Vapaus, May 18, 1926

              ., ,, ' momälalsen tySvaestSn asneiilcaiuuit(«fa, OBU»-
JlfW, SndborBsa, <^t, jokm «xiBtaf. tontai ja l a u B ^
VAPAUS Odberty)
irto biäy oi«aa of Tlnnlab Worken ia Caaada. Pal^^
fn Sodbanr» Ont, every T^sday, Tbanday and
At tite Poat Offlea Departm^t^ Ottava,
^aa'«eeond cfaga aaatter. ^ * ^
QLAUSBINNAT:
Kanadaan s f a d ^ 14.00, jraoll vk:.f2.25, kolme kk,
ilX)0 ia siä kk. IBC
-ndyavaltdlhih Ja Soomeen, yksi ^ 95.50; piioU vk.
tt.0m0 rjaa kko^lm. eJ okitkav ef l1 .«7e9n.-n ui nli^a , ei,to2Ia läbettamSin.
Mitaf • asiamiesten Jaflla on takankget
ILMOITnsmNNAT VAPAUDESSA:
Näimailmotnkset $1.00 Jcerta, $2.00 kaksi kertaa,
Avioliittoonmenoilmotakset 60e palstatoama.
, "Ifimenmttatosilmptbkset 50e kerta, $1.00 S kertaa.
SyntymäOmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
^ Avioeroamottikset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Snolemanilmotakset $2.00 kerta, $60o lisamaksn
atofllaiiseelta tai nmistovfirssylta.
Hafd&antledot Ja osoteilmottikset 60e kerta, $1.00
tolmekertaa. , , - - "
. imapSisilmQttaJieQi Ja flmotnSakenttnarien on, vaa^
flittacssa, lähetettävä iJmotosMnte ctnkSteen.
TÖiitaln febteen aijotnt nmoltnkset pitSS olla kont*
torissa lanantalna^ torstain lehteen tiistaina Ja lanant^n
teltteett tfig«taina kello 8.
m.
Jos ette mirrin takansa saa vastaasta ensimiusMii
kirjeeseenne, kirjoittakaa nndelleen liikkeenhoitaja.-!
fersoonalllsella nimellä. ^- l .i ^
' - V' KANJg^Sra Liikkelrihoitaia. 2mm'
^ommunistiseii kahs£Uiiväliseiiii|||l
tooihiis maaOihan Völäisim
Moskovasta tulleessa tiedossa Icerrotdan, että Kommu<
' nbtisen icansainvälisen toimeenpaneva komitea lausuu
Englannin yleislaJcon johdosta maailmaä-^ työläisille
' osottamassaan julistuksessa man.: ^ ^
'ICommi[inistisen kansainvälisen toimeenpaneva komi
tea vetoaa koko maailman liikennetyöläisiin. Englan*
nin thisteleva proletariaatti J a työläiset muissa maissa
/ suuntaavat katseensa, teihin; teihin he asettavat luptta-.
mdksensa.. .Xlkaa salliko yhdenkään junan tahi laivan
^ kulettaa hiiltäv Englantiin, ennenkun taistelu siellä «n
päättynyt, , ; ' . "
Kmmnunistisen kansainvälisen kaikkien osastojen on
,kod!e^va saada aikaan yhteisrintama sosialidemokraat'
tien kanssa kaikissa maissa» kaikenlaisen Uten.^temi--
seksi Englannin -taistelevitle työläisille. JohtQJainne
kanssa, missä he ovat siihen.haluycaita^ ja ylijohta-^^
" jainne päiden, sicDä m|ssä he asettuvat vastaan, sosiaf
lidemokraattiset' ja ^puolueettomat työläiset,, muodosta^-
^ kaa;kommunistien kanssa komiteoita.toimimaan^l^g-i
lanmti ^oläisten' avustamiseksi., / '
' Tämä suurtaistelu merkitsee tititta aikakautta,' ei|lirain
Englannin,' vaan koko m^ilman työläit^ille..
Mitä hyvänsä tapähtttt^n j^hpisessä tulevaisuudessa,
ei voida epäillä^, etteivätko tapahtumalt Englannissa
^ avaa'mitta ajanjaksoa Englannin ja koko maailman
, työväenliikkeessä. Ei löydy voimaa,.mikä estäisi Eng­lannin
proletariaatin nopeaa bolshevi^pitumisla. Maa­ilman
.l^ommijnistit tukevat tätä taistelua suurella in­nostuksella,^
eikä ainoastaan saÄoin, vaan myös teoin,
^ He tulevat osottamaan valmiutensa- yhteisrintaman pe-
' rustamiseen s(isiairdemokraattisten' ja puolueettoman;
ja vieläpä katolistenkin, työläisten kanssa.
mm
MM m
mä
mmm:
i i i i
sen puoltamista taantumuksellista 4yottomyy8lainlaadin
taa vastaan,' tyoftomainneuvostojraluominen/janiu^
liittäminen fonmatiHiiBiin järjestöihin. Kmmounistipuo-lue^^
on joka tapauksessa; siinädn, etteivät; ammatti-yhdistykserv
tarjoa työttömille •mitäaD' vakavampaa tu­kea,
itsenäisesti ryhdyttävä ioinubpiteisiin työttomäin
etujen varteenpttamiseksi (kutsuttava paikallbia työt­tömän
kokouksia^ järjestettävä mielenosotu^
myyskongresseja j.n.e,) 4
' 2. 'Dawestaakkain vierit^^
tayaksi ^ kuluttajia rasittavain Joukko-verojen ja >tullieh
peruuttaminen. Taistelua vuokrien kallistnttamista vas­taan,
taistelua Ipääteollisuudenhaärojenvk^
misen puolesta (kaivokset, metäli< ja kemiallinen^^te^
lieuus, kulkulaitos) ja suuret yhtymät alistettava työ-
Iäisten virkailijaip kontrolliin. ' " .
Työnc^isautusten kontrolli työmaaneuvostojen Ja am
matiiyhdistysteh edustajista muodostettujen komissio-nien
kautta, »jfokaise^tuotantojariiitul^
sa on tuotamolaitospaUkoluovutettava korvauksetta, ja
kunnan tai valtion Jatkettava tuotantoa työläisten kon
trollissa. Ei'Witään valtion, luottoa ilman, että valtio
on osallisena liikelaitoksessa ja että tässä harjotetaan
työläiskontrollia. , '
3, Ammattiyhdistysten 'lujittamisen puolesta; voi
maklMitja, yhlenäisjä, taistclukelpoisia anmiatiUisia^^^^J
jestöjä,. pohjattuna teoIlSsuu^iiittoperia^tteelle: ^ 100-
pröeentlisia vapaita annnattiyhdistyksiä Joka työmaalle.
Työttömäin organisoiminen ammattiyhdistyksissä, eril­lään
olevain - ammattiliittojen yhteenliittäminen. Am­matillisen
eheyden luominen Saksassa ja kansainväli
sissä puitteissa. ^ ' - ^.
4. Taistelua monarkismia ja fascisraia vahaan. Ak­tiivisen
taistelun tehostamista ruhtinasomaisuuksien
täydellisen-pakkoluovutuksen puolesta, niin että taiste­lusta
'muodostuu: suurisuuntainen^; yhtenäinen y
liike. ' : ' \
Monarkististen upseerien • poistaminen armeijasta ja
poliisilaitoksesta, vallankumouksellisten järjestöjen
aseistariisuminen ja hajottaminen, hallituskoneiston
puhdistaminen valtakunnassa, osavaltioissa ja kunnissa
Kärjistettyä kamppailua .turmeltunutta monarkistista
luokkaoikeulta vastaan jä po/liittisten vankien vapaut
tamisen puolesta." - ^ \
' 5. Taistelua työtätekeväin talonpoikain hätätilannet^
a vastaan.' SuurtUai^ ja eritotenkm-ruhtinastilain
ptkkol uövtitus,' maan jakaminen -m^öyhille talonpo
ille, vuokramiehille^ «udisviljelijöilie ja maatyölaisil-e.
Taistelu^ fjunldcarien erikoisoikeöksia vastaan, sei
aiset kauppa- Ja tullisopiinukset purettava, jotka suun
taiituval^ekä työläisiä^ että työtätekeyiä^^^^^
tä^varsinkiit viiniviljelijöitä vastaani
6. Työn^organisointi ja aktiivista kamppailua työ-äisnuorten
ja työtätekeväin .naisten vaatimusten, sa­moin
kuin virkailijain ja- proletarisoituneiden keski
uoldcakerrosten puolesta.
Proletaariseit yhtebrintaman on luonnuttava esiin
taistelussa^näiden levei^en työtätekevin kerrosten vaa­timusten
puolesta, toistelussa yhteistä hätää vastaan,
niikä taistelu pohjaa kehittyvään yasemmistohlökkiin
Saksan työväenliildceessä, voimakkaisiin ammatillisiin
ärjestöihin ja eheyskomjteoihin.
' Yhdistävänä tunnuksena tässä taistelussa^ on tunnus
riippumattomasta sosiailistisesta Setasta vapaassa lii­tossa
Neuvosto-Venäjän, koko Aaarlman luokkatietofs-ten
työläisten ja sorrettujen' kansain kanssa, >
B
m
Columbian Työmiesten
korvauslautakunta ^
teli
mm
te
M
mi
i
Huomautettuaan olevansa sitä käsityskantaa, e^ä ai­ka-
Un tullut, jolloin pitäisi^tehdä muutoksia. British
Columbian Työmiesten korvauslautakuiinassa; kirjottaa
«The Canadian Labor Advocate» mainitusta asiasta
' seuraavaa^*" -'^ ' 1
Työmiesten korvauslautakuxita järjestettiin, sattumat-
^ta, työläisten suojelemiseksi; näin ollen tulisi työliiis-ten
katsoa, että he ovat kunnollisesti edus^ettuiqa lau-
Ct^nnassa, ja! 'että koko' lautakunnan jäsenistöllä^ on
' oikea käsitys' suhteestaan työläbiin, j o ^ ovat niin
• onneitomia, että tarvitsevat huolenpitoa-ja huomiota!
Onko tämä liiaksi pyydetty? \
On olemassa kasvava mielipide,^ että jotkut lautakun*
«an:'kontrollissa olevista ovat taipuvabia ajattelemaan,
että he voivat kontrolleitota sitä kokonaan. Kun kor­vauslautakunta
.muodosteltiin, piti työläisten saad% va­paasti
valita omat' lääkarinsä. Huomattava määrä
«suosikki-ismiad on päässyt vaikuttamaan —. mikä
'muutoin on tavallista useimmissa tällabissa laitoksissa
— ja työläiset eivät näy nauttivan sitä valintavapautta
lääkäreihinsä nähden,' jota olivat odottaneet.
' Tulee vaatia,' että työläiset saavat vapaasti^valita
lääkarinsä, ja myös tulisi olla jonkunlainen vetoomuk­sia
käsittelevä-lautakunta suojelemassa loukkaantuneita
miehiä kaikelta itsevaltiuden, mahdollisuudelta vaati-muksiensa
käsitlclyssä. ^ - . - "
Kuitenkin täytyy myöntää, että lautakunnan toimin-
? ta, nykybenkin hallinnan aikana, on ansio nykyaikai-
>selIetehobuud(;lle,i mutta siinä tulisi osotlaa vähä enem­män
mj^ötätuntoisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Lähimmät taistelutehtävät Saksassa
Kominternin toimeenpanevan keskuskomitean istun­nossa
hyväksytyssä päätöslauselmassa S.aksan kysymyk-
'«'si^sä |u>rosteta^ ' nykyisessä ti-,
lanteessa työväenluokan tabtelun polttopisteinä:
1. Taistelua työnostajain hyökkäystä vastaan — tais­telua
työttömäin puolasta; täydellinen 8-tunnin ^työpäi-vä
ja 74unnin työpäivä kaivoksissa, taisteluliiton luo-
^ meikityksestä olevain ammattijär.
jes^D välillä en^antilaisjen mallin mukaan, työmaa
^'-^' > ventfostoliädfcee^^ edfaläminen, työttömäin ve-
1?.:^ laminen tuotiuitoprosessiiri, riittävä avustus kaikille
tyi5«toiiiiille''koko työttömyysaikana,' työttömyysavustuk-
Nälkäkarävsuäni ma^kaUa
Budapestiin ^
Kaivostyöläiset painettu eläinten asemaan
^ . ' — povät lehtiä ' ^ '
Salgotarjanin kaivostyöläiset ovat .mitä suurimmassa
hädässä; He 'lähettivät Joku aika sitten valtuuskunnan
hallituksen luo ^pyytämään apua vaikeaan asemaansa.
Työläiset eivät loiitenkaan^^^^^^^^
paluuta, vaan ovat työläiset ^ itse lähteneet Budapestiin
vaimoineen ja lapsineen, 'kaildciaan 8,000 henkeä. He
viettävät yönsä paljaan taivaan alla ja heillä ei oje mi­tään'ruokaa:
Naiset ja lapset poimivat juuri puhjra^^
•neita Iphtiä käyttääkseen niitä ravintonaan. Noilla ih­misparoilla
on^ tuskin reipua runmiillaan.
Työläiset selittä;|jät, etteivät he mieli palata takaisin
koteihinsa, ennenkun heidän ' valtuuskuntansa on pa­lannut
Budapestista leivän ja työn kera. Ellei valtuus­kunta
saavuta mitään tulosta, tulevat ^he itse hankki­maan
työtä ja leipää, fieovat epätoivossaan valmiita
mihin hyvänsä seuradbista välittämättä. Budapestissä
on santarmbto ja sotilaat hälyytrtty valmiiksi hetkeä
Varten, jolloin tuo nälkiintynyt karaavahni, saaputa kau­punkiin.
\
Näin kertoo tiedotus,. Sälgolarjani ei nykyben veri-järj^
telihäh valtaan astuessa kuulunut enempää Unka­riin
kuin, muihinkaan valtioihin, .Europanvoittajav
lat luovuttivat-sen' Unkarille ^asta sen jälkeen. Sitä
ennen olivat Salgolärjaijin työtätekevät muodostaneet
eräänlaisen neuvostovallan eivätkä tahtoneet tietää mi­tään
Unkarin valkoisbta porvarbpedoista- Mutta nä­mä
ottivat väkivalloin! maakunnan haltuunsa, hirttivät
ja ampuivat nbkottelevat, minkä jälkeen onnettoman
maakunnan asuldcaiden oli alistuttava Unkarin rosvo-porvarien
hirmuvaltaan.
Tästä on kulunut nyt kuutben vuotia, jä nyt jiacy-vät
valkoben hallinnan seuraiÄtset kaHcessa hirvittä­vässä
alastomuudessaaili^' Salgotarjanin: työläbet on
painettu eläintenMasalle, he syövät lehtiä puista ja
heillä on tuskin ryysyjä yllään. Ja nyt ovat he ma^
kallia Budapestiin joutuakseen jälleen porvarbton ase-miesten
uhreiksi, pojjvariston, joka on^vuosikausia hur-jasteilut
onnettoman, nälkiintyneen väestön ^ kustannuk-sella,
ja joka, milloin ei näidenkään työntulokset ole
heidän mässäilyynsä riittäneet, on ryhtynyt kaikkiin
mahdoUbiinrikokäiinv jatkaakseen saastabta olemassa­oloaan.
Ja ne; jotka ovat nousset tätä taivaaseen asti
huutavaa vääryyttä vastaan, istuvat telkien takana pii­nassa
Ja vaivassa. -'^
Tnatajolla oleva
liiiHiii
Jo eimen ^]psttsbargin konventsio- Ineen,. historiassa —^hyväksymään
nia haomantettiin meikäläisten ta-* Kansainliiton» Hän selitti tarvitta-bolta'siitä,'
'jettä sosialistipaoloeen van kcmsauivalistä' laitolta vanhan
johtajat'pelaavat salakälmiäistä p^- säilyttänuse^d. Ja so^alistir ^ t i ­liä
Kansainliittoa koskevassa kysy-' nattavat sitä. Vain- kommunistit
myksessä. - Konventsionille laaditat vastustavat.-r Kommunistit, tahtovat
alustukset olivat sekavia" höpsotyk-, hajottaa valtion Ja, me/tahäomme
siä, Jobsa ei "esitetty mitään työ- rakentäa^sitä,^ Jutusteli IBlIqait:
väenluokan peruskysymyksiin-^ pob- % Mutta Berger kimpaantui.^ Hän
jaiituvaa kantaa. vastusti Kansainliittoa Ja piti lonk-
Alun alkaen'^ovat puolueen Joh-~ Icanksena Hillquitin huomautusta
Naisten ja hsten I r i ^ ^ ä vaäaae
Initoiiiateolli^lin^
Punainen
sainvälinen
täjät tässä adassa ;tahtoneet veny­tellä
s Ja. odoteUa nähdäkseen;:-j^^^
ten Yhdysvaltain imperialismi lo­pullisesti
järjestää suhteensa Kan­soina^
eitä v vain .kommunistit!) niin
saattavat .tehdä. • Bernerin vastus­tus
perustui puhtaasti pikknporva-xilliseDe
pohjalle;: Oliko tässä mu
salaliittoon :ija: sen orgaaneihin "näh-r^ kana • myöskin ''vanhan: maan" patr
den.' Tunnustipa «iltä, -kuin sosia-listipuolueen
-.pornot olisivat tahto^''
neet ;:.saada'^^';i^
tnsta" täs8a^£^assa. .
Eikä se ole lainkaan ihmeteltävä;'
Imn huomiooif|ottaa; että ^osial^
puolue on .aal^ellisesti-ja käytän­nöllisesti;:
hakemassa-tukea itselleen
A. F. L, viralliselta. Johdolta. Mr.
Green-;.paino5taav^ njrtl^^
yleislakkoa^' koslcevassa ' lausunnosr^
saan sitä seikkaa, ettei Amerikan
unionistinen •!.^iketahdo::v olla: teke-^
misissäv sellaisien järjestöjen kansr
sa,: Jotka sallivat: työväenluokan-yh­teisen;
taistelun. kapitaUsmia: vastaan
yleislakon/muodossa; - Hän ^'varot-telee"
ja näkee -"vaaroja" tässä.
Mutta sen sijaan Mr. <>reen suh­tautuu,
kyllä-.^ystävällbesti yja suo-siolUsesfi';:
Amerikan ^ imperialisnpin
vallankumonspuuhiin : alusmaissa^:
etenkin: Ke^i-T; Ja Etelä-Amerikassa^
Oreon tahtoo : kulkea yhdysvaltalaisi
ten pääoman omistajien valtapolitii­kan
piirbsä:.Ja -jos sosialistipuolue.
olisi :'Kansan|[iittioa kos^evassa> .iky|
symyksesävtehnsi; jonkunlaisen; työ-;
väenluokaq' todellisiin tarpeisiin no-:
jautuvanft päätöksen, niinmahdolli­sesti
se ' olisi haitannut puolueen po-^-
m'oJen i ja;' ä
^raattien keskinäisiä ve^essUh^ita;
"Koska Yhdy&valtain liittymisellä
Kansainliittoon-:Nei olisi^pikaista .vai­kutusta
Yhdysvaltain työväenluokan
asemaan, niiri:"'$osialistipuolue jättää
sen vuolfsi' määrittelemättä; käntari^
sa:: Kansainliittoori nähden '-toistai­seksi."
.
Tämä esitys hyväksyttiin^ seri jäl­keen,
kun Berger j a Hillquit olivat
väitelleet. kysymyksesjtä-kotvasen' ai-caa,
jolla "srftotcttiin^'' koko kon-ventsioni
n i i n : etteij i kukaan enää;
ymmärtänyt mitään koko ikysymyk-sestä.
>, Niin hullunkuriselta kuin se
' uhnustaakin; mutta niin >kuitenkin
saisivat' \lseat edustajat. >
Rivimie^iet sanoivat, et|tä kun ker-^;
ran Berger ja Hillquit - eivät voi^
olla asiassa yksimieliset, niin knin-cas
sitte me mijiut. , Ja sen vuokri
asia täytyi jättää pöydälle tutkit­tavaksi.
. Sosialistipuolue "valistaa"
nyt sib, itseään päästäkseen tunte­maan
ja 'ymmärtämään, onko: Kan­sainliitto
kala vaiko lintu, ja mitS,
tällaisen .laitoksen :. olemassaolo oi-^
ceastaan merkitsee.
Hillquii koetti'poliittista temppuip^
saadakseen konventsionin..—-joka
oli muutenkm köyhin ja pienin puo-riotisnun:
Jätteitä, 'sitä • on vaikea sa­noa;.:
vMutta^ J<>kafapaak8essa Berge-rbtähuonmnteltiin
jo ''liiaksi :par«
lamentaarisena politikoitsijana."
»
Miten todella on, joliekin työ­väenliikkeen
konventsionille; mahdol­lista.,
v. i926, sen jälkeen kuin Kan­sainliitto
on. toiminut- yli seitsemän
vaotta imperialistisen : politiikan : ja
suurvaltojen ::seSckaaksien:v
simpänä:' divaanin selittää,: että he
eivät" tiedä mikä laitos koko liitto
on?^ ' ^ -
•Yhdysvaltain kapitalismi tekee
kaikkensaivmanöveerffUkseen Kan­sainliittoon
kuuluvia- maita ja >niiT
den keskeisiä::suhteita .saadakseen
Kansainliiton:'merkitsevän valta-ase­man
V kilpailijoiltaan. Englannin:; im-t
perialistetlta, itselleen. -Tosiasii on,"
että Wall-kadatt ^nanssiberrat esiin
tjrvätBrazilian edustajien: takana,
Inin: nämä : tekivät voitavansa , .saa-'
dakseen: 'Geneven neuvottelut ;talokr
settomiksi.^ Mutta sosialistiipuolue
selittää*, että Kansainliitto, eikä Yhr
dysvaltaiii kapitalistien - suhde siihen;
koske ; /Yhdysvaltain työväenluok­kaan.
;:::: Eikö ^imperialistien ' politiikka kos­ke
työläiMin? Tämä kysymys on
sosialistipuolaeelle nähtävästi -hjrvin
epäselvä.
Eikö varustautuminen, pääoman
siiottaminen - ulkomaille, Mussolinin
rahastaminen:, ja ulkomaisen'väi^
tusvallan: laajentaminen,;;jota kaik­kea
nyt Yhdysvaltain imperialismi
voimakkaasti: edustaa^ koske tämän
maan«tuottavaan luotkaan? Sosia­listipuolue
ei osaa antaa vastausta
tähän kysjnnykseenl; Ja kuitenkin
— vaikka puolue on näin perusteel
lisesti tuuliajolla tällaisiin jokapäi
väi^iin;' kaikille alkeelUsemmallakin
luokkavalistukseii vasteella: oleville
työläisille selviin' kysymyksiin
nähden joillakin sosialidemo­kraattisilla
uskovaisilla on sisua us­kotella
iStä puoluetta: "ainoaksi työ­väenluokan
poliittiseksi ^edustajaksi
tä^sä maassrf."
^ Jos näin olisi asianlaita, niinjsil
loin luokkamme asia tässä\^'maassa
olisi arveluttavalla tolalla. Mutta
niin hullusti toki eivät sentään asiat
ole.
: W^^^ on aat­teellisesti
ja käytännöllisesti otta­nut
sen :'paikan,<^ mikä sosialistipuo-
Ineella ennemmin oli, työväenluokan
luokkataisteluliikkeen poliittbena
edustajana, —r E. S.
Onko neuvGstovallassa riistoa
Tällaisen kysymyksen herättävät
oskus n^eilläkin järjestöjen , koko­uksissa
jäsenet, ;kertoo: eräs neuvos­tomaan
lehti, ja sellainen on tehty
m.m. erään julkabun 'toimitukselle
Hoskovassa.: Julkaisussa kirj ote­taan:
'
Tuontuostakin ^työläisten kokouk-'
oissa esitetääii kysymys siitä; :^onko
'meillä riistoa. . Kysjrmyksentekijät
eivät aina .täysin |ymmärrä itsekään;
mitä riisto-sana inerkitseei: sekotta-^
vatsen^. työläisten: huonoon talou­delliseen
asemaan J.n.e. «
Mitä siis/riisto on? ^ ^
Kapitalistinen.^hteiskunta on jär-estetty
siten, että tuotannon väli­neet,
tehtaat, kaivokset, ^koneet
kuuluvat /pienelle Joukolle .porva­reita,
jotka itse eivät raada.
Kapitalbti palkkaa työläisen työ-bon
teollisuuslaitokseensa, maksaen
hänelle määrättyä palkkaa.
Millin pohjautuu kapitalismin ke­hitys?
N
Siihen, että työläisen työstä saa­daan
pahdasta tuloia. ' ^
Tämä tapahtuu seuraavalla ta­valla:
vEdellytämme; etta työläinen
työskentelee 8 tuntia. Tällä ajalla
hän tuottaa aineellisia arvoja (tuot­teita)
10 rpl. arvosta. ^Kapitalisti
maksaa työläiselle 8 t. työstä 5i
rpl. • Tobin sanoen kapitalistia ei siis
maksa täyttä .määxaä työläiselle hä­nen
työstään. - ' '
Juuri tätä midts^mätonta tyS^,
osta kapitalbti oh,: hyö^myt; nimi­tämme
me riistämiseksi.
Mikä on rii^n peruMhto? ^ :
Tuotannon välineiden ja palkatun
työn välinen: eroavidsuns. : v
.Tuotannon välineet .omistaa kapi­talisti.*
Työn tekee työläinen, ^ ^
Onko meillä tämä riiston perus­ehto
olemassa?
Ei, sitä meillä ei ole.
Työväenluokka ajoi tiehensä riisr
tavan kapltalistUuokan ja otti -hal­tuunsa;
proletaarisenV valtion hai-;
tuun, < tehtaat; kaivokset,: rantatiet
y.m.: Kaildd ne nyt r ovat valtion ja
meidän :rvaltiomme on >työväenlno-
-kan järjestö.
^ -Meillä siis :^uotannonvälineet kuu­luvat
työväenluokalle.
Työläinen \ työskentelee omassa
tehtaassaan, kaivoksessaan J.n.e. .
Tämä sib merkitsee;< että mitään
riistoa: meillä /ei ole, eScä voikaan
olla. ,
Ei tämä kuitenkaan merkitse sitä,
että jokainen: työläinen meillä saa
täyden palkan työstään, - Osa työ­läisten
työstä jää : maksamatta. •
Kapitalistisessa yhteiskunnassa, tä­mä
maksamaton osa :iyösta^menee
kapitalbtin taskuun.' Neuvostoval­tiossa!
tämä maksamattomasta -työs^
Jtä saatu tulo - menee .teollisuuden
vastaiseen laaj^tamiseen, koneisto­jen
jatyöolojen parantamiseen Ja
sosaksi '^lastenseimien,: -lastenkotien^
koulujen, tyäläiskluhien y.m. perus­tamiseen
ja ylläpitämiseen^ •
Toisin*8anoen: työläinen saa osan-työpalkastaan
välittömästi, rahan
muodossa: Ja toisen osan : välillbesti,
klubien, koulujen, teollisuuden laa-
Jentamben Ja parantamisen <.muo-dossa.
^
•Näin me-aib näemme,.^ettS mei­dän
valtioteollisnudessamme :ei''m!n-käSnlabta
riistoa ole olemassa.
kutotoatyöläbten '^^1^^
propagandakömitea^v /Jo­ka:
edustaa veri <^ maiden luokkatietoi-sia
-kntomatyöläisiä; > <on^ : askettun
käsitellyt naisten ja lasten asemaa
kntomateoUisuudäJsa f Ja tehnyt, .pää-töslauselman,
jossa aaniptaan:
Knibmatyöläisproletariaatin : huo-mattävasti
j^snuremman:'osattr kalkis-^
sa:v;mabsa: muodostavat - nabet;- Ja
lapsetT: Tämä seikka- pakottaa ^kiin­nittämään
: ohran, erikoista 'huomiota
tämän: kutomateollbmusproletariaa-tin':
osan:: erikoistarpebiin. i:, Kaikissa
kapitalbt^isbsä' maissa' ovat .^imbet
ja nuorbo:eniten alttiina ^kutoma-:
kapitalistien : hiestykselle. Luonteen
omaisin piirre tälle nyljennäUe on
ae ; tosiäisia; :'että^ nabet' oVat ^tähän
mennessä - joukossa maita saaneet
paljoa ci-alempaa palkkaa kuin mie­het
samasta työstä. ' .
Tobelta puolen lisääntyy kuto-mateollisuudessa'
amerikasoituminen,
minkä avulla voidaan käyttää 'vä-hehimän
ammattitaitobia .eikä mi­tään
suurempia ruumiinvoimia o-maaviä
henkilöitä, tobelta puolen
ka kuin miehille,^ että toteutetaan
kuten Neuvosto-Venäjällä, lakisääl
teinen äiteyssuojeins (8 viikkoa lo­maa
HBunen ja' Jälkeen syniytyksen
täydellä p^^alla), s että tehdään
loppu ^. raskaiden naisten irtisano­misesta,^
ozgamsoidaan lasten^eimiä
Ja -tarhoja, ettil nafaet saavat kaksi
kertaa päivässä puolen tunnm lo.
man -imettääkseeitf lapsiaan, että'
ovat nabet vähemmän kestäviä tais-'
telassaan : eduistaan; v johtuen .: täsr
tä, että~ työnostajat 'pyrkivät yhä
suuremmassa määrässä' käyttämään
hyväkseen naistyötä.
Työväenluokka ei saata dmaksua
tehtäväkseen jnabtyön^: tunkemista
pois..tuotannolta. Päipvastoin:' Sen
ja'- työläbnabtenkin.etujeh mukais­ta
on sellaisten: "työsuhteiden ; läpi­ajaminen;
V: etteivät: nabet olisi tuo­tannossa
miesten kilpailijoita vaan
näiden -tovereja ja : taist^ukumppa-neja.
-»* - ~ ^
Tähän katsoen pitää kansainvä­linen;
prop^gandakomitea' Välttämät­tömänä,
lettäv ryhdytään laajasuunf
tabeen propaganda*! ja valistustoi­mintaan'
naisten' ja nuorten kes-'
kuudessa:- kutomateollbuudessa, et^
ta' nämä •' vedetään mahdollisimman
suuressa määriin aktiivbeen toimin­taan
ammattiyhdistyksissä; että - sa­masta
työstä. maksetaan sama palk-^
naistyö l>oistetaan' hengepvaaraUisisi
sa 'ammateissa j.n.e.
Kapitalistit eivät harjota' vä­hemmän/:
häikäilemätöntä nyljentää'
nuorisoonkaan nähden. :. Niitä ää-
':^ettömäno::-vähäpätöisiäv lakimääiäyk-iia.
Joita eräiden^ xnaiden hallituk­set
• ovat: työväenluokan, painostak-
8est^::8äätäneet,. noudatetaan vielä­kin
vähemmän kuiiT ihaistyötä koske­via:'
lakimääräyksiä.''. Lukuunottamat­ta:
il^-aasialabia: 'valtioita —: esiml
Kiinaa --r-^Joissa\ lapsityö on joka-
.päiväinen: filmiä,..ovat :Iapset länsi-europafabissa
: kulttuurivaltioissa,
varsinkin mitä v tulee r kotiteollisuu­teen,
tähän lasti. olleet kapitalistien
häikmtemättömimmän nyljennän
johteena.'
' ; Kat\sainvälinto propagandakomi-tea:^
selittää välttämättömäksi, että
heti ryhdjrtään seuraaviin käytäo-nöUbiin
:; toixniin - lasten : snojelemi^-
seksi: - ' '
a) lasten^ön kieltäminen kaikis­sa
yhtebkuntavaarallisbsa amma­teissa,
^lyhempi työaika, "on muodos-t
e ^ v a .riittävän suuri määrä tek-nillbiä^.'
ammattikasvatuslaitoksia;
h): : erikoisia : auojelustoimenpiteitä
nuorten varalta lakkaamatta lisään­tyväin
! onnettomuustapausten joh­dosta,
kiinnittämällä erikoista huo­miota
työväen suojelukseen tervey­delle
vaarallbissa ammateissa, nuo-rbon
terveydenhoitokasvatusta sekä
valbtustoimintaa; c) nuorbon ve­täminen
«lahdollisimman suuressa
määrin ; ammattiyhdistystoimintaan;
d)taistelua • korkeammista palkois­ta
itsenäisestä^työstä ja että oppi­laat
saayat.;Baman palkan kuin täy-si-
ikäbetkin samasta; työstä.
» n rosyffjoukkojes
Ruotsalainen::^Hans Eanglet ku^
vailee Ym.n).: seuraavaan "tapaan ha­vaintojaan
espanjalaisten valtaus-'
eukkojen leirillä: Morro Nuevossaf
minkä:.rantekabtäleen he vallotti-vat
40 pros. mieshukallä:
Sanotaan,' että' espanjalaiset ovat'
vallottaneet Axdirin eli Ajdirin, rif-fien
pääkaupungin. Mutta tämä on
varsin .epätäydellinen totuus, v Sillä
ei Axdir v ole lainkaan
mikään /kaupunki-'eikä edes kylä; ta­vallisessa
mielessä, vaan käsittää se
: oukon -rakennuksia\ tasangolla Ja
sitä ympäröivillä 'kukkuloilla,' muis­tuttaen
paikkakunta Jotakin tiheäm­min
asuttua pohjoismaista: maaseu­tua;
: Ja toiseksi:; tästä^ paikkakun­nasta
o-vat espanjalaiset onnistuneet
vallottamaan; vain.'osän ja Ibäksi mi-tättömämmän
osan. : f^äälta voidaan
yli ^espanjalaisten- linjojen nähdä ta-oi;
jota mainitaan-:^Abd-elT'Krim1n
omaksi; :T^lä:onv siis edelleenkin
lallussaan suurin.' osa; "pääkaupun­gistaan":;
ja'-mainiosta maastaan.- J
mikäli>-«ajn kuulla Norra; Nuevos-sa,
ei: tätä vallottamatönta osaa,
suinkaan ole ;helppo anastaa hänel­tä.
Seuraava esimerkki ort.tässä suhi
teessä valaiseva: -
Eräänä iltqua,: istutfssamme pöy'-'
dän ääressä, ^ kuului useita* kumeita
räjähdyksiä, ja pian " sen I jälkeen:
saapui sähkösanoma läheiseltä: AI-:
hucem^ft saarelta, että. saarta pom­mitettiin.
Tämä pieni kapea kallio-oli
ahdettu niin täyteen rt/-^
että - tobet, ; niistä. suo­rastaan
roikkuivat, meren yllä. Nyt
ei saarella enää ole yhtään -italoa;
missä^rei..näkyisi' ammunnan «jälkiä;:
koko mantereen puoleinen öaari
on ammuttu raunioiksi. Ykä pom­meista-
oli osunut .upseerien; ruokai-uhuoneen
portaille. Siinulle oso-:
tattiin mistä: pommi oli lähtöisin:
tuskin parin 'kivenheiton päässä' es-lianjalaisten:
etuasemilta Axdirissa.
on pieni -valkoinen talo; Päivisin
on «e aUUo ja espanjalaisten ' hal­ussa.
: Mutta öisin laahaavat < riff it
sinnqi p<miminheittäjiä,: mistä pieni
apaikin voisi menestyksellbesti pom-r
mittaa mainittua saarta. Tykkitiiii
tekee pian: lopun saaresta, ja jokai-^
nen pomniitnsmerkitsee joukkoa:
molleita ja haavottuneita; Ja vaik­ka
Morro Nuevossa on 18,000 es-panjalabta
sotilasta; monia tykki­pattereja
ja kuularuiakuja; ei silti
ole voitu saada haltuun tuota pientä
valkoista taloa kahden kivenheiton
päässä, eikä tehdä loppua sieltä
sunnnatnsta pommitnlesta.
A
saan
kennuksia,
Näkymätön vihoIIiBen
Tämä\on ihan ikäsittämätöntä: tääl­lä,
kuten Ikaikkialla muuallakin, on
tiheenä rivinä ikivistä taikka hiek­kasäkeistä:
m^uodbstettuja espanja­laisia
linnakkeita,' jotka tuijottavat
uhkaavina — tyhjyyteen". Viholli­sen:
kaikkein;: merkittävin ominai­suus
on ^ näet, että se on näköjään
täysin olematon. < Mutta jos nous­taan
; Jonkin linnakkeen : suojaval­lille,
kuullaan pian pieni vihellys
ja kaukainen paukahdus, mikä pu­huu
puolestaan, ettei tuo rauhalli­nen
tienoo, suinkaan ole niin -vriaton
kuin miltä se näyttää;
Ainoa linnoitusta :'mubtuttava mi­tä
voidaan :nähdä espanjalaisten ase­milta
f MorraNuevossa, on varsin
kaukainen matala, valkoinen suojus
eräällä kantaaalla; Siellä on rif-feillä
tykki .ja 'kuularuisku erittäin
mainiossa asemassa;:ja tuota;-pikku
liänaketta^:ottsen .vuoksi ahkeraan
pommitettu V sekä pattereilta, että
lentokoneista. .Mutta se näyttää
täysin' koskemattomalta, ja tykki ja
kuularuisku siellä ovat. yhtä pirteitä
kuin ennenkin,
: /Toinen 1 luonteenomainen piirre
-riffeissä on, että- kun joskus saa­daan
selvä tähtäin heihin, näyttää
silt^ - kuin eivät kUuIat ja ruuti
lainkaan V koskisi lieihin.': Olin ker­ran
Malmussini kukkulalla, missä
espanjalaisilla oU^koko seutua hal­litseva
tykkipatteri. : Patterin pääl­likkö
tarinoi oninulle yriff ien omitui­suuksista.
;--r- Näemme heitä.tuskin kosk^^
A^aikka:täällä;^on esteetön näköala.
Joskus' sattuu, että puolisen tiuta
^Iffejä' aivan rauhallisesti saapaste­lee'johonkin
noista kaukaisista ra­kennuksista.
- Haa,' sanonjme me
tobillemme, nyt ovat he:vihdoinkin
satimessa. Ja: iloisina '.siitä, että
meillä kerrankin on selvä maali mi- :
hin paasata,'käytämme me tilai-
,suutta; hyväksemme ja .ammumme
talon raiinioiksL Hurraa, nnudah-damme
me: nyt olemme' me tehneet
selvän'heistä kaikista. Mutta tuo­kion
kuluttua, kun me jo olemme
vetäneet peitteet tykkien yli ja' itse
asettuneet viisaan lepoon, ryömii
tarlcjdleen';^puolisen tinta^^ri
raunioista. ^
Ja hän jatkaa:
T-s Sanoin, että' me emme näe vi­hollista,;
muttit' me kuulemme hei-d$
L öbin saapuvat he aivan ne­nämme
Wteen ' Ja'-puhuvat meille,
vieläpä aito espanJaksL Aikaisem­min
saapui'aina ihnuan. Jolla oli
s