Potcmkinissa".
Rinna.siuksia. filmin kerrontamuoto-
Ja tulkittaessa, voidaan t e h d ä run­saasti,
j o l l o i n eri mestareitten j a kou­l
u k u n t i e n kautta p ä ä d y t ä ä n y h ä . uu­delleen
Ei.senstcinin 20-luvun tuotan­toon.
Siihen johtaa m y ö s dokumen-taari-
sen filmisuunnan voimakkaim­mat
alkujuuret; sillä " P o t e m k i n " oli
e n s i m m ä i n e n , jossa t ä m ä ominaLsuus
oli sulautunut f i l m i t a l t c c s c e n . .
J o yksLstään "Pans.sarilaiva Potcm-k
i n i n " mukana Sergei Michailovits
Eisenstein on j ä ä v ä e l ä m ä ä n . Hänen
t y ö n s ä f i l m i t a i t e e n luomisek.sl, taiteen
j o n k a arvoa j a m e r k i t y s t ä ei vielä ole
v o i t u oikein arvioida, on voimakkaan
t a i t e i l i j a n ja vastuuntuntoisen; i h m i -
s e n työ.
elokuvatähdeksl
Moskova. — V e n ä l ä i n e n s ä h k ö t y ö -
I ä i n e n Boris Andrejev on nykyisin
Neuvostoliiton elokuvayleisön suosik-k
i t ä h t i , Ja h ä n on samalla Mo-skovan
k a u p u n g i n v a l t u u s t o n j ä s e n.
"Andrejev aloitti n ä y t t e l i j ä u r a n sa
tehtaansa a m a t ö ö r i n ä y t t e l i J ä k l u b i s sa
S a r a t o v i n teollisuuskaupungissa V o l ­gan
varrella. K l u b i n j o h t a j a sai t o i ­meksi
sen, e t t ä t e h t a a n Johto j a A n d -
r e j e v i n unio l ä h e t t i v ä t h ä n e t isoon
t e a t t e r i k o u l u u n , maksaen m y ö s kaik*
kj opiskelukustannukset.
P ä ä s t y ä ä n : teatterikoulusta Andre­j
e v esiintyi: j ä l l e e n p u h e n ä y t t ä m ö l lä
kotikaupungissaan Saratovissa. S a r a ­t
o v i n n ä y t t e l i j ä i n osallistuessa teat-t
e r i j u h l a a n Moskovassa, k e k s i v ä t elo-kuvamlehet
pitkän, h y v ä n n ä k ö i s en
t y ö l ä i s n ä y t t e l i j ä n Ja tekivät h ä n en
kanssaan sopimuksen. Andrejev esit­ti
viimeksi johtavaa osaa "Siperian
l a u l u " n i m i s e s s ä elokuvassa, j o l l a on
h y v ä y l e i s ö m e n e s t y s . Viime syksyn
vaaleissa h ä n e t v a l i t t i i n Moskovan
kaupunginvaltuustoon.
Neuvostoliitossa teh­dään
Suomen elokuva­taidetta
tunnetuksi
H e l s i n k i . —T Neuvo.stoliiton F i l m i -
i a s t i t u u t i n k ä y t t ö ö n on V O K S n pyyn­n
ö s t ä k i r j o i t e t t u l a a j a katsaus suoma­l
a i s e s t a elokuvataiteesta. Suomalai­nen
elokuvatoimittaja H a r r y Lcwing
on l a a t i n u t t ä h ä n l ä h e s sata s i v u a kär
s i t t ä v ä n selonteon, - Jossa k ä s i t e l l ä än
Suomen : e l o k u v i e n historiaa, sen. eri
kehity-sasteita, U i t e c l l i s l a t u l o k s i a ; t i ­lastoja
eri vuosien tuotanno.sta, tieto­j
a e l o k u v a t a i t e i l i j o i d e n saavutuksista
jne. Aineisto luovutettiin runsaine
l i i t t e i n e e n ; j o i t a k i n p ä i v i ä s i t t e n edel­leen
toimitettavaksi F i l m i - i n s t i t u u t in
j o h t a j a l l e V s e v o I o d P u l d o v k i n i l l e ; jon­k
a toivomuksesta työ , o n suoritettu.
M a i n i t t a k o o n , e t t ä ohjaaja Pudovkin
v i e r a i l i e n s i m m ä i s e n neuvostolaisen
k u l t t u u r l d e l e g ä ä t i o n mukana Helsin­gissa
V. 1945.
Amerikkalaisen romaanin
surkea alennustila
New York. —(.Amerikkalainen kir­j
a i l i j a Louis Bromfield on .syvehtynyt
t u t k i m a a n amerikkalaisen romaanin
alennuksen .syitä j a h ä n e n artikkelin-:
.sa S a t u r d a y Review of L l t c r a l u r c Ich-dc,
s.sä on h e r ä t t ä n y t laajan, v ä i t t e l y n,
B r o m f i e l d v ä i t t ä ä , e t t ä selvin merk­ki
k i r j a l l i s u u d e n ,sairau.slilasta on ko­r
i s t e e l l i s t en hhstorialli-slcn romaanien
paljous. Useimmat n i i s t ä ovat >llro-m
a n t l s o i t u a • h ö l y n p ö l y ä . Bestseller
Tien liiJLalla on joukko romaaneja, j o t ­ka
ihmlskuvauk.scn ja historialliscn
kuvauksen s e k ä t y y l i n : k a n n a l t a ovat
lay.sin arvottomia. Vain .scn.saliota
ne p y s t y v ä t tarjoamaan.: K u n ylcis-ta.
so p n n ä i n kehno, .sanoo;Bromfield.
;.aa v ä h ä n k i n keskinkertainen romaa­ni
suurenmoisen inno.stunccn vas­taanoton
arvo.stcJiJain taliolta;-
B r o m f i e l d l ö y t ä ä syyn kehnoon asi­a
n t i l a a n ensiksi siitä, etta elämme,
t ä l l ä - h e t k e l l ä , m m e p ä v a k a i s e s s a ja
t a p a h t u m i s t a ; rlkkaa.s.sa maailmassa,'
- c i t c i m i k ä ä n romaani voi k i l p a i l l a t ä -,
man todellisuuden' k a a s s a . - . H i . s l o r l an
levotlomat- ja : v ä k i v a l t ä i s e t aikakau­det
e i v ä t ole koskaan luoneet suurta
k i r j a l l i s u u t t a ; han -sanrxj. Myö.s .so­dalla,
jo.s.sa mir,s palvelee koneita'clka.
kone • m i e h i ä , on vaikutus, .vilhcn;
eUa ir-spiralio j a korkeimmat, ihmis­arvot,
o v a t laka-sauncct. Suuren vas-
.tuun • B r o m f i e l d . antaa .arvöslclijoillö,
jotka suitsuttavat y l e n m ä ä r i n _ kiitos-:;
ta keskinkertaifilllc tai. a i v a n k e h n o i l ­le
k i r j o i l l e . ' - T o d e l l i s i a k r i i t i k o l t a ci
'iJromfieldin miclc/.tä e n ä ä olekaan,
Saint B c u v c n ^ l a ) Georg Brandesin
t y y l i i n , on vain k i r j o j e n e s i t t e l i j ö i tä
tai " i l m o i t t a j i a ".
Työväen edustajat
selostavat vaali-taisteluasioita
Toronto. Ontarion maakunta-v
a a l i t a i s t e lu on alkanut ja sen joh­dosta
ovat L P P : n ' e d u s t a j i k s i laln-l
a a t i j a k u n t a a n Ja Toronton valtuus­toon
valitut miehet ryhtyneet selosta­maan
vallUsljoille m i s t ä vaaleissa on
todella k>-symys. T ä m ä n puhesarjan
nimi on " T l i e Inside Story". Nämä
t y ö v ä e n m l e h e t puhuvat kymmenen
m i n u u t i n erissä C K E Y - a s e m a n . ( D i a l
580) kautta seuraavina aikoina:
Toukok; 10 — 8.00 lp. A . A . M c L e od
Toukok. 11 — 8.35 lp. J . B . Salsberg
Toukok. 12 — 8.35 lp! A . A . M c L e od
Toukok. 13 — 8.15 lp. Stewart S m i th
Toukok 14 — 8.15 ip. J . B . Salsberg
Toukok; 17 — 8.15 i p . A . A . M c L e od
Toukok. 18 — 8.15 i p ; J . B . : S a l s b e rg
Toukok. 19 — 8.40 ip. Charles Sims
Toukok. 20 — 8.15 ip. N o r m a n Freed
Toukok. 21 —8.15 ip. A . A . McLcöd
Toukok. 24 — 8.15 ip. J . B : Salsberg
T o u k o k 25 — 8.35 lp. A . A . McLeod
Toukok; 26 — 8.40 ip. J . B . Salsberg
Toukok. 27 - ^ 8 . 1 5 ip. A . A . M c L c od
Toukok. 28 ^ 8.15 ip. J . B . Salsberg
Toukok. 31 — 10.45 lp. J . B . Salsberg
Vapaaelitolnen ja
rehti liitto
Moskova. — P r a vda k i r Joi t t aa hulv-tik.
8 p n ä , e t t ä Suomen Ja Neuvosto­l
i i t o n v ä l i n e n .sopin)Us on t ä r k e ä v a i ­he
n ä i d e n maiden suhteiden k c h i t y k -
.sessä; Se vastaa kummanklo maan
p y r k i m y k s i ä olla s a l l i m a t t a Saksan
h y ö k k ä y k s e n toistumista Ja olla vaa­r
a n t a m a t t a n ä i d e n maiden v ä l i s i ä ys-t
ä v y y s s u h l e i t a . • :
O n luonnollista, ettei sopimusta ole
t y y d y t y k s e l l ä vastaanotettu v a i n Suo­men
j a Neuvostoliiton kansojen, vaan
myös k a i k k i e n rauhan ja edistyksen
y s t ä v i e n keskuudessa. Sopimus on
vakuuttava osoitus Neuvo.stolliton
m ä ä r ä t i e t o i s e s t a u l k o p o l i t i i k a s t a , jon­ka
pcrastana on muiden maiden v a l ­t
i o l l i s en suvereeni,suuden k u n n i o i t t a ­minen.
Jo suuren lokakuun vallan­kumouksen
ensi p ä i v i n ä S t a l i n i l m o i t ­ti
haluavaivsa Suomen; j a Venäjän
kansojen välille vapaaehtoista ja; re­h
e l l i s t ä l i i t t o a . Hän vastusti kaiken­l
a i s t a holhousta tai valvontaa. Nämä
neuvostopolitiikan periaatteet ovat
edelleen ennallaan.-
I s y c s t i j a k i r j o i t t a a seuraavaa: Neu­v
o s t o l i i t o n Suomea k o h t a a n . h a r j o i t -
fama p o l i t i i k k a , Jota on m ä ä r ä t i e t o i ­s
e s t i : noudatettu aina Suomen it,se-n
ä i s t y m l s c s t ä l a h t i e n , on tuottanut
h e d e l m ä ä . Suomen kan.sa on huo­noista
kokemuk.slsta oppinut, että
v a i n y s t ä v ä l l i s t e n j a hyvien naapu-^
ruu.ssuhtclden y l l ä p i t ä m i n e n Neuvas-t
o l i i t t o o n voi t a a t a Suomelle k a n s a l l i ­sen
riippumattomuuden Ja e d i s t ä ä t ä ­m
ä n maan rauhanomaista kchlty.sj,ä
j a .sen k u l t t u u r i e l ä m ä ä . Suomen rar
Jojen ulkopuolella on voimia, j o i l la
ci ole m i t ä ä n sellaista vastaan, e t tä
Suomen kansa syö.stään tuhoon. El
ole .sattuma, e t t ä sopimusta k ä s i t e l ­t
ä e s s ä ulkomailla kohotettiin ä ä n iä
sopimuksen tekoa va.staan. K u n Suo­mi
j ä t t i n ä m ä "neuvot" huomioimat­ta,
n i i n se o.soittaa maan. olevan v a l ­mis
perustamaan p o l i t l k k a a s a kan­sojen
etujen mukalsck.si, politiikan,
Joka p y r k i i rauhan vahvistamiseen.:v
Lauantaina, toukok. 8 p. — SaCurday, May 8
Euroopan kirjallisuus
heikolla tasolla
0 « I o . — " V i n d u e t " , n o r j a l a i n e n va­p
a a m i e l i n e n k u l t t u u r i l e h t i , tarkaste­lee
useassa kirjoituksessaan huolestu­neena
r o m a a n i n t ä m ä n h e t k i s t ä -tllaä;
E r ä ä n e n g l a n t i l a i s e n a r t i k k e l i n mu­k
a a n Euroopan e r i m a i s s a luetaan
t ä l l ä h e t k e l l ä p ä ä a s i a s s a k ä ä h n ö s k l r -
j a l l i s u u t t a , koska' m a a n . o m a t ä m ä n ­h
e t k i n e n k i r j a l l i s u u s on n i i n h e i k o l la
t a s o l l a . Näin on l a i t a myös R a n s ­kassa.
— Termospullon k e k s i ' S i r James
D e w a r , v - 1892.
Taistelu "Iron
Curtainia vastaan
USA:ssa
New York. — Nf;w Yorkin; kaupun-j,'
i n-valtuusmies Eugene ConnoHy Joh­taa
Roxy teatterin edf^sä olevaa pi-k
e t l i l i n j a a ' kun "Iron C u r t a i n " . f i l m iä
aletaan e s i t t ä ä ensi maanantaina.
' H a n e n m u k a n a a n tulee olemaan unio
n l s i e j a ; huomattavia taiteilijoita,! m-
U l e s k i ä j a ä i t e j ä joiden pojat k a a t u i ­vat
.sodassa.
K u t e n muist^-ttancc- kysymyksessa
olevan f i l m i n aihe perustuu Canadan
v a k o i l u j u t t u u n .
Ruotsissa perustettu
uusi kulttuurilehti
T u k h o l m a . — "Prisma", uusi • ruot­salainen
k u l t t u u r i l e h t i on alkanut i l ­mentyä
tunnettu r u n o i l i j a Ja k r i i t i k ko
E r i k -Lindegren p ä ä t o i m i t t a j a n a a n.
L e h t e ä on odotettu Jo kauan ja sen
. t e h t ä v ä n ä lienee olla j m a h d o l l i s i m -
ma n v a p a a j a crvara foorumi kulttuu­rikeskustelulle
ja v ä i t t e i y l l e , j o k a sal­lii
kaikkien eri mielipidesuuntien
Itävalta ja Suomi
normaalisuh teisiin
: H e l s i n k i . — S T T n ulkominlstcrio.s-t
ä saaman tiedon mukaan palaute­taan
Suomen Ja I t ä v a l l a n diplomaat­tiset
suhteet ennalleen l ä h i a i k o i n a.
I t ä v a l l a n hallituksen t a h o l t a on teh­t
y esitys diplomaattisten .suhteiden
.solmimiseksi,: ja Suomen taholta ilr
m o i t e t t i l n h a l l i t u k s e l l e viime viikolla,
e t t ä Suomi on valmis .solmimaan dip­lomaattiset
suhteet I t ä v a l l a n kanssa.
Suomen T u k h o l m a n - l ä h e t t i l ä s , mlr
n i s t c r i Gripenberg, Ujimittl Suomen
va.stauk,scn I t ä v a l l a n Tukholmassa
olevalle l ä h e t t i l ä ä l l e . Diplomaattisia
cdu.stajia ci v i e l ä ole nimitetty, mutta
sc tapahtuu a i v a n ^ l ä h i a i k o i n a , •
Hylkeenpyynti ollut
verraten suotuisa
H e l s i n k i . — H y l k e e n p y y n n i n Suo­menlahdella,
I t ä m e r e l l ä Ja P o h j a n l a h ­della
/imoltctaa n t ä n ä vuonna anta­neen
poikkeuksellisen hyviä, tuloksia.
K y m m e n i ä venekuntia on ollut l l i kr
k c e l l ä . ja niiden saaliit ovart nousseet
v e n e t t ä kohden k e s k i m ä ä r i n 70—100
hylkeeseen. - J ä ä n m u r t a j i e n : -miehistöt
ovat myöskin saaneet h y v i ä saaliita.
; p ä ä a c v ä n kuuluviin; Ainakin sanoo
Iw,lndegren ensimmäisen numeron
j o h d a n l 6 ä r v i k k e I i , s s a a n ; "P4-1 s m a n"
olevan lehden, " m i s s ä vastakkaisten
l e i r i e n ja r y h m ä k u n t i e n edu-stajat-voivät
kohdata mahdollisimman kirk-;
k a i n mutta niin teräviksi hiotuin
asein kuin haluavat". ' ' P r i s m a n " ' ; k u l l -
tuurlsla- li n j a a s e l v e n n e t ä ä n . v i i t t a a r.
maila A t l a n t i n sopimukiseen;. j a sen
p e r i a a t t e i s i in j o t k a takaavat "puhe­vapauden,
uskonnonvapauden ja va­pautumisen
pelosta j a h ä d ä s t ä . ' .
" P r i s m a n " e n s i m m ä l s e a s ä numeros­sa
e s i i n t y v ä t : m m . m a r x i l a i n e n t u t k i ­j
a t r i V i c t o r Svanberg,: E r i k Blomberg,
Tage A u r e l l ; B e r t i l M a l m b e r g ym. ja
erikoisen m i e l e n k i i n t o i n e n on kierto­kysely
aiheesta "Onko surrealismi
tehnyt t e h t ä v ä n s ä " ? _ ^
TORONTON DON-HAALIN NÄYTTÄMÖ
Säytäntiikaiidcn vihurincn näytäntö
Sunnuntaina, huhtikuun 16 p:nä,
kello 6 i.p.
DON-HAALILLA
957 Broadview Ave.
1
Toronto *6, Ontario;
Ja
Sunnuntaina, huhtikuun 30 p:nä
( M y ö h c m m u i m ä ä r ä t y i l l ä tunneilla) ^^^^^v^^^^.,,
Sudburyssa Finnish-haalilla
"Laivaston Pikka Morsian"
3-ntiytöksmrit incripoikain huvittelu lauluineen ja tanssctnecn.
•_ KlrJ Olavi U i n s i k y l ä Ja T. Wahlroos
.. ^ - Ohjannut: TVkö V i r t a n en
M u s i i k i n opettanut Ja . s ä e s t ä ä : A n n i k k i Numminen
T a n s s i t opettanut: E l l i L a t va
. H e n k i l ö i : •, Eiiittäjät:
K a a p p o K a n t o l a . "Neljä Ilman suuntaa", ravlnto-lolt-
sija. entinen merimies . . . .... . . . Otto H a u t a la
M a r j a ; h ä n e n t y t t ä r e n s ä . . . . > . . . . . . •. • T h o r a Neil
K a r o l i i n a , r a v i n t o l a n piika, ikiineito
G u n n a r Hjelm, merikapteeni . . . , - . . . ; . * . .
Vera H j e l m , h ä n e n sisarensa . . . . . . . . . . . . . . . ..
Toivo P l l v i l l n n n n h c i m o , "Mies k a i k k i n a i n e n"
A k c Vanninen, sakl-poika H e l s i n g i s t ä . . . . . ..
J o e l Ruu.su. aliiHsramics . . . . . . . . . . . . . . . .
K a l l e Laiho, paksu-matruusi . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tyko V i r t a n en
Nimismies, virkansa puolesta e t s i v ä . . . . . . . . > ; . . . . Olavi Numminen
Meri p o i k i a.
H u l d a Virtanen:
. . . . Aarto L a t v a la
.. Aino Heikkinen
.. Eino T a r v a i n en
. . . Harry Tulonen
K u l l e r v o V i r t a n en
Huviksi kaikille; Tervetuloa!
Sosialistiset kansanedustajat auto-hurjastelijoina
Eurassa
: Uebilnki. — H u h t i k u u n alkupuolel­la
sattui Eura.ssa kuolemaan Johtanut
y l i a j o , Jonka a i h e u t t a j i n a olivat v a h ­vasti
v ä k i j u o m i a nauttineet, sosdcm.
kansanedustajat Väinö Leskinen Ja
Valter Kuusela.
Leskisen j a K u u s e l a n auto ajoi ko­vaa
vauhtia mclko suoraa t l c t i l Poris­ta
p ä i n , k u l k i e n tien l a i d a l t a toiselle,
E u r a n Y h t e i s k o u l u n luona .sc ajoi en­s
in tien vasenta l a i t a a kulkeneen pik­k
u t y t ö n ohi. h e i t t ä e n t y t ö n ticnoheen.
J o l l o i n t y t t ö sai vammoja. S i t t e n au­to
k ä ä n t y i J y r k ä s s ä kaaressa tien y li
oikealle reunalle, kohdalle. Jossa .sel-
KOlvat koululaiset A n t t i FurstI ja A l t ti
Valtonen. Auto paiskaBl pojat ku­moon,
Jolloin ertsinmainittu lensi ko­v
a l l a voimalla t i e n ohessa olevaa r a u ­t
a i s t a v a r o l t u s m e r k k l p y l v ä s t f t p ä i n s l lr
l ä seurauksella, e t t ä pojan pääkuori
halkesi Ja aivot pursuivat ulos;. On­nettomuuden
u h r i . k u o l i puolen tun­n
i n kuluttua; Valtonen, Joka on 10-
vuotlas, v i e t i i n P o r i n sairaalaan. Jo.ssa
h ä n e n ilmoitetaan toipuvan. Kuol­lut
A n t t i F u r s t l o l i ; 15-vuotias, Icski-ä
i d l n a i n o a . p o i k a.
H e r r a t kan/fanedustajat e s i i n t y i v ät
v a r s i n r ö y h k e ä s t i . Kun heille sanot-t
l l i i , m i t ä : he olivat tehneet, sanoi
K u u s e l a : "Ne ovat p i k k u j u t t u j a , po­l
i t i i k k a on meille f ä r k e i n t ä . " Kan­sanedustajat
olivat : n i i n humalassa,
e t t ä e i v ä t omin avuin p ä ä s s e e t autos­ta-
poiskaan Ja "matkanvahvlAtusta'.'
öli h e i l l ä taskuissaan J a myö.skin au-tassa.
: A u t o vaurioitui ; p a h a s t i t ö r m ä t e s ­s
ä ä n lopuksi B a ä s t a p a n k i n portin k l -
v l p y l v ä ä s c e n ; Auton tarkastukscss.T
k u i t e n k i n todettiin. ctl/;l siinä ollut
m i t ä ä n ohjau.svlkaa.
M y ö h e m m i n : I n m o l t c t t l l n , e t t ä kan-sancdUfitaJa
Ijcskincn on p i d ä t e t t y so­sialidemokraattisen
puolueen puolue­s
i h t e e r i n tchtävsLstä Ja Kuusela puo­l
u e t o i m i k u n n a n jäsenyydf'.ntä. kunnes
h e i d ä n a.siansa: s e l v i t e t ä ä n . : . S<isdem'.
puolueen p i i r i t o i m i k u n t a piti myö­hemmin
Porissa kokouksen, jo.ssa p ä ä ­t
e t t i i n , ettei I^eskista Ja K u u s e l a a ase­teta
sosialidemokraattien S a t a k u n n an
p i i r i n edustajochdokkalksl ensi k e s än
v a l t i o l l i s i s s a vaaleissa, v a a n . h c l d ä n < t i -
l a l l c c n n i m i t e t ä ä n toiset h e n k i l ö t;
E u r a n p i i r i n nimismies on Ilmoit­tanut,
e t t ä m a i n i t u t kansanedustajat
asetetaan syytteeseen, jos eduskunta
antaa s i i h e n luvan. Autoa ajoi k a n ­sanedustaja
Kuusela Ja Jos syyte nos­tetaan,
s y y t e t ä ä n h ä n t ä kolmesta: r i ­koksesta,
k u o l e mantuotUmuksfffltai
Juopuneena ajosta s e k ä autolla ajosta
i l m a n asianomaista ajokorttia;: :•
"Protokollan" tekijää
ei panna syytteeseen
LontiMi. — U l k o m i n i s t e r i ö n allsihr
teeri C . P . M a y h c w sanoi alahuonees­sa,
ettei fic saksalainen; Joka t e k i "Pro-,
t o k o l l a M " n i m e l l ä tunnetun a s i a k i r ­j
a n i ole natsi, e i k ä h ä n t ä panna syyt­teeseen;
Tuon asiakirjan, Jasta pidet­t
i i n suurta melua J o k i n a i k a sitten, p i ­t
i olla kommunistien ohjelma Mars­h
a l l i n : suunnitelman sabotoimista
varten. U l k o m i n l s l c r i ö n edustaja sa­noi
B r i t a n n i a n hallituksen omaksu­neen
nyt sellaisen asenteen, e t t ä tuon
a.siakirjan " t o s l p e r ä l s y y s on e p ä i l t ä ­v
ä " .
A t t l c e n h a l l i t u s t a on arvosteltu aika
paljon sen Johdosta, k u n se hyvftksyi
heti tuort asiakirjan, vaikka monet
b r i t t i l ä i s e t e p ä i l i v ä t : s e n a l k u p e r ä ä hic-ti,
kun t ä s t ä dokumentista m a i n i t t i i n.
I I L I P P I J S A A V U T U S
B r i t a n n i a n fiodanaikalncn paäml-;
nlsterl Winston C h u r c h i l l sanoo muls-tclmlssaan
LIfc-Jiilkaisussa v. 1939
sodan e d e l l ä solmitun Saksan j a Neur
vostoliiton. välisen h y ö k k ä ä m ä t t ä - '
myyssopimuksen Johdosta: .
"8c to.slasla. e t t ä moinen sopimus
v o i t i i n t e h d ä merkitsee huippusaavu­t
u s t a B r i t a n n i a n Ja R a n s k a n u l k o p o l i ­t
i i k a n Ja diplomation e p ä o n n i s t u m i ­sessa
useiden vuosien; a i k a n a . " . ' y . ;
T r i n i d a d i n kokonaistuonti viime
vuoden aikana k ä s i t t i 29,6 prosenttia
c a n a d a l a i s i a tavaroita.
V.- ja u.-seura Viesti
viettää
Toukokuun 15 ja 16 p:nä
CSJ:n South Porcupincn osaston haalilla
Juhlat alkaa lauantaina t.k. 15 p:nä
mahtavilla
J U H L A T A N S S E I L L A
Paikkakunnalla tunnettu "Hank Bilek" orkesteri soittaa. ''
Tanssitaan kello 9-^-12.
Sunnuntai-iltana t.k. 16 p:nä
J U H L A I L T A M A
arvokkaalla ja monipuolisella ohjelmalla, joista mainit- -
takoon lukui.sat voimisteluesitykset, laulut,' soitot ja-'
tanssit. ^
Tervetuloa juhlaan!
Ä:;:llS;l^;M#i5;f^^^
;"'o;;i',-yji^a::^-~iai-?y
m