Vapaus, May 30, 1930

              Oyo PrisoD Are
Locked in the cells of a prison
A prison much too small,
ConvicU jammed and crojvded
ff itilin that cold grey tvall.
Four thousand men tvere living
As only rats sliould dtcell,
Iron bars ali around tkem
Living a life of keli.
Ali hinds of men ihroicn logelher,
Sonic ihal ivere bad from the starl,
Otfiers uho got into trouble.
Vien really good at heart.
Some of them only tvaiting
For death tb bring the end,
'Others tvho longed for freedom
To slart their lives again. v
T/ien came a nighl of disaster.
Ulien ali the ivorld held its breath.
Fire brokeout in the prison
Bringing destruclion and death.
Iron doors ivere locked on the convisls,
Guärdi found the keys too late.
Three hundred lives loere taken,
Three hundred souls met their fate.
Burncd in the minds of the rescued,
That scene iiill never die.
Men praying God to release ihem,
Men giving up to die.
Men tvho forgot they tvere convicts,
Slruggled tcith ali tlieir mighl
\And in the hell of tluat prinon
Heroes ivere found that night. '
Three hundred lives have been taken
Ami someone should liave to pay.
For tve knoio thai soine one has blundered
When men must die this uiay.
Eack one ivaa God's otvn creation,
Each tvilh a heart and soul.
And God donU ivant evcn convicts
To die like rats in a hole.
MAATALOUS 1
lläolevan olemme kopioinut Coiumbian levystä, jonka
on Jaulanut tunnettu amerikalainen levyihin laulaja
1 Robison. Huolimatta viimeiseen värssyyn tipahtaneesta
lollisuudesta annetaan tässä laulussa valtava kuvaus siitä
nioukusta mikä tämä kauhua tuottanut Ohion vankila o l i .
ien joka haluaa saada tämän kuuluisan laulun levyyn
;una voipi sen t i l a t a meiltä.
Hinta 60 senttiä
• " " - • ' ^
APAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69 SUDBURY, ONT.
maitoravintoa voidaan käyttää. t«>
kevätlön sen tärkeimmäksi «läln-tuotteeksi
ihmisravinnossa. Maidon
tuotantokustannuksia voidaan alen­taa
lisäämällä korsirehujen käyttöä
ija vähentämällä väkirehuja.
Juusto ja voi. — Maidosta ja
sianliliasta seuraavana voidaan
enimmän ihmisravintoa saada eek-
' " (keriltä kun järjestetään se juuston
Maata, kuten tunnettua, vUjel- Ija voin tuottamiselle. Etenkin sei­laan
määrätynlaisten tuotteiden laisilla alueilla, missä alfalfaa hyvin
tuottamiseksi ihmiskunnalle. Näitä voidaan kasvattaa, kuten on iaita
Maataloustuotteiden
ravintoarvo
ei läm uutta
'ätä kirjaa saapui meille ainoastaan muutama sata kap-a
ja se meni heti kuin kuumille kiville. Olemme tilan-sitä
lisää sähköteitse, josta tulemme ilmoittamaan heti
itä taas saapuu.
Vapauden Kirjakauppa
BOX 69 SUDBURY. ONT-I
t
(
<
<
(
1
i
• (
<
i
, sekä sosialistisen raken-
! myrskyisän nousun
syy meiltä, Neuvostoliiton
Itä paljon voimaa j a pon-
Vpidaksemme viedä val­aen
loppuun asti yhteis-aloudellisen
rakennus-aikilla
rintamilla, vaadi­ta
terveen järjen ja bol-harkitsemiskyyyn
ohella
teräksen lujaa fyyslUistä
ta. Tämän vuoksi on m€i-
5 kiinnitettävä huomiota
i kuntoisuuteemme, sen
iseen ja kehittämiseen.
iän ja kesän saapuessa on
työtätekevän kiinnitettävä
luomiota fyysilliseen kan­sa
ja määriteltävä suh-
'silliseen kasvatuskysymyk-
»isesti on se tärkeätä nuo.
lä sen edessä oir-tulevien
' ^'oimia kysyvä sarja.
ava vuoden aika tarjoaa
"kki mahdollisuudet fyysU-toViutemme
kehitt?LmiselIe.
1 ne rajat ja esteet, jolta
sille asettanut, ja siksi on
-käytettävä sen suomia
iuksia hyväk;|ien.
ontoon, valoon ja vapau-eilemaan
ja retkeilemään
' pimeän talven jälkeen,
^ n t i e t ja metsät alkavat
lossa. järvet ja joet va-pian
jääpeitteestään ja
nuorison oltava vahnlina
1 käyttää hyväkseen lyhyt
i^esä ruumiillisen kuntöl-voimiensa
ja taitojensa
*ffi- Ei yhtään päivää,
saa päästää, huk-tojaan.
sillä kaiken sen.
Kykenemme saamaan, t u -
« ^mtsemaan taistelussa
»5iaiis,jsen yhteiskunnan S^J""^ saavutamme
mitä enempi me
^rakennuo-tjölte antaa.'
^vatustyössäkin
^ faiamtettävä löähuomio
Jfa -aatimaksia asettaa
! ^ ^Ji^^essa proletaarinen klJ^-^^""^'-^ Siksi
L ^ ^ ' - ^ ^ ^ » työläisten ja
^ «naa valtaa. ^
«e-jTQstoliitossa eivät asiat
ole kuten kapitalistisissa maissa,
joissa urheilukin on alistettu pälve.
lemaan porvariston riistöpyrkimyk-siä.
Meillä fyysililnen kasvatus, k u ­ten
kaikki muukin, palvelee työtä­tekevien
etuja._ Työtätekevillä on
kalasi mahdollisuudet ja oikeudet
fyysillisen kuntoisuutensa kehittämi­seen
nähden. Nyt on nämä' oikeudet
vain osattava käyttää siten, että s i i ­tä;
olisi mahdollisimman suurta hyö­tyä
niin urheilijalla itselleen, kuin
myöskin NeuvostovaUallemme.
Meillä on urheilun j a voimistelun
piirejä, meillä on soutu, ja purjeh-dusklubejä,
uimakouluja y.m. y.m.
Näiden toiminta on nyt saatava vilk­kaaksi
ja eläväksi kiinnittämällä
päähuomio niissä joukkourheilumub-toihin.
Vetämällä laajat työläisjoukot
niiden jäsenyyteen ja toimintaan,
järjestämällä oikealla tavalla neu­vontatyö
ja ahtamalla päteviä oh­jaajia
n i i h i n saadaan niiden toimin-;
ta vilkkaaksi j a eläväksi. Kuiten­kaan
ei toiminta saa rajoittua piL
rien ja klubien ahtaaseen piiriin,
vaan on sita laajennettava, se on
vietävä maanteille, metsiin, niityille
j a saariin. On ryhdyttävä säännöl­lisesti
järjestänoään retkeilyjä asu­ma-
alueen ulkopuolelle.
BetkeDyjen merkitys fyysillisessä
j a henkisessä kaavatuksessa on e r i ­koisen
suuri, sillä siihen' voivat ot­taa
osaa laajat joukot j a kun ne
ovat hyvin järjestettyjä ijäämää-rän
ja sisältön^ y.m. puolesta),
n i i n muodostuvat ne erikoisen kas.
vattaviksi.
Yhtä seikka» fyydllisessä kasva­tuksessa
me kuitenkaan emme saa
milloinkaan emmekä ttjssään unoh­taa
ja se o n maamme puoXiistuskun-tolsunden
kohottaminen ja kehit­täminen.
Sosialistinen rakemuisty^mie ja
Tnaamme pntfestuitkuritdlsuuden ko­hottaminen,
kas siinä oratkin ne
kaksi jäätunnusta, joiden alla on
koko neuvostourheömi kuljettava ja
keMlyttävä. Yfadfotäen tähän vielä
solidaarisuuden taxmväaxli koko
maailman vallankumoukBelliseen
työväestöön ja sen käymään vallan.
kxmMuksemseäQ taisfelmm vommie-kin
sanoa, että neUTOstoorheilu kas­vattaa
t^stelijoita, iesna. on terve
säelu terveessä rmmiiissa-tuotteita
kasvatetaan joko kotona
käyttöä taikka myyntiä varten. On
siis tarpeellista tietää mistä kas­veista
ja minkälaisissa mubdoissa
saadaan eekkeriltä runsain määrä
ihmiisravintoa, sillä loppujen lopuk­si
ihmisravintoa varten tuotetaan
nekin kasvit, joita eläimille kas­vatetaan.
Maissi. — Maissi on etutilalla
niistä kasveista, joita yleisemmin
maassamme kasvatetaan. Kolmen,
kymmenenviiden bushelin sato eek­keriltä
tuottaa 150 paunaa proteinia^
Uhaksia kasvattavaa ravintoa, ja y li
3 milj. voimayksikköä (calories).
Makea peruna. — Makeat perunat
ovat toisella tilalla maissin jälkeen
voimaa tuottavan ravinnon saami­seksi,
mutta ovat jälessä proteini-arvosta.
Makea peruna on etelä­valtioiden
kasvi ja voidaan sitä
kasvattaa huokeasti, mutta hyvin
usein se pannaan säilöön huolimat­tomasti,
joten suuret määrät sitä
vuosittain pilaantuu.
Tavallinen peruna. — Kolmannel­la
tilalla luettelossa on peruna
(valkea). Sitä voidaan kasvattaa
kaikkialla maassa. Sen tärkeyttä ei
tässä tar\'itse painostaa.
Ruis. — Ruis on seuraavalla t i ­lalla
ravintoarvoonsa nähden ma is-slsta,
sikäli kun jyväkasvelsta on
kysymys. Ruis on hiukan ravitse­vampaa
kuin vehnä, mutta ei siitä
valmistettu leipä ole niin haluttua
amerikalaiselle kuin on nisuleipä.
Vehnä. — Vehnä on toisella s i ­jalla
jyväkasveihin nähden, sikäli
kun on kysymys ruuan tuottamises­ta
eekkeriltä. Sen erilaisiin oloihin
sopivaisuus ja siitä valmistettujen
tuotteiden sulavaisuus ovatkin teh­neet
nisusta johtavlmman leipävil­jan
maailmassa.
Riisi. — Ruokinta-arvoonsa näh­den
on riisi hyvin lähellä vehnää
eekkerin tuotannolla.
Soy bean. — Soijapapu on kalk­kien
kasvien edellä sulavan protel-nln
tuotannossa, mennen se maissin­kin
edelle melkein sadalla prosentil­la.
Tämä kasvi onkin alkanut saa­maan
entistä enemmän huomiota
tässä maassa. Soijapapujauhot, jol­ta
saadaan kun öljy on puristettu
ulos, ovat hyviä nisujauhojen kans.
sa yhdistettäväksi aina »O pros
Kuivattuja soijapapuja on alettu
käyttämään suuressa määrässä var­sinaisten
nady-papujen tUalla j a hy­vällä
menestyksellä. Sen lisäksi o-vat
soijapavut erittäin hyviä karjan
ja sikojen rehuiksi. Elälijiille syö­tettyinä
vähentävät ne suuressa
määrin sellaisten väkirehujen tar­vetta,
joita täytyy ostaa.
Peanut. — Peanut on erittäin
huomattava kasvi mikäli ihmisra­vinnon
tuottamisesta eekkerin alalla
on kysymys. Ollen se edullinen y h -
distekasvi maissin sekaan, on se saa­vuttanut
ravintojärjestelmässä suur­ta
suosiota ja on erittäin edullinen
kasvi maissin sekaan hiekkaisilla
mailla pellava-alueDlä, etenkin siellä
missä n.s. boll veedil vaivaa satoa.
Useilla paikoilla voidaan kasvattaa
joka toinen rivi maissia ja peanut-tla
hyvällä menestyksellä, etenkin
puolittain hedelmättömissä maissa.
Kaakkoisissa valtioissa, Virginiasta
Floridaan, on peanut-viljelys jo pit­kät
ajat. tunnustettu yhdeksi tär­keimmäksi
viljalajiksi sikojen kas­vattamisessa.
Sen kasvatus on tun­tuvasti
lisääntynyt sikäli kun siko­jen
kasvatus on saanut entistään
suurempaa huomiota kaakkoisranni­kolla.
Peänuttlen^kysyhtä on suuresti l i -
sääntynyt sikäli kun sille on keksit­ty
uusia muotoja sen myymiseksi:
1) kakkuina. tai jauhoina sen jäl­keen'
kun öijy on puristettu pois,
jotka ovat eläinten ruokinnassa ar­vokkaita;
2) arvokkaana rasvana,
jota käytetään etupäässä keitoksista.
Sadon laajentamiseen kiihottaa s i ­anlihan
tuotanto etelävaltioissa, se­kä,
peanuttivoin kysyntä. Viimeiset
kokeilut Teros'in maanviljelysopis-tolla
osottavat, että peanut-jauhoil-la
ja -kakuilla syötetyistä sioista
saatiin kovempaa lihaa kuin raa'oil-la
kasveilla syötetyistä. Hedelmien
lisäksi saadaan peanutLsta hyviä
heiniä, ollen ne arvoonsa nähden a l -
faJfan arvoisia.
Kaurat. — Kauroissa on verrat­tain
vähäinen proteiini- j a voima-ravintopitoiisuus.
Mutta on niillä
siitä huolimatta suuri arvo esim
hevosten j a siij^karjan ruokinnassa.
Tyvihä j a rehuina karjallekin, eten­kin
herneen kanssa yhdistettyim.
Navy papu. — Papujen kasvat­taminen
etupää.s.sä protelnin tuotta­miseksi
on tarpeellista. Navypapu
tuottaa eekkeriä kohden ainoastaan
36 pros. volmaravintoa maissiin
verrattuna, mutta enemmän proteii­nia
kuin maissi. Sitä voidaan kas­vattaa
alueilla, missä maissi ei hy­vin
menesty.
Tattari. — Tattari on siitä edul­linen
kasvi, että se kasvaa verrat-eslm.
lännellä, on näiden tuottel.
den tuottaminen edulUsta.
Sianliha. — Sika on ensimäisellä
tilalla kalkista eläimistä kun on k y ­symys
jyvien muuttamisesta lihaksi.
Tuotteet eekkerin alalta syötettyinä
sialle tuottavat viisi kertaa enem­män
lihaa kuin samat tuotteet tuot­taisivat
millekään muulle eläimelle
syötettyinä. Voidaanpa kasvattaa
niitä verrattain vähillä jyväruuUla
kun hankitaan rehuksi alfalfaa, a p l -
"Vankilat luokkatab-teiijain
konluna"
Lisää \-astauksia kiertok>-selyyo
Maallikko:
velkaorjuutta talonpojille ja lyöläi-sUle
ja heilutetaan pamppuia. raip­poja
ja suojeluskuntaklvääreitä ve-roamaksavalle
kansalle. Eikö nuiii
ollen ala ymmärtää sen "vapauden"
I sisältöä, mistä porvari porua pitää
•ja joka meihin nähden on orjuutta
ja vankeutta.
5 6) Porvari tempasi minut pois
rauhaUlsesta kodistani, kiirmlttl
Kaikkien suurien aateiden voitontie kahleet kinttuihini ja pisti linnaan,
on viitoitettu vankiloilla. lamkaan yrittämättä osoittaa m l -
. . / nua rikolliseksi, ei edes todistanut
Otsikossa mainittua asiaa kos-|n,ieUpiteuäni vääriksi - todlstlhan
.an kiertokyselynne ensimaiseen ^ain ne kommunistisiksi. Nähdessä­ni
arvioitavan kommunLsmin näin
suurimerkitykselliseksi, pyrin otta­maan
siitä selvää j a tulin huomaa­maan,
että S8 on ainoa oppi j a käy-kevan
kiertokyselynne ensimaiseen
kohtaan: "onko vankilassa olo ollut
teille hyödyksi tai vahingoksi", vas­taan
hyödyksi! Monta kertaa tosin
joutuu ohrana- ja vankilaretkellä
ollessaan katselemaan silmät napil­laan,
että vieläköhän se henkirie­pu
tuosta lävestä mukana seuraa,
miuta kun lopulta pääsee vankiluo-lain
ulkopuolenc. niin eipä voi
luokkataistelijana sanoa muuta
laa, soybeansia, rehunaurista ja u- oli käydä sekin koulu,
seita muita laidunkasveja. Parhalm- Talloin on tietysti katsottava asiaa
mat tulokset saadaan k i / n pannaan
eläin markkinoille. Kasvattamhien
kahden sadan paunan painoon as­ti
vaatii paljon vähemmän väkire­huja
kuin siitä ylöspäin. Siat ovat
mj'öskin erittäin edullisia farmilla
siinä suhteessa, että niillä voidaan
muuttaa Ihmisravinnoksi useam­manlaisia
keittiöjätteitä. kuorittua
maitoa, kirnupiimää, pilaantuneita
hedelmiä, juurikasveja j a jyviä.
Muut eläimet. — Nautakarja,
lampaat ja siipikarja tuottavat ver­rattain
vähän ihmisravintoa eekke­rin
osalta. Nautakarjaa ja lampai­ta
voidaan tosin suurimmaksi osaksi
elättää sellaisilla rehuilla, jotka ovat
muille eläimille arvottomia, sekä
laitumilla, joista el muille elähnille
ole hyötyä.
Vaikkakin siipikarja tuottaa ver­rattain
vähän ihmisravintoa maa-alaan
nähden, voidaan niitä hyvällä
menestyksellä käyttää jokaisella far­milla
sellaisten jätteiden kulutusta
varten, joita muut eläimet eivät
voi hyväkseen niinkään edullisesti
käyttää.
Sydäntauti on tärkeä
terveysprobleemi
(Yhdysvaltain terveysviraston
kirjoitelmia.)
V a i n harvat ihmiset käsittävät
sydäntaudin vaaraa ja sen merki­tystä
yleisessä terveydenhoidossa.
Sen tuottama tuho on suurempi
kuin tuberkuloosin taikka syövän
Yhdysvaltain yleinen terveysvi­rasto
on hankkinut vuodelta 192S
erikoistilastoja eräistä valtioista
joiden yhteenlaskettu asukasluku
tin yli kaksikymmentäviisi nriiljoo-naa.
Tiedotusten mukaan kuoli
mainituissa valtioissa 228 henki­löä
jokaista sataatuhatta asukasta
kohden sydäntautiin, jotavastoin
munuaistautiin kuoli ainoastaan
106, syöpään 105 j a keuhkokuu­meeseen
100. Nämä mainitut nel
jä tautia ovat suurimmat elämän
tuhoojat ihmiskunnassa. Esitetyi
numerotiedot eivät kumminkaan
kerro koko totuutta kaikessa ala.s-
,tomuudes.saan, sillä sydäntauti on
yhtämittaisesti lisääntynyt ja on
jatkuvasti lisääntymässä. Vuodes­ta
1917 vuoteen 1925 lisääntyi
maan väkiluku niissä valtioissa,
joissa pidetään rekisteriä synty-yk.=
inoniaan luokkataistelun taustaa
vastaan. Muutoinhan eivät luokka-taiJtelijat
voi asiaa ottaakaan.
Myöntäessäni täten vankilassaolon
olleen luokkataistelun kannalta kat­soen
hyödyksi, saattaa joku tuumia:
no. porvarihan tckeekhi hyvän työn
raahatcssaan työväenasian puolus.
tajia vankikomeroihUisa. Ei. ei!
Asia ci toki niin ole. Ymmärtääk­semme
asiaa paremmin otan esi­merkin
toi-selta alalta. Kuvitelkaam­me
olevamme jonkun maakylän a-sukkaita.
Yhtäkkiä hyökkää ros-volauma
kyläämme. Me puolustam­me
vinhasti oikeuksiammc; kylässä
tapollaan luja.sti siltä. että., kylän
työläiset ja talonpojatko vaiko ros­vot
jäävät kylässä remmiin. Ros.
vot saavat apuväkeä ja pian on
kyläläiset köysissä ja rosvot alkavat
mekastaa vallanpitäjinä kylässä. A k ­tiivisimmat
rosvojen vastustajat
painetaan sorakuoppiin, osan vie­vät
rosvot pakkotöihin luoHinsa ja
loput alistetaan paariaksi tai kuor­mitetaan
ylöttömillä veroilla. Ole­tan
joutuneeni vangittujen joukkoon.
Olen muutaman vuoden kahleisiin
kytkettynä katselemassa aivankuin
sisältäpäin rosvojen komentoa, kaik­kea
sellaista mikä ei kestä päivän
valoa, julkLsuutta, ja vihdoin koti­kylälleni
tultua minulta kysytään:
oliko mielestäsi hyödyksi tai va-hluKoksi
asiallemme rosvoluolas-sa
olosi? Minä empimättä vastaan
hyödyksi. Mutta kenenkään mieleen
ei tällöin varmaankaan johtuisi a-jatu.
s, ettii olen tahtonut kiittää
noita rosvoja siitä hyvästä, että
orjuuttivat kyläläiseni ja pitivät
minua kahleissa.
Edelläkcrrottu on tietysti kuvi­teltu
mahdollisuus. Mutta todelli­suus
on usein sadun kaltainen. Täs­sä
minun asiassani on totta se, et­tä
äskettäin palasin Tammisaaresta.
Kun toverit nyt minulta ky.syvä*.:
hyödyksi valko vahingoksi oli l l n -
nassaolosi, vastaan hyödyk.si. Mut­ta
pois se, että haluaisin valkoisen
vallan vankilaoloja kiittää. Niitä
ei voi törkeästi valehtelematta kiit­tää.
Ne ovat helvetilliset. Mutta
luokkataistelussa on usein kieltei­nenkin
hyödyksi.
foiseen kysymyk.scenne miten se
vankilaolo oli hyödyksi, vastaan
seuraavaa:
1) Vasta vankila.ssa minulle sel­visi
porvarillisen "demokratian" mä-
. . , „ . . , , „ dännäisyys kaikessa inhoittavuuftcs-neista
ja kuol!ei.sta, kolmannella työläisluokkataistell-jalle
arvokas havainto-opetus.
2, Vankila.s.sa näin miten porvarit
osalla, mutta sydäntautiin kuollei­den
luku sensijaan kasvoi puolel­la
ja sydäntauti lisätekijänä kuo­lemantapauksissa
kasvoi 81 pro­sentilla,
vaikka kuolemantapauk­set
kaikista syissä yhteensä lisään­tyivät
ainoastaan seitsemännellä
osalla.
.Sydäntauti on erikoisesti aikai­semman
elämän tauti. .Seitsemän-kymmehtäviisi
prosenttia kaikista i
pyrkivät kaiken oma-alolteisuudcn
hävittämään poLs työläisistä, työtä­tekevät
tahdotaan painaa tahdot-lomina
orjina ikuiseen sorronyöhön.
Rappeutunelmmalkaan vallassaoli-joista
eivät vapaaehtoisesti luovu
valta-asemistaan. Siis noasevan
luokan valtataistelu on välttämättö-täntö
työväenluokan vapauttamisek­si,
ollen täten kalkkien kapitalisti­sesta
sorrosta kärsivien vapautumi­sen
oppi ja aate. Minunkin vas­tainen
elämäni on omistettu tais­telulle
sen puolesta. Edelleen mi­nulle
vankilassa selvisi sos.-dem. joh-tajain
rikollisuus; he asettuivat leh­dissään
niiden luihujen puolelle, jot­ka
vankilassa tekivät jatkuvasti
valheellisia ihniantoja piiskureillem­me.
7) Vankilassa opin käsittämään,
että vainoilla ja vankiloilla ei työ­väenluokan
vapautumista kyetä es­tämään.
Kalkkien suurien aattei­den
voitontie on ollut viitoitettu
vankiloilla, kidutuskomeroilla, telo­tus-
ja hirttopaalullla.
8) Opin siellä antamaan arvoa
historiallisille opetuksille Ja ymmär­tämään
kaikkien aikojen vallanku-mouk.
sellisten ansioita. Historian
lehdillä katseltuna on rcformltou.
huilia vain ajanvlcteleima, mutta
vallankumoukset ovat historian ve­tureita.
Ellen olisi joutunut van­kilaan,
olLsl ollut hyvin vaikea Jkä-sittää
vankilain, karkoitusaluclden
ja maanpakolaisuuden merkitystä
esim. Venäjän proletaarisen vallan­kumouksen
valniLsteluissa. vallanku­mouksen,
jonka 9-vuotisJuhIaa nyt
kaikkialla vietetään.
9) Vankilassa opin käslttämiiun.
että tunnus: pois linnan pelko työ­läisistä!
on sellainen, joka täytyy
vLssis.sä mielessä kalkkien työlläston
omaksua. EI niin. että päätä pahkaa
linnaan pyrkisimme, varovaisuute
on noudatettava yksinpä kanannni-nain
keittämisessäkin, mutta varo­vaisuudesta
ei saa milloinkaan muo­dostaa
toimettomuudelle kainalosau­voja.
Näitä vankilan antamia "hyötyjä",
niitä ehkä olisi ILsää Ja parempia­kin,
mutta olen "varovainen" ja pis­tän
tähän pisteen.
Kolmanteen ky.symyk.scennc vas­taan,
että jo.skaäh en valkoisen
vallankäpälälautaan joutumisestani
erikoise-stl kiinnijoutucssani hyvillä­ni
ollutkaan, niin cdelläolcvasta on
jo selvinnyt etten vangiksi joutu­mistani
kadu. Päinvastoin. Aikana,
jolloin ohranan .silmukka heiluu a-lltuLscsti
JoI?ais'en rehellisen luok-kataistelijan
pään päällä, olisi toi­vominen,
ettei njUloinkaan olisi jou­tunut
tai ettei joutuisi vankilaan,
samaa kuin kieltäytyä luokkatais­telusta.
Ja sellaiseen el yhdelläkään
työläisellä ole varaa. Kapitalistis­ten
olojen pakko meitä ajjia taiste­luun.
Eteenpäin — vankllolttcnkln
uhalla.
sydäntaudin kohtauk.sista saa al­ku
n.sa alle 10 vuoden ikäi-sissä lap­sissa
j a vain 10 prosenttia y l i 40
vuoden ikäisissä henkilöissä.
Vuodesta 1921 vuoteen 1927 20
jokaisesta 100,000 :sta v i i d en j a yh­deksäntoista
ikävuosien välillä ole­vasta
lapse.sta kuoli vuosittain .sy­däntautiin
sillä alueella, j o l l a syn-yväisyys-
j a kublevaisuustilastoa
virallisesti pidetään. Toisin sanoen
37 valtiossa, jotka käsittävät 82
prosenttia koko maan väestöstä,
sydäntauti oli lasten kuolevaisuu-myys.
3) T u l i n sillä retkellä näkemään Jn
kokemaan ohranan oikeassa karvas-
:aan ja yleen.sä tuntemaan viholll-
.set siltäkin puolen, mikä cl aina
näy ulo.späin. Tulin näkemään "val­tion
valtiossa", näkemään porvarin
komennosta senkin puolen, mikä cl
kestä julkisuutta edes heidän o-massa
n-s. tasavallassaan.
4) Näin miten alkuaineitten: t.sa-ri.
s-tlnen vankllakomento. keskiaikai­nen
ralppahenki ja valkoinen terro­ri,
yhtyessä mitä .surkuteltavampaan
dessa kolmas järjestykj3e.s.'wi. Tä- typeryyteen, syntyy siitä lahtaricn
män lisäksi tutkivat Yhdysvaltain vankllakomento. Oltuaan vuoden sen
terveysviraston lääkärit 17,974 {alaisuudessa, näkee palattuaan pal-koululasta
Floridassa, Illinoisi.s.sa i j^n enemmän tarpeetonta ja vahln-ja
Mis.souris.sa, j o l l o in kävi selville. Kollista maailmassa kuin sinne jou-tain
huonoissa maissa ja voidaan
kylvää myöhällä. Tuotanto eekkeril­tä
o n suiu-i verrattuna muihin satoi­hin
huonolla maalla.
Eläintiiotteet
Maito. — Maito on «nsimäLscllä
tilalla eläintuotteisiin näJiden. sikäli
kun iiimisravinnoksi kelpaavasta
p r o t t i i n i - ja voimaravinnosta ' on
kysymys. Useat eri muodot, joilla
että kolmella lapsella jokaisesta duttuaan.
.sadasta oli .sydäntauti. j 5) Vankilassa minulle .selvisi kä-
Sydäntauti voi olla synnynnäi-; site "vapaus". Porvarit huutav.-^t
nen taikka .saatu. .Sangen vähän'lehdissään ja juhlapuhei.s.saan "va-voidaan
tehdä synnynnäi.sen sydän-1 pandasta", mutta käytännös-sä ru.s-
:audin kehityksen estämiseksi, p a i t - i tataan ohranakoppeja ja kidutus-si
mitä äiti siinä suhtee.s.sa nou-{kammioita, taotaan kahleita lyötä-dattaa
lääkärien ohjeita raskauden , t<;keville. laitetaan kasarmeja ja
aikana. Siksi on tärkeää että äidit , pakkosäantöjä nuorisolle, pakkotyö-yikealla
tavalla hoitavat tervcyt-; laitoksia tyytymättömilln, veroja
tään ollessaan raskaina, .Saatu ny- \ • - '
däntauti taasen johtuu useimmis- i
sa tapauksissa sopimattomasta elä-; täviä apukeinoja sydäntautiinkin
mäntavasta j a tarttuvista taudt-is-: ja monissa tapauk«i.ssa estää taur
ta, etenkin niinkutsutut reumaatti- • din tuhoava vaikutus,
.set sydäntaudit. On havaittu, että; Sfitä tulee .sydäntaudin estämi-tartunnoista
johtuvi.ssa taudei.;.'-;» > ocn on tärkeä tuntta »en alku­j
a reumaattisissa kohtauksissa .sy- -syyt, j o t t a voitaisiin estää sen il
dämcn vloittumiskohtauk.set ovat '• meneminen j a jatkaa sairaan elä-sangen
lukuisat: tuliroko.s.sa 12! mää. Siksi on valvottava kaikkien
prosenttia, kurkkumädässä 16 pro-, lasten tervey.selämää, annettava
senttiä, reumatismissa 44 pro.sent-; niille raviteevaa ruokaa, katsotta-tia
ja nielurisatäudeissa 66 p r o - i v a että ne .saavat tarpeellisen le-senttia.
| von j a riittävästi unta. Niiden
Henkilökohtainen epäpuhtau.s, l i i - ; leikkejäkin tulee rajoittaa, jo.s tar-kunnon
puute, liiallinen väkijuo-; peelliseksi nähdään, j a kaikin ta-mien
nauttiminen, sopimaton r a - ' v o i n pitäisi koettaa estää että ne
vinto y.m. saattavat vaikuttaa tur- '^ivät saa taudin tartuntaa. Jo;--
melevasti sydänlihaksiin. Vastai- i kehittjry reumati.smi, pitäisi se a i -
Eek.si ei vielä tiedetä miten nuo! kanaan parantaa mahdollisimman
tautia aiheuttavat syyt vaikuttavat • bjrvin, ko.ska reumati.smi on eräi-
Niiden perusteella kumminkin voi-1 vaarallisimpia .sydäntaudin aiheut-daan
toimittaa estäviä Ja lieven- ^ajJa.
—ä—:
Siten voidaan edistit pyrkimystä
muuttaa vankilakirouii siunaukseksi
työväenluokalle
Voldak.senl vastata ky.symyksecn
"mikä merkitys on vankiloilla työ­väen
luokkataistclu.ssa?" täytyy easin
tarkastella lyhyesti mitä haittoja ja
mitä etuja vankiloista taistelevalle
köyhälLstölle yllpään.sä on.
Porvariston tarkoituksena, raasta-essaan
työläisiä vankiloihin on
rangaista työväenluokan taistelijoita,
jotka ovat .suunnanneet toimintan­sa
ctuoikeutettujsi luokkia vastaan
ja häiritä työväen järjestötoimin­taa.
Siitä aiheutuu työläi.sllle seu­raavia
vahinkoja ja ikävyyk.siä:
1 Vangitulle:
a) vapauden Ja anslomahdolll-
.suuksien menetys,
b) fyysillisct kärsimykset, huonon
ravinnon, huonon asimnon. puut­tuvan
terveydenhoidon y.m. täh­den.
c) henkiset-, kär.slmyk.sct. huonon
kohtelun, puutteellisten ulkopuolis­ten
tietojen .saannin y.m.s. vuoksi.
2) Vangin perheelle:
a) perheen elättäjän tai huolta-
Jan poistumisesta aiheutuva puute,
b) ylenmääräiset ponnistukset e-
4ämän ylläpitämiseksi,
c) ikävä ja katkeruus perhcenjä-
.scnen poissaolosta.
3; Työväen järje.stöillc:
a) toimintavoimlen .Tienetys Ja
siitä aiheutuvat haitat,
b) aineelliset häviöt oikeu.sjuluLs-
.sa .sekä vangittujen ja heidän per­heidensä
avustamificsr^a.
Näitä haittoja vastaan on asetet­tava
ne tekijät, missä oletetaan ole­van
hyötypuolet, jotka ovat:
a) epäoikeutettujen vangitsemisten
ja luokkatuomiojden tarjooma tilai-
.suus paljastaa porvarillisen oikeu­den
luokkaluonne,
b) oikeudenkäynnin yhteydessä
tarjoutuva agitatsjonin harjoittamls-tllaLsuus.
c) välttämättömyys kasvattaa uu.
sia toimintavoimJa vangittujen t i ­lalle
ja siitä aiheutuva voimien II-
.sääntyminen.
d) vankilain tarjooma tilaisum
.sinne Joutuneille suurempaan lues-keluun
ja itseopi.skeluun, kuin mitä
useinkaan vapaudessa oleville on
mahdoUista.
Viimeksi mainittu kohta onkin
mielestäni suuriarvoLsin luokkatais­telullemme.
'
Varjo- ja valopuolia, joita vanki.
MM '
Esittävät Uudet '
VAALEAT VÄRIT <
Sopivat värit kesäksi
Valmistetaan Mittojenne Mokaaa
Hinnoilla Jotka Sopivat Kaikille
Puvuista, jotka ovat valmistetut vaa­leista,
hyvin pitävistä villakankaista uh­kuu
kesän henki — ne houkuttelevat tei­dät
ulos vapaaseen luontoon ~ ja loihti­vat
teihin tuon vastustamattoman halun
mennä jonnekin. Värejä joka mielialal­le
— joka väri maulle. Ne ovat kaikki eh­dottomasti
hienoja sekä myös — erilaisia.
E i iiiissiiän toi.sct räätälit. voi
tehdä ja myydä tämän arvoisia
yaattcita $24,00. Sikiii että, li-
-Hfittynä siihen erikois arvoon ja
hintaan jotka johtuvat Tip Top
räätälien voittamattomista val-mi.
stelu tavoista säästämme teille
välikäsien voitot, ostamalla kan-'
kaat .suoraan tehtaista ja myy­mällä
ne omista kaupoistamme
suoraan teille.
irlMITEPt
Durham St Northern Ontario Bldgr.
SUDBURY, ONTARIO
lat aiheutuvat toisiinsa vertailles.sa
ja kokemuksienkin perusteella tulen
siihen johtopäätökseen, että vanki­laan
joutumista on syytä varoa, niin
ettei kukaan sinne saata itseään
kevytmielisen Ja yltiöpäisen toimin­nan
kautta, mutta ci pelätä niin,
että luopuu taistelusta ja Jättää
välttämättömät tehtävän.sä .suoritta-mata.
Se olisi raukkamaista!
Jo.5 asiallisesta varovaisuudesta
huolimatta kuka joutuu vankilaan,
on siellä oloaikansa, heti alusta a l ­kaen
käytettävä mahdollLsimman
Järkiperäiseen Ja ahkeraan oplskc.
luun. Se helpottaa vankilas.sa oles­keluakin.
Aika kuluu paremmin ja
on eduksi tulevaisuudessa.
Vankilan puolestakin tarjottava
vähäinen kouluopetus on työläisten
käytettävä hyväk.scen, samoin tie­toisempien
toverien ohjeet. Kunkin
itsensä on ahkerasti opiskeltava.
Monet ovat .siten .saavuttaneet
vuosien kuluessa laajanlaiset tiedot
historian, yhteiskuntaelämän, työ­väenliikkeen
y.m. aloilta. Ovatpa
monet, joilla siihen on taipumus­ta,
oppineet lukemaan ja käärAä-mään
— toiset Useitakin — vieraita
kiellä.
Vankilassakin on huomattavasti
siihen tarvittavia kirjoja ja oppiva-hneitä,
mutta ulkopuolinenkin apu
on tarpeen. Sitä antaa m.m. S.
Ammattijärjestö kirjastonsa kautta.
Näin kartutetuilla tiedoilla voi­daan
edistää huomattavastikin luok--
ka taisteluamme, kun vain jokainen
vapautunut toveri ryhtyy vapaaksi
päästyään innolla järjestötoimin­taan.
Siten voidaan odi.';tää pyrki­mystä
muuttaa vankilakiroiis sluna.
ukseksi työväenluokalle.
A. NIEMI,
Tähtikaupan yläkerrassa {
Tel. 400 ~ - Box 2034 —- Sudbury,
Valokuvaustyotä kaikesta Isjfstal:
Suurennuksia ja raamia. *
Northern Bakiiij^ Ci^ f
Ruoka-, kahvi- ja teelelpSa, k
puja y.m. alaan kualiiyfÄ:'ya'
teitämme suoBittelemm^l'^^
iua nopea ja boolcitlitien.
Phone 103r i
Box 1613, SiMmry, Oaf. <
HAMMASLJULKJUU
Jobnsoa Bloäk >
Vaita£>2atft Codtnmen tsnte* '
PhonelS?
SUDBURY, p N t A R IO
HUOM. 1 SiiotnBl«iB(Hi kenttari»
: tyttö.
im
m
•m
1
•.•oinaa
Perjantain»^' Uö:-A2iaU^r'iV^
teeri y S I I i , : s : , ; ; - . ' ^ ö - 5 ^ ? ^ ^M
F. AlavÄ . - T - r^
. .... . ...........