Vapaus, July 14, 1926

              t VAPAUS
• <*ffnn<*"n *yag ainoa äänenlmnnattaja,
:^ilmegty3^ SndbniyB8a,Önt.,:!maanantaina^^. to
i a perjantaina.
- Toimittajat:
S. 6. NEIL. AKVO VAABA.
Begistered at the Post Office Department, Ottava,
« s seeond claas matter.
lyöskentely joukkojen keskuudessa
«yövaenjoukkojen keskuudessa esittää ;Kominb^nin laa^
jemDetnn-^toimeenpanevan. komitean pääto».:osittain,
pistettnna seuraavaa: i • . ^ j3 . ' "
alulle toiminnan suurien tyoväenjöidEkojen -wU£ax^
•-sdtsi vlcoinmunististea puolumden vaikitfusvallan alai'
i^' «eksi^; on monessa maassa saavutettu huomattavia pö^
^ V: iiittJafa tuloksia/ jliteisrintamataktiikan käytäntöön so-
V kelluttamisen kautta.^ N
saavutuksia - on ^ pyritettävä * lujittaa' järjestelmällisten
«luotojen kautta. Jps puolueemme eivät «^^in käsitä
• Iätä'tehtävää, on tarjolla se vaara,- että kerran vaiku»
tnksemme alaisena , olevat jodkkoliikkeet loitontuvat
'meistä; -jolloin ^niiden takaisin" voittaminen on aina
'. .vaikeampaa. Puolueiden täytyy lujittaa vaikutustaan
. jotddcojen keskuudessa sopivien järjestöllisten muoto­jen
ja toimenpiteiden kehittämisen .kautta. ,
: . Vaikkakin toiminta koinmimististen puolueiden ,vai%
Jcuttd^ ' jouIdcojeA keskuudessa jniltei
r kaikissa kapitalistisissa maissa onkin pantu alulle, täy-v^^-
lyyjsiiätkuitenkin vielä kehittää nykyisestään voimsk"
seeraavat ainekset^ voidaan myös, kuten monista koke»
mososottaa, käyttää menestyksellisesti puolueen .^vai­kutuksen
laajentamiseen tyoväenjoukkojen keskuudes­sa;
Julkaisujen laatu täytyy silloin olla tätä taricotusta
v£urten valiUu ja niiden levitys järjestetty mahdolli-
Himnian
Kaildki toimenpiteet ja muodot; vaikutuksemme or-ganiseeräamiseksi
joi^ojen keskuudessa on eri ma^igd
huolellisesti tutkittava ja sovellutettava -vallitseviin olo­suhteisin;
Tässä on kaikista vSiimmän tilaa kuolleelle
kaavallistiudetle; Puolueen täytjry erityisesti; tällä alal­la:
Järjestää tehtävänsä päivän V lähimpien väatimidcsien'
mukaisesti; :Toimenpitd[drä tulee olla systemaattisia^
dkä voimia saa jdcaa liian moniin uusiin ,tditäviin.
I^ammaksi Ja ^systemaattisemmaksi; Leninin sanojen
mukaan meidän täytyy käyttää ijiikaista tilaisuutta»
proletaarisen luokkataistelun hyväksi. Ei ainoastaan
.-puolueen 'jäseniä . multa mahdollisimmaii - suuria' aktii'
^'visiay proletaä
ja keskil uokkalaisia 'on vedettävä agitatsionin ja luok-kätaiäteldn
piiriin, - f t ^ ^ /
PQpIueiden täytyy yhä parenuhin oppia järjestä­mään
yleisiä joukkokamppailuja, 'mieleno^otuksia' ja
iMyhteisrintamatoimintoja. ^ Niihin :on .vedettävä puo-olueettomat,
sosiaIidemokraatti:§et jaf syndikalis^^
kot osanottajiksi. Tällaisia liikkeitä on edelleen ke-
.yliitettäväyhteisrintamajärjestdllisiih muotoihin, toimin
ta- tai' agitatsionikomiteoiden' järjestämien kautta, jot
ka. sitten muodostavat järjestöllisen perustan yhä pi-
^^^temmälle ulottuvalle toiminnalle vaikutusvallan laajen-itämiseksi
joukkojen keskuudessa. Tällaiset yhteisrin-tanutkomiteat,
erityisesti paikalliset, ja .tdhtaissa muo
dostetut ikomiteät, muodostavat erityisen sopivan' jar-'
jestoUisen perustan puolueen jäsenien työskentelylle;
julkona' puolueesta olevien työläisjoukkojen keskuu
Tällaisia kotniteoita voidaan muodostaa tilapäistar-kotuksiavvarten^
kuten esim^ työttömien komlteoitavtu
; voivat ne olla: enemmän taiivähemmän vakinaisluontoi-
'eia, kuten esim, agitatsionikomiteat; tehtaina. Jos ko-fjnitear-
on v^muödöstettu' tilapäiädcsi, on iiuolellisesti tar­kastettava
olisiko syytä ja mahdollisuutta antaa silk
^ vakiiiainen luöntie' j a ' sitä vastaavat tunnussanat. Täl-
:^ laisissa v: yhteisrintamakomiteoissa'^ tulc^ kommunistien
^toinqnnaljlaaii opastaa:ja-ohjätä toimihtaa^ ja pitää yllä
^^ yhteyttä loisien Icanssa' työssä^? Sutireqimissa kysyipyk-sissa
ja missä kansainvälisiä yhteyksiä tarvitaan, voi­daan
sellaisia muodostaa ne^^
mintemin keskuskonptean kanssa.
•v. Sellaisiin työväenliikkeen järjestöihin, kuten unioi-
^b]n,osuuskuntiiit, urheiluseuroihin ja työväenjoukkq-
Jagitatsionijärjestöihin y.TO.s; tulee m
:;iustiset ryhmät ja koko kommux^ toiminta niin,
«Itei sen kautta - erottauduta joukoista. ' Päinvastoin
niiden kautta tulee puolueen jäsenien pysytellä Jouk­koja
likellä, rkehottaen niitä to^ntaph ja siten r voittaa
jgysyvää vaikutusta niiden keskuudessa. Jokaisella toi­minta-
alalla voidaan'muodostaa erityisiä taikotukseen
ftBpiv|,a järjestöllisiä muotoja ja menetelmiä, mutta
kaikkialla on jpyrittävä laajan vaseinmistoliikkeen muo-iJöstamise^
n,j(^ kommunistiset ryhmät toiinivat. Tä­mä
koskee .myöskin työpaikkakomiteoita^^^^^j
olosuhteissa n.s. «työväenpuolueita».
Sodan jälkeisten olojen pohjalta syntyy monissa
mais^ erilaisia joukkoja joiden keskuudessa
kommunistien on toimittava. Työläisnaisten keskuu­dessa,
on myös järjesteltävä erityisiä naisten kokouksia
ja orgaaneja työläisnaisten johtamiseksi proletaariseen
kbmousliikkeeseen. Niinikään täytyy laajentaa vaiku­tusta
talonpoikien, riistettyjen farmarien ja siirtomai­den
kansallisvallaQkumouksellisten keskuudessa ja luo­da
näihin taisteluihin sopivia järjestöllbiä muotoja.
Hyvin tärkeä muoto kommunistien vaikutusvallan
organisoimiseksi on kommunisteille sympaliseeraavien
jonkkojärjestöjen muodostaminen, määrättyjä tarkotuk-sia
Varten. Ne voivat olla itsenäisiä, mutta kommunis­tisen
johdon alaisia. Niiden järjestöllinen muoto tulisi
olla mahdollisimman joustava. Rinnakkaisesti yksi­tyisten
jäsenien ohella niiden tulisi muodostua myös
kollektiivisesti liittyneistä jäsenistä. Tällaisten järjes*
töjen perustamisesta, niiden muodoista ja luonteesta
on eri maissa lähemmin sovittava puolueen keskus­komitean
kanssa.
Nyt on jo olemassa sympatiseeraavia järjestöjä,
kuten esim;; «Punainen apu», joka käsittää laajoja
joukkoja j a jossa kommunistien on toimittava. Myös
•on tärkeä työskennellä <Workers Intemalional Relief»-
järjestössä, joka toimii itsenäisenä ja on suuri joukko­liike.
Rauhan puolesta taistelevia ja sotaa vastustavia
yhdistyksiä ja siirtomaiden sortoa vastustavia yhdis­tyksiä
on myös alkanut ilmestyä j a voivat nejaajentua
eri maissa. Neuvostoliittoa puolustavia yhdistyksiä
muodostetaan myöskin eri maiden työläisten ja talon­poikien
keskuudessa. Niinikään tulevat kysymykseen
työläisten puoluslusjärjestöt. Eri maissa voidaan muo­dostaa
myös pienempiä sympatiseeraavia järjestöjä,
kuten työläisten klubeja, rakennusyhdislyksiä, työläis­ten
valistusjärjestöjä, opetusjärjestöjä j.n.e.
Puolueeseen kuulumattomia kustannusliikkeitä, kir­japainoja
ja sanomalehtiä, joita kontrolloivat syrapati-l^
aikkivckommunistien toiminta • työväenjoi^ojen
keskuudessa tulee polnttisessasiditeiessa^olla. pnoJiieen
keskuskomitean kontrollin alaista,; jcdca sitä johtaa
Konunlemin päätöksien ja ohjeiden mt&äan. Johta­van
puolueorgaanin tidM poliittisia J tdctillisia suun­taviivoja
laatfessaansenrata mahdollisimman läheltä
yksityisten puoluejärjestojen ja -toiminnan^: tarpeltaV;
ja liuomiota:' on kiinnitetfava «i> ainoaäaoni siihen, että
päätökset p^iaMteellisessa suhteessa ovat oikeita, mut­ta
että. myäskinnudenkauUatoitninnassa saadaan tu­loksia.
Pdolueen orgaanien on myöskin, autettava jä-senisl^
ärlinj <joukkotoiminnan eri' aloille.
Yhteyksien säilyttäminen, tiedonannot ja raportit ovat
fayvi^\täikeät. . . " ' - '
'Sielläkiq,,- missä- kommunistinen puolue kapitalis­tien
terrorin vuoksi Joutuu työskentelemään laittomasti,
on; vdcavasti ponnisteltava erilaisten järjestöjen ja^
.toi^enpiteicfen kautta yhä laajempaan 'toimintaan jouk-kofen
keskuudessa, sitä tietä vaikutuksensa laajentami­seen
ja Julkisten toiminlaoikeuksien voittamiseksi.
N Puolueiden on myöskin kalsottava,^
sin';päätös kaikkien puolueen jäsenien ^työvelvollisuuk­sista
tulisi toteutetuksi. r-On, myös vselvästi käsitettävä,
ettei' kommunistiseksi' työksi -supisteta vain toimintaa
kommunistisen puolueen järjestöissä. On tehtävä sei-i^
ksi^ ettäVtoiminta,puolueettomien-työläisten, sosiall'
demokraattien, syndikalistien keskuudessa,'; työpaikois­sa^:,
'unioissa, osuuskunnissa, vurheiluseuroissa^ työläis­naisten
järjestöissä, farmariyhdistyksissä:- Ja muissa
sympaliseeraavien järjestöissä on myöskin puoluetyötä
ja että puolueen Jäsenien tulee tämä käsittää vielä
tärkeimmäksi puolueen toiminnaksi. Jäseniemme tu­lee
vain huolehtia siitä, ettdvät he., ipen^' innostus­taan
ja antaudu välinpitämättömyyteen, vaan toimivat
jouUcoIijkkeen todellisina vallankumouksellbinaoT'
gtmiseeraajina.
Suoiiieii tyovaeiileliiSstöä anttamaaii
Vaalikoneisto
»,
Tässä maassa on yleisesti tunnettu: se tosiassöc.;että
vaalien aikana virassa oleva hallitus hallit^^^?^^
koneistoa^ kirjottaan «The Worker».: Hallitus nnnittää
vaalivirkailijat, jotka Joskus laskevat äänet ja j(>8ku8
jättävät laskematta ja jotka harkitusti terrorisoivat sel­laisia
;aindcsiaj joiden- he epäilevät ei.' äänestäväni «oi­kein
päin». «Baldy» RobK Peace Riyerillä, olitkom-.
pel& ja joutui,kiikkiin. Hän kuihtua nyt «kopissa»/
Konservatiivit eivät sattuneet olemaan hallitusviroissa
.viime vaialien aikana ja heidän didokkäansa Peace
Riverin vaalipiirissä hävisi Kennedylle. Tänän seu­rauksena
pitivät he' suurta ääntä koko-liiitoparlamen-tin
istuntokauden ajan ja väittivät,, ettei; Kennedyllä
ollut mitään «siveellistä oikeutta» äänestää alahuonees­sa.
Mutta he eivät sanoneet mitään,vkun^:hänen- äänen­sä
auttoi heitä Kingin hallituksen kukistamisessa.' Täs­sä
tapauksessa kuulimme me paljo «vaalien varastami­sesta
»,-^mutta me emme kuule niin paljoa siitä yleisestä
Tämän : kuun alassa postitettiin
osastoille. k i i j e l ^ ^ kehottaen toi­mintaan
jaldien j a "onnfttelnjen
kqpttajj Soomen työväen -sanonialeli-:
distön -hyväksL Sanomalehdistä ^ o-lemmeV
»enrannieet totimanmme ; valr
lankomoöksenisen työväen taistelua
itsenäisen Suomen valkoisen porvaf
riston terroria : j a vainoioimenpiteir
tä-^i^astaan.^ Kolme vnottta- sitten
toimeenpannuissa •; jonkkojahdeissa
ja" suurhyökkäyksessä Suomen So­sialistista
> Työväenpnolöetta vas­taan,
.jonoin': satojen' sen toimihen­kilöitä
vangittiin ja Inkoisia heis­tä
tuomittiin svuosikausiks], vanki­laa,
myöskin' ]^ikki mainitun puo^
lueen sanomalehdet lakkautettiin
ja joksikin 'aikaa takavarikoitiin.
Mutta yhta monta kertaa kuin v a l -
koporvaristo on > lyönyt, kotimaam­me
vnllnnknmotdcsellisen " työväen-liikkeeur^
n se aina uudelleen nous­sut.
: Niinpä toinnuttuaan porvaris­ton;
ankarasta: iskusta, entinen "Suo­men
.Työmiehen" seuraajana alkoi
BtelsiagSssä i^estyä "!]^övSenjärjfes-töjen
Tiedonantaja". ' Tästä tulee
kuluneeksi " 19 T». kolme
vuotta. ToSet sosialistiset lehdet
sen^ivat perästä.
Suomen Sos; Työväenleätien kan-natnskonutea
von kääntynyt meidän
kaultamme^r'suomalaisen Inokkatie-^
toisen : työväestön puoleen', toivoen,
eitä. työläiset täällä viettäisimme
yhteisesti SoomraSos!aIiiitbehTy&
,Tiea I«hdiat5a S-YuotisjaUlM; cyys-kona
19. p i i v i a i . ' Puolueemme 'hy­väksyi
tämän'Suomen 'toverien esi­tyksen
ja kehottaa tovereita kaik­illaan
snomala&en.vallanknmonksel-kialla
järjestämään mainittuna: päi­vänä
juhlan tai illanvieton. V Näissä
tilaisuuksissa '.käsitellään "'erikoises­ti
SUomen työväen luokkataistelua
ja sen kokemuksia ja oloja. "
Muodostettakoon siitä - kaUttä
lisen työväestön .keskuudessa päivä^
jolloin::' osoitetaan sälidaarismittam-me;
:.^;kovia . vkokenejelle :;: taisteleva^e
Suomen työväelle j a avustetaan a i -
neegisesti sen vapautusliikettä. Tu­lot;
näistä-Dtamista on^ lähftettävä
Suom. ^ Järj. tp. komitealle, joka
välittää ne Suomeen.
OanxjttdajeB keräSmiaen. Komi-
%ea. myöskin vetoaa,, että koska t a ­vanmukainen
. Vappu-onnittelujen
kerääminen eteen v sattuvien syiden
takia sivuntni,.- korvattaisiin se nyt
panemalla^ rtoimeen erikoinen onnit­telujen
kerääminen ja että onania
nimetä jnlaistaisiin : Suomen Sos. .työ­väen
e r i lehtien:; 3-vnotismaistolle;
Tämän johdosta on järjestetty
pnnitt^ujen keräyksien toimittami­nen
Vapanden,liikkeen kantta.- Toi­vomme,
että kaikkialla ollaan tar­mokkaasti
työssä, voidaksemme an­taa
tämänkin kautta tuntuvan avun
kotimaan työväen taistelevalle sa-nomalehdis^
Ue.' N, '
-vToverit^-me olemme .olleet iiina
valmiit ojentamaan 'Veljelli^eti kä­temme
Suomen työväelle. / Pitkään
nä amerikalmsen: ^sannnittelnt^udon
ja .'tarmon mestarinäytteenä^ raken-v
nettiin kyUä - alunperin aivan toisia
tärkotnsperiä,' nim. : Tyynenmeren
aikaan ei meillä ole kuitenkaan toi­mittu
: erikoista' ryntäystä Suomen
(yöväenliikkeen avustamiseksi, sik­sipä'
onkin suurempi syy meillä
syyskuun 19 päivän juhlien j a näi­den
onnentoivotusten kautta taas
nyt: jälleen osoittaa solidaarisuut­tamme
j a vakuuttaa, ettei Suomen
kärsivä köyhälistö taistele yksiä,
vaan on siUä voimakas tuki Atlan-nin.
tällä: puolen asuvan suomalaisen
työväestön:: keskuudessa. ;;:;
TySIilrtoverit, 'rieatikSiaime T d -
makkiiin >eliey«- j a solidaaruans'
taateia . Snomea tyoviealiikkeea a
vastakseea!
A. T. HUI; Eiht.
Pifeitä velinäB tuotannosta
>MaapaUon!^jokaisessa'.maanosassa
on laajoja. maakappaleita,;^ joita voi­daan
pitää maaperänsä, alkuperäis-kaaVuilisuuteiä^
j a ilmastonsa no­jalla
läheisesti samaan.- luokkaan
kunla,vina.r,oNlimä maa-älueet ovat
kaikki.maiitei^eid«>n sisäosia,;ne ovat
kaikki kuivia ^^'^ lämpimänä vuoden»
.aikana kuumia ^seutuja, kaikkia nii­tä
;«liä -voitvCluonnontilassa kutsua
aroiksi. j a i^^Eki ne ovat nykyään
tärkeitä vel^ft: tixotantoseutnja.!~
Earopassa^t>n Venäjä, Aasiassa
suunnaton IB^lä.Siperia:ja Pohjois-
Intia, Afrikassa Etelä-Afrikan kes-kiosat,
Australiassa eteläinen ja
läntinen . sisaäsaj: v; Etelä-Amerikassa
Argentiinan pämpakset j a Pohjois-
Amerikassa Yhdysvaltain : j a Cana­dan'
preeriat. Kaikkia niitä on p i ­detty
joinakiii^ aikoina varsin' vähä­arvoisina.
. Ne ovat viimeisemmin
tulleet: asutetäiksi_^ tämä koskee
erikoisesti uuSa- maanosia. - J a ne
ovat yle«fhsä Vieläkin, Venäjää ja
Yhdysvaltain preeriavältioita • l u -
'kuunottamatta,"liyvin harvaan asut­tuja.
^
Mutta siitä rhuolimattav että ' n i i -
vähän, tuskinpa ollenkaan huomio­ta,
ovat ne nyt ihmiskunnalle erit.
täin suuriarvoisia. * Tä&ä hetkellä
ovat etualalla läntisen 'mantereen,
Amerikan, sekä pohjois-^ että etelä­osan-
laajat vehnäalueet., Muut, eri­koisesti
Keski-Aasia, odottavat a i ­kaansa
joutuakseen joskus vuosi­satojen
kuluttua kasvavan ihmis­kunnan
leiväntarvetta - tyydjrttä-mään.
ja järjestelmällisestä- varastamisesta, jota harjotetaan
kajildssa «kansanvaltaisissa» vaaleissa, joissa käytetään
äänioikeutta salaisen, suoranaisen tai yleisen äänestys­t
a v a n . : m u k a a n . " . : ' : ' - ' - • - - i : , . -;
Tosiasia on, ^ tä kunipikin King ja Meighen rta-Lhin on kiinnitetty pitkiin aikoihin
nööverasivat kovasti saadakseen parlamentm hajotta­misen
oman puolueensa tehtäväksi saadakseen kil­paradan
sisäpuolen vaalitaistelussa. —- ja päästäkseen
hallitsemaan vaalikoneistoa. Meighen jj^oilti. Hänellä
oli Byng puolellaan. Brittiläisillä sanomalehdillä on
tarpedksi julkeutta selittää Byngin toimenpidettä täällä
seurannut protestimyrsky , canadalaisen > politiikan
mädännäisyydeslä johtuvaksi. Väite mädännaisyydeslä
tietenkin pitää paikkansa, mutta se ei kelpaa verrft-keeksi
Byngin diktatuurille. Meidän ei tarvitse pyytää
häntä eikä Suurbritanniaa puhdistamaan canadalaista
politiikkaa. Me emme tarvitse tässä asiassa apua
maalta ja hallitsevalta luokalta, joka sietää Lloyd
Georgen suunnattomia vaalitaistelurabastoja ja sitä,
että väkijuomatehtailijat kaikkien tieten runsaasti ra­hastavat
molempia kapitalistipuolueita.
Tällaisessa «kansanvallassa» kapitalismin alaisena
kapitalistit hallitsevat vaalikoneistoa. Niin kauan, kun
työväen äänimäärä on pieni, suhtautuvat he siihen hal­veksien.
Kun se tulee suureksi, alkavat he jättää työ­väen
ääniä laskemaUa. Kun työläiset valitsevat «so­sialisteja
» lainlaatijakuntiin, heitetään heidät ulos, ku­ten
tapahtui muutama vuosi sitten^Albanyssa. Kun
työväen äänimäärä tulee uhkaavaksi kapitalismille,
varmentavat kapitalistit valtansa jatkumisen panemalla
palkatut murhamiehensä, fascislit, pitämään yllä avoin­ta
terroria äänestyspaikoilla. Näin on laita Italiassa,
Espanjassa ja muualla, missä «kansanvallasta» on luo­vuttu.
On tunnettua, että Yhdysvaltain etelävaltioissa
eivät neekerit, joilla on äänioikeus, ole milloinkaan
voineet sitä käyttää klanien äänestyspaikoilla harjot-laman
terrorin lakia. Ystävät, kaikkea tätä kutsutaan
«kansanvallaksi». Kun Meighen ja hänen joukkonsa
avaa suunsa Peace Riverin tapauksen suhteen, niin äl­kää
unohtako muistuttaa heitä siitä, että sama Meighen
varasti niiden kymmenientuhansien kansalaisten äänet,
joilta hän sodanaikana kielsi äänioikeuden siksi, että
he olivat «ulkomaalaista alkuperää» ja hän pelkäsi
heidän äänestävän hänen suunnitelmiaan vastaan pa«
kollisesta asevelvollisuudesta yjm. Tällaista on «kan­sanvalta
» ja «perustuslaillisuus»!
' Maanviljelys ; on luonnollisesti a i ­na
suuressa: määrin kasvuaikana
vallitsevasta säätilanteesta riippu­vainen.
Yksinomaan ilmaston' vai­kutuksille
alttiiksi onnenpeliksi se
muodostua kuitenkin useimmilla
seuduilla nykyisiä "vehnäaroja".
Siellä, missä maatalouakäsitteeseeii
liittyy oleellisesti myöskin karjan­hoito,
jopa laajemm'ässa - merkityk­sessä
metsätalouskin, voivat hallois­ta
tai muista seikoista johtuneet
kadot olla luonnollisesti ankarasti
talouselämään v vrvaikutta-via; mutta
ratkaisevan luontoista merkitystä ei
niille, enää useimmiten anneta. Toi­sin
on asianlaita'^yt puheenaolevil­la
seuduilla. Canadan tai Austra­lian
vehnäfarmari ei ole karjanomis­taja
eikä hän viljele muuta viljaa
tai kasveja kuin .^vehnää. Hänen ei
ole tavallaan kannattanut ryhtyä
muuhun. Maa on ympärillä hal­paa,
sitä on runsaasti j a vehnä an­taa
paremmat sadot kuin muu y i l -
ja. Silloin kuin onni on mukana,
t.s. kun sadetta tulee kasvuaikana
riittävästi eivätkä heinäsirkat tai
loiskasvit, ruostesienet, pääse leviä­mään,
voivat tulokset muodostua
varsin hyviksi. Vehnäfarmarin täy­tyy
kuitenkin ottaa ammattinsa
enemmän pelin kannalta kuin
useimman muun ihmisen. Menettä­essään
suuren osan vuoden sadosta,
täytyy hänen yhä edelleen ottaa
laskelmiinsa, että seuraava kylvö
;V:<H' mennä :kökonaaiu Parin kolmen
vuoden perättäiset kadot eivät olo
:varsinkaan Australiassa harvinaisia;
Sisä-Australiassa, - Keski-Canadan
lounaisoässa ja Intiassa kasvate­taan
vehnää seuduilla, joissa voi
kolua kokonainen vuosi, ettei saada
kunnolla yhtään — sateen puute
pilasi 'Viimeksi, viime --vuonna seka
Australiassa että Intiassa kylvöt
laajoilla alueilla, '^illoin taas kun
sato" onnistun, 'tulee se sekä 'laadut­taan
että määrältään erinomainen.:
V Pohjois-Amerikan' preeriain asut­taminen
alkoi vasta silloin kuin r u ­vettiin
rakentamaan poikkiratoja
yli mantere^en; Se kehittyi ensinnv
luonnollisesti radanvarsia-pitkin ja
levisi rhitaasti - ulommaksi sisämaa^-
ham Maiden 'valtaaminen tapahtui
tosiaan sananmukaisesti valtaamalla
ne 'ase kädessä sitkeästi puoliaan
pitäviltä intiaaneUta.
Kansasin valtio, jota pitkän aikaa
on pidetty koko Amerikan viljavim
pana, sai y l i valtion ulottuvan asu­tuksensa
vasta orjasodan päätjrttyä.
Maan satumaisesta kasvukyvystä a l ­koi
levitä tietoja itäisiin väkirik-kaampiin
teollisuusvaltioihin. Aina
valmiina oleva : amerikalainen maa-keinottelu
iski kohta kyntensä sin.
ne, vallaten laajoja maa-alueita, ja
tärkeitä jokien j a tule^vien 'rautatei­den
rjsteyskohtial . Kun ensimäisl-nä
aikoina sattui perättäisesti. useir
ta hyviä vuosia j a keinottelun huo­mio
oli jo kiinnitetty paikalle, tulvi
pääomaa sinne runsaasti ja asutuk­sen
viimeinen kehitys tapahtui r i ­peästi.
"Myytiin tonttipaikkoja ole^
mattomista ^ kaupungeista, viljelys­tiloiksi
sopimattomiakin maita val­tion
länsiosissa. Sattui vihdoin usei­ta
huonojakin vuosia^peräkkäin^ hei-^
näsirkat tekivät tuhoa, sattui pl%
kallisia poutia, hirveitä aroseuduil-le:
ominaisia rajuilmoja y.m., j a t u ­hannet
ma&nviUelijät joutui'vat pois
tnoataan. Nyt oli keinottelu luot­telemassa
ilmanalan huonoutta, mai­ta
ostettiin polkuhinnoista takaisin
ja valtion väkiluku väheni muuta­massa
•vuodessa huomatta-vasti." U u ­det
suotuisat -vuodet saivat siirto­laisuuden
kuitenkin uudelleen suun­tautumaan
valtion rajojen sisään
j a muodostui Kansasista joksikin
ajaksi uuden maailman johtava veh-nävaltio.
^*Suuri Länsl"-nimitys tar-kotti
aikanaan oleellisimmin juuri
Kansas-valtiota, laajentuen 'käaite
myöhemmin kuitenkin kaikkia pree.
rivaltioita ja nykyään jopa ainoas­taan
Tjrynenmeren rannikkoa käsit­täväksi.
Nykypäivien -amerikalainen veh-näkauppias
ei tarkota käyttäessään
sanaa luoteinen vehnäalue Kansasin
valtiota, vaan pohjoisempia Dako-tain
ja Minnesotan valtioita. Nii­den
merkitys j a erikoisesti veTm$n
tuotantokyvyn edellytykset huomat­tiin
myöskin vasta silloin kuin val­tioiden
läpi v. 1893 saatiin pohjois­ta
tietä poikkirata Tyynenmeren
rannikolle. Tämä rata, ollen yhte-rannikon
puntavaraki^jetasta palve­lemaan.
. r ~ ^
Dakotajn -valtiot olivat~ asutuk.
sen sinne le-vitessä enimmäkseen a a ­vikkoa,
missä'.: ..tuhatpäiset hUsoni-lanmat
harhailivat j a missä kuulni^
aat:Sioax-intiaaiut; pitivät: vmetsäs-:
tysmaitaan. Nykyään: ovat 'valtiot
"Yhdysvaltain .ensimäisiä yehnätuot-tajia
ja;,: asutus on;: muodostunut
vardn;- tJheäksL.. Maaperä,:::^axsin-kin"
valtioiden ttäosiss:^ on v erittäin
sopivaa vehnänviljelykseUe.'^Samoin
kuin Etelä-Venäjällä muodostaa « eV
läkin maaperän ;*^mnst8-multa",.'kbr
honnut:: järven .vj^hja;; tomnmaa^'
minkä ovat muodostaneet ': siihen
vnosituhensien kuluessa hantaantn-neet
kasvi- j a .elääjätteet ja'; iMstä
satoja ..voidaan ^ korjata.' vuosikym­meniä
lanirattamattai.. Ilmasto on
kesäisin : lähes :yhtä. kuuma kuin
Kansasissa, lämpömittari voi osottaa
usein yli 40 aat. varjossa, mutta
talvet voivat olla äjojtain perin
kylmiä j a eamalla ^^h^Rmiisia; jo­ten;
talrivehnän:valjely ei .käy päi^
Vielä myöhemmin kuin-fDakotain
asuttaminen'-.'tapahtui; - 'preerioiden
Viljelykseenötto Canadassa. - - Vaikka
mantereen poikkirata valmistui "jö
V. 1885^ Ovat 1 Canadan ' - - preeriat
asuttamisen -'alaidna: suureksi >ösaksi
vielä tänäkin päivänä.*
Canadan;- preeria käsittää' suun­nattoman
laajan altfeen Winnipeg-järvestä
idässä aina KalliovuOrilii
lännessä j a on suureksi osaksi vielä
luonnontilassa. Hjaa; on ete
samoinkuin Yhdysvaltain ' puolella-kfn,
aavaa: ruohbaroa/: muuttuen
pohjoisempana pensasarokd j a vielä
pohjoisempana ha-vnpuu-vyöhykkeek-sL
- .Useimmiten se ei ole aivan' t a ­saista,
:^aan loivasti- kumpuilevaa
kohoten länteenpäin: Kalliovuoria
kohti mentäessä' ainapa 2,000 jalan
korlcuiseksi' ylätasangoksi. Maape­rä
on satotolokrista päättäen -vielä
parempaa kuin Yhdysvaltain puolel­la
j a paranee ilmeisesti länteenpäin
mentäessä.- Harvat seudc^t soveltu­nevat
niin hyvin koneellisepn vilje­lykseen
kuin. preeria X::anadassa.
Mielenkiinnon: kohdistuessa^ ^ kute^
aikaisemmin mainittiin, melkein yk.
sinomaan vehnänviljelykseen. j ä t i ­lojen
ollessa siitä ^ syystä suuria, jo­pa
luonnottoman suuria,: ei -viljelys
Iman laajaperäistä konevoimaa olisi
tosiasiaUisesti. m a h d oTUstakaan.
Vaikka "ilmasto .Canadan' preeria-
^ ^ » » s t a ) , jota harjottavat et»,
paassa vmn myllyt ja suoranaiS
tavann kanssa. tdcemisissä^S
mysaat ja ostajat, lienee
pörssikauppa iokonaismi,iS
harvoja , '^nteenhaltijoita»^'
kuunottamatta nseimmine sen iZ"
jottajffle tuloksfltaan perin e p i ^ "
maa.- Krkeiden kulatustavaroiZ-hmtam
vmhtelussa «rie vehnä voi-tonj
sen hintakäjrö. jonka itse­asiassa
»uodostävatpörssikanppiaat
jossain- ChM^ossa, WinmpS
nollisesti ilma^suhteet Busiea
maanosien vehnäpÄerioilla ja ta
loudellinen Öa kuluttajamaissa, oä
viime vubsinH tehnyt^ yhtämittäsesti
sourempia? heilahduksia kuin min­kään
.muun kulutustavaran, vaiknt-taen
mkä-ajottmn olennaisesti eifii-len^
ttä muidenldn tavarain' markji.
noihin. — Nn.
•mm mm\
: KULPAILUKUTSU -
Ainoastaan. täteii kutsmmne kaik­kia^
Cj S. -T. U.-liittoon; kuuluvia
seurbjaVjäsei^tensä kantta osaaotta-maan
raka^ J a : keattänrheilakilpailuihia,
jptka. asianomaisella luvalla järj^
tämme Sudburyssa, Ont., (uudella
kentällämme) :^.. heinäkuun ' 24^25
pmä''1926.
Toivoen : runsasta osanottoa, val­miina
-vastavierail^iun .merkitsemme
urhelintervehdyksin^ r
- V.- ja u.-senra Kisa.
J . Seppälä,--
puheenjoht^ -
P^ Jansson,
sihteeri.
alueella - onkin 'kni'vaaj ei sen vai­kutus
ulotu kuitenkaan ;;niin merkit-;
seväkävsenjohdosta,- ettäv sateento^
tapahtuu melkein kokokaan - keväi­sin
ja kesäisin, kylvö- j a . korjuu--,
aikojen 'välisenä aikana.'
*
Miten on mahdollista, että Poh-jois-
Amerika kykenee kalliine elin4
tasoineen ja - koriceine työpaJkko»^
neen kilpailemaan , muiden:: maan­osien
kanssa vehnäntnotannossaj. jo­pa
johtamaankin sitä? - r - Samoln-oiin
useimmilla muillakin tuotan­nonaloilla,
missä koneilla on rat-;
kaiseva sana. Vehnänviljelys - pree­rioilla
on nimittäin .juhdasta ko­neellista
tuotantoa, yhden; miehen
kyetessä hoitamaan laajoja •viljelys­alueita
saadessaan a'vukseen pari
kolme kertaa vuodessa - joksikin
ajaksi: muutamia- aputyöläisiä. -Ar­gentiinan
j a Australian -härkien ja
hevosten tilalla on Pohjois-Ameri-kassa
vallitsevasti käy^nnössä^trak.
torit j a Canadan Alberta-maakun-nassa
pidetään traktoriauroja, jot­ka
tekevät 30 viillosta yhfaikaa,
Pohjois-Amerika -on- sikäli vielä
edullisemmassaO^semassa, että rah­dit
suurimpaan .kuluttajamaanosaan,
Europaan, ovat • halvemmat ja sa­moin
on "viljelyspaikoilta rannikolle
runsaasti kuljetukseen; soveltuvia
järviä, jokia ja kana'via enem­män
kuin missään . maanosassa. -
Valtion, osottama huolenpito on
luonnollisista syistä, varsinkin Ca-nadassa,
missä vehnän tuotantoky­vyn
maksimiraja on_ vielä kaukana,
varsin näkyvää. Monilukuiset; koe-farmit,
laboratoriot, elevaattorit ja
neuvonantotoimistot, jotka kaikki
harjottavat laajaperäistä : toimintaa,
ovat tästä todisteena> Erikoisesti
on mainittava valtion järjestämä
'viljantarkastus- j a lajittelutoiminta,
joka täydellisjrydellään liakee ver­taistaan.
Osuustoiminta näyttää tällä het­kellä
olevan varsinkin Canadassa
vehnäfarmarien. keskuudessa voima­kasta.
Nuoruudestaan huolimatta
on keskusjärjestön "< Canadian Co-operative
Wheat. Producers, Lt<i-,
pemst. V. 1924) toiminta laajalle
ulottu-va. Siihen kuuluu jäseninä
120,000 farmaria ja on se tähän
mennessä .käsitellyt tuntuvasti yli
50 pros. viime sadosta. Myynti ko­honnee
satovuoden lopussa noin 250
milj. dollariin.
Jos varsinaista markkinavehnän
tuotantoa voidaan pitää suuressa
määrin onnenpelinä, on sitä laajas-ssCl
mitassa myöskin vehnän kauppa,
ensikädessä pörssikauppa. Lukuun­ottamatta
"hedge"-kauppaa , (var-
Kilpikilaohjelina:
Kilpailut -alkavat lauantaina,'24
p :nä kello 4 i.p. seuraavassa järjes­tyksessä:
6^000 mm juoksu, korke­ushyppy,
kiekonheitto, pituushyppy,
ja 110 mm aitajuoksu.
Sunnuntaina, 25 pmä, alkaen klo
11 :a.p.: 800 j a 100 mm juoksii,
keihäänheitto;, :naisten kaksiottela:
keihäänheitto j a • 100 mm jaoksn}
seiväshyppy, kuulantyöntö, kolmi­loikka.
-Poikion alle 12 v. 5x100
mm viestinjuoksu. 400 ja 1,500
mm juoksu.
: KiipailamaSriyluIä. 1) Kilpailu
on C. S. T.i U.-Hiton seurojen - väli­nen,
jossa kilpaillaan Cochrane-Dun-lop
rautakaupan lahjottamasta mal­jasta,;
joka on kolmasti voitettava.
2) jokainen seura voi lähettää kil­pailemaan
kuinka mona kilpailijaa
tahansa ja voi kilpaSija ottasr osaa
joko yhteen tai useampaan eri la­jiin.
; 3)- Pisteet .päissä kilpailuissa
jaetaan siteni että kunkin la jm voit­taja
v saa- 3 ; pistettä,. toinen 2 pis­tettä,
ja. kolmas : 1 pisteen, -'jotka
lankeavat .edustamansa seuran hy­väksi.
4) Se seura; joka saavuttaa
suurimman- pistemäärän, saa maljan
vuodeksi haltuunsa." "_
^pailuissa noudatetaan S. T. U.-
liiton voimassa, olevia sääntöjä.
Palkintoja jaetaan yksi joka la­jissa,
paitsi 800 mm juoksussa 2,
1,600 ja 6,000 m m juoksussa 3
kpl. Poikain alle 12 v. 5il00 m:n
viestinjuoksussa on kiertopalkinto,
joka annetaan voittaneelle joukkueel­le.
Naisten 2^ttelussa jaetaan pal­kintoja
3 kpl.
Naisten 2-otteIu ja poikain, vies­tinjuoksu
eivät kuulu kilpailuun
Cochrane-dDunlop, maljasta.
Umotukset osanotosta tehtävä vii­meistään
t. k. 22 päivään^ mennes­sä
osotteella:
, P. Jansson,
Box 614, Sudbury, Ontario.
Huom.! Hyvän järjestyksen vuok­si
on osanottoilmotuksessa mainit­tava-^
missä lajissa kilpailija- kilpai­lee..
Vieraspaikkaisille varaamme va­paan
asunnon.
S E L O S T U S J Y M Y N JÄRJESTÄ­M
I S T Ä KILPAILUISTA
Good Fish Lakella, Ont., Kirkland
Laken osaston kesäjuhlilla 1 päi­vänä
heinäkuuta^ -
Näitä ensimäisiä Jymyn järjestä­miä
kilpailuja suosi mitä parhain
sää. Ja yleisöä oli saapunut run-eaaati
" j-ÄSiiliiaan. Näitä kilpailuja
ei voida arvostella tulosten perus­teella,
sillä 100 mm ja mailin vies­tin
juolfsu oli täydellistä murtomaa­ta.
Samoin oU laita hyppypaikko-,
jenkin kanssa. . : V
Kuulantyöntö onnistuikin parai-ten
tulosten puolesta. M. Kinta
työnsi 11.11 ja>J. Mäki 10.19 m.
Miesten 5-ottelun lisäksi oh 3-
ottelu pojille, alle 16, pikkupojille
ja tycöille 30 m.-n perunajuoksu,
cekä ukko- ja poikamiesten väiii'en
viesti (1.600), jonka ukkomiehet
ratkaisivat, edukseen. . _
Round LakeUa t. k. 18 päiva
pidettävissä kilpailuissa, suurten ke­säjuhlien
yhteydessä, todennäköisesti
tulee kireitä kilpafluja^ Osanottajia
toivotaan useammilta paikkaknnnil-